Järjestäytyminen kaiken A ja O

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järjestäytyminen kaiken A ja O"

Transkriptio

1 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 1 Turun metallityöväen ammattiosasto ry. 49 jäsenlehti 2/2013. Trafotekin työhuonekunta: Järjestäytyminen kaiken A ja O s.12 Tumon konkurssi s.5 Työsuojeluvalinnat nyt! Riman alitus TES-terveiset liittojohdolle s.2 s.6 Yrttiaho: Hallitus vie läpi eläkeleikkauksia s.3 Työnantaja murentaa teollisuuden kilpailukykyä s.4 Lobbareiden likaiset jäljet: Asbestin terveysriskit yritettiin salata, s.8-9 Työllisyys- ja kasvusopimus kuka hyötyy? s.16

2 2 Pääkirjoitus 2/2013 Metalli 49 Yt-neuvottelut jatkuvat Yt-neuvottelut jatkuvat yrityksissä ja lopputilejä jaetaan entistä kiihtyvämpään tahtiin. Missä on paljon puhuttu yritysten vastuu työntekijöistään? Johtajien palkat ja bonukset kasvavat entiseen malliin, ei auta Lylyn eikä Ihalaisen puheet siitä, että johtajien pitää olla mukana näissä talkoissa, joilla Suomea pelastetaan. Hallitushan on sopinut työnantajille roimat verohelpotukset. Tämän piti olla vastaantulo siihen, että työnantajat pidättäytyisivät irtisanomisista. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut eikä tule tapahtumaan. Elo-syyskuun taitteessa keskusjärjestöt saavuttivat työllisyys- ja kasvusopimukseksi nimitetyn sopimusesityksen, jonka pohjalta Metalliliiton valtuusto antoi liiton neuvottelijoille tukensa lähteä neuvottelemaan uudesta työehtosopimuksesta. Metalliliiton valtuusto hyväksyi neuvottelijoiden saavuttaman neuvottelutuloksen. Lokakuun 25. päivä keskusjärjestöt ja Hallitus katsovat, onko työllisyys- ja kasvusopimuksessa riittävä kattavuus. Vasta tämän jälkeen uusi teknologiateollisuuden työehtosopimus tulee voimaan. Työeläkeuudistus johtaa eläkkeiden heikennykseen Edellinen eläkeuudistus tuli voimaan Sen jälkeen keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä on noussut noin vuodella. Varmaan nousua tulisi tapahtumaan edelleenkin, jos vain olisi työnteko mahdollisuus kaikille halukkaille. Tässä kohtaa tulee se tosiasia eteen, että kun ei ole työtä tarjolla, niin yleensä lopputilejä jaetaan iäkkäimmille. Virallisen eläkeiän nostaminen nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen tarkoittaisikin useimmissa tapauksissa sitä, että henkilö joutuisi olemaan kaksi vuotta työttömyyskortistossa. Tällöin eläke jäisi hänen kohdalla pienemmäksi kuin nykykäytännön mukaan. Raskaan metallin puolella on harvinaista, että pystyy noin vain jatkamaan työssäkäyntiään kahdella vuodella tai vielä pidempään, kaikenlaiset kulumat ja sairaudet pitävät siitä huolen. Mielestäni mahdollisuutta valita itse, milloin eläkkeelle vuoden välillä jää, ei ole tarvetta muuttaa. Hyvää syksyä ja loppuvuotta toivottaa Antero Palomäki puheenjohtaja Turun Metallityöväen ammattiosasto 49 ry. Ammattiosasto onnittelee tovereita! Turun metallityöväenammattiosasto 49 ry:n jäsenlehti 39. vuosikerta Toimisto, Tuureporinkatu 17 C Turku Puhelin Telefax (02) Sivun valmistus: Graafinen Palvelu Seppo Mäkinen, Somero Paino: Salon Lehtitehdas 2013 Toimitusneuvosto: Susanna Merinen Pasi Heikkilä Raimo Kytömaa Samuli Vienonen Antero Palomäki Johannes Yrttiaho vastaava toimittaja EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Lakisääteinen tehtävä Työsuojeluvalinnat nyt käsillä Työpaikoilla järjestetään työsuojeluvalinnat marrasjoulukuun aikana. Työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Tehtäviin valittujen edustajien toimikausi on kaksi seuraavaa kalenterivuotta, ellei erikseen sovita pidemmästä toimikaudesta. Lain perusteella paikallisesti voidaan kuitenkin sopia enintään neljän kalenterivuoden pituisesta toimikaudesta. Työsuojeluvaltuutetut edustavat työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteis- toiminnassa ja suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Apua valintoihin toimistolta Vaaleja ei tarvitse järjestää, mikäli suostumuksensa antaneita ehdokkaita on asetettu vain yksi kuhunkin tehtävään ja varavaltuutettujen järjestys sovitaan (ns. sopuvaali). Jos johonkin tehtävään on ehdokkaita enemmän kuin valittavia henkilöitä, on järjestettävä vaali. Jos johonkin tehtävään ei ole yhtään ehdokasta, on ehdokasasettelu uusittava. Valinnat on syytä käynnistää työpaikoilla viimeistään nyt. Työturvallisuuskeskuksessa on laadittu ohjeet työ- Sääntömääräiset kokoukset: EHDOKASASETTELUKOKOUS Ke klo Kokouksessa asetetaan ehdokkaat ammattiosaston puheenjohtajiksi asetetaan ehdokkaat toimikunnan varsinaisiksi jäseniksi ja varajäseniksi asetetaan ehdokaat aluejärjestön kokouksen varsinaisiksi jäseniksi ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi. SYYSKOKOUS Ke klo Kokouksessa tehdään henkilövalinnat hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma Metalli 49:n kokoustilat, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Kokouksissa kahvitarjoilu, kaikki jäsenet tervetuloa! Fläkt Woods Oy:n pääluottamusmies ja Metalli 49:n taloudenhoitaja Jorma Rintamaa täytti 60 vuotta 25. elokuuta suojeluvalintojen järjestämiseksi työpaikoilla. Ne on tarkoitettu auttamaan käytännön järjestelyissä. Ohje perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sekä työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin. Ohje on saatavissa myös Työturvallisuuskeskuksen internet-sivuilta (M49) Apua ja lisätietoja saat myös Metalli 49:n toimistolta aulaisäntä Ari Airolta puh Naisjaoston kokous tiistaina klo ammattiosaston toimistolla. Kokouksessa suunnitellaan vuoden 2014 toimintaa ja kaikki asiasta kiinnostuneet naisjäsenet ovat tervetulleita. Metalli 49:n varapuheenjohtaja, Fläkt Woodsin varapääluottamusmies Reijo Nylander täytti 60 vuotta 26. elokuuta Toimiston joulun aukioloajat: suljettu klo ja suljettu (loppiainen)

3 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 3 Pienituloisille annettu arvonlisäverokompensaatio aiotaan vetää pois Vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vr.) vaatii hallitusta pysymään lupauksessaan Hallituksen lupaama kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien täysimääräinen korotus ei toteudu. Arvonlisäveron korotusta pienituloisille kompensoimaan tarkoitettu etuuksien 0,7 prosentin korotus ollaan vetämässä pois. Hallitus leikkaa lupauksistaan huolimatta kansaneläkeindeksiä. Hämmästyttävää poliittista peliä pienituloisten toimeentulon kustannuksella, toteaa Vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Kela on tiedottanut, että kansaneläkeindeksi kohoaa ensi vuoden alussa 1,3 prosenttia. Niitä etuuksia, joihin tänä vuonna on tullut ns. aikaistettu indeksikorotus, korotetaan kuitenkin vain 0,6 prosenttia. Tämä koskee mm. työttömien perusturvaa ja useimpia kansaneläkelain mukaisia etuuksia sa- moin kuin toimeentulotukea. Hallituksen kehyspäätöksessä keväällä sanottiin: Pienituloisten ostovoiman turvaamiseksi on perusturvaetuuksiin tehty ylimääräinen aikaistettu indeksitarkistus , jonka tavoitteena on kompensoida arvonlisäveron nousua. Indeksikorotuksen aikaistus otetaan alentavana tekijänä huomioon tehtäessä indeksitarkistusta v Budjettiriihestä hallitus tiedotti kuitenkin viime elokuussa seuraavasti: Vuonna 2013 eräitä kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ja toimeentulotukea korotettiin 0,7 % pienituloisten ostovoiman tukemiseksi. Kevään kehyspäätöksen mukaisesti tämä korotus tulisi ottaa vähentävänä tekijänä huomioon tehtäessä indeksikorotusta vuonna Kehyspäätöksestä poiketen kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan kuitenkin täysimääräisesti. Budjetin yleisperusteluissa sanotaan: Kehyspäätöksestä poiketen eräisiin kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin perusturvaetuuksiin ja toimeentulotukeen tehdään täysimääräinen kansaneläkeindeksin korotus v Olen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen. Eduskunnan budjettikeskusteluissa on pidetty selviönä, että aiemmasta kehyspäätöksestä poiketen kansaneläkeindeksi toteutetaan vähentämättömänä, täysimääräisesti. Näin ei kuitenkaan nyt ole, hämmästelee kansanedustaja Jyrki Yrttiaho ja vaatii hallitusta pysymään lupauksessaan. Kela maksaa kaiken kaikkiaan 21 erilaista etuutta. Suurimmat ryhmät ovat kansaneläkkeensaajat henkeä, työttömän perusturvaa saa työtöntä, vammaistuen saajaa jne. Pienituloisilta viedään kaikkiaan Hallitus leikkaa lupauksistaan huolimatta kansaneläkeindeksiä. Hämmästyttävää poliittista peliä pienituloisten toimeentulon kustannuksella, toteaa Vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. lähes 40 milj. euroa. Lapsilisää saavia on , mutta hallituksen tekemän lapsilisäindeksin jäädyttämisen takia he jäävät kokonaan vaille indeksihyvitystä, kansanedustaja Yrttiaho toteaa. Yhteystiedot Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho puh s-posti: avustaja Riitta Haapakoski puh s-posti: Syväpuhdistus Pasi Heikkilä luottamusmies Telkkarista tulee päivittäin mainoksia erilaisista linimenteistä, joilla on ihoon syväpuhdistava vaikutus. Näin iho pysyy rypyttömänä ja elämänilo kukoistaa. Kurvikkaat parikymppiset naiset esittelevät näitä tuotteita sanoen olevansa viisikymppisiä. Ihmerohdot ovat salaisuuden tavoin kääntäneet heidän elämänsä nuoruuden poluille. Miten liene- vätkään polut kääntyneet teollisten työpaikkojen suhteen? Rakennemuutos sama kuin lahtaus Kuluvan vuoden aikana on verstaita lakkautettu ja työväestöä monotettu enemmän kuin koskaan. Rauman telakan alasajo, Metson, Mäntyluodon telakan irtisanomiset ja päivittäin kuultavat lukuisat irtisanomiset ympäri Suomea ovat oikeiston mielestä osa välttämätöntä rakennemuutosta. Yritysjohtajat puhuvat jatkuvasti siitä, kuinka tilanne nykypäivän suhdannekriisissä on meidän kannaltamme haastava. Mikä ihmeen haastava? Miksi ei suoraan voi sanoa, että olemme kusessa. Kiitos johtoportaan järjettömistä bonuksista ja osakeanneista joiden vuoksi työntekijöille annetaan kenkää, Nokialla ei edes saappaita. Telakoiden osalta puhutaan, että nyt toteutettavalla rakennemuutoksella turvataan laivanrakennuksen jatkuminen Suomessa. Tiedä häntä, ainakin Satakuntaan turvataan työttömyys. Eikä Turun telakan tilanne juuri vakuuta, vaikka töitä vielä hetkeksi onkin. Massiiviseksi paisutettu toimihenkilösakki ei halua muuttaa toimenkuvaansa tuottavaan suuntaan vaan haluavat istua yleiskustannusjakkaroillaan niin kauan, että tajuavat eräänä aamuna telakan ja jakkaroidensa kaatuneen. Tällä hetkellä ei telakalla näytä olevan sellaista johtajaa, joka rohkenisi tekemään päätökset, joilla todella tervehdytetään Turun telakka. Kosmetiikkaa ovat esimerkiksi varastomiesten kiertävät lomautukset, joita toden teolla tarvittaisiin tuplasti lisää kahteen vuoroon työkaluja huoltamaan, jotta tuonta pyörisi. Tämä osaltaan kuvastaa miten kaukana telakan johto on käytännön asioista rakennemuutoshuumassaan. Halutaan vain sairasta syväpuhdistusta, joka kohdistetaan tuottavaan portaaseen eli työntekijöihin. Henkinen tukityö Nyt kun lukemattomat yritykset ovat tervehdyttäneet itsensä jakamalla lopputilit työntekijöille ja osingot johtajille ovat asiat taas melkein parhain päin. Jotain sentään jää lahtarin laihaa sielua riipimään. Eräs toimitusjohtaja, tuhannen työntekijän irtisanoja Gnuut Öykkärinperä miettii juttuja konjakkinsa ääressä ja hänellä kerrankin välähtää. Muodollisuus! Pitää kai noille tyhjänpäiväisille irtisanotuille jotain näennäistä lohtua järjestää. Eihän se meille mitään maksa. Järjestetään seurakuntien taholta vähän henkistä tukityötä niin eiköhän se pahin häly kohta taltu, eivätkä uskon puuskissaan kohta huomaa, että ovatko koskaan edes töissä olleet. Toisaalla juuri irtisanottu työntekijä tuumailee, että henkinen tukityö on sama kuin koittaisi pelastaa räkäkiiskiä hukkumasta. Viimeinen duunari On myrskyinen syysilta jossakin tulevaisuudessa Kalevankankaan hautausmaalla ja räntää tihuuttaa taivaalta. Suomi on kapitalistisella toimintatavallaan ajanut itsensä konkurssiin. Työväestö on tuhoutunut tai kuollut nälkään ja herra kapitalisti nauttii viimeisiä illallisiaan, koska heidän käärimillään rahoilla ei enää ole arvoa kuihtuvassa maailmassa. Suomessa on enää yksi duunari viimeisen ammattikunnan viimeinen edustaja, roteva haudankaivaja Rusto Luunperä. Hän tietojensa mukaan viimeinen kaivamansa kuoppa oli tarkoitettu jollekin entiselle työministerille Mauri Lihalaisella tai sinne päin. Nyt Rusto Luunperä päätti huolehtia omasta kuoppaan menostaan viimeisen työntekijän ylpeydellä. Hän viritteli ikään kuin ansan itselleen kapitalistin lailla ja laittoi hautamonttunsa ylle viitan, jonka päälle hän lastasi sopivan kuorman multaa ja päänsä kohdalle hautakiven ja muljautti itsensä kuoppaan vetäen mullat päälleen. Kenkalleen keikahtaneessa hautakivessä oli teksti: Minä haudankaivaja Rusto Luunperä kiitän etenkin kaikkia teitä kapitalisteja ja vuorineuvoksia, jotka työllistitte minua vuosikymmenten ajan. Olen ylpeä siitä, että sain kaivaa teidät aina metrin syvemmälle kuin ihmiset. Tunnen suurta ylpeyttä työstäni. Pasi Heikkilä luottamusmies Stx Finlandin Turun telakalla Turun kaupunginvaltuutettu (vas)

