Erasmus Suomessa Tilastoja suomalaisten korkeakoulujen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuosina

Transkriptio

1 Erasmus Suomessa Tilastoja suomalaisten korkeakoulujen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuosina

2 CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganiaatio. Sen tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa Ulkoasu ja taitto: Satu Salmivalli ISBN (pdf) 2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO PL 343 (Hakaniemenranta 6) Helsinki

3 Sisällys Lukijalle 1. Taustaa Erasmus-ohjelman tilastoinnista 2. Erasmus-ohjelman toiminnot 3. Erasmus-opiskelijavaihto (sms) 3.1 Vaihtojen määrät Lähteneet ja saapuneet maittain Lähteneet ja saapuneet alueittain Lähteneet ja saapuneet korkeakouluittain 3.2. Vaihtoon osallistuvat opiskelijat sukupuolijakauma tutkintotaso kansalaisuus koulutusalat 3.3 vaihtojaksot vaihtojakson pituus Erasmus-apuraha ects-pisteet Opiskelukieli ja kielivalmennus 4. Erasmus-harjoittelijavaihto (smp) 4.1 Vaihtojen määrät Lähteneet ja saapuneet maittain Lähteneet alueittain Lähteneet korkeakouluittain 4.2. Vaihtoon osallistuvat harjoittelijat Sukupuolijakauma Tutkintotaso Kansalaisuus Koulutusalat 4.3 Vaihtojaksot Vaihtojakson pituus Erasmus-apuraha ects-pisteet Työskentelykieli ja kielivalmennus Harjoittelupaikat

4 5. Erasmus-opettajavaihto (STA) 5.1 Vaihtojen määrät Lähteneet ja saapuneet maittain Lähteneet ja saapuneet alueittain Lähteneet ja saapuneet korkeakouluittain 5.2 Vaihtoon osallistuneet opettajat Sukupuolijakauma Työkokemus Kansalaisuus Koulutusalat 5.3 Vaihtojaksot Vaihtojakson pituus Vaihto-opetuksen tutkintotaso Erasmus-apuraha Vaihdon opetuskieli 6. Erasmus-henkilökuntavaihto (stt) 6.1 Vaihtojen määrät Lähteneet ja saapuneet maittain Lähteneet ja saapuneet alueittain Lähteneet ja saapuneet korkeakouluittain 6.2 Vaihtoon osallistuva henkilökunta Sukupuolijakauma Työkokemus Kansalaisuus Työtehtävät kotikorkeakoulussa 6.3 Vaihtojaksot Vaihtojakson pituus Erasmus-apuraha Työskentelykieli Kohdeyritykset ja -organisaatiot 7. Erasmus-kielivalmennuskurssit (eilc) 7.1 Kurssijärjestäjät 7.2 Opiskelijoiden hakemukset 7.3 eilc-kursseille osallistuneet opiskelijat Osallistujat maittain Osallistujien sukupuolijakauma Vaihtojakson kohdekorkeakoulut

5 8. Erasmus-intensiivikurssit (ip) 8.1 Hakemukset Hyväksytyt ja hylätyt hakemukset Hakemusten jakautuminen korkeakoulusektoreittain Hakemusten alueellinen jakauma 8.2 Hyväksytyt hankkeet Intensiivikurssien koordinaattorit Hankkeen toimintavuosi Intensiivikurssien tutkintotasot Kurssien koulutusalat Kurssien pitopaikat Kurssien kesto ects-pisteet 8.3. Intensiivikurssien opiskelijat Opiskelijat maittain Suomalaiset opiskelijat korkeakouluittain Kansalaisuus Sukupuolijakauma Tutkintotaso Koulutusalat 8.4 Intensiivikurssien opettajat Opettajat maittain Suomalaiset opettajat korkeakouluittain Kansalaisuus Sukupuolijakauma Opettajien työkokemus Koulutusalat kotikorkeakoulussa 9. Lopuksi

6 LUKIJALLE Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on koonnut tähän julkaisuun ensimmäisen kerran kattavaa tilastotietoa Suomen osallistumisesta Euroopan unionin Erasmus-ohjelmaan. Erasmus on Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelman (Lifelong learning programme, LLP) korkeakouluille suunnattu osio. Erasmus-ohjelma on sekä rahoitukseltaan että vaihtoon osallistuvien henkilöiden määrältään maailman suurin vaihto-ohjelma, johon voivat osallistua 33 Euroopan maan korkeakoulut sekä niiden opiskelijat ja henkilökunta. Ohjelma perustettiin 1987, joten vuonna 2012 Erasmus täyttää 25 vuotta. Tämä julkaisu on osa Erasmuksen juhlavuotta Suomessa. Suomi on osallistunut Erasmus-ohjelmaan 20 vuoden ajan eli vuodesta 1992 lähtien. Koko tämän ajan CIMO on ollut Suomen kansallinen Erasmus-toimisto. Tässä julkaisussa esitellään tilastoja Suomen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuonna 2007 käynnistyneen Elinikäisen oppimisen ohjelman alkupuoliskolla (lukuvuodet , ja ). Tilastot kattavat kaikki CIMOn hallinnoimat Erasmus-ohjelman toiminnot: Erasmus-liikkuvuuden, Erasmus-intensiivikurssit ja intensiiviset Erasmus-kielivalmennuskurssit. Erasmus-liikkuvuus sisältää opiskelija-, harjoittelija-, opettaja- ja henkilökuntavaihdon. Julkaisua ovat olleet laatimassa CIMOn Erasmus-tiimin jäsenet sekä korkeakouluharjoittelijat Elli Rönnholm ja Vilja Liikanen. Julkaisun taulukot ja pääosan kirjoitustyöstä on tehnyt Vilja Liikanen. Julkaisussa esiintyvät lyhenteet: ECTS Eurooppalainen opintosuoritusten kertymis- ja siirtojärjestelmä (European credit transfer system) EILC Intensiiviset Erasmus-kielivalmennuskurssit (Erasmus intensive language courses) IP Intensiivikurssit (Intensive programmes) ISCED Kansainvälinen koulutusalaluokitus LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma (Lifelong learning programme) NACE Kansainvälinen työelämäsektoreiden luokitus OM Vaihtojen järjestämisen tuki (Organisation of mobility) SMP Harjoittelijavaihto (Student mobility for placements) SMS Opiskelijavaihto (Student mobility for studies) STA Opettajavaihto (Staff mobility for teaching assignments) STT Henkilökuntavaihto (Staff mobility for training) 6

7 1. TAUSTAA ERASMUS-OHJELMAN TILASTOINNISTA Tässä julkaisussa esiteltävät tilastot kattavat kaikki kansallisen toimiston hallinnoimat Erasmus-ohjelman toiminnot: Erasmus-liikkuvuuden, Erasmus-intensiivikurssit ja intensiiviset Erasmus-kielivalmennuskurssit. Erasmus-liikkuvuus koostuu neljästä yksilöliikkuvuustoiminnosta, jotka ovat opiskelija-, harjoittelija-, opettaja- ja henkilökuntavaihto. Lisäksi Erasmus-ohjelmassa rahoitetaan kehittämishankkeita, joita hallinnoi Euroopan komissio. Kussakin Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa (yhteensä 33 maata) on nimetty kansallinen toimisto, joka huolehtii hajautetusti hallinnoiduista toiminnoista: järjestää hakukierrokset, myöntää apurahat ja tekee sopimukset hyväksyttyjen hankkeiden kanssa ja lisäksi vastaanottaa hankkeiden raportit. Kaikki tämän julkaisun tilastot perustuvat korkeakoulujen toimittamiin Erasmus-toimintojen loppuraportteihin. Suomesta vaihtoon lähteneitä, intensiivikursseja ja EILC-kursseja koskevat tilastot on koottu loppuraporttien perusteella CIMOssa. Suomeen vaihtoon saapuneita koskevat tilastot perustuvat muiden maiden kansallisten toimistojen Euroopan komissiolle toimittamiin tietoihin. EILC-kurssien osallistujien tilastot on puolestaan koottu CIMOn keskitettyjen hakija- ja osallistujatietojen perusteella. Lukuvuonna Erasmus-ohjelmaan osallistui yhtä lukuun ottamatta kaikki 49 korkeakoulua. Yhdistymisten vuoksi korkeakoulujen lukumäärä väheni 47:ään, joista 46 oli mukana Erasmuksessa Lukuvuonna kaikki 47 korkeakoulua osallistui Erasmus-ohjelmaan. Alue- ja korkeakoulukohtaisen osallistumisaktiivisuuden perustana olevat vertailutiedot on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön tietokannoista. Tässä julkaisussa käytetyn aluejaon pohjana on vuoteen 2009 saakka voimassa ollut lääninjako, jossa kuitenkin Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty luokaksi Pohjois-Suomi. Ahvenanmaa ei ole tarkastelussa mukana, sillä Högskolan på Åland ei kuulu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan eikä sille siten löydy vertailulukuja ministeriön tietokannoista. Loput korkeakoulut on sijoitettu eri alueille hallinnollisen keskuksen perusteella alla olevan listan mukaan. Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, Saimaan amk, Haaga Helia amk, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Metropolia amk 7

8 Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo, Turun kauppakorkeakoulu. Ammattikorkeakoulut: Jyväskylän amk, Keski-Pohjanmaan amk, Pirkanmaan amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk, Yh Novia Itä-Suomi. Yliopistot: Joensuun yo, Kuopion yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Pohjois-Karjalan amk Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, Lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk Opiskelija- ja harjoittelijavaihdon alue- ja korkeakoulukohtainen aktiivisuus saadaan selville suhteuttamalla tarkasteltavien lukuvuosien aikana ulkomaille lähteneiden ja ulkomailta saapuneiden lukumäärät uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen määrään vuosina 2007, 2008 ja Mukaan on laskettu uudet opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Tutkintoihin on laskettu ammattikorkeakoulusektorilla nuorten ja aikuisten koulutus sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, yliopistosektorilla alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä jatkotutkinnot. Korkeakoulusektoreiden opiskelijoiden aktiivisuus liikkuvuudessa näyttää erilaiselta riippuen siitä, suhteutetaanko liikkuvuuslukuja uusien opiskelijoiden vai suoritettujen tutkintojen määrään. Tämän taustalla on se, että ammattikorkeakouluissa on enemmän uusia opiskelijoita kuin valmistuneita. Yliopistoissa taas on enemmän suoritettuja tutkintoja kuin uusia opiskelijoita, sillä sama opiskelija suorittaa yleensä sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon. Korkeakoulusektoreiden välinen vertailu on siten ongelmallista: yliopisto-opiskelijat ovat ammattikorkeakouluopiskelijoita aktiivisempia liikkumaan silloin, kun vaihtomäärät suhteutetaan uusien opiskelijoiden määrään. Ammattikorkeakoulut ovat puolestaan aktiivisempia silloin, kun vaihtomäärät suhteutetaan suoritettujen tutkintojen määrään. Opettajavaihdon alueellisen ja korkeakoulukohtaisen aktiivisuuden selvittämiseksi on vertailulukuina käytetty opetushenkilökunnan henkilötyövuosia vuosilta 2007, 2008 ja 2009 opetus- ja kulttuuriministeriön tietokannasta. Yliopistosektorilla lukuihin sisältyvät sekä budjetti- että ulkopuolisin varoin rahoitetut henkilötyövuodet. Ammattikorkeakoulujen luvut sisältävät päätoimisten opettajien osalta henkilölukumäärät, sivutoimisten opettajien osalta henkilötyövuodet. 8

9 Henkilökuntavaihdon alueellisen ja korkeakoulukohtaisen aktiivisuuden osalta liikkujien määriä on verrattu korkeakoulujen muun kuin opetushenkilökunnan henkilötyövuosiin vuosilta 2007, 2008 ja Nekin on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön tietokannasta. Mukaan on laskettu yliopistojen muun henkilöstön kuin opetushenkilökunnan henkilötyövuosien lukumäärä kalenterivuoden aikana. Ammattikorkeakoulujen osalta vertailulukuun sisältyvät oman henkilöstön lukumäärä sekä ostettujen palvelujen henkilötyövuodet. Lähtevän ja saapuvan liikkuvuuden välistä tasapainoa voidaan tarkastella vertaamalla saapuneiden lukumäärää lähteneiden määrään. Silloin kun tämä Suomeen/Suomesta-suhdeluku on 100, lähteviä ja saapuvia on yhtä paljon. Kun suhdeluku on yli 100, on saapuneiden lukumäärä suurempi, ja kun suhdeluku on alle 100, on lähteviä enemmän. Julkaisussa käytetty koulutusalojen luokittelu perustuu Erasmus-ohjelmassa käytettäviin kansainvälisiin ISCED-koodeihin. Se eroaa oleellisesti opetus- ja kulttuuriministeriön vastaavasta luokittelusta, minkä vuoksi eri koulutusalojen liikkuvuusaktiivisuuden vertailu on vaikea toteuttaa luotettavasti. Siksi se onkin jätetty pois tästä julkaisusta. 9

10 2. ERASMUS-OHJELMAN TOIMINNOT Erasmus-ohjelmaan voivat osallistua kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä niiden opiskelijat, opettajat ja henkilökunta. Ohjelma kattaa kaikki korkea-asteen koulutusalat ja tutkintotasot. Korkeakoulu hakee CIMOsta vuosittain Erasmus-apurahoja vaihtoon osallistuville opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen sekä erillistä vaihtojen järjestämisen tukea, joka kattaa osan liikkuvuuden tukipalveluiden aiheuttamista kustannuksista. Korkeakoulu myöntää vaihtoon lähteville Erasmus-apurahan, joka kattaa osan vaihdon aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista. Erasmus-opiskelijavaihdossa korkeakouluopiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan 3 12 kuukauden pituisella vaihtojaksolla korkeakoulussa toisessa Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa. Kohdekorkeakoulussa suoritetut opinnot luetaan täysimääräisesti opiskelijan tutkintoon, eikä hänen tarvitse maksaa lukukausimaksuja kohdekorkeakoulussa. Opiskelija voi lähteä kerran sekä opiskelija- että harjoittelijavaihtoon. Erasmus-harjoittelijavaihto tuli mukaan Erasmus-ohjelmaan uutena toimintona LLP-ohjelman myötä lukuvuonna Harjoittelijavaihto tarkoittaa korkeakouluopiskelijoiden 3 12 kk pituisia opintoihin liittyviä työharjoittelujaksoja toisessa Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa. Harjoittelupaikoiksi soveltuvat yritykset, yksityiset ja julkiset organisaatiot. Harjoittelijavaihtoa voivat järjestää korkeakoulujen ohella myös konsortiot eli alueelliset korkeakoulujen ja muiden organisaatioiden yhteenliittymät. Suomessa on toiminut lukuvuodesta lähtien Oulussa konsortio nimeltään International Internships at Oulu s Higher Education Institutions. Konsortio järjestää jäsenkorkeakoulujensa Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun harjoittelijavaihdot. Harjoittelijavaihtoa koskevissa tilastoissa konsortion lähettämät harjoittelijat on kuitenkin tilastoitu kotikorkeakoulun mukaan. Vaihtoon lähtevät Erasmus-opiskelijat ja -harjoittelijat voivat hakea intensiivisille Erasmus-kielivalmennuskursseille (Erasmus Intensive Language Courses, EILC). Nämä harvinaisempien kielten 2 6 viikon mittaiset kieli- ja kulttuurivalmennuskurssit järjestetään vaihdon kohdemaassa ennen vaihtojakson alkua. Kursseja järjestettiin tarkastelujaksolla 23:ssa Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa, pois lukien englannin-, saksan-, ranskan- ja espanjankieliset maat. Kurssit ovat maksuttomia, ja kursseille hyväksytyille opiskelijoille voidaan kotikorkeakoulusta myöntää erillinen apuraha. Suomessa järjestetään suomen ja ruotsin kielen EILC-kursseja tänne saapuville Erasmus-opiskelijoille. Erasmus-opettajavaihto tarjoaa korkeakoulujen opettajille mahdollisuuden opettaa korkeakoulussa toisessa Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa. Opettajavaihdon kautta korkeakouluihin voidaan myös kutsua ulkomaalaisten yritysten henkilökuntaa antamaan opetusta. Opetusvierailu voi kestää enimmillään kuusi viikkoa, ja siihen täytyy sisältyä vähintään viisi tuntia opetusta. 10

11 Erasmus-henkilökuntavaihdon kautta korkeakoulujen henkilökunta voi lähteä vaihtoon korkeakouluun, yritykseen tai työelämän organisaatioon toisessa Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa. 1 6 viikon mittaisen vaihtojakson tarkoituksena on osallistuvan henkilön kouluttautuminen ja ammatillinen kehittyminen. Luonteeltaan vaihtojakso voi olla esimerkiksi opintovierailu, seminaari, workshop tai työssäoppimisjakso. Erasmus-intensiivikurssit ovat lyhyitä opintojaksoja, joiden pituus on vähintään 10 työskentelypäivää ja joihin osallistuu opiskelijoita ja opettajia vähintään kolmesta korkeakoulusta kolmesta eri maasta. Kurssit voivat olla kertaluontoisia, tai kurssi voidaan järjestää kolmena peräkkäisenä vuonna. Erasmus-tuki kattaa osan järjestely-, matka- ja oleskelukuluista, ja se myönnetään vuodeksi kerrallaan. Taulukossa 1 tarkastellaan Erasmus-ohjelman kokonaisbudjettia Suomessa. Eurooopan komission myöntämä määräraha on kasvanut tarkastelujaksolla vuosittain. Kansallinen toimisto huolehtii määrärahan jakamisesta toiminnoittain ja korkeakouluittain. Tuen jakautumista eri toimintojen välillä ohjaavat kuitenkin komission asettamat ohjeet, ja osa tuesta on jo valmiiksi korvamerkitty tiettyyn toimintoon. Euroopan komission tuen lisäksi Suomessa on ollut käytettävissä Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä määräraha opiskelijaliikkuvuuteen, vuosittain vajaat euroa. Erasmus-ohjelma tukee myös erityistarpeita omaavien henkilöiden osallistumista ohjelmaan. Tätä niin kutsuttua esteettömyystukea voidaan myöntää kaikissa liikkuvuuskategorioissa, ja ohjelman budjetista siihen on varattu vuosittain noin euroa. Komission Lukuvuosi Kaikki yhteensä* myöntämät varat Komission tuen jakautuminen toiminnoittain** Vaihtojen Opiskelijat ja harjoittelijat Opettajat ja henkilökunta järjestämisen Intensiivikurssit EILC -kurssit *Sisältää sekä komission myöntämät varat että kansalliset OKM-varat opiskelijaliikkuvuuteen. ** Tuen jakautumista ohjaavat komission määräykset. Osa IP- ja EILC-tuesta korvamerkitty. Taulukko 1. Erasmus-toimintojen budjetti Suomessa Erasmus-ohjelman kautta liikkuvien henkilöiden määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti Elinikäisen oppimisen ohjelman myötä vuodesta 2007 alkaen. Tärkeimpänä syynä tähän on perinteisten liikkuvuustoimintojen, opiskelija- ja opettajavaihdon, rinnalle tulleet uudet toiminnot harjoittelijavaihto ja henkilökuntavaihto. Toisaalta opiskelija- ja opettajavaihto säilyttivät asemansa suosituimpina Erasmus-toimintoina. Kaaviossa 1 on esitetty Erasmus-ohjelman kautta Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien jakautuminen neljän eri vaihtotoiminnon kesken lukuvuosina , ja

12 7000 Kaikkien toimintojen lähteneet ja saapuneet / / /10 0 Lähteneet Saapuneet Lähteneet Saapuneet Lähteneet Saapuneet Lähteneet Saapuneet SMS SMP STA STT Kaavio 1. Kaikkien toimintojen lähteneet ja saapuneet 12

13 3. ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTO (SMS) Erasmus on opiskelijavaihto-ohjelmista suurin, ja sen osuus kaikista suomalaisten korkeakoulujen lähtevistä opiskelijoista on lähes puolet. Vuodesta 1992 lähtien Suomesta on lähtenyt Erasmuksen kautta kaikkiaan korkeakouluopiskelijaa suorittamaan osan opinnoistaan ulkomaille. Valmistuneiden opiskelijoiden määrään suhteutettuna Suomi on Erasmus-opiskelijavaihdon toiseksi aktiivisin lähettäjämaa Liechtensteinin jälkeen: Euroopan komission tietojen mukaan Erasmus-opiskelijoiden osuus valmistuneista oli Suomessa 10,58 prosenttia lukuvuonna , kun koko Euroopan keskiarvo oli 4,51 prosenttia. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa opiskelijaliikkuvuudessa Erasmuksen osuus on noin 75 prosenttia kaikista saapuvista opiskelijoista. Erasmus-ohjelmaan osallistuvien maiden joukossa Suomi oli opiskelijavaihdon 9. suosituin kohdemaa. Kaaviossa 2 on esitetty Erasmuksen kautta Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien määrällinen kehitys vuodesta 1992 lähtien luvulla Suomesta lähti vuosittain enemmän opiskelijoita Erasmus-vaihtoon kuin tänne saapui. Vuoden 2000 paikkeilla Suomeen saapuneiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa Suomesta lähteneiden määrän ja on nykyisin lähes kaksinkertainen Suomesta lähteneiden opiskelijoiden määrään verrattuna. Jos halutaan tarkastella korkeakouluopiskelijoiden Erasmus-liikkuvuutta kokonaisuudessaan, voidaan opiskelija- ja harjoittelijavaihto laskea yhteen, kuten alla olevassa taulukossa on tehty. Tällöin Erasmuksen kautta lähtevien ja saapuvien välinen ero hieman tasoittuu, sillä Suomesta lähtee noin kaksinkertainen määrä opiskelijoita harjoittelijavaihtoon kuin tänne saapuu. Erasmus-opiskelijaliikkuvuus vuodesta 1992 Erasmus- opiskelijaliikkuvuus vuodesta 1992 Suomesta lähteneet opiskelijat Suomeen saapuneet opiskelijat Suomesta lähteneet opiskelijat + harjoi@elijat Suomeen saapuneet opiskelijat + harjoi@elijat Kaavio 2. Erasmus-opiskelijaliikkuvuus vuodesta 1992 alkaen 13

14 3.1 VAIHTOJEN MÄÄRÄT LÄHTENEET JA SAAPUNEET MAITTAIN Lukuvuosina Erasmus-opiskelijavaihtoon lähti Suomesta yhteensä opiskelijaa. Samana aikana Suomeen saapui Erasmus-ohjelman kautta ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. Suomesta ulkomaille lähtevien lukumäärä kasvoi lukuvuodesta lukuvuoteen hieman yli kahdeksalla prosentilla. Suomeen tulevienkin määrä kasvoi, tosin hyvin niukasti vajaalla puolella prosentilla. Suosituimpia kohdemaita olivat Saksa, Espanja, Iso-Britannia, Ranska ja Alankomaat. Yhdessä ne kattavat hieman yli 60 prosenttia Suomesta ulkomaille suuntautuvasta Erasmus-opiskelijavaihdosta. Yleisimpien lähtömaiden joukossa olivat Saksan, Ranskan ja Espanjan lisäksi italia ja Puola, joiden yhteinen osuus Suomeen saapuneista opiskelijoista oli vastaavasti lähes 60 prosenttia. Suosiotaan kasvattivat prosentuaalisesti eniten kohdemaista Liechtenstein, Liettua, Slovenia ja Belgia sekä lähtömaista Norja, Tanska, Kreikka ja Luxemburg. Koko Euroopassa Erasmus-opiskelijavaihdon suosituimmat kohdemaat olivat lukuvuonna Espanja, Ranska, Saksa, Iso-Britannia ja Italia. Vastaavasti suurimmat lähettäjämaat olivat Espanja, Ranska, Saksa, Italia ja Puola. Opiskelijavaihtoon osallistui kaikkiaan eurooppalaista opiskelijaa. Lähteneet ja saapuneet maittain Bulgaria Kaavio 3. Lähteneet ja saapuneet opiskelijat maittain Taulukossa 2 on tarkasteltu lähteneiden ja saapuneiden vuosittaisten lukumäärien lisäksi myös lähteneiden ja saapuneiden opiskelijoiden välistä tasapainoa. Suomeen saapuneiden opiskelijoiden lukumäärä on ollut merkittävästi suurempi kuin lähteneiden. Vaihdot olivat lähes tasapainossa Slovenian, Liechtensteinin, Alankomaiden ja Itävallan kanssa. Lähteneiden ja saapuneiden epäsuhta sen sijaan oli suurin Puolasta, Latviasta ja Liettuasta saapuneiden sekä Ruotsiin, Islantiin ja Kyprokselle lähteneiden osalta. 14

15 Suomesta Maa 2007/ / /10 Muutos ohjelmakauden alusta % 2007/ /09 Suomeen 2009/10 Muutos ohjelmakauden alusta % Suomeen / Suomestasuhde Saksa , ,4 200,3 Espanja , ,1 158,4 Iso-Britannia , ,4 47,2 Ranska , ,3 245,8 Alankomaat , ,0 103,5 Itävalta , ,4 114,5 Italia , ,1 310,9 Tsekki , ,2 265,1 Ruotsi , ,8 10,5 Belgia , ,3 214,7 Irlanti , ,2 35,0 Unkari , ,2 230,8 Portugali , ,8 170,9 Puola , ,8 905,2 Tanska , ,0 30,8 Kreikka , ,8 214,3 Slovenia , ,1 94,7 Viro , ,3 258,0 Turkki , ,5 666,7 Norja , ,0 33,3 Kypros , ,0 28,8 Malta , ,1 72,1 Islanti , ,0 22,9 Liettua , ,6 1761,8 Slovakia , ,3 738,2 Bulgaria , ,3 223,3 Liechtenstein , ,3 100,0 Latvia , ,2 1900,0 Romania , ,5 830,0 Luxemburg ,0 250,0 Kroatia Yhteensä , ,4 178,6 Taulukko 2. Suomesta lähteneet ja Suomeen saapuneet opiskelijat maittain 15

16 3.1.2 LÄHTENEET JA SAAPUNEET ALUEITTAIN Ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus lisääntyi tarkasteltavalla jaksolla yliopistoissa kaikilla muilla alueilla paitsi Itä-Suomessa. Ammattikorkeakoulusektorilla kasvua tapahtui Etelä- ja Itä-Suomessa, sen sijaan Länsi- ja Pohjois-Suomesta lähteneiden lukumäärä laski. Eniten lähteneiden määrä kasvoi Etelä-Suomessa sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla. Yliopistot Ammattikorkeakoulut Suomesta 2007/ / /10 Yhteensä Muutos ohjelmakauden alusta % 2007/ / /10 Yhteensä Etelä-Suomi , Länsi-Suomi , Itä-Suomi , Pohjois-Suomi , Muutos ohjelmakauden alusta % 17,7-8,4 3,4-13,5 Taulukko 3. Liikkuvuus Suomesta alueittain Saapuneiden opiskelijoiden lukumäärä kasvoi Pohjois-Suomea lukuun ottamatta yliopistosektorilla kaikilla alueilla. Erityisen voimakasta kasvu oli Itä-Suomessa. Sen sijaan ammattikorkeakouluissa Suomeen saapuneiden opiskelijoiden lukumäärä laski kaikilla alueilla, eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Suomeen Yliopistot Ammattikorkeakoulut 2007/ / /10 Yhteensä Muutos ohjelmakauden alusta % 2007/ / /10 Yhteensä Etelä-Suomi , Länsi-Suomi , Itä-Suomi , Pohjois-Suomi , Muutos ohjelmakauden alusta % -4,1-7,3-11,1-11,7 Taulukko 4. Liikkuvuus Suomeen alueittain Taulukossa 5 tarkastellaan opiskelijavaihdon aktiivisuutta alueittain suhteuttamalla lähteneiden ja saapuneiden kokonaismäärät uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen kokonaismääriin. Lisäksi tarkastellaan lähteneiden ja saapuneiden opiskelijoiden välistä tasapainoa lukuvuosilta Kaikilla alueilla saapuneita Erasmus-opiskelijoita oli enemmän kuin lähteneitä. Saapuneiden määrä suhteessa lähteneisiin oli erityisen suuri Itä-Suomessa sekä ammattikorkeakoulusektorilla myös Pohjois-Suomessa. Pienin ero oli yliopistosektorilla Länsi-Suomessa ja ammattikorkeakoulusektorilla Etelä-Suomessa. Suhteutettuna uusien opiskelijoiden lukumäärään Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Eteläja Länsi-Suomen korkeakoulut olivat Itä- ja Pohjois-Suomea aktiivisempia. Huomionarvoista kuitenkin on, että 16

17 yliopistosektorilla ero Pohjois-Suomeen oli erittäin pieni. Suhteessa suoritettujen tutkintojen määrään aktiivisimpia lähettäjiä olivat yliopistosektorilta Länsi-Suomi ja ammattikorkeakoulusektorilta Etelä-Suomi. Tälläkin mittarilla mitattuna erot olivat molemmilla sektoreilla varsin pienet lukuun ottamatta Itä-Suomea. Saapuneiden opiskelijoiden vastaanottamisessa alueelliset erot olivat vielä pienemmät. Yliopistosektorilla aktiivisin vastaanottaja oli Länsi-Suomi ja ammattikorkeakoulusektorilla laskentatavasta riippuen joko Länsi-Suomi, suhteessa uusiin opiskelijoihin, tai Pohjois-Suomi, suhteessa suoritettuihin tutkintoihin. Liikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin Liikkuvuus Suomesta suhteessa tutkintoihin Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin Liikkuvuus Suomeen suhteessa tutkintoihin Suomeen / Suomesta -suhde Yliopistot yhteensä 9,8 6,9 17,8 12,5 181,0 Etelä-Suomi 10,0 6,6 17,4 11,5 174,9 Länsi-Suomi 11,0 8,2 18,6 13,8 169,3 Itä-Suomi 4,8 3,3 15,9 11,1 331,0 Pohjois-Suomi 9,8 7,2 17,8 13,1 181,4 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4,5 7,1 7,8 12,4 175,2 Etelä-Suomi 4,9 7,9 7,3 11,8 149,0 Länsi-Suomi 4,7 7,2 8,4 12,9 179,8 Itä-Suomi 3,2 5,1 7,4 11,9 232,1 Pohjois-Suomi 3,5 6,0 8,3 14,2 237,2 Korkeakoulut yhteensä 6,5 7,0 11,6 12,5178,5 Taulukko 5. Liikkuvuusaktiivisuus alueittain LÄHTENEET JA SAAPUNEET KORKEAKOULUITTAIN Tarkasteltavien kolmen lukuvuoden aikana yliopistojen osuus opiskelijavaihdosta oli lukumäärällisesti hieman ammattikorkeakouluja suurempi: suomalaisista yliopistoista lähti ulkomaille opiskelijaa ja tänne saapui ulkomaista vaihto-opiskelijaa. Vastaavasti ammattikorkeakouluista lähti ja niihin saapui opiskelijaa 1. Yliopistosektorilla sekä lähteneiden että saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrät kasvoivat ohjelmakauden alusta, lähteneiden noin 12 prosenttia ja saapuneiden noin kuusi prosenttia. Ammattikorkeakouluissa lähteneiden määrä kasvoi reilulla kolmella prosentilla, saapuneiden lukumäärä sen sijaan pieneni seitsemällä prosentilla. Lähtevien opiskelijoiden suhteellinen lukumäärä kasvoi 28 korkeakoulussa, yliopistosektorilla prosentuaalisesti eniten Svenska handelshögskolanissa, Helsingin kauppakorkeakoulussa sekä Åbo Akademissa ja ammattikorkeakoulusektorilla Arcadassa, Laureassa ja Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Vastaavasti Suomeen suuntautuva liikkuvuus lisääntyi 20 korkeakoulussa, suhteellisesti eniten Joensuun yliopistossa, Kuopion yliopistossa ja Helsingin kauppakorkeakoulussa sekä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, Metropoliassa ja Diakoniaammattikorkeakoulussa. 1 Lukuvuonna kuuden saapuneen opiskelijan kohdekorkeakoulu oli Euroopan komission datassa tuntematon. 17

18 Korkeakoulu Liikkuvuus Suomesta Liikkuvuus Suomeen 2007/ / /10 Yhteensä Muutos ohjelmakauden alusta % 2007/ / /10 Yhteensä Yliopistot yhteensä , ,1 Helsingin kauppakorkeakoulu , ,3 Helsingin yo , ,7 Joensuun yo , ,9 Jyväskylän yo , ,1 Kuopion yo , ,3 Kuvataideakatemia , ,0 Lapin yo , ,8 Lappeenrannan teknillinen yo , ,0 Oulun yo , ,0 Sibelius-Akatemia , ,3 Svenska handelshögskolan , ,7 Taideteollinen korkeakoulu , ,1 Tampereen teknillinen yo , ,0 Tampereen yo , ,5 Teatterikorkeakoulu ,5 Teknillinen korkeakoulu , ,3 Turun kauppakorkeakoulu , ,9 Turun yo , ,4 Vaasan yo , ,5 Åbo Akademi , ,7 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,0 Arcada , ,7 Diakonia-amk , ,7 Saimaan amk , ,5 Haaga-Helia amk , ,7 Humanistinen amk , ,4 Hämeen amk , ,5 Högskolan på Åland , ,0 Jyväskylän amk , ,8 Kajaanin amk , ,9 Kemi-Tornion amk , ,8 Keski-Pohjanmaan amk , ,9 Kymenlaakson amk , ,5 Lahden amk , ,5 Laurea , ,8 Metropolia-amk 128* ,5 223* ,5 EVTEK Helsingin amk Stadia Mikkelin amk , ,9 Oulun seudun amk , ,2 Pirkanmaan amk , ,2 Pohjois-Karjalan amk , ,0 Rovaniemen amk , ,9 Satakunnan amk , ,1 Savonia-amk , ,0 Seinäjoen amk , ,1 Tampereen amk , ,8 Turun amk , ,9 Vaasan amk , ,9 Yh Novia 36** ,8 22** ,7 Svenska yrkeshögskolan YH Sydväst * Sis. EVTEK ja Helsingin amk Stadia ** Sis. Svenska yrkeshögskolan ja YH Sydväst Muutos ohjelmakauden alusta % Kaikki korkeakoulut yhteensä , ,3 Taulukko 6. Opiskelijaliikkuvuuden määrät Suomesta ja Suomeen korkeakouluittain ja lukuvuosittain 18

19 Taulukossa 7 tarkastellaan saapuneiden ja lähteneiden välisen tasapainon lisäksi korkeakoulujen suhteellista aktiivisuutta opiskelijavaihdossa lukuvuosina Tarkasteltavalla jaksolla Erasmus-opiskelijaliikkuvuus painottui ulkomailta saapuviin opiskelijoihin sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla. Ainoan poikkeuksen muodostivat Svenska yrkeshögskolan ja Yrkeshögskolan Sydväst, joissa lähteneiden määrä ylitti saapuneiden opiskelijoiden määrän lukuvuonna Nämä korkeakoulut yhdistyivät sittemmin Yrkeshögskolan Noviaksi. Suhteessa uusien opiskelijoiden määrään ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus oli erityisen aktiivista yliopistosektorilla Turun kauppakorkeakoulussa, Helsingin kauppakorkeakoulussa sekä Sibelius-Akatemiassa ja suhteessa suoritettujen tutkintojen määrään Turun kauppakorkeakoulussa, Vaasan yliopistossa sekä Svenska handelshögskolanissa. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia lähettäjiä suhteessa sekä uusien opiskelijoiden että suoritettujen tutkintojen määrään olivat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu sekä Humanistinen ja Lahden ammattikorkeakoulu. Aktiivisimpia saapuneiden opiskelijoiden vastaanottajia olivat yliopistosektorilla laskentatavasta riippuen Tampereen teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu sekä Vaasan ja Lapin yliopistot. Ammattikorkeakoulusektorilla Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus oli erityisen aktiivista Jyväskylän ja Seinäjoen ammattikorkeakouluissa, Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. 19

20 Korkeakoulu Liikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin Liikkuvuus Suomesta suhteessa tutkintoihin Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin * Sis. EVTEK ja Helsingin amk Stadia ** Sis. Svenska yrkeshögskolan ja YH Sydväst Liikkuvuus Suomeen suhteessa tutkintoihin Suomeen / Suomestasuhde Yliopistot yhteensä 9,8 6,9 17,8 12,5 181,0 Helsingin kauppakorkeakoulu 16,8 9,1 27,2 14,7 161,7 Helsingin yo 10,6 6,0 16,4 9,3 154,9 Joensuun yo 5,4 3,5 17,2 11,2 316,3 Jyväskylän yo 12,1 8,7 15,2 10,9 125,9 Kuopion yo 3,9 3,0 14,0 10,9 360,2 Kuvataideakatemia 9,1 5,4 22,0 13,1 241,7 Lapin yo 11,0 9,5 23,3 20,1 211,6 Lappeenrannan teknillinen yo 7,4 6,7 14,2 12,9 191,5 Oulun yo 9,3 6,6 15,7 11,0 168,2 Sibelius-Akatemia 16,2 7,6 21,8 10,2 134,6 Svenska handelshögskolan 10,9 9,9 20,3 18,4 186,4 Taideteollinen korkeakoulu 9,1 7,6 20,3 16,9 222,7 Tampereen teknillinen yo 7,6 8,5 28,6 31,8 374,3 Tampereen yo 13,3 8,7 18,9 12,3 142,0 Teatterikorkeakoulu 6,0 3,1 7,6 3,9 127,3 Teknillinen korkeakoulu 6,7 6,3 16,8 15,7 251,6 Turun kauppakorkeakoulu 17,3 15,7 21,1 19,3 122,4 Turun yo 9,6 6,4 12,8 8,6 133,2 Vaasan yo 12,0 10,9 23,7 21,5 197,2 Åbo Akademi 7,4 4,9 19,7 13,0 266,7 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4,5 7,1 7,8 12,5 175,2 Arcada 3,1 5,2 7,4 12,5 239,6 Diakonia-amk 2,9 3,9 3,1 4,2 107,1 Saimaan amk 3,7 5,4 6,9 9,9 185,2 Haaga-Helia amk 8,8 14,3 10,0 16,3 113,6 Humanistinen amk 7,1 10,7 8,8 13,3 124,4 Hämeen amk 3,5 6,2 8,4 14,7 237,8 Jyväskylän amk 4,0 5,5 11,4 15,5 283,9 Kajaanin amk 4,0 6,6 8,8 14,5 218,2 Kemi-Tornion amk 1,4 2,5 5,0 8,8 354,8 Keski-Pohjanmaan amk 4,8 8,1 8,8 15,0 184,2 Kymenlaakson amk 3,8 5,7 7,5 11,2 194,9 Lahden amk 7,0 10,2 9,5 13,9 136,3 Laurea 4,3 6,7 7,6 11,8 176,4 Metropolia-amk* 3,6 11,1 4,3 13,3 137,7 EVTEK 4,3 3,9 10,2 9,4 239,2 Helsingin amk Stadia 3,5 3,4 4,6 4,5 131,2 Mikkelin amk 3,1 5,0 6,3 10,0 200,9 Oulun seudun amk 4,0 6,9 9,5 16,3 235,7 Pirkanmaan amk 6,8 9,5 9,7 13,6 143,4 Pohjois-Karjalan amk 2,3 3,8 6,8 11,1 291,3 Rovaniemen amk 3,8 6,4 8,2 13,8 215,1 Satakunnan amk 5,2 8,2 7,4 11,6 141,7 Savonia-amk 3,7 5,9 8,6 13,6 228,7 Seinäjoen amk 3,3 5,4 11,1 18,1 333,1 Tampereen amk 5,8 8,8 9,8 14,9 170,0 Turun amk 5,1 7,8 7,3 11,1 142,2 Vaasan amk 2,9 5,0 5,0 8,6 173,9 Yh Novia** 2,0 4,9 3,1 7,6 105,9 Svenska yrkehögskolan 5,0 3,8 3,1 2,3 61,1 YH Sydväst 4,1 4,7 2,5 2,9 61,1 Kaikki korkeakoulut yhteensä 6,5 7,0 11,6 12,5 178,5 Taulukko 7. Liikkuvuusaktiivisuus korkeakouluittain 20