HALSSILAN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011

Transkriptio

1 HALSSILAN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011

2 Halssilan päiväkoti on perustettu Päiväkoti sijaitsee Halssilan kaupunginosassa, Aittovuoren luontopolun ja Halssilan hiihtomaan läheisyydessä. Ydinkeskustaan on matkaa noin 5 kilometriä. Päiväkoti on auki arkisin klo , tarvittaessa klo Päiväkodissa on 84 hoitopaikkaa 1-6 vuotiaille lapsille. Lapset toimivat pääsääntöisesti pienryhmissä tutun aikuisen ohjauksessa. Ryhmien rakenteita suunnitellaan vuosittain lasten ja toiminnan tarpeiden mukaan. Päiväkodin yhteydessä toimii lisäksi Ilvespuiston perhe- ja leikkitoiminta. Päiväkodissa on sen toiminnan alusta lähtien ollut hoidossa erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Tilojen suunnittelussa on huomioitu mm. liikuntavammaiset lapset. Päiväkotimme oma uima-allas ja hyvät liikuntavälineet mahdollistavat monipuolisen liikunnallisen toiminnan kaikille lapsille. Päiväkodin erityislastentarhanopettajan työskentely tukee varhaiserityiskasvatuksen työtapojen ja menetelmien käyttöä arjen toiminnassa sekä toimintatapojen kehittämistä lapsen tarpeista käsin. Yhteistyössä vanhempien kanssa tarjoamme lapsille turvallisen ja virikkeellisen hoito- ja kasvuympäristön.

3 Halssilan päiväkodin toimintaajatus ja arvopohja ARVONA TURVALLISUUS JA HYVINVOINTI Jokaisella lapselle on oikeus saada turvallinen lapsuus. Turvallisuus ja hyvinvointi synty vät hyvin arkisista asioista esim. hyvästä vuorovaikutuksesta, selkeästä päivästruktuurista, luovasta pienryhmätoiminnasta. Otamme huomioon lapsen yksilölliset tarpeet rakentaen sellaisia leikki- ja kasvuympäristöjä joissa pystymme tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä monipuolisesti. Päiväkodissa opetetaan ja opetellaan vastuullisuutta omista tekemisistä. Lapsen hyvin vointi päiväkodissa näkyy mm. lapsen viihtymisenä, tyytyväisyytenä ja luottamuksena ka vereihin ja päiväkodin aikuisiin. ARVOINA AVOIMUUS JA REHELLISYYS Avoimuus ja rehellisyys kulkevat käsi kädessä, ne pitävät sisällään toisen kunnioittamisen ja arvostamisen. Meidän tulee olla rehellisiä itsellemme ja toisille, oppia myöntämään erheemme, ottamaan vastaan palautetta ja antamaan palautetta rakentavasti. Avoimuus välittyy ilmapiirin kautta lapselle. Se näkyy kuuntelemisena, huolenpitona ja kunnioittamisena. Avoimuuteen kuuluu myös se, että uskaltaa olla eri mieltä. ARVONA ERILAISUUS JA SUVAITSEVAISUUS Erilaisuus on päiväkodissa arjen rikkautta. Suunnittelemme lapsiryhmien toimintaa, kasvatustyötämme sekä lapsen ympäristöä niin, että päiväkodin toiminta tukee jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä hänen omista lähtökohdistaan käsin. Kansainvälisyyskasvatus on luonteva osa toimintaa varsinkin silloin kun lapsiryhmässä on jostakin toisesta kulttuurista tuleva lapsi. Tutustumme eri maihin, kulttuureihin, kansoihin ja tapoihin havainnollisilla ja konkreettisilla keinoilla. Tarvittaessa lapsi saa päiväkodissa suomen kielen opetusta (s2-kieli).

4 ARVONA LUOVUUS Luovuus on asenne asioihin ja elämään. Luovuuteen kuuluu kiireettömyys, joka päiväko din arjessa tulee esille erityisesti leikeissä, sillä leikissä luovuus elää. Luovuutta tulee arvostaa, se sisältää erilaisuuden sietämisen ja sen hyväksymisen. Luo vuus ei ole tuottamista tuloksen vuoksi, vaan se on prosessointia ja ongelmanratkaisua. Luovuus on myönteisyyttä tilanteissa, joihin etsitään ratkaisua. Toiminnan lähtökohdat Kaikille päiväkodin lapsille tehdään varhaiskasvatussuunnitelma (VASU). Lapsen yksilölliset tarpeet ja tavoitteet kirjataan VASU:un vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen ja lapsen havainnoinnin perusteella. Lapsen kehitystä tuetaan monipuolisen työskentelyn avulla. Yhteistyö lasten, vanhempien ja henkilökunnan välillä on tiivistä ja avointa kasvatuskumppanuutta. Erilaisuus koetaan arkielämää rikastuttavana. Hyvä vuorovaikutus lasten kesken sekä lasten ja aikuisten välillä toteutuu toimimalla pienissä lapsiryhmissä. Vuorovaikutuksen tukena käytetään tarvittaessa vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä (tukiviittomia, PCS- kuvia, yksilöllisiä kommunikaatiokansioita). Lapsille järjestetään tarvittaessa vuorovaikutusta tukevia toiminnallisia pienryhmiä, joissa harjoitellaan vuorovaikutustaitoja, kielellisiä taitoja, tunteiden ilmaisua ja säätelyä, liikunnallisia taitoja sekä kädentaitoja. Lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia käytetään monipuolisesti toiminnassa. Aikuisen läsnäolo ja lasten havainnointi päivän eri tilanteissa luovat turvallisuutta ja ennalta ehkäisevät muun muassa kiusaamistilanteita. Lasten ristiriita- ja kiusaamistilanteet selvitetään heti ja lapsia tuetaan yhteiseen leikkiin ja toimintaan.

5 Kiusaamisen huomaaminen ja tunnistaminen (MLL:n ohjeistus) - Havainnoi lasten leikkejä sekä sisällä että ulkona. - Keskustele lasten kanssa kiusaamisesta ja ystävyydestä. - Rohkaise lapsia kertomaan, kiusaamisesta kertominen ei ole kantelua. - Tee yhteistyötä vanhempien kanssa, rohkaise heitä ottamaan yhteyttä. - Käytä kuvia, jotka esittävät erilaisia kiusaamistilanteita. - Lue lasten kanssa erilaisia aihetta käsitteleviä kirjoja. - Tarkkaile tai tutki lähemmin lasten yhteistoimintaa ryhmässä ja dokumentoi havaintosi. Yhteistyötä tehdään alueen muiden päivähoitoyksiköiden, koulun, seurakunnan, neuvolan, kirjaston ja Telkänpesän palvelutalon kanssa. Moniammatillinen yhteistyö tukee toimintaamme (puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia, perheneuvola, sosiaalityö, sairaala). Leikki Haluan leikkiä prinsessaleikkiä. Kiva kun saa leikkiä toisen kanssa. Leikki on lapselle mielekästä ja merkityksellistä toimintaa ja se luo oppimiselle myönteisiä asenteita. Leikin avulla lapsessa kehittyvät monet psyykkiset toiminnot, kuten tunteet, huomiokyky, ajattelu ja muisti. Leikki syntyy yhteisöllisyydestä. Se on sosiaalinen tapahtuma, missä lapset yhdessä harjoittelevat erilaisia taitoja ja ratkaisevat ongelmia. Leikin avulla lapset tutustuvat ympäröivään maailmaan ja kasvavat siinä omaan mittaansa yhdessä toisten kanssa. Tila-, aikataulu- ja ryhmäjärjestelyjen avulla tarjoamme lapsille leikkirauhaa, aikaa ja tilaa. Leikkiympäristöihin tuomme monipuolisia välineitä, jotka innostavat ja houkuttelevat leikkiin ja joissa huomioidaan lapsen ikä, kehitystarpeet ja kaverisuhteet. Lasten omia toiveita ja kiinnostuksen kohteita kuunnellaan ja otetaan huomioon. Leikkiympäristöjä rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Eri-ikäisyys lapsiryhmissä rikastuttaa omalta osaltaan leikkiä.

6 Aikuiset havainnoivat ja dokumentoivat leikkiä sekä tarvittaessa ohjaavat ja osallistuvat siihen. Aikuiset myös välittävät leikkiperinteitä, seuraavat lasten kulttuuria ja erilaisia ajan ilmiöitä, joita lasten leikki heijastaa. Näin teemme, jotta leikki saisi sen arvon, joka sille mielestämme kuuluu. Ympäristökasvatus Panee siemeniä joka puolelle ja joka puolella kasvaa niitä vaikka kukkia Ympäristökasvatuksemme tärkein tavoite on tarjota lapselle eri aistein elämyksiä ja kokemuksia, joiden avulla hänelle kehittyy myönteinen suhde luontoon. Ympäristökasvatus onkin olennainen osa päiväkotimme 20-vuotista toimintaa. Toiminnassamme huomioidaan kestävän kehityksen periaatteita monipuolisesti. Päiväkotimme sijainti luonnonkauniilla metsäisellä mäellä Aittovuoren rinteellä urheilukentän vieressä mahdollistaa tutustua ja nauttia sekä rakennetusta, että luonnon ympäristöstä. Teemme usein retkiä lähimetsään tai lähellä sijaitsevaan Hiihtomaahan. Aittovuoren luontopolku ja pururata tarjoavat myös vaihtelevan retkeilymaaston. Metsään menemme spontaanisti tai retket voivat olla tavoitteellisempia, jolloin esim. etsimme maastosta kasveja ja nimeämme niitä. Kahdessa tasossa oleva päiväkodin rinnepiha mahdollistaa reippaan liikkumisen vaihtelevassa maastossa. Hyvät kiipeilytelineet, erilaiset liikuntavälineet, kivet ja portaat innostavat lapsia liikkumaan. Päiväkodin vieressä sijaitseva Ilvespuisto tarjoaa monipuolisia motorisia haasteita sekä kerhon että päiväkodin lapsille. Taidekasvatus Että ei syö taidekasvatusta. Taidekasvatus tulee ja kasvaa noin hyvin Lasten taidekasvatuksen lähtökohtia ovat ihmettely, tutkiminen, kokeminen, kokeileminen, löytäminen ja oivaltaminen. Lapsen ilmaisutaitojen kehittymisessä tavoitteenamme on pe-

7 rustaitojen harjaannuttaminen, rohkeus ja luovuus, sekä erilaisiin tekniikoihin ja materiaaleihin tutustuminen. Taidekasvatus lisää suvaitsevaisuutta, vahvistaa itsetuntoa ja kehittää esteettisyyttä. Draaman keinoin annamme lapselle mahdollisuuden kokea ja ilmaista tunteitaan. Haluamme rohkaista lasta ilmaisemaan itseään omista lähtökohdistaan. Eläytymällä rooleihin voimme käsitellä mm. erilaisuutta ja arjen eri tilanteita. Draaman avulla voimme hypätä mielikuvituksen ja sadun maailmaan turvallisesti ja käsitellä pelottaviakin asioita. Kirjallinen ilmaisu toteutuu satujen, runojen, lorujen ja riimittelyn kautta. Tuemme, vahvistamme ja lisäämme oman äidinkielen ja kulttuurin tuntemusta. Tärkeää on hyvä, läheinen vuorovaikutus kirjojen ja satujen luku- ja katseluhetkillä. Tällaisissa tilanteissa on mahdollista jakaa eläytymällä tunteita, kokemuksia ja mielikuvia. Maahanmuuttajataustaisille lapsille opetamme suomenkieltä ja kulttuuria. Musiikki antaa mahdollisuuden itseilmaisuun ja se tuo iloa, herkistää aisteja ja kehittää lapsen motoriikkaa. Musiikkikasvatus perustuu vuorovaikutukseen, missä lapsen omia oivalluksia ja keksimistä tuetaan. Musiikkikasvatuksessa hyödynnämme kehonsoittimia, instrumenteilla soittamista, tanssia, improvisointia, kuvia, mielikuvia, kuuntelua, äänenkäyttöä ja laulua. Mahdollisuuksien mukaan osallistumme lastenkulttuuritapahtumiin ja kutsumme taiteilijavieraita päiväkotiin. Esiopetus Halssilan päiväkodissa Esiopetus on osa varhaiskasvatusta jossa päätavoitteena on lapsen hyvinvoinnin edistäminen, kokonaisvaltainen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä oppimisedellytysten parantaminen ennen kouluikää. Turvaamme lapselle mahdollisuuden kehittää persoonallisuuttaan ja itsetuntoaan turvallisessa ja erilaisuutta hyväksyvässä ilmapiirissä leikin ja muun päiväkodin toiminnan kautta. Kannustam-

8 me lasta itsenäiseen ajatteluun, tutkivaan ja kokeilevaan oppimiseen yksin ja yhdessä toisten kanssa. Esiopetusta ovat kaikki arjen tilanteet, joissa lapsi oppi elämälle tarpeellisia erilaisia perustaitoja. Esiopetuksessa leikki on tärkein työtapa. Muita esiopetuksen työtapoja ovat esimerkiksi havaintojen tekeminen ja tutkiminen, keskusteleminen ja kuunteleminen, liikkuminen, laulaminen, soittaminen, tanssiminen, lorut, sadut, draamat, kädentyöt, erilaiset työtehtävät ja retket. Halssilan päiväkodissa esiopetusikäiset lapset toimivat osan päivästä omissa pienryhmissään, osan päivästä myös ryhmän pienempien lasten kanssa. Lapsen tarvitseman tehostetun tai erityisen tuen tuomme osaksi esiopetuksen arkea. Jyväskylän esiopetussuunnitelma ohjaa esiopetuksen sisällöllistä toteuttamista. Sovimme lapsen yksilölliset tavoitteet yhteistyössä vanhempien kanssa (Eskarin arki, Vasu). Tavoitteiden asettelun lähtökohtana ovat lapsen kehitys, tiedot, taidot, kokemukset, eritystarpeet ja lapselle merkitykselliset asiat. Toiminnan suunnittelu, dokumentointi ja arviointi Toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat lapsen yksilölliset tarpeet ja ikätaso. Toiminnan suunnittelussa huomioimme vanhempien toiveet ja palautteen. Toimintaamme ohjaavat valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma sekä Jyväskylän kaupungin ja päiväkotimme oma VASU. Viikoittaisissa tiimipalavereissa suunnittelemme ja arvioimme ryhmän toimintaa lapsihavaintojen pohjalta. Päiväkodin yhteistä toimintaa suunnittelemme ja arvioimme suunnittelupäivillä, viikkopalavereissa sekä kerran kuukaudessa pidettävissä työilloissa. Jokavuotiset kehityskeskuste-

9 lut johtajan kanssa tukevat henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjaamme vanhempien kanssa yhteiset sopimukset ja tavoitteet lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi ja arvioimme niitä sekä toimintatapojamme vasukeskusteluissa toimintavuoden aikana. Yhteistyö vanhempien kanssa Vanhemmat antavat meille varhaiskasvattajille tärkeää tietoa lapsestaan. Avoimuus ja molemminpuolinen luottamus ovat perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä erittäin tärkeitä, jotta lapsella olisi hyvä olla. Päiväkodin henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus kaikissa lasta ja perhettä koskevissa asioissa. lapsen kotona vieraillaan ennen päivähoidon aloitusta kun lapsi aloittaa päiväkodissa, hän tutustuu rauhassa lapsiryhmään ja päiväkotiin yhdessä vanhempiensa kanssa perheen toiveiden mukaan tutustumiskerroilla keskustelemme lapsen tottumuksista, tavoista, mahdollisista allergioista sekä vanhempien toiveista hoidon suhteen aamuisin vaihdamme vanhempien kanssa kuulumiset ja päivän tapahtumista keskustelemme lasta haettaessa, vanhempien toiveiden mukaan käytössä voi olla myös reissuvihko lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadimme yhdessä vanhempien kanssa hoitosuhteen alkuvaiheessa ja arvioimme suunnitelman toteutumista säännöllisesti vanhemmilla on mahdollisuus varata keskusteluaikoja omien toiveiden mukaan päiväkodilla järjestetään vanhempainiltoja ja yhteisiä tapahtumia (juhlat, äitien- ja isänpäivän tapahtumat, info-tilaisuudet ) Tarhareppu on päiväkodin tiedotuslehti koteihin päiväkodin tapahtumista tiedotamme eteisten ilmoitustauluilla, ryhmien kuukausikirjeissä, sähköpostiviestein ja lokeropostin kautta