HALSSILAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014

Transkriptio

1 HALSSILAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 Varhaiskasvatuspalvelut Halssilan päiväkoti Hukkaperä Jyväskylä

2 SISÄLLYS 1. TIETOJA PÄIVÄKODISTA HALSSILAN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPOHJA ARVONA TURVALLISUUS JA HYVINVOINTI ARVONA AVOIMUUS JA REHELLISYYS ARVONA ERILAISUUS JA SUVAITSEVAISUUS ARVONA LUOVUUS TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT KASVATUSKUMPPANUUS VARHAINEN TUKI TOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖALUEET FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS KIELI JA VUOROVAIKUTUS TAIDE JA KULTTUURI LUONTO JA YMPÄRISTÖKASVATUS ETIIKKA JA KATSOMUSKASVATUS EETTINEN KASVATUS KULTTUURINEN KATSOMUSKASVATUS USKONTOKASVATUS LEIKKI TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ... 11

3 1. TIETOJA PÄIVÄKODISTA Halssilan päiväkoti on perustettu Päiväkoti sijaitsee Halssilan kaupunginosassa, Aittovuoren luontopolun ja Halssilan hiihtomaan läheisyydessä. Ydinkeskustaan on matkaa noin 5 kilometriä. Päiväkoti on auki arkisin klo , tarvittaessa klo Päiväkotimme tarjoaa hoitopaikan noin sadalle 1 6-vuotiaalle lapselle. Lapset toimivat pääsääntöisesti pienryhmissä tutun aikuisen ohjauksessa. Ryhmien rakenteita suunnitellaan vuosittain lasten ja toiminnan tarpeiden mukaan. Päiväkodin yhteydessä toimii lisäksi Ilvespuiston perhe- ja leikkitoiminta. Päiväkodissa on sen toiminnan alusta lähtien ollut hoidossa erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Tilojen suunnittelussa on huomioitu mm. liikuntavammaiset lapset. Päiväkotimme oma uimaallas ja hyvät liikuntavälineet mahdollistavat monipuolisen liikunnallisen toiminnan kaikille lapsille. Päiväkodin erityislastentarhanopettajan työskentely tukee varhaiserityiskasvatuksen työtapojen ja menetelmien käyttöä arjen toiminnassa sekä toimintatapojen kehittämistä lapsen tarpeista käsin. Yhteistyössä vanhempien kanssa tarjoamme lapsille turvallisen ja virikkeellisen hoito- ja kasvuympäristön.

4 2. HALSSILAN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPOHJA Jyväskylän lasten päivähoitopalveluiden arvopohja perustuu Lapsen oikeuksien sopimukseen ja keskeisiin kansallisiin säädöksiin sekä ohjaaviin asiakirjoihin. Suomalaisessa lainsäädännössä lapsen oikeuksien sopimuksen lähtökohdat toteutuvat konkreettisesti varhaiskasvatuksen keskeisissä periaatteissa. Niiden mukaan lapsella on oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin, turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen sekä tarvitsemaansa erityiseen tukeen ja turvattuun, terveelliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti. Lapsella on myös oikeus tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Jokaisella lapsella on oikeus omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja uskontoon tai katsomukseen. 2.1 Arvona turvallisuus ja hyvinvointi Jokaisella lapselle on oikeus saada turvallinen lapsuus. Turvallisuus ja hyvinvointi syntyvät hyvin arkisista asioista esim. hyvästä vuorovaikutuksesta, selkeästä päivästruktuurista ja luovasta pienryhmätoiminnasta. Otamme huomioon lapsen yksilölliset tarpeet rakentaen sellaisia leikki- ja kasvuympäristöjä, joissa pystymme tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä monipuolisesti. Päiväkodissa opetetaan ja opetellaan vastuullisuutta omista tekemisistä. Lapsen hyvinvointi päiväkodissa näkyy mm. lapsen viihtymisenä, tyytyväisyytenä ja luottamuksena kavereihin ja päiväkodin aikuisiin. 2.2 Arvona avoimuus ja rehellisyys Avoimuus ja rehellisyys kulkevat käsi kädessä, ne pitävät sisällään toisen kunnioittamisen ja arvostamisen. Meidän tulee olla rehellisiä itsellemme ja toisille, oppia myöntämään erheemme, ottamaan vastaan palautetta ja antamaan palautetta rakentavasti. Avoimuus välittyy ilmapiirin kautta lapselle. Se näkyy kuuntelemisena, huolenpitona ja kunnioittamisena. Avoimuuteen kuuluu myös se, että uskaltaa olla eri mieltä. 2.3 Arvona erilaisuus ja suvaitsevaisuus Erilaisuus on päiväkodissa arjen rikkautta. Suunnittelemme lapsiryhmien toimintaa, kasvatustyötämme sekä lapsen ympäristöä niin, että päiväkodin toiminta tukee jokaisen lapsen kasvua ja kehitystä hänen omista lähtökohdistaan käsin. Kansainvälisyyskasvatus on luonteva osa toimintaa varsinkin silloin kun lapsiryhmässä on jostakin toisesta kulttuurista tuleva lapsi. Tutustumme eri maihin, kulttuureihin, kansoihin ja tapoihin havainnollisilla ja konkreettisilla keinoilla. Tarvittaessa lapsi saa päiväkodissa suomen kielen opetusta (s2-kieli).