4 4 Metalli 49 Toimintojen ulkoistaminen sekä ulkoa hankittujen palveluiden ja tuotteiden hintojen nousu ovat heikentäneet yritysten kilpailukykyä. Samoin on vaikuttanut investointien laiminlyönti. Palkkataso ei ole niinkään vaikuttanut, arvioi tutkija Timo Eklund Metalliliitosta. Mitä virallisen totuuden takana? Työnantaja murentaa teollisuuden kilpailukykyä Metalli 49:n lokakuun luottamusmiestapaamisessa Timo Eklund Metalliliiton tutkimusosastolta luennoi Suomen teollisuuden kilpailukyvystä. Mitä ns. virallisten lukujen ja työnantajapuolen kilpailukykypuheen taakse kätkeytyy? Yksikkötyökustannus on Timo Eklundin mukaan yleisin lähestymistapa kilpailukyvyn mittaamisessa. Kyseessä on työn tuottavuudella korjattu työvoimakustannus, joka huomioi tuotettujen tuotteiden määrän, tuotantokustannukset ja valuuttakurssin. Näin mitattuna kilpailukyky riippuu paljon tuotantokalustosta eli investoinneista ja niiden onnistumisesta. Prosessiteollisuudessa yksikkötyökustannukset ovat yleensä pienet, Eklund toteaa. Metalli 49:n opintojaosto on jo usean vuoden ajan järjestänyt työpaikkojen luottamusmiehille tapaamisia, joissa paitsi saadaan koulutusta ajankohtaisista työelämän Koko kansantaloutta tarkasteltaessa näyttää siltä, että yksikkötyökustannukset ovat viime vuosina nousseet. Kehitys kiihtyi vuonna 2008 talouden ajautuessa taantumaan. Vaikka teollisuuden kilpailukyky ei ole heikennyt läheskään yhtä paljon kuin koko kansantalouden, on se kiistatta tullut alaspäin. Joidenkin arvioiden mukaan kilpailukyvyn heikentyminen jo kymmenisen vuotta sitten, mutta vielä 2007 Suomen teollisuuden kilpailukyky oli monilla mittareilla arvioiden huippuluokkaa. Kilpailukyky heikkenee, jos ei investoida Suomen työnantajien puheet siitä, että palkankorotukset heikentäisivät kilpailukykyä, ovat suuresti liioiteltuja. Vaikka Ruotsissa ja Saksassa palkkataso on korkeampi kuin Suomessa, ovat ne silti yksikkötyökustannuksissa mitaten kilpailukykyisempiä. Syy löytyy Suomen heikosta investointitasosta. Investoimalla voidaan saavuttaa kilpailukykyä palkkatasosta huolimatta, muistuttaa Eklund. Juuri investoimisen suomalainen työnantaja on laiminlyönyt, eivätkä virheet siihen jää. Ulkoistaminen lisää kustannuksia Työvoiman hinnan perusteella arvioiden kilpailukyky on pysynyt hyvällä tasolla, kun palkankorotuksia ei juuri ole herunut. Sen sijaan toimintojen ulkoistaminen ja ulkoa hankittujen palveluiden ja tuotteiden hintojen nousu ovat heikentäneet yritysten kilpailukykyä. Yrityksiin palkataan ilman kunnon harkintaa ja asiantuntemusta jos jonkinmoisia konsultteja, Eklund sanoo. Myös työvoiman vuokraaminen ja ulkopuolinen työvoima heikentävät tuottavuutta ja sitä kautta kilpailukykyä, koska työvoima ei sitoudu yritykseen. Mikäli puheille kilpailukyvyn heikkenemisestä kannattaa ylipäänsä antaa painoarvoa, on syitä etsittävä ennen kaikkea yritysten omistajista, siis työnantajista, ei työntekijöistä. (M49) Luottamusmiestapaamiset kirvottavat keskustelua asioista, voidaan myös vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia eri työpaikkojen edunvalvonnan haasteista ja saavutuksista, niin isoista kuin pienistäkin. Tapaamiset järjestetään usein perjantai-iltapäivisin ja ne ovat avoimia myös muille aktiiveille ja jäsenille kuin luottamusmiehille. (M49) Syksyn värit valtaavat luonnon, se valmistautuu talven tuloon. Samalla myös osastomme valmistautuu tulevaan vuoteen ja pidemmällekin. Tuleva vuosi on perinteikkäälle osastollemme sadas kahdeskymmenes. Juhlia tullaan viettämään helmikuussa. Syksyynkin mahtuu vielä tiukkoja koitoksia. Työpaikkojen työsuojeluvaltuutettujen valinnat ovat nyt ajankohtaisia. Pidäthän huolta, että omalta työpaikaltasi löytyy valtuutettu, joka on mieluusti Metalli 49:n jäsen. Tätä kirjoittaessani ei Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden välinen työehtosopimus ole vielä valmis. Tulevan sopimuksen laadullinen taso ei ennakkotietojen mukaan tule olemaan ainakaan omasta mielestäni riittävä. Jonkun lukijan mielestä voi tuntua siltä, että puskista on helppo soinilaisittain huudella. Tämä on totta. Olen samaa mieltä siitä, että kun arvostellaan, pitää olla myös esittää omia vaihtoehtoja, toimintamalleja. Tämän aika on silloin, kun sopimus on lopullisesti hyväksytty, ja sen sisältö on meidän kaikkien tiedossa. Kulunutta vuotta on omalta osaltani värittänyt Murikan pitkä kurssi. Kurssin aikana oli opiskelun lisäksi mahdollisuus analysoida omaa tekemistään ammattiyhdistysliikkeessä. Murikassa oli myös hyvät mahdollisuudet luoda ja kehittää luottamuksellisia suhteita, sekä verkostoitua muiden metallin toimijoiden kanssa. Ystäviä, tovereita ei ole koskaan liikaa. Kevään kurssin aikana ja sen jälkeenkin olen käynyt monien henkilöiden kanssa kriittistä keskustelua Metallin linjasta. Näiden keskustelujen pohjalta olen joutunut miettimään, olenko valmis tekemään muutakin kuin arvostelemaan toisten tekemisiä. Tähän vastaus on selvä kyllä! Tästä johtuen olen tukijoilleni ilmoittanut pistäväni itselleni tavoitteeksi Metallin liittosihteerin paikan. Liittosihteeri tullaan valitsemaan Metallin liittokokouksessa Mielestäni Metallin suurimman osaston, neljäysin, pitää olla mukana liittokokouksessa EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Toverit, neljäysiläiset! arvolleen sopivin tavoittein. Tavoitteen saavuttamiseksi pitää alkaa toimia jo nyt. Juhlavuonna työn tulee olla täydessä käynnissä! Omalta osaltani olen työni aloittanut. Keskusteluja olen käynyt usealla taholla koko kesän ajan. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös laajaa kannatusta. Alueellisesti olen tukijoukkoihini saanut mm. Metallin Varsinais-Suomen vaikuttajien puheenjohtajan, Metallin liittovaltuuston jäsenen Tomi Niemisen ja OFA Oy:n pääluottamusmiehen, Metallin liittohallituksen varajäsenen Vesa Ojan. Unohtaa ei tietenkään voi osastomme puheenjohtajaa Antero Palomäkeä. Valtakunnallisesti Vaikuttajien ryhmässä asiaa on luvannut hoitaa Tampereen Metalli 7 toimistonhoitaja Kirsi Tuomisto. Hän on mm. Vasemmistoliiton puoluevaltuuston varajäsen. Pohjoisemmasta Suomesta tukijoukkoihin on tässä vaiheessa lupautunut Outokumpu Tornio Worksin varapääluottamusmies Olavi Parkkila. Työni jatkuu aktiivisesti kohti liittokokousta muutoksen puolesta. Ota yhteyttä tai tule juttelemaan, sillä nyt tarvitaan jäsenten mielipiteitä ja ajatuksia, jotta voin tehdä työtäni jäsenten hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla. Kaunista syksyä, toverit! Raimo Kytömaa toimitsija Metalli 49 Luottamusmiestapaaminen perjantaina Metalli 49:n kokoustilat, Tuureporinkatu 17 C, Turku. klo Ruokailu klo Koulutus (aihe selviää myöhemmin) Ilmoittautumiset ja erikoisruokavaliot viimeistään viikkoa ennen kurssia tai p

5 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 5 Littoistentien varressa aivan Varissuon asuinalueen kupeessa sijaitseva Tumo Oy näki päivänvalon jo 1940-luvun alussa. Yritys kasvoi aluksi sotakorvaustilausten myötä. Nummelan yrittäjäsuvun omistukseen se siirtyi 70-luvun alussa. Ammattitaitoa vaativaa työtä Konepaja ehti vuosien saatossa valmistaa monenlaista. Pitkään merkittäviä olivat moottorikoneistukset, joskus myytiin jopa kuorma-autoja. Tumo teki loppuun asti tilauksia myös esimerkiksi metsäkonevalmistajille. Ilmailu- ja aseteollisuuden tilaukset tulivat kuvaan 90-luvulla ja niiden myötä töiden vaativuus kasvoi, kertoo yrityksessä 1986 aloittanut Kivistö. Konepaja sai rinnalleen pintakäsittelyosaston, jossa hoidettiin mm. alumiinin pintakäsittely ja kromaustyöt. Investointi tehtiin 90-luvulla kiisteltyjen Hornet-tilausten ja niiden poikimien vastakauppatilausten myötä. Hornettien osien valmistus toi mm. titaanikoneistukset. Työt olivat todella mielenkiintoisia. Saimme tehdä prototyyppejä. Työt voitiin suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti työporukan kesken, ilman että työnjohto olisi asiaan puuttunut. Siinäkin mielessä Tumo oli hyvä työpaikka, sanoo pääluottamusmiehenä vuodesta 1987 saakka toiminut Kivistö. Työntekijöiden osaamista ja kannanottoja kunnioitettiin ja kuunneltiin, vahvistaa Tumolle vuonna 1981 tullut varaluottamusmies Ketonen. Konkurssin taustat Kun vaativat tilaukset ja asiakkaat lisääntyivät, alkoi laadunhallintaan liittyvä byrokratia viedä yhä enemmän yrityksen voimavaroja. Tasaista työkuormaa oli ajoittain hankala pitää. Tilauksia oli välillä jopa niin paljon, että yritysjohdossa oli vaikeuksia sopia niiden kiireellisyysjärjestyksestä. Irtisanomisia tai lomautuksiakaan ei kuitenkaan juuri ollut. Varapääluottamusmies Seppo Ketonen ja pääluottamusmies Matti Kivistö pohtivat konkurssin syitä ja hiukan myös yrityksen jatkomahdollisuuksia Tumon toimitilojen edustalla: Sertifikaattien siirtäminen uudelle toimijalle ei ole läpihuutojuttu, miehet muistuttavat. Silti koneiden ja työntekijöiden yhteinen olisi arvokkaampi kuin pelkät koneet konkurssihuutokaupassa. Tumon konkurssi tuli yllättäen Kovia nimiä tilauskirjassa: Boeing, Patria, Ponsse, Rautaruukki, Saab Bofors, mutta konkurssi tuli. Ylitöitä painettiin viimeiseen päivään, sanoo Tumo Oy:n pääluottamusmies Matti Kivistö. Kahvikuppi ja rukkaset jäivät pöydälle, täydentää varapääluottamusmies Seppo Ketonen. Mikä vei perinteikkään turkulaiskonepajan vararikkoon? Naisten pikkujoulu -turvesauna ja ruokailu LA KLO 9.30 Kokoontuminen Metalli 49:n toimiston (Tuureporinkatu 17 C, Turku) edessä, josta yhteiskuljetus Forum Saunalle. Forum Saunalla tietoisku saunan terveyttä edistävästä vaikutuksesta, jonka jälkeen saunajoogaa ja turvesauna. klo Yhteiskuljetus Metalli 49:n toimistolle ja ravintola DailyBistron buffet Saunalle tarvitset mukaan oman pyyhkeen, peseytymisvälineet sekä juomapullon Ilmoittautumiset ja osallistumismaksut 15, ma mennessä tai p Perinteinen turkulaisyritys oli hyvä työpaikka Vasta aivan viime vuosina yritys joutui lomauttamaan, Kivistö sanoo. Silti Juha ja Olli Nummelan moitteettoman maineen ja työhistorian omannut perheyritys teki konkurssin kesäkuun 17. päivä. Velkasaneerauksessa Tumo oli sitä ennen ollut muutaman kuukauden. Huomattavia tilauksia näytti vuoden vaihteessa olevan tulossa, mutta niiden lykkäytyminen vei lopulta edellytykset jatkolta, sanoo Kivistö. Hän arvioi, että syvemmällä konkurssin taustalla olivat myös vaikeudet yrityksen su- kupolvenvaihdoksessa. Ristiriidat johdon sisällä olivat ajoittain merkillepantavia. Paljon harvemmin ongelmia tuli työntekijöiden ja työnantajapuolen välillä. Jatko vielä ilmassa? Tiukasti tuotteensa sertfioineet suuryritykset ovat asiakkaina vaativia. Niinpä konkurssiin menneen Tumon jatko voi muodostua vaikeaksi, vaikka koneet ja ammattimiehet olisivat valmiita jatkamaan jonkun toisen omistajan johdolla. Sertifikaattien siirtäminen uudelle toimijalle ei ole läpihuutojuttu, miehet muistuttavat. Silti pieni toivon kipinä elää mielessä edelleen. Kyllä koneet ja työntekijät yhdessä olisivat arvokkaampia kuin pelkät koneet konkurssihuutokaupassa, Ketonen tähdentää. Hyvä työporukka Töitä vaille jäi konkurssissa 21 ammattimiestä. Osa pääsee eläkeputkeen, mutta osa joutuu etsimään vielä uuden työn, mikä ei ole tässä tilanteessa helppoa, sanoo Kivistö. Ammattitaitoa Tumon väellä kyllä olisi. Huippuammattilaisia, jotka osaavat käytännössä kaikki metalliyöt, mutta kun tämä ei näy papereissa voi työpaikan saanti olla vaikeaa, harmittelee Kivistö. Molemmat miehet kiittelevät Tumoa asialliseksi työnantajaksi, jonka kanssa pystyi neuvottelemaan. Myös konkurssissa tieto kulki ja saatavat tulivat ajallaan. Miehet muistelevat haikeudella mukavaa työporukkaa ja hyvää työyhteisöä. Kavereiden kanssa oli todella kiva tehdä töitä, he sanovat. Toki yhteyksiä on pidetty töiden loppumisen jälkeenkin ja aiotaan vastaisuudessakin pitää. Tumolla oli todella pitkiä työsuhteita, vaihtuvuutta ei juuri ollut, sanoo Kivistö. Työkaverit ovat kavereita edelleen, vaikka työpaikkaa ei enää ole.(m49) HYVINVOINTIA TYÖSSÄ JA TYÖN ULKOPUOLELLA La su La : klo Kokoontuminen Hotel Seaportin kokoustiloissa ja lounas klo Hyvinvointia työssä ja työn ulkopuolella, Marjut Lumijärvi, Metalliliitto - Päivän aiheina mm. stressi ja sen vaikutukset, yksilön toimintakyky ja sen säilyttäminen, uudistuksen alla oleva sosiaaliturva ja sen vaikutus motivaatioon. klo Kahvi ja leivonnainen klo Kurssipäivän päätös ja siirtyminen Viking Linen Terminaaliin klo Viking Grace lähtee kohti Tukholmaa klo Buffet-illallinen Su klo Viking Grace palaa Turkuun Ilmoittautumiset ja maksut mennessä tai p Hinta jäsenille 20 (1 henkilö hytissä 55 ), ei jäsenille 55. Hintaan sisältyy kurssilounas sekä kahvi ja Viking Gracella I4-hytti sekä lauantain buffet-illallinen ruokajuomineen. Jäljellä vielä muutama hyttipaikka. Myös pelkälle kurssille on mahdollista osallistua.

6 6 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Pikagallup TES-neuvottelujen tuloksesta Metalli 49:n kentältä täyslaidallinen liittojohdolle Metalliliitto hyväksyi lokakuun puolivälissä keskusjärjestöjen aiempien linjausten mukaisen palkkaratkaisun metalliteollisuuden työpaikoille. Sopimuksen palkkaosio noudattelee järjestöjen ja hallituksen ns. työllisyys- ja kasvusopimusta, jossa linjattiin, että yleiskorotus on senttiä/tunti tai 20 euroa ja alkaen 0,4 %. Erillisiä lisiä korotetaan alkaen 1,1 %. Kesällä 2015 neuvotellaan yhden vuoden jatkosta erikseen. Keskeisten työpaikkojen luottamusmiehiltä kysyttiin, oletko tyytyväinen palkkaratkaisuun ja miksi/miksi et? Antero Palomäki, Sandvik Mining and Construction Oy Pääluottamusmies - Palkankorotus uudessa sopimuksessa on riittämätön ja alkukin vasta 4 kk:n päästä. Hinnat kuitenkin nousevat ja ovat nousseet jo korotusta enemmän, palkankorotusten pitäisi taata mielestäni vähintään ostovoiman pysyvyys. Toisen vuoden osalta 0,4 % on todella surkea. Sirpa Rajalampi, Cargotec Oy (Multilift) Pääluottamusmies - Korotukset ovat aivan riittämättömät eikä niihin voi missään nimessä olla tyytyväinen, sillä kiristyvä verotus ja hintojen nousu syö ne heti pois. Lisäksi sopimus käytännössä kasvattaa työnantajan valtaa työpaikalla. Pasi Heikkilä, STX Finland, Turku Luottamusmies, levyseppä - Mistään sopimuksesta on naurettavaa edes puhua. Pahin riman alitus, jonka olen 30-vuotisen työurani aikana nähnyt. Kaksi kymppiä on syöty jo elintarvikkeiden ja polttoaineiden hintojen korotuksina ennen kuin henkevä kokonaisratkaisu on edes asettunut horjuville jaloilleen. Jorma Rintamaa, Fläkt Woods Oy Pääluottamusmies - Eihän tähän tyytyväinen voi olla. Korotus on merkityksetön ja sitoo pitkäksi aikaa. Varsinkin työkohtaisiin palkkoihin korotus pitäisi olla suurempi, koska yhä suurempi osa työntekijöistä saa vain peruspalkkaa ilman apo osuutta. Pahin riman alitus, jonka olen 30-vuotisen työurani aikana nähnyt, Pasi Heikkilä, luottamusmies STX:n Turun telakka Harri Nummela, Mobimar Oy Pääluottamusmies - Palkkaratkaisu oli mikä oli ja mielestäni korotukset oltaisiin voitu jättää vaikka kokonaan pois MIKÄLI ostovoima olisi myös jäänyt ennalleen. Nyt kun 20 euroa saadaan, niin ostovoima laskee ainakin 100 euroa.

