Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2015/2108(INI) MIETINTÖLUONNOS sähköverkkojen 10 prosentin yhteenliitäntätavoitteen saavuttamisesta ja Euroopan sähköverkon parantamisesta vuoteen 2020 mennessä (2015/2108(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta Esittelijä: Peter Eriksson PR\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PE v /7 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS sähköverkkojen 10 prosentin yhteenliitäntätavoitteen saavuttamisesta ja Euroopan sähköverkon parantamisesta vuoteen 2020 mennessä (2015/2108(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon aiheesta Sähköverkkojen 10 prosentin yhteenliitäntätavoitteen saavuttaminen Euroopan sähköverkon parantaminen vuoteen 2020 mennessä (COM(2015)0082), ottaa huomioon 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon 20. ja 21. maaliskuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon 23. ja 24. lokakuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (Sähkö- ENTSO) kymmenvuotisen verkonkehittämissuunnitelman vuodelta 2014, ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A8-0000/2015), Yhteenliitännän hyödyt 1. toteaa, että uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuuden parantamisella, jolla saadaan aikaan energiansäästöä, on keskeinen merkitys kehitettäessä EU:hun vakaata, varmaa, riippumatonta ja demokraattista energiajärjestelmää, joka synnyttää laadukkaita työpaikkoja ja vaurautta tulevaisuuteen suuntautuvassa ja kestävässä taloudessa; painottaa, että tällaisen järjestelmän kehittäminen edellyttää sähköverkkojen yhteenliitäntäasteen nostamista ja älykkäitä verkkoja; 2. toteaa, että sähköverkkojen yhteenliitäntä on ehtona yhdennettyjen EU:n sähkön sisämarkkinoiden loppuun saattamiselle, ja huomauttaa, että jos tällaiset markkinat suunnitellaan hyvin, niiden avulla voidaan saavuttaa EU:n ilmastotavoitteet ja parantaa EU:n geopoliittista asemaa energiavarmuuden ja -omavaraisuuden lisääntyessä sekä vähentää energiaeristyneisyyttä; korostaa, että myös rajayhdysjohtojen käsittelyssä, suunnittelussa ja toteutuksessa on tehtävä tiivistä ja koordinoitua alueellista yhteistyötä; 3. korostaa, että täysin yhdennetyt EU:n sähkömarkkinat helpottaisivat sähkökauppa- ja sähkötasepalveluja ja vähentäisivät sähkön hintavaihteluja, mikä hyödyttäisi kansalaisia sekä Euroopan teollisuudenalojen ja yritysten kilpailukykyä globaalissa taloudessa, sillä Euroopan kuluttajat voisivat silloin säästää vuosittain arviolta miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä; PR\ doc 3/7 PE v01-00

4 4. huomauttaa, että Sähkö-ENTSOn mukaan investoinnit välttämättömiin, yleiseurooppalaisesti merkittäviin yhteenliitäntähankkeisiin voisivat nousta peräti 150 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä, ja panee kiinnostuneena merkille, että sähkön hinta voisi jokaista verkkoon investoitua euroa kohden laskea kahdella eurolla; toteaa, että riippumattomien tutkimusten mukaan Eurooppa voisi vastaavilla verkkoinfrastuktuuriin tehtävillä investoinneilla kattaa suuren osan sähkönkulutuksestaan uusiutuvilla energialähteillä 1 ; Sähköverkkojen 10 prosentin yhteenliitäntätavoite 5. pitää 10 prosentin tavoitetta, joka on määrä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä, arvokkaana päämääränä ja oikeansuuntaisena toimenpiteenä; katsoo kuitenkin, että se ei aina kuvasta markkinatilannetta eikä sitä ole asetettu tieteellisen näytön perusteella; muistuttaa, että 10 prosentin tavoite asetettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002 silloisen asennetun sähköntuotantokapasiteetin perusteella; toteaa, että vaikka 10 prosentin tavoite on tärkeä, se ei kuvaa maiden välisten sähkövirtojen määrää eikä laatua, kuten olemassa olevan yhteenliitäntäinfrastruktuurin tai yhdysjohtojen välisen olemassa olevan kansallisen infrastruktuurin saatavuutta; katsoo sen vuoksi, että asennettuun sähköntuotantokapasiteettiin perustuva yksi ainoa yhteenliitäntätavoite ei sellaisenaan sovellu kaikille jäsenvaltioille; Kokonaisvaltainen toimintatapa 6. huomauttaa, että usein ylikuormitetut siirtoverkot saattavat olla yhteydessä rajayhdysjohtoihin mutta myös heikkoihin sisäisiin verkkoihin; korostaa, että parannusten ja laajennusten tarvetta ja ensisijaisuutta olisi arvioitava kokonaisvaltaisesti siten, että huomioon otetaan paitsi rajat ylittävät myös kansalliset yhteydet, erityisesti nykyisten yhdysjohtojen tosiasiallinen käyttö ja olemassa olevan kansallisen infrastruktuurin saatavuus; 7. korostaa, että komission on valvottava hajautettua ja kaikille avointa sähköjärjestelmää ja että jäsenvaltioiden on myönnettävä pienemmille sähköntoimittajille pääsy verkkoon reilujen markkinasääntöjen mukaisesti; 8. pitää valitettavana, että yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelon laatimiseen johtanut päätöksentekomenettely ei ollut avoin; pitää niin ikään valitettavana, että Sähkö-ENTSOlla, siirtoverkonhaltijoilla ja hankkeiden toteuttajilla on ollut keskeinen rooli kustannus-hyötyanalyysin yhdenmukaistettujen menetelmien kehittämisessä, kymmenvuotisen verkonkehittämissuunnitelman ja verkkosääntöjen laatimisessa sekä kunkin hankkeen kustannusten ja hyötyjen arvioimisessa; toteaa, että hankkeista on tehtävä kattava arviointi, myös niiden sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista; pyytää komissiota, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa (ACER) ja kansallisia sääntelyviranomaisia toimimaan entistä ennakoivammin, jotta voidaan kehittää entistä neutraalimpi, avoimempi ja demokraattisempi kuulemisprosessi, johon myös parlamentti voi käytännössä osallistua ja jossa kansalaisyhteiskunnan edustajille annetaan äänioikeus; pyytää komissiota arvioimaan tilanteita, joissa parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttö voitaisiin asettaa ehdoksi sille, että hankkeisiin myönnetään EU:n varoja; 1 powe[r] 2030 A European grid for ¾ renewable electricity by 2030, Greenpeace, PE v /7 PR\ doc

5 Lupaprosessi 9. korostaa, että pitkällinen lupaprosessi on suuri haaste Euroopan uusille suurjännitejohdoille; 10. toteaa, että yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelossa oleviin hankkeisiin sovelletaan suotuisaa sääntelyä, nopeutettua suunnittelumenettelyä ja sitovaa 3,5 vuoden määräaikaa lupaa myönnettäessä ja että ne voivat myös saada lisärahoitusta Verkkojen Eurooppa -välineestä; 11. huomauttaa, että yleinen tietoisuus ja tuki ovat olennaisen tärkeitä yhdysjohtohankkeiden nopean toteutuksen varmistamiseksi; toteaa, että demokraattisia prosesseja ja ympäristövaatimuksia ei saa heikentää uusia voimajohtoja rakennettaessa; pyytää hankkeiden toteuttajia käyttämään uusissa yhdysjohdoissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, jotta voidaan vähentää ristiriitoja verkkoihin tehtävien hankeinvestointien välillä ja pienentää ympäristövaikutuksia; 12. korostaa, että lupaprosessin kestoa voidaan lyhentää keskitetyn palvelupisteen avulla; muistuttaa, että Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevassa asetuksessa velvoitetaan kukin jäsenvaltio nimeämään yksi kansallinen toimivaltainen viranomainen, joka on vastuussa yhteistä etua koskevien hankkeiden lupaprosessin helpottamisesta, lyhentämisestä ja koordinoinnista kansallisella tasolla; katsoo, että yhteenliitetyillä sähkömarkkinoilla tarvitaan yhtä keskitettyä EU:n tason palvelupistettä, ja pyytää komissiota tekemään tästä ehdotuksen, tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen; ACERin tehtävä 13. panee merkille, että ACERilla on pulaa henkilöstöstä ja resursseista; pyytää EU:n budjettivallan käyttäjää antamaan virastolle tarvittavat resurssit, erityisesti riittävästi omaa henkilöstöä, jotta virasto voi hoitaa sille lainsäädännössä osoitetut tehtävät; pyytää lujittamaan ACERin roolia erityisesti suhteessa Sähkö-ENTSOon; 14. panee merkille useiden kansallisten energia-alan sääntelyviranomaisten henkilöstövajeen ja/tai vähäisen riippumattomuuden; pyytää komissiota toteuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä riippumattoman tarkastuksen kaikkien kansallisten energia-alan sääntelyviranomaisten saatavilla olevista resursseista ja niiden siihen mennessä saavuttamasta riippumattomuuden asteesta sekä esittämään suosituksia tilanteen parantamiseksi; 15. toteaa, että avoimuus on edelleenkin vähäistä markkinoiden saataville annettavan rajatylittävän kapasiteetin laskennassa sekä yhdysjohtojen rajoittamisen yleisyydessä, suuruusluokassa ja syissä; epäilee tältä osin, aiotaanko useimpiin merkittävistä rajoituksista puuttua täysimääräisesti; pyytää komissiota antamaan ACERille riittävät valtuudet kerätä tarvittavat tiedot kustakin yksittäisestä rajatylittävästä siirtokapasiteetista niin, että ACER voi hoitaa seurantatehtävänsä tehokkaasti; Rahoitusvälineet 16. kannattaa komission suositusta, että Verkkojen Eurooppa -väline keskitetään muutamaan avainhankkeeseen; katsoo, että myös vuoden 2020 jälkeen olisi osoitettava PR\ doc 5/7 PE v01-00

6 riittävästi EU:n rahoitusta sellaisten ei-kaupallisten sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeiden toteutuksen tukemiseksi, jotka ovat tarpeen energian sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi; korostaa EIP:n merkitystä investoijien tukemisessa kaupallisesti toteutuskelpoisissa sähköinfrastruktuurihankkeissa; panee merkille Euroopan strategisten investointien rahaston perustamisen ja kannustaa komissiota varmistamaan, että rahastossa voidaan tehokkaasti houkutella investointeja sähköverkkojen yhteenliitäntähankkeisiin; 17. kehottaa komissiota lisäksi 1) edistämään investointeja parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan, joka tosin on kalliimpaa mutta joka tarjoaa tuntuvia taloudellisia hyötyjä ja säästää aikaa pitkällä aikavälillä, 2) tarkastelemaan rahoitussääntöjä, jotta voidaan yksinkertaistaa nykyisiä mekanismeja ja tähdentää periaatetta, että varakkaammat jäsenvaltiot ovat vastuussa hankkeista, joissa ne itse ovat mukana, ja EU:n rahoitustuki olisi käytettävä maissa, joilla on suurempia haasteita, sekä 3) lujittamaan kannustimia lisäinvestointien tekemiseksi verkkoon esimerkiksi siten, että käyttöön otetaan vaatimus siirron ylikuormitusmaksusta saatujen voittojen jälleeninvestoimisesta lisäyhdysjohtoihin; Alueellinen yhteistyö Baltian maat 18. panee merkille, että suunniteltujen yhdysjohtojen avulla Baltian maiden pitäisi voida saavuttaa 10 prosentin tavoite vuoteen 2015 mennessä; on huolestunut siitä, että Baltian maiden verkot on yhä synkronoitu Venäjän sähköjärjestelmän kanssa, josta ne ovat riippuvaisia, ja toteaa, että tämä on esteenä aidosti yhdennetyille ja asianmukaisesti toimiville Euroopan sähkömarkkinoille; vaatii Baltian maiden sähköverkkojen pikaista synkronointia Manner-Euroopan verkon kanssa, jotta voidaan varmistaa EU:n sähkön sisämarkkinoiden täydellinen yhdentyminen ja parantaa sähkön toimitusvarmuutta; korostaa, että Pohjoismaiden yhteiset sähkömarkkinat ovat parhaan käytännön mukainen esimerkki jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä; toteaa, että on tärkeää parantaa Puolan ja Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden yhteenliitäntää, jotta Puola saavuttaisi 10 prosentin tavoitteensa; Pohjoiset merialueet 19. toteaa, että pohjoisilla merialueilla tuotetulla tuulienergialla on mahdollista tuottaa yli 8 prosenttia Euroopan sähköstä vuoteen 2030 mennessä; panee lisäksi merkille, että koordinoimalla merellä sijaitsevan alueverkkoinfrastruktuurin suunnittelua ja rakentamista, markkinoille pääsyä ja varastojen jakamista pohjoisilla merialueilla voitaisiin vuoteen 2030 mennessä saada aikaan 5 13 miljardin euron vuotuiset kustannussäästöt entistä yhdennetyimmillä alueellisilla markkinoilla; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan vahvan poliittisen tuen ja kannatuksen pohjoisten merialueiden offshore-verkolle, sillä tämä on keskeinen askel tehokkaan energiaunionin rakentamisessa; kehottaa neuvoston tulevia puheenjohtajavaltioita laatimaan lainsäädäntökehyksen sellaisen asianomaisten jäsenvaltioiden hallitusten välisen sopimuksen muodossa, jossa määritellään yhteinen pohjoisten merialueiden sähköstrategia, ja sopimaan siitä vuonna 2016 Alankomaiden puheenjohtajakaudella; PE v /7 PR\ doc

7 Kaakkois-Eurooppa 20. korostaa, että Kaakkois-Euroopassa on runsaasti uusiutuviin energialähteisiin liittyviä mahdollisuuksia, jotka ovat suurelta osin hyödyntämättä; toteaa, että yhteistyö ja koordinointi Kaakkois-Euroopan alueverkkoinfrastruktuurin pitkän aikavälin suunnittelussa ja rakentamisessa on ulotettava EU:n ulkopuolelle niin, että se kattaa EU:n ulkopuoliset Länsi-Balkanin maat ja Turkin; pyytää perustamaan uuden foorumin, jolla kaikki alueen keskeiset sidosryhmät voivat käsitellä ja tukea poliittisesti yhteisiä hankkeita, joiden tarkoituksena on hyödyntää täysin alueen uusiutuviin energialähteisiin perustuvia sähköntuotannon mahdollisuuksia; toteaa, että EU:hun helmikuussa 2015 perustetusta keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan kaasuyhteenliitäntöjen korkean tason työryhmästä voisi tulla tällainen foorumi, jos sen toimeksiantoa laajennetaan niin, että se kattaa sähköalan ja EU:n ulkopuoliset Kaakkois-Euroopan maat otetaan mukaan; huomauttaa, että foorumilla komissio voisi ottaa johtoaseman ja tarjota poliittista tukea; Iberian niemimaa 21. korostaa, että on tärkeää lisätä Espanjan ja Ranskan yhdysjohtoja ja näin tukea uusiutuvia energialähteitä alueella sekä minimoida ongelmia ja viivästymisiä käyttämällä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, jotta voidaan suojella ympäristöä ja edelleen parantaa yhteenliitäntää; toteaa, että 4. maaliskuuta 2015 allekirjoitettu Madridin julistus on tärkeä askel alueen yhteenliitännän lisäämiseksi; Vuoden 2020 jälkeen 22. huomauttaa, että Euroopan energiajärjestelmä on kehittynyt sitten vuoden 2002, jolloin sähköverkkojen 10 prosentin yhteenliitäntätavoite alun perin asetettiin, ja toteaa, että erityisesti uusiutuvia energialähteitä on kehitetty koko mantereella; kyseenalaistaa tässä yhteydessä asennettuun kapasiteettiin perustuvan 15 prosentin tavoitteen vuodeksi 2030; pyytää sen vuoksi komissiota arvioimaan alueellisten, täydentävien tavoitteiden asettamista ja etsimään entistä parempia laadullisia ja määrällisiä vertailuarvoja, kuten ruuhkahuiput ja pullonkaulat, joista ilmenee, miten paljon yhteenliitäntää tarvitaan; 23. korostaa tarvetta johtaa tuleva sähköverkkojen yhteenliitäntätavoite EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteista sekä sellaisesta kestävästä energiajärjestelmästä, jota EU tavoittelee; huomauttaa tässä yhteydessä, että vaadittava yhteenliitäntäaste on riippuvainen erityisesti siitä, a) soveltaako EU tosissaan periaatetta, jonka mukaan energiatehokkuus on etusijalla, ja lisääkö se kysyntäpuoleen vaikuttavia toimenpiteitä, b) kehitetäänkö hajautettua uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköä ja siihen liittyviä älykkäitä verkkoja edelleen, c) kehitetäänkö energian varastointiin liittyvää teknologiaa kotitalouksien tai kuntien tasolla, d) optimoidaanko verkot ja käytetäänkö parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, e) annetaanko ihmisille entistä suurempi rooli energiajärjestelmän tuottajakuluttajina ja f) luodaanko verkkoihin tehtäville investoinneille selkeä kannustin; 24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PR\ doc 7/7 PE v01-00