Viestinnän Keskusliiton kommentit OKM:n kohtuullista korvausta koskevasta selvityksestä

Transkriptio

1 Muistio 1 (7) Viestintäpolitiikka / Satu Kangas Helsinki Viestinnän Keskusliiton kommentit OKM:n kohtuullista korvausta koskevasta selvityksestä Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta kommentoida julkaistua opetus- ja kulttuuriministeriön selvitystä kohtuullisesta korvauksesta. Täydennyksenä selvitystä koskevassa keskustelutilaisuudessa esitettyihin suullisiin kommentteihin liitto toteaa seuraavaa. Tekijänoikeuksien luovutuksia koskeva asiakokonaisuus on laaja ja liiketoiminnan kannalta erittäin merkityksellinen. Tehty kartoitus on aikapaineista johtuen suppea ja pintapuolinen. Selvittäjä itse toteaa moneen otteeseen asioiden edellyttävän tarkempaa selvittämistä. Liitto edellyttää, että selvityksen perusteella mahdollisesti laadittavaan luonnokseen hallituksen esitykseksi sisällytetään kattava vaikutusten arviointi ja että luonnoksesta pyydetään kirjalliset lausunnot oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti. 1 Yhteenveto Viestinnän Keskusliitto haluaa olla rakentamassa luovien sisältöjen kokonaismarkkinoiden kasvua ja siihen tähtäävää tekijänoikeusjärjestelmän kehittämistä. Kohtuulliset sopimukset ovat eri sopijapuolten yhteinen tavoite ja etu. Voimassa oleva lainsäädäntö takaa oikeussuojakeinot puuttua kohtuuttomiin sopimusehtoihin. Tuomioistuimeen turvautuminen on aina viimekätinen keino. Liiton mielestä selvitys ei tuo esiin perusteita säätää laissa kohtuullisesta korvauksesta tai muista sopimusehdoista. Esitetyistä vaihtoehdoista liitto kannattaa vaihtoehtoa 1 eli nykytilan säilyttämistä. Jatkovalmistelussa liitto esittää selvitettäväksi vaihtoehtoa, jossa sopimista koskevat tekijänoikeudelliset erityissäännökset kumotaan. Tekijänoikeuksien luovutuksissa noudatettaisiin tällöin sopimusoikeuden yleisiä sääntöjä. Liitto vastustaa vaihtoehtoja 2 ja 3. Molemmat vaihtoehdot merkitsisivät puuttumista sopimusvapauteen ja sopimusten sitovuuden periaatteeseen. Ne loisivat oikeudellista epävarmuutta aikana, jolloin toimintaympäristön murros edellyttää erityistä vakautta lainsäädännössä. Kohtuullisuutta arvioitaessa kriteerien olisi oltava kaikkien sopijapuolten kannalta tasapuoliset. Kohtuullisuutta yhden sopijapuolen kannalta turvaava sääntely voi johtaa kohtuuttomuuteen toisen sopijapuolen kannalta. Tekijänoikeuksien hinnat ja muut sopimusehdot määräytyvät markkinataloudessa markkinaehtoisesti. Kollektiivisopimuksiin pakottavat säännökset vaihtoehdossa 3 merkitsisivät syvälle käyvää puuttumista perustuslain turvaamaan yhdistymisvapauteen,

2 2 (7) elinkeinovapauteen ja omaisuuden suojaan. Perusteita perusoikeuksien rajoittamiselle ei ole tuotu selvityksessä esille. Kollektiivisopimuksin määräytyvät oikeuksien hinnat ja muut kauppaehdot olisivat mielestämme kilpailuoikeuden kannalta erittäin kyseenalaiset. Vaihtoehtojen 2 ja 3 kilpailuoikeudelliset vaikutukset tulisi selvittää perusteellisesti jatkovalmistelussa. Kysymys itsensä työllistäjistä ei ole erityisesti tekijänoikeudellinen kysymys eikä siitä pidä säätää tekijänoikeuslaissa. 2 Selvityksen toteuttamisesta Kuten selvittäjä toteaa, käytettävissä olleen aineiston perusteella ei ole ollut mahdollista selvittää, onko nykyinen sopimuskäytäntö joillakin aloilla kohtuuton vai ei (s. 17). Ilmeisistä aikataulupaineista johtuen selvitykseen ei ole sisältynyt yritys- tai muiden vaikutusten arviointia eikä vaihtoehtojen tarkastelua perusoikeuksien kannalta. Pidämme välttämättömänä huolellisten vaikutus ja perusoikeusarviointien tekemistä jatkovalmistelussa. Selvitys on tehty kuunnellen eri toimijoita, jotka ovat halunneet kertoa selvittäjälle näkemyksiään. Näitä näkemyksiä on kirjattu selvitykseen. Työskentelymetodi on johtanut siihen, että äänekkäimmin muutoksia vaativien tahojen kannat ovat saaneet ylikorostuneen aseman. Jatkossa kohtuullista korvausta koskevissa valmistelussa tulisi selkeästi tuoda esiin, mitkä arviot ovat kenenkin toimijan esittämiä. Esimerkiksi tekijänoikeustoimikunnan mietinnössä 2010:9 sekä lehtiasiain neuvottelukunnan Lehdistön tulevaisuus -raportissa on avoimesti tuotu esiin, mitä mieltä eri osapuolet ovat esitetyistä vaihtoehdoista olleet. Näin on vältetty riski siitä, että arvoarvostelmat näyttäisivät faktoilta. 3 Liitto puoltaa vaihtoehtoa 1 Selvityksessä esitetyistä vaihtoehdoista liitto kannattaa nykytilan säilyttämistä (vaihtoehto 1). Selvityksessä ei ole tuotu esiin vaihtoehtoa, jonka mukaan sopimiseen liittyvät tekijänoikeudelliset erityissäännökset poistettaisiin laista ja siirryttäisiin noudattamaan vaihdannan normaaleja, sopimusoikeuteen perustuvia pelisääntöjä. Tämä vaihtoehto pitäisi ottaa osaksi jatkovalmistelua. Liiton mielestä selvityksessä ei tuoda esiin sellaisia faktoja tai asiaperusteita, joiden nojalla tekijänoikeuskorvauksia koskevaa sopimusvapautta pitäisi rajoittaa lailla. Joidenkin toimijoiden tuntemukset neuvottelukulttuurin puutteesta tai heikkoudesta viittaavat siihen, että rakentavaa keskustelua teosten arvonmuodostuksesta ja korvausten kohtuullisuuteen liittyvistä seikoista on syytä jatkaa. Liiketoiminnan haasteiden ja kilpailuoikeuden asettamien reunaehtojen aiempaa parempi viestiminen voi osaltaan edesauttaa keskinäisen ymmärryksen lisääntymistä.

3 3 (7) Keskustelukulttuurin kehittäminen ei edellytä lainmuutoksia. Vuoden 2002 Saksan lainmuutoksesta saadut kokemukset osoittavat, että lainsäätäjän puuttuminen sopimusehtoihin on heikentänyt neuvottelukulttuuria ja kärjistänyt eri osapuolten välistä vastakkainasettelua. Tämäntyyppistä kehitystä emme toivo Suomeen. Haluamme olla mukana rakentamassa luovien sisältöjen kokonaismarkkinoiden kasvua ja siihen tähtäävää tekijänoikeusjärjestelmän kehittämistä. 4 Oikeuksien hintojen tulee määräytyä markkinaehtoisesti Vapaassa markkinataloudessa hyödykkeiden, kuten tekijänoikeuksien, arvo määrittyy markkinoilla. Jos oikeuksien hinnoille otetaan joku muu lähtökohta, vaara pettymyksen ja kohtuuttomuuden tunteisiin on ilmeinen. Tekijänoikeuden lähtökohtana ei ole se, että kaikki tekijät eläisivät teostensa tuotolla. Kaupankäynnissä molemmat osapuolet joutuvat laskemaan kustannuksiaan. Teoksia jalostavan ja välittävän yrityksen on varmistettava liiketoimintansa kannattavuus. Tekijä joutuu arvioimaan, onko hän valmis tekemään teoksia markkinaehtoisesti määrittyvällä hintatasolla. Selvityksestä heijastuu tekijäpuolen voimakas toive kollektiivisesti sovittaviin korvauksiin. Tällä tavoin oikeuksien hinnat haluttanee saada nykyistä korkeammiksi. Viestinnän Keskusliitto ei näe mahdolliseksi pakottaa tai ohjata lailla yhdistyksiä sopimaan kollektiivisesti oikeuksista, jotka jo lähtökohdiltaan ovat yksilöllisiä. Liiton tai sen jäsenliittojen tehtäviin ei kuulu tekijänoikeuksien hinnoista sopiminen jäsenyritystensä puolesta eivätkä ne tällaisia valtuuksia tulle liitoille antamaan. Kollektiivisopimiseen pakottavat tai ohjaavat tekijänoikeuslain säännökset merkitsisivät syvälle käyvää puuttumista perustuslain turvaamaan omaisuuden suojaan, yhdistymisvapauteen ja elinkeinovapauteen. Tällaiselle perusoikeuksien rajoituksille ei ole perusteita. Nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, jossa yritykset toimialasta riippuen omaksuvat kukin omista lähtökohdistaan erilaisia liiketoimintastrategioita ja ansaintalogiikoita, oikeuksien hankintaa ja hinnoittelua koskevien sopimusehtojen jäykistäminen sääntelyllä johtaisi kilpailunrajoituksiin ja liiketoiminnan edellytysten heikentymiseen. Emme näe tämänsuuntaista kehitystä yleisen edun mukaisena. 5 Sopimusehtojen vahvistaminen tuomioistuimessa on viimekätinen keino Yritysten tavoitteena on pyrkiä pitkäaikaisiin sopimussuhteisiin laadukkaita teoksia tuottavien ja omia sopimusvelvoitteitaan kunnioittavien tekijöiden kanssa. Kohtuulliset sopimukset eivät ole vain tekijöiden, vaan myös yritysten ja muiden sopijakumppaneiden tavoitteena. Selvityksen perusteluista välittyy todellisuudelle vieras kuva siitä, että sopijapuolet yhteisen edun hakemisen sijasta etsisivät jonkinlaisia lyhytnäköisiä win-lose ratkaisuja. Yksittäisiä epäkohtia voi toki esiintyä, kuten kaikessa inhimillisessä

4 4 (7) toiminnassa, mutta niitä varten laissa on jo olemassa riittävät oikeussuojakeinot. Kokonaisuuden kannalta tällaiset tilanteet ovat harvinaisia eikä niiden varjolla pitäisi aiheuttaa haittaa kaikelle sopimustoiminnalle lisäämällä tarpeetonta sääntelyä. Oikeudenkäynteihin liittyy aina kuluja. Selvityksessä todetaan, että markkinaoikeudessa kuluriski on olemassa jokaisessa tapauksessa, jolloin menettelyä voidaan käyttää toisen osapuolen vahingoittamiseen. Lisäksi todetaan, että vahvemmalla osapuolella on aina mahdollisuus sijoittaa riitojen ratkaisuun enemmän voimavaroja ja näin siirtää kustannuspelotetta vastapuolelle. Oikeuksia hankkivien yritysten etuna ei ole riidellä tuomioistuimessa sopimusehdoista ja maksaa erimielisyyden kohteena olevaa intressiä usein huomattavasti suurempia oikeudenkäyntikuluja. Tuomioistuimeen turvautuminen on aina viimeinen keino, jos yhteisesti keskustellen ei ole mahdollista päästä tyydyttävään lopputulokseen. 6 Erityinen kohtuullisuussäännös loisi oikeudellista epävarmuutta (vaihtoehto 2) Oikeusvarmuus on yrityksille erittäin tärkeä periaate. Houkutus investointien tekemiseen heikkenee, jos sopimuksia on mahdollista lähteä jälkikäteen muuttamaan. Vakaus ja ennakoitavuus ovat kilpailuetuja Suomelle. Selvityksen vaihtoehdon 2 mukainen pakottava kohtuullisuussäännös, jonka nojalla olisi mahdollista muuttaa sopimuksia jälkikäteen, loisi erittäin merkittävää oikeudellista epävarmuutta. Kun viestintäalan yritysten liiketoimintaympäristö on syvälle käyvän rakennemuutoksen kourissa ja siten hyvin epävakaa, oikeudellisen epävarmuuden lisääminen olisi äärimmäisen epätoivottavaa markkinoiden säilyttämisen ja kasvun näkökulmasta. Tämä vuoksi liitto vastustaa selvityksen vaihtoehtoa 2. Jos tätä vaihtoehtoa kuitenkin vastoin näkemystämme viedään jatkovalmistelussa eteenpäin, esitämme siitä seuraavat yksityiskohtaiset kommentit. 29 :n 1 momentti. Esitetty 29 :n 1 momentti työehtosopimusten pitämisestä kohtuullisina oikeuksien luovutuksissa tulisi jättää pois mahdollisesta hallituksen esityksestä. Työehtosopimuksella sovitaan palkoista ja muista työehdoista. Yksilöllisistä varallisuusoikeuksista sopimiseen työehtosopimus on aivan liian kankea väline, ainakin julkaisutoiminnan ja mainosrahoitteisen televisiotoiminnan alueilla. Analogisena aikakautena, stabiileissa oloissa tilanne on voinut olla toinen. Tänä päivänä lainsäätäjän ei pitäisi ohjata työehtosopimusten käyttöön tekijänoikeuksista sopimisen välineenä. Suora sopiminen on parempi vaihtoehto. 29 :n 2 momentti. Säännös kohtuullisuuden arvioinnissa huomioon otettavista kriteereistä poikkeaa osin oikeustoimilain 36 :n mukaisista kriteereistä ja osin kirjaukset ovat erilaisia. Tästä aiheutuu oikeudellista epäselvyyttä. Se, mitä on yleisesti pidettävä kohtuullisena on mielestämme liian epämääräinen kriteeri. 29 :n 3 momentti. Säännökseen on kirjattu erilaisia kriteerejä, joiden nojalla olisi mahdollista kohtuullistaa luovutussopimusta jälkikäteen. Nämä kohtuullistamisen laukaisevat kriteerit tulisi kirjata säännöksen siten, että ne

5 5 (7) kohtelisivat eri sopijapuolia yhdenvertaisesti. Kohtuullisuutta yhden sopijapuolen kannalta turvaava sääntely voi johtaa kohtuuttomuuteen toisen sopijapuolen kannalta. Jos esimerkiksi jälkikäteinen kohtuullistaminen olisi mahdollista sillä perusteella, ettei luovutuksensaaja ole kohtuullisessa ajassa hyödyntänyt hankkimaansa oikeutta, kohtuullistamisen pitäisi yhtä lailla olla mahdollista, jos luovutusvelvollinen ei kohtuullisessa ajassa ole luovuttanut sopimuksen kohteena olevaa aineistoa luovutuksensaajalle. Sopimusvelvoitteiden tulisi olla tasapainossa. Viittaamme lisäksi selvittäjä Jan Rosénin Ruotsissa tekemään ja toistaiseksi toteuttamattomaan ehdotukseen, jonka mukaan tekijällä olisi oikeus purkaa yksinoikeuden luovutusta koskeva sopimus, jos luovutuksensaaja ei ole kohtuullisessa ajassa tai viimeistään viiden vuoden kuluessa siitä, kun tekijä on täyttänyt omat sopimusvelvoitteensa, saattanut teosta yleisön saataviin. Ehdotuksen mukaan luovutuksensaajalla ei ole velvollisuutta käyttää kaikkia hankkimiaan oikeuksia, vaan purkuoikeutta on mahdollista käyttää vain silloin, jos teosta ei ole lainkaan saatettu yleisön saataviin (ns. kuolleen käden efekti, SOU 2010:24 s. 126). Emme kannata Rosénin ehdotusta, mutta tämäntyyppisessä käyttövelvoiteratkaisussa rajaus teoksen saattamisesta yleisön saataviin jollakin sopimuksen mukaisella tavalla on joka tapauksessa välttämätön. Jos kohtuullistaminen OKM:n selvityksen mukaisesti olisi mahdollista sillä perusteella, että luovutuksesta saatu korvaus on ilmeisessä epäsuhdassa tekijänoikeuden tuottamaan arvoon, kohtuullistaminen pitäisi olla mahdollista myös silloin, kun maksettu korvaus on ilmeisessä epäsuhteessa tekijänoikeuden tuottamaan arvoon. 29 :n 4 momentti. Säännöksen mukaan tuomioistuimessa voisi olla kohtuullisuusvaatimuksen esittäjän lisäksi edustettuna järjestö, joka on ollut sopimassa kyseisen alan hyvää tapaa. Pidämme säännöstä omituisena ja tarpeettomana. Ehdotuksen prosessioikeudelliset vaikutukset tulisi selvittää perusteellisesti. 29 :n 5 momentti. Esitetyn säännöksen mukaan sopimuksen ehdon sovittelusta on muutoin voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929) on säädetty. Säännöksen nojalla on epäselvää, kuinka tuomioistuimen tulisi toimia tilanteessa, jossa tekijänoikeudellinen kohtuullistamissäännös ja oikeustoimilain kohtuullistamissäännös ovat keskenään ristiriidassa. 7 Kohtuullisuusstandardia ja ratkaisumenettelyä koskeva esitys ei ole toteuttamiskelpoinen (vaihtoehto 3) Esitetty vaihtoehto 3 sisältää pakottavia säännöksiä luovutussopimusten muodosta, sisällöstä, tulkinnasta, kollektiivisesta sopimuspakosta, sopimusten keskinäisestä etuoikeudesta sekä järjestöjen velvollisuudesta perustaa sovittelulautakunta ja maksaa sovittelumenettelyn kulut. Viestinnän Keskusliitto vastustaa jyrkästi vaihtoehdon 3 toteuttamista. Pidämme ehdotusten muodostamaa kokonaisuutta sekä perusoikeuksien että kilpailuoikeuden kannalta erittäin kyseenalaisena. Näemme sen syventävän eri

6 6 (7) osapuolten vastakkainasettelua ja heikentävän sopimuskulttuuria. Oikeuksien hankintaa ei tulisi hankaloittaa, vaan pikemminkin tukea. Vaihtoehdon 3 syvällisempi arviointi edellyttäisi pidempää kommentointiaikaa kuin mihin nyt on annettu mahdollisuus. Esitämme sen vuoksi tästä vaihtoehdosta vain alustavat huomiomme. 28. Esitetyn 28 :n mukaan tekijänoikeuden luovutusta on tulkittava suppeasti ja luovutuksensaajan on pystyttävä osoittamaan luovutuksen asiallinen, ajallinen ja maantieteellinen laajuus kirjallisella sopimuksella. Epäselvissä tapauksissa oikeuksien katsottaisiin jääneen tekijälle. Tämä esitys on käytännölle vieras, täysin ajastaan jäljessä eikä vastaa modernia sopimusoikeudellista näkemystä. Kahden elinkeinonharjoittajan väliselle tavanomaiselle omaisuuden luovutussopimukselle ei pidä asettaa laissa muotovaatimuksia. Sopimuksia pitäisi tulkita normaalien sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti eikä vain yhtä osapuolta suosien. Viittaamme tältä osin esimerkiksi OTT Petra Sund-Nårrgårdin esittämiin näkemyksiin teoksessa Lojalitet i licensavtal. 29. Esitetyn 29 :n mukaan taloudellisten oikeuksien luovutusta koskevassa sopimuksessa tekijän ja luovutuksensaajan on noudatettava kohtuullisia ehtoja ja tekijälle on maksettava kohtuullinen korvaus. Työsuhteessa luotujen teosten osalta työehtosopimusten ja ns. puitesopimusten määräysten korvauksista ja muista ehdoista katsottaisiin olevan kohtuullisia. Työehtosopimukset ja puitesopimukset eivät sovellu oikeuksien hankintaan dynaamisella, suorastaan turbulenssissa olevalla viestintäalalla. Ne ovat tähän aivan liian jäykkiä välineitä. Työsuhteessa luotujen teosten oikeuksien tulee kuulua työnantajalle, maksettua palkkaa vastaan. Jos tekijänoikeuslakia muutetaan työsuhteessa luotujen teosten osalta, muutoksen tulisi sisältää tietokoneohjelmia koskevan säännöksen kaltainen olettamasäännös oikeuksien siirtymisestä työnantajalle. Pakottava säännös siitä, että oikeudenluovutuksesta olisi aina maksettava korvaus tekijälle, olisi joissain tilanteissa täysin absurdi. Esimerkkinä voidaan mainita sosiaalisen median palveluihin lähetetyt valokuvat ja teoskynnyksen ylittävät tekstit. Myöskään lehtien mielipide- ja kommenttipalstoilla ei ole tapana maksaa kirjoittajille korvauksia. Vastikkeena on rahan sijasta näkyvyys omille kannanotoille luotetun ja arvostetun brändin alla. 29 b ja c. Ehdotuksen 29 b :n säännös pakollisesta kollektiivisesta sopimisesta näyttäisi sanamuotonsa nojalla tarkoittavan sitä, että koko Suomen elinkeinoelämä pakotettaisiin sopimaan tekijänoikeuksista eri toimialojen järjestöjen välityksellä joko työehtosopimuksilla tai tekijänoikeuslaissa säädettävällä puitesopimuksella. Järjestöjen olisi ilmeisesti jollain - epäselväksi jäävällä - tavalla pakko hankkia sopimusvaltuudet jäseniltään. Jonkin sopijapuolen vaatimuksesta puitesopimuksesta olisi sovittava erityisessä sovittelumenettelyssä, jota koskeva esitys sisältyy 29 c :ään.

7 7 (7) Näkemyksemme mukaan tämä ehdotus on perustuslaissa turvatun yhdistymisvapauden, elinkeinovapauden ja omaisuuden suojan vastainen. Perusteita perusoikeuksien näin laajaan rajoittamiseen ei selvityksessä ole esitetty. Ehdotus saattaa lisäksi olla ristiriidassa kiellettyjä kilpailunrajoituksia koskevien kilpailulain säännösten kanssa edellyttäessään kartellinomaista sopimista oikeuksien myynnistä ja ostamisesta. 29 d. Esitetyn 29 d :n niin sanotun bestseller-säännöksen mukaan luovutuksensaajan on suostuttava korvausta koskevan sopimusehdon muutokseen siten, että tekijälle taataan kohtuullinen osuus tuotosta, jos sopimuksen tekemisen jälkeen ilmenee, että korvaus on ilmeisessä epäsuhteessa teoksen käytöstä saatuun tuottoon nähden. Saksassa vastaavasta bestseller-säännöksestä saadut kokemukset ovat olleet kielteisiä. Saksan sääntely on luotu 2000-luvun alussa, jolloin toimintaympäristö on ollut aivan erilainen kuin tänä päivänä. Saksan tekijänoikeussääntely poikkeaa myös monin tavoin Suomen lainsäädännöstä. Yksittäisen määräyksen irrottaminen laajasta kokonaisuudesta ja upottaminen erilaiseen sääntelykehikkoon ei välttämättä tuota oikeudellisesti onnistunutta lopputulosta. Kirjojen kustannustoiminta perustuu liiketoimintamalliin, jossa muutamalla - useimmiten ennalta arvaamattomalla - menestystuotteella rahoitetaan valtaosa tuotannosta. Jos tämä toimintamalli bestseller-sääntelyllä murretaan, seuraukset voivat tarjonnan supistuessa olla yleisen edun kannalta hyvinkin epätoivottavat. Jälkikäteinen hintojen nostaminen loisi laajaa oikeudellista epävarmuutta kaikilla luovien alojen markkinoilla. Suomen kaltaisella pienellä markkinalla ja pienellä kielialueella bestseller-sääntely voisi olla erityisen vahingollinen. 8 Itsensä työllistäjiin liittyviä kysymyksiä ei pidä ratkoa tekijänoikeudella Niin sanottuihin itsensä työllistäjiin liittyvät sosiaaliset ja muut kysymykset eivät ole tekijänoikeudellisia asioita eikä tekijänoikeuslaki sovellu näiden kysymysten käsittelyyn. Käsityksemme mukaan itsensä työllistäjiin liittyvät kysymykset ovat arvioitavina työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla. Viittaamme lisäksi kilpailu- ja kuluttajaviraston keskustelutilaisuudessa esittämiin näkökohtiin tekijänoikeuslain soveltumattomuudesta itsensä työllistävien erityiskysymysten sääntelyyn.