KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Euroopan energia-alan elvytysohjelman täytäntöönpanosta

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2014) 669 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan energia-alan elvytysohjelman täytäntöönpanosta FI FI

2 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan energia-alan elvytysohjelman täytäntöönpanosta I EDISTYMINEN OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA JA SAADUT KOKEMUKSET Energiainfrastruktuurit ja innovointi ovat Euroopan energia-alan elvytysohjelman liikkeelle panevia voimia, ja ne ovat edelleen yhtä tärkeitä kuin vuonna 2009, jolloin elvytysohjelma perustettiin. Molemmat ovat keskeisiä tekijöitä toimitusvarmuuden parantamisessa, nykyisten ja tulevien energia- ja ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamisessa ja sisämarkkinoiden toteuttamisessa. Äskeiset poliittiset tapahtumat Ukrainassa ja Venäjällä ovat jälleen osoittaneet, kuinka tärkeää on varmistaa kaasun saanti. Energia-alan elvytysohjelma on jo parantanut EU:n häiriönsietokykyä esimerkiksi kaasun vastakkaisvirtaushankkeiden avulla, etenkin jos tilannetta verrataan edelliseen kaasukriisiin vuonna Elvytysohjelmasta annettu tuki merituulivoimalle ja hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille (CCS) on myös merkittävästi edistänyt EU:n omien energiavarojen, kuten tuulivoiman ja hiilen, käyttöä. Tietoja energia-alan elvytysohjelman kaikkien hankkeiden nykyisestä tilanteesta on saatavilla osoitteessa Komissio vahvisti Euroopan energiavarmuusstrategiasta 28. toukokuuta 2014 antamassaan tiedonannossa 1 elintärkeän infrastruktuurin kehittämisen merkityksen energiavarmuuden parantamisessa. Infrastruktuureilla ja innovoinnilla on keskeinen asema EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa. Tämä koskee sekä uusiutuvia energialähteitä, energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia nykyisiä 20/20/20-tavoitteita että komission hiljattain vuodelle 2030 ehdottamia tavoitteita. Elvytysohjelman merituulivoimahankkeet tuottavat jo sähköä kantaverkkoon ja edistävät näin uusiutuvia energialähteitä ja kasvihuonekaasupäästöjä koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamista. Euroopan energiatehokkuusrahastosta (EEEF) rahoitetut hankkeet edistävät energiatehokkuutta. Elvytysohjelman CCS-hankkeet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan nopeasti demonstroida teknologiaa, jota tarvitaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaalla tavalla ja siirtymiseksi vähähiiliseen talouteen. Infrastruktuureilla ja innovoinnilla on myös keskeinen merkitys energian sisämarkkinoiden toteuttamisessa ja sellaisten siirtoyhteyksien kehittämisessä, joilla eristyneet jäsenvaltiot liitetään Euroopan kaasuja sähköverkkoihin. 1 COM(2014) 330 final. 2

3 Eurooppa-neuvosto kehotti maaliskuussa 2014 toteuttamaan nopeasti kaikki toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan kaikissa jäsenvaltioissa tavoite liittää yhteen vähintään 10 prosenttia niiden asennetusta sähköntuotantokapasiteetista 2. Elvytysohjelman hankkeet ovat jo merkittävästi edistäneet tämän tavoitteen saavuttamista. Elvytysohjelman hankkeet ovat jo merkittävästi edistäneet EU:n tavoitteiden saavuttamista, ja käynnissä olevat hankkeet ovat edelleen yhtä merkityksellisiä ehdotettujen uusien tavoitteiden kannalta. Tässä kertomuksessa kuvataan edistystä, jota on saavutettu hankkeiden toteuttamisessa Euroopan energia-alan elvytysohjelman kullakin osa-alueella sekä Euroopan energiatehokkuusrahaston toteuttamisessa. Kertomus on jatkoa vuonna 2013 annetulle kertomukselle 3, ja se kattaa hankkeiden toteuttamisen lokakuun 2013 ja 31. elokuuta 2014 välisenä aikana sekä 1. heinäkuuta 2013 ja 31. elokuuta 2014 välisenä aikana suoritetut maksut. II HANKKEIDEN YLEINEN TOTEUTUS Vuoden 2013 loppuun mennessä 61 hankkeesta 30 oli jo saatettu teknisesti päätökseen ja tuensaajille oli maksettu yhteensä euroa. Maksuaste on edelleen alhainen, mutta kuten liitteenä olevasta komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta käy ilmi, suurin osa hankkeista on saatettu päätökseen ja hankkeiden toteuttajat esittävät lopulliset maksupyynnöt tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä on osoitus siitä, että isojen ja monimutkaisten hankkeiden suunnittelu on ollut hankalaa. Hankkeiden toteuttajien haasteina ovat myös olleet asiaan liittyvien teknologioiden monimutkaisuus etenkin merituulivoiman verkkointegroinnin ja hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin alalla samoin kuin hallinto- ja sääntelyviranomaisten vaikeudet tarjota asianmukainen sääntelykehys, kansalaisten vastustus sekä ympäristönäkökohtiin ja julkisiin hankintoihin liittyvät vaikeudet. Myös lupamenettelyt ovat olleet syynä moniin viivästyksiin. Tähän mennessä saksalaiselta CCS-hankkeelta on peritty takaisin 42 miljoonaa euroa käyttämättömiä määrärahoja. Loppuun saatetuista sähkö- ja kaasuinfrastruktuurihankkeista on vapautettu määrärahoja 12 miljoonaa euroa. Tämä johtuu osittain siitä, että lopulliset kustannukset ovat jääneet alun perin arvioituja pienemmiksi. 1. KAASU- JA SÄHKÖINFRASTRUKTUURI Elvytysohjelman infrastruktuuri-alaohjelmasta annetaan tukea 44 hankkeelle kolmella keskeisellä toiminta-alalla. Hankkeiden täytäntöönpanosta vastaavat kunkin jäsenvaltion siirtoverkonhaltijat tai hankkeiden toteuttajat. Hankkeisiin on osoitettu yhteensä 2,268 miljardin euron määrärahat, joista euroa eli 40 prosenttia oli maksettu tuensaajille huhtikuuhun 2014 mennessä. Maksujen ehtona on, että hankkeiden toteuttajien on 2 3 Euroopan energiavarmuusstrategiassa esitetään, että tämä tavoite nostetaan 15 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. COM(2013) 791 final. 3

4 lopullisen investointipäätöksen avulla sitouduttava vahvasti panemaan hankkeet täytäntöön. Hankkeet kattavat seuraavat kolme alaa: - Kaasuinfrastruktuureja ja kaasun varastointia koskevat hankkeet: kaasun siirtoon ja kauppaan EU:ssa tarvittavaa infrastruktuuria on edelleen yhdennettävä rakentamalla puuttuvia yhteyksiä jäsenvaltioiden välille. EU:n energianlähteitä ja -reittejä on monipuolistettava edelleen ottamalla huomioon myös nesteytetty maakaasu (LNG). - Kaasun vastakkaisvirtaushankkeet: Venäjän ja Ukrainan välisen vuoden 2009 kaasuntoimituskriisin aikana useimmat Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltiot jäivät ilman kaasua. Tämä ei johtunut siitä, ettei Euroopassa olisi ollut kaasua, vaan siitä, ettei silloisissa infrastruktuureissa ollut teknisiä laitteita ja valmiuksia kääntää kaasuvirtausta itä länsi-suunnasta länsi itä-suuntaiseksi. Elvytysohjelman rahoituksella tuettiin tämän puutteen korjaamista, ja vastakkaisvirtaus on nyt käytössä Keski- ja Itä-Euroopassa. Huomattavimpia esimerkkejä loppuun saatetuista hankkeista ovat neljä Itävallassa toteutettua hanketta, joilla parannetaan kaikkien naapurimaiden mahdollisuuksia käyttää Itävallan Baumgartenissa sijaitsevia varastointilaitoksia; kaksi Slovakian hanketta, joilla varmistetaan kaksisuuntainen kaasuvirtaus Slovakian ja Tšekin sekä Slovakian ja Itävallan välillä ja parannetaan maanalaisen varastoinnin käyttömahdollisuuksia Slovakiassa; kolme Tšekin hanketta, joilla lisätään siirtokapasiteettia luoteis itä-suunnassa; sekä yksi Unkarin hanke, joka mahdollistaa turvallisen länsi itä-suuntaisen kaasuvirtauksen Unkarista Romaniaan. - Sähköinfrastruktuurihankkeet: Kasvava sähköntuotanto erilaisista uusiutuvista energianlähteistä edellyttää valtavia investointeja uuteen infrastruktuuriin. Lisäksi useat jäsenvaltiot ovat edelleen käytännössä energiasaarekkeita, koska niillä ei juuri ole yhteyksiä naapurimaihin ja energian sisämarkkinoihin. 1.1 EDISTYMINEN TÄHÄN MENNESSÄ Kaikkiaan 44:stä infrastruktuurihankkeesta on tähän mennessä saatu päätökseen 27 (vuoden 2013 alussa määrä oli 19). Lisäksi rahoitustuki on lakkautettu neljältä hankkeelta. Sähköalalla on saatu päätökseen seitsemän hanketta. Loput viisi hanketta edistyvät hyvin, ja osan niistä odotetaan valmistuvan tämän vuoden aikana tai viimeistään vuonna Kaasualalla on saatu päätökseen 20 hanketta; kahdeksan hanketta edistyy aikataulun mukaisesti, ja neljää ollaan juuri lakkauttamassa. Useimmat Keski- ja Itä-Euroopan vastakkaisvirtaus- ja yhteenliitäntähankkeista (12 hanketta yhteensä 14 hankkeesta) on saatu päätökseen. Hankkeita on elvytysohjelman rahoituksella autettu turvaamaan oma rahoituksensa, jolloin ne voidaan ottaa käyttöön viipymättä. Näin on parannettu kaasuverkon turvallisuutta ja luotettavuutta, lisätty toimitusvarmuutta ja monipuolistettu toimituslähteitä sekä poistettu kriittisiä pullonkauloja. Esille voidaan nostaa useita esimerkkejä: elvytysohjelman rahoituksella on turvattu rajatylittävä kaasunsiirtokapasiteetti Ranskan ja Belgian välillä ja nopeutettu sen kasvattamista. Belgian puolella on rakennettu kaksi kompressoriasemaa (Berneau ja Winksele), jotka ovat jo käytössä. Ranskan puolella on hankittu Pitgam Nedon- ja Cuvilly Dierrey Voisines-osuuksien putket, ja rakennustyöt ovat käynnissä. 4

5 Elvytysohjelman rahoitus on auttanut Tanskan siirtoverkon laajentamisessa ja vahvistamisessa, mikä mahdollistaa suuremmat kaasuntoimitukset Ruotsiin ja tuonnin Saksasta Ellundin yhteenliitäntäpisteen kautta. Tulevaisuudessa tämä hanke mahdollistaa norjalaisen kaasun tuonnin Keski-Euroopan ja Baltian alueen kuluttajille Norjasta Tanskan läpi kulkevia reittejä pitkin. Vuonna 2011 saatiin valmiiksi kaksi sähkönsiirtoyhteyttä Portugalin ja Espanjan välillä Douron ja Algarven alueilla. Näiden yhteyksien ansiosta verkkoon voitiin liittää uusiutuvia energianlähteitä. Elvytysohjelman rahoituksella on edistetty merkittävästi Portugalin verkon kehittämistä ja laajentamista ja tämän seurauksena rajatylittävän siirtokapasiteetin lisäämistä Espanjan kanssa. Elvytysohjelman rahoituksella on myös tuettu ensimmäisen sähkönsiirtoyhteyden rakentamista Irlannin ja Ison-Britannian välille. Koska kyseinen siirtoyhteys lisää yhteenliitäntäkapasiteettia ja mahdollistaa merituulivoiman integroinnin, sillä on parannettu toimitusvarmuutta ja monipuolistettu energianlähteitä Irlannissa. Baltian alueella käynnissä on kolme elvytysohjelman hanketta, joiden tarkoituksena on parantaa energian sisämarkkinoiden toimintaa ja varmistaa yhdenvertaiset toimintaedellytykset. Kun hankkeet saadaan päätökseen, ne auttavat merkittävällä tavalla parantamaan toimitusvarmuutta, mahdollistavat sähkökaupan ja vähentävät alueen tuontitarpeita. Tässä yhteydessä elvytysrahaston rahoituksella on nopeutettu merenalaisen sähkösiirtoyhteyden rakentamista Viron ja Suomen välillä (Estlink2). Yhteys otettiin käyttöön maaliskuussa Estlink2 on tärkeä yhteys tulevassa sähkömarkkinoiden integroinnissa Baltian jäsenvaltioiden ja Nord Pool Spot -sähköpörssin välillä. Estlink2 parantaa myös Baltian sähköjärjestelmän luotettavuutta ja vähentää samalla sen riippuvuutta Venäjän sähköntoimituksista. Jonkinasteisesta edistymisestä huolimatta neljässä kaasualan hankkeessa on koettu vakavia vaikeuksia, ja hankkeet lakkautetaan vuonna Tämä koskee Nabucco-, Galsi- ja Poseidon-hankkeita sekä Romanian vastakkaisvirtaushanketta. Kolmessa ensin mainitussa hankkeessa kaasuntoimituksia koskevia kaupallisia neuvotteluja ei saatu myönteiseen päätökseen. Romanian vastakkaisvirtaushanketta ei puolestaan voitu toteuttaa teknisistä syistä. 1.2 SAADUT KOKEMUKSET Sähkö- ja kaasuinfrastruktuurihankkeissa on edistytty huomattavasti. Suurin osa hankkeista eli 40 hanketta 44:stä on joko saatu valmiiksi tai edistyy. Joidenkin hankkeiden toteuttamisen määräaikaa on jatkettu (katso komission yksiköiden valmisteluasiakirja). Elvytysohjelmalla parannetaan konkreettisesti sisämarkkinoiden toimintaa luomalla yhteyksiä EU:n läntisten ja itäisten osien välille ja parantamalla toimitusvarmuutta kyseisissä maissa ja kyseisillä alueilla. Joitain tärkeitä virstanpylväitä on saavutettu: kaasun vastakkaisvirtaushankkeet ovat käynnissä, ja niillä estettiin kaasuntoimituskriisi helmikuussa 2012 esiintyneen pakkasjakson aikana. Tuetut sähköhankkeet vauhdittavat voimakkaasti sisämarkkinoiden loppuun saattamista. Sähköverkkohankkeet edistävät uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön syöttämistä verkkoon. EU:n laajuisen energiainfrastruktuurijärjestelmän toteuttaminen etenee, 5

6 koska pullonkauloja on voitu poistaa ja energiasaarekkeet, kuten kolme Baltian maata, Iberian niemimaa, Irlanti, Sisilia ja Malta, on voitu asteittain yhdentää järjestelmään. Tällä hetkellä ennakoidaan, että enemmistö vielä käynnissä olevista 13:sta hankkeesta saadaan päätökseen vuosina 2014 ja 2015 ja että vain muutamat hankkeet jatkuvat vuoteen 2017 asti. Elvytysohjelmaa toteutettaessa on todettu, että eräät hankkeet ovat viivästyneet pääasiassa lupamenettelyjen takia, sääntelyyn liittyvien vaikeuksien vuoksi rajatylittävien hankkeiden tapauksessa tai siksi, että ne eivät ole kaupallisesti kannattavia. Tässä yhteydessä elvytysohjelmalla tuetaan EU:n energiainfrastruktuuripolitiikan kehittämistä; tämä on yksi energiapolitiikan tärkeimmistä painopisteistä. Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoissa 4 esitetään toimenpiteitä yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamiseksi viipymättä kahdeksalla määritellyllä ensisijaisella käytävällä. Yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovelletaan nopeutettuja lupamenettelyjä (enintään kolme ja puoli vuotta) ja sääntelyllisiä kannustimia rajatylittävien hankkeiden toteuttamisen helpottamiseksi, ja ne voivat saada rahoitusta Verkkojen Eurooppa -välineestä MERITUULIVOIMAHANKKEET 2.1 EDISTYMINEN TÄHÄN MENNESSÄ Euroopan energia-alan elvytysohjelman merituulivoiman alaohjelma käsittää yhdeksän hanketta, joille annetaan 565 miljoonaa euroa tukea kahdella päätoimintaalalla: innovatiivisten turbiinien ja merituulivoimaloiden perustusten laajamittainen testaaminen, valmistus ja käyttöönotto (6 hanketta); ja moduulipohjaisten verkkointegrointiratkaisujen kehittäminen laajamittaisen tuulisähkötuotannon liittämiseksi verkkoon (3 hanketta). Näistä hankkeista kolme on saatettu loppuun ja yksi on lopetettu kesken. Hankkeille on maksettu euroa. 2.2 ALAKOHTAINEN EDISTYMINEN TÄHÄN MENNESSÄ Edistyminen innovatiivisten turbiinien ja offshore-rakenteiden alalla Viimeisimmän kertomuksen jälkeen kaksi uutta hanketta on saatettu menestyksellisesti päätökseen; nämä ovat Bard I ja Borkum West II. Yhdessä jo toteutetun Thornton Bank -hankkeen kanssa näillä kolmella hankkeella on luotu 925 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia, joka saadaan liitettyä verkkoon elvytysohjelman ansiosta. 4 5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista (EUVL L 115, , s. 39). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineestä (EUVL L 348, , s. 129). 6

7 Myös Nordsee Ost -hanke etenee suunnitellusti, ja tuulipuisto on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Loppujen kahden hankkeen (Aberdeen Offshore Wind Farm Wind Deployment Centre ja Global Tech I) toteuttamiseen liittyy edelleen suuria vaikeuksia. Aberdeenissa hanketta ovat viivästyttäneet vaikeudet rakennusluvan saamisessa, ja lopullinen investointipäätös voidaan parhaiden arvioiden mukaan tehdä vuoden 2015 toisella neljänneksellä (valmistuminen 2018). Global Tech -hankkeen luvat on saatu, mutta hankkeeseen tarvitaan toinen investoija ennen kuin siinä voidaan saavuttaa merkittävää edistystä. Komissio seuraa tilannetta tiiviisti ja lakkauttaa hankkeet, jos niissä ei saavuteta tyydyttävää edistymistä seuraavien 12 kuukauden aikana Edistyminen tuulivoiman integroinnissa verkkoon Yksi hanke, HVDC-keskittymä, on lopetettu. Kaksi muuta hanketta, Kriegers Flak ja Cobra Cable, ovat vielä vuosien päässä toteutumisesta. Kriegers Flak -hankkeen toteuttajat ovat saaneet tarjouksia hankkeen rakentamiseksi. Eräitä keskeisiä teknologiakomponentteja koskevat tarjoukset olivat huomattavasti budjetoitua hintaa kalliimpia. Tämä on pakottanut hankkeen toteuttajat arvioimaan uudelleen hankesuunnitelmaa kustannusten vähentämiseksi. Arviointi on parhaillaan käynnissä, ja komissio odottaa hankkeen toteuttajilta hankkeen ja sen keston muuttamista koskevaa ehdotusta. Komissio tutkii ehdotuksen tarkastaakseen, että se on yhteensopiva elvytysohjelman kanssa. Jos näin on, hankkeessa järjestetään uusi tarjouspyyntö eräistä komponenteista ennen lopullisen investointipäätöksen tekemistä. Cobra Cable -hanke on edistynyt merkittävästi edellisen kertomuksen jälkeen. Avustussopimusta on muutettu, ja hankkeen toteuttamisaikaa on jatkettu joulukuuhun Muutoksen tekemisen jälkeen hankkeen toteuttajat hakevat tarvittavat luvat ja julkaisevat tarjouspyynnöt, jotta lopullinen investointipäätös voitaisiin tehdä vuoden 2016 toisella neljänneksellä. Kaapelin pitäisi olla käytössä kaksi vuotta myöhemmin. 3. HIILIDIOKSIDIN TALTEENOTTO JA VARASTOINTI (CCS) Elvytysohjelman CCS-alaohjelma käsittää kuusi hanketta. Siinä annetaan 1 miljardi euroa tukea hankkeille, joiden tavoitteena on demonstroida koko hiilidioksidin talteenotto-, siirto- ja varastointiprosessia. Tilanne 30. huhtikuuta 2014: yksi hanke on saatettu päätökseen, ja sen tuloksena on saatu operatiiviset pilottisuunnitelmat talteenottoa, siirtoa ja varastointia varten; kolme hanketta on lopetettu kesken; kaksi hanketta on käynnissä. Näille hankkeille on maksettu euroa. CCS-hankkeiden edistyminen Elvytysohjelman avustuksen piiriin kuuluva Compostilla-hankkeen osa saatiin valmiiksi lokakuussa Siinä rakennettiin kolme pilottilaitosta, jotka kattavat talteenoton, siirron ja varastoinnin. Pilottilaitoksissa tehtyjen testien ja muiden 7

8 valmistelutöiden tulokset edistivät tietämyksen vaihtoa CCS-hankeverkostossa 6, joka myös julkaisi raportin hankkeesta. Hankkeen toteuttajat päättivät sittemmin olla rakentamatta demonstrointilaitosta, joka ei olisi kuulunut elvytysohjelman avustuksen piiriin. Pilottilaitokset säilyvät edelleen erittäin hyödyllisinä testauslaitoksina, joiden toimintaa jatketaan Espanjan hallituksen tuella. Laitokset tarjoavat palvelujaan myös markkinoilla 7. Kahdella muulla hankkeella, ROAD (Alankomaissa) ja Don Valley (Yhdistyneessä kuningaskunnassa), on edelleen huomattavia vaikeuksia tarvittavan rakennus- ja toimintarahoituksen hankkimisessa. Don Valley -hanke on edistynyt merkittävästi hiilidioksidin siirrossa ja varastoinnissa suolaiseen akviferiin tarvittavan infrastruktuurin rakentamisen valmistelussa; hankkeen tulevaisuus on kuitenkin kokonaan riippuvainen siitä, että se saa operatiivista tukea Yhdistyneen kuningaskunnan hinnanerosopimusjärjestelmästä. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus julkaisi elokuussa 2014 politiikan arviointiasiakirjan, jossa hahmotellaan hallituksen seuraavia toimia Don Valley -hankkeen kaltaisiin hankkeisiin soveltuvan hinnanerosopimusjärjestelmän osalta. Komissio jatkaa keskusteluja sekä hankkeen toteuttajien että Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kanssa hankkeen toteutusaikataulusta ja mahdollisuuksista saavuttaa myönteinen lopullinen investointipäätös. ROAD-hankkeessa pääasiassa hiilidioksidin alhaisesta hinnasta johtuva rahoitusvaje merkitsee sitä, että hankkeeseen on löydettävä lisärahoitusta. Euroopan komissio on ponnistellut merkittävästi saadakseen asianomaiset jäsenvaltiot, jotka ymmärtävät hankkeen tarjoamat mahdollisuudet, sekä asianomaiset teollisuuskumppanit ja Norjan löytämään yhdessä ratkaisun. Se ehdotti myös, että kaikki osapuolet rahoittaisivat hanketta etupainotteisesti. Komissio on myös esittänyt, kuinka Horisontti puiteohjelman rahoitusta voitaisiin käyttää lisärahoituksen hankkimiseen jäsenvaltioilta hankkeen toimintavaihetta varten. ROAD-hankkeen nykyiseen rahoitusvajeeseen on löydettävä ratkaisu ennen 31. joulukuuta 2014, joka on elvytysohjelman avustussopimuksen nykyinen päättymispäivä. III EUROOPAN ENERGIATEHOKKUUSRAHASTO (EEEF) EEEF perustettiin heinäkuussa 2011 antamaan tukea energiatehokkuushankkeille, ja siihen osoitettiin 146,3 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta. Tähän sisältyy 125 miljoonan euron rahoitusosuus rahastoon, jonka suuruus on tähän mennessä kaikkiaan 265 miljoonaa euroa 8. Rahastoa tukee teknisen avun avustusväline, jonka budjetti on 20 miljoonaa euroa, ja lisäksi 1,3 miljoonaa euroa on osoitettu tiedotustoimiin. Osana viimeisintä elvytysohjelmaa koskevaa vuosikertomusta marraskuussa 2013 annetun väliarviointikertomuksen jälkeen on hyväksytty seitsemän uutta hanketta Rahastoon ovat sijoittaneet myös Euroopan investointipankki (75 miljoonaa euroa), Cassa Depositi e Prestiti SpA (CDP) (60 miljoonaa euroa) ja investointien hoitaja Deutsche Bank (DB) (5 miljoonaa euroa). 8

9 Kaiken kaikkiaan rahasto on osoittanut 219 miljoonaa euroa 13 hankkeeseen, pääasiassa energiatehokkuussektorilla. Koko EU:n rahoitusosuus (125 miljoonaa euroa) on siis onnistuneesti kohdennettu hankeinvestointeihin 31. maaliskuuta 2014 mennessä, kuten asetuksessa 9 edellytetään. 1. EDISTYMINEN TÄHÄN MENNESSÄ Rahasto Rahasto allekirjoitti vuoden 2013 lopussa toisen pääomasijoituksensa Rennesin biomassaa käyttävään sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen. Tämä korvaa samanlaisen pääomasijoituksen Orléansissa (molemmat Ranskassa). EEEF viimeisteli myös ensimmäisen kumppanuutensa rahoituslaitoksen kanssa, eli vihreän rahoitusvälineen romanialaisen Banca Transilvania -pankin kanssa. Välineestä myönnetään pieniä lainoja Romanian julkishallinnolle ja annetaan teknistä apua energiatehokkuushankkeiden tueksi. Kattava luettelo hyväksytyistä ja allekirjoitetuista hankkeista on tämän kertomuksen liitteenä. Tekninen apu Teknisen avun budjetista (20 miljoonaa euroa) on tuettu 20 hanketta niiden jäsentämisen helpottamiseksi. Noin 2,2 miljoonaa euroa teknisen avun budjetista jää kohdentamatta. Tämä selittyy sillä, että suurin osa tähän mennessä rahoitetuista hankkeista ei tarvinnut teknistä apua. Ensimmäisten rahaston käynnistämisvaiheessa yksilöityjen hankkeiden edistymisvaihe/kypsyysaste oli korkea, jotta asetuksessa asetettuja aikarajoja ja elvytystavoitetta olisi voitu noudattaa. Teknistä apua on viimeksi annettu vuonna 2013 Ringkøbing-Skjernin (Tanska) paikallishallinnolle biomassahankkeen kehittämiseen, Rhône-Alpes'in (Ranska) paikallishallinnolle koulurakennusten jälkiparannusohjelman valmistelemiseen, Ore Valley Housing Associationille kaukolämpöjärjestelmän kehittämiseen ja Elchen (Espanja) paikallishallinnolle tie- ja katuvalaistusta ja rakennusten jälkiparannusta koskevan ohjelman kehittämiseen. Tiedotustoimet EPEC 10 on saanut valmiiksi tiedotuskampanjan, jossa keskitytään kolmeen näkökohtaan: tuetaan energiatehokkuussopimusten kehittämistä jäsenvaltioissa, edistetään rakenne- ja koheesiorahastojen optimaalista käyttöä energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan ja levitetään tietoa politiikan viime aikaisista muutoksista ja painopisteistä vuosien monivuotisessa rahoituskehyksessä. Erilaisten 9 10 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta (EUVL L 346, , s. 5). Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia käsittelevä eurooppalainen asiantuntijakeskus (EPEC) on Euroopan investointipankin, Euroopan komission ja EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden yhteinen aloite. Se auttaa julkisella sektorilla toimivia jäseniään parantamaan valmiuksiaan toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin väliseen kumppanuuteen liittyviä liiketoimia. 9

10 tiedotteiden ja maakohtaisten strategioiden valmistelun pohjalta eri jäsenvaltioissa järjestettiin räätälöityjä työpajoja ja jatkotoimia. 2. TÄRKEIMMÄT PÄÄTELMÄT JA NÄKYMÄT Rahasto on saavuttanut tavoitteensa kohdentamalla koko EU:n rahoitusosuuden asetuksessa säädetyn investointijakson loppuun mennessä ja tarjoamalla innovatiivisia rahoitusratkaisuja energiatehokkuushankkeille. Myös tekninen apu on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi välineeksi julkishallintojen tukemiseksi sellaisten hankkeiden valmistelussa, jotka sitten saavat rahoitusta rahastosta. EEEF pyrkii jatkossakin toteuttamaan investointeja tasapainoisella tavalla ja laajentamaan maantieteellistä kattavuuttaan, jotta se voi vastata Euroopan paikallis- ja aluehallintojen erilaisiin tarpeisiin. Rahasto on tähän mennessä saavuttanut vakuuttavia tuloksia kannattavista investoinneista (vuonna 2013 kirjattiin nettovoitto), ja se hakee nyt aktiivisesti uusia investoijia, jotta EU:n rahoituksella saadaan aikaan entistä suurempi vipuvaikutus. IV YLEISET PÄÄTELMÄT Euroopan energia-alan elvytysohjelma on tuottanut hyviä tuloksia. Suurin osa hankkeista on saatettu päätökseen, etenkin siirtoyhteyksiä koskevassa ohjelman osassa. Ne parantavat EU:n häiriönsietokykyä mahdollisissa toimitusvarmuuteen kohdistuvissa kriisitilanteissa ja edistävät EU:n energia- ja ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamista. Myös Euroopan energiatehokkuusrahasto on ollut menestys: se perustettiin kaupalliselta pohjalta toimivaksi rahastoksi, joka kasvaa edelleen ja tarjoaa rahoitusratkaisuja ja tuottaa voittoa, joka kattaa hallintokustannukset, osakkaiden osingot ja perustamiskustannusten takaisinmaksun. Ongelmallisin osa-alue on hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Kuten jo edellisissä kertomuksissa on todettu, tämä johtuu monista eri tekijöistä, joista tärkein on teknologian liiketoimintaedellytysten muuttuminen elvytysohjelman käynnistämisen jälkeen. Komissio tekee kaikkensa edistääkseen poliittisella tasolla kahden jäljellä olevan hankkeen kehittämistä; niiden onnistuminen riippuu kuitenkin yksityisten investoijien ja kansallisten hallitusten toimista. Ohjelman toteuttaminen on ollut odotettua hitaampaa joillain osa-alueilla, mutta tämä on yleensä johtunut syistä, joihin komissio ei voi suoraan vaikuttaa. Viivästymiseen ovat vaikuttaneet mm. lupakysymykset (esim. Aberdeen), innovatiivisten teknologioiden kustannuksiin liittyvät ongelmat (esim. Kriegers Flak), sääntelyn uudet piirteet kansallisella tasolla (esim. Cobra Cable) ja rahoituksen saanti. Näistä viivästyksistä huolimatta suuren mittakaavan infrastruktuurilla, innovatiivisilla teknologioilla ja innovatiivisella EU-rahoituksella on edelleen suuri arvo toimitusvarmuuteen, sisämarkkinoihin ja ilmastonmuutokseen liittyvien EU:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tätä ovat korostaneet myös neuvosto ja Euroopan parlamentti, kun ne lisäsivät Verkkojen Eurooppa -välineessä, Horisontti puiteohjelmassa ja rakennerahastoissa energiainfrastruktuuriin ja innovointiin osoitettua EU-rahoitusta uudessa rahoituskehyksessä. Elvytysohjelman jäljellä olevien 10

11 hankkeiden loppuun saattaminen täydentää näitä ohjelmia ja tarjoaa arvokkaita kokemuksia, joiden pohjalta hankkeita voidaan toteuttaa. 11