Jussinkylän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Jussinkylän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Jussinkylän päiväkodin varhaiskasvatuksen tavoitteena tukea lasta yksilönä yhteisössä. Toimiessaan yhteisön jäsenenä lapsi saa kokea osallisuutta ja toimijuutta yhteisössä. Yhteistyössä vanhempien kanssa ammattitaitoinen henkilökunta kykenee joustavasti toteuttamaan turvallista ja jäsentynyttä varhaiskasvatusta. Uusia toimintatapoja ja kiinnostavia sisältöjä yhdistetään tuttuun ja harkittuun kokonaisuuteen. Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Jussinkylän päiväkoti Sukkavartaankatu 4 p Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatus allergia- ja astmalasten ryhmässä Montessorikasvatus Arviointi varhaiskasvatuksessa

2 Arvot ja strategiaperusta Yhteisöllisyys Jussinkylän päiväkodissa luodaan lasta ja aikuista kunnioittava ilmapiiri, joka perustuu luottamukseen ja yhteisölliseen tapaan ratkaista arjen asioita. Aikuisen ja lapsen vuorovaikutus Aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus muotoutuu lapsen iän ja taitojen mukaisesti. Jussinkylässä aikuiset kohtelevat lasta kunnioittavasti ja antavat omalla käyttäytymisellään mallin muita kunnioittavasta yhteistyökykyisestä ihmisestä. Aikuinen kantaa kasvatuksellisen kokonaisvastuun ja pyrkii rohkaisemaan ja tukemaan lapsen osallisuutta ja onnistumista. Aikuinen huolehtii yhdessä sovittujen johdonmukaisten rajojen noudattamisesta. Asiakaslähtöisyys / lapsilähtöisyys Jussinkylän päiväkodissa huomioidaan varhaiskasvatusvaiheen omaleimaisuus. Kasvattajat tuntevat lapsen kehitysvaiheet ja tukevat lapsen yksilöllistä kasvua osana ryhmätoiminnan kokonaisuutta. Menetelmiä ovat mm. pienryhmätoiminta ja lapsen omien toiveiden kuuleminen. Jussinkylässä pyritään avoimuuteen.suunnitelmista ja toteutuneesta toiminnasta tiedotetaan vanhemmille ja heitä kannustetaan seuraamaan päiväkodin toimintaa. Perheiden keskinäistä verkostoitumista tuetaan mm. vanhempainyhdistystoiminnan kautta. Kumppanuus Jussinkylän päiväkodissa kumppanuus merkitsee tasavertaisen yhteistyön luomista. Vanhemmat ja kasvattajat tuovat oman asiantuntijuutensa lapsesta päivittäiseen keskusteluun. Kumppanuus on vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä kasvatuksen tavoitteista ja päämääristä. Seuraava

3 Arvot ja strategiaperusta jatkuu Rohkea aloitteellisuus Jussinkylän päiväkodissa henkilökunta luottaa vahvuuksiinsa, sillä se on toiminnan joustavuuden ja uudistumisen perusta. Päiväkodin ammattitaitoinen henkilökunta valitsee lapsiryhmän toiminnan kokonaisuuteen sopivia kehittämishankkeita ja projekteja. Päiväkodin sijainti kaupungin keskustassa mahdollistaa liikunta -ja kulttuuripalveluiden monipuolisen hyödyntämisen. Henkilöstön arvostaminen Pyritään avoimeen tiedottamiseen ja yhteiseen päätöksentekoon. Asioita valmistellaan yhdessä ajatellen koko päiväkodin toimivaa kokonaisuutta ajatellen. Henkilökunnan yhteisiä kokouksia, suunnitteluiltoja ja virkistystapahtumia järjestetään säännöllisesti. Taloudellisuus Päiväkodin taloudellisuus perustuu hoitopaikkojen tehokkaaseen ja järkevään hyödyntämiseen sekä henkilökunnan yhteistyöhön. Myös Jussinkylän päiväkodin suunnitelmallisen pedagogisen kasvatustyön avulla voidaan välttyä kustannuksilta tulevaisuudessa. Lapsen yksilöllinen huomioiminen ja mahdollisten tuen tarpeiden ennakointi on kaikkien osapuolten kannalta taloudellista.

4 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkotikasvatuksen tavoitteena on tukea kotikasvatusta, vanhempien kasvatuskumppaneina. Lapsen ryhmässä olevat aikuiset kannattelevat lasta arjen tilanteissa. Vanhempien ja henkilökunnan keskinäinen vuorovaikutus kannattelee lasta päiväkotiympäristössä ja auttaa lasta siirtymätilanteissa kodin ja päivähoidon välillä. Jussinkylässä lapsi on päiväkotiyhteisön jäsen. Lapsen kautta myös vanhemmat tulevat myös osaksi tätä yhteisöä ja hahmottavat sen ehyenä kokonaisuutena, jonka toiminnassa heillä on oma roolinsa. Päiväkodin arjessa vanhempien osallisuus toteutuu konkreettisesti: Päivähoidon aloittamisvaiheessa perhe kutsutaan tutustumiskäynnille, jonka aikana keskustellaan perheen tuntemuksista päivähoitoa aloitettaessa, saadaan tietoa perheen toiveista ja lapsen tavoista ja tarpeista ja välitetään tietoa päiväkodin toiminnasta. Perheille tarjotaan tutustumispäiviä ennen päivähoidon aloittamista, jotta lapset ja vanhemmat saavat rauhassa tarkkailla toimintaa. Päivittäisissä keskusteluissa lasta tuotaessa ja haettaessa Ryhmän arkisen toiminnan havainnoinnin kautta. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta seurata päiväkodin toimintaa lasten aktiivisten toimintahetkien aikana. Lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman avulla. Järjestemällä erilaisia tapahtumia esimerkiksi juhlia ja vanhempainiltoja Lisäksi päiväkodissa toimii vanhempainyhdistys, joka edistää ja auttaa vanhempien välisen yhteistyön kehittymistä ja keskinäistä verkostoitumista

5 Varhaiskasvatuksen suunnittelu Toiminnan suunnittelun perustana on lapsi, lapsiryhmä ja varhaiskasvatussuunnitelma tavoitteet. Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tehtävänä on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvoiva lapsi on tyytyväinen itseensä. Hän on tasapainoinen, iloinen, luottavainen, tuntee säännöt ja ottaa huomioon toiset ihmiset. Hyvinvoiva lapsi leikkii, on toimelias ja innokas oppimaan uutta. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen ja lapiryhmän havainnointiin, lapsen toiveiden kuulemiseen ja henkilökunnan ammattitaitoon. Myös lapsen vanhemmat toimivat lapsen toiveiden välittäjinä, esim. lapset kertovat kotona toiveita ja asioita, joita eivät tuo päiväkodissa esille. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan sekä yksilön että ryhmän tarpeet. Aikuiset tukevat systemaattisesti lapsen ja lapsiryhmän yhteenkuuluvaisuutta järjestämällä kiinnostavaa ja innostavaa toimintaa. Toiminnassa toteutuu lasten keskinäinen vuorovaikutus, ohjatun ja vapaan toiminnan vaihtelu ja leikkiryhmien muodostaminen. Aikuisen ohjauksessa, yhdessä lasten kanssa ryhmään luodaan yhteiset pelisäännöt. Jussinkylän päiväkodissa aikuiset huolehtivat siitä, että pelisääntöjä noudatetaan, esim. kenenkään kiusaamista ei sallita. Seuraava

6 Varhaiskasvatusympäristön suunnittelu jatkuu Laadukkaan varhaiskasvatusympäristön suunnittelu edellyttää kasvattajilta yhteistyötä. Lähtökohtana varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa huomioidaan lasten kehitykseen ja ikään liittyvät haasteet. Varhaiskasvatusympäristöä suunniteltaessa huomioidaan: kannustavan toimintailmapiirin luominen lasten keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen monipuolinen ja kiinnostava toiminta turvallinen liikkuminen sisä ja ulkotiloissa tilojen viihtyisyys tilojen monipuolinen hyödyntäminen ja muokkaaminen tarkoituksen mukaisiksi säännöllinen, ennustettava päivärytmi

7 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Varhaiskasvatuksessa korostuu lapsen kokonaisvaltaisuus. Varhaiskasvatus tukee lapsen aktiivisuutta ja hänen persoonallisuutensa kehittymistä vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön kanssa. Lapselle ominaisia toimintatapoja ovat leikki, liikunta, tutkiminen ja taidekokemukset. k(k)aikkeen toimintaan liittyy innostava ja vireä kielellinen ympäristö. Kieli ja kommunikaatio Jussinkylän päiväkodissa Päivittäiset leikit, keskustelut, sadut ja tarinat tukevat lapsen kielen kehitystä. Puhuttu kieli on ajattelun työkalu, joen käymme paljon keskusteluja lasten kanssa. Lapsi kokee tulevansa kuulluksi ja oppii kuuntelemaan toista toimiessaan aidosti vuorovaikutustilanteessa läsnä olevan aikuisen kanssa. Leikki Leikkiessään lapsi harjoittelee erilaisia vuorovaikutustaitoja ja rooleja ja käy läpi kokemuksiaan ja tunteitaan. Kasvattajat järjestävät lapselle mahdollisuuden leikkiä pienryhmässä tai yksin sekä ryhmän että yksilön tarpeiden mukaisesti. Selkeät ja vaihtuvat leikkikokonaisuudet ja monipuolinen tilojen käyttö antavat lapselle mahdollisuuden vaihteleviin leikkikokemuksiin ja tuovat lapselle haasteita sekä onnistumisen elämyksiä. Seuraava

8 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen jatkuu Liikkuminen ja terveys Jussinkylässä Päivittäinen monipuolinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikkuessaan lapsi kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja purkaa energiaa. Aikuisen innostava ja kannustava malli mahdollistaa monipuoliset liikkumismuodot sekä sisällä että ulkona eri vuodenaikoina. Suunniteltuja liikuntatuokioita on säännöllisesti ja kasvattaja järjestää virikkeellisen ja haasteellisen ympäristön joka lapsella herää halun liikkua. Lasten kanssa kävellen ja retkeillen tutstutaan päiväkodin lähiympäristöön. Liikuntatiloina käytetään oman päiväkodin salia, Johanneksen koulun liikuntasalia, Nääshallia ja lähiseudun ulkoilumaastoja. Taidekokemukset Taidekasvatuksen tehtävä on tukea lapsen kehitystä tasapainoiseksi ja itseään ilmaisevaksi ihmiseksi. Taiteellisen työskentelyn kautta lapsi löytää itselleen ominaisen tavan ilmaista itseään ja omia tarpeitaan. Pääpaino on tekemisen ilossa, löytämisen riemussa ja onnistumisen kokemuksissa. kasvattajat valmistelevat ympäristön lapsen ikätason mukaisilla välineillä ja tarvikkeilla, jotka ovat esillä ja lasten saatavilla. kasvattajat luovat mahdollisuuden monipuoliseen toimintaan (ryhmä- ja yksilötyöt) myös lähiympäristöä hyödyntäen (teatterit, konsertit yms.). Seuraava

9 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen jatkuu Tutkiminen Lapsi tutustuu ympäristöönsä havainnoimalla ja tutkimalla sitä eri aistien avulla. Tutkiminen on lapselle ainutkertaista ja aikuinen antaa lapsen kokemuksista positiivista palautetta. Lapselle tuottaa iloa oppia ahaa-elämysten ja oivallusten kautta. Pyrimme antamaan lapselle mahdollisuuksia tutkia uusia asioita oikeilla välineillä ja kirjallisuuden avulla. Tutkimuskohteet liittyvät lapsen kiinnostuksiin ja kokemuksiin, joista keskustellaan yhdessä. Jussinkylässä kasvattajat välittävät kiinnostunutta tutkivaa asennetta ja kannustavat lasta omaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun.

10 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Päivähoidon kasvattajat voivat havaita lapsen tuen tarpeen päivähoidossa tai lapsella voi olla asiantuntijatahon lausunto erityisen tuen tarpeesta. Vahva varhaiskasvatuksen perusosaaminen tukee päivähoidon kasvattajia varhaisen tuen prosesseissa aina tuen havaitsemisesta ja arvioinnista tuen suunnitteluun ja toteutukseen saakka. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen varhaiskasvatus järjestetään ensisijaisesti kodin lähellä olevassa päivähoitopaikassa tai alueellisessa pienryhmässä. Kiertävä erityislastentarhanopettaja toimii päivähoidon erityisen tuen asiantuntijana ja hänen tehtävänään on selvittää lapsen kuntoutukselliset tarpeet ja tavoitteet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetään erityisen tuen suunnitelma, joka laaditaan yhdessä lapsen vanhempien ja tarvittaessa muiden lasta hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Suunnitelmassa kuvataan, miten lapsen yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus lapsiryhmässä sovitetaan yhteen. Tavoitteet kasvattajan toiminnalle ja fyysiselle ympäristölle kirjataan arjen tarpeita vastaavaksi.

11 Varhaiskasvatus allergia- ja astmalasten ryhmässä Allergiaryhmän toiminnan perustana on varhaiskasvatussuunnitelma, jonka tavoitteena on hyvinvoiva lapsi, jolla on mahdollisuus oppia normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluvia tietoja ja taitoja sosiaalisesti tärkeässä vertaisryhmässä. Lapsen hoito ryhmässä perustuu tiiviiseen vastavuoroiseen ja avoimeen yhteistyöhön vanhempien kanssa. Allergiaryhmän tiloissa voidaan tarjota laadukasta varhaiskasvatusta lapsille, joilla on laaja-alainen ruokaaineallergia, hyvin rajoitettu dieetti tai ovat erittäin herkkiä oirehtimaan pienistäkin määristä eläinpölyä, ja lapset, joilla on astma. Muut Tampereen päivähoitoyksiköt voivat käyttää allergia- ja astmalasten ryhmän kasvattajien asiantuntemusta hyödykseen. Allergiaryhmästä käydään tarvittaessa konsultaatiokäynnillä suunnittelemassa ja arvioimassa allergisen lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamista tavallisessa ryhmässä yhteistyössä kasvattajien kanssa.

12 Montessorikasvatus Jussinkylässä toimii kolme montessoripedagogista lapsiryhmää. Montessoriryhmien erityispiirteenä on varhaiskasvatuksen yleisiin tavoitteisiin perustuva, montessoripedagogisesti toteutettu arkitoiminnan malli. Toiminta-ajatus perustuu lapsen yksilölliseen huomioimiseen, hoidon, opetuksen ja kasvatuksen tasapainoiseen toteuttamiseen, lapsen kuulemiseen ja lapsiyhteisössä toimimiseen. Montessori-kasvatuksessa toimintavälineet, ohjaava aikuinen ja lapsiryhmä luovat yksittäisen lapsen toimintaympäristön. Tässä tutussa ympäristössä, arjen askareissa lapsi voi ilmentää omia tarpeitaan ja toiveitaan. Toimiessaan yksilönä yhteisössä lapsi saa kokea osallisuutta ja kasvaa vastuuseen. Hän harjoittelee päättämistä tilanteissa, joita kykenee ennalta arvioimaan. Montessori kutsui pienen lapsen ajattelurakennetta nimellä vastaanottavainen mieli. Lapsen oppiminen on tiedostamatonta ja hän imee vaikutteita ympäristöstään.opitut asiat voivat säilyä pitkään tiedostamattomalla tasolla ja nousevat esille konkreettisen toiminnan kautta. Lapsiryhmä Lapset toimivat eri ikäisten lasten muodostamassa ryhmässä. Kasvu ja oppiminen etenee vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, sillä yksilöllä on sisäinen tarve kuulua yhteisöön. Ryhmässä lapsi kokee erilaisia rooleja, hän saa olla sekä oppija että osaaja. Seuraava

13 Kasvattaja lapsen ohjaajana Jussinkylän päiväkodin montessori-ryhmien henkilöstö on sitoutunut toteuttamaan joka aamu lasten työskentelyhetkeä varten, jotta ympäristö on toimiva ja kiinnostava. montessoripedagogista kasvatusta. Aikuinen varmistaa turvalliset innostavat toimintamahdollisuudet, mutta vetäytyy taustalle antaakseen tilaa lapsen ja lapsiryhmän omalle toiminnalle. Aikuinen tarkkailee omaa toimintaansa ja tiedostaa mallintavansa lapsille toivottuja käyttäytymis- ja toimintatapoja. Tavoitteena on ohjata lasta onnistumaan, sillä onnistumisen kokemus siivittää oppimista. Opettaessaan uutta toimintaa aikuinen havainnointiin ja lapsituntemukseen perustuen arvioi lapsen onnistumisen mahdollisuudet. Ryhmää ohjaavat aikuiset tekevät noin kuukauden välein jokaiselle lapselle oman montessori-työskentelyyn rakentuvan toimintasuunnitelman. Lapsen työskentely perustuu sekä hänen omiin valintoihinsa että uusien puuhien esittelemiseen. Valitsemista harjoitellaan systemaattisesti. Fyysinen ympäristö Maria Montessori kehitti lapsille montessorivälineitä, jotka tukevat monipuolisesti lasten toiminnallisia ja älyllisiä tarpeita. Montessoriryhmässä on arkisia askareita, aistikokemusten luokittelua ja kielellisiä virikkeitä tukevia välineitä sekä välineitä luonnon tutkimiseen, matemaattiseen pohdintaan ja taidekokemuksiin Montessori kutsui lasten toimintaa työksi korostaakseen sen arvoa lasten kannalta. Jussinkylän päiväkodin montessoriryhmissä valmisteltu toimintaympäristö on täynnä mielenkiintoisia töitä eli oppimismahdollisuuksia. Lasta ohjataan konkreettisesti mallintamalla. Mahdollisuus toistaa tuttuja töitä varmistaa onnistumisen ja hallinnan kokemuksen. Tutut puuhat ovat lasten saatavilla riittävän pitkään ja lapsi voi kehitellä itse variaatioita jo oppimastaan asiasta. Toimintaympäristö valmistellaan

14 Arviointi varhaiskasvatuksessa Työyhteisön toimintatapojen arviointi Jussinkylän päiväkodin toimintatapoja arvioidaan sekä arjen kasvatustilanteissa että toiminnan suunnittelun tasolla. Arviointi on prosessi, jossa pienet arjen ratkaisut liittyvät laajempiin pedagogisiin valintoihin.. Syksyisin työtiimit tekevät tiimisopimuksen, jossa aikuiset sitoutuvat yhteisiin toimintakäytöntöihin luodakseen joustavan ja lapsen näkökulmasta ennustettavan kokonaisuuden. Päiväkodin johtaja osallistuu sopimuksen tekemiseen ja toimintaa arvioidaan. Lasten ja vanhempien osallisuus arvioinnissa Vanhempien mahdollisuutta arvioida varhaiskasvatuksen toteutumista kannustetaan rohkaisemalla heitä havainnoimaan päiväkodin arkitoimintaa. Tärkeitä arviointitilanteita ovat päivittäiset tapaamiset ja VASU- keskustelut, joiden pohjaksi vanhemmat voivat yhdessä lapsensa kanssa pohtia toimintaa päiväkodissa, esimerkiksi: Mikä päiväkodissa on mukavaa? Mitä haluaisin tehdä? Onko joku asia vaikeaa? 3-5-vuotiaiden lasten osallisuutta tuetaan ohjaamalla heitä pohtimaan yhdessä arjen valintoja: mitä kirjoja luetaan, leikitäänkö sisällä vai ulkona. Jussinkylän päiväkodissa toimii myös aktiivinen vanhempainyhdistys, jonka tavoitteena on tukea päiväkodin toimintaa. Päiväkodissa hyödynnetään päivähoidon laadunarvioinnin menetelmiä. Koko työyhteisö pohtii mm. asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia. Arviointi auttaa kehittämään toimintaa ja tukee vahvojen osaamisalueiden käyttämistä arjen työssä. Vanhempia informoidaan kyselyiden tuloksista ja mahdollisista toimenpiteistä.