5 2.4 Arvona luovuus Luovuus on asenne asioihin ja elämään. Luovuuteen kuuluu kiireettömyys, joka päiväkodin arjessa tulee esille erityisesti leikeissä, sillä leikissä luovuus elää. Luovuutta tulee arvostaa, se sisältää erilaisuuden sietämisen ja sen hyväksymisen. Luovuus ei ole tuottamista tuloksen vuoksi, vaan se on prosessointia ja ongelmanratkaisua. Luovuus on myönteisyyttä tilanteissa, joihin etsitään ratkaisua. 2.5 Toiminnan lähtökohdat Kaikille päiväkodin lapsille tehdään varhaiskasvatussuunnitelma (VASU). Lapsen yksilölliset tarpeet ja tavoitteet kirjataan VASU:un vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen ja lapsen havainnoinnin perusteella. Lapsen yksilöllistä kehitystä tuetaan monipuolisen työskentelyn avulla. Yhteistyö lasten, vanhempien ja henkilökunnan välillä on tiivistä ja avointa kasvatuskumppanuutta. Erilaisuus koetaan arkielämää rikastuttavana. Hyvä vuorovaikutus lasten kesken sekä lasten ja aikuisten välillä toteutuu toimimalla pienissä lapsiryhmissä. Vuorovaikutuksen tukena käytetään tarvittaessa vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä (tukiviittomia, PCS- kuvia, yksilöllisiä kommunikaatiokansioita). Lapsille järjestetään tarvittaessa vuorovaikutusta tukevia toiminnallisia pienryhmiä, joissa harjoitellaan vuorovaikutustaitoja, kielellisiä taitoja, tunteiden ilmaisua ja säätelyä, liikunnallisia taitoja sekä kädentaitoja. Lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia käytetään monipuolisesti toiminnassa. Aikuisen läsnäolo ja lasten havainnointi päivän eri tilanteissa luovat turvallisuutta ja ennalta ehkäisevät muun muassa kiusaamistilanteita. Lasten ristiriita- ja kiusaamistilanteet selvitetään heti ja lapsia tuetaan yhteiseen leikkiin ja toimintaan.

6 Toimintamalli kiusaamis- ja häirintätilanteisiin - kiusaaminen tai häirintä havaitaan - paikalle saapunut aikuinen toimii tilanteen vaatimalla tavalla puuttuen kiusaamiseen joko sanallisesti, tai eristämällä lapset toisistaan - tilanteen rauhoituttua aikuinen kertoo tapahtuneesta lasten ryhmien omille aikuisille - asiasta keskustellaan lasten ryhmän aikuisten kanssa - lasten rauhoituttua ryhmän aikuiset sekä kiusaamistilanteen havainnut aikuinen keskustelevat tapahtumasta kiusatun ja kiusaajan kanssa - kun tilanteesta on keskusteltu eri osapuolten kanssa, sovitaan uudesta tapaamisesta, jolloin tarkistetaan onko tilanne todella muuttunut - ryhmän aikuiset päättävät jatkotoimista ja siitä missä vaiheessa ja kuinka asiasta puhutaan lasten vanhemmille ja sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä - kiusaamistilanne käsitellään työyhteisön kokouksessa - mikäli kiusaaminen puuttumisesta huolimatta jatkuu, sovitaan mitä jatkotoimia asia edellyttää - palataan tilanteessa olleiden lasten kanssa keskustellen asiaan - taataan lapsille yksilöllistä tukea Yhteistyötä tehdään alueen muiden päivähoitoyksiköiden, koulun, seurakunnan, neuvolan ja kirjaston kanssa. Moniammatillinen yhteistyö tukee toimintaamme (puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia, perheneuvola, sosiaalityö, sairaala).

7 3. KASVATUSKUMPPANUUS Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on pääasiallinen kasvatusoikeus- ja vastuu. Päivähoitohenkilöstöllä on koulutuksen ja kokemuksen antama ammatillinen tieto ja osaaminen. Yhteistyömme perustuu keskinäiseen luottamukseen, kunnioittamiseen ja keskusteluun. Kasvatuskumppanuus on myös vanhempien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Henkilöstömme tukee vanhempien mahdollisuuksia verkostoitua keskenään ja osallistua varhaiskasvatuksen yhteiseen suunnitteluun ja arviointiin. Kumppanuus alkaa tutustumisesta. Halssilan päiväkodissa päivähoidon aloitus toteutetaan perheiden toivomukset huomioon ottaen. Aloituskeskustelu käydään lapsen kotona tai päiväkodissa ennen päivähoidon aloittamista. Näin vanhemmille jää aikaa valmistella ja saatella lasta päivähoitoon. Kun työntekijä on tutustunut perheeseen ennen varsinaista päivähoidon aloitusta, aikuisten välinen hyvä suhde saa lapsen tuntemaan turvallisuutta uudessa tilanteessa. Tutustumiskäynneistä sovitaan aloituskeskustelussa. Käynneillään perheet tutustuvat Halssilan päiväkotiin ja kuulevat päivähoitopaikan käytännöistä. Palvelusopimus laaditaan yhdessä sähköisesti Daisy-palvelun avulla. Sopimukseen kirjataan lapsen hoitoon liittyviä tietoja. Kasvatuskumppanuus kulkee osana varhaiskasvatussuunnitelmaa ja sitä toteutetaan pienin askelin arjessa. Päiväkotiin tullessa ja sieltä lähtiessä henkilökunnan kanssa vaihdetaan päivän kuulumiset. Lasten vasukeskustelut toteutetaan perheiden kanssa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lasten vasut ja niistä nousseet tavoitteet ja toiveet ovat pohja toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. 3.1 Varhainen tuki Varhaiserityiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen yksilöllistä tukea ja lapsiryhmän toimintatapojen mukauttamista lasten tarpeiden mukaan. Halssilan päiväkodissa työskentelee erityislastentarhanopettaja, joka arvioi lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia yhdessä vanhempien kanssa. Erityislastentarhanopettaja työskentelee jokaisen työntekijän kanssa, mikä tukee työntekijöiden osaamista ja taitoa tuoda erilaiset toimintatavat ja tukitoimet osaksi lapsen päivittäistä arkea. Nämä toimintatavat ovat lapsen kehitystä yleisesti tukevia ja kaikille lapsille hyödyllisiä.

8 4. TOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖALUEET Lapsilähtöinen kasvatus on lapsen tasapainoisen kehityksen tukemista. Jokaisella lapsella on oma kehittymisen tahti ja lapsen tarpeet ovat toiminnan keskeinen lähtökohta. Lapsilähtöisyys on lapsen kuuntelemista, tarpeisiin vastaamista ja hänen hyväksymistä omana itsenään. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus toteutuu parhaiten päivittäisissä arjen tilanteissa, joissa kasvattajat toimivat tavoitteellisesti. Toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana ovat lapsiryhmän ja jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet. Havainnoimalla lapsen toimintaa, leikkiä ja käyttäytymistä kasvattajat oppivat tuntemaan lapset ja lapsiryhmän saaden selville lasten tarpeita ja toiveita. Ryhmän käytäntöjä kehitetään ja toimintaa mukautetaan siten, että kullekin lapselle hänen omassa varhaiskasvatussuunnitelmassaan asetetut tavoitteet. 4.1 Fyysinen ja motorinen kehitys Monipuolinen liikkuminen on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja päivittäiselle hyvinvoinnille. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia päivässä reipasta liikuntaa. Liikunnan lähtökohtana on oman kehon hahmottamisen sekä kehon liikkein hallinta. Lasta ohjataan huolehtimaan omasta terveydestään ja turvallisuudesta arkipäivän eri tilanteissa. 4.2 Kieli ja vuorovaikutus Kielellä on lapsen kehitykselle merkittävä vaikutus. Lapsi hahmottaa ympäristöään kielen avulla. Erilaisissa vuorovaikutustilanteissa lapsi toimii sekä puhujana että kuuntelijana. Ryhmän jäsenenä lapsi harjoittelee toisten lasten ja aikuisten kuuntelemista, keskusteluun osallistumista ja oman vuoron odottamista. Päivittäin toistuvat perushoitotilanteet ja siirtymätilanteet tarjoavat oivallisen mahdollisuuden kielellä leikittelyyn. Satujen avulla rikastutetaan lapsen sana- ja käsitevarastoa. Lapsen kielellistä tietoutta kehitetään lorutellen, riimitellen ja kielellisesti leikitellen. 4.3 Taide ja kulttuuri Että ei syö taidekasvatusta. Taidekasvatus tulee ja kasvaa noin hyvin Lasten taidekasvatuksen lähtökohtia ovat ihmettely, tutkiminen, kokeminen, kokeileminen, löytäminen ja oivaltaminen. Lapsen ilmaisutaitojen kehittymisessä tavoitteenamme on perustaitojen harjaannuttaminen, rohkeus ja luovuus, sekä erilaisiin tekniikoihin ja materiaaleihin tutustuminen. Taidekasvatus lisää suvaitsevaisuutta, vahvistaa itsetuntoa ja kehittää esteettisyyttä.

9 Draaman keinoin annamme lapselle mahdollisuuden kokea ja ilmaista tunteitaan. Haluamme rohkaista lasta ilmaisemaan itseään omista lähtökohdistaan. Eläytymällä rooleihin voimme käsitellä mm. erilaisuutta ja arjen eri tilanteita. Draaman avulla voimme hypätä mielikuvituksen ja sadun maailmaan turvallisesti ja käsitellä pelottaviakin asioita. Kirjallinen ilmaisu toteutuu satujen, runojen, lorujen ja riimittelyn kautta. Tuemme, vahvistamme ja lisäämme oman äidinkielen ja kulttuurin tuntemusta. Tärkeää on hyvä, läheinen vuorovaikutus kirjojen ja satujen luku- ja katseluhetkillä. Musiikki antaa mahdollisuuden itseilmaisuun ja se tuo iloa, herkistää aisteja ja kehittää lapsen motoriikkaa. Musiikkikasvatus perustuu vuorovaikutukseen, missä lapsen omia oivalluksia ja keksimistä tuetaan. Musiikkikasvatuksessa hyödynnämme kehonsoittimia, instrumenteilla soittamista, tanssia, improvisointia, kuvia, mielikuvia, kuuntelua, äänenkäyttöä ja laulua. Mahdollisuuksien mukaan osallistumme erilaisiin lasten kulttuuritapahtumiin. 4.4 Luonto ja ympäristökasvatus Panee siemeniä joka puolelle ja joka puolella kasvaa niitä vaikka kukkia Ympäristökasvatuksemme tärkein tavoite on tarjota lapselle myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä lähiympäristöstä. Pyrimme siihen, että lapsi oppii liikkumaan luonnossa ympäristöä kunnioittaen. Päiväkotimme sijainti luonnonkauniilla metsäisellä mäellä Aittovuoren rinteellä urheilukentän vieressä mahdollistaa tutustua ja nauttia sekä rakennetusta että luonnon ympäristöstä. Teemme usein retkiä lähimetsään ja lähellä sijaitsevaan Hiihtomaahan. Aittovuoren luontopolku ja pururata tarjoavat myös vaihtelevan retkeilymaaston. Metsään menemme spontaanisti tai retket voivat olla tavoitteellisempia, jolloin esim. etsimme maastosta kasveja ja nimeämme niitä. Kahdessa tasossa oleva päiväkodin rinnepiha mahdollistaa reippaan liikkumisen vaihtelevassa maastossa. Hyvät kiipeilytelineet, erilaiset liikuntavälineet, kivet ja portaat innostavat lapsia liikkumaan. Päiväkodin vieressä sijaitseva Ilvespuisto tarjoaa monipuolisia motorisia haasteita sekä kerhon että päiväkodin lapsille. 4.5 Etiikka ja katsomuskasvatus Etiikka ja katsomuskasvatus tukevat lapsen arvomaailman rakentumista. Tärkeää on turvallinen ja myönteinen ilmapiiri, jossa erilaisiin vakaumuksiin suhtaudutaan kunnioittaen.

10 4.5.1 Eettinen kasvatus Eettisen kasvatuksen perustana on itsetunnon kehittyminen, josta se laaajenee sosiaalisiin taitoihin ja siitä edelleen elinympäristöön. Päiväkodissa lapsi kasvaa osana yhteisöä, jossa toisia kunnioitetaan ja toisen työtä arvostetaan. Oman ryhmän säännöistä sopiminen on hyvä pohja lasten arvopohdintoihin ja valintojen tekemiseen eettisestä näkökulmasta Kulttuurinen katsomuskasvatus Katsomuskasvatus on kaikille lapsille yhteistä. Se tukee oman kulttuurin ja luonnon arvostamista sekä erilaisuuden hyväksymistä Uskontokasvatus Uskontokasvatusta totetutetaan uskonnonvapauden pohjalta kunnioittaen perheiden uskonnollista vakaumusta. Lapsen osallistumisesta uskontokasvatukseen keskustellaan perheen kanssa. Uskontokasvatusta toteutetaan yhteistyönä seurakunnan kanssa. 4.6 Leikki Haluan leikkiä prinsessaleikkiä. Kiva kun saa leikkiä toisen kanssa. Leikki on lapselle mielekästä ja merkityksellistä toimintaa ja se luo oppimiselle myönteisiä asenteita. Leikin avulla lapsessa kehittyvät monet psyykkiset toiminnot, kuten tunteet, huomiokyky, ajattelu ja muisti. Leikki syntyy yhteisöllisyydestä. Se on sosiaalinen tapahtuma, missä lapset yhdessä harjoittelevat erilaisia taitoja ja ratkaisevat ongelmia. Leikin avulla lapset tutustuvat ympäröivään maailmaan ja kasvavat siinä omaan mittaansa yhdessä toisten kanssa. Tila-, aikataulu- ja ryhmäjärjestelyjen avulla tarjoamme lapsille aikaa ja tilaa leikille. Leikkiympäristöihin tuomme monipuolisia välineitä, jotka innostavat ja houkuttelevat leikkiin, ja joissa huomioidaan lapsen ikä, kehitystarpeet ja kaverisuhteet. Lasten omia toiveita ja kiinnostuksen kohteita kuunnellaan ja otetaan huomioon. Leikkiympäristöjä rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Eri-ikäisyys lapsiryhmissä rikastuttaa omalta osaltaan leikkiä. Aikuiset havainnoivat ja dokumentoivat leikkiä sekä tarvittaessa ohjaavat ja osallistuvat siihen. Aikuiset myös välittävät leikkiperinteitä, seuraavat lasten kulttuuria ja erilaisia ajan ilmiöitä, joita lasten leikki heijastaa. Näin teemme, jotta leikki saisi sen arvon, joka sille mielestämme kuuluu.

11 5. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Laadunhallinnan kannalta on olennaista säännöllisesti arvioida ja seurata toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Viikoittaisissa tiimipalavereissa suunnittelemme ja arvioimme ryhmän toimintaa lapsihavaintojen pohjalta. Päiväkodin yhteistä toimintaa suunnittelemme ja arvioimme suunnittelupäivillä, viikkopalavereissa sekä noin kerran kuukaudessa pidettävissä työilloissa. Jokavuotiset kehityskeskustelut päiväkodin johtajan kanssa tukevat henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjaamme vanhempien kanssa yhteiset sopimukset ja tavoitteet lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. 6. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Halssilan päiväkodissa tehdään moniammatillista yhteistyötä lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. neuvola ja terveydenhoito, sosiaalityö, psykologit, terapeutit, opetustoimi ja maahanmuuttajapalvelut. Yhteistyön keskeisenä tavoitteena on taata lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lasta koskevaa verkostoyhteistyötä tehdään vanhempien suostumuksella. Verkostoyhteistyöllä tarkoittaa toimintaa Jyväskylän kaupungin muiden toimijoiden, kuten seurakunnan ja eri järjestöjen kanssa.