7 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 7 Hemmo Pönkkä aloitti uransa Fläkt Woodsilla, kun hyppäsi isän moottoripyörän kyydistä silloisen Suomen Puhallintehtaan portilla Turun Itäharjulla. Viimeiset 11 vuotta Pönkkä työskenteli spirokoneella kierresaumaputkea tehden. Eläkepäiviä mies aikoo viettää Säkylän Pyhäjärven rannalla puhdetöitä tehden, kalastellen ja ravustaen. Puoli vuosisataa puhallintehtaalla Vasta 16-vuotias Hemmo Pönkkä pääsi Suomen Puhallintehtaalle töihin, kun isän tuttu Vilénin Manu oli siellä työnjohtajana. Ensimmäinen työpäivä oli 13. syyskuuta Isä jätti moottoripyörällä tehtaan portille. Ukon oma työmatka kulki siitä ohi. Niin alkoi puolen vuosisadan työura Puhallintehtaalla kanavapuolen ohutlevytöissä, ensin peltisepän oppilaana, sitten ohutlevyseppänä. Käsityöstä tiimeihin Työ oli ennen käsityötä ja ammattimies teki yhden tuotteen alusta loppuun. Konetyö yleistyi ja 90-luvulla siirryttiin tiimityöhön, jossa työt jaettiin osiin. Se ei tehnyt hyvää ammattitaidolle. Moni kädentaito unohtui. Esimerkiksi levitysoppia, aihion piirtämistä harpilla, ei Fläkt Woodsin Hemmo Pönkkä pääsi eläkkeelle lokakuun alussa. Taakse jäi mittava, peräti 50 vuotta samalla työnantajalla jatkunut työura. enää kukaan osannut eikä sitä pitkään aikaan ammattikoulussakaan opetettu. Nyt sentään taas opetetaan, Pönkkä sanoo. Hänen sukupolvensa työntekijät oppivat tekemään metallista melkein mitä vain. Ennen tehtaalla tehtiin kaikki työt itse, nyt alihankkijoilta tulee valmista tavaraa. Ja yksi muutos on sekin, että kantikkaiden kanavien sijaan tehdään nyt pyöreitä, sanoo spirokoneelta eläkkeelle lähtenyt Pönkkä. Neljäysin voima tuntui Metalli 49:in Pönkkä liittyi heti töihin tultuaan. Oli itsestään selvää, että liityttiin neljäysiin. Jäsenkantomiehinä olivat Sankilampi ja Rinne, Pönkkä muistaa. Metalli 49 oli kova vaikuttaja ja Puhallintehdas sen merkittävimpiä työpaikkoja. Aika usein lakkoiltiin ja ajettiin siten parannuksia työoloihin ja urakoihin. Meno oli melkein yhtä kovaa kuin telakalla. Turun tehtaan johto veti tiukkaa työnantajalinjaa eikä juuri neuvotellut, Pönkkä kertoo. Tehtaalla kasvoi kovia pääluottamusmiehiä, kuten Jaakko Harjula, Oiva Järvinen, Kalevi Salmela. Monet Puhallintehtaalta muualle siirtyneet työntekijät nousivat uudella työpaikalla merkittävään luottamusasemaan. Työnantaja oli ilmeisen tuskastunut Metalli 49:n voimaan, sillä se pyrki rekrytoimaan työntekijät Turun ulkopuolelta. Rekrytoijia kiersi ympäri maata luvuilla ja mm. saaristosta tuli paljon ruotsinkielisiä työntekijöitä, Pönkkä muistaa. Kotimaan rakennusmarkkinoille pääosan tuotteistaan valmistanut yritys on aina ollut riippuvainen rakennusalan suhdanteista. Viime vuosikymmeninä tuotantoa on suunnattu aiempaa enemmän vientiin. Yt-neuvotteluja ja irtisanomisia on ollut joka vuosikymmenellä, noin viiden vuoden välein. Pahimmat irtisanomiset olivat 70-luvun puolivälissä ja 90-luvun lamassa. Silloin sai moni työkaveri lähteä, Pönkkä kertoo. Liikunta pitänyt terveenä Työsuojelussa viidenkymmenen vuoden aikana on edetty aimo harppauksin. Ensimmäinen työsuojeluvaltuutettu valittiin 1970-luvulla. Häntä katsottiin vielä tuolloin hiukan oudoksuen. Hemmo itse on välttynyt työtapaturmilta lähes täydellisesti. Ainut vahinko sattui kerran rystyseen ja sekin saatiin kuntoon neljällä tikillä. Sairaslomaa sain kaksi viikkoa, Hemmo kertoo. Muuten mies on tehnyt työtä herkeämättä, työuran loppuvuodet kaksivuorotyötä. Nykyään viidenkymmenen vuoden työura on kovin harvinainen ja vielä harvinaisempaa on, että sen on saanut tehdä samalla työnantajalla, ja terveenä. Aikanaan tuli urheiltua paljon ja parhaina talvina latukilometrejä kertyi yli Menestyin myös hyvin työpaikan hiihtokilpailuissa, Pönkkä selittää hyvää terveyttään. Ennen urheilukilpailuja oli paljon, hiihdon lisäksi mm. kolmiottelua. Työpaikalla oli paljon nimekkäitä urheilijoita mm. kestävyysjuoksija Pekka Päivärinta, Pönkkä muistelee. Pyhäjärven rannalle Heinäkuun lopussa Pönkkä jäi vuosilomalle ja siltä suoraan eläkkeelle. Miltä nyt tuntuu, kun katsoo taaksepäin? Alussa, kun vaikka sai jonkun huonomman urakan, ajattelin, etten tällaisessa työpaikassa kauaa ole. Tuli kuitenkin jäätyä ja hyvä työpaikkahan tämä on ollut, Pönkkä toteaa. Mutta nyt on aikaa harrastuksille ja kotitöille. Vapaaajan asunnosta Säkylässä Pyhäjärven rannalla tuli jo pari vuotta sitten koti. Aika kuluu ravustaen ja kalastaen, puita olisi kaadettavana ja autotalli kohta työn alla. (M49) Rauman telakan sulkeminen seurausta hallituksen sekoilusta Epävarmuus jäytää Turun telakkaa Syksy alkoi synkästi, kun STX ilmoitti sulkevansa Rauman telakan, 700 työntekijää saa lähteä. Merkittävä syypää tilanteeseen on Suomen hallitus. Telakan luottamusmies ja kaupunginvaltuutettu Pasi Heikkilä arvioi telakkateollisuuden tilannetta. Julkisuudessa on puhuttu maailmanlaajuisesta telakoiden ylikapasiteetista. Mitä tosiasiassa on Rauman telakan kohtalon takana? Ylikapasiteettia tuskin pieni Rauman telakka kovinkaan paljon lisäsi, Turun telakan luottamusmies Pasi Heikkilä arvioi. Kyse oli muusta. STX pyrki eroon Euroopan telakoistaan, sillä se ei ollut saanut niille haluamaansa tuottoa. Syy tähän taas on inves- tointien ja telakoiden kehittämisen laiminlyönneissä, sanoo Heikkilä. STX ei ilmeisesti myöskään kyennyt kyllin tehokkaasti saavuttamaan toista tavoitettaan eli risteilijä rakentamiseen tarvittavan tietotaidon kopioimista Kaukoitään, hän arvioi. Hallituksen ansiot Maan hallitus ja Vapaavuori-Arhinmäki -kaksikko pallotteli viime vuoden vaihteessa jättiristeilijätilauksen Turun telakalta Ranskaan. Miltä tilanne näytti ja näyttää telakan sisällä? Suomen hallituksen ansiot näkyvät nyt pahimmalla mahdollisella tavalla irtisanomisina ja myös Rauman telakan lakkauttamisena. Koko teurastus alkoi siitä, kun valtio päätti olla myöntämättä Turun telakalle 50 miljoonan euron pääomalainaa. Tämän päätöksen johdosta telakka menetti miljardiluokan risteilijäkaupan ja mahdollisen option. Mikäli laina olisi myönnetty, niin Turun kuin Rauman telakatkin olisivat paremmassa kunnossa kuin nyt. Myös Vasemmistoliiton silloinen toiminta ihmetytti meitä telakkalaisia, Heikkilä toteaa. TUI risteilijöiden rahoitusratkaisu myöhemmin keväällä jäi käsienpesuksi ja tuli veronmaksajille kalliimmaksi. TUI sai suoraa valtion tukea, menetetyssä jättitilauksessa oli kyse pääomarahoituksesta, muistuttaa luottamusmies Heikkilä. Irtisanomisia myös Turussa Turun telakalla on ilmoitettu, että irtisanomisia tulee kymmenille henkilöille niin työntekijöille kuin toimihenkilöillekin. Väen vähennysten taustalla ei ole juuri nyt mitään perusteluja. Näyttääkin siltä, että rahoittajat ohjailevat telakan ratkaisuja ulkoa päin ymmärtämättä laivanrakentamisen realiteeteista yhtään mitään, Heikkilä arvioi. Tulevaisuus on hämärän peitossa. Kahden lautan tilaus on edelleen vahvistamatta, eikä muista tilauksista ainakaan ääneen puhuta, Heikkilä sanoo. Arktiset näköalat Arktinen osaaminen olisi yksi mahdollisuus. Sitä, mitkä telakat tulevat aikanaan rakentamaan esimerkiksi suuria arktisilla alueilla toimivia LNGaluksia on vielä mahdoton sanoa. Suomalaiset ovat kuitenkin jo vuosikymmeniä suunnitelleet tämän tyyppisiä aluksia ja ovat vahvoilla ainakin prototyyppien rakentajiksi. Arktisen kaluston rakentamisella ei vaan luoda Pernon telakalle samanlaista volyymiä kuin risteilijärakentamisessa, telakan luottamusmies Pasi Heikkilä muistuttaa. (M49)

8 8 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Asbestin salatut terveysriskit, telakat ja työsuojelu Asbesti oli jo 1920-luvulla yleinen eriste, sota-aikana laivojen eriste- ja sisustusmateriaali ja luvulla sille luotiin lisää käyttöä. Maailman asbestintuotanto 2-kertaistui vielä , vaikka lääketieteen näyttö asbestin ja pölykeuhkotauteihin kuuluvan fibroosin (asbestoosin), keuhkosyövän ja syöpänä poikkeavan mesoteliooman riskeistä oli kiistaton. Asbestin käytön historia on esimerkki siitä, miksi työterveydellisten riskien tunnistaminen (tutkimus) pitää olla riippumatonta, riskien mittaus (pitoisuus työpaikalla) yhteiskunnan sääntelemää ja riskin ennaltaehkäisy (laiteratkaisut, työjärjestelyt ym.) työpaikan yhteistoimintakysymys. Teollisuus valvoi itseään - kivipölykeuhko ja tuberkuloosialttius Mineraalipölyn terveyshaitat on tunnettu vuosituhansia luvun lopulla osoitettiin, että kaivos- ja kivipölylle altistuneiden keuhkoputkiston ja -rakkuloiden muutokset ja kudoskuoliot olivat suhteessa hengitetyn pölyn määrään ja oireet olivat muutosten mukaisia luvun alussa todettiin tilastollisesti, että jatkuva piioksideja sisältävän (mineraali)pölyn hengittäminen altisti akuuteille hengitystieinfektioille ja keuhkotuberkuloosille. Kroonistuvien (bakteeri)tautien riski nousi altistumisen pituuden ja pölymäärien mukaisesti. Asbestoosia käsiteltiin 1906 työhygieenikkojen konferenssissa Lontoossa, koska asbestityötä tekeviä menehtyi 30-vuotiaana keuhkosairauksiin. Ammatin vaikutusta kuolemanriskiin selvitettiin 1910-luvulla miljoonien pohjoisamerikkalaisten henki- ja sairausvakuutusten tilastokorteista reikäkorttiautomatiikalla. Yhtiöt suunnittelivat jopa vakuutusmaksujen porrastamista ammatin ja työuran mukaan, kunnes alkoivat 1918 myöntää kaivosja asbestityöläisille vakuutuksia vain alhaiseen päättymisikään, vaatia vakuutettavilta terveystarkastusta jne. Kaivostautia ( minsjuka ) sairasti 1920-luvulla useita satoja Keski- Pohjanmaalle palanneita mainareita. Etelä-Afrikan ja USA:n kaivoksissa koneenkäyttäjinä työskennelleillä oli säännöllisesti silikoosi - keuhkojen rahinaa eli vettä keuhkoissa, kuumeilua ja varjostumia röntgenkuvissa- sekä hyvin usein alkava tuberkuloosi. Vaikeaa kaivostautia sairastaneet menehtyivät usein 1-3 kuukaudessa. Keskiverto kaivostautia poteva kuoli 2-3 vuodessa, yleensä alle 35-vuotiaana johonkin keuhkojen monisairau- Vesille lasketun rahtilaivan ahteri ennen luukkujen asennusta 1960-luvun lopussa kuvaa hyvin välikansien työoloja vaiheessa, jolloin asbestimassa ruiskutettiin konehuoneen ympärille ja käytäviin. Laipioiden väliset ruumatilat olivat samaa ilmatilaa, jossa työskenteli useita ammattiryhmiä samanaikaisesti. Pölyt, käryt ja huurut jäivät kiertämään välikansille ennen kuin poistuivat luonnollisesti. Kuva: Turun museokeskus, Wärtsilä.

9 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 9 teen. Perussairaus oli mineraalista riippuen silikoosi tai asbestoosi luvun alussa Englannin asbestitekstiiliteollisuudesta tehdyn tutkimuksen mukaan 10 vuoden työssäolo aiheutti ainakin joka toiselle asbestoosin iästä ja sukupuolesta riippumatta. Pölyntorjunta, suojaimet ja lääkärintarkastukset tulivat 1931 pakollisiksi asbestityössä Englannissa. Viranomaisvalvonnan välttääkseen asbestivalmisteita käyttävä teollisuus sitoutui poistamaan työterveydelliset haitat vapaaehtoisesti. Niinpä 1960-luvulla Iso- Britanniassa menehtyi asbestoosiin noin 100 henkilöä vuodessa eikä puolet näistä ollut koskaan työskennellyt säännellyssä valmistuksessa vaan oli käsitellyt asbestivalmisteita. Yhtä menehtynyttä kohden oli tuhansia terveytensä menettäneitä. Ennen sulfalääkkeiden, penisilliinin (antibioottien) ja synteettisen kortisonin aikaa silikoosista (asbestoosista) kehittyi usein infektiokierre ja monisairaus. Keuhkoplakkiutumista kärsivä menehtyi luvuilla yleensä nopeaan keuhkotuberkuloosiiin ja/tai akuuttiin pneumoniaan (keuhkokuumeeseen), harvoin keuhkosyöpään. Saksassa asbestipölyn ja keuhkosyövän syy seuraus -suhdetta tutkittiin 1920-luvulla ja asbesti oli 1930-luvulla ammattitautien hakuteoksissa syöpää aiheuttavana. Saksassa julkaistiin 1952 julkaistun tutkimus 509 asbestisairauksiin menehtyneen ruumiinavauksista ja sen mukaan 14 %:lla oli keuhkosyöpä. Infektioita parantavien lääkkeiden ansiosta tuberkuloosi ja keuhkokuume väistyivät työikäisten kuolinsyinä luvulla, ja nyt pölykeuhkosta tuli keuhkoahtauman pahenevia sydänvikoja ja syöpiä ennakoiva tauti. Teollisuus pimitti tietoja ja sekotti keskustelua - syövät yleistyivät USA:n telakoilla työskenteli noin kolme miljoonaa työntekijää, enimmillään syksyllä 1943 vuorotyössä noin 1,75 miljoonaa miestä ja naista. Asbestia käytettiin laivoissa ruiskutettuna, eristysmassana ja levyinä. Eräs asbestinvalmistaja teetti 1943 eläinkokeet asbestipölyn syöpäriskistä ja salasi hirvittävät koetulokset, kunnes ne sattumalta löytyivät yli 50 vuotta myöhemmin. Teollisuus salasi muitakin 1940-luvun tutkimustuloksia asbestipölyaltistuksesta. USA:n syöpäinstituutti järjesti 1955 asbestikonferenssiin, jonka mietinnön mukaan eläinkokeita ei ollut tehty ja että syöpää aiheuttavana asbestilla olisi suuria kansanterveydellisiä seurauksia. Konferenssin takia asbestinvalmistaja Turner and Newall teetti seurantatutkimuksen 20 vuotta valvottua asbestityötä tehneistä ja siinä ilmeni suojaimista ja terveystarkastuksista huolimatta vahvasti kohonnut kuolevuus keuhkosyöpään. Tilaaja yritti estää tulosten julkaisemisen, ja julkaisusta tuli käännekohta. Kanadan kaivosteollisuuden järjestö kykeni tosin muuttamaan erään toisen tutkimuksen päätelmät asbestialtistuksen ja syöpätapausten yhteydestä, kun artikkeli siitä julkaistiin Englannissa. Asbestin (sinisen krokidoliitin) ja mesoteliooman syy-yhteyden osoitti 1950-luvun lopussa eteläafrikkalainen patologi, joka muutti Englantiin ja julkaisi tietonsa krokidoliittikaivoksen ympäristössä asuneiden (lasten) runsaista keuhkokasvaimista. Pohjois-Amerikan kaivosyhtiöiden 1957 perustama Asbestos Research Council ( asbestitutkimusneuvosto ) häiritsi vuosia lääketieteen keskustelua ja vaikutti raja-arvoihin. HTP-arvon Pohjois-Amerikan kaivosyhtiöiden 1957 perustama Asbestos Research Council (asbesitutkimusneuvosto) häiritsi vuosia lääketieteen keskusteluja ja vaikutti raja-arvoihin. Eräs asbestinvalmistaja teetti 1943 eläinkokeet asbestipölyn syöpäriskistä ja salasi hirvittävät koetulokset, kunnes ne sattumalta löytyivät 50 vuotta myöhemmin. ( haitallinen tunnettu pitoisuus ) arvioi British Occupational Hygiene Socity (BOHS) 1968 poikittaistutkimuksesta, jossa aineistona oli 290:n yli 10 vuotta asbestityötä suojattuna tehneen terveystarkastus. Kritisoitu tutkimus ei huomioinut työpaikkaa vaihtaneiden ja eläkkeelle jääneiden terveystarkastuksia eikä poissaolotiheyksiä, keuhkoröntgenkuvia ei vertailtu aikasarjana eikä, passiivisen altistuksen vaikutuksia vertailtu. BOHS:n ja pian myös kansainvälinen suositus, neljä mikrokuitua / cm3 ilmaa, ylittyy raaka-asbestilevyjä käsiteltäessä eikä ole turvallinen. Pohjoismaat irtisanoutuivat BOHS:n normeista 1970-luvun puolivälissä. Turun telakan asbestikamppailu Suomessa kivi- ja asbestipöly rinnastettiin pitkään toisiinsa, ja suojaimien tarve arvioitiin (hiekkapuhalluksen) kvartsipölystä. (Asbestia on viittä eri mineraalia, joiden pöly leijuu ilmassa eri pituisen ajan minuuteista useisiin tunteihin.) Telakoilla altistus jäi aluksi putkitöiden ympäristöön. Turun telakka aloitti 1963 konehuoneiden lämpöeristämisen ruiskuasbestilla, ja 1966 massa ruiskutettiin ensi kerran laivan pituudelle. Paloturvallisuutta tehostettiin käytävien asbestilevyillä. Pölyjen haitallisuudesta tiedettiin 1960-luvulla se, että hiekkapuhaltajat (ruosteharjaajat), eristäjät ja laivaputkimiehet kävivät lakisääteisissä terveystarkastuksissa. Asbestin vaaroista kertoivat suurilla työpaikoilla Ruotsin paluumuuttajat - turhaan. Varusteltavan jäähdytysaluksen palossa viisi sähkömiestä tukehtui häkään paloalueen ja vesirajan alapuolelle. Palon syitä olivat bitumiliima, lastiruumien vanerilevyt ja maalien huurut, ja onnettomuusselvitysten jälkeen asbestilevyjen käyttöä lisättiin edelleen. Työhuonekunta sai työtaistelulla kaksi edustajaa telakalle luotavaan keskussuojeluelimeen, joka muutama vuosi myöhemmin käsitteli epoksimaalien liotinainemyrkytysten ja vaikeiden työtapaturmien lisäksi asbestipölyongelmaa. Varusteltava laivan runko, putkiverstas, puusepänverstas jne. olivat 1970 asbestin saastuttamia tiloja. Silva-naamareita oli toki käytössä, ilman riittävää tietämystä käyttötarpeista. Putkistojen ja pakoputkien eristämisestä levisi pölyä ympäriinsä, sillä massa tehtiin avoastioissa kunnes valmistajan muovisäkkeihin lisättiin vain vesi. Puusepänverstaan neljän kerroksen levylinjalla asbestilevyjä käsiteltiin koneellisesti leikkauksesta ja laminoinnista maalinkuivatukseen. Koneiden poistoimurit eivät vieneet kaikkea mikropölyä. Varustelun puusepät työstivät asbesti- ja mariniittilevyjä taso- ja käsikoneilla laivan lähes suljetuissa tiloissa. Harmaa levy sisälsi asbestia % ja vaalea mariniitti noin 15 % painosta. Takuu- ja määräaikaishuolloissa asbestipölyä tuli purkamisesta putkien ja seinien korjauksiin sekä pääja apukoneiden tiivisteiden vaihdoista, kytkinlevyjen, jarruhihnojen ja laakerien asennuksiin. Työterveyslaitoksen syksyllä 1971 järjestämässä seminaarissa telakoiden työterveysoloista asbesti vei huomion. TVK:n talolla esitelmöitiin, miten USA:n laivasto säänteli korjaustelakoiden purkutöitä ja suojaimia, miksi asbestin koneleikkauksessa molemminpuoliset tehoimurit eivät riittäneet suojaratkaisuksi, miten rakennusalan eristäjillä ja telakoilla ilman hengityssuojaimia ulkopuolisina altistuneilla ilmeni USA:ssa samoja ammattitauteja. Asbestille altistuneiden syöpien ennustettiin lisääntyvän jopa 30 vuoden ajan jne. Metalliliittoa edustanut Helsingin telakan pääluottamusmies tiedotti käännösten tiedoista Wärtsiläyhtymän työpaikoille ja Metalliliitolle. Turun telakan varapääluottamusmies Ossi Ahokas piti asbestin esillä mottona työläisen terveys ei ole kauppatavaraa. Työpaikkaselvityksillekin oli 1972 edellytykset, kun työterveyslaitoksella koulutetut uusi lääkäri ja työhygieenikko olivat aloittaneet työnsä. Ahokas pyrki sopimaan massaruiskutukset eri aikaan kuin muut työt, mutta järjestely riippui aikatauluista. Massan krokidoliitti vaihdettiin tosin vähemmän vaaralliseksi antofyliitiksi ja työskentelyalueita eristettiin kuten maalauksessa. Hitsaajat lopettivat ajoittain työt ruiskutusten ajaksi, puusepät istuivat useita kertoja asbestia vastaan ja laivapuusepät saivat istumalakoilla 1973 vaarallisen työn lisän levytystöihin ja laivasiivoukseen. Siivoojat käyttivät harjaa ja sihveliä, koska mikropöly meni siirrettävien imurien läpi kunnes pöly tukki letkun. Lääkäri selvitti lähinnä kemikaaliriskejä ja 1974 valmistui hyväksyttyjen valmisteiden luettelo ; työhygieenikko mittasi vuosia melutasoja. Telakan toimikunnissa Ahokas vaati uusia materiaaleja. Vastaluotu työsuojelupiiri tarkasti telakan ennen työsuojelun valvontalain voimaantuloa (1974 alusta) ja antoi korjausmääräyksiä ja kehotuksia ilmanvaihdosta, määräyksiä hiukkaspitoisuuksien mittaamisesta eri puolilla telakkaa, kiinteillä koneilla ja varusteltavissa laivoissa sekä vaati toimenpideselvityksiä. Putkiverstaalle haettiin jopa telakan johtaja paikalle, koska työnjohto ei ollut välittänyt työmääräyksistä. Työsuojelupiirin, työnantajan ja työntekijöiden edustaja, tuore työsuojeluvaltuutettu Ahokas, sopivat 1974 ohjelman perusparannukista, joita olivat tasosirkkeleiden kaksipuoliset tehoimurit, seinillä erotetut varustelun sahausasemat ja kohdepoistot. Työsuojelupiirin antoi 1974 seikkaperäiset, pohjoismaisena työnä valmistellut asbestityömääräykset. Ahokas ei antanut sijaa lykkäyksiin, koska normaalissa työssä ei voinut olla jatkuva kaasunaamarin käyttöpakko muiden työskentelyn takia. Asbestin käytön olivat luoneet tilaajan, merivakuutusyhtiön ja tarvikevalmistajien intressit. Eristeenä alettiin 1974 kokeilla lasivillaa ja lasikuitukangasta, jotka tilaajat pian hyväksyivät. Raaka-asbestilevyjen laminointi-maalauslinjan pölyarvoja oli mahdotonta saada uuden raja-arvon alapuolelle ja siksi alettiin käyttää valmiiksi laminoituja mariniittilevyjä. Mariniitti korvattiin 1975 vermikuliitilla, jonka korvasi alumiini. Asbesti jäi 1976 dieseltehtaan ja korjaustelakan ongelmiksi, joita ratkaistiin 1987 työsuojelulainsäädännön osittaisuudistuksessa. Terveys meni, korvaajaa ei voi osoittaa Asbestille ei ole turvallista raja-arvoa, sillä elimistö ei kykene hajottamaan keuhkoihin ja keuhkoista verentai imunestekiertoon päässeitä hiukkasia kuten kemikaaleja. Asbestille altistuivat pahimmin 1940-luvulla syntyneet, jotka tulivat työelämään kulutushuipun aikaan ennen suojainpakkoa sekä laite- ja työjärjestelyjä. Seuraukset tulivat vuodessa luvulla Suomessa röntgenkuvattiin yli vähintään 10 vuotta rakennustyötä, vuoden telakkatyötä tai asbestityötä tehneen keuhkot. Tutkituista 22 %:lla (4133) oli keuhkokudosmuutoksia, useimmiten molempien keuhkojen plakkiutumia. Keuhkopussin tulehdukselliset muutokset, kudosten paksuuntuminen ja plakkiutuminen, täyttivät noin 3/4 :lla jatkotutkimuksiin lähetetyistä hyväksytyn ammattitaudin rajan. Altistuneilla on erityisesti kohonnut mesoteliooman riski, joskin keuhkosyövän riski on myös kohonnut luvun alun tietojen perusteella miesten mesotelioomatapauksista 85 % ja keuhkofibroositapauksista 30 % on asbestiperäisiä. Vuosittain uusista keuhkosyöpätapaukista noin 10 %:ssa taustalla on asbestialtistus. Syöpään menehtyneistä Turun telakoiden entisistä työntekijöistä varsin monet eivät koskaan tehneet varsinaista asbestityötä (eristämistä). Työnantajan ei voida toisaalta osoittaa rikkoneen lakeja tai olemassa olleita työturvallisuusmääräyksiä, joissa pitkään näkyivät globaalin suurteollisuuden lobbarien sormenjäljet. Pentti Mäkelä FM Ossin Aika kirjan kirjoittaja. Tärkeimmät kirjalliset lähteet: Maria Albin, Asbestindustrin påverkade mydigheternas riskbedömning. Läkartidningen 2004/14 (101); K. Koskinen etc., Radiographic abnormalities among finnish construction, shipyards and asbestos industry workers. Scandinavian Journal of work environment health.1998:24; K. Koskinen etc., Incidence of cancer among the participants of the finish asbestos screening campaign, Scandinavian Journal of work environment health 2003:29; F. Koelsch, Handbuch der Berufskrankheiten, Jena 1935; Runar C. Öhman, Silikos-studier jämte bidrag till kännedom om den s.k. minsjukan bland utvandrare från svenska mellersta Österbotten, Helsingfors 1927; TA. Metalliliiton arkisto, Jd:1 Työterveys ja työturvallisuus laivanrakennuksessa seminaarin alkuperäisaineisto (ei käännöksiä). Arkistolähteet: Metalli 49/ Turun telakan työhuonekunnan pöytäkirjat; Turun Maakunta-arkisto, Turun ja Porin läänin työsuojelupiiri, lakkautetut työpaikat: Wärtsilä, Haa:40-43, Turun telakan tarkastuspöytäkirjat, jälkitarkastukset ja toimenpideselvitykset 1970-luvulta. Telakalla ja Dieseltehtaalla työskennelleiden haastatteluja.

10 10 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Työsuojelua ja palkkakysymyksiä Turun telakalla luvuilla Kirja Ossi Ahokkaasta ilmestynyt Mäkelä, Pentti: Ossin Aika. Palkkakysymyksiä ja työsuojelua Turun telakalla luvuilla.Turku ISBN sivua. Ossi Ahokas ( ) oli Metalli 49:n ja koko Metalliliiton piirissä hyvin tunnettu työsuojelun käytännön uranuurtaja. Hän toimi myös Turun kaupunginvaltuustossa ja terveyslautakunnassa. Uusi kirja käsittelee Ossin elämänvaiheita ja hänen elämäntyötään telakan työsuojeluvaltuutettuna ja varapääluottamusmiehenä. Kirjan on kirjoittanut historiantutkija Pentti Mäkelä ja kustantanut Ossi Ahokkaan säätiö. Kentän ääni Ossin Aika. Palkkakysymyksiä ja työsuojelua Turun telakalla luvuilla -teos on paljon muutakin Kirjassa myös ammattiosasto Metalli 49 nousee esiin edelläkävijänä, jolla oli omat tavoitteensa ja merkittävä vaikutus työntekijöiden aseman paranemiseen valtakunnallisesti. kuin henkilöhistoria. Se avaa Turun telakan sodanjälkeisten vuosikymmenien tapahtumat seikkaperäiselle tutki- mukselle. Mäkelä kirjoittaa Ossi Ahokkaan uraa seuraillen niin telakan palkkaliikkeistä, työsuojelun kehityksestä kuin työprosessien muutoksistakin mukaansa tempaavasti. Kirjassa myös Ossin ammattiosasto Metalli 49 nousee esiin liiton linjaa kritisoineena edelläkävijänä, jolla oli omat tavoitteensa ja merkittävä vaikutus työntekijöiden aseman paranemiseen valtakunnallisesti. Turun telakalta monet uudistukset levisivät muualle maahan. Monipuolinen vaikuttaja Kirja on elämänmakuinen tarina säihkyvästä persoonallisuudesta, humoristista ja kovasta neuvottelijasta, monipuolisesta ay-vaikuttajasta, joka omisti suuren osan elämästään telakkateollisuuden työsuojelun parantamiselle ja työlainsäädännön kehittämiselle. Ahokas oli Suomen ensimmäinen päätoiminen työsuojeluvaltuutettu. Hän organisoi mm. länsirannikon telakoiden työsuojeluvaltuutettujen kesken kauas kantaneen yhteistyön ja toimi vasemmiston äänenä Turun terveyslautakunnassa kansanterveyslain toimeenpanon aikaan. (M49) Ossin aika -kirjaa myynnissä Metalli 49:n toimistolla Ossin aika -kirjan voit ostaa Metalli 49:n toimistolta (Tuureporinkatu 17 C, Turku, puh ) Hinta: 20 euroa/kpl Ensimmäinen suomenkielinen kirja kansalaismediasta Ensimmäisessä suomenkielisessä yhteisömediaa käsittelevässä kirjassa kerrotaan mm. Italian ja Ranskan aktiivisista ay-liikkeen ja vasemmiston yhteisöradioista. Radio Robin Hood jatkaa tätä perinnettä Suomen Turussa Metalli 49:n osittain omistamana ja tuella. Yhteisömediakirjan on kirjoittanut Maarit Nermes. Kirjaan sisältyy pitkä osuus Suomen yhteisömediasta. Kirjassa käydään läpi yhteisömedian historiaa Latinalaisen Amerikan katolisen kirkon ja alkuperäiskansojen sekä kaivostyöläisten radioista Euroopan radikaaleihin ja sivistäviin televisioihin ja radioihin, jotka ovat usein toimineet ilman lupia. Yhdysvalloissa ala on noussut uuteen kukoistukseen Democracy Now! (demokratia nyt) -ohjelman myötä. Demokratiaa, ihmisoikeuksia sekä rauhaa ja sotaa käsittelevää ajankohtaista ja kriittistä radio- ja televisio-ohjelmaa tuottavat kokeneet toimittajat kuuntelijoiden ja katselijoiden tuen turvin. Englanninkieliset ohjelmat ovat maksutta tarjolla kaikille ei-kaupallisille radioille ja televisioille ympäri maailmaa. Myös Radio Robin Hood lähettää taajuudella 91,5 Mhz Democracy Now! -radio-ohjelmaa iltaisin klo 23. Tarjous Metalli 49:n jäsenille YHTEISÖMEDIAKIRJA VAIN 16,50 /KPL (SIS ALV. JA POSTITUSKULUT). NORM. HINTA 22, 00 Tarjous on voimassa asti MITEN VOIN TILATA? Tilaukset sähköpostiin mukaan nimi ja osoite sekä kappalemäärä. Kirja(t) toimitetaan 2. luokan kirjeenä tai tavanomaisena postipakettina ilmoitettuun osoitteeseen. Mukana tulee lasku, jossa on 14 päivää maksuaikaa. TÄRKEÄÄ: Muista ilmoittaa olevasi Metalli49 jäsen mainitsemalla se sähköpostissa, niin saat kirjan alennettuun hintaan. Ensimmäinen suomenkielinen kirja kansalaismediasta on nyt tarjolla jäsenhintaan euroa. Nermes, Maarit. Yhteisömedia. Yli 40 vuotta kansalaisviestintää Suomessakin. ISBN: Nmerta Kustannus Oy. Turku sivua.

11 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli Metalli 49 ja Pietarin Koneenrakentajat uusi yhteistyösopimuksensa Turun Metallityöväen ammattiosasto 49:n ja Pietarin Koneenrakentajien välillä solmittu yhteistyösopimus täytti viime toukokuussa 25 vuotta. Nyt yhteistyösopimus uusittiin Pietarissa lokakuuta järjestetyssä tapaamisessa. Järjestöt katsovat tulevaan Metalliteollisuuden edunvalvonta on Suomessa ja Venäjällä edelleen hyvin erilaista. Vuorovaikutus turkulaisten ja pietarilaisten metallityöläisten välillä on opettanut osapuolille paljon. Olemme vieneet Venäjälle suomalaista neuvotteluosaamista, tietoa mm. työsuojeluja työturvallisuusasioista sekä Suomen metallissa käytössä olevista palkkausmuodoista, Metalli 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki. Yhteistyön tähän saakka tärkein ponnistus oli EU-rahoitteinen monivuotinen ITUP-projekti 2000-luvun taitteessa. Työnantajapolitiikka Venäjällä on muuttunut yhteistyömme aikana radikaalisti. Ulkomaisesta työvoimasta ja vuokratyöstä on tullut naapurissakin arkipäivää, kertoo Palomäki. Seminaari ja arvokas juhla Yhteistyön merkkivuoden päätapahtuma oli kesäkuun 7. päivä Turussa järjestetty teollisuuspoliittinen seminaari ja yhteistyön 25-vuotisjuhla. Urheilutalo Rientolassa pidety- Pietarin Koneenrakentajien puheenjohtaja Viktor Kalinin ja Metalli 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki allekirjoittivat sopimuksen Työn palatsissa Pietarissa lokakuun alussa. Mukana neljäysin delegaatiossa tulkki Heikki Timonen, varapuheenjohtaja Reijo Nylander, veteraanijaoston puheenjohtaja Martti Katajainen ja toimitsija Raimo Kytömaa. ty juhlallisuudet kokosivat tovereita yhteistyön eri vaiheista pohtimaan tulevaa. Samalla viikolla Turussa vietettiin Turku-Pietari -ystävyyskaupunkiyhteistyön 60-vuotisjuhlaa. Yhteistyö uusille urille, nuoret mukaan Kesäkuun juhlassa Suomi- Venäjä-seuran tervehdyksen esittänyt seuran hallituksen jäsen ja Metalli 49:n ex-puheenjohtaja Seppo Leino kannusti kehittämään yhteistyösuhteita edelleen. Yhtenä vaihtoehtona voisi hänen mukaansa olla Metalli 49:n ja Koneenrakentajien yhteinen esiintyminen vuonna 2014 järjestettävässä Itämeren alueen kansalaisfoorumissa. Päivitettyyn sopimukseen kirjattiin myös velvoittava lauseke nuorten jäsenten ottamisesta mukaan järjestöjen väliseen yhteistoimintaan. (M49) Kesäkuun juhlassa Venäjän pääkonsulaatin varakonsuli Evgeny Sysoev esitti tervehdyksen. Kesäkuun teollisuuspoliittisessa seminaarissa Suomen Venäjän ja Neuvostoliiton suurlähettiläänä Moskovassa pitkään toiminut Heikki Talvitie peilasi Suomen ja Venäjän elinkeinoyhteistyön nykyhaasteita idänkaupan voimavuosiin. Metalli 49:n pitkäaikainen toimitsija, nykyinen kansanedustaja Jyrki Yrttiaho oli keskeinen vaikuttaja, kun yhteistyösuhteita Pietarin Koneenrakentajiin luotiin 1980-luvulla. Myöhemmin hän oli aktiivisesti kehittämässä vuorovaikutusta edelleen, mm. merkittävän EU-projektin muodossa. Yrttiaho toimi kesäkuun seminaarin puheenjohtajana ja toi myös iltajuhlaan terveiset eduskunnasta. Juhlavieraiden joukossa Rintolan salissa olivat mm. valtiopäiväneuvos Ensio Laine (oikealla) sekä tunnettuja neljäysiläisiä aktiiveja Risto Takala (kolmas oikealta), Erkki Mäkelä (pöydän päässä), Aira Mäkelä, Raija Helin, Seppo Tuomisto ja Veikko Koskinen.

12 12 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Trafotekilla aktiivinen työhuonekunta Työntekijöiden edunvalvonta vahvistuu Työhuonetoimikuntaan kuuluvat Erkko Räsänen, pääluottamusmies Veijo Laukkanen, T2-hallin luottamusmies Mika Uusitorppa, toiminnantarkastaja Rosanna Peltoniemi, Heikki Varonen, Petri Rantio ja Mikko Heiskala (pikkukuvassa) sekä Mari Salminen (ei kuvassa) katsovat, että järjestäytynyt työpaikka ja työhuonetoimikunta antavat hyvät edellytykset ajaa parannuksia työntekijöiden työehtoihin. Myöskään työhuonekunnan virkistystoimintaa ei aktiivijoukko ole unohtanut. Muuntajia Kaarinan Auranlaaksossa valmistava Trafotek Oy ei ole työnantajana helpoimmassa maineessa. Työntekijöiden edunvalvontaorganisaatio on kuitenkin kehittynyt kuluneen viiden vuoden aikana ratkaisevasti. Trafotekilla on tänä syksynä täystyöllisyys. Tehtaan kahdessa hallissa valmistetaan 160 hengen voimin isoja tilauksia eri yrityksille. Energiateknologialle riittää kysyntää, isoja ja pieniä muuntajia valmistuu sähköntuotannon ja -jakelun tarpeisiin. Yri- Mikko Heiskalan mukaan työhuonetoimikunnan kautta työntekijät saavat tietoa työpaikan asioista ja pääsevät myös vaikuttamaan niihin. tyksellä on tuotantolaitokset myös Virossa ja Kiinassa. Palkoissa parannettavaa Töitä riittää jatkossakin. Pääluottamusmies Veijo Laukkasen mukaan palkat ovat hyvästä tilauskannasta huolimatta pysyneet alan keskiansioon nähden alemmalla tasolla. Palkkakuopassa ovat niin tuotannon työntekijöitä kuin toimihenkilötkin. Kannustavuus hyvään suoritukseen puuttuu niin palkoissa kuin palkkioissakin, Laukkanen toteaa. Yritys on käyttänyt runsaasti vuokratyövoimaa, mutta nyt työnantaja on vakinaistanut muutamia vuokratyöntekijöitä ja vaikuttaa siltä, että talon kirjoille tulee lisää työntekijöitä vuoden vaihteessa, kertoo yrityksessä 7 vuotta työskennellyt Mikko Heiskala. Järjestäytyneenä vahvempi Heiskala on pari vuotta sitten perustetun työhuonetoimikunnan jäsen ja siten työpaikan edunvalvontaorganisaation ytimessä. Kun Veijo Laukkanen valittiin työpaikan pääluottamusmieheksi viisi vuotta sitten, yksityisen työttömyyskassan jäseniä oli paljon, mutta vähitellen suuri osa on siirtynyt Metalli 49:in. Aikaisemmin järjestäytymättömyys piti työntekijäpuolen neuvotteluvoiman heikkona. Nyt luottamusmiehelle on raivattu toimintamahdollisuuksia ja neuvotteluyhteydet työnantajaan ovat parantuneet. Trafotekilla ja Metalliliiton edunvalvonnalla on ollut huono maine, mutta Veijon myötä on alkanut tapahtua, kehaisee työhuonetoimikunnan jäsen Mari Salminen, joka on työskennellyt Trafotekilla jo 13 vuotta. Suurin osa työhuonetoimikunnan jäsenistä on ollut ammattiosaston Metalli 1 jäseniä, mutta ovat sittemmin omasta tahdostaan siirtyneet ammattiosasto Metalli 49 jäseniksi. Se on ollut Metalli 1:lle asia, jota he eivät voi hyväksyä. Ihmettelen suuresti, miksi Metalli 1 on niin yhteistyökyvytön työntekijöiden etujen ajamisessa, mehän olemme kuitenkin samassa liitossa, pääluottamusmies Veijo Laukkanen kysyy. Tiedon kulku parantunut Petri Rantio pitää työhuonekunnan perustamista ja sen toimikuntaan kuulumista tärkeänä juuri tiedonkulun ja työpaikan asioihin vaikuttamisen vuoksi. Toimikunnan kokouksissa käsitellään asioita, joista sitten luottamusmiehet neuvottelevat työnantajan kanssa, yrityksessä 11 vuotta työskennellyt Rantio kuvaa. Heiskala säestää: Tällä tavoin saamme oman mielipiteemme paremmin esille emmekä toisaalta joudu olemaan huhupuheiden varassa siitä, mitä työpaikalla tapahtuu, hän sanoo. Työhuonetoimikunta on jo puuttunut T2-hallissa olleisiin ongelmiin. Työolosuhteissa oli puutteita, joita yhteisen neuvonpidon jälkeen listasimme ja veimme työnantajapuolen tietoon. Asioita alettiinkin laittaa kuntoon, kertaavat työhuonetoimikunnan jäsenet. Edustaja yrityksen johtoryhmään Viimeisimpänä saavutuksena työntekijät mainitsevat edustuksen saamisen yrityksen johtoryhmään. Tavoitteena oli edustajan saaminen hallitukseen, mutta työnantajalle se ei käynyt, vaikka lakikin edustusta edellyttää. Niinpä työnantaja keksi perustaa johtoryhmän, johon työntekijäedustus nyt otettiin, kertoo Laukkanen. Edustus on joka tapauksessa merkittävä edistysaskel työpaikan edunvalvonnassa. Yrityksen 30-vuotisessa historiassa tällainen työntekijöiden edustus on todella hieno uudistus, sanoo Mari Salminen. (M49)

13 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli Jäsenten vapaa-ajanalue kutsuu lapsiperheitä Kirjala kappale kauneinta Suomea Metalli 49:n jäsenten vapaa-ajanviettopaikka Ali- Kirjalan tila sijaitsee kahdenkymmenen kilometrin päässä Turun kauppatorilta Paraisten suuntaan. Matkaa on kahdeksan kilometriä. Paikka on siis kolmen kaupungin Turun, Kaarinan ja Paraisten - läheisyydessä ja näin ollen hyvien palveluiden ja kauppojen tuntumassa. Päärakennuksen yläkerrassa on kolme huonetta, joissa majoitustilaa 16 hengelle. Lisäksi on kaksi metsämökkiä ja pihassa valvojan mökki, jota paraikaa kunnostetaan. Päärakennuksessa on iso tupakeittiö, oleskeluhuone ja kokoustilaa noin 50 henkilölle. Jäsenet voivat nauttia myös pihapiirissä olevan vanhan, osittain hirsisen, puulämmitteisen saunan löylyistä ja saunan läheisyydessä on myös alueen grilli- ja savustuspaikat. Tanssilavalla pidämme suvitansseja ja pihan lastenalueen kunnostamme ensikeväänä lasten ja lapsiperheiden iloksi. Ali-Kirjalan alueella on myös uimaranta, lastenranta ja venelaituri. Runsaita kalavesiä ja kalastusoikeutta ovat asukkaat ahkerasti käyttäneet. Kirjalan vapaa-ajankeskuksen alue on valtaosin nurmikenttää, jolle on hyvä majoittua niin vaunualueelle kuin omalle telttailualueelle rannan tuntumaan. Tilan kokonaispinta-ala on n. 40 hehtaaria, josta osa on metsää upeine marja- ja sienestysmaastoineen. Kirjala hankittiin aikoinaan Metallin 49:n omien jäsenten käyttöön, mutta sittemmin alueella ovat voineet varata kesä- ja talvipaikkoja myös muiden ammattiyhdistysten jäsenet ja ei-jäsenet. Lokakuun alusta 2013 ammattiosasto on kuitenkin päättänyt palauttaa alueen vain Metalli 49:n jäsenten käyttöön. Syystalkoiden yhteydessä olemme siivonneet paikat talvikuntoon. Nurmialueet siistitään lähtevien asukkaitten jälkeen ja toivommekin keväällä paikan olevan entistä ehommassa kunnossa. Toivomme uusien nuorten Metalli 49 jäsenten ja perheiden kiinnostuvan tästä ihanasta luonnonkauniista alueesta ja viihtyvän täällä nauttien ainutlaatuisesta jäsenedusta. Tarkemmin paikkaan voit tutustua paikan päällä tai netissä sivulla Palveluiden hinnaston, valokuvia ja tapahtumakalenterin löydät netistä tai soittamalla siellä oleviin puhelinnumeroihin. Tule sinäkin viihtymään ja nauttimaan vapaa-ajasta perheesi ja lastesi kanssa! Kirjalan hoitotoimikunnan puolesta, Mervi Hongisto Ali-Kirjala jäsenten vapaa-ajanviettopaikkana jo yli 40 vuotta Kuluva vuosi on ollut muutosten vuosi myös Kirjalassa. Suurimpia muutoksia ovat olleet käytännön asioissa alueelle tulon suhteen. Tilojen ja mökkien varaukset sekä maksujen ja avainten noudot/palautukset ovat pääsääntöisesti kulkeneet etukäteen ammattiosaston toimiston kautta. Tätä muutosta ei ole tehty jäsenten kiusaksi, vaan olemme ottaneet mallia muiden ammattiosastojen toimintatavoista. Tämä systeemi on muillakin osastoilla sekä järjestöillä käytössä eli nämä asiat hoidetaan keskitetysti yhdestä paikasta, Metalli 49:n Käy tutustumassa Ali-Kirjalan vapaa-ajanalueeseen ja kysy lisätietoa! lauantaina 30. Paikan päällä: Ali-Kirjalantie 284, KIRJALA Kirjalaan tullessa voit kysyä opastusta Ville Kannistolta tai Esa Hongistolta Netissä (myös ajo-ohje ja uudet kuvat!): Varaukset ja lisätiedot toimistolta: Tuureporinkatu 17 c, Turku toimistonhoitaja Anu Tuovinen , toimistolta Tuureporinkadulta, josta myös saat lisätietoja alueen toiminnasta. Koko perheen joulujuhla Tapahtumia järjestetämme perinteiden mukaan esim. marraskuun 30. päivä koko perheen joulujuhla sekä maaliskuun 2014 alussa pilkkikisat. Tulevana kesänä tietysti ohjelmaa myös! Tervetuloa viihtymään Kirjalaan, pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa! Susanna Merinen, sihteeri Metalli 49 Koko perheen PIKKUJOULUT marraskuuta klo Ali-Kirjalassa (Alikirjalantie 284, Kirjala) Tarjolla on jouluista syötävää ja ohjelmaa lapsille!

14 14 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Nuorisojaoston toimintavuosi asiaa ja rennompaa menoa Tietoa teollisuuspolitiikasta ja kartingkisat Nuorisojaosto vieraili huhtikuussa Urho Kekkosen museossa Tamminiemessä Helsingin Meilahdessa. Urho Kekkosen aikaan huvila toimi presidentin edustusasuntona. Metalli 49:n nuorten pikkujoulun seminaaripiknik! (Turku-Maarianhamina-Turku, Viking Amorella/Grace) Lippujen jako klo 8.00 Viking Linen terminaalin 2. kerros (Linnasatama, Turku) Meriaamiainen klo (Viking Buffet, kansi 8) Palkat, voitot ja eurokriisi -seminaari lauantaina 7.12 Ohjelma: (alkaen klo 10.00, kokoustilat, kansi 9) Palkat, voitot, tulonjako ja ns. kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari Eurokriisi, talouspolitiikka ja luokkataistelu Antti Ronkainen, talousbloggari Laivan vaihto Maarianhaminassa klo Buffetpäivällinen klo (Buffet Aurora, kansi 10) Paluu Turkuun klo Ilmoittautumiset mennessä Anulle ) Hinta: 15 euroa/hlö (sisältää seminaarin ja matkat, meriaamiaisen sekä buffetpäivällisen). Ilmoittautuessasi saat maksutiedot. Ilmoita myös syntymäaikasi ja kansalaisuus, jos ei Suomen. Risteilyseminaari on tarkoitettu Metalli 49:n nuorille jäsenille (35 vuotta tai alle). Järjestää: Metalli 49:n nuorisojaosto yhteistyössä Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistyksen kanssa TERVETULOA! Lisätiedot: Johannes Tamminiemen saunassa on tehty poliittista historiaa. Neljäysin ryhmä ei kylpemään tällä kertaa päässyt, mutta sauna toimii myös tilaussaunana. Hintaa saunareissulle tosin kertyy useampi tuhat euroa. Metalli 49:n nuorisojaoston vuosi on ollut täynnä toimintaa. Huhtikuussa jaosto järjesti kevätretken, jonka teemana oli valtiollinen teollisuuspolitiikka. Ryhmä vieraili Urho Kekkosen museossa Meilahden Tamminiemessä. Kekkosen virka-asuntona toiminut rakennus kätkee sisäänsä monta teollisuuspolitiikkaa sivunnutta tarinaa, joista asiantunteva opas ryhmälle kertoi. Niin ikään Urho Kekkoselle tutussa paikassa Helsingin Ostrobotnialla pidettiin seminaari, jossa tutkija Jussi Ahokas kertoi mitä on keynesiläinen elvyttävä talouspolitiikka ja Jyrki Yrttiaho loi kriittisen katsauksen nykyhallituksen työllisyys- ja teollisuuspolitiikkaan, joka on välinpitämättömyydessään suorastaan röyhkeää. Kartingmestari selvisi elokuussa Nuorisojaoston kartingkisat ajettiin elokuussa Turku Kartingin sisäradalla. Kiivasrytmisen kisan voiton vei viimevuoden kolmonen Harri Aaltonen Vakilta. Sisärata soveltui kylmähermoisille ulkorataa paremmin, sillä nopeat käännökset ja ajoittain tiivis tunnelma kurveissa sai hätäisemmät pyörähtämään jo aivan finaalin alkumetreillä. Palkat, voitot ja eurokriisi Joulukuun 7. päivä nuorisojaosto järjestää pikkujoulupiknikin laivalla (ks. tarkemmat tiedot oheisesta ilmoituksesta). Aamupäivän ohjelmassa on seminaari, jossa asiaa teollisuuden palkkojen ja yritysten voittojen kehityksestä. Alustamassa yliaktuaari Olli Savela. Eurokriisiin saloihin puolestaan johdattaa Harri Aaltonen Vakilta, Tomi Grönberg Raistekilta ja Mikko Fälden STX:ltä puntaroivat nuorisojaoston kartingkilpailujen asetelmia finaalia odotellessaan. Finaalissa Aaltonen vei voiton ja nousi korkeimmalle palkintopallille. Työllisyysseminaari pidettiin Ostrobotnialla. Kuvassa puhumassa taloustutkija Jussi Ahokas. Ahokas puhui keynesiläisen - elvyttävän ja työllisyyteen panostavan - talouspolitiikan puolesta. talousbloggari Antti Ronkainen. Lue Ronkaisen haastattelu tämän lehden takasivulta ja ilmoittaudu mukaan risteilylle! (M49)

15 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli Toimintaa ikääntyvien parhaaksi Martti Katajainen Veteraanijaoston puheenjohtaja. Veteraanien isojen osastojen laivaseminaari onnistui hyvin. Osanottajia oli 530. Käytännön järjestelyt oli hoidettu erinomaisesti, Turun päässä asioista vastasi Seppo Tuomisto. Kansanedustaja Jari Myllykoski, joka toi seminaariväelle eduskuntakuulumiset ja työehtoasiantuntija Jouni Miettinen Metalliliitosta alusti työelämän muutoksesta. VTT, erikoistutkija Minna Ylikännö puolestaan puhui eläkeläisten köyhyydestä. Ritspiikki ja Vaasan hanuristi viihdyttivät omalla ohjelmallaan. Alustajille ja esiintyjille lausuimme parhaat kiitokset. Helpage International -järjestön tekemä selvitys 60-vuotiaiden hyvinvoinnista julkaistiin Vertailussa oli mukana 91 maata. Suomen sijoitus oli huono, terveyttä vertaillen emme sijoittuneet edes 20 parhaan joukkoon. Kokonaissijoituskin oli vain 15:sta. Hei- näkuussa astui voimaan vanhuspalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tulemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Laki on tarpeen, mutta jos palvelutarpeen selvityksiä ei vanhuksille tehdä, eivät he myöskään saa palvelusuunnitelmaa. Metalli 49:n veteraanijaosto toimii vilkkaasti. Toiminta kattaa mm. oman radio-ohjelman Radio Robin Hoodissa. Ohjelmassa nostetaan esille ajankohtaisia asioita ja pureskellaan ne palasiksi. Jaoston kuukausikokoukset pidetään joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Mukana on aina myös alustaja. Lisäksi järjestämme säännöllisesti seminaareja eduskunnassa sekä kesämatkan. Viimeksi vierailimme Olkiluodon Ydinvoimalassa, tutustuimme Rauman kaupunkiin ja nautimme mainion aterian Kivikylän palvaamossa. Kesäjuhla on perinteisesti pidetty Ali- Kirjalassa ja syysjuhla Urheilutalo Rientolassa. Syksyllä on luvassa myös seminaari osaston toimiston kokoustiloissa ja jouluruokailu. Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin! Martti Katajainen puheenjohtaja Veteraanijaosto Marraskuu Ma klo Veteraanijaoston kuukausikokous, kokouksessa mukana plm Jari Aalto. Urheilutalo Rientola Pulmussuonk. 86, Turku. To Eduskuntavierailu ja seminaari. Lähtö Urheilutalo Rientolasta klo 8.10, linja-auto aseman laituri 9 klo Paluu Turkuun kyselytunnin jälkeen. Ruokailun jälkeen opastettu tutustuminen eduskuntataloon. Ilmoittautuminen Risto Takala :n toimisto Anu Tuovinen Maksu ruokailusta ja seminaarista 20,- maksettava ilmoittautuessa. JOULUkuu Ke klo10.00 Koulutuspäivä osaoston kokoustiloissa Tuureporinkatu 17 C. Ryhmätöiden purku ja joululounas klo14.00, Amica Ravintola Wärtsilä. Stålarminkatu 45. Joululounas tilaisuuden päätteeksi. Ilmoittautuminen välttämätön 2.12 mennessä, 49:n toimisto Anu Tuovinen Tammikuu ma klo 12.15, Rientola. to Juttutupa klo kehitysryhmä 13.15, Rientola. Helmikuu ma 3.2. klo 12.15, Rientola. to Juttutupa klo 12.15, kehitysryhmä 13.15, Rientola. Maaliskuu ma 3.3. klo 12.15, Rientola. to Juttutupa klo 12.15, kehitysryhmä 13.15, Rientola. Eduskuntavierailu maaliskuussa Isäntänä Jyrki Yrttiaho. Eduskuntavierailu ja seminaari torstaina Lähtö Urheilutalo Rientolasta klo Linja-auto aseman laituri 9 klo Turvatarkastus klo Seminaari klo , Pykälä/Momentti -tila Ruokailu klo Opaskierros klo Opastuksen jälkeen lehterille. Paluu Turkuun kyselytunnin jälkeen. Ilmoittautuminen Risto Takala :n toimisto Anu Tuovinen Maksu ruokailusta ja seminaarista 20,- maksettava ilmoittautuessa. Veteraanijaoston koulutuspäivä Ammattiosasto käynnisti historiahankkeen Metalli 49 kantaosasto Turun rauta- ym. metallityöntekijäin ammattiosasto perustettiin Vuonna 2019 Metalli 49 siis täyttää 125 vuotta. Ammattiosasto on käynnistänyt hankkeen Metalli 49:n historian toisen osan julkaisemiseksi juhlavuoteen mennessä. Kari Teräksen kirjoittama Verstasliikkeistä suurtaisteluihin. Metalli 49:n historia vuosilta ilmestyi Se kuvasi osaston kehitystä pienosastoista alu- eelliseksi metallialan teollisuusneuvostoksi. Tarina kulkee läpi suurlakon ja äänioikeustaistelun sekä kansalaissodan päätyen lapualaisajan aaton suuriin työtaisteluihin. Seuraava historiakirja kattaa vuodet Ajanjakso sisältää 30-luvun talouslaman ja vasemmistolaisen ammattiyhdistysliikkeen lakkauttamisen vaikeat vuodet maanalaisine toimintamuotoineen, sotavuosien tuskat ja sotakorvauksia ja toimintavapauksia seuranneen ammattiyhdistysliikkeen suurnousun. Kuinka Metalli 49 vahvistui liittonsa kriitiseksi suunnannäyttäjäksi ja edelläkävijäksi, paikalliseksi ja valtakunnalliseksi voimatekijäksi? Historiahankkeen myötä tehdään jäsenkysely, jossa selvitetään mm. ammattiosaston roolia sodanjälkeisinä vuosikymmeninä jäsenten arkisessa työssä ja muussa elämässä. Historiakirjan kirjoittamisesta vastaa Johannes Yrttiaho. (M49) keskiviikkona klo10.00 osaoston kokoustiloissa Tuureporinkatu 17 C. Ryhmätöiden purku ja joululounas klo14.00, Amica Ravintola Wärtsilä. Stålarminkatu 45. Joululounas tilaisuuden päätteeksi. Ilmoittautuminen välttämätön 2.12 mennessä, osaston toimisto Anu Tuovinen Metalli 49:n 120-vuotisjuhla lauantaina 8. helmikuuta 2014 Tarkemmat tiedot tammikuun jäsenlehdessä!

16 16 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Hallitus ja työmarkkinajärjestöt solmivat alkusyksystä ns. työllisyys- ja kasvusopimuksen. Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen, talousasiantuntija ja blogisti Antti Ronkainen arvioi Metalli 49:n lehden haastattelussa sopimusta ja sen todellisia tarkoitusperiä. Oletukset työllisyyden ja ostovoiman parantamisesta perustuvat pelkille toiveille. 1. Mikä on työllisyys- ja kasvusopimuksen keskeinen sisältö, mitä sillä halutaan saavuttaa? T&K-sopimuksella pyritään lisäämään työllisyyttä, kasvattamaan ostovoimaa ja parantamaan yritysten kilpailukykyä. Näistä kaksi ensimmäistä on alisteisia viimeiselle. Siltä Sopimuksen rakenteellinen heikkous on siinä, ettei siihen sisälly mitään mekanismia, joka takaisi kokonaiskysynnän kasvun. Kuka hyötyy työllisyys- ja kasvusopimuksesta? Yritykset ovat onnistuneet saamaan maltillisen palkkaratkaisun sekä palkkatukea yhteisöveron alennuksen ja nuorisotakuun muodossa, mutta niitä ei ole velvoitettu tekemään yhtään mitään. 1 %, keskituloisen ostovoima laskee yhteensä 2,3 % vuoteen 2015 mennessä. Kotimaisen kysynnän laskeminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tulee syventämään Suomen taloudellista ahdinkoa entisestään. Hallituksen yrityksille tekemä yhteisöveron alennus tuskin muuttuu investoinneiksi ja työllistämiseksi, sillä yritysten tuottamille tavaroille ja palveluille ei ole odotettavissa ostajia. Sopimuksen rakenteellinen heikkous onkin siinä, ettei siihen sisälly mitään mekanismia, joka takaisi kokonaiskysynnän kasvun. Oletukset työllisyyden ja ostovoiman parantamisesta perustuvat pelkille toiveille, sillä uusliberaalissa pääoman kasautumismallissa valtio on luopunut tietoisista makrotaloudellisista ohjausmekanismeista. Jäljelle ovat jääneet ainoastaan niin sanotut automaattiset vakauttajat, esimerkiksi toimeentulotuki, eläkkeet, julkiset työpaikat jne. osin sopimus on linjassa hallituksen harjoittaman talouspolitiikan kanssa, joka on antanut verohelpotuksia yrityksille samalla kun se on lisännyt palkansaajien verotusta ja sallinut työttömyyden kasvun. Sopimuksen tarkoituksena on myös lisätä taloudellisen toimintaympäristön ennakoitavuutta, mikä tarkoittaa äärimaltillisen palkkakehityksen sinetöimistä tuleviksi vuosiksi. Sopimus perustuu oletukseen, että muualla maailmas- Kotimaisen kysynnän laskeminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tulee syventämään Suomen taloudellista ahdinkoa entisestään, arvioi Antti Ronkainen. Ronkaisen ajatuksista voit kuulla enemmän Metalli 49:n nuorten pikkujouluseminaarissa, ks. ilmoitus sivulla 14. sa syntyy kysyntää suomalaisille vientituotteille, mutta vientisektorin vetämänä käynnistyvä yksityisen kysynnän kasvu ei näytä nykyisessä maailmantalouden tilanteessa kovin todennäköiseltä. Kylmässä kapitalistisessa maailmassa viennistä huolehtiminen on tietenkin järkevää, mutta tällaisenaan sopimuksen tavoitteet perustuvat enemmän toiveisiin kuin tietoiseen politiikkaan. 2. Millä keinoin hallitus ja sopijajärjestöt toivovat pääsevänsä sopimuksessa mainittuihin tavoitteisiin? Mitä ajattelet näistä tavoitteista ja keinoista? Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan kyseessä on sopimus, jossa kilpailukyky ja ostovoima lyövät kättä. Koska kilpailukyky taataan maltillisella palkkakehityksellä, hallitus pyrkii lisäämään ostovoimaa tuloverotusta keventämällä. Kuitenkin kun huomioidaan hallituksen jo tekemät päätökset ALV:n, energiaveron ja valmisteveron nostoista sekä hallituksen rakenneuudistuksiin sisältyvät tulevat kuntaveron nostot, sopimuksella tullaan supistamaan ostovoimaa. Veronmaksajain keskusliiton vero- ja ostovoimalaskelmien mukaan niissä kunnissa, joissa kunnallisveroa nostetaan 3. Jos sopimuksen hyväksyy riittävän moni liitto ja se astuu voimaan, kuka voittaa, kuka häviää? Yritysten omistajat voittavat. Yritykset ovat onnistuneet saamaan maltillisen palkkaratkaisun sekä palkkatukea yhteisöveron alennuksen ja nuorisotakuun muodossa, mutta niitä ei ole velvoitettu tekemään yhtään mitään. Kuten yhteisöveron laskua, myös maltillista palkkaratkaisua perusteltiin uuden työpaikan syntymisellä. Koska porkkanat, kepit ja yleissitovuus puuttuvat, mikään ei sido yrityksiä työllistämään ja täten myös lupaukset uusista työpaikoista ovat hatusta vedettyjä. T&K-sopimuksessa kuten hallituksen talouspolitiikassakin hyväksytään Euroopan unioni darwinistisena järjestelmänä, jossa jäsenmaat ajavat omaa etuaan, verokilpailevat ja kampittavat toisiaan aina kun se on mahdollista. Hallitus ja liitot ovat kuin kerjäläisiä, jotka ovat valmiita tekemään mitä vain EK:n lupailemien yksityisten investointien perässä. Leikkisästi voisikin kysyä hallitukselta ja liitoilta, mikseivät ne vaadi vieläkin suurempaa yhteisöveron laskua ja vieläkin kovempaa ostovoiman leikkaamista, jos ne kerran luovat työpaikkoja? Toimittanut: Joonas Laine

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Sisältö 1... 1 2 Luottamusmiehen valinta ja toimiaika... 1 3 Luottamusmiehen tehtävät... 3 4 Vaalien ajankohta ja tiedottaminen... 4 5 Ehdokkaiden asettaminen...

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä.

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä. Tehy ry / Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry työehtosopimus Luottamusmiesvaaliohje LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA KAUDELLE 2017 2019 YLEISTÄ Tehyläisiä työntekijöitä edustaa työehtosopimukseen liittyvissä

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta HOLLOLAN JHL Jäsenkirje 2016 Puheenjohtajalta Vuosi alkoi muutoksin yhdistyksessämme, uusina jäseninä aloitti Padasjoen JHL:läiset TERVETULOA! Työnantaja vaihtui Hämeenkoskelaisilla kuntaliitoksen myötä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Sisältö: 1 Yleiskorotus 1.10.2008 2 Työpaikkakohtainen erä 1.10.2008 12.8.2008 1 Palkankorotus 1.10.2008 Palkkoja korotetaan 1.10.2008

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 1 (5) 332 Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite työehtosopimusten noudattamisesta avustajia välittävissä ostopalveluissa Päätös Puheenjohtajan ehdotuksesta asia jätettiin

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

Uusi suunta turvallisuustyöryhmällä

Uusi suunta turvallisuustyöryhmällä Reijo Valta Uusi suunta turvallisuustyöryhmällä turvallisia sanoja porrastettuna Osuuskunta Jyväs-Ainola ISBN 978-952-5353-38-9 Kopijyvä Jyväskylä I Tulevat vaalit Oulussa ovat erittäin ratkaisevat tehdään

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttaminen koskien

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2.4.2016 Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2 (6)

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan

Lisätiedot

valvoa, että lakeja ja työehtosopimusta noudatetaan oikein Ensihoitopalvelualaa koskevan työehtosopimuksen 22 :n mukaan:

valvoa, että lakeja ja työehtosopimusta noudatetaan oikein Ensihoitopalvelualaa koskevan työehtosopimuksen 22 :n mukaan: YKSITYISEN ENSIHOITOPALVELUALAN LUOTTAMUSMIESVAALIOHJEET YLEISTÄ Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksessa on sovittu luottamusmiestoiminnasta ja Tehyyn järjestäytyneiden työtekijöiden oikeudesta valita

Lisätiedot

Ajankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET 1.1.2016 31.12.2017

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET 1.1.2016 31.12.2017 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET 1.1.2016 31.12.2017 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Luottamusmiesvaali 1 (5) Viestintäalan toimihenkilöiden luottamusmiesvaalien

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

BENEFONIN JULKAISTUN LISTALLEOTTOESITTEEN TÄYDENNYS PER

BENEFONIN JULKAISTUN LISTALLEOTTOESITTEEN TÄYDENNYS PER 1 BENEFONIN 9.2.2004 JULKAISTUN LISTALLEOTTOESITTEEN TÄYDENNYS PER 1.4.2004 Tämä viimeisin Benefon Oyj:n 9.2.2004 julkaiseman listalleottoesitteen täydennys koostuu 23.3.2004 ja sen jälkeen julkaistuista

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2013 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 PAIKALLISET RATKAISUT HARVASSA, YLEISKOROTUS YLEISIN VAIHTOEHTO JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Heinon Leipomo, Sastamalankatu Sastamala

Heinon Leipomo, Sastamalankatu Sastamala SUPER SASTAMALAN SEUDUN AO.622 RY SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika: 23.11.2015 kello 18.00 Paikka: Läsnä: Heinon Leipomo, Sastamalankatu 70 38210 Sastamala PÖYTÄKIRJA 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Arja

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO

LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO LUOTTAMUSHENKILÖN VUOSIKELLO lm vaalit (2v välein): materiaali, ehdokasasettelu, valinnat, ilmoitus liittoon osallistuminen osasto syyskokoukseen osaston tapahtuma lm jatkokoulutus, täsmäkoulutus osaston

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Alma Media Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys

Alma Media Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys Alma Media Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys 2012 Alma Media noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antamaa, 1.10.2010 alkaen voimassa olevaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sellaisenaan.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi Sivu 1 / 6 Projektiyhdistys ry SÄÄNNÖT 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Projektiyhdistys ry, ruotsiksi Projektföreningen rf, ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys voi käyttää epävirallista

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot