Erasmus Suomessa Tilastoja suomalaisten korkeakoulujen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erasmus Suomessa Tilastoja suomalaisten korkeakoulujen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuosina 2007 2010"

Transkriptio

1 Erasmus Suomessa Tilastoja suomalaisten korkeakoulujen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuosina

2 CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganiaatio. Sen tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. Ulkoasu ja taitto: Satu Salmivalli ISBN (pdf) 2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO PL 343 (Hakaniemenranta 6) Helsinki

3 Sisällys Lukijalle 1. Taustaa Erasmus-ohjelman tilastoinnista 2. Erasmus-ohjelman toiminnot 3. Erasmus-opiskelijavaihto (sms) 3.1 Vaihtojen määrät Lähteneet ja saapuneet maittain Lähteneet ja saapuneet alueittain Lähteneet ja saapuneet korkeakouluittain 3.2. Vaihtoon osallistuvat opiskelijat sukupuolijakauma tutkintotaso kansalaisuus koulutusalat 3.3 vaihtojaksot vaihtojakson pituus Erasmus-apuraha ects-pisteet Opiskelukieli ja kielivalmennus 4. Erasmus-harjoittelijavaihto (smp) 4.1 Vaihtojen määrät Lähteneet ja saapuneet maittain Lähteneet alueittain Lähteneet korkeakouluittain 4.2. Vaihtoon osallistuvat harjoittelijat Sukupuolijakauma Tutkintotaso Kansalaisuus Koulutusalat 4.3 Vaihtojaksot Vaihtojakson pituus Erasmus-apuraha ects-pisteet Työskentelykieli ja kielivalmennus Harjoittelupaikat

4 5. Erasmus-opettajavaihto (STA) 5.1 Vaihtojen määrät Lähteneet ja saapuneet maittain Lähteneet ja saapuneet alueittain Lähteneet ja saapuneet korkeakouluittain 5.2 Vaihtoon osallistuneet opettajat Sukupuolijakauma Työkokemus Kansalaisuus Koulutusalat 5.3 Vaihtojaksot Vaihtojakson pituus Vaihto-opetuksen tutkintotaso Erasmus-apuraha Vaihdon opetuskieli 6. Erasmus-henkilökuntavaihto (stt) 6.1 Vaihtojen määrät Lähteneet ja saapuneet maittain Lähteneet ja saapuneet alueittain Lähteneet ja saapuneet korkeakouluittain 6.2 Vaihtoon osallistuva henkilökunta Sukupuolijakauma Työkokemus Kansalaisuus Työtehtävät kotikorkeakoulussa 6.3 Vaihtojaksot Vaihtojakson pituus Erasmus-apuraha Työskentelykieli Kohdeyritykset ja -organisaatiot 7. Erasmus-kielivalmennuskurssit (eilc) 7.1 Kurssijärjestäjät 7.2 Opiskelijoiden hakemukset 7.3 eilc-kursseille osallistuneet opiskelijat Osallistujat maittain Osallistujien sukupuolijakauma Vaihtojakson kohdekorkeakoulut

5 8. Erasmus-intensiivikurssit (ip) 8.1 Hakemukset Hyväksytyt ja hylätyt hakemukset Hakemusten jakautuminen korkeakoulusektoreittain Hakemusten alueellinen jakauma 8.2 Hyväksytyt hankkeet Intensiivikurssien koordinaattorit Hankkeen toimintavuosi Intensiivikurssien tutkintotasot Kurssien koulutusalat Kurssien pitopaikat Kurssien kesto ects-pisteet 8.3. Intensiivikurssien opiskelijat Opiskelijat maittain Suomalaiset opiskelijat korkeakouluittain Kansalaisuus Sukupuolijakauma Tutkintotaso Koulutusalat 8.4 Intensiivikurssien opettajat Opettajat maittain Suomalaiset opettajat korkeakouluittain Kansalaisuus Sukupuolijakauma Opettajien työkokemus Koulutusalat kotikorkeakoulussa 9. Lopuksi

6 LUKIJALLE Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on koonnut tähän julkaisuun ensimmäisen kerran kattavaa tilastotietoa Suomen osallistumisesta Euroopan unionin Erasmus-ohjelmaan. Erasmus on Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelman (Lifelong learning programme, LLP) korkeakouluille suunnattu osio. Erasmus-ohjelma on sekä rahoitukseltaan että vaihtoon osallistuvien henkilöiden määrältään maailman suurin vaihto-ohjelma, johon voivat osallistua 33 Euroopan maan korkeakoulut sekä niiden opiskelijat ja henkilökunta. Ohjelma perustettiin 1987, joten vuonna 2012 Erasmus täyttää 25 vuotta. Tämä julkaisu on osa Erasmuksen juhlavuotta Suomessa. Suomi on osallistunut Erasmus-ohjelmaan 20 vuoden ajan eli vuodesta 1992 lähtien. Koko tämän ajan CIMO on ollut Suomen kansallinen Erasmus-toimisto. Tässä julkaisussa esitellään tilastoja Suomen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuonna 2007 käynnistyneen Elinikäisen oppimisen ohjelman alkupuoliskolla (lukuvuodet , ja ). Tilastot kattavat kaikki CIMOn hallinnoimat Erasmus-ohjelman toiminnot: Erasmus-liikkuvuuden, Erasmus-intensiivikurssit ja intensiiviset Erasmus-kielivalmennuskurssit. Erasmus-liikkuvuus sisältää opiskelija-, harjoittelija-, opettaja- ja henkilökuntavaihdon. Julkaisua ovat olleet laatimassa CIMOn Erasmus-tiimin jäsenet sekä korkeakouluharjoittelijat Elli Rönnholm ja Vilja Liikanen. Julkaisun taulukot ja pääosan kirjoitustyöstä on tehnyt Vilja Liikanen. Julkaisussa esiintyvät lyhenteet: ECTS Eurooppalainen opintosuoritusten kertymis- ja siirtojärjestelmä (European credit transfer system) EILC Intensiiviset Erasmus-kielivalmennuskurssit (Erasmus intensive language courses) IP Intensiivikurssit (Intensive programmes) ISCED Kansainvälinen koulutusalaluokitus LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma (Lifelong learning programme) NACE Kansainvälinen työelämäsektoreiden luokitus OM Vaihtojen järjestämisen tuki (Organisation of mobility) SMP Harjoittelijavaihto (Student mobility for placements) SMS Opiskelijavaihto (Student mobility for studies) STA Opettajavaihto (Staff mobility for teaching assignments) STT Henkilökuntavaihto (Staff mobility for training) 6

7 1. TAUSTAA ERASMUS-OHJELMAN TILASTOINNISTA Tässä julkaisussa esiteltävät tilastot kattavat kaikki kansallisen toimiston hallinnoimat Erasmus-ohjelman toiminnot: Erasmus-liikkuvuuden, Erasmus-intensiivikurssit ja intensiiviset Erasmus-kielivalmennuskurssit. Erasmus-liikkuvuus koostuu neljästä yksilöliikkuvuustoiminnosta, jotka ovat opiskelija-, harjoittelija-, opettaja- ja henkilökuntavaihto. Lisäksi Erasmus-ohjelmassa rahoitetaan kehittämishankkeita, joita hallinnoi Euroopan komissio. Kussakin Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa (yhteensä 33 maata) on nimetty kansallinen toimisto, joka huolehtii hajautetusti hallinnoiduista toiminnoista: järjestää hakukierrokset, myöntää apurahat ja tekee sopimukset hyväksyttyjen hankkeiden kanssa ja lisäksi vastaanottaa hankkeiden raportit. Kaikki tämän julkaisun tilastot perustuvat korkeakoulujen toimittamiin Erasmus-toimintojen loppuraportteihin. Suomesta vaihtoon lähteneitä, intensiivikursseja ja EILC-kursseja koskevat tilastot on koottu loppuraporttien perusteella CIMOssa. Suomeen vaihtoon saapuneita koskevat tilastot perustuvat muiden maiden kansallisten toimistojen Euroopan komissiolle toimittamiin tietoihin. EILC-kurssien osallistujien tilastot on puolestaan koottu CIMOn keskitettyjen hakija- ja osallistujatietojen perusteella. Lukuvuonna Erasmus-ohjelmaan osallistui yhtä lukuun ottamatta kaikki 49 korkeakoulua. Yhdistymisten vuoksi korkeakoulujen lukumäärä väheni 47:ään, joista 46 oli mukana Erasmuksessa Lukuvuonna kaikki 47 korkeakoulua osallistui Erasmus-ohjelmaan. Alue- ja korkeakoulukohtaisen osallistumisaktiivisuuden perustana olevat vertailutiedot on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön tietokannoista. Tässä julkaisussa käytetyn aluejaon pohjana on vuoteen 2009 saakka voimassa ollut lääninjako, jossa kuitenkin Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty luokaksi Pohjois-Suomi. Ahvenanmaa ei ole tarkastelussa mukana, sillä Högskolan på Åland ei kuulu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan eikä sille siten löydy vertailulukuja ministeriön tietokannoista. Loput korkeakoulut on sijoitettu eri alueille hallinnollisen keskuksen perusteella alla olevan listan mukaan. Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, Saimaan amk, Haaga Helia amk, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Metropolia amk 7

8 Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo, Turun kauppakorkeakoulu. Ammattikorkeakoulut: Jyväskylän amk, Keski-Pohjanmaan amk, Pirkanmaan amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk, Yh Novia Itä-Suomi. Yliopistot: Joensuun yo, Kuopion yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Pohjois-Karjalan amk Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, Lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk Opiskelija- ja harjoittelijavaihdon alue- ja korkeakoulukohtainen aktiivisuus saadaan selville suhteuttamalla tarkasteltavien lukuvuosien aikana ulkomaille lähteneiden ja ulkomailta saapuneiden lukumäärät uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen määrään vuosina 2007, 2008 ja Mukaan on laskettu uudet opiskelijat tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Tutkintoihin on laskettu ammattikorkeakoulusektorilla nuorten ja aikuisten koulutus sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, yliopistosektorilla alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä jatkotutkinnot. Korkeakoulusektoreiden opiskelijoiden aktiivisuus liikkuvuudessa näyttää erilaiselta riippuen siitä, suhteutetaanko liikkuvuuslukuja uusien opiskelijoiden vai suoritettujen tutkintojen määrään. Tämän taustalla on se, että ammattikorkeakouluissa on enemmän uusia opiskelijoita kuin valmistuneita. Yliopistoissa taas on enemmän suoritettuja tutkintoja kuin uusia opiskelijoita, sillä sama opiskelija suorittaa yleensä sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon. Korkeakoulusektoreiden välinen vertailu on siten ongelmallista: yliopisto-opiskelijat ovat ammattikorkeakouluopiskelijoita aktiivisempia liikkumaan silloin, kun vaihtomäärät suhteutetaan uusien opiskelijoiden määrään. Ammattikorkeakoulut ovat puolestaan aktiivisempia silloin, kun vaihtomäärät suhteutetaan suoritettujen tutkintojen määrään. Opettajavaihdon alueellisen ja korkeakoulukohtaisen aktiivisuuden selvittämiseksi on vertailulukuina käytetty opetushenkilökunnan henkilötyövuosia vuosilta 2007, 2008 ja 2009 opetus- ja kulttuuriministeriön tietokannasta. Yliopistosektorilla lukuihin sisältyvät sekä budjetti- että ulkopuolisin varoin rahoitetut henkilötyövuodet. Ammattikorkeakoulujen luvut sisältävät päätoimisten opettajien osalta henkilölukumäärät, sivutoimisten opettajien osalta henkilötyövuodet. 8

9 Henkilökuntavaihdon alueellisen ja korkeakoulukohtaisen aktiivisuuden osalta liikkujien määriä on verrattu korkeakoulujen muun kuin opetushenkilökunnan henkilötyövuosiin vuosilta 2007, 2008 ja Nekin on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön tietokannasta. Mukaan on laskettu yliopistojen muun henkilöstön kuin opetushenkilökunnan henkilötyövuosien lukumäärä kalenterivuoden aikana. Ammattikorkeakoulujen osalta vertailulukuun sisältyvät oman henkilöstön lukumäärä sekä ostettujen palvelujen henkilötyövuodet. Lähtevän ja saapuvan liikkuvuuden välistä tasapainoa voidaan tarkastella vertaamalla saapuneiden lukumäärää lähteneiden määrään. Silloin kun tämä Suomeen/Suomesta-suhdeluku on 100, lähteviä ja saapuvia on yhtä paljon. Kun suhdeluku on yli 100, on saapuneiden lukumäärä suurempi, ja kun suhdeluku on alle 100, on lähteviä enemmän. Julkaisussa käytetty koulutusalojen luokittelu perustuu Erasmus-ohjelmassa käytettäviin kansainvälisiin ISCED-koodeihin. Se eroaa oleellisesti opetus- ja kulttuuriministeriön vastaavasta luokittelusta, minkä vuoksi eri koulutusalojen liikkuvuusaktiivisuuden vertailu on vaikea toteuttaa luotettavasti. Siksi se onkin jätetty pois tästä julkaisusta. 9

10 2. ERASMUS-OHJELMAN TOIMINNOT Erasmus-ohjelmaan voivat osallistua kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä niiden opiskelijat, opettajat ja henkilökunta. Ohjelma kattaa kaikki korkea-asteen koulutusalat ja tutkintotasot. Korkeakoulu hakee CIMOsta vuosittain Erasmus-apurahoja vaihtoon osallistuville opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen sekä erillistä vaihtojen järjestämisen tukea, joka kattaa osan liikkuvuuden tukipalveluiden aiheuttamista kustannuksista. Korkeakoulu myöntää vaihtoon lähteville Erasmus-apurahan, joka kattaa osan vaihdon aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista. Erasmus-opiskelijavaihdossa korkeakouluopiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan 3 12 kuukauden pituisella vaihtojaksolla korkeakoulussa toisessa Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa. Kohdekorkeakoulussa suoritetut opinnot luetaan täysimääräisesti opiskelijan tutkintoon, eikä hänen tarvitse maksaa lukukausimaksuja kohdekorkeakoulussa. Opiskelija voi lähteä kerran sekä opiskelija- että harjoittelijavaihtoon. Erasmus-harjoittelijavaihto tuli mukaan Erasmus-ohjelmaan uutena toimintona LLP-ohjelman myötä lukuvuonna Harjoittelijavaihto tarkoittaa korkeakouluopiskelijoiden 3 12 kk pituisia opintoihin liittyviä työharjoittelujaksoja toisessa Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa. Harjoittelupaikoiksi soveltuvat yritykset, yksityiset ja julkiset organisaatiot. Harjoittelijavaihtoa voivat järjestää korkeakoulujen ohella myös konsortiot eli alueelliset korkeakoulujen ja muiden organisaatioiden yhteenliittymät. Suomessa on toiminut lukuvuodesta lähtien Oulussa konsortio nimeltään International Internships at Oulu s Higher Education Institutions. Konsortio järjestää jäsenkorkeakoulujensa Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun harjoittelijavaihdot. Harjoittelijavaihtoa koskevissa tilastoissa konsortion lähettämät harjoittelijat on kuitenkin tilastoitu kotikorkeakoulun mukaan. Vaihtoon lähtevät Erasmus-opiskelijat ja -harjoittelijat voivat hakea intensiivisille Erasmus-kielivalmennuskursseille (Erasmus Intensive Language Courses, EILC). Nämä harvinaisempien kielten 2 6 viikon mittaiset kieli- ja kulttuurivalmennuskurssit järjestetään vaihdon kohdemaassa ennen vaihtojakson alkua. Kursseja järjestettiin tarkastelujaksolla 23:ssa Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa, pois lukien englannin-, saksan-, ranskan- ja espanjankieliset maat. Kurssit ovat maksuttomia, ja kursseille hyväksytyille opiskelijoille voidaan kotikorkeakoulusta myöntää erillinen apuraha. Suomessa järjestetään suomen ja ruotsin kielen EILC-kursseja tänne saapuville Erasmus-opiskelijoille. Erasmus-opettajavaihto tarjoaa korkeakoulujen opettajille mahdollisuuden opettaa korkeakoulussa toisessa Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa. Opettajavaihdon kautta korkeakouluihin voidaan myös kutsua ulkomaalaisten yritysten henkilökuntaa antamaan opetusta. Opetusvierailu voi kestää enimmillään kuusi viikkoa, ja siihen täytyy sisältyä vähintään viisi tuntia opetusta. 10

11 Erasmus-henkilökuntavaihdon kautta korkeakoulujen henkilökunta voi lähteä vaihtoon korkeakouluun, yritykseen tai työelämän organisaatioon toisessa Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa maassa. 1 6 viikon mittaisen vaihtojakson tarkoituksena on osallistuvan henkilön kouluttautuminen ja ammatillinen kehittyminen. Luonteeltaan vaihtojakso voi olla esimerkiksi opintovierailu, seminaari, workshop tai työssäoppimisjakso. Erasmus-intensiivikurssit ovat lyhyitä opintojaksoja, joiden pituus on vähintään 10 työskentelypäivää ja joihin osallistuu opiskelijoita ja opettajia vähintään kolmesta korkeakoulusta kolmesta eri maasta. Kurssit voivat olla kertaluontoisia, tai kurssi voidaan järjestää kolmena peräkkäisenä vuonna. Erasmus-tuki kattaa osan järjestely-, matka- ja oleskelukuluista, ja se myönnetään vuodeksi kerrallaan. Taulukossa 1 tarkastellaan Erasmus-ohjelman kokonaisbudjettia Suomessa. Eurooopan komission myöntämä määräraha on kasvanut tarkastelujaksolla vuosittain. Kansallinen toimisto huolehtii määrärahan jakamisesta toiminnoittain ja korkeakouluittain. Tuen jakautumista eri toimintojen välillä ohjaavat kuitenkin komission asettamat ohjeet, ja osa tuesta on jo valmiiksi korvamerkitty tiettyyn toimintoon. Euroopan komission tuen lisäksi Suomessa on ollut käytettävissä Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä määräraha opiskelijaliikkuvuuteen, vuosittain vajaat euroa. Erasmus-ohjelma tukee myös erityistarpeita omaavien henkilöiden osallistumista ohjelmaan. Tätä niin kutsuttua esteettömyystukea voidaan myöntää kaikissa liikkuvuuskategorioissa, ja ohjelman budjetista siihen on varattu vuosittain noin euroa. Komission Lukuvuosi Kaikki yhteensä* myöntämät varat Komission tuen jakautuminen toiminnoittain** Vaihtojen Opiskelijat ja harjoittelijat Opettajat ja henkilökunta järjestämisen Intensiivikurssit EILC -kurssit *Sisältää sekä komission myöntämät varat että kansalliset OKM-varat opiskelijaliikkuvuuteen. ** Tuen jakautumista ohjaavat komission määräykset. Osa IP- ja EILC-tuesta korvamerkitty. Taulukko 1. Erasmus-toimintojen budjetti Suomessa Erasmus-ohjelman kautta liikkuvien henkilöiden määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti Elinikäisen oppimisen ohjelman myötä vuodesta 2007 alkaen. Tärkeimpänä syynä tähän on perinteisten liikkuvuustoimintojen, opiskelija- ja opettajavaihdon, rinnalle tulleet uudet toiminnot harjoittelijavaihto ja henkilökuntavaihto. Toisaalta opiskelija- ja opettajavaihto säilyttivät asemansa suosituimpina Erasmus-toimintoina. Kaaviossa 1 on esitetty Erasmus-ohjelman kautta Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien jakautuminen neljän eri vaihtotoiminnon kesken lukuvuosina , ja

12 7000 Kaikkien toimintojen lähteneet ja saapuneet / / /10 0 Lähteneet Saapuneet Lähteneet Saapuneet Lähteneet Saapuneet Lähteneet Saapuneet SMS SMP STA STT Kaavio 1. Kaikkien toimintojen lähteneet ja saapuneet 12

13 3. ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTO (SMS) Erasmus on opiskelijavaihto-ohjelmista suurin, ja sen osuus kaikista suomalaisten korkeakoulujen lähtevistä opiskelijoista on lähes puolet. Vuodesta 1992 lähtien Suomesta on lähtenyt Erasmuksen kautta kaikkiaan korkeakouluopiskelijaa suorittamaan osan opinnoistaan ulkomaille. Valmistuneiden opiskelijoiden määrään suhteutettuna Suomi on Erasmus-opiskelijavaihdon toiseksi aktiivisin lähettäjämaa Liechtensteinin jälkeen: Euroopan komission tietojen mukaan Erasmus-opiskelijoiden osuus valmistuneista oli Suomessa 10,58 prosenttia lukuvuonna , kun koko Euroopan keskiarvo oli 4,51 prosenttia. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa opiskelijaliikkuvuudessa Erasmuksen osuus on noin 75 prosenttia kaikista saapuvista opiskelijoista. Erasmus-ohjelmaan osallistuvien maiden joukossa Suomi oli opiskelijavaihdon 9. suosituin kohdemaa. Kaaviossa 2 on esitetty Erasmuksen kautta Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien määrällinen kehitys vuodesta 1992 lähtien luvulla Suomesta lähti vuosittain enemmän opiskelijoita Erasmus-vaihtoon kuin tänne saapui. Vuoden 2000 paikkeilla Suomeen saapuneiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa Suomesta lähteneiden määrän ja on nykyisin lähes kaksinkertainen Suomesta lähteneiden opiskelijoiden määrään verrattuna. Jos halutaan tarkastella korkeakouluopiskelijoiden Erasmus-liikkuvuutta kokonaisuudessaan, voidaan opiskelija- ja harjoittelijavaihto laskea yhteen, kuten alla olevassa taulukossa on tehty. Tällöin Erasmuksen kautta lähtevien ja saapuvien välinen ero hieman tasoittuu, sillä Suomesta lähtee noin kaksinkertainen määrä opiskelijoita harjoittelijavaihtoon kuin tänne saapuu. Erasmus-opiskelijaliikkuvuus vuodesta 1992 Erasmus- opiskelijaliikkuvuus vuodesta 1992 Suomesta lähteneet opiskelijat Suomeen saapuneet opiskelijat Suomesta lähteneet opiskelijat + Suomeen saapuneet opiskelijat Kaavio 2. Erasmus-opiskelijaliikkuvuus vuodesta 1992 alkaen 13

14 3.1 VAIHTOJEN MÄÄRÄT LÄHTENEET JA SAAPUNEET MAITTAIN Lukuvuosina Erasmus-opiskelijavaihtoon lähti Suomesta yhteensä opiskelijaa. Samana aikana Suomeen saapui Erasmus-ohjelman kautta ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. Suomesta ulkomaille lähtevien lukumäärä kasvoi lukuvuodesta lukuvuoteen hieman yli kahdeksalla prosentilla. Suomeen tulevienkin määrä kasvoi, tosin hyvin niukasti vajaalla puolella prosentilla. Suosituimpia kohdemaita olivat Saksa, Espanja, Iso-Britannia, Ranska ja Alankomaat. Yhdessä ne kattavat hieman yli 60 prosenttia Suomesta ulkomaille suuntautuvasta Erasmus-opiskelijavaihdosta. Yleisimpien lähtömaiden joukossa olivat Saksan, Ranskan ja Espanjan lisäksi italia ja Puola, joiden yhteinen osuus Suomeen saapuneista opiskelijoista oli vastaavasti lähes 60 prosenttia. Suosiotaan kasvattivat prosentuaalisesti eniten kohdemaista Liechtenstein, Liettua, Slovenia ja Belgia sekä lähtömaista Norja, Tanska, Kreikka ja Luxemburg. Koko Euroopassa Erasmus-opiskelijavaihdon suosituimmat kohdemaat olivat lukuvuonna Espanja, Ranska, Saksa, Iso-Britannia ja Italia. Vastaavasti suurimmat lähettäjämaat olivat Espanja, Ranska, Saksa, Italia ja Puola. Opiskelijavaihtoon osallistui kaikkiaan eurooppalaista opiskelijaa. Lähteneet ja saapuneet maittain Bulgaria Kaavio 3. Lähteneet ja saapuneet opiskelijat maittain Taulukossa 2 on tarkasteltu lähteneiden ja saapuneiden vuosittaisten lukumäärien lisäksi myös lähteneiden ja saapuneiden opiskelijoiden välistä tasapainoa. Suomeen saapuneiden opiskelijoiden lukumäärä on ollut merkittävästi suurempi kuin lähteneiden. Vaihdot olivat lähes tasapainossa Slovenian, Liechtensteinin, Alankomaiden ja Itävallan kanssa. Lähteneiden ja saapuneiden epäsuhta sen sijaan oli suurin Puolasta, Latviasta ja Liettuasta saapuneiden sekä Ruotsiin, Islantiin ja Kyprokselle lähteneiden osalta. 14

15 Suomesta Maa 2007/ / /10 Muutos ohjelmakauden alusta % 2007/ /09 Suomeen 2009/10 Muutos ohjelmakauden alusta % Suomeen / Suomestasuhde Saksa , ,4 200,3 Espanja , ,1 158,4 Iso-Britannia , ,4 47,2 Ranska , ,3 245,8 Alankomaat , ,0 103,5 Itävalta , ,4 114,5 Italia , ,1 310,9 Tsekki , ,2 265,1 Ruotsi , ,8 10,5 Belgia , ,3 214,7 Irlanti , ,2 35,0 Unkari , ,2 230,8 Portugali , ,8 170,9 Puola , ,8 905,2 Tanska , ,0 30,8 Kreikka , ,8 214,3 Slovenia , ,1 94,7 Viro , ,3 258,0 Turkki , ,5 666,7 Norja , ,0 33,3 Kypros , ,0 28,8 Malta , ,1 72,1 Islanti , ,0 22,9 Liettua , ,6 1761,8 Slovakia , ,3 738,2 Bulgaria , ,3 223,3 Liechtenstein , ,3 100,0 Latvia , ,2 1900,0 Romania , ,5 830,0 Luxemburg ,0 250,0 Kroatia Yhteensä , ,4 178,6 Taulukko 2. Suomesta lähteneet ja Suomeen saapuneet opiskelijat maittain 15

16 3.1.2 LÄHTENEET JA SAAPUNEET ALUEITTAIN Ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus lisääntyi tarkasteltavalla jaksolla yliopistoissa kaikilla muilla alueilla paitsi Itä-Suomessa. Ammattikorkeakoulusektorilla kasvua tapahtui Etelä- ja Itä-Suomessa, sen sijaan Länsi- ja Pohjois-Suomesta lähteneiden lukumäärä laski. Eniten lähteneiden määrä kasvoi Etelä-Suomessa sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla. Yliopistot Ammattikorkeakoulut Suomesta 2007/ / /10 Yhteensä Muutos ohjelmakauden alusta % 2007/ / /10 Yhteensä Etelä-Suomi , Länsi-Suomi , Itä-Suomi , Pohjois-Suomi , Muutos ohjelmakauden alusta % 17,7-8,4 3,4-13,5 Taulukko 3. Liikkuvuus Suomesta alueittain Saapuneiden opiskelijoiden lukumäärä kasvoi Pohjois-Suomea lukuun ottamatta yliopistosektorilla kaikilla alueilla. Erityisen voimakasta kasvu oli Itä-Suomessa. Sen sijaan ammattikorkeakouluissa Suomeen saapuneiden opiskelijoiden lukumäärä laski kaikilla alueilla, eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Suomeen Yliopistot Ammattikorkeakoulut 2007/ / /10 Yhteensä Muutos ohjelmakauden alusta % 2007/ / /10 Yhteensä Etelä-Suomi , Länsi-Suomi , Itä-Suomi , Pohjois-Suomi , Muutos ohjelmakauden alusta % -4,1-7,3-11,1-11,7 Taulukko 4. Liikkuvuus Suomeen alueittain Taulukossa 5 tarkastellaan opiskelijavaihdon aktiivisuutta alueittain suhteuttamalla lähteneiden ja saapuneiden kokonaismäärät uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen kokonaismääriin. Lisäksi tarkastellaan lähteneiden ja saapuneiden opiskelijoiden välistä tasapainoa lukuvuosilta Kaikilla alueilla saapuneita Erasmus-opiskelijoita oli enemmän kuin lähteneitä. Saapuneiden määrä suhteessa lähteneisiin oli erityisen suuri Itä-Suomessa sekä ammattikorkeakoulusektorilla myös Pohjois-Suomessa. Pienin ero oli yliopistosektorilla Länsi-Suomessa ja ammattikorkeakoulusektorilla Etelä-Suomessa. Suhteutettuna uusien opiskelijoiden lukumäärään Suomesta ulkomaille suuntautuvassa liikkuvuudessa Eteläja Länsi-Suomen korkeakoulut olivat Itä- ja Pohjois-Suomea aktiivisempia. Huomionarvoista kuitenkin on, että 16

17 yliopistosektorilla ero Pohjois-Suomeen oli erittäin pieni. Suhteessa suoritettujen tutkintojen määrään aktiivisimpia lähettäjiä olivat yliopistosektorilta Länsi-Suomi ja ammattikorkeakoulusektorilta Etelä-Suomi. Tälläkin mittarilla mitattuna erot olivat molemmilla sektoreilla varsin pienet lukuun ottamatta Itä-Suomea. Saapuneiden opiskelijoiden vastaanottamisessa alueelliset erot olivat vielä pienemmät. Yliopistosektorilla aktiivisin vastaanottaja oli Länsi-Suomi ja ammattikorkeakoulusektorilla laskentatavasta riippuen joko Länsi-Suomi, suhteessa uusiin opiskelijoihin, tai Pohjois-Suomi, suhteessa suoritettuihin tutkintoihin. Liikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin Liikkuvuus Suomesta suhteessa tutkintoihin Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin Liikkuvuus Suomeen suhteessa tutkintoihin Suomeen / Suomesta -suhde Yliopistot yhteensä 9,8 6,9 17,8 12,5 181,0 Etelä-Suomi 10,0 6,6 17,4 11,5 174,9 Länsi-Suomi 11,0 8,2 18,6 13,8 169,3 Itä-Suomi 4,8 3,3 15,9 11,1 331,0 Pohjois-Suomi 9,8 7,2 17,8 13,1 181,4 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4,5 7,1 7,8 12,4 175,2 Etelä-Suomi 4,9 7,9 7,3 11,8 149,0 Länsi-Suomi 4,7 7,2 8,4 12,9 179,8 Itä-Suomi 3,2 5,1 7,4 11,9 232,1 Pohjois-Suomi 3,5 6,0 8,3 14,2 237,2 Korkeakoulut yhteensä 6,5 7,0 11,6 12,5178,5 Taulukko 5. Liikkuvuusaktiivisuus alueittain LÄHTENEET JA SAAPUNEET KORKEAKOULUITTAIN Tarkasteltavien kolmen lukuvuoden aikana yliopistojen osuus opiskelijavaihdosta oli lukumäärällisesti hieman ammattikorkeakouluja suurempi: suomalaisista yliopistoista lähti ulkomaille opiskelijaa ja tänne saapui ulkomaista vaihto-opiskelijaa. Vastaavasti ammattikorkeakouluista lähti ja niihin saapui opiskelijaa 1. Yliopistosektorilla sekä lähteneiden että saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrät kasvoivat ohjelmakauden alusta, lähteneiden noin 12 prosenttia ja saapuneiden noin kuusi prosenttia. Ammattikorkeakouluissa lähteneiden määrä kasvoi reilulla kolmella prosentilla, saapuneiden lukumäärä sen sijaan pieneni seitsemällä prosentilla. Lähtevien opiskelijoiden suhteellinen lukumäärä kasvoi 28 korkeakoulussa, yliopistosektorilla prosentuaalisesti eniten Svenska handelshögskolanissa, Helsingin kauppakorkeakoulussa sekä Åbo Akademissa ja ammattikorkeakoulusektorilla Arcadassa, Laureassa ja Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Vastaavasti Suomeen suuntautuva liikkuvuus lisääntyi 20 korkeakoulussa, suhteellisesti eniten Joensuun yliopistossa, Kuopion yliopistossa ja Helsingin kauppakorkeakoulussa sekä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, Metropoliassa ja Diakoniaammattikorkeakoulussa. 1 Lukuvuonna kuuden saapuneen opiskelijan kohdekorkeakoulu oli Euroopan komission datassa tuntematon. 17

18 Korkeakoulu Liikkuvuus Suomesta Liikkuvuus Suomeen 2007/ / /10 Yhteensä Muutos ohjelmakauden alusta % 2007/ / /10 Yhteensä Yliopistot yhteensä , ,1 Helsingin kauppakorkeakoulu , ,3 Helsingin yo , ,7 Joensuun yo , ,9 Jyväskylän yo , ,1 Kuopion yo , ,3 Kuvataideakatemia , ,0 Lapin yo , ,8 Lappeenrannan teknillinen yo , ,0 Oulun yo , ,0 Sibelius-Akatemia , ,3 Svenska handelshögskolan , ,7 Taideteollinen korkeakoulu , ,1 Tampereen teknillinen yo , ,0 Tampereen yo , ,5 Teatterikorkeakoulu ,5 Teknillinen korkeakoulu , ,3 Turun kauppakorkeakoulu , ,9 Turun yo , ,4 Vaasan yo , ,5 Åbo Akademi , ,7 Ammattikorkeakoulut yhteensä , ,0 Arcada , ,7 Diakonia-amk , ,7 Saimaan amk , ,5 Haaga-Helia amk , ,7 Humanistinen amk , ,4 Hämeen amk , ,5 Högskolan på Åland , ,0 Jyväskylän amk , ,8 Kajaanin amk , ,9 Kemi-Tornion amk , ,8 Keski-Pohjanmaan amk , ,9 Kymenlaakson amk , ,5 Lahden amk , ,5 Laurea , ,8 Metropolia-amk 128* ,5 223* ,5 EVTEK Helsingin amk Stadia Mikkelin amk , ,9 Oulun seudun amk , ,2 Pirkanmaan amk , ,2 Pohjois-Karjalan amk , ,0 Rovaniemen amk , ,9 Satakunnan amk , ,1 Savonia-amk , ,0 Seinäjoen amk , ,1 Tampereen amk , ,8 Turun amk , ,9 Vaasan amk , ,9 Yh Novia 36** ,8 22** ,7 Svenska yrkeshögskolan YH Sydväst * Sis. EVTEK ja Helsingin amk Stadia ** Sis. Svenska yrkeshögskolan ja YH Sydväst Muutos ohjelmakauden alusta % Kaikki korkeakoulut yhteensä , ,3 Taulukko 6. Opiskelijaliikkuvuuden määrät Suomesta ja Suomeen korkeakouluittain ja lukuvuosittain 18

19 Taulukossa 7 tarkastellaan saapuneiden ja lähteneiden välisen tasapainon lisäksi korkeakoulujen suhteellista aktiivisuutta opiskelijavaihdossa lukuvuosina Tarkasteltavalla jaksolla Erasmus-opiskelijaliikkuvuus painottui ulkomailta saapuviin opiskelijoihin sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla. Ainoan poikkeuksen muodostivat Svenska yrkeshögskolan ja Yrkeshögskolan Sydväst, joissa lähteneiden määrä ylitti saapuneiden opiskelijoiden määrän lukuvuonna Nämä korkeakoulut yhdistyivät sittemmin Yrkeshögskolan Noviaksi. Suhteessa uusien opiskelijoiden määrään ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus oli erityisen aktiivista yliopistosektorilla Turun kauppakorkeakoulussa, Helsingin kauppakorkeakoulussa sekä Sibelius-Akatemiassa ja suhteessa suoritettujen tutkintojen määrään Turun kauppakorkeakoulussa, Vaasan yliopistossa sekä Svenska handelshögskolanissa. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia lähettäjiä suhteessa sekä uusien opiskelijoiden että suoritettujen tutkintojen määrään olivat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu sekä Humanistinen ja Lahden ammattikorkeakoulu. Aktiivisimpia saapuneiden opiskelijoiden vastaanottajia olivat yliopistosektorilla laskentatavasta riippuen Tampereen teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu sekä Vaasan ja Lapin yliopistot. Ammattikorkeakoulusektorilla Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus oli erityisen aktiivista Jyväskylän ja Seinäjoen ammattikorkeakouluissa, Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. 19

20 Korkeakoulu Liikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin Liikkuvuus Suomesta suhteessa tutkintoihin Liikkuvuus Suomeen suhteessa uusiin opiskelijoihin * Sis. EVTEK ja Helsingin amk Stadia ** Sis. Svenska yrkeshögskolan ja YH Sydväst Liikkuvuus Suomeen suhteessa tutkintoihin Suomeen / Suomestasuhde Yliopistot yhteensä 9,8 6,9 17,8 12,5 181,0 Helsingin kauppakorkeakoulu 16,8 9,1 27,2 14,7 161,7 Helsingin yo 10,6 6,0 16,4 9,3 154,9 Joensuun yo 5,4 3,5 17,2 11,2 316,3 Jyväskylän yo 12,1 8,7 15,2 10,9 125,9 Kuopion yo 3,9 3,0 14,0 10,9 360,2 Kuvataideakatemia 9,1 5,4 22,0 13,1 241,7 Lapin yo 11,0 9,5 23,3 20,1 211,6 Lappeenrannan teknillinen yo 7,4 6,7 14,2 12,9 191,5 Oulun yo 9,3 6,6 15,7 11,0 168,2 Sibelius-Akatemia 16,2 7,6 21,8 10,2 134,6 Svenska handelshögskolan 10,9 9,9 20,3 18,4 186,4 Taideteollinen korkeakoulu 9,1 7,6 20,3 16,9 222,7 Tampereen teknillinen yo 7,6 8,5 28,6 31,8 374,3 Tampereen yo 13,3 8,7 18,9 12,3 142,0 Teatterikorkeakoulu 6,0 3,1 7,6 3,9 127,3 Teknillinen korkeakoulu 6,7 6,3 16,8 15,7 251,6 Turun kauppakorkeakoulu 17,3 15,7 21,1 19,3 122,4 Turun yo 9,6 6,4 12,8 8,6 133,2 Vaasan yo 12,0 10,9 23,7 21,5 197,2 Åbo Akademi 7,4 4,9 19,7 13,0 266,7 Ammattikorkeakoulut yhteensä 4,5 7,1 7,8 12,5 175,2 Arcada 3,1 5,2 7,4 12,5 239,6 Diakonia-amk 2,9 3,9 3,1 4,2 107,1 Saimaan amk 3,7 5,4 6,9 9,9 185,2 Haaga-Helia amk 8,8 14,3 10,0 16,3 113,6 Humanistinen amk 7,1 10,7 8,8 13,3 124,4 Hämeen amk 3,5 6,2 8,4 14,7 237,8 Jyväskylän amk 4,0 5,5 11,4 15,5 283,9 Kajaanin amk 4,0 6,6 8,8 14,5 218,2 Kemi-Tornion amk 1,4 2,5 5,0 8,8 354,8 Keski-Pohjanmaan amk 4,8 8,1 8,8 15,0 184,2 Kymenlaakson amk 3,8 5,7 7,5 11,2 194,9 Lahden amk 7,0 10,2 9,5 13,9 136,3 Laurea 4,3 6,7 7,6 11,8 176,4 Metropolia-amk* 3,6 11,1 4,3 13,3 137,7 EVTEK 4,3 3,9 10,2 9,4 239,2 Helsingin amk Stadia 3,5 3,4 4,6 4,5 131,2 Mikkelin amk 3,1 5,0 6,3 10,0 200,9 Oulun seudun amk 4,0 6,9 9,5 16,3 235,7 Pirkanmaan amk 6,8 9,5 9,7 13,6 143,4 Pohjois-Karjalan amk 2,3 3,8 6,8 11,1 291,3 Rovaniemen amk 3,8 6,4 8,2 13,8 215,1 Satakunnan amk 5,2 8,2 7,4 11,6 141,7 Savonia-amk 3,7 5,9 8,6 13,6 228,7 Seinäjoen amk 3,3 5,4 11,1 18,1 333,1 Tampereen amk 5,8 8,8 9,8 14,9 170,0 Turun amk 5,1 7,8 7,3 11,1 142,2 Vaasan amk 2,9 5,0 5,0 8,6 173,9 Yh Novia** 2,0 4,9 3,1 7,6 105,9 Svenska yrkehögskolan 5,0 3,8 3,1 2,3 61,1 YH Sydväst 4,1 4,7 2,5 2,9 61,1 Kaikki korkeakoulut yhteensä 6,5 7,0 11,6 12,5 178,5 Taulukko 7. Liikkuvuusaktiivisuus korkeakouluittain 20

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2010

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2010 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Arvio lähtijöistä. 41 237 54 510 49 220 5 290 29539 Centria ammattikorkeakoulu

Arvio lähtijöistä. 41 237 54 510 49 220 5 290 29539 Centria ammattikorkeakoulu ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 230 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 292 1 558 358 340 375 360-17 020 29604 Helsingin yliopisto 420 2 520 579 600 670 220-90

Lisätiedot

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta. Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Päivi Pihlaja, Sini Piippo, Anne Siltala

Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta. Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Päivi Pihlaja, Sini Piippo, Anne Siltala Ajankohtaista Erasmusliikkuvuudesta Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Päivi Pihlaja, Sini Piippo, Anne Siltala Erasmus-päivän ohjelma: ap Erasmus-hallintoasioita: Ajankohtaisia Erasmus-liikkuvuudesta ESN:

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 SIRU KORKALA

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 12008 SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 SIRU KORKALA CIMO Publications 1 2008 Kansainvälisen

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 IRMA GARAM

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 1 2006 IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 IRMA GARAM CIMO Publications 1 2006 Kansainvälisen

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO FIRST-ohjelma Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme Verkostoyhteistyöohjelma Suomen ja Venäjän lähialueiden

Lisätiedot

Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma korkeakouluille

Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma korkeakouluille Erasmus Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma korkeakouluille Erasmus Erasmus on Euroopan laajin korkeakouluopiskelijoiden vaihtoohjelma, joka on perustettu vuonna 1987. Ohjelma on vuosien varrella

Lisätiedot

Catalogues. Reports. Studies. Analysis. E v a l u a t i o n s. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2002

Catalogues. Reports. Studies. Analysis. E v a l u a t i o n s. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2002 E v a l u a t i o n s Analysis Studies Reports Catalogues C I M O 2/2003 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2002 Pirjo Aalto ja Irma Garam Kansainvälisen henkilövaihdon keskus

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 IRMA GARAM

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 2 2007 IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 IRMA GARAM CIMO Publications 2 2007 Kannen

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2013

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2013 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma

Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma GRUNDTVIG Liikkuvuustoiminnot 2013 Grundtvig-liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat Vierailut ja vaihdot Asiantuntijavaihdot (Assistantships)

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN 2016-17 18.04.2016 PÄÄTÖS. Myöntöperuste 230 / vaihtokk. Muutos 15/16-16/17

ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN 2016-17 18.04.2016 PÄÄTÖS. Myöntöperuste 230 / vaihtokk. Muutos 15/16-16/17 ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 230 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 299 1 621 372 830 358 340 14 490 29604 Helsingin yliopisto 407 2 421 556 830 579 600-22

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

27 May Olli Oamkilainen 1

27 May Olli Oamkilainen 1 27 May Olli Oamkilainen 1 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Sessio: Maahanmuuttajien valmentaminen ammattikorkeakouluopintoihin Session puhujat klo 13.00 13.10

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Mikä Erasmus+? Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Vanhat ohjelmat 2007-13 Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

PYO:n ERASMUS-VAIHDOT lv. 2013-2014

PYO:n ERASMUS-VAIHDOT lv. 2013-2014 PYO:n ERASMUS-VAIHDOT lv. 2013-2014 OHJEITA VAIHTOON EUROOPPAAN HALUAVALLE Marita Puikkonen 18.2.2013 / 15.8.2013 Vaihda maisemaa! Kuka voi lähteä vaihtoon? Erityistä: Rikastustekniikka tai Tuotantoteknologian

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Analysis. Studies. Reports. Catalogues 3/2002. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Pirjo Aalto

Analysis. Studies. Reports. Catalogues 3/2002. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Pirjo Aalto Analysis E v a l u a t i o n s Studies Reports Catalogues C I M O 3/2002 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2001 Pirjo Aalto /2 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

PYO:n ERASMUS-VAIHDOT lv 2013-2014

PYO:n ERASMUS-VAIHDOT lv 2013-2014 PYO:n ERASMUS-VAIHDOT lv 2013-2014 OHJEITA VAIHTOON EUROOPPAAN HALUAVALLE Marita Puikkonen 18.2.2013 Vaihda maisemaa! Kuka voi lähteä vaihtoon? Erityistä: Tuotantoteknologian opintosuunta / Vuoriteollisuus

Lisätiedot

PYO:n ERASMUS-VAIHDOT lv. 2013-2014

PYO:n ERASMUS-VAIHDOT lv. 2013-2014 PYO:n ERASMUS-VAIHDOT lv. 2013-2014 OHJEITA VAIHTOON EUROOPPAAN HALUAVALLE Marita Puikkonen 18.2.2013 / 15.8.2013 Vaihda maisemaa! Kuka voi lähteä vaihtoon? Erityistä: Tuotantoteknologian opintosuunta

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology. sijaiset hakijat Kaikki hakijat.

Lisätiedot

Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus

Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus Paula Pietilä, Turun yliopisto Sini Piippo, CIMO Hannu Puupponen, Jyväskylän yliopisto Kv-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 klo 8:30-10:00 Kansainvälisen opiskelijavaihdon

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI Opintojen ulkopuolelle jääneet ja opintonsa keskeyttäneet nuoret Pekka Myrskylä Tilastokeskus 19.04.2012 Syrjään jäämisen riski asumismuodon ja perheaseman mukaan

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 02.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 32 2 5 79 7 98 1 1

Lisätiedot

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihdon edellytykset 1 tutkinto-opinto-oikeus JY:ssa riittävät pohjaopinnot; vaihtoon lähtiessä tulee olla suoritettu

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Leonardo da Vinci. Tilastoja 2010

Leonardo da Vinci. Tilastoja 2010 Leonardo da Vinci Tilastoja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Hakaniemenranta 6 (PL ), Helsinki, Puh. 7 868 (vaihde) Sisältö Yleistä hakukierroksesta Liikkuvuushankkeet. Liikkuvuushankkeiden

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2015 Yliopisto-opiskelijat (tiedot

Lisätiedot

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian opo-info 1.11.2013 Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian VKYH koulutustarjonta 2014 Vieraskielisessä yhteishaussa (VKYH) on tarjolla yhteensä 9 koulutusta: Tutkinto Koulutus Aloituspaikat

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Aalto-yliopisto opiskelijavaihto 8.5.2014 Danske opiskelijoille Danske määrittelee opiskelijoiksi kaikki 18-32 vuotiaat. Opiskelijat saavat Danske Bankista maksuttoman

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Erasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1. Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus 2.9.2015 klo 10-15.

Erasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1. Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus 2.9.2015 klo 10-15. Erasmus+ yleissivistävälle ja aikuiskoulutukselle KA1 Hyväksyttyjen liikkuvuushankkeiden aloituskoulutus 2.9.2015 klo 10-15.30, CIMO Päivän ohjelma 10.00 12.30 13.15 15.30 Tervetuloa! (Nina Rekola, CIMO)

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Opintoasiain päällikön päätös 1 (5) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun periaatteet ja apurahat perustutkintoopiskelijoiden ulkomaan opintoihin Vaihto-opiskelu Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot