KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Euroopan energia-alan elvytysohjelman täytäntöönpanosta

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 791 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan energia-alan elvytysohjelman täytäntöönpanosta {SWD(2013) 457 final} {SWD(2013) 458 final} FI FI

2 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan energia-alan elvytysohjelman täytäntöönpanosta I EDISTYMINEN OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA Euroopan energia-alan elvytysohjelman (EEPR) 1 tarkoituksena on antaa rahoitustukea valikoiduille strategisesti erittäin merkittäville hankkeille energia-alan seuraavilla kolmella osa-alueella: kaasu- ja sähköyhteydet, merituulivoima sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Ohjelmalla pyritään hankkeiden yhteisrahoituksen avulla auttamaan Euroopan unionia saavuttamaan sen energia- ja ilmastopoliittisia tavoitteita, joita ovat energian toimitusvarmuus ja energiahuollon monipuolistaminen, energian sisämarkkinoiden toteutuminen ja moitteeton toiminta sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Suurin osan käytettävissä olevista määrärahoista osoitettiin 59:lle hankkeen toteuttajalle ja 61 hankkeelle seuraavissa alaohjelmissa: kaasuinfrastruktuurit (1 363 miljoonaa euroa), sähköinfrastruktuurit (904 miljoonaa euroa), merituulivoima (565 miljoonaa euroa) sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (1 000 miljoonaa euroa). Vuoden 2010 loppuun mennessä avustuspäätöksiä ja -sopimuksia oli tehty yhteensä miljoonan euron edestä, mikä vastaa 96,3:a prosenttia elvytysohjelman koko talousarviosta. Hankkeisiin sitomatta jäi määräpäivään eli 31. joulukuuta 2010 mennessä 146,3 miljoonaa euroa, jotka kohdennettiin uudelleen uuteen rahoitusvälineeseen, Euroopan energiatehokkuusrahastoon (EEEF) 2. Rahaston toiminnassa keskitytään energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian investointeihin. Viime vuoden kertomuksen (COM(2012) 445 final) antamisen jälkeen elvytysohjelman täytäntöönpanossa on edistytty edelleen. Huomattava määrä hankkeita on nyt saatu valmiiksi. Muut hankkeet etenevät suunnitelmien mukaisesti, ja niiden toteuttaminen käynnistetään pian. Tässä kertomuksessa esitetään tilannekatsaus laadullisesta kehityksestä edeltävään kertomukseen (elokuu 2012) verrattuna ja annetaan tietoa maksuista ja maksamatta olevista sitoumuksista ohjelman käynnistämishetkestä kesäkuuhun 2013 asti. Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan EEEF-rahaston nykytilannetta ja väliarviointia (katso komission yksiköiden valmisteluasiakirja). (1) Menestystarinat Kaasu- ja sähköinfrastruktuurit Energiapoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna ohjelmalla on parannettu tapaa, jolla kaasun ja sähkön sisämarkkinat toimivat: sillä on autettu lisäämään siirtokapasiteettia ja varmistamaan entistä suurempi yhdentäminen unionin läntisten ja itäisten osien välillä. Ohjelmalla autetaan varsinkin Baltian alueella ja Iberian niemimaalla sijaitsevia jäsenvaltioita saavuttamaan sähkönsiirtoyhteyksiä koskeva 10 prosentin tavoite. Sillä on luotu uutta varastointikapasiteettia syrjäisissä jäsenvaltioissa ja Keski- ja Itä-Euroopassa. Ohjelmalla on myös autettu toteuttamaan kahdensuuntainen kaasuputkiverkko Euroopassa ja saattamaan 1 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 663/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta, EUVL L 200, , s. 39. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta, EUVL L 346, , s. 5. FI 2 FI

3 infrastruktuuri vastaamaan normin mukaista N-1-kaavaa kaasunsaannin turvaamista koskevan asetuksen 3 vaatimusten mukaisesti. Keski- ja Itä-Euroopassa toteutettavat kaasun vastakkaisvirtaushankkeet ovat käynnissä. Niillä estettiin kaasuntoimituskriisi helmikuun 2012 pakkasjakson aikana. Sekä kaasun että sähkön siirtoyhteyksien vahvistaminen on edistänyt sisämarkkinoiden yhdentymistä. Tärkeimmät esimerkit ovat seuraavat: kaasunsiirtoyhteydet Afrikka Espanja Ranska-käytävällä; Portugalin ja Espanjan väliset sähkönsiirtoyhteydet, joilla edistetään Iberian niemimaan sähkömarkkinoiden kehittymistä; Yhdistyneen kuningaskunnan (Deeside) ja Irlannin (Meath) väliset sähkönsiirtoyhteydet, joiden tarkoituksena on luoda alueelliset markkinat Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin välille; sekä Baltian alueen sähkönsiirtoyhteydet ja niiden yhdistäminen NordPool-markkina-alueeseen. Merituulivoima Euroopan energia-alan elvytysohjelmasta on tuettu innovatiivisten perustusrakenteiden ja tuuliturbiinigeneraattoreiden toimittamista ja asentamista. Kyseisillä avustuksilla on varmistettu ensimmäisten suurten (400 MW) merituulipuistojen rakentaminen kauas (yli 100 km) rannikosta syviin vesiin (yli 40 m). Elvytysohjelmasta saatu rahoitus onkin osaltaan auttanut valittuja, Saksaan ja Belgiaan kuuluvilla Pohjanmeren alueilla toteutettavia hankkeita saamaan pankkikonsortioilta tarvittavat lainat rahoituksen varmistamiseksi. Belgiassa sijaitsevaa Thornton Bank -tuulipuistoa koskevat elvytysohjelman toimet saatiin päätökseen syyskuussa Lisäksi Saksan sähköverkkoon on jo syksyllä 2010 ensimmäisen kerran syötetty elvytysohjelman yhteisrahoittamalla infrastruktuurilla tuotettua merituulisähköä. Merituulivoiman verkkointegroinnin alalla elvytysohjelman yhteisrahoitus on vaikuttanut ratkaisevasti Kriegers Flakin alueen yhdistettyä verkkoratkaisua koskevan Baltiassa toteutettavan hankkeen lopulliseen investointipäätökseen. Tämä lippulaivahanke on ensimmäinen offshore-yhteys, jota käytetään sekä merituulipuistojen yhteytenä että rajat ylittävänä siirtoyhteytenä. Hankkeessa käytetään innovatiivista HVDC VSC -laitteistoa (suurjännitteisen tasasähkönsiirron jännitelähdesuuntaajat). Hanke on ensimmäinen tärkeä peruselementti merisähköverkon vaiheittaisessa kehittämisessä. Elvytysohjelman yleisiä vaikutuksia on analysoitu perusteellisesti vuonna 2011 toteutetussa riippumattomassa väliarvioinnissa 4. Vaikuttaa siltä, että ohjelmalla on jo nykyisin merkittävä vaikutus reaalitalouteen, koska sen avulla on käynnistetty rakennustöitä ja hankittu laitteistoja ja välillisesti tuotettuja tavaroita. Useita hankkeita on nyt saatu valmiiksi, ja monia muita on käynnissä. Joissakin tapauksissa hankkeiden toteuttaminen on kuitenkin haastavaa ja edistyy suunniteltua hitaammin, kuten seuraavista kappaleista käy ilmi. Taloudellinen toimintakehys on osoittautunut erityisen haastavaksi hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevalle alaohjelmalle. (2) KERTYNEET KOKEMUKSET Euroopan energia-alan elvytysohjelma on ensimmäinen esimerkki EU:n talousarviosta energia-alalle annettavasta laajamittaisesta tuesta, joka toteutetaan yrityksille annettavina suorina avustuksina. Edistymisestä huolimatta alalla on kuitenkin kohdattu joitakin täytäntöönpanoon liittyviä rakenteellisia esteitä. 3 4 Asetus (EU) N:o 994/2010, annettu , EUVL L 295, FI 3 FI

4 Merituulivoiman verkkointegrointi onnistui osittain, vaikka täytäntöönpanoon liittyi joitakin teknisiä ongelmia, joita energiayhtiöt eivät ole vieläkään ratkaisseet. Yleisesti voidaan todeta, että jäsenvaltiot eivät osallistuneet riittävän ennakoivasti elvytysohjelman onnistuneeseen täytäntöönpanoon. Kansallisten sääntelyviranomaisten puutteellinen yhteistyö voi tietyissä tapauksissa lisätä merkittävästi epävarmuutta, joka liittyy liiketoiminnan kannattavuuteen hankkeiden toteuttajien kannalta. Tämä näkökohta on erityisen ratkaisevassa asemassa tietyissä uusissa merituulivoimahankkeissa. Kaikkien kolmen alaohjelman yhteisenä ongelmana on lupamenettelyjen monimutkaisuus ja pitkäkestoisuus. Komissio otti nämä haasteet ja elvytysohjelman täytäntöönpanosta saadut kokemukset huomioon laatiessaan uutta, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoja koskevaa 17. huhtikuuta 2013 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 347/ Asetuksen säännöksillä nopeutetaan lupamenettelyjä, säädetään lupien myöntämistä koskevien päätösten kolmen ja puolen vuoden määräajasta ja lisätään avoimuutta ja yleisön osallistumista. Lisäksi siinä säädetään toimenpiteistä sääntelyyn liittyvien kannusteiden kehittämiseksi ja rahoitustuen sallimiseksi tarvittaessa. Myös pitkän aikavälin rahoituksen saaminen kilpailukykyisin ehdoin on ollut haastavaa infrastruktuurihankkeissa. Tämä on edelleen tärkeä näkökohta. Verkkojen Eurooppa -välinettä eli monialaista infrastruktuurirahastoa koskevan komission ehdotuksen 6 tarkoituksena on auttaa hankkeita keräämään tarvittavaa rahoitusta ja tekemään hankkeista kannattavia. Euroopan kannalta merkittävien hankkeiden taloudellista kannattavuutta parannetaan Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnettävillä avustuksilla. Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusvälineillä on myös tarkoitus auttaa hankkeiden toteuttajia saamaan hankkeilleen tarvittavaa pitkän aikavälin rahoitusta lisäämällä sijoittajakantaan uusia ryhmiä (eläke- ja vakuutusrahastot) ja lieventämällä tiettyjä riskejä. Hankejoukkovelkakirja-aloite on yksi Verkkojen Eurooppa -välineen nojalla ehdotetuista rahoitusvälineistä. Hankkeiden toteuttajat voivat jo hyödyntää aloitteen kokeiluvaihetta, jossa määrärahoja osoitetaan vuosien talousarviosta. Ensimmäinen hankejoukkovelkakirja otettiin käyttöön heinäkuussa 2013 Euroopan investointipankin tukemana. Euroopan investointipankki toimii komission kumppanina kyseisessä aloitteessa. Uusia toimia on tarkoitus toteuttaa myöhemmin vuonna Euroopan energia-alan elvytysohjelma on odotusten mukaisesti mahdollistanut hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvien hankkeiden (CCS-hankkeiden) nopean käynnistämisen. Jo ohjelman käynnistyessä oli kuitenkin selvää, että elvytysohjelman rahoituksella ei ole tarkoitus kattaa kaikkia CCS-hankkeiden erittäin suuria investointi- ja toimintakustannuksia. Hiilidioksidin alhainen hinta päästökauppajärjestelmässä vähentää CCS-teknologian houkuttelevuutta lyhyen ja keskipitkän aikavälin liiketaloudellisen kannattavuuden kannalta. Nykyisen taloustilanteen takia hankkeiden on myös entistä vaikeampaa saada tarvittavaa lisärahoitusta. CCS-alaohjelmaan kohdistuukin merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka saattavat vaarantaa sen onnistuneen toteuttamisen. CCS-teknologiaa koskeva tietojenvaihto vaikuttaa ratkaisevasti teknologian menestymiseen. Elvytysohjelman CCS-alaohjelman nojalla perustettiin CCS-hankeverkosto, jossa tarkoituksena on vaihtaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä. Kyseessä on maailman ensimmäinen tämäntyyppisten tietojen vaihtamiseen keskittyvä verkosto. Verkoston jäsenet (elvytysohjelman CCS-hankkeet ja Sleipner-hanke Norjassa) tekevät yhteistyötä ja laativat yhteisiä ohjeita hyvistä käytännöistä. Verkosto on myös julkaissut raportteja kokemuksista, 5 6 EUVL L 115, , s. 39. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä, KOM(2011) 665. FI 4 FI

5 joita hankkeissa on saatu hiilidioksidin varastoinnista, yleisön osallistumisesta ja lupamenettelyistä. Komissio antoi 27. maaliskuuta 2013 tiedonannon hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) tulevaisuudesta (COM(2013) 180 final). Tiedonannossa komissio totesi seuraavaa: ˮPoliittisilla toimilla on kiireellisesti edistettävä investointeja CCS-demonstrointiin, jotta voidaan selvittää, onko hiilidioksidi-infrastruktuurin käyttöönotto ja rakentaminen kannattavaa. Ensimmäisenä toimenpiteenä on varmistettava onnistunut kaupallisen mittakaavan CCS-demonstrointi Euroopassa, mikä vahvistaisi teknologian teknisen ja taloudellisen kannattavuuden kustannustehokkaana kasvihuonekaasujen vähentämiskeinona sähköntuotannossa ja teollisuudessa.ˮ Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevan tiedonannon antamisen yhteydessä toteutettiin julkinen kuuleminen, joka päättyi 2. päivänä heinäkuuta. Julkisessa kuulemisessa saatiin yli 150 vastausta 7. Komissio julkaisee myöhemmin syksyllä yhteenvedon vastauksista sekä yksittäiset huomautukset julkista kuulemista koskevalla internetsivustolla 8. (3) HANKKEIDEN TULEVAT TOIMET Jotkut hankkeet on jo saatu päätökseen. Muut jäljellä olevat hankkeet voidaan luokitella kahteen pääluokkaan: hankkeet, jotka edistyvät asianmukaisesti ja joiden rahoitustukea on jatkettava, ja hankkeet, jotka eivät edisty riittävästi ja joiden osalta komissio aikoo tehdä päätöksen tuen lakkauttamisesta. Kahdeksan tärkeän infrastruktuurihankkeen edunsaajat eivät ole voineet tehdä lopullista investointipäätöstä tai toteuttaa hanketta alustavan aikataulun mukaisesti. Yhden hankkeen (HVDC-keskittymä) toteuttaja on päättänyt lopettaa hankkeen. Kahden muun hankkeen (merituulivoimaa koskeva hanke Aberdeenissä ja painovoimaperustuksia koskeva hanke) lopulliset investointipäätökset on tarkoitus tehdä tulevien kuuden kuukauden kuluessa. Cobra Cable -hankkeen osalta komissio on nyt pyytänyt vakuuksia siitä, että lopullinen investointipäätös tehdään vuoden 2016 puoleen väliin mennessä. Jos vakuuksia ei voida antaa, komissio saattaa sanoa avustussopimuksen irti. Näin ollen on mahdollista, että komissio päättää lakkauttaa neljän kaasualan hankkeen (ITGI- Poseidon, Nabucco, Galsi ja vastakkaisvirtaushanke Romaniassa) rahoitustuen. Rahoitustuen lakkauttamisesta huolimatta kyseiset kaasualan hankkeet voidaan kuitenkin katsoa yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi 9 Euroopassa, kun Euroopan laajuisen energiaverkon (TEN-E) infrastruktuureja koskevat suuntaviivat pannaan täytäntöön. Kuuden CCS-demonstrointihankkeen osalta on huomattava, että elvytysohjelman toimet yhdessä hankkeesta (Compostilla) saadaan päätökseen lokakuussa 2013, kolme hankkeista on lopetettu ja kahta muuta hanketta ei todennäköisesti saada päätökseen ilman, että jäsenvaltiot ja/tai teollisuus antavat niille merkittävästi enemmän rahoitusta. Komissio on kirjallisesti antanut lopettamisprosessin kohteena oleville yrityksille virallisen ilmoituksen prosessin käynnistämisestä. Kunkin hankkeen nykytilannetta tarkastellaan tähän kertomukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa Komissio esitti ensimmäisen luettelon yhteistä etua koskevista hankkeista 14. lokakuuta 2013 annetulla delegoidulla asetuksella. FI 5 FI

6 Euroopan energiatehokkuusrahasto on ollut toiminnassa heinäkuusta 2011 lähtien. Tämän kertomuksen lisäksi esitetään erityinen komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa raportoidaan väliarvioinnista. II YLEINEN TILANNE Vuoden 2012 loppuun mennessä 61 hankkeesta 20 oli jo saatettu teknisesti päätökseen ja tuensaajille oli maksettu yhteensä ,64 euroa (kesäkuu 2013). Maksuaste on alhainen, mutta tämä vain osoittaa, että isojen ja monimutkaisten hankkeiden suunnittelu on ollut hankalaa. Hankkeiden toteuttajien haasteena on myös ollut asiaan liittyvien teknologioiden monimutkaisuus etenkin merituulivoiman verkkointegroinnin ja hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin alalla samoin kuin hallituksen ja sääntelyviranomaisten tasolla työskentelevien julkisten viranomaisten vaikeudet laatia asianmukainen sääntelykehys, yleisen hyväksynnän puuttuminen sekä ympäristönäkökohtiin ja julkisiin hankintoihin liittyvät vaikeudet. Monet viivästyksistä johtuvat lupamenettelystä. Tähän mennessä saksalaiselta CCS-hankkeelta on peritty takaisin 42 miljoonaa euroa käyttämättömiä määrärahoja. Lopetettujen sähkö- ja kaasuinfrastruktuurihankkeiden osalta määrärahoja on vapautettu 12 miljoonaa euroa. Tämä johtuu osittain siitä, että lopulliset kulut ovat jääneet alun perin arvioituja kuluja pienemmiksi. 1. Kaasu- ja sähköinfrastruktuuri Elvytysohjelman infrastruktuuri-alaohjelmasta annetaan tukea 44 hankkeelle kolmella tärkeimmällä toiminta-alalla. Hankkeiden täytäntöönpanosta vastaavat kunkin jäsenvaltion siirtoverkonhaltijat tai hankkeiden toteuttajat. Tuensaajille on maksettu yhteensä miljoonan euron sidotuista määrärahoista noin 777 miljoonaa euroa eli 34,25 prosenttia kesäkuuhun 2013 mennessä. Maksujen ehtona on, että hankkeiden toteuttajien on lopullisen investointipäätöksen avulla sitouduttava vahvasti panemaan hankkeet täytäntöön. Hankkeet kattavat seuraavat kolme alaa: Kaasuinfrastruktuureja ja kaasun varastointia koskevat hankkeet: Kaasun siirtoon ja kauppaan EU:ssa tarvittavaa infrastruktuuria on edelleen yhdennettävä rakentamalla puuttuvia yhteyksiä jäsenvaltioiden välille. EU:n energianlähteitä ja -reittejä on monipuolistettava edelleen ottamalla huomioon myös nesteytetty maakaasu (LNG). Kaasun vastakkaisvirtaushankkeet: Venäjän ja Ukrainan välisen vuoden 2009 kaasuntoimituskriisin aikana useimmat Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltiot jäivät ilman kaasua. Tämä ei johtunut siitä, että Euroopassa ei ollut kaasua, vaan siitä, että nykyisissä infrastruktuureissa ei ole teknisiä laitteita ja valmiuksia kääntää kaasuvirtausta itä länsisuunnasta länsi itä-suuntaiseksi. Elvytysohjelman rahoituksella tuettiin ongelman ratkaisemista. Keski- ja Itä-Euroopassa onkin nyt otettu käyttöön vastakkaisvirtausinfrastruktuuria. Sähköinfrastruktuurihankkeet: Kasvava sähköntuotanto eri uusiutuvista energianlähteistä edellyttää valtavia investointeja uuteen infrastruktuuriin. Lisäksi useat jäsenvaltiot ovat edelleen käytännössä energiasaarekkeita, koska niillä ei juuri ole yhteyksiä naapurimaihin ja energian sisämarkkinoihin. 1.1 Edistys tähän mennessä Tähän mennessä 44 hankkeesta on saatu päätökseen 19. Vuoden 2012 alussa määrä oli 13. Sähköalalla on saatu päätökseen neljä hanketta. Muut kahdeksan hanketta edistyvät hyvin, ja FI 6 FI

7 jotkut hankkeista on tarkoitus saada päätökseen vuoteen 2014 mennessä. Kaasualalla on saatu päätökseen 15 hanketta; 13 muuta hanketta edistyvät aikataulun mukaisesti. Useimmat (10 hanketta yhteensä 15 hankkeesta) Keski- ja Itä-Euroopan vastakkaisvirtaus- ja siirtoyhteyshankkeista on saatu päätökseen. Hankkeita on elvytysohjelman rahoituksella autettu turvaamaan oma rahoituksensa, jolloin toimet on voitu käynnistää viipymättä. Tällä onkin parannettu kaasuverkon turvallisuutta ja luotettavuutta, lisätty toimitusvarmuutta ja monipuolistettu energiahuoltoa sekä poistettu kriittisiä esteitä. Esille voidaan nostaa seuraavat esimerkit: Elvytysohjelman rahoituksella on turvattu edistyminen kaasun yhteenliitäntää Larraun haarassa koskevassa kehittämishankkeessa parantamalla Espanjan verkkoa (Vilar de Arnedon kompressointiasema, putkisto Yelan ja Vilar de Arnedon välillä) ja Ranskan verkkoa (Béarnin putkijohto). Tällä parannetaan toimitusvarmuutta kyseisellä alueella ja lisätään kilpailua markkinoilla. Iberian niemimaan kaasumarkkinat yhdennetään myös paremmin Euroopan muihin markkinoihin. Vuonna 2011 saatiin valmiiksi kaksi sähkönsiirtoyhteyttä Portugalin ja Espanjan välillä, Douron ja Algarven alueilla. Näiden yhteyksien ansiosta käyttöön saatiin uusiutuvia energianlähteitä. Elvytysohjelman rahoituksella on edistetty merkittävästi Portugalin verkon kehittämistä ja laajentamista ja näin ollen lisätty siirtokapasiteettia Espanjaan nähden. Elvytysohjelman rahoituksella on myös tuettu ensimmäisen sähkönsiirtoyhteyden rakentamista Irlannin ja Ison-Britannian välille. Koska kyseinen siirtoyhteys lisää sähkönsiirtokapasiteettia ja mahdollistaa merituulivoiman integroinnin, sillä on parannettu toimitusvarmuutta ja monipuolistettu energianlähteitä Irlannissa. Baltian alueella käynnissä on kolme elvytysohjelman hanketta, joiden tarkoituksena on parantaa energian sisämarkkinoiden toimintaa ja varmistaa yhdenvertaiset toimintaedellytykset. Kun hankkeet saadaan päätökseen, ne auttavat merkittävällä tavalla parantamaan toimitusvarmuutta, mahdollistavat sähkökaupan ja vähentävät alueen tuontitarpeita. Hyvästä edistymisestä huolimatta neljässä kaasualan hankkeessa on koettu viivästyksiä, jotka saattavat johtaa hankkeiden lopettamiseen: Shah Deniz -kentän resurssien lopullista siirtoreittiä koskevaan tarjouskilpailuun osallistuivat Nabucco-hanke ja TAP-hanke (joka ei kuulu elvytysohjelman soveltamisalaan). Kilpailun voitti TAP-hanke. Shah Deniz Consortium -konsortion päätös vaikuttaa elvytysohjelman avustukseen. Algerian kaasuyhtiö on päättänyt 18. toukokuuta 2013 tekemällään päätöksellä lykätä jo kolmannen kerran päätöstä Algerian ja Italian välisen putken rakentamisesta (Galsi-hanke). Kyseinen elvytysohjelmasta tuettu hanke viivästyy näin ollen merkittävästi. Hankkeen rakennuslupia ei ole vieläkään myönnetty, vaikka menettelyjen käynnistämisestä on jo viisi vuotta, eikä kaasun toimittamisesta ole vielä tehty kaupallisia sopimuksia. ITGI-Poseidon-hankkeessa on kohdattu vaikeuksia, jotka liittyvät rakentamisen perusedellytyksenä olevien kaasulähteiden varmistamiseen. Romaniassa toteutettava vastakkaisvirtaushanke, jossa kauttakulkuun tarkoitettu kaasujärjestelmä myös yhdistetään kansalliseen kaasujärjestelmään, on viivästynyt huolestuttavasti. Hanke vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti Romanian ja laajemmin Kaakkois- Euroopan alueen kaasumarkkinoiden kehittämiseen. Kaikissa näissä hankkeissa viivästykset ovat merkittäviä, eikä hankkeissa ole edistytty riittävästi. Komissio onkin lähettänyt lopettamista edeltävän ilmoituksen hankkeiden toteuttajille. FI 7 FI

8 1.2 Päätelmät Sähkö- ja kaasuinfrastruktuurihankkeissa on edistytty huomattavasti. Suurin osa hankkeista (40 hanketta kaikista 44 hankkeesta) on joko saatu päätökseen tai ne edistyvät hyvin. Joidenkin hankkeiden täytäntöönpanon määräaikaa on jatkettu (katso komission yksiköiden valmisteluasiakirja). Elvytysohjelmalla parannetaan konkreettisesti sisämarkkinoiden toimintaa luomalla yhteyksiä EU:n läntisten ja itäisten osien välille ja lisäämällä toimitusvarmuutta kyseisissä maissa ja kyseisillä alueilla. Edistyminen on ollut huomattavaa: Kaasun vastakkaisvirtaushankkeet ovat käynnissä, ja niillä estettiin kaasuntoimituskriisi äskettäisen, helmikuussa 2012 esiintyneen pakkasjakson aikana. Tuetut sähköhankkeet vauhdittavat voimakkaasti sisämarkkinoiden toteutumista. Sähköverkkohankkeet edistävät uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön syöttämistä verkkoon. EU:n laajuisen energiainfrastruktuurijärjestelmän toteutuminen etenee, koska pullonkauloja on voitu poistaa ja energiasaarekkeet, kuten kolme Baltian maata, Iberian niemimaa, Irlanti, Sisilia ja Malta, on voitu asteittain yhdentää järjestelmään. Tällä hetkellä ennakoidaan, että enemmistö käynnissä olevista 25 hankkeesta saadaan päätökseen vuosina 2013 ja 2014 ja että vain muutamat hankkeet jatkuvat vuoteen 2017 asti. Muut hankkeet hankkeet, jotka ovat vakavissa vaikeuksissa saatetaan lopettaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Monet tiettyjen hankkeiden kokemista viivästyksistä ja vaikeuksista olisi voitu välttää, jos kansalliset sääntelyviranomaiset ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER) osallistuisivat toimintaan jo varhaisessa vaiheessa. Komissio aikoo ottaa tämän havainnon huomioon arvioidessaan ja määrittäessään yhteistä etua koskevia hankkeita Verkkojen Eurooppa -välineen nojalla. 2. Merituulivoimahankkeet Euroopan energia-alan elvytysohjelman merituulivoiman alaohjelma käsittää yhdeksän hanketta kahdella päätoiminta-alalla: tuetaan innovatiivisten turbiinien ja merituulivoimaloiden perustusten laajamittaista testaamista, valmistamista ja käyttöön ottamista; tuetaan moduulipohjaisten verkkointegrointiratkaisujen kehittämistä laajamittaisen tuulisähkötuotannon liittämiseksi verkkoon. Avustusten edunsaajia ovat muun muassa hankkeita kehittävät yritykset, suunnitteluyritykset, uusiutuvan energian tuottajat ja siirtoverkonhaltijat. Koko elvytysohjelman käytettävissä olevat 565 miljoonan euron määrärahat on sidottu. Maksut kaikille yhdeksälle hankkeelle olivat kesäkuun 2013 lopulla yhteensä 204 miljoonaa euroa. 2.1 Edistys tähän mennessä Yhdeksästä hankkeesta yksi hanke (Thornton Bank) on saatu onnistuneesti päätökseen. Kolme muuta hanketta edistyvät hyvin, ja ne saataneen päätökseen vuosina Jotkut muista hankkeista voivat jatkua vuosiin 2016/2017 (painovoimaperustukset) tai 2017/2018 (Aberdeen, Krieger Flak) tai vuoteen 2019 (Cobra Cable) asti. Komission on valvottava kyseisiä hankkeita tarkasti. Cobra Cable -hanke (yhteys Tanskan ja Alankomaiden välillä) on viivästynyt vakavasti, eivätkä kumppanit Tanskan ja Alankomaiden siirtoverkonhaltijat ole vielä saaneet sääntelyviranomaistensa hyväksyntää tarvittaville investoinneille tai lupia kaapelin reittiä varten. Kun kumppanit saivat komissiolta lopettamista edeltävän ilmoituksen, ne toteuttivat uusia toimia ja saivat sääntelyviranomaisen suostumaan menettelyyn, jonka nojalla FI 8 FI

9 lakisääteinen hyväksyntä todennäköisesti myönnetään huhtikuussa Komissio on nyt pyytänyt kumppaneilta takeita välitavoitteista, jotka on täytettävä. Vasta tämän jälkeen lopullisen investointipäätöksen tekemistä voidaan siirtää vuoden 2013 loppua myöhemmäksi. Yksi hanke, HVDC-keskittymä, lopetetaan tuensaajan hyväksynnällä. Syynä ovat toistuvat ja jatkuvat viivästykset ja merkittävästi muuttunut, aiempaa suppeampi laajuus. 2.2 Alakohtainen edistys tähän mennessä Offshore-turbiinit ja -rakenteet (kuusi hanketta) Elvytysohjelman avustuksilla on varmistettu ensimmäisten suurten (400 MW) merituulipuistojen rakentaminen kauas (yli 100 km) rannikosta syviin vesiin (yli 40 m). Elvytysohjelmasta saatu rahoitus onkin osaltaan auttanut valittuja hankkeita saamaan pankkikonsortioilta tarvittavat lainat rahoituksen varmistamiseksi. Thornton Bank -tuulipuistoa koskevat elvytysohjelman toimet saatiin päätökseen syyskuussa Kolme saksalaista tuulipuistohanketta ovat jo merellä toteutettavassa asennusvaiheessa. Odotuksena on, että kaksi hankkeista saadaan päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä ja kolmas hanke vuoden 2014 loppuun mennessä. Saksan sähköverkkoon on jo syksyllä 2010 ensimmäisen kerran syötetty elvytysohjelman yhteisrahoittamalla infrastruktuurilla tuotettua merituulisähköä. Vaikka hankkeet edistyvät erittäin hyvin, alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna niissä on jonkin verran viipeitä. Tämä johtuu pääasiassa taattujen verkkoyhteyksien viivästymisestä. Neljännessä saksalaisessa merituulivoimalahankkeessa tavoitteena on valmistaa ja asentaa painovoimaperustuksia. Hankkeen aikataulua on muutettu lupamenettelyn vakavan viivästymisen takia. Odotuksena on, että hanke pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön vuoteen 2017 mennessä. Hanke, jossa tarkoituksena on asentaa merituulivoimateknologian testauskeskus Aberdeenin (Yhdistynyt kuningaskunta) edustalle, on hyväksytty kokonaisuudessaan. Hyväksyntä on nyt kuitenkin riitautettu. Hankkeen lopullinen investointipäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2014 alussa Merituulivoiman verkkointegrointi (kolme hanketta) Vuonna 2012 on tehty lopullinen investointipäätös Baltiassa toteutettavasta, yhdistettyä verkkoratkaisua koskevasta Kriegers Flak -hankkeesta. Tämä lippulaivahanke on ensimmäinen offshore-yhteys, jota käytetään sekä merituulipuistojen yhteytenä että rajat ylittävänä siirtoyhteytenä. Hanke onkin ensimmäinen tärkeä peruselementti merisähköverkon vaiheittaisessa kehittämisessä. Kriegers Flak -alueen tekninen ratkaisu, joka sisältää tärkeitä HVDC VSC -teknologian komponentteja, on nyt määritetty. Myös uusiutuvista energianlähteistä tuotetun sähkön jakamisen ja rajat ylittävän sähkökaupan yhdistelmää varten on laadittu markkina- ja liiketoimintamalli. Voidaan odottaa, että tämä vaikuttaa merkittävästi yhdistettyjen siirtoyhteyksien ja merituulivoiman integroinnin tulevaan suunnitteluun. Merituulivoiman verkkointegrointia koskevien hankkeiden yleinen tilanne on kuitenkin edelleen erittäin haastava. Etenkin innovatiivisen HVDC-teknologian käyttöönotto merialueilla useista terminaaleista koostuvissa ratkaisuissa on kohdannut useita erilaisia teknisiä, sääntelyyn liittyviä ja kaupallisia esteitä. Yhteisrahoitusta koskevien kansallisten sääntelyviranomaisten päätösten viivästyminen vaikeuttaa merisähköverkkohankkeiden oikea-aikaista toteuttamista. Kansalliset sääntelyviranomaiset ovat ratkaisevassa asemassa hankkeiden toteuttamisessa. Tästä esimerkkinä on kaasu- ja sähköinfrastruktuuri, jonka osalta talousmallit ja kokemukset kansallisten sääntelyviranomaisten tekemästä yhteistyöstä ovat huomattavasti muita aloja kehittyneempiä. Komissio katsoo, että kansallisten sääntelyviranomaisten on toimittava FI 9 FI

10 nykyistä koordinoidummin, kuten kolmannessa energian sisämarkkinoita koskevassa paketissa 10 todetaan. 2.3 Päätelmät Energia-alan elvytysohjelmasta turbiini- ja rakennehankkeille annettava tuki johtaa suoraan megawatin hiilettömään sähköntuotantokapasiteettiin. Lisäksi elvytysohjelman hankkeista saadaan hyödyllistä kokemustietoa, jonka avulla voidaan muun muassa lyhentää merivoimaloiden perustusten tuotanto- ja asennusaikaa. Tuulienergian verkkointegrointihankkeissa HVDC-teknologian kehitysaste ja kustannukset, tuulipuistojen verkkoon liittämistä koskevat luvat ja sääntelyviranomaisilta saatava yhteisrahoitus ovat ratkaisevia esteitä, jotka on selvitettävä ennen lopullisen investointipäätöksen tekemistä. 3. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) 3.1 Johdanto Jotta vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan energiajärjestelmään voitaisiin siirtyä vuoteen 2050 mennessä niin, että fossiiliset polttoaineet ovat osa energiayhdistelmää, on otettava käyttöön hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita (CCS). Elvytysohjelmalla pyritään integroitujen CCS-hankkeiden demonstrointiin, jotta teknologiasta saataisiin kaupallisesti kannattavaa vuosikymmenen loppuun mennessä. Ohjelmasta on annettu yksi miljardi euroa rahoitustukea sähköntuotantoalan hankkeisiin. Tästä määrästä 399,5 miljoonaa euroa oli jo maksettu tuensaajille kesäkuuhun 2013 mennessä. CCS-hankkeet merkitsevät uutta teknistä haastetta, ja niiden demonstroinnissa on ratkaistava useita erilaisia teknisiä, taloudellisia ja sääntelyyn liittyviä haasteita. Hankekoordinaattorit ovat julkisia tai yksityisiä energiayhtiöitä. Muita tuensaajia ovat esimerkiksi energiansiirtoyhtiöt, laitetoimittajat ja tutkimuslaitokset. 3.2 Edistys tähän mennessä Elvytysohjelmalla on alun perin tuettu kuutta CCS-hanketta (Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Italia, Alankomaat, Puola ja Espanja). Jänschwalde-hanke (Saksa) lopetettiin toteuttajan pyynnöstä 5. helmikuuta 2012 alkaen. Syynä olivat hiilidioksidin varastointia koskevan sääntelykehyksen puuttuminen ja yleiseen hyväksyntään liittyvät näkökohdat. Hankkeen toteuttaja totesi lopettamisen yhteydessä, että tarvittavien hiilidioksidin varastointia koskevien lupien saaminen hankkeen aikataulun mukaisesti ei olisi ollut mahdollista, koska hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevaa direktiiviä ei vielä ollut saatettu osaksi Saksan lainsäädäntöä. Puolalainen hanke (Belchatow) lopetettiin 6. toukokuuta 2013 toteuttajan pyynnöstä. Syynä oli se, että hankkeen rahoitusvajeen täydentämiseksi ei ollut realistista suunnitelmaa, toteuttamiseen liittyi teknisiä riskejä ja hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevaa direktiiviä ei saatettu ajoissa eikä oikea-aikaisesti osaksi kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntöä. Tämän takia hiilidioksidin varastoinnille ei ollut asianmukaisia oikeudellisia puitteita. Hiilidioksidin varastointiin liittyi myös julkista hyväksyntää koskevia näkökohtia. Italialainen hanke (Porto Tolle) lopetettiin 11. elokuuta 2013 toteuttajan pyynnöstä. Syynä olivat hankkeen toteuttamiseen liittyvät ylitsepääsemättömät viivästykset, jotka johtuivat Italian valtioneuvoston päätöksestä mitätöidä Porto Tollen voimalan ympäristölupa. Lisäksi hankkeen toteuttaja katsoi, että hankkeen rahoitusvajetta ei voitaisi paikata. Hankkeen 10 Direktiivit 2009/72/EY ja 2009/73/EY sähkön ja kaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä. FI 10 FI

11 toteuttaja ei kuitenkaan lopeta kaikkea hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvää toimintaa vaan jatkaa sitä muiden hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvien näkökohtien parissa Brindisissä sijaitsevassa pilottilaitoksessa. Yhdessäkään kolmesta muusta hankkeesta ei ole vielä tehty lopullista investointipäätöstä. Komissio on vankasti sitoutunut tukemaan kaikkien jäljellä olevien hankkeiden onnistunutta toteuttamista. Niiden nykytilanne on seuraavanlainen: Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutettavan hankkeen (Don Valley) toteuttajat ovat sitoutuneet edistymiseen ja pyrkivät turvaamaan toimintatuen valmisteltavana olevan Yhdistyneen kuningaskunnan hinnanerosopimusjärjestelmän (Contract for Difference, CfD) avulla. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on puolestaan valinnut tukikohteekseen erään hankkeen, jota tuetaan CCS-teknologian kaupallistamista koskevan Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestettävän kilpailun perusteella. Don Valleyn hankkeen toteuttamisesta saataisiin yhteisvaikutusmahdollisuuksia kyseisen hankkeen kanssa. Alankomaissa toteutettava hanke (ROAD) on edistynyt parhaiten, ja sen lopullinen investointipäätös voidaan tehdä, jos etenkin hiilidioksidin alhaisesta hinnasta johtuva hankekustannusten kohoaminen voidaan kattaa lisärahoituksella. Uusien investoijien kanssa käydään keskusteluja, jotta hankkeen rahoitusvaje voitaisiin paikata vuoden 2013 kuluessa. Espanjalaisen hankkeen (Compostilla) osalta elvytysohjelman toimet saadaan suunnitelmien mukaisesti päätökseen lokakuussa Kyseiseen määräaikaan mennessä kolme hiilidioksidin talteenottoon, kuljetukseen ja varastointiin tarkoitettua pilottilaitosta on otettu käyttöön, ja niitä voidaan käyttää erittäin hyödyllisinä testauslaitoksina koko CCSteknologian arvoketjua varten. Elvytysohjelman toimien ohella hankkeen seuraavassa vaiheessa voitaisiin toteuttaa integroitu teollisen mittakaavan CCS-demonstrointilaitos. Tämä kuitenkin edellyttäisi lisärahoituksen hankkimista. 3.3 Päätelmät Vaikka tähän mennessä on edistytty hyvin hiilidioksidin talteenotto-, siirto- ja varastointiratkaisujen toteuttamiseen liittyvissä valmistelutöissä, useimpien CCS-hankkeiden varsinainen toteuttaminen on vielä epävarmaa. Hiilidioksidin maanalaiseen varastointiin liittyvä julkinen vastustus on edelleen merkittävä este toimille. Investointien ja toiminnan kustannukset ovat erittäin suuria. Kuten jo ohjelman käynnistyessä tiedettiin, elvytysohjelman rahoituksella voidaan kyllä sinällään käynnistää hankkeita, mutta se ei riitä kattamaan kaikkia lisäkustannuksia, joita aiheutuu CCS-teknologian käyttöönotosta voimaloissa. NER 300 -ohjelman ja aluerahaston ottamista mukaan toimintaan ei ole vielä kokeiltu kattavasti. Kaikki yhtiöt eivät myöskään ole onnistuneet ratkaisemaan teknisiä ongelmia, eikä lupia usein ole saatu ajoissa. Koska hiilidioksidin hinnat ovat tällä hetkellä erittäin alhaiset eikä muita oikeudellisia rajoituksia tai kannustimia ole olemassa, talouden toimijat eivät näe syytä investoida hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin. Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin tulevaisuudesta Euroopassa 27. maaliskuuta 2013 annetulla tiedonannolla 11 pyritään käynnistämään CCS-ohjelman uudelleen ja herättämään keskustelua siitä, miten demonstrointia ja käyttöönottoa voitaisiin edesauttaa ja investointeja edistää parhaiten. Käynnissä olevan kuulemisen yhteydessä saatujen huomautusten ja CCSdirektiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa koskevan kattavan analyysin perusteella komissio tarkastelee ilmasto- ja energiapolitiikan 11 COM(2013) 180 final. FI 11 FI

12 puitteita vuoteen 2030 koskevien komission toimien yhteydessä, olisiko lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille laadittava ehdotuksia. CCS-direktiivissä luodaan oikeudellinen kehys hiilidioksidin talteenotolle, siirrolle ja varastoinnille. Täytäntöönpanon määräaikaan eli kesäkuuhun 2011 mennessä vain muutama jäsenvaltio ilmoitti saattaneensa direktiivin kokonaan tai osittain osaksi kansallista lainsäädäntöään. Sen jälkeen tilanne on parantunut huomattavasti, ja tällä hetkellä vain yksi jäsenvaltio ei ole ilmoittanut direktiivin täytäntöönpanotoimista komissiolle. Vaikka useimmat CCS-demonstrointihankkeita ehdottaneista jäsenvaltioista ovat saattaneet direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään, eräät jäsenvaltiot ovat kieltäneet hiilidioksidin varastoinnin tai rajoittaneet sitä alueellaan. Tätä asiaa käsitellään yksityiskohtaisesti myös kattavassa analyysissa, jossa tarkastellaan CCS-direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. NER 300 -ohjelman yhteydessä 3. päivänä huhtikuuta käynnistetty toinen ehdotuspyyntö antaa