Lausunto tekijänoikeussopimusten kohtuullistamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Transkriptio

1 Helsinki Opetus ja kulttuuriministeriö Viite: Lausuntopyyntö OKM/18/010/2014 Lausunto tekijänoikeussopimusten kohtuullistamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi tekijänoikeuslain muuttamisesta. Liitto ja sen jäsenliitot Aikakauslehtien Liitto, Sanomalehtien Liitto ja Suomen Kustannusyhdistys (jäljempänä liitot) esittävät yhteisenä lausuntonaan seuraavaa: Pääviestit 1. Liittojen mielestä lakiehdotusta ei tule toteuttaa, koska se heikentää merkittävästi oikeusvarmuutta tekijänoikeuksien vaihdannassa. Voimassa oleva lainsäädäntö tarjoaa riittävät oikeussuojakeinot, joilla voidaan puuttua kohtuuttomiin sopimusehtoihin. Tekijänoikeuslakia ei ole tarpeen muuttaa. 2. Lakiehdotus horjuttaa sopimusten sitovuuden periaatetta ja madaltaa sopimusten sovittelukynnystä. Esityksessä ei ole lainkaan pystytty perustelemaan, miksi tällainen lainmuutos olisi tarpeen. Esitys pohjautuu väitteisiin ja mielikuviin, jotka eivät saa tukea oikeuskäytännöstä. 3. Lainmuutos ei johtaisi tavoitteena olevaan tulovirtojen kasvuun tekijänoikeusaloilla. Sopimusten madallettu sovittelukynnys ei lisäisi lehtien tilaus- ja ilmoitusmyyntituloja eikä kirjojen myyntituloja. Kasvua ja työllisyyttä olisi sen sijaan mahdollista tukea kustantajien itsenäisellä lähioikeussuojalla sekä työsuhteissa luotuja tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskevan säännöksen soveltamisalan laajentamisella. 4. Nykytilan arviointia koskeva jakso esitysluonnoksessa sisältää virheitä. Yritysvaikutusten ja perusoikeusvaikutusten arviointi on puutteellinen. Myös voimaantulosäännös puuttuu. Jos esitystä vastoin näkemystämme viedään eteenpäin, vaikutusarvioinnit on tehtävä huolella ja perusteluja on vielä hiottava ja täydennettävä. Lainmuutos ei voi olla taannehtiva.

