KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry"

Transkriptio

1

2

3 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO HYDROLOGISET TIEDOT VEDEN LAADUN ARVOSTELUPERUSTEET JÄRVILAUSUNNOT HÄMEENLINNAN A (35.233) VANAJAVESI, MIEMALANSELKÄ KATUMAJÄRVEN VA (35.236) KANKAISTENJÄRVI VUOLUJOEN VA (35.775) JYLISJÄRVI HIIDENJOEN SUUALUE (35.811) KERNAALANJÄRVI LIINALAMMI LIKOLAMMI RAHITUNLAMMI HEINÄJOEN VA (35.824) KÄRMELAMMI SAMMALJÄRVI VEHKALAMMI MALLASJOEN VA (35.825) ETU-VENO HYVÄ-VALKEE KULMALAMMI KYLKIÄINEN MALLINKAISTENJÄRVI MUSTAVIRTA PAHA-VALKEE SÄÄJÄRVENOJAN VA (35.84) ISOJÄRVI KESIJÄRVI KÄKILAMMI LASTUJÄRVI LEPPÄLAMMI SALOISTENJÄRVI ELI LEMPELLONJÄRVI SÄÄJÄRVI ALASJÄRVEN A (35.872) ALASJÄRVI... 32

4 4.8.2 SOKSLAMMI KESIJÄRVEN A (35.873) HYVÄLAMMI KESIJÄRVI OJAJOEN VA (35.876) LEIPIJÄRVI OJAJÄRVI HAAPAJÄRVEN A (35.882) HAAPAJÄRVI JOUTJÄRVI KAHILAMMI REHAKKA VALKEALAMMI KAARTJOEN ALAOSAN A (35.886) VALAJÄRVI RÄIKÄLÄNJOEN ALAOSAN A (35.891) KUOTOLANJÄRVI LÄHDELAMMI SUOJÄRVI VIRALANJÄRVI JÄRVIEN SOVELTUVUUS VIRKISTYSKÄYTTÖÖN LIITTEET: LIITE 1. JÄRVIEN SOVELTUVUUS VIRKISTYSKÄYTTÖÖN; LUOKITUSPERUSTEET LIITE 2. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VESISTÖALUENUMEROT JA PERUSKARTTANUMEROT LIITE 3. TUTKITTUJEN JÄRVIEN SOVELTUVUUS VIRKISTYSKÄYTTÖÖN LIITE 4. VEDENLAATUTULOKSIA LIITE 5. KALA- JA RAPUISTUTUSTIEDOT

5 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry

6

7 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry Kirje nro VEDEN LAATU JA VIRKISTYSKELPOISUUS JANAKKALAN KUNNAN ALUEELLA SIJAITSEVISSA JÄRVISSÄ 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys laati vuonna 1997 selvityksen Janakkalan kunnan järvien ja reittivesistön tilasta, johon Janakkalan kunta tilasi päivityksen. Selvityksessä on käsitelty yhteensä 40 järven tai lammen vedenlaatua. Selvityksessä on vedenlaadun lisäksi tarkasteltu valuma-aluetta sekä arvioitu vedenlaadun kehitystä, mikäli aiempaa vedenlaatuaineistoa on ollut riittävästi käytettävissä. Lisäksi selvitykseen on koottu järvien ja jokien hydrologisia tietoja. Vedenlaatutiedot ovat peräisin pääosin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen järviarkistosta sekä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä vedenlaaturekisteristä. Janakkalan kunnan vesistöt sijoittuvat pääosin Vanajan reitin vesistöalueelle (35.8). Miemalanselkä ja Kankaistenjärvi sijaitsevat Vanajaveden-Pyhäjärven alueella (35.2) sekä Jylisjärvi Längelmäveden ja Hauhon reittien vesistöalueella (35.7). Janakkalan kunnan alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat suurimmat järvet ovat Kernaalanjärvi ja Ojajärvi, joiden pinta-ala on yli 400 ha. Näiden lisäksi kunnan alueella on 14 yli 100 ha järveä, joista suurimat ovat Haapajärvi, Valajärvi ja Kesijärvi. 2. HYDROLOGISET TIEDOT Järvien tilavuus on arvioitu pinta-alan ja syvyyssuhteiden perusteella. Arvio perustuu laskentamenetelmään, jossa järvi kuvitellaan kärjellään seisovaksi kartioksi. Tilavuudet eivät siten ole tarkkoja, vaan lähinnä suuntaa-antavia (± 20 % todellisesta). Joissain tapauksissa kokonaissyvyys on tuntematon, jolloin se on laskettu olettamalla, että alin näyte on otettu 1 m etäisyydeltä pohjasta. Valuma-alueen rajat on arvioitu peruskartalta (1:20 000) silmämääräisesti ja pinta-ala on määritetty planimetrin avulla. Keskivalumana on käytetty 7,5 l/skm 2, jonka perusteella on laskettu järven teoreettinen keskiviipymä. Tämäkin on siten vain suuruusluokkaa osoittava arvo. Taulukossa 1 on esitetty tutkittujen järvien hydrologisia tietoja. Osoite Postiosoite Puhelin Sähköposti Hatanpäänkatu 3 B PL 265 (03) Tampere Tampere Telekopio Internet-sivut (03)

8 2 Taulukko 1. Tutkittujen järvien hydrologisia tietoja. JÄRVI/JOKI SYVYYS PINTA-ALA TILAVUUS VALUMA-ALUEEN KESKIVIIPYMÄ (m) (ha) (m3) PINTA-ALA (km2) (d) Alasjärvi 2,5 123, Etu-Veno 7,5 9, Haapajärvi 5,0 373, Hyvälammi 3,0 11, ,6 40 Hyvä-Valkee 4,5 13, ,8 379 Isojärvi 10,0 264, Joutjärvi 11,5 117, Jylisjärvi 2,2 168, Kahilammi 4,5 28, ,2 71 Kankaistenjärvi 17,5 272, Kernaalanjärvi 8,0 444, Kesijärvi (35.84) 8,0 94, Kesijärvi (35.873) 7,0 282, Kulmalammi 8,6 5, ,5 442 Kuotolanjärvi 3,0 28, Kylkiäinen 3,6 6, ,8 146 Käkilammi 1,4 9, Kärmelammi 15,8 3, ,5 618 Lastujärvi 1,5 69, Leipijärvi 10,0 45, Leppälammi 5,5 19, Liinalammi 6,3 1, ,1 486 Likolammi 5,1 1, ,4 118 Lähdelammi 4,2 15, Mallinkaistenjärvi 19,0 213, Miemalanselkä (Vanajavesi) 8, Mustavirta 3,5 8, ,5 101 Ojajärvi 14, Paha-Valkee 9,0 6, ,4 764 Rahitunlammi 15,0 2, ,2 849 Rehakka 11,6 161, Saloistenjärvi l. Lempellonjärvi 5,5 122, Sammaljärvi 3,4 29, ,7 91 Sokslammi 7,0 34, ,5 272 Suojärvi 3,0 89, Sääjärvi 3,5 180, Valajärvi 12,5 348, Valkealammi 2,0 6, ,5 45 Vehkalammi 3,2 5, ,3 285 Viralanjärvi 4,0 118, VEDEN LAADUN ARVOSTELUPERUSTEET Järven tilan tärkeimpinä arvosteluperusteina voidaan pitää happitaloutta ja rehevyystasoa, jotka määräävät varsin pitkälle järven arvon kalavetenä ja yleensä virkistyskäyttöön. Muita huomioon otettavia seikkoja ovat mm. veden happamuusaste ja humusleimaisuus. Taulukossa 2 on kerrottu lyhykäisesti, mitä eri vedenlaatumuuttujat kertovat järven tilasta ja mikä on niiden luonnontaso.

9 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry 3 Taulukko 2. Vedenlaatumuuttujien kuvaukset. MUUTTUJA Happipitoisuus Kokonaisfosforipitoisuus Kokonaistyppipitoisuus Ammoniumtyppipitoisuus Nitraattityppipitoisuus Klorofylli a-pitoisuus Happamuus eli ph Väriluku Kemiallinen hapentarve (COD Mn) KUVAUS Happipitoisuus pysyy karun, luonnontilaisen järven alusvedessä yleensä melko korkeana sekä talvella että kesällä. Tämä johtuu siitä, että karuissa järvissä pintavesikerroksessa tuotettu orgaaninen aine tulee suurimmaksi osaksi hajotettua jo päällysvesikerroksessa, jolloin pohjalle vajoavan orgaanisen aineen määrä on vähäinen, eikä sen hajotus kuluta merkittävästi alusveden happea. Ruskeissa humusvesissä humuksen hajotus kuluttaa happea, joten happivajetta voi esiintyä, vaikka järvi olisikin perustyypiltään karu. Rehevissä järvissä levätuotanto on runsasta. Alusveteen vajoaa runsaasti orgaanista ainetta, jonka hajotus voi kuluttaa alusveden hapen loppuun. Täydellinen hapettomuus on jo osoitus sietotason ylittymisestä. Myös järven erityispiirteet, kuten syvyyssuhteet ja suojaisuus, vaikuttavat merkittävästi pohjan happipitoisuuksiin. Kokonaisfosforipitoisuus on luonnontilaisessa, karussa järvessä < 12 µg/l. Lievästi rehevän järven fosforipitoisuus vaihtelee µg/l. Lievästi rehevässä järvessä levätuotanto on selvästi lisääntynyt karuihin järviin verrattuna, mikä näkyy myös alusveden happivajeen kasvuna. Järven päällysveden fosforipitoisuuden ollessa µg/l, voidaan järvi luokitella reheväksi. Kokonaistyppipitoisuus on luonnontilaisessa järvessä µg/l. Mikäli pitoisuus ylittää 1000 µg/l, sitä voidaan pitää osoituksena kuormitustason noususta. Ravinnetason nousu voi johtua joko suorasta jätevesikuormituksesta tai muutoksista järven valuma-alueella. Tällaisia kuormitustekijöitä ovat voimaperäinen maatalous, runsas haja-asutus tai metsien lannoitus. Suoalueiden ojitukset näkyvät puolestaan humusleiman voimistumisena ja veden happamoitumisena. Ammoniumtyppeä on luonnonvesissä vähän. Päällysveden pitoisuudet vaihtelevat < µg/l. Alusveden pitoisuustaso on hiukan korkeampi. Yli 100 µg/l ammoniumtyppipitoisuudet vaativat jo vähähappisia olosuhteita tai jätevesikuormitusta. Yhdyskuntien jätevesien typpi on vesistöön johdettaessa lähinnä ammoniumtyppenä. Siksi yhdyskuntajätevesien vesistövaikutukset näkyvät yleensä selvimmin ammoniumtypen pitoisuusnousuna. Tuotantokauden ulkopuolella suuri osa kokonaistypestä on nitraattina. Avovesikaudella levät ottavat nitraatin käyttöönsä ja sen pitoisuus voi olla loppukesällä päällysvedessä olematon (< 5 µg/l). Talvella vastaavien vesien nitraattipitoisuus voi olla µg/l. Klorofylli a-pitoisuuden avulla voidaan arvioida levien määrää ja järven rehevyystasoa. Karuissa vesissä päällysveden kasvukauden aikainen keskimääräinen klorofylli a-pitoisuus on alle 4 µg/l, lievästi rehevissä vesissä 4-10 µg/l ja rehevissä vesissä yli 10 µg/l. Happamuus eli ph on suomalaisissa järvissä normaalisti välillä 6,5-7,5. Veden happamuutta lisäävät mm. valuma-alueella olevat suot, ilmakehän hapan laskeuma ja teollisuuden happamat jätevedet. Happamoitumisesta voidaan puhua, kun ph laskee tason 6,0 alapuolelle. Happamuuden lisääntyessä lajimäärä vähenee kaikissa eliöryhmissä. Kesäisin esiintyvä korkea ph pintavedessä on osoitus vilkkaasta levätuotannosta. Veden väri määräytyy valuma-alueen maaperän perusteella. Runsas suoala aiheuttaa humushuuhtoumia ja vesi muuttuu ruskeaksi. Humuksettomien järvien väri on alle 20 mg Pt/l, keskiruskeiden mg Pt/l ja ruskeiden järvien yli 60 mg Pt/l. Erittäin ruskeissa suovesissä väri voi olla yli 300 mg Pt/l. Kemiallinen hapentarve osoittaa veden humusleimaisuutta. Vähähumuksisissa järvissä COD Mn on < 5 mg O 2/l, keskiruskeissa järvissä 5-10 mg O 2/l ja ruskeissa yli 10 mg O 2/l. Humusleimaisuus on jo erittäin voimakasta COD Mn-arvon ollessa yli 20 mg O 2/l.

10 4 MUUTTUJA Sähkönjohtavuus Rautapitoisuus Mangaanipitoisuus Lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja fekaaliset streptokokit KUVAUS Sähkönjohtavuus kuvastaa veteen liuenneiden suolojen määrää (Na, K, Cl jne.). Sisävesien sähkönjohtavuus on Suomessa erittäin pieni (3,5-10 ms/m). Suolapitoisuus lisääntyy kuitenkin koko ajan sadeveden, likaantumisen, peltojen lannoituksen, tiesuolauksen ja yleisen ympäristön nuhraantumisen takia. Rautapitoisuus on varsin pitkälle vesistölle tyypillinen arvo. Pienimmät pitoisuudet esiintyvät kirkkaissa karuissa vesissä, joissa päällysveden rautapitoisuus on luokkaa µg/l. Humusvesissä taso on selvästi korkeampi, koska rauta on sitoutunut humusyhdisteisiin. Normaali taso on µg/l. Erittäin ruskeissa vesissä rautaa voi olla jopa 1000 µg/l. Raudan liukoisuus sedimentistä veteen riippuu redox-potentiaalista. Hapettomissa oloissa alusveden rautapitoisuus voi olla µg/l. Mangaani on kemiallisesti raudan lähisukulainen. Hapellisissa oloissa sen pitoisuudet ovat varsin pieniä (< 50 µg/l). Hapettomissa oloissa mangaania vapautuu nopeasti pohjalietteestä. Määrä riippuu oleellisesti sedimentin laadusta. Mangaanipitoisuus voi kohota tasolle µg/l. Lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja fekaaliset streptokotit ovat tyypillisiä ulosteperäisiä bakteereja. Uimavesien arvostelussa vesi on aiemmin määritelty uimiseen sopivaksi, mikäli niiden määrä on alle 100 kpl/dl ja sopimattomaksi, mikäli bakteeritiheys on yli 1000 kpl/dl. Välialueella vesi on ollut uimavetenä välttävää. Keväällä 1996 voimaan tulleen uuden EU-normin mukaan vesi on laadultaan hyvää uimavettä, kun lämpökestoisten koliformisten vakteerien määrä on alle 500 kpl/dl ja huonoa, kun lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä on yli 500 kpl/dl. Fekaalisten streptokokkien osalta vastaava arvo on 200 kpl/dl. 4. JÄRVILAUSUNNOT 4.1 HÄMEENLINNAN A (35.233) VANAJAVESI, MIEMALANSELKÄ Peruskarttalehti ha 8,0 m Tilavuus m 3 Valuma-alueen pinta-ala 2198 km 2 4 d Vanajaveden Miemalanselkä sijaitsee Janakkalan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin rajalla. Miemalanselän kaakkoisosa sijaitsee Janakkalan kunnan puolella. Miemalanselän koillispuolitse kulkee Helsinki- Hämeenlinna rautatie. Valuma-alue on erittäin laaja, sillä Vanajan reitin vesistöalueen (35.8) vedet laskevat Hiidenjokea pitkin Miemalanselkään, josta vedet virtaavat edelleen kohti Vanajanselkää. Miemalanselkä on läpivirtausallas, jonka keskiviipymä on alle viikon. Miemalanselän vedenlaatua tarkkaillaan säännöllisesti Vanajan ja Vanajaveden-Pyhäjärven reittien yhteistarkkailun yhteydessä. Vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 4. Valuma-alueella sijaitsevat suurimmat pistekuormittajat ovat Tervakoski Oy ja Janakkalan kunnan Turengin jätevedenpuhdistamo. Tervakoski

11 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry 5 Oy:n jätevedet johdetaan Tervajokeen, joka laskee Kernaalanjärven kautta Hiidenjokeen. Turengin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Hiidenjokeen, joka laskee Miemalanselän eteläosaan. Lyhyen keskiviipymän vuoksi vedenlaatu vaihtelee valumatilanteen mukaan nopeasti. Peruslaadultaan vesi on ruskeaa ja runsashumuksista. Runsaiden valumien aikana vesi samenee voimakkaasti ja ravinnetaso kohoaa. Hajakuormitus vaikuttaakin Miemalanselän vedenlaatuun voimakkaammin kuin pistekuormitus. Kesäisin fosforipitoisuudet ovat kohonneet viime vuosina erittäin reheville vesille ominaisiksi ja myös levää on todettu säännöllisesti erittäin runsaasti. Pitkällä aikavälillä fosforipitoisuuksissa ei ole tapahtunut oleellista muutosta. Talviajan fosforipitoisuuksissa on todettavissa kuitenkin loiva laskeva suuntaus. Typpipitoisuuksissa on todettavissa lievää nousua, kuten muuallakin yläpuolisella reitillä. Typpipitoisuudet ovat noin 1,5-3-kertaiset järvivesien luonnontasoon nähden. Kuten fosforipitoisuuksissa, myös typpipitoisuuksissa vuosittainen ja vuodenajoittainen vaihtelu on voimakasta. Läpivirtauksesta ja mataluudesta johtuen kerrosteisuusolot ovat epävakaat. Talvisin lämpötilakerrosteisuus on tavallisesti hyvin loiva, ja happitilanne säilyy läpi talven hyvänä. Hapen kuluminen on humuksen runsauden ja luonnontasosta voimakkaasti kohonneen rehevyystason seurauksena kuitenkin voimakasta ja happi kuluukin nopeasti vähiin, jos pohjan läheinen vesi jää lämpimämmäksi. Näin oli esimerkiksi vuonna 2006, jolloin kerrosteisuus oli voimakkaampi ja pohjan läheinen vesikerros lähes hapeton. Kesällä happitilanne on ollut pääsääntöisesti heikompi kuin talvisin. Vaikka lämpötilakerrosteisuus on ollut yleensä varsin loiva, happi on kulunut syvimmästä vesikerroksesta säännöllisesti vähiin tai loppuun. Kesäisin happitilanne vaihteleekin sen mukaan, kuinka aikaisin kerrosteisuus keväällä muodostuu, ja kuinka pysyvä se kesän kuluessa on. Esimerkiksi vuonna 2008 lämpötilakerrosteisuus oli päässyt kesän aikana purkautumaan, ja happitilanne oli kokonaisuutena hyvä. Turengin jätevedenpuhdistamon vaikutukset Miemalanselän vedenlaatuun jäävät varsin vähäisiksi. Hiidenjokisuussa sijaitsevalla havaintopaikalla jätevesikuormitus on ajoittain näkynyt lievänä hygieenisen laadun heikentymisenä, ja myös ravinnekuormituksen lieviä vaikutuksia on havaittu. Miemalanselällä todetaan säännöllisesti lievää hygieenistä likaantumista. Viime vuosina veden hygieeninen laatu on vaihdellut Miemalanselällä erinomaisesta välttävään. Heikoimmillaankin vesi on soveltunut uimiseen vielä hyvin. Hygieenistä kuormitusta kohdistuu Miemalanselkään Turengin jätevedenpuhdistamon lisäksi hajakuormituksesta. Miemalanselän-Hiidenjoen alueelle on istutettu 2000-luvulla ankeriasta, kuhaa, haukea, kirjolohta, karppia ja täplärapua. Miemalanselän ja Kernaalanjärven kalastusta ja kalakantojen tilaa seurataan Vanajan reitin kalataloudellisen velvoitetarkkailun yhteydessä. Pienemmillä järvillä ei tällä hetkellä ole kalataloudellista seurantaa. Miemalanselän kalansaaliissa runsaimmat lajit ovat olleet sulkava, hauki ja kuha. Nämä lajit ovat viime vuosina muodostaneet noin kolme neljännestä kokonaissaaliista, joka on ollut noin 5000 kiloa. Sulkavan korkea saalisosuus ilmentää vesireitin rehevää luonnetta. Kuha- ja haukikantojen tila on hyvä ja vakaa. Pitkäsiiman pyyntiin virittävällä kalastajalla on hyvät mahdollisuudet päästä ankeriaan makuun. Istutettujen lohikalojen saalisosuus on sitä vastoin jäänyt vaatimattomaksi. Miemalanselkä soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi. Vedenlaatua heikentävät voimakkaasti luonnontasosta kohonnut rehevyystaso, runsashumuksisuus ja todetut happitalouden häiriöt.

12 6 4.2 KATUMAJÄRVEN VA (35.236) KANKAISTENJÄRVI Peruskarttalehti ,6 ha 17,5 m Tilavuus m 3 Valuma-alueen pinta-ala 12 km d Kankaistenjärvi sijaitsee Janakkalan kunnan pohjoisosassa. Osa järvestä on Hämeenlinnan kaupungin puolella. Vedet laskevat Myllyojaa pitkin Matkolammen eteläpäähän ja edelleen Myllyjokea pitkin Katumajärveen. Kankaistenjärven valuma-alue on hyvin suppea. Tämän vuoksi keskiviipymä on hyvin pitkä. Valuma-alue on pääosin metsämaastoa, joskin myös suota on jonkin verran. Järven pohjoispään tuntumassa on lisäksi pienialaisia peltoja. Rannoilla on runsaasti loma-asutusta, josta voi aiheutua kuormituspainetta. Kankaistenjärven vedenlaatua on tutkittu kahdella havaintopaikalla vuodesta 1974 lähtien. Uusimmat tulokset ovat vuodelta Kankaistenjärvi on perustyypiltään kirkasvetinen karu järvi. Valuma-alueella sijaitsevien suoalueiden vaikutus näkyy kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kohtalaisena humusleimana. Veden happamuustaso on lähellä järvivesien normaalia tasoa. Veden ph laskee talvisin ja kesäaikaan alusvedessä lievästi happaman puolelle, joten kokonaisuutena happamuustasoa voidaan luonnehtia hapahkoksi. Puskurikyky happamoitumista vastaan on vaihdellut tyydyttävästä välttävään. Happamoitumisen vaaraa ei siten ole. Veden sähkönjohtavuus on normaalilla tasolla, eikä siinä ole todettavissa pitkällä aikavälillä muutosta. Vedenlaatu on säilynyt muuttumattomana myös rehevyystason suhteen. Fosforipitoisuudet ovat pysyneet karuille vesille ominaisena, joten runsaasta loma-asutuksesta huolimatta kuormitusta ei näyttäisi järveen kohdistuvan. Tämä onkin erityisen tärkeää tällaisessa kirkasvetisessä järvessä, jossa veden vaihtuvuus on hidasta. Alhainen ravinnetaso ei mahdollista voimakasta levätuotantoa, ja levän määrä onkin pysynyt vähäisenä. Happitilanne säilyy talvisin jopa erinomaisena, sillä pohjan lähelläkin happipitoisuus pysyy reilusti yli 5 mg/l. Lievää happivajetta alusvedessä luonnollisesti esiintyy, mutta hapen kuluminen on järven karun luonteen ja vähähumuksisuuden ansiosta hidasta. Kesäaikaan happivaje muodostuu alusvedessä voimakkaammaksi, mutta kokonaisuutena happitilannetta voidaan pitää kesäaikaankin hyvänä. Järvi kerrostuu kesäisin lämpötilan mukaan melko jyrkästi, joten lievä happivaje alusvedessä on normaali ilmiö. Kankaistenjärvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti, sillä vesi on kirkasta, väritöntä, vähähumuksista ja vähäravinteista. Taulukko 3. Kankaistenjärven keskiosan ( ) vedenlaatutuloksia vuosilta 1974, 1986, 1988, 1993, 1995, 1996, 1997 ja Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 3-N Kok.P PO 4-P Mn K-aine Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 17,9 8,9 96 0,7 5,6 0,12 6,8 14 6, , ,0 17,8 8,7 94 1,2 5,8 0,10 6,7 14 6, , Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 3-N Kok.P PO 4-P Mn SO 4 Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 0,6 13,4 93 6,3 0,10 6,9 35 8,2 400 L , ,0 1,7 12,6 90 6,0 0,10 6,7 9,0 3,1 10,3 77 6,0 0,09 6,8 35 7,8 390 L ,0 93

13 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 3-N Kok.P PO 4-P Mn SO 4 Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 16,1 8,6 87 5,8 0,082 6,9 30 7,8 390 L , ,0 16,1 8,8 89 5,8 0,085 6,8 9,0 8,5 3,9 33 6,0 0,101 6,1 40 8,1 370 L , ,0-2,0 3, Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 3-N Kok.P PO 4-P Mn SO 4 Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 0,6 10,4 72 0,6 6,7 0,121 6,5 20 6, L , ,0 1,1 10,5 74 6,4 0,112 6,5 9,0 1,6 10,0 72 0,7 6,6 0,109 6,5 20 6, L , Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 23-N NO 3-N Kok.P PO 4-P K-aine Al.enter Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 1,0 12,7 89 0,3 6,5 0,13 6,8 15 5, ,0 2,4 11, ,0 3,3 8,3 62 0,5 6,4 6,4 5, Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 23-N NO 3-N Kok.P PO 4-P K-aine Al.enter Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 22,2 8, ,5 6,5 0,11 7,0 15 6, L5 6 1 L5 L5 55 5,0 18,3 8, ,0 11,2 12,0 8,4 4,4 38 0,8 6,5 6,3 6, ,0-2,0 2, Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 23-N NO 3-N Kok.P PO 4-P K-aine SO 4 Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 0,8 12,1 85 0,2 6,5 0,13 6,7 10 4, ,0 1,8 11, ,0 2,7 8,3 61 0,4 6,6 6,3 4, ,0 3,1 6,4 48 0,5 6,8 6,2 4, Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 23-N NO 3-N Kok.P PO 4-P K-aine Al.enter Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 18,9 8,6 93 0,7 6,1 0,12 6,8 5 6,5 340 L L3,0 L5 L5 43 5,0 16,2 7, ,0 13,3 12,0 11,3 2,7 25 2,2 6,4 6,1 6, L3,0 0,0-2,0 4, Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 23-N NO 3-N Kok.P PO 4-P K-aine SO 4 Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 1,9 12,2 88 0,6 5,3 0,09 6,3 10 4, ,0 2,4 11, ,0 2,9 8,9 66 0,4 6,8 6,1 5, ,0 3,2 6,7 50 0,6 7,2 6,0 6, Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 23-N NO 3-N Kok.P PO 4-P K-aine Al.enter Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 21,5 8,4 95 0,7 6,5 0,13 6,9 10 5,9 330 L5 7 6 L3,0 L ,0 19,8 8, ,0 11,7 12,0 10,0 3,1 28 0,9 6,6 6,1 5, L3,0 0,0-2,0 3, Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 3-N Kok.P PO 4-P K-aine SO 4 Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 8,8 99 1,1 6,7 7,3 8, ,0 8,3 83 1,0 6,6 6,8 8, ,0 6,7 63 0,6 7,2 6,6 9, ,0 5,8 54 0,8 6,8 6,5 8, Taulukko 4. Kankaistenjärven Kivikarin havaintopaikan ( ) vedenlaatutuloksia vuosilta 1995, 1996 ja Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 3-N Kok.P PO 4-P K-aine SO 4 Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 0,7 12,8 89 0,3 6,4 6,8 15 5, ,0 2,6 10, ,0 3,3 7, ,0 3,7 5,8 44 0,5 6,2 6,3 5, Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 3-N Kok.P PO 4-P K-aine SO 4 Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 18,9 9,4 90 0,8 6,6 6,7 35 6, ,0 9,2 10,3 0,7 6,6 6,5 30 6, ,0 8,0 8 16,5 7,7 9,2 77 0,7 6,7 6,4 6, Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 23-N NO 3-N Kok.P PO 4-P K-aine Al.enter Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 22,2 8,6 99 0,7 6,5 0,11 7,0 15 6, L5 7 1 L5 L5 53 5,0 18,5 8,3 89 0,7 6,5 6,9 6, ,0 9,4 5,1 45 0, ,5 8,2 3,9 33 0,8 6,4 6,3 20 6, ,0-2,0 2,8

14 Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 23-N NO 3-N Kok.P PO 4-P K-aine Al.enter Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 18,8 8,9 96 0,6 6,1 0,12 6,8 10 6,6 310 L5 7 8 L3,0 L5 L5 46 5,0 18,8 8,9 96 0,6 6,1 6,9 6, ,0 13,4 5,2 50 1,0 8 16,5 9,3 1,7 15 4,2 6,4 6,1 25 6, ,0-2,0 4, Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 3-N Kok.P PO 4-P K-aine SO 4 Fe Cl L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 9, ,8 6,8 7,2 8, ,0 9,2 93 1,1 6,8 7,3 9, ,0 6,9 65 1,8 6,9 6,5 10, ,0 9,1 80 0,9 6,8 6,5 8, VUOLUJOEN VA (35.775) JYLISJÄRVI Peruskarttalehti ,6 ha 2,2 m Tilavuus m 3 Valuma-alueen pinta-ala 6 km d Jylisjärvi sijaitsee Janakkalan kunnan pohjoisosassa kolmen kunnan alueella. Suurin osa Jylisjärvestä kuuluu Janakkalan kuntaan. Pienemmät alueet jäävät Lammin ja Tuuloksen kuntien alueelle. Jylisjärven vedet laskevat suo-ojaa pitkin aivan Jylisjoen yläjuoksulle lähelle Jänisjärven luusuaa. Jylisjärvi on yksi Hauhonselkään laskevan Vuolujoen vesistöalueen latvajärvistä. Valuma-alue on metsävaltainen. Järven luoteispuolella sijaitsee myös varsin laaja-alainen suo. Peltoa on vähäisessä määrin järven eteläpään tuntumassa. Loma- ja haja-asutusta on valuma-alueella jonkin verran. Jylisjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1975, 1987, 1988, 1992, 1996, 2005 ja Vedenlaatu on vaihdellut melko voimakkaasti tutkittuina ajankohtina. Parhaimmillaan vesi on ollut kirkasta, väritöntä ja humusleima on ollut kohtalainen. Suovesien vaikutusten ollessa voimakkaampia vedessä on todettu ruskea värisävy, ja humusleima on kohonnut vahvaksi. Talvisin veden ph on laskenut selvästi happaman puolelle, mutta kesäaikaan se on ollut järvivesien normaalilla tasolla. Lisäksi puskurikyky happamoitumista vastaan on uusimpien tulosten valossa tyydyttävä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Puskurikyky oli pienimmillään 80-luvulla, jolloin se oli välttävää tasoa. Järveen kohdistuva kuormituspaine on valuma-aluetarkastelun perusteella melko vähäinen. Rehevyystaso on vaihdellut karujen vesien raja-arvon (12 µg/l) molemmin puolin. Kesäaikaan sekä fosforipitoisuus että levän määrää kuvastava klorofyllipitoisuus ovat indikoineet lievää rehevyyttä. Valuma-alueen haja- ja loma-asutuksesta ei näyttäisi siten kohdistuvan merkittävää kuormitusta järveen. Jatkossakin ulkoinen kuormitus tulee pyrkiä minimoimaan. Happitilanne on ollut tutkittuina ajankohtina pääasiassa hyvä. Talvituloksia on käytettävissä vain vuosilta 1975 ja Talvella 1975 happitilanne oli kokonaisuutena hyvä. Talvella 2006 happitilanne oli sen sijaan heikentynyt ollen lähempänä tyydyttävää tasoa. Järven mataluuden ansiosta happitalouden ongelmia ei kesäaikaan ilmene, sillä vesimassa saa happitäydennystä kesän kuluessa ilmakehästä tuulten sekoittaessa vettä. Hämeen ELY-keskuksen istutusrekisterin mukaan Jylisjärveen on istutettu planktonsiikaa vuosina ja ja kuhaa vuosina (liite 5). Jylisjärvi soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin, mutta vedenlaatu on lähellä tyydyttävää tasoa. Vedenlaatua heikentävät lievä rehevyys, runsashumuksisuus sekä veden hapahko luonne.

15 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry 9 Taulukko 5. Jylisjärven ( ) vedenlaatutuloksia vuosilta 1975, 1987, 1988, 1992, 1996, 2005 ja Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 3-N Kok.P PO 4-P Mn SO 4 Fe K-aine L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 1,4 10,7 79 1,1 5,1 0,10 6, , ,0 3,4 3,2 25 1,7 5,0 0,14 6, , Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 23-N Kok.P PO 4-P SO 4 Cl Fe Mn L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 15,8 9,6 97 3,2 0,08 6,8 30 9,1 16 0,0-1,0 4, Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 3-N Kok.P PO 4-P Mn SO 4 Fe K-aine L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 16,4 8,7 89 3,4 0,097 7, L , ,0-1,0 5, Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 3-N Kok.P PO 4-P Mn SO 4 Fe K-aine L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 2,0 10,5 76 0,9 4,1 0,122 6,2 20 7, , Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 3-N Kok.P PO 4-P Mn SO 4 Fe K-aine L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 21,7 8,1 92 2,1 3,5 0,11 6,8 15 9,9 510 L L5 18 0,0-1,5 5, Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 3-N Kok.P PO 4-P Mn SO 4 Fe K-aine L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,0 19,2 8,3 90 2,9 3,5 0,10 6, L5 L ,0-1,5 9, Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 3-N Kok.P PO 4-P Mn SO 4 Fe K-aine L.kolif. Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l kpl/dl µg/l dm 1,3 3,2 6,9 52 0,8 4,5 0,138 6, HIIDENJOEN SUUALUE (35.811) KERNAALANJÄRVI Peruskarttalehti ,8 ha 8,0 m Tilavuus m 3 Valuma-alueen pinta-ala 1019 km 2 18 d Kernaalanjärvi on Vanajan reitin vesistöalueen (35.8) keskusjärvi. Siihen laskevat Tervajoen, Hyvikkälänjoen ja Räikälänjoen vesistöalueet. Valuma-alueen laajuuden vuoksi vesi vaihtuu Kernaalanjärvessä lyhyessä ajassa, ja siten myös veden laatu vaihtelee nopeasti valumien mukaan erityisesti ylivirtaamakausina. Kernaalanjärvi laskee Vettenjakamon kautta Hiidenjokeen ja edelleen Miemalanselkään. Kernaalanjärven vedenlaatua tarkkaillaan säännöllisesti Vanajan ja Vanajaveden-Pyhäjärven reittien yhteistarkkailun yhteydessä. Vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 4. Tervakoski Oy:n jätevedet johdetaan Tervajokeen, joka laskee Kernaalanjärven eteläosaan. Aiemmin myös Tervakosken taajaman jätevedet johdettiin Tervajokeen. Nykyään ne johdetaan Turengin jätevedenpuhdistamolle. Lyhyen keskiviipymän vuoksi vedenlaatu vaihtelee valumatilanteen mukaan nopeasti. Peruslaadultaan vesi on ruskeaa ja runsashumuksista. Veden ph on järvivesien normaalilla tasolla. Kesäisin ph kohoaa voimakkaan levätuotannon takia selvästi emäksiseksi. Talvisin fosforipitoisuudet laskevat lievästi rehevien vesien tasolle. Keväällä fosforipitoisuus lähtee nousuun ja saavuttaa maksimin yleensä elokuussa, jolloin viime vuosina on ylitetty säännöllisesti jopa erittäin rehevien vesien raja-arvo (50 µg/l). Korkea rehevyystaso mahdollistaa voimakkaan levätuotannon ja levää todetaankin kesäisin erittäin runsaasti. Levän runsaus on klorofyllipitoisuuden perusteella kesäisin fosforipitoisuuden tavoin erittäin reheville vesille ominainen. Pintaveden kesäajan fosforipitoisuus on kohonnut lievästi 1980-luvun puolivälin jälkeen. Myös alusvedessä on todettu 1990-luvun puolivälin jälkeen aiempaa suurempia fosforipitoisuuksia. Ker-

16 10 rosteisuuden muodostuminen ja sen vakaus vaikuttavat oleellisesti kesäajan happitalouteen ja siten myös mahdollisen sisäisen kuormituksen voimakkuuteen. Myös pintaveden typpipitoisuuksissa on todettavissa pitkällä aikavälillä pitoisuuksien vaihtelusta huolimatta nouseva suuntaus. Talvisin lämpötilakerrosteisuus jää yleensä melko loivaksi, ja happitilanne säilyy läpi talven hyvänä. Hapen kuluminen on humuksen runsauden ja luonnontasosta voimakkaasti kohonneen rehevyystason seurauksena kuitenkin voimakasta ja happi kuluukin nopeasti vähiin, jos pohjan läheinen vesi jää lämpimämmäksi. Näin oli esimerkiksi vuonna 2006, jolloin pohjan läheinen vesikerros oli lähes hapeton. Kesällä happitilanne vaihtelee sääolosuhteiden ja kerrosteisuustilanteen mukaan. Veden nopeasta vaihtuvuudesta ja mataluudesta johtuen kerrosteisuusolot ovat epävakaat. Vakaan kerrosteisuuden muodostuessa happi kuluu nopeasti syvimmästä vesikerroksesta vähiin. Usein vesimassa pääsee kuitenkin sekoittumaan kesän kuluessa, jolloin se saa happitäydennystä ilmakehästä. Kernaalanjärvessä todetaan säännöllisesti lievää hygieenistä nuhraantumista. Hygieeninen vedenlaatu on vaihdellut erinomaisesta tyydyttävään. Uimiseen vesi on soveltunut hygieenisen laadun osalta hyvin. Tervajoen kautta Kernaalanjärveen kohdistuvan kuormituksen vaikutukset ovat näkyneet lähinnä talvisin, jolloin vaikutukset ovat näkyneet pohjan lähellä kohonneena sähkönjohtavuutena sekä kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuutena. Kernaalanjärven kalaston ja kalansaaliin koostumus ja saalistaso on samantapainen kuin alempana vesireitillä Miemalan- ja Hattulanselillä. Kernaalanjärvelläkin kalastajan runsaimmat saalislajit ovat hauki, sulkava ja kuha. Runsaimpien lajien kannat ovat vahvoja ja vakaita. Kernaalanjärven rehevyys näkyy särkikalojen runsautena. Hämeen ELY-keskuksen istutusrekisterin mukaan Kernaalanjärveen on istutettu kuhaa vuosina ja sekä täplärapua vuosina ja (liite 5). Kernaalanjärvestä pyydettyjen kalojen hyväksikäyttöä rajoittavat edelleen Tervakosken paperitehtaalta aikoinaan vesistöön päässeet PCB-yhdisteet. Vaikka PCB:n kokonaispitoisuus on laskenut huomattavasti jo lähes 30 vuotta sitten loppuneiden päästöjen jälkeen, ovat dioksiinien kaltaisten PCByhdisteiden pitoisuudet kaloissa edelleen haitallisen korkeita. Käyttökelpoisuuden suhteen kaloja voidaankin verrata Itämeren loheen ja isokokoiseen silakkaan. Kernaalanjärvestä pyydettyjä haukien ja ahventen syöntiä on vuonna 2010 suositeltu rajoitettavaksi kahteen kertaan kuukaudessa. PCB:n kertyminen kuhaan on ollut vähäisempää, eikä sen käyttöön ole toistaiseksi esitetty rajoituksia. PCB kertyy erityisesti rasvakudokseen ja rasvaisen ankeriaan syöntiä on kehotettu välttämään kokonaan. Kernaalanjärvi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi. Vedenlaatua heikentävät voimakkaasti luonnontasosta kohonnut rehevyystaso, runsashumuksisuus ja ajoittain myös happitalouden häiriöt LIINALAMMI Peruskarttalehti ,5 ha 6,3 m Tilavuus m 3 Valuma-alueen pinta-ala ~0,1 km d Liinalammi sijaitsee Turengin taajaman alueella. Valuma-alue on erittäin suppea, eikä lammella ole peruskartan mukaan laskuojaa. Veden vaihtuvuus on siten hidasta. Liinalammen ympäristö on voimakkaasti rakennettua. Lammen länsipuolella sijaitsee urheilukenttä. Lisäksi lammen pohjois- ja eteläpuolitse kulkevat tiet lähellä rantaa. Liinalammen länsirannalla on yleinen uimaranta. Liinalammen vedenlaatua on tutkittu vuodesta 1972 lähtien melko säännöllisesti. Tulokset on esitetty liitteessä 4.

17 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry 11 Liinalammen vesi on peruslaadultaan kirkasta, väritöntä ja vähähumuksista. Humusleima on vaihdellut heikosta kohtalaiseen. Happamuustaso on talvisin järvivesien normaalilla tasolla. Kesäisin veden ph on kohonnut emäksisen puolelle. Puskurikyky happamoitumista vastaan on erittäin hyvä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus oli 70-luvulla lähes kaksinkertainen luonnontasoon nähden, mutta on sittemmin pienentynyt lähelle järvivesien normaalia tasoa. Liinalampea kunnostettiin vuosina 1978 ja 1982 käsittelemällä ferrosulfaatilla fosforin saostamiseksi. Kumpikaan käsittelyistä ei merkittävästi vaikuttanut lammen tilaan. Lampea kunnostettiin uudelleen syksyllä 1998, jolloin vesi käsiteltiin alumiinikloridilla. Vuonna 1998 tehty saostus on pitänyt rehevyyden hyvin aisoissa. Pitkällä aikavälillä Liinalammen rehevyystasossa on todettavissa laskeva suuntaus. Uusimpien talviajan tulosten perusteella fosforipitoisuudet pysyvät karujen vesien luokassa. Kesäaikaan fosforipitoisuudet kohoavat lievästi rehevien vesien luokkaan. Levää on sen sijaan todettu reheville vesille ominaisesti. Hygieeninen laatu on erinomainen. Liinalammen happitilanne heikentyi 80- ja 90-luvuilla talvisin välttäväksi tai jopa huonoksi. Syvimmässä vesikerroksessa todettiin melko säännöllisesti happikato ja sen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta. Happitilanteen parantamiseksi Liinalammen vettä alettiin hapettaa talvella Vettä hapetetaan talvisin kierrättämällä vettä potkurilla. Hapetuksen seurauksena lampeen ei muodostu talvella tavanomaista lämpötilakerrosteisuutta, vaan vesimassa on varsin viileää pinnasta pohjaan. Hapetuksen ansiosta happitilanne on saatu pysymään läpi talven tyydyttävänä. Happivaje on koko vesimassassa siitä huolimatta voimakasta, mutta vähiin happi ei kulu pohjan läheltäkään. Kesäisin Liinalampeen muodostuu loiva lämpötilakerrosteisuus ja happitilanne on yleensä tyydyttävää tasoa. Pohjan läheltä happi kuluu vähiin tai kokonaan loppuun, mikä käynnistää sisäisen kuormituksen. Koska lämpötilakerrosteisuus on kesäaikaan melko loiva, sopivien tuuliolosuhteiden vallitessa kerrosteisuus saattaa purkaantua, jolloin runsasravinteista alusvettä pääsee päällysveteen mahdollistaen voimakkaan levätuotannon. Liinalammen vedenlaatu on kokonaisuutena melko hyvä, sillä vesi on melko kirkasta, väritöntä ja vähähumuksista. Vedenlaatua heikentävät todetut happitalouden häiriöt ja luonnontasoa suurempi rehevyystaso LIKOLAMMI Peruskarttalehti ,8 ha 5,1 m Tilavuus m 3 Valuma-alueen pinta-ala 0,4 km d Likolammi on pieni ja melko matala lampi Hiidenjoen eteläpuolella Raimansuon kupeessa. Sen koillisranta rajoittuu harjualueeseen. Koillisrannalla sijaitsee myös muutama mökki. Peruskartan mukaan Likolammilla ei ole tulo- eikä laskuojaa. Lammen länsiranta rajoittuu luonnontilaiseen, ojittamattomaan ja osittain suojeltuun Raimansuohon. Likolammen vedenlaatua on tutkittu vuonna Likolammen vesi on peruslaadultaan lievästi ruskeaa ja runsashumuksista. Suovesien vaikutus näkyy pienenä sähkönjohtavuutena ja veden happamuutena. Talvella 1993 veden ph oli vain 5,3. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, joten valuma-alueelta tulevien vesien laatu säätelee Likolammen veden happamuustasoa. Likolammen rehevyystaso oli talvella 1993 luonnontasoa suurempi. Typpipitoisuus ylitti luonnontason vain lievästi. Fosforipitoisuus oli sen sijaan selvästi luonnontasoa suurempi ja rehevien vesien luokassa. Karujen vesien raja-arvoon verrattuna fosforipitoisuus oli lähes kolminkertainen.

18 12 Happitilanne oli tutkittuna ajankohtana melko hyvä. Happivajetta havaittiin kuitenkin humusvesille tyypillisesti koko vesimassassa. Pintavedessä hapen kyllästysaste oli 67 % ja pohjan lähellä 18 %. Kesäaikaan merkittäviä happitalouden häiriöitä ei todennäköisesti esiinny lammen mataluuden ansiosta. Kesäajalta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia. Likolammi soveltuu käytettävissä olevien tulosten perusteella virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät rehevyys, runsashumuksisuus ja veden happamuus. Lammen pieni koko rajoittaa virkistyskäyttöä. Taulukko 6. Likolammin ( ) vedenlaatutuloksia vuodelta Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 23-N NO 3-N Kok.P PO 4-P K-aine SO 4 Fe Cl Mn Chl a Ns Syvyys C mg/l % FTU ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l dm 1,0 1,0 9,5 67 1,2 1,9 0,02 5, ,0 3,8 3,3 25 4,0 4,2 2,4 18 1,6 1,9 5, RAHITUNLAMMI Peruskarttalehti ,2 ha 15,0 m Tilavuus m 3 Valuma-alueen pinta-ala 0,2 km d Rahitunlammi sijaitsee Leppäkosken taajaman eteläpuolella. Rahitunlammi on pienikokoinen, mutta pinta-alaansa nähden syvä lampi. Valuma-alue on erittäin suppea, eikä lampeen tule pohjavesien lisäksi käytännöllisesti katsoen juurikaan lisävesiä. Veden vaihtuvuus on siten erittäin hidasta. Rahitunlammi sijaitsee tuulilta suojassa Rahitunmäen kupeessa Puujoen eteläpuolella. Valuma-alue on pääosin metsäistä, mutta osa valuma-alueesta on myös soistunutta. Järven kaakkoisrannalla on yleinen uimaranta. Rahitunlammen vedenlaatua on tutkittu vuosina 1974, 1978, 1993, 1994, 1997, , 2008 ja Tulokset on esitetty liitteessä 4. Rahitunlammi on lievästi ruskeavetinen ja melko vähähumuksinen. Happamuustaso on talvisin järvivesien normaalilla tasolla. Kesäisin veden ph on kohonnut emäksisen puolelle. Puskurikyky happamoitumista vastaan on erittäin hyvä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuutta voidaan pitää myös normaalina. Ajoittain syvemmissä vesikerroksissa on todettu korkeampia sähkönjohtavuuksia, mikä kertoo lampeen tulevien pohjavesien vaikutuksesta. Rahitunlammen happitalous on hyvin ongelmallinen järven suhteellisen suuren syvyyden ja suojaisen sijainnin vuoksi. Täyskierrot jäävät tämän vuoksi lyhyiksi ja osin epätäydellisiksi, jolloin vesimassan ja pohjasedimentin tuulettuminen jää vaillinaiseksi. Talvisin happitilanne on vaihdellut tutkittuina ajankohtina välttävästä huonoon. Talvella 1978 happitilanne oli heikentynyt huonoksi, sillä pintavesi oli lähes hapeton, ja 10 metrin syvyydeltä eteenpäin vesimassa oli täysin hapeton. Talvella 1993 happitilanne oli hiukan parempi, sillä pintavedessä todettiin jonkin verran happea. Kesäisin happitilanne on ollut välttävää tasoa. Pintavedessä happipitoisuus on ollut hyvä, mutta jo 5 metrin syvyydellä vesi on ollut vähähappista tai hapetonta. Rahitunlammen vesi käsiteltiin vuoden 1998 syksyllä alumiinikloridilla fosforin saostamiseksi. Toteutettu saostus vähensi hetkellisesti pintaveden rehevyyttä, joka oli vuonna 1999 karujen vesien tasoa luvulla fosforipitoisuus on ollut lähellä saostusta edeltävää tasoa ja vaihdellut karujen ja lievästi rehevien vesien luokissa. Pohjan lähellä fosforipitoisuus väheni voimakkaammin, joten sitä kautta saostuksella on ollut selvä positiivinen vaikutus, koska alusvedestä ei pääse ravinteita samassa määrin päällysveteen kuin ennen saostusta. Myös typpipitoisuus aleni pohjan lähellä, mikä kertoo välillisesti pelkistyneisyyden vä-

19 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry 13 henemisestä pohjalla. Levän määrä on vaihdellut 2000-luvulla lievästi rehevien ja rehevien vesien tasolla. Hygieeninen vedenlaatu on ollut erinomainen. Rahitunlammen vedenlaatu on kokonaisuutena tyydyttävää tasoa. Päällysveden laatua voidaan pitää jopa hyvänä. Vedenlaatua heikentävät kuitenkin voimakkaat happitalouden häiriöt, jotka aiheuttavat sisäistä kuormitusta. Lammen pieni koko rajoittaa virkistyskäyttöä ja esimerkiksi kalavetenä sillä ei ole suurta arvoa. 4.5 HEINÄJOEN VA (35.824) KÄRMELAMMI Peruskarttalehti ,8 ha 15,8 m Tilavuus m 3 Valuma-alueen pinta-ala 0,5 km d Kärmelammi sijaitsee Janakkalan kunnan Mallinkaisten kylän kaakkoispuolella. Kärmelammi on pienikokoinen lampi, jonka vedet laskevat pelto-ojia pitkin Heinäjokeen ja edelleen Puujokeen. Valuma-alue on erittäin pienikokoinen ja koostuu pääosin pellosta. Lampeen kohdistuva kuormituspaine on siten voimakas. Kärmelammen vedenlaatua on tutkittu vuosina 1981 ja Peruslaadultaan Kärmelammen vesi on lähes väritöntä ja melko vähähumuksista. Veden ph on normaali, ja puskurikyky happamoitumista vastaan on erittäin hyvä. Suota ei valuma-alueella olekaan peruskartan mukaan lainkaan. Veden sähkönjohtavuus on valuma-alueen peltovaltaisuudesta huolimatta alhainen. Veden rehevyystaso on luonnontasoa suurempi ja lievästi reheville vesille ominainen. Talvella 1981 fosforipitoisuus oli lähellä karujen vesien tasoa. Kesällä 2008 fosforipitoisuus oli kohonnut lähelle rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l). Voimakkaasti hajakuormitetuille järville on ominaista, että kesäaikaan fosforitaso kohoaa voimakkaasti talveen verrattuna. Tulosten perusteella on siten vaikeaa sanoa, onko vedenlaatu heikentynyt pitkällä aikavälillä, vai selittyykö muutos vuodenaikaisvaihtelulla ja valumaolosuhteiden eroilla. Levän määrä indikoi kesällä 2008 lievää rehevyyttä. Happitaloudessa on todettu molempina ajankohtina voimakkaita ongelmia. Talvella 1981 happitilanne oli kokonaisuutena vain välttävää tasoa, sillä pintavedessä hapen kyllästysaste oli 29 % ja pohjan lähellä vain 5 %. Näytteitä ei ollut otettu talvella aivan lammen syvimmästä kohdasta. Myös kesällä 2008 happitilanne oli kokonaisuutena vain välttävä, sillä vesi oli muodostunut vähähappiseksi jo 4 metrin syvyydellä, ja pohjan lähellä todettiin happikato. Hapettomuuden seurauksena sisäinen kuormitus oli käynnistynyt, mikä näkyi pohjan lähellä kohonneena typpipitoisuutena ja korkeana fosforipitoisuutena. Fosforipitoisuus oli pohjan lähellä yli 10-kertainen pintaveteen nähden. Kärmelammen vedenlaatu on käytettävissä olevien tulosten perusteella tyydyttävällä tasolla. Vedenlaatua heikentävät luonnontasoa suurempi rehevyys sekä todetut voimakkaat happitalouden häiriöt. Lisäksi lammen virkistyskäyttöä vähentää sen pieni koko. Taulukko 7. Kärmelammin ( ) vedenlaatutuloksia vuosilta 1981 ja Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 23-N Kok.P PO 4-P SO 4 Cl Fe Mn L.kolif. Chl a Ns 1,0 0,6 4,1 29 1,0 12 6,7 10 4, ,0 3,9 2,1 16 0, ,0 4,1 0,58 5 0,8 12 6,6 16

20 Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 3-N Kok.P PO 4-P SO 4 Cl Fe Mn L.kolif. Chl a Ns 1,0 20,8 7,8 87 3,2 8,1 0,45 7,6 40 8, <2 26 4,0 15,4 0,73 7 5,0 7,8 1,1 9 2,4 9,3 6,8 7, ,0 4,5 0,52 4 4,9 10,7 6,8 7, ,0 4, ,7 11,3 6,7 8, ,0-2,0 7, SAMMALJÄRVI Peruskarttalehti ,7 ha 3,4 m Tilavuus m 3 Valuma-alueen pinta-ala 5,7 km 2 91 d Sammaljärvi sijaitsee Janakkalan kunnan Mallinkaisten kylän koillispuolella. Sammaljärvi on melko pienikokoinen järvi Heinäjoen vesistöalueen (35.824) latvoilla. Sen vedet laskevat Sammaljärvenojaa pitkin Heinäjokeen ja edelleen Puujokeen. Valuma-alue on järven tilavuuteen nähden melko laaja, joten veden vaihtuvuus on nopeaa. Veden keskiviipymä on vain 3 kuukautta. Valuma-alue on suo- ja metsävaltainen. Useiden pienten metsälampien vedet laskevat Sammaljärveen. Järven eteläranta rajautuu Sammaljärvenkallioon. Järven rannoilla on loma-asutusta peruskartan mukaan vain vähän. Sammaljärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1993 ja Sammaljärven vesi on suoalueilta tulevien vesien vuoksi erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on vahva. Veden sähkönjohtavuus on valuma-aluetekijöiden vuoksi alueen muiden järvien tavoin alhainen. Veden ph on hapan, ja puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko tai välttävä. Humuspitoisten järvien normaali kalasto tulee Sammaljärvessä toimeen, mutta esimerkiksi ravulle vesi on liian hapanta. Veden rehevyystaso on luonnontasoa suurempi ja lievästi reheville vesille ominainen, mikä liittynee veden runsashumuksisuuteen. Kesäisin fosforipitoisuus on järvissä yleensä suurempi kuin talvisin, mutta valuma-aluetekijät huomioiden merkittävää rehevyystason kohoamista ei todennäköisesti tapahdu. Rehevyystaso näyttäisi kohonneen pitkällä aikavälillä. Lyhyen viipymän vuoksi sää- ja valumaolosuhteissa tapahtuvat muutokset näkyvät vedenlaadussa nopeasti ja voimakkaasti. Siksi vedenlaadun muutoksesta ei voida sanoa mitään varmaa kahden tutkitun ajankohdan perusteella. Happitilanne oli tutkittuina ajankohtina hyvä, sillä happipitoisuudet olivat melko hyvät sekä pinnassa että pohjan lähellä. Vahvan humusleiman seurauksena hapen kuluminen on kuitenkin voimakasta, ja happivaje oli siksi koko vesimassassa selvä. Myöhemmin talvella happitilanne on heikentynyt todennäköisesti tyydyttävälle tasolle. Kesäisin happitalouden ongelmia ei todennäköisesti esiinny järven mataluuden ansiosta. Sammaljärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi, mutta vedenlaatu on hyvin lähellä välttävää tasoa. Vesi on erittäin ruskeaa, runsashumuksista ja hapanta. Lisäksi ravinnetaso on luonnontasosta lievästi kohonnut. Taulukko 8. Sammaljärven ( ) vedenlaatutuloksia vuosilta 1993 ja Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 23-N NO 3-N Kok.P PO 4-P Cl SO 4 Fe Mn L.kolif. Chl a Ns 1,0 1,7 8,4 60 1,2 5,1 0,05 5, ,5 4,0 5,0 38 1,2 5,2 5, Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 23-N NO 3-N Kok.P PO 4-P Cl SO 4 Fe Mn L.kolif. Chl a Ns 1,0 2,9 8,3 61 1,1 4,5 0,079 5, ,7 4,3 7,6 58 1,1 4,6 0,079 5,

21 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry VEHKALAMMI Peruskarttalehti ,2 ha 3,2 m Tilavuus m 3 Valuma-alueen pinta-ala 0,3 km d Vehkalammi sijaitsee Janakkalan kunnan Mallinkaisten kylän koillispuolella. Vehkalammi on pienikokoinen lampi Heinäjoen vesistöalueen (35.824) latvoilla. Sen vedet laskevat suo-ojaa pitkin Sammaljärven itäosaan. Valuma-alue on hyvin pieni, ja se koostuu metsästä ja suosta. Vehkalammen vedenlaatua on tutkittu vuonna Vehkalammen vesi on lievästi ruskeaa ja runsashumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on pintavedessä vahva. Veden sähkönjohtavuus on valuma-aluetekijöiden vuoksi alueen muiden järvien tavoin alhainen. Veden ph oli laskenut talvella 2003 selvästi happaman puolelle, ja esimerkiksi rapujen kannalta oltiin lähellä kriittistä raja-arvoa 6,0. Valuma-alueen luonnontilaisuuden ansiosta Vehkalampeen ei näyttäisi kohdistuvan merkittävää kuormituspainetta. Fosforipitoisuus olikin koko vesimassassa pieni ja karuille vesille ominainen. Myös typpipitoisuus oli humusvesien normaalilla tasolla. Ravinnetaso tuskin kohoaa kesälläkään kovin voimakkaasti. Happitilanne oli heikentynyt tutkittuna ajankohtana välttäväksi, sillä happi oli kulunut varsin vähiin koko vesimassasta. Näytteenotto ajoittui tammikuun loppuun, joten myöhemmin talvella happitilanne on todennäköisesti heikentynyt huonoksi. Talvi 2003 oli kuitenkin poikkeuksellisen hankala järvien happitalouden kannalta, joten normaalisti happitilanne lienee Vehkalammessa parempi. Runsaan humuksen määrän vuoksi hapen kuluminen on kuitenkin nopeaa. Kesäisin happitalouden häiriöitä ei todennäköisesti esiinny lammen mataluuden ansiosta. Toki kesälläkin humuksen hajoaminen kuluttaa happea, joten lievää happivajetta todennäköisesti esiintyy. Vehkalammi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vesi on lievästi ruskeaa, runsashumuksista ja melko hapanta. Vehkalammen pieni koko ja rantojen soistuneisuus rajoittavat lammen virkistyskäyttöä. Lisäksi vedenlaatua heikentää todettu voimakas happitalouden häiriö, jonka aikana lammen laatu oli lähempänä välttävää tasoa. Taulukko 9. Vehkalammen ( ) vedenlaatutuloksia vuodelta Lt O 2 Sameus S-joht. Alkal. ph Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 2-N NO 23-N Kok.P PO 4-P SO 4 Cl Fe Mn L.kolif. Chl a Ns 1,0 3,5 2,6 20 1,7 4,5 0,15 6, ,2 4,2 1,5 12 2,3 4,7 6,

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.10.2007 Kirje nro 651 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014 Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. SÄÄ- JA VALUMAOLOT... 1 3. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 3 3.1 Iso Oravajärvi... 3 3.2 Kivilahtijärvi...

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

COOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN

COOLOX-MENETELMÄN SOVELTUVUUDESTA PANNUJÄRVEN KUNNOSTUKSEEN 28.8.212 19.1.212 17.4.213 25.4.213 1.5.213 3.7.213 12.8.213 25.9.213 22.1.213 2.11.213 25.3.215 28.4.215 28.5.215 24.6.215 1.8.215 3.11.215 16.11.215 Vesistöosasto/RO 23.11.215 Kirjenumero 947/15 Vanajavesikeskus/Suvi

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017

Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

KVVY. Tampereen kaupunki VUONNA 2016 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU. Marika Paakkinen Kirjenro 424/17.

KVVY. Tampereen kaupunki VUONNA 2016 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU. Marika Paakkinen Kirjenro 424/17. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 Tampereen kaupunki VUONNA 2016 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU Marika Paakkinen 20.3.2017 Kirjenro 424/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä 13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

KVVY. Vesilahden kunta VESILAHDEN KUNNAN JÄRVI- TUTKIMUKSET VUONNA Marika Paakkinen Kirjenro 418/17. Pantone 300

KVVY. Vesilahden kunta VESILAHDEN KUNNAN JÄRVI- TUTKIMUKSET VUONNA Marika Paakkinen Kirjenro 418/17. Pantone 300 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 Vesilahden kunta VESILAHDEN KUNNAN JÄRVI- TUTKIMUKSET VUONNA 2016 Marika Paakkinen 31.3.2017 Kirjenro 418/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2.

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

Kankaistenjärven tila ja haasteet

Kankaistenjärven tila ja haasteet Kankaistenjärven tila ja haasteet Heli Jutila Ympäristöasiantuntija, FT 15.6.2012 Kankaistenjärven suojeluyhdistyksen Perustava kokous Pohjakartan copyright Maanmittauslaitos 2012 Kankaistenjärvi pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Hattulan ja Hämeenlinnan Sotkajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija

Hattulan ja Hämeenlinnan Sotkajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija Hattulan ja Hämeenlinnan Sotkajärven tila Heli Jutila ympäristöasiantuntija 30.7.2011 Sotkajärven valuma-alue Suuri (23 km 2 ), soinen ja ojitettu, kaksi järveä 30.7.2011 Pohjakartan Heli copyright Jutila

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Kuva 1 Lähdössä näytteenottoon. Kuvassa Ville Jalonen ja Pekka Lunnikivi

Kuva 1 Lähdössä näytteenottoon. Kuvassa Ville Jalonen ja Pekka Lunnikivi Katumajärvi (35.236.1.001; A= 377,7 ha, max. syvyys 18,9 m, keskisyvyys 7,1 m, V=26 700 000 m 3, valuma-alueen A=51 km 2, peltoisuus 20 %, järvisyys 13,2 %, viipymä 630 vrk, ravinnesuhde 26,95, rantaviiva

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 1 Elina Meriluoto 24.9. Kirje no 692 HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY Jätevesilaitos Paroistentie 7 136 HÄMEENLINNA ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 1. JOHDANTO Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy

Lisätiedot

Kokemuksia suomalaisten järvien kemikaloinnista

Kokemuksia suomalaisten järvien kemikaloinnista 16.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Kokemuksia suomalaisten järvien kemikaloinnista Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry REHEVYYDEN SYYT Tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että pääravinteet

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMEN KUNNOS- TUS/TULOKSET VUOSIEN 2012 JA 2014 NÄYTTEIS- TÄ SEKÄ NIIDEN TARKASTELU

KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMEN KUNNOS- TUS/TULOKSET VUOSIEN 2012 JA 2014 NÄYTTEIS- TÄ SEKÄ NIIDEN TARKASTELU Vesistöosasto/RO 15.1.214 Kirjenumero 814/14 Tammelan kunta Kaukjärvi kirkkaammaksi-hanke Jenni Kemppi Hakkapeliitantie 2 313 TAMMELA KAUKJÄRVEN JA MUSTIALANLAMMEN KUNNOS- TUS/TULOKSET VUOSIEN 212 JA 214

Lisätiedot

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta

Lisätiedot

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala Uimavesiprofiili Kurikanvainion uimaranta Pirkkala 17.12.2012 päivitetty 15.06.2015 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot: 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot:

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas MÄNTÄN SEUDUN ALAPUOLISEN VESISTÖN TARKKAILU VUONNA 213 Marika Paakkinen 213 ISSN 781-8645 Julkaisunro 76 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT...

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy EEVA RANTA LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY 2010 Tutkimusraportti

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot