Erasmus Suomessa Tilastoja suomalaisten korkeakoulujen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erasmus Suomessa Tilastoja suomalaisten korkeakoulujen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuosina 2007 2010"

Transkriptio

1 Erasmus Suomessa Tilastoja suomalaisten korkeakoulujen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuosina

2 CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganiaatio. Sen tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. Ulkoasu ja taitto: Satu Salmivalli ISBN (pdf) 2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO PL 343 (Hakaniemenranta 6) Helsinki

3 Sisällys Lukijalle 1. Taustaa Erasmus-ohjelman tilastoinnista 2. Erasmus-ohjelman toiminnot 3. Erasmus-opiskelijavaihto (sms) 3.1 Vaihtojen määrät Lähteneet ja saapuneet maittain Lähteneet ja saapuneet alueittain Lähteneet ja saapuneet korkeakouluittain 3.2. Vaihtoon osallistuvat opiskelijat sukupuolijakauma tutkintotaso kansalaisuus koulutusalat 3.3 vaihtojaksot vaihtojakson pituus Erasmus-apuraha ects-pisteet Opiskelukieli ja kielivalmennus 4. Erasmus-harjoittelijavaihto (smp) 4.1 Vaihtojen määrät Lähteneet ja saapuneet maittain Lähteneet alueittain Lähteneet korkeakouluittain 4.2. Vaihtoon osallistuvat harjoittelijat Sukupuolijakauma Tutkintotaso Kansalaisuus Koulutusalat 4.3 Vaihtojaksot Vaihtojakson pituus Erasmus-apuraha ects-pisteet Työskentelykieli ja kielivalmennus Harjoittelupaikat

4 5. Erasmus-opettajavaihto (STA) 5.1 Vaihtojen määrät Lähteneet ja saapuneet maittain Lähteneet ja saapuneet alueittain Lähteneet ja saapuneet korkeakouluittain 5.2 Vaihtoon osallistuneet opettajat Sukupuolijakauma Työkokemus Kansalaisuus Koulutusalat 5.3 Vaihtojaksot Vaihtojakson pituus Vaihto-opetuksen tutkintotaso Erasmus-apuraha Vaihdon opetuskieli 6. Erasmus-henkilökuntavaihto (stt) 6.1 Vaihtojen määrät Lähteneet ja saapuneet maittain Lähteneet ja saapuneet alueittain Lähteneet ja saapuneet korkeakouluittain 6.2 Vaihtoon osallistuva henkilökunta Sukupuolijakauma Työkokemus Kansalaisuus Työtehtävät kotikorkeakoulussa 6.3 Vaihtojaksot Vaihtojakson pituus Erasmus-apuraha Työskentelykieli Kohdeyritykset ja -organisaatiot 7. Erasmus-kielivalmennuskurssit (eilc) 7.1 Kurssijärjestäjät 7.2 Opiskelijoiden hakemukset 7.3 eilc-kursseille osallistuneet opiskelijat Osallistujat maittain Osallistujien sukupuolijakauma Vaihtojakson kohdekorkeakoulut

5 8. Erasmus-intensiivikurssit (ip) 8.1 Hakemukset Hyväksytyt ja hylätyt hakemukset Hakemusten jakautuminen korkeakoulusektoreittain Hakemusten alueellinen jakauma 8.2 Hyväksytyt hankkeet Intensiivikurssien koordinaattorit Hankkeen toimintavuosi Intensiivikurssien tutkintotasot Kurssien koulutusalat Kurssien pitopaikat Kurssien kesto ects-pisteet 8.3. Intensiivikurssien opiskelijat Opiskelijat maittain Suomalaiset opiskelijat korkeakouluittain Kansalaisuus Sukupuolijakauma Tutkintotaso Koulutusalat 8.4 Intensiivikurssien opettajat Opettajat maittain Suomalaiset opettajat korkeakouluittain Kansalaisuus Sukupuolijakauma Opettajien työkokemus Koulutusalat kotikorkeakoulussa 9. Lopuksi

6 LUKIJALLE Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on koonnut tähän julkaisuun ensimmäisen kerran kattavaa tilastotietoa Suomen osallistumisesta Euroopan unionin Erasmus-ohjelmaan. Erasmus on Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelman (Lifelong learning programme, LLP) korkeakouluille suunnattu osio. Erasmus-ohjelma on sekä rahoitukseltaan että vaihtoon osallistuvien henkilöiden määrältään maailman suurin vaihto-ohjelma, johon voivat osallistua 33 Euroopan maan korkeakoulut sekä niiden opiskelijat ja henkilökunta. Ohjelma perustettiin 1987, joten vuonna 2012 Erasmus täyttää 25 vuotta. Tämä julkaisu on osa Erasmuksen juhlavuotta Suomessa. Suomi on osallistunut Erasmus-ohjelmaan 20 vuoden ajan eli vuodesta 1992 lähtien. Koko tämän ajan CIMO on ollut Suomen kansallinen Erasmus-toimisto. Tässä julkaisussa esitellään tilastoja Suomen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuonna 2007 käynnistyneen Elinikäisen oppimisen ohjelman alkupuoliskolla (lukuvuodet , ja ). Tilastot kattavat kaikki CIMOn hallinnoimat Erasmus-ohjelman toiminnot: Erasmus-liikkuvuuden, Erasmus-intensiivikurssit ja intensiiviset Erasmus-kielivalmennuskurssit. Erasmus-liikkuvuus sisältää opiskelija-, harjoittelija-, opettaja- ja henkilökuntavaihdon. Julkaisua ovat olleet laatimassa CIMOn Erasmus-tiimin jäsenet sekä korkeakouluharjoittelijat Elli Rönnholm ja Vilja Liikanen. Julkaisun taulukot ja pääosan kirjoitustyöstä on tehnyt Vilja Liikanen. Julkaisussa esiintyvät lyhenteet: ECTS Eurooppalainen opintosuoritusten kertymis- ja siirtojärjestelmä (European credit transfer system) EILC Intensiiviset Erasmus-kielivalmennuskurssit (Erasmus intensive language courses) IP Intensiivikurssit (Intensive programmes) ISCED Kansainvälinen koulutusalaluokitus LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma (Lifelong learning programme) NACE Kansainvälinen työelämäsektoreiden luokitus OM Vaihtojen järjestämisen tuki (Organisation of mobility) SMP Harjoittelijavaihto (Student mobility for placements) SMS Opiskelijavaihto (Student mobility for studies) STA Opettajavaihto (Staff mobility for teaching assignments) STT Henkilökuntavaihto (Staff mobility for training) 6

7 1. TAUSTAA ERASMUS-OHJELMAN TILASTOINNISTA Tässä julkaisussa esiteltävät tilastot kattavat kaikki kansallisen toimiston hallinnoimat Erasmus-ohjelman toiminnot: Erasmus-liikkuvuuden, Erasmus-intensiivikurssit ja intensiiviset Erasmus-kielivalmennuskurssit. Erasmus-liikkuvuus koostuu neljästä yksilöliikkuvuustoiminnosta, jotka ovat opiskelija-, harjoittelija-, opettaja- ja henkilökuntavaihto. Lisäksi Erasmus-ohjelmassa rahoitetaan kehittämishankkeita, joita hallinnoi Euroopan komissio. Kussakin Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa (yhteensä 33 maata) on nimetty kansallinen toimisto, joka huolehtii hajautetusti hallinnoiduista toiminnoista: järjestää hakukierrokset, myöntää apurahat ja tekee sopimukset hyväksyttyjen hankkeiden kanssa ja lisäksi vastaanottaa hankkeiden raportit. Kaikki tämän julkaisun tilastot perustuvat korkeakoulujen toimittamiin Erasmus-toimintojen loppuraportteihin. Suomesta vaihtoon lähteneitä, intensiivikursseja ja EILC-kursseja koskevat tilastot on koottu loppuraporttien perusteella CIMOssa. Suomeen vaihtoon saapuneita koskevat tilastot perustuvat muiden maiden kansallisten toimistojen Euroopan komissiolle toimittamiin tietoihin. EILC-kurssien osallistujien tilastot on puolestaan koottu CIMOn keskitettyjen hakija- ja osallistujatietojen perusteella. Lukuvuonna Erasmus-ohjelmaan osallistui yhtä lukuun ottamatta kaikki 49 korkeakoulua. Yhdistymisten vuoksi korkeakoulujen lukumäärä väheni 47:ään, joista 46 oli mukana Erasmuksessa Lukuvuonna kaikki 47 korkeakoulua osallistui Erasmus-ohjelmaan. Alue- ja korkeakoulukohtaisen osallistumisaktiivisuuden perustana olevat vertailutiedot on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön tietokannoista. Tässä julkaisussa käytetyn aluejaon pohjana on vuoteen 2009 saakka voimassa ollut lääninjako, jossa kuitenkin Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty luokaksi Pohjois-Suomi. Ahvenanmaa ei ole tarkastelussa mukana, sillä Högskolan på Åland ei kuulu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan eikä sille siten löydy vertailulukuja ministeriön tietokannoista. Loput korkeakoulut on sijoitettu eri alueille hallinnollisen keskuksen perusteella alla olevan listan mukaan. Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, Saimaan amk, Haaga Helia amk, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Metropolia amk 7

8 Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo, Turun kauppakorkeakoulu. Ammattikorkeakoulut: Jyväskylän amk, Keski-Pohjanmaan amk, Pirkanmaan amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk, Yh Novia Itä-Suomi. Yliopistot: Joensuun yo, Kuopion yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Pohjois-Karjalan amk Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, Lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk Opiskelija- ja harjoittelijavaihdon alue- ja korkeakoulukohtainen aktiivisuus saadaan selville suhteuttamalla tarkasteltavien lukuvuosien aikana ulkomaille lähteneiden ja ulkomailta saapuneiden lukumäärät uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen määrään vuosina 2007, 2008 ja Mukaan on laskettu uudet opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Tutkintoihin on laskettu ammattikorkeakoulusektorilla nuorten ja aikuisten koulutus sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, yliopistosektorilla alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä jatkotutkinnot. Korkeakoulusektoreiden opiskelijoiden aktiivisuus liikkuvuudessa näyttää erilaiselta riippuen siitä, suhteutetaanko liikkuvuuslukuja uusien opiskelijoiden vai suoritettujen tutkintojen määrään. Tämän taustalla on se, että ammattikorkeakouluissa on enemmän uusia opiskelijoita kuin valmistuneita. Yliopistoissa taas on enemmän suoritettuja tutkintoja kuin uusia opiskelijoita, sillä sama opiskelija suorittaa yleensä sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon. Korkeakoulusektoreiden välinen vertailu on siten ongelmallista: yliopisto-opiskelijat ovat ammattikorkeakouluopiskelijoita aktiivisempia liikkumaan silloin, kun vaihtomäärät suhteutetaan uusien opiskelijoiden määrään. Ammattikorkeakoulut ovat puolestaan aktiivisempia silloin, kun vaihtomäärät suhteutetaan suoritettujen tutkintojen määrään. Opettajavaihdon alueellisen ja korkeakoulukohtaisen aktiivisuuden selvittämiseksi on vertailulukuina käytetty opetushenkilökunnan henkilötyövuosia vuosilta 2007, 2008 ja 2009 opetus- ja kulttuuriministeriön tietokannasta. Yliopistosektorilla lukuihin sisältyvät sekä budjetti- että ulkopuolisin varoin rahoitetut henkilötyövuodet. Ammattikorkeakoulujen luvut sisältävät päätoimisten opettajien osalta henkilölukumäärät, sivutoimisten opettajien osalta henkilötyövuodet. 8

9 Henkilökuntavaihdon alueellisen ja korkeakoulukohtaisen aktiivisuuden osalta liikkujien määriä on verrattu korkeakoulujen muun kuin opetushenkilökunnan henkilötyövuosiin vuosilta 2007, 2008 ja Nekin on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön tietokannasta. Mukaan on laskettu yliopistojen muun henkilöstön kuin opetushenkilökunnan henkilötyövuosien lukumäärä kalenterivuoden aikana. Ammattikorkeakoulujen osalta vertailulukuun sisältyvät oman henkilöstön lukumäärä sekä ostettujen palvelujen henkilötyövuodet. Lähtevän ja saapuvan liikkuvuuden välistä tasapainoa voidaan tarkastella vertaamalla saapuneiden lukumäärää lähteneiden määrään. Silloin kun tämä Suomeen/Suomesta-suhdeluku on 100, lähteviä ja saapuvia on yhtä paljon. Kun suhdeluku on yli 100, on saapuneiden lukumäärä suurempi, ja kun suhdeluku on alle 100, on lähteviä enemmän. Julkaisussa käytetty koulutusalojen luokittelu perustuu Erasmus-ohjelmassa käytettäviin kansainvälisiin ISCED-koodeihin. Se eroaa oleellisesti opetus- ja kulttuuriministeriön vastaavasta luokittelusta, minkä vuoksi eri koulutusalojen liikkuvuusaktiivisuuden vertailu on vaikea toteuttaa luotettavasti. Siksi se onkin jätetty pois tästä julkaisusta. 9

10 2. ERASMUS-OHJELMAN TOIMINNOT Erasmus-ohjelmaan voivat osallistua kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä niiden opiskelijat, opettajat ja henkilökunta. Ohjelma kattaa kaikki korkea-asteen koulutusalat ja tutkintotasot. Korkeakoulu hakee CIMOsta vuosittain Erasmus-apurahoja vaihtoon osallistuville opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen sekä erillistä vaihtojen järjestämisen tukea, joka kattaa osan liikkuvuuden tukipalveluiden aiheuttamista kustannuksista. Korkeakoulu myöntää vaihtoon lähteville Erasmus-apurahan, joka kattaa osan vaihdon aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista. Erasmus-opiskelijavaihdossa korkeakouluopiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan 3 12 kuukauden pituisella vaihtojaksolla korkeakoulussa toisessa Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa. Kohdekorkeakoulussa suoritetut opinnot luetaan täysimääräisesti opiskelijan tutkintoon, eikä hänen tarvitse maksaa lukukausimaksuja kohdekorkeakoulussa. Opiskelija voi lähteä kerran sekä opiskelija- että harjoittelijavaihtoon. Erasmus-harjoittelijavaihto tuli mukaan Erasmus-ohjelmaan uutena toimintona LLP-ohjelman myötä lukuvuonna Harjoittelijavaihto tarkoittaa korkeakouluopiskelijoiden 3 12 kk pituisia opintoihin liittyviä työharjoittelujaksoja toisessa Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa. Harjoittelupaikoiksi soveltuvat yritykset, yksityiset ja julkiset organisaatiot. Harjoittelijavaihtoa voivat järjestää korkeakoulujen ohella myös konsortiot eli alueelliset korkeakoulujen ja muiden organisaatioiden yhteenliittymät. Suomessa on toiminut lukuvuodesta lähtien Oulussa konsortio nimeltään International Internships at Oulu s Higher Education Institutions. Konsortio järjestää jäsenkorkeakoulujensa Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun harjoittelijavaihdot. Harjoittelijavaihtoa koskevissa tilastoissa konsortion lähettämät harjoittelijat on kuitenkin tilastoitu kotikorkeakoulun mukaan. Vaihtoon lähtevät Erasmus-opiskelijat ja -harjoittelijat voivat hakea intensiivisille Erasmus-kielivalmennuskursseille (Erasmus Intensive Language Courses, EILC). Nämä harvinaisempien kielten 2 6 viikon mittaiset kieli- ja kulttuurivalmennuskurssit järjestetään vaihdon kohdemaassa ennen vaihtojakson alkua. Kursseja järjestettiin tarkastelujaksolla 23:ssa Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa, pois lukien englannin-, saksan-, ranskan- ja espanjankieliset maat. Kurssit ovat maksuttomia, ja kursseille hyväksytyille opiskelijoille voidaan kotikorkeakoulusta myöntää erillinen apuraha. Suomessa järjestetään suomen ja ruotsin kielen EILC-kursseja tänne saapuville Erasmus-opiskelijoille. Erasmus-opettajavaihto tarjoaa korkeakoulujen opettajille mahdollisuuden opettaa korkeakoulussa toisessa Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa. Opettajavaihdon kautta korkeakouluihin voidaan myös kutsua ulkomaalaisten yritysten henkilökuntaa antamaan opetusta. Opetusvierailu voi kestää enimmillään kuusi viikkoa, ja siihen täytyy sisältyä vähintään viisi tuntia opetusta. 10

11 Erasmus-henkilökuntavaihdon kautta korkeakoulujen henkilökunta voi lähteä vaihtoon korkeakouluun, yritykseen tai työelämän organisaatioon toisessa Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa. 1 6 viikon mittaisen vaihtojakson tarkoituksena on osallistuvan henkilön kouluttautuminen ja ammatillinen kehittyminen. Luonteeltaan vaihtojakso voi olla esimerkiksi opintovierailu, seminaari, workshop tai työssäoppimisjakso. Erasmus-intensiivikurssit ovat lyhyitä opintojaksoja, joiden pituus on vähintään 10 työskentelypäivää ja joihin osallistuu opiskelijoita ja opettajia vähintään kolmesta korkeakoulusta kolmesta eri maasta. Kurssit voivat olla kertaluontoisia, tai kurssi voidaan järjestää kolmena peräkkäisenä vuonna. Erasmus-tuki kattaa osan järjestely-, matka- ja oleskelukuluista, ja se myönnetään vuodeksi kerrallaan. Taulukossa 1 tarkastellaan Erasmus-ohjelman kokonaisbudjettia Suomessa. Eurooopan komission myöntämä määräraha on kasvanut tarkastelujaksolla vuosittain. Kansallinen toimisto huolehtii määrärahan jakamisesta toiminnoittain ja korkeakouluittain. Tuen jakautumista eri toimintojen välillä ohjaavat kuitenkin komission asettamat ohjeet, ja osa tuesta on jo valmiiksi korvamerkitty tiettyyn toimintoon. Euroopan komission tuen lisäksi Suomessa on ollut käytettävissä Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä määräraha opiskelijaliikkuvuuteen, vuosittain vajaat euroa. Erasmus-ohjelma tukee myös erityistarpeita omaavien henkilöiden osallistumista ohjelmaan. Tätä niin kutsuttua esteettömyystukea voidaan myöntää kaikissa liikkuvuuskategorioissa, ja ohjelman budjetista siihen on varattu vuosittain noin euroa. Komission Lukuvuosi Kaikki yhteensä* myöntämät varat Komission tuen jakautuminen toiminnoittain** Vaihtojen Opiskelijat ja harjoittelijat Opettajat ja henkilökunta järjestämisen Intensiivikurssit EILC -kurssit *Sisältää sekä komission myöntämät varat että kansalliset OKM-varat opiskelijaliikkuvuuteen. ** Tuen jakautumista ohjaavat komission määräykset. Osa IP- ja EILC-tuesta korvamerkitty. Taulukko 1. Erasmus-toimintojen budjetti Suomessa Erasmus-ohjelman kautta liikkuvien henkilöiden määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti Elinikäisen oppimisen ohjelman myötä vuodesta 2007 alkaen. Tärkeimpänä syynä tähän on perinteisten liikkuvuustoimintojen, opiskelija- ja opettajavaihdon, rinnalle tulleet uudet toiminnot harjoittelijavaihto ja henkilökuntavaihto. Toisaalta opiskelija- ja opettajavaihto säilyttivät asemansa suosituimpina Erasmus-toimintoina. Kaaviossa 1 on esitetty Erasmus-ohjelman kautta Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien jakautuminen neljän eri vaihtotoiminnon kesken lukuvuosina , ja

12 7000 Kaikkien toimintojen lähteneet ja saapuneet / / /10 0 Lähteneet Saapuneet Lähteneet Saapuneet Lähteneet Saapuneet Lähteneet Saapuneet SMS SMP STA STT Kaavio 1. Kaikkien toimintojen lähteneet ja saapuneet 12

13 3. ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTO (SMS) Erasmus on opiskelijavaihto-ohjelmista suurin, ja sen osuus kaikista suomalaisten korkeakoulujen lähtevistä opiskelijoista on lähes puolet. Vuodesta 1992 lähtien Suomesta on lähtenyt Erasmuksen kautta kaikkiaan korkeakouluopiskelijaa suorittamaan osan opinnoistaan ulkomaille. Valmistuneiden opiskelijoiden määrään suhteutettuna Suomi on Erasmus-opiskelijavaihdon toiseksi aktiivisin lähettäjämaa Liechtensteinin jälkeen: Euroopan komission tietojen mukaan Erasmus-opiskelijoiden osuus valmistuneista oli Suomessa 10,58 prosenttia lukuvuonna , kun koko Euroopan keskiarvo oli 4,51 prosenttia. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa opiskelijaliikkuvuudessa Erasmuksen osuus on noin 75 prosenttia kaikista saapuvista opiskelijoista. Erasmus-ohjelmaan osallistuvien maiden joukossa Suomi oli opiskelijavaihdon 9. suosituin kohdemaa. Kaaviossa 2 on esitetty Erasmuksen kautta Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien määrällinen kehitys vuodesta 1992 lähtien luvulla Suomesta lähti vuosittain enemmän opiskelijoita Erasmus-vaihtoon kuin tänne saapui. Vuoden 2000 paikkeilla Suomeen saapuneiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa Suomesta lähteneiden määrän ja on nykyisin lähes kaksinkertainen Suomesta lähteneiden opiskelijoiden määrään verrattuna. Jos halutaan tarkastella korkeakouluopiskelijoiden Erasmus-liikkuvuutta kokonaisuudessaan, voidaan opiskelija- ja harjoittelijavaihto laskea yhteen, kuten alla olevassa taulukossa on tehty. Tällöin Erasmuksen kautta lähtevien ja saapuvien välinen ero hieman tasoittuu, sillä Suomesta lähtee noin kaksinkertainen määrä opiskelijoita harjoittelijavaihtoon kuin tänne saapuu. Erasmus-opiskelijaliikkuvuus vuodesta 1992 Erasmus- opiskelijaliikkuvuus vuodesta 1992 Suomesta lähteneet opiskelijat Suomeen saapuneet opiskelijat Suomesta lähteneet opiskelijat + Suomeen saapuneet opiskelijat Kaavio 2. Erasmus-opiskelijaliikkuvuus vuodesta 1992 alkaen 13

14 3.1 VAIHTOJEN MÄÄRÄT LÄHTENEET JA SAAPUNEET MAITTAIN Lukuvuosina Erasmus-opiskelijavaihtoon lähti Suomesta yhteensä opiskelijaa. Samana aikana Suomeen saapui Erasmus-ohjelman kautta ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. Suomesta ulkomaille lähtevien lukumäärä kasvoi lukuvuodesta lukuvuoteen hieman yli kahdeksalla prosentilla. Suomeen tulevienkin määrä kasvoi, tosin hyvin niukasti vajaalla puolella prosentilla. Suosituimpia kohdemaita olivat Saksa, Espanja, Iso-Britannia, Ranska ja Alankomaat. Yhdessä ne kattavat hieman yli 60 prosenttia Suomesta ulkomaille suuntautuvasta Erasmus-opiskelijavaihdosta. Yleisimpien lähtömaiden joukossa olivat Saksan, Ranskan ja Espanjan lisäksi italia ja Puola, joiden yhteinen osuus Suomeen saapuneista opiskelijoista oli vastaavasti lähes 60 prosenttia. Suosiotaan kasvattivat prosentuaalisesti eniten kohdemaista Liechtenstein, Liettua, Slovenia ja Belgia sekä lähtömaista Norja, Tanska, Kreikka ja Luxemburg. Koko Euroopassa Erasmus-opiskelijavaihdon suosituimmat kohdemaat olivat lukuvuonna Espanja, Ranska, Saksa, Iso-Britannia ja Italia. Vastaavasti suurimmat lähettäjämaat olivat Espanja, Ranska, Saksa, Italia ja Puola. Opiskelijavaihtoon osallistui kaikkiaan eurooppalaista opiskelijaa. Lähteneet ja saapuneet maittain Bulgaria Kaavio 3. Lähteneet ja saapuneet opiskelijat maittain Taulukossa 2 on tarkasteltu lähteneiden ja saapuneiden vuosittaisten lukumäärien lisäksi myös lähteneiden ja saapuneiden opiskelijoiden välistä tasapainoa. Suomeen saapuneiden opiskelijoiden lukumäärä on ollut merkittävästi suurempi kuin lähteneiden. Vaihdot olivat lähes tasapainossa Slovenian, Liechtensteinin, Alankomaiden ja Itävallan kanssa. Lähteneiden ja saapuneiden epäsuhta sen sijaan oli suurin Puolasta, Latviasta ja Liettuasta saapuneiden sekä Ruotsiin, Islantiin ja Kyprokselle lähteneiden osalta. 14

15 Suomesta Maa 2007/ / /10 Muutos ohjelmakauden alusta % 2007/ /09 Suomeen 2009/10 Muutos ohjelmakauden alusta % Suomeen / Suomestasuhde Saksa , ,4 200,3 Espanja , ,1 158,4 Iso-Britannia , ,4 47,2 Ranska , ,3 245,8 Alankomaat , ,0 103,5 Itävalta , ,4 114,5 Italia , ,1 310,9 Tsekki , ,2 265,1 Ruotsi , ,8 10,5 Belgia , ,3 214,7 Irlanti , ,2 35,0 Unkari , ,2 230,8 Portugali , ,8 170,9 Puola , ,8 905,2 Tanska , ,0 30,8 Kreikka , ,8 214,3 Slovenia , ,1 94,7 Viro , ,3 258,0 Turkki , ,5 666,7 Norja , ,0 33,3 Kypros , ,0 28,8 Malta , ,1 72,1 Islanti , ,0 22,9 Liettua , ,6 1761,8 Slovakia , ,3 738,2 Bulgaria , ,3 223,3 Liechtenstein , ,3 100,0 Latvia , ,2 1900,0 Romania , ,5 830,0 Luxemburg ,0 250,0 Kroatia Yhteensä , ,4 178,6 Taulukko 2. Suomesta lähteneet ja Suomeen saapuneet opiskelijat maittain 15

16 3.1.2 LÄHTENEET JA SAAPUNEET ALUEITTAIN Ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus lisääntyi tarkasteltavalla jaksolla yliopistoissa kaikilla muilla alueilla paitsi Itä-Suomessa. Ammattikorkeakoulusektorilla kasvua tapahtui Etelä- ja Itä-Suomessa, sen sijaan Länsi- ja Pohjois-Suomesta lähteneiden lukumäärä laski. Eniten lähteneiden määrä kasvoi Etelä-Suomessa sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla. Yliopistot Ammattikorkeakoulut Suomesta 2007/ / /10 Yhteensä Muutos ohjelmakauden alusta % 2007/ / /10 Yhteensä Etelä-Suomi , Länsi-Suomi , Itä-Suomi , Pohjois-Suomi , Muutos ohjelmakauden alusta % 17,7-8,4 3,4-13,5 Taulukko 3. Liikkuvuus Suomesta alueittain Saapuneiden opiskelijoiden lukumäärä kasvoi Pohjois-Suomea lukuun ottamatta yliopistosektorilla kaikilla alueilla. Erityisen voimakasta kasvu oli Itä-Suomessa. Sen sijaan ammattikorkeakouluissa Suomeen saapuneiden opiskelijoiden lukumäärä laski kaikilla alueilla, eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Suomeen Yliopistot Ammattikorkeakoulut 2007/ / /10 Yhteensä Muutos ohjelmakauden alusta % 2007/ / /10 Yhteensä Etelä-Suomi , Länsi-Suomi , Itä-Suomi , Pohjois-Suomi , Muutos ohjelmakauden alusta % -4,1-7,3-11,1-11,7 Taulukko 4. Liikkuvuus Suomeen alueittain Taulukossa 5 tarkastellaan opiskelijavaihdon aktiivisuutta alueittain suhteuttamalla lähteneiden ja saapuneiden kokonaismäärät uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen kokonaismääriin. Lisäksi tarkastellaan lähteneiden ja saapuneiden opiskelijoiden välistä tasapainoa lukuvuosilta Kaikilla alueilla saapuneita Erasmus-opiskelijoita oli enemmän kuin lähteneitä. Saapuneiden määrä suhteessa lähteneisiin oli erityisen suuri Itä-Suomessa sekä ammattikorkeakoulusektorilla myös Pohjois-Suomessa. Pienin ero oli yliopistosektorilla Länsi-Suomessa ja ammattikorkeakoulusektorilla Etelä-Suomessa. Suhteutettuna uusien opiskelijoiden lukumäärään Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Eteläja Länsi-Suomen korkeakoulut olivat Itä- ja Pohjois-Suomea aktiivisempia. Huomionarvoista kuitenkin on, että 16

17 yliopistosektorilla ero Pohjois-Suomeen oli erittäin pieni. Suhteessa suoritettujen tutkintojen määrään aktiivisimpia lähettäjiä olivat yliopistosektorilta Länsi-Suomi ja ammattikorkeakoulusektorilta Etelä-Suomi. Tälläkin mittarilla mitattuna erot olivat molemmilla sektoreilla varsin pienet lukuun ottamatta Itä-Suomea. Saapuneiden opiskelijoiden vastaanottamisessa alueelliset erot olivat vielä pienemmät. Yliopistosektorilla aktiivisin vastaanottaja oli Länsi-Suomi ja ammattikorkeakoulusektorilla laskentatavasta riippuen joko Länsi-Suomi, suhteessa uusiin opiskelijoihin, tai Pohjois-Suomi, suhteessa suoritettuihin tutkintoihin. Liikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin Liikkuvuus Suomesta suhteessa tutkintoihin Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin Liikkuvuus Suomeen suhteessa tutkintoihin Suomeen / Suomesta -suhde Yliopistot yhteensä 9,8 6,9 17,8 12,5 181,0 Etelä-Suomi 10,0 6,6 17,4 11,5 174,9 Länsi-Suomi 11,0 8,2 18,6 13,8 169,3 Itä-Suomi 4,8 3,3 15,9 11,1 331,0 Pohjois-Suomi 9,8 7,2 17,8 13,1 181,4 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4,5 7,1 7,8 12,4 175,2 Etelä-Suomi 4,9 7,9 7,3 11,8 149,0 Länsi-Suomi 4,7 7,2 8,4 12,9 179,8 Itä-Suomi 3,2 5,1 7,4 11,9 232,1 Pohjois-Suomi 3,5 6,0 8,3 14,2 237,2 Korkeakoulut yhteensä 6,5 7,0 11,6 12,5178,5 Taulukko 5. Liikkuvuusaktiivisuus alueittain LÄHTENEET JA SAAPUNEET KORKEAKOULUITTAIN Tarkasteltavien kolmen lukuvuoden aikana yliopistojen osuus opiskelijavaihdosta oli lukumäärällisesti hieman ammattikorkeakouluja suurempi: suomalaisista yliopistoista lähti ulkomaille opiskelijaa ja tänne saapui ulkomaista vaihto-opiskelijaa. Vastaavasti ammattikorkeakouluista lähti ja niihin saapui opiskelijaa 1. Yliopistosektorilla sekä lähteneiden että saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrät kasvoivat ohjelmakauden alusta, lähteneiden noin 12 prosenttia ja saapuneiden noin kuusi prosenttia. Ammattikorkeakouluissa lähteneiden määrä kasvoi reilulla kolmella prosentilla, saapuneiden lukumäärä sen sijaan pieneni seitsemällä prosentilla. Lähtevien opiskelijoiden suhteellinen lukumäärä kasvoi 28 korkeakoulussa, yliopistosektorilla prosentuaalisesti eniten Svenska handelshögskolanissa, Helsingin kauppakorkeakoulussa sekä Åbo Akademissa ja ammattikorkeakoulusektorilla Arcadassa, Laureassa ja Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Vastaavasti Suomeen suuntautuva liikkuvuus lisääntyi 20 korkeakoulussa, suhteellisesti eniten Joensuun yliopistossa, Kuopion yliopistossa ja Helsingin kauppakorkeakoulussa sekä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, Metropoliassa ja Diakoniaammattikorkeakoulussa. 1 Lukuvuonna kuuden saapuneen opiskelijan kohdekorkeakoulu oli Euroopan komission datassa tuntematon. 17

18 Korkeakoulu Liikkuvuus Suomesta Liikkuvuus Suomeen 2007/ / /10 Yhteensä Muutos ohjelmakauden alusta % 2007/ / /10 Yhteensä Yliopistot yhteensä , ,1 Helsingin kauppakorkeakoulu , ,3 Helsingin yo , ,7 Joensuun yo , ,9 Jyväskylän yo , ,1 Kuopion yo , ,3 Kuvataideakatemia , ,0 Lapin yo , ,8 Lappeenrannan teknillinen yo , ,0 Oulun yo , ,0 Sibelius-Akatemia , ,3 Svenska handelshögskolan , ,7 Taideteollinen korkeakoulu , ,1 Tampereen teknillinen yo , ,0 Tampereen yo , ,5 Teatterikorkeakoulu ,5 Teknillinen korkeakoulu , ,3 Turun kauppakorkeakoulu , ,9 Turun yo , ,4 Vaasan yo , ,5 Åbo Akademi , ,7 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,0 Arcada , ,7 Diakonia-amk , ,7 Saimaan amk , ,5 Haaga-Helia amk , ,7 Humanistinen amk , ,4 Hämeen amk , ,5 Högskolan på Åland , ,0 Jyväskylän amk , ,8 Kajaanin amk , ,9 Kemi-Tornion amk , ,8 Keski-Pohjanmaan amk , ,9 Kymenlaakson amk , ,5 Lahden amk , ,5 Laurea , ,8 Metropolia-amk 128* ,5 223* ,5 EVTEK Helsingin amk Stadia Mikkelin amk , ,9 Oulun seudun amk , ,2 Pirkanmaan amk , ,2 Pohjois-Karjalan amk , ,0 Rovaniemen amk , ,9 Satakunnan amk , ,1 Savonia-amk , ,0 Seinäjoen amk , ,1 Tampereen amk , ,8 Turun amk , ,9 Vaasan amk , ,9 Yh Novia 36** ,8 22** ,7 Svenska yrkeshögskolan YH Sydväst * Sis. EVTEK ja Helsingin amk Stadia ** Sis. Svenska yrkeshögskolan ja YH Sydväst Muutos ohjelmakauden alusta % Kaikki korkeakoulut yhteensä , ,3 Taulukko 6. Opiskelijaliikkuvuuden määrät Suomesta ja Suomeen korkeakouluittain ja lukuvuosittain 18

19 Taulukossa 7 tarkastellaan saapuneiden ja lähteneiden välisen tasapainon lisäksi korkeakoulujen suhteellista aktiivisuutta opiskelijavaihdossa lukuvuosina Tarkasteltavalla jaksolla Erasmus-opiskelijaliikkuvuus painottui ulkomailta saapuviin opiskelijoihin sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla. Ainoan poikkeuksen muodostivat Svenska yrkeshögskolan ja Yrkeshögskolan Sydväst, joissa lähteneiden määrä ylitti saapuneiden opiskelijoiden määrän lukuvuonna Nämä korkeakoulut yhdistyivät sittemmin Yrkeshögskolan Noviaksi. Suhteessa uusien opiskelijoiden määrään ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus oli erityisen aktiivista yliopistosektorilla Turun kauppakorkeakoulussa, Helsingin kauppakorkeakoulussa sekä Sibelius-Akatemiassa ja suhteessa suoritettujen tutkintojen määrään Turun kauppakorkeakoulussa, Vaasan yliopistossa sekä Svenska handelshögskolanissa. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia lähettäjiä suhteessa sekä uusien opiskelijoiden että suoritettujen tutkintojen määrään olivat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu sekä Humanistinen ja Lahden ammattikorkeakoulu. Aktiivisimpia saapuneiden opiskelijoiden vastaanottajia olivat yliopistosektorilla laskentatavasta riippuen Tampereen teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu sekä Vaasan ja Lapin yliopistot. Ammattikorkeakoulusektorilla Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus oli erityisen aktiivista Jyväskylän ja Seinäjoen ammattikorkeakouluissa, Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. 19

20 Korkeakoulu Liikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin Liikkuvuus Suomesta suhteessa tutkintoihin Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin * Sis. EVTEK ja Helsingin amk Stadia ** Sis. Svenska yrkeshögskolan ja YH Sydväst Liikkuvuus Suomeen suhteessa tutkintoihin Suomeen / Suomestasuhde Yliopistot yhteensä 9,8 6,9 17,8 12,5 181,0 Helsingin kauppakorkeakoulu 16,8 9,1 27,2 14,7 161,7 Helsingin yo 10,6 6,0 16,4 9,3 154,9 Joensuun yo 5,4 3,5 17,2 11,2 316,3 Jyväskylän yo 12,1 8,7 15,2 10,9 125,9 Kuopion yo 3,9 3,0 14,0 10,9 360,2 Kuvataideakatemia 9,1 5,4 22,0 13,1 241,7 Lapin yo 11,0 9,5 23,3 20,1 211,6 Lappeenrannan teknillinen yo 7,4 6,7 14,2 12,9 191,5 Oulun yo 9,3 6,6 15,7 11,0 168,2 Sibelius-Akatemia 16,2 7,6 21,8 10,2 134,6 Svenska handelshögskolan 10,9 9,9 20,3 18,4 186,4 Taideteollinen korkeakoulu 9,1 7,6 20,3 16,9 222,7 Tampereen teknillinen yo 7,6 8,5 28,6 31,8 374,3 Tampereen yo 13,3 8,7 18,9 12,3 142,0 Teatterikorkeakoulu 6,0 3,1 7,6 3,9 127,3 Teknillinen korkeakoulu 6,7 6,3 16,8 15,7 251,6 Turun kauppakorkeakoulu 17,3 15,7 21,1 19,3 122,4 Turun yo 9,6 6,4 12,8 8,6 133,2 Vaasan yo 12,0 10,9 23,7 21,5 197,2 Åbo Akademi 7,4 4,9 19,7 13,0 266,7 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4,5 7,1 7,8 12,5 175,2 Arcada 3,1 5,2 7,4 12,5 239,6 Diakonia-amk 2,9 3,9 3,1 4,2 107,1 Saimaan amk 3,7 5,4 6,9 9,9 185,2 Haaga-Helia amk 8,8 14,3 10,0 16,3 113,6 Humanistinen amk 7,1 10,7 8,8 13,3 124,4 Hämeen amk 3,5 6,2 8,4 14,7 237,8 Jyväskylän amk 4,0 5,5 11,4 15,5 283,9 Kajaanin amk 4,0 6,6 8,8 14,5 218,2 Kemi-Tornion amk 1,4 2,5 5,0 8,8 354,8 Keski-Pohjanmaan amk 4,8 8,1 8,8 15,0 184,2 Kymenlaakson amk 3,8 5,7 7,5 11,2 194,9 Lahden amk 7,0 10,2 9,5 13,9 136,3 Laurea 4,3 6,7 7,6 11,8 176,4 Metropolia-amk* 3,6 11,1 4,3 13,3 137,7 EVTEK 4,3 3,9 10,2 9,4 239,2 Helsingin amk Stadia 3,5 3,4 4,6 4,5 131,2 Mikkelin amk 3,1 5,0 6,3 10,0 200,9 Oulun seudun amk 4,0 6,9 9,5 16,3 235,7 Pirkanmaan amk 6,8 9,5 9,7 13,6 143,4 Pohjois-Karjalan amk 2,3 3,8 6,8 11,1 291,3 Rovaniemen amk 3,8 6,4 8,2 13,8 215,1 Satakunnan amk 5,2 8,2 7,4 11,6 141,7 Savonia-amk 3,7 5,9 8,6 13,6 228,7 Seinäjoen amk 3,3 5,4 11,1 18,1 333,1 Tampereen amk 5,8 8,8 9,8 14,9 170,0 Turun amk 5,1 7,8 7,3 11,1 142,2 Vaasan amk 2,9 5,0 5,0 8,6 173,9 Yh Novia** 2,0 4,9 3,1 7,6 105,9 Svenska yrkehögskolan 5,0 3,8 3,1 2,3 61,1 YH Sydväst 4,1 4,7 2,5 2,9 61,1 Kaikki korkeakoulut yhteensä 6,5 7,0 11,6 12,5 178,5 Taulukko 7. Liikkuvuusaktiivisuus korkeakouluittain 20

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) 29604 Helsingin yliopisto 0 29617 Joensuun yliopisto 0 29542 Kuopion yliopisto 29314 Lapin yliopisto 29580 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 29479 Oulun yliopisto

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / syyskuu 2016 Mira Pihlström kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-%

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma

Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma GRUNDTVIG Liikkuvuustoiminnot 2013 Grundtvig-liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat Vierailut ja vaihdot Asiantuntijavaihdot (Assistantships)

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta

Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta Erasmus-seminaari 28.9.2011 Hämeenlinna Päivi Pihlaja, Sini Piippo, Anne Siltala, Riitta Uotila-Kataja Aamupäivän ohjelma Klo 11.30-13.00: Ajankohtaista Erasmus-ohjelmasta

Lisätiedot

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA?

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2/2014 MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? Opettajien ja muun

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 3.3.215 Tilastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 214 1 Milj. euroa (vuoden 214 rahana) 9 8 7 6 5 4

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 Anastasia McAvennie Admissions Office / Hakutoimisto Puh. 044 7101 229 admissions@kajak.fi hakutoimisto@kajak.fi anastasia.mcavennie@kajak.fi 1 Tilastotiedot:

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 % ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 Valtak. Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot,

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN 2016-17 18.04.2016 PÄÄTÖS. Myöntöperuste 230 / vaihtokk. Muutos 15/16-16/17

ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN 2016-17 18.04.2016 PÄÄTÖS. Myöntöperuste 230 / vaihtokk. Muutos 15/16-16/17 ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 230 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 299 1 621 372 830 358 340 14 490 29604 Helsingin yliopisto 407 2 421 556 830 579 600-22

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 % 1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 7.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 % 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI Opintojen ulkopuolelle jääneet ja opintonsa keskeyttäneet nuoret Pekka Myrskylä Tilastokeskus 19.04.2012 Syrjään jäämisen riski asumismuodon ja perheaseman mukaan

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen Johdanto

Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen Johdanto Katsaus North South South ohjelman ohjelmakauteen 2007 2009 Loppuraportin tiivistelmä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO 2011 Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen 2007 2009

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 % 1 Oulun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Raportointiklinikka Erasmus Intensiivikurssit & Liikkuvuus. Erasmus-seminaari Hämeenlinna Ulla Tissari ja Päivi Pihlaja

Raportointiklinikka Erasmus Intensiivikurssit & Liikkuvuus. Erasmus-seminaari Hämeenlinna Ulla Tissari ja Päivi Pihlaja Raportointiklinikka Erasmus Intensiivikurssit & Liikkuvuus Erasmus-seminaari 29.9.2011 Hämeenlinna Ulla Tissari ja Päivi Pihlaja Session rakenne Erasmus Liikkuvuus Raportoinnin periaatteet Erasmus Intensiivikurssit

Lisätiedot

Leonardo da Vinci Tilastoja 2011

Leonardo da Vinci Tilastoja 2011 Leonardo da Vinci Tilastoja ISBN 978-95-85-5-8 ISSN 798-6 / Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Sisältö. Yleistä hakukierroksesta. Liikkuvuushankkeet. Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot.

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnot % 114 % -3 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 95 % 4 % 4 %

Tohtorin tutkinnot % 114 % -3 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 95 % 4 % 4 % Asemointitilastot 2015, 1/5 Tampereen teknillisen n määrälliset tavoitteet kaudelle 2013-2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 %

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 % Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: ulkomaanjaksot

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: ulkomaanjaksot Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo Kansainvälistymismahdollisuudet Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo 12.10.2012 Miksi ulkomaille? Kielitaitoni koheni Sain haluamani kesätyöpaikan Pääsin kursseille, joita Jyväskylässä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi 7.9.2012 Mikko Nupponen CIMO 2/2009 EU-ohjelmat ja Suomi 3/2010 Tilastoja 2011 Elinikäisen oppimisen ohjelma: 14 000 liikkuvuusjaksoa rahoitettiin Nuorisotoimintaohjelma

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Globaaliliikkuvuuden hallinnointi

Globaaliliikkuvuuden hallinnointi Globaaliliikkuvuuden hallinnointi Sopimukseen liittyviä asioita CIMOn ja korkeakoulujen väliset sopimukset lähetetään kesäkuun puoleenväliin mennessä Sopimusliitteet CIMOn nettisivuilla Sopimuskausi 24kk,

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164

Lisätiedot