2 2 Esitysluonnoksen ydinsisältö Esityksen tavoitteena on madaltaa tekijänoikeussopimusten sovittelukynnystä, vahvistaa tekijöiden asemaa ja lisätä tulovirtoja tekijänoikeusaloilla. Lainmuutoksella halutaan myös edistää toimialatasoisia sopimuskäytäntöjä. Luonnoksessa ehdotetaan, että kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelua koskeva tekijänoikeuslain 29 muutetaan. Nykyinen säännös sisältää viittauksen oikeustoimilain 36 :n yleiseen sovittelusäännökseen. Ehdotuksen mukaan tuomioistuin sovittelisi tekijänoikeusluovutusten kohtuuttomia sopimusehtoja uuden tekijänoikeudellisen erityissäännöksen nojalla. Erityisiä kohtuullistamiskriteereitä olisivat osapuolten asemassa sopimuksen tekemisen jälkeen tapahtuneet olennaiset muutokset, hankitun oikeuden hyödyntämättä jättäminen, tekijän luovutuksesta saaman korvauksen ilmeinen epäsuhta tekijänoikeuden tuottamaan taloudelliseen hyötyyn nähden sekä sopimuksen pitäminen ilmeisen kohtuuttomana kohtuullistamisvaatimuksen esittämishetkellä. Ehdotus heikentää oikeusvarmuutta Viestinnän Keskusliiton mielestä ehdotettua 29 :n muutosta ei tule toteuttaa, sillä se heikentää merkittävästi tekijänoikeuksien vaihdantaan liittyvää oikeusvarmuutta. Oikeustoimilain yleisen kohtuullistamissäännöksen (36 ) nojalla kohtuuttomia sopimusehtoja voidaan sovitella tai jättää ne huomioon ottamatta. Tällä tavoin oikeusjärjestys tarjoaa suojaa sopimustoiminnassa mahdollisesti esiintyviä ylilyöntejä vastaan. Säännös koskee myös tekijänoikeuden luovutuksia. Ehdotus erityisestä tekijänoikeudellista kohtuullistamissäännöksestä on tarkoitettu madaltamaan voimassa olevaa sovittelukynnystä. Toisin kuin luonnoksen perusteluissa (s. 10) tuodaan esiin, ehdotus puuttuu sopimusvapauteen: sovittelukynnyksen alentaminen johtaa aiempaa kapeampaan sopimusvapauden alaan. Tekijänoikeuksia hankkivien yritysten kannalta esitetty tekijänoikeuslain muutos merkitsee kasvavaa riskiä: ostat oikeuksia ja maksat niistä tietyn hinnan, mutta ostamasi hyödyke voi jälkikäteen kutistua ja hinta nousta. Tämä ei kannusta yrityksiä investoimaan luoviin sisältöihin ja palkkaamaan tekijöitä. Epävarmuutta sopimustoimintaan luo lisäksi ehdotuksen perustelujen sisäinen ristiriitaisuus. Yhtäältä korostetaan, että sopimusehtojen kohtuullisuuden tulisi perustua kunkin yksittäistapauksen olosuhteisiin ja tekijänoikeuden luovutusten erityispiirteisiin. Toisaalta hyvää sopimustapaa koskevalla kollektiivisen sopimisen edellytyksellä ohjataan toimialoja yhtenäisiin sopimusmalleihin, mitkä jäykistäisivät yksittäisten tilanteiden erityispiirteiden huomioon ottamista. Kustantajien toimintaedellytyksiä, oikeudellista toimintavarmuutta ja tekijänoikeudellisten toimialojen tasapuolista kohtelua olisi mahdollista parantaa säätämällä kustantajille vastaava lähioikeussuoja kuin mitä äänite- ja elokuvatuottajille ja televisio- ja radioyrityksille on säädetty. Jos kustantajilla olisi mahdollisuus puuttua oikeudenloukkauksiin oman itsenäisen oikeutensa nojalla, paine oikeuksien hankintaan tekijänoikeuden kokonaisluovutuksin todennäköisesti vähentyisi.

3 3 Muutoksen tarpeellisuutta ei ole osoitettu Sopimusten sitovuuden periaate on oikeusjärjestyksen kulmakivi. Sovittelukynnyksen madaltaminen merkitsee sitä, että tehtyjä sopimuksia voidaan muuttaa aiempaa herkemmin. Tällainen oikeusvarmuutta heikentävä muutos edellyttäisi poikkeuksellinen painavia perusteita. Faktapohjaisia perusteita ehdotetulla muutokselle ei esitysluonnokseen kuitenkaan sisälly. Sopimusten kohtuuttomuutta arvioidaan viime kädessä tuomioistuimissa. Oikeuskäytännöstä ei löydy tukea väitteille tekijänoikeuden luovutussopimusten yleisestä kohtuuttomuudesta. Yksittäistapauksissa esiintyneitä kohtuuttomia sopimusehtoja on soviteltu oikeustoimilain 36 :n nojalla, mikä osoittaa oikeusjärjestelmän toimivan ja tarjoavan suojaa kohtuuttomien sopimusehtojen tilanteessa. Esitysluonnoksen perusteluissa (s. 6) mainituista markkinaoikeuden ratkaisuista on tehty selvästi virheellisiä johtopäätöksiä. Hallitus arvioi ratkaisujen osoittavan, että nykyistä oikeustoimilain kohtuullistamissäännöstä voidaan kiertää edellyttämällä, että tekijänoikeuden luovuttaja on elinkeinonharjoittaja. Luovuttajan asema elinkeinonharjoittajana ei kuitenkaan estä luovutussopimuksen arviointia oikeustoimilain nojalla. Oikeustoimilaki soveltuu myös elinkeinoharjoittajien välisiin sopimuksiin. Toinen virhe on väite siitä, että markkinaoikeuden ratkaisut osoittavat riittävän suojan puutetta kohtuuttomilta sopimusehdoilta. Se, että Suomen Journalistiliitto on hävinnyt free lance -sopimuksia koskevan oikeusjuttunsa elinkeinoharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annetun lain nojalla, ei merkitse oikeussuojan puutetta. Riippumaton tuomioistuin on tehnyt ratkaisunsa ottaen huomioon asianosaisten esittämät perusteet. Yksittäisiä sopimuksia on lisäksi mahdollista arvioida oikeustoimilain nojalla. Merkittävä osa suorista tekijänoikeustuloista Suomessa syntyy Viestinnän Keskusliiton ja sen jäsenliittojen edustamilla tekijänoikeusaloilla 1. Kun kustannus- ja televisioaloilla ei esitysluonnoksessa ole osoitettu olevan tekijänoikeuden luovutuksiin liittyviä ongelmia, ei näille aloille pidä kohdistaa oikeusvarmuutta heikentävää ja perusteluiltaan epämääräistä sääntelyä. Jos sääntelyä päädyttäisiin lisäämään, sen tulisi kohdistua vain aloille, joilla kohtuuttomuuksia esiintyy todennetusti ja laajassa mitassa. Muutos ei johda tulovirtojen kasvuun Ehdotuksen tavoitteena on lisätä tulovirtoja tekijänoikeusaloilla. Tavoite on kannatettava, mutta ehdotetulla muutoksella siihen ei ole mahdollista päästä. Markkinat eivät kasva säädöksin. Oikeusvarmuuden heikentyessä lopputulos voi olla päinvastainen. Julkaisutoiminnassa taloudellinen kehitys on viime vuosina ollut heikkoa: lehtien mainostulot ja levikit ovat laskeneet ja kirjamyynti supistunut (liite). Sanomalehtien kysyntä tulee Itellan tekemän arvion mukaan vielä laskemaan % vuodesta 2014 vuoteen 2020 mennessä. Tätä kehitystä ei voida kääntää kasvaviksi tulovirroiksi tekijänoikeudellisella sovittelusäännöksellä. Jos yksittäisistä teoksista maksettuja tekijänoikeuskorvauksia soviteltaisiin ehdotetun 29 :n 1 momentin 3-kohdan nojalla osapuolten alun perin sopimia suuremmiksi best sellerkorvauksiksi, ostajan mahdollisuudet maksaa sovittuja korvauksia muista teoksista ( worst 1 Tarja Koskinen-Olsson Jari Muikku: Direct Copyright Revenue Streams in Creative Industries in Finland. Finnish Copyright Society Publications No 31 (2014)

4 4 seller -korvauksia ) heikentyisivät. Hyvää tarkoittava sääntely saattaisi kääntyä itseään vastaan ja muuttaa pidemmällä aikavälillä esimerkiksi kirjankustannusalan liiketoimintalogiikkaa, jossa menestystuotteet kannattelevat tappiollisia teoksia. Tämä johtaisi kuluttajien saatavilla olevan tarjonnan köyhtymiseen. Tekijänoikeuden tarkoituksena ei ole varmistaa tekijöiden toimeentuloa, kuten olemme aiemmissa kommenteissamme opetus- ja kulttuuriministeriölle tuoneet esiin ( ). Kuten esitysluonnoksen perusteluista käy ilmi, Saksassa kääntäjät ovat saaneet aiempaa vähemmän tuloja käännöksistään, kun lakiin lisättyä best seller -lauseketta on sovellettu tuomioistuimissa. Tekijänoikeuden luovutukset työsuhteissa kaipaavat lainsäädännön tukea (40 b ) Ehdotettua 29 :n sovittelusäännöstä sovellettaisiin sanamuotonsa mukaisesti alkuperäisen tekijän tekemiin sopimuksiin tekijänoikeuden luovutuksista. Näin ollen myös työsuhteen solmimisen yhteydessä nimenomaisesti tai hiljaisesti sovitut oikeudenluovutukset olisivat sovittelusäännöksen piirissä. Kasvun ja työllisyyden näkökulmasta lainmuutos ohjaisi kehitystä väärään suuntaan. Työnantajalla täytyy olla mahdollisuus sopia työn tuloksiin kohdistuvien tekijänoikeuksien siirtymisestä työnantajalle palkkaa vastaan, ilman uhkaa madalletun sovittelukynnyksen mukaisesta sovittelusta. Varmuus oikeuksien siirtymisestä on edellytys sille, että luovien alojen yritykset voivat työllistää tekijöitä. Tekijänoikeuksien siirtymistä työsuhteissa tuetaan tekijänoikeuslaissa 40 b :n olettamasäännöksellä, joka koskee tietokoneohjelmia ja tietokantoja. Luovien alojen kasvua ja työllistämismahdollisuuksia edesauttaisi säännöksen soveltamisalan laajentaminen koskemaan muitakin teoslajeja. Esityksen yksityiskohtaiset perustelut leimaavat kohtuullisetkin sopimukset kohtuuttomiksi Erityisen ongelmallisina pidämme esitysluonnoksen yksityiskohtaisia perusteluja, joissa leimataan perusteetta kohtuuttomiksi monet yleisesti käytetyt ja tarkoituksenmukaiset sopimusehdot. Perustelujen valossa kohtuuttomia voisivat olla esimerkiksi tekijänoikeutta koskevat vakiosopimukset (koska ehdoista ei ole voitu aidosti neuvotella) ja tekijänoikeuden kokonaisluovutukset (koska ne tehdään tarkemmin määräämättömäksi ajaksi). Vakiosopimuksilla ja kokonaisluovutuksille voi kuitenkin sopimussuhdetta kokonaisuutena tarkasteltaessa olla täysin hyväksyttävät perusteet. Esimerkiksi tekijänoikeuksia hankkivan yrityksen liiketoiminnan kehittäminen ja kilpailuaseman turvaaminen voivat olla riippuvaisia siitä, että ostetut oikeudet ovat käytettävissä yhdenmukaisin ja selkein ehdoin. Perusteluissa sopimussuhdetta ja sopimuksen kohtuullisuutta tarkastellaan yksipuolisesti vain tekijän kannalta. Luovutuksensaajan oikeutetut edut ja sopimusehtojen hyväksyttävät perusteet jäävät vaille huomiota. Kohtuullistamisen tulisi jatkossakin olla mahdollista molempien osapuolten velvoitteiden ja oikeuksien suhteen. Kohtuullisuutta yhden sopijapuolen kannalta turvaava sääntely voi johtaa kohtuuttomuuteen toisen sopijapuolen kannalta.

5 5 Perustelujen valossa epäselvää on myös soviteltavien sopimusehtojen suhde sopimuksen purkuperusteisiin. Olennaista sopimusten kohtuullisuutta arvioitaessa on sopimusehtojen kokonaisuuden arviointi. Lain perusteluissa ei pitäisi leimata mitään yksittäistä sopimusehtoa kohtuuttomaksi, vaan tuomioistuimelle tulee jättää valta arvioida sopimuksen kohtuullisuus kokonaisharkinnalla, jossa otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Voimassa olevan oikeustoimilain nojalla tämä onkin tilanne. Vaikutus- ja perusoikeusarviointi sekä nykytilan arviointi on puutteellinen Ehdotuksesta puuttuu yritysvaikutusten arviointi, ja vaikutusarviointi on muutenkin puutteellista. Esityksen vaikutuksina esitetään sen tavoitteet. Esimerkiksi se, miten lainmuutos lisää tulovirtoja ja kenelle, jää vaille vastausta. Erikoista on, ettei sovittelukynnyksen alentamisen nähdä lisäävän sopimusten sovittelua. Perusoikeusarvioinnissa ei tuoda esiin ehdotuksen vaikutuksia luovutuksensaajien omaisuuden suojaan ja sopimusvapauteen. Sopimusvapauden esitetään orwellmaisesti vahvistuvan, kun se todellisuudessa kaventuu. Kohtuuttomilla sopimuksilla väitetään saatavan kilpailuetua, kun kilpailuetua pikemminkin saadaan pitkäjänteisessä yritystoiminnassa vain kohtuullisilla sopimuksilla. Nykytilan arviointia koskevassa esitysluonnoksen jaksossa on virheitä ja puutteita. Jakso on kokonaisuudessaan ongelmallinen sen vuoksi, ettei teksti tosiasiassa ole hallituksen analyyttinen arviointi nykytilanteesta, vaan sekalainen kooste eri osapuolten esittämistä näkemyksistä. Arvioiden esittäjiä ei ole avoimesti kirjattu näkyviin, jolloin lukijalle saattaa syntyä virheellinen kuva nykytilanteesta. Esimerkiksi freelancer-toimittajista todetaan (s.8), että heillä oli kollektiivisesti solmittu sopimus vuoteen 2009 saakka, jolloin neuvottelut uudesta sopimuksesta kariutuivat. Jos lakiehdotusta vastoin näkemystämme viedään jatkovalmistelussa eteenpäin, toivomme viittauksen kollektiivisopimukseen poistettavaksi, koska maininta on harhaanjohtava. Kollektiivisesti solmitusta tekijänoikeussopimuksesta ei ole ollut kysymys, koska tekijänoikeusehtojen sisältö on ollut toimeksiantosuhteen osapuolten vapaasti sovittavissa. Oppaassa on kuvattu 2000-luvun alun vielä suhteellisen staattisessa toimintaympäristössä vallinnutta kauppatapaa. Liittojen välillä ei ollut sovittu freelancereita koskevaa kollektiivista tai muuta sopimusta. Kauppatavan sisällöstä internet-aikakaudella osapuolilla oli lopulta vuonna 2009 eri näkemys. Kirjojen yhteispohjoismainen 1940-luvun normaalikustannussopimusmalli, josta on luovuttu, olisi täysin soveltumaton nykyaikaiseen kustannustoimintaan. Oikeuksien vaihdantaa koskevat järjestöjen väliset sopimusmallit ovat myös kilpailuoikeudellisesti riskialttiita. Kustannusalan liitot eivät halua vaarantaa jäsenyritystensä kilpailuoikeudellista asemaa, sillä seuraamukset kilpailuoikeusrikkomuksista olisivat yrityksille erittäin kovat. Tietokirjallisuuden osalta nykytilan arvioinnissa todetaan, ettei suurin osa julkaisijoista kuulu kustannusalan järjestöihin. Suomen Kustannusyhdistyksen

6 6 Voimaantulo jäsenkustantajat edustavat kuitenkin noin 80 % tietokirjojen kaupallisista markkinoista. Ehdotuksesta puuttuu voimaantulosäännös. Sovittelukynnystä ei mielestämme voida alentaa taannehtivasti. Lainmuutoksen taannehtiva soveltaminen ennen lainmuutoksen voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin edellyttäisi perustuslainsäätämisjärjestystä. Tehtyjä sopimuksia on joka tapauksessa mahdollista kohtuullistaa voimassa olevan oikeustoimilain nojalla. Yhteenveto Ehdotettu lainmuutos ei perustu tosiasioihin, vaan väitteisiin ja mielikuviin, jotka eivät saa tukea oikeuskäytännöstä. Koska kohtuuttomiin sopimusehtoihin on mahdollista puuttua voimassa olevan lain nojalla, tekijänoikeuslakia ei ole tarpeen muuttaa. Oikeussuojakeinot ovat olemassa. Viestinnän Keskusliitto ja sen jäsenliitot vastustavat muutosta, koska se lisäisi merkittävästi oikeudellista epävarmuutta alan yrityksissä. Muutoksen vaikutusarvioinnit ovat tässä vaiheessa joka tapauksessa vielä puutteellisia ja edellyttävät lisäselvityksiä. Myös lainmuutoksen perustelut kaipaavat runsaasti hiomista. Hallituksen arvioina ei pitäisi esittää yksittäisten toimijoiden lausumia. Tekijänoikeudellisen sopimuskulttuurin edistäminen on toivottavaa, mutta oikeudellista epävarmuutta lisäävä sääntely ei edistä tämän tavoitteen saavuttamista. Liitot ovat omalta osaltaan valmiit rakentaviin keskusteluihin tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisestä. Viestinnän Keskusliitto ry Aikakauslehtien Liitto ry Valtteri Niiranen toimitusjohtaja Mikko Hoikka liittojohtaja Sanomalehtien Liitto ry Suomen Kustannusyhdistys ry Jukka Holmberg liittojohtaja Sakari Laiho johtaja Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Valtteri Niiranen Satu Kangas toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka valtteri.niiranen@vkl.fi satu.kangas@vkl.fi puhelin ja puhelin ja

7 LIITE 7

8 8

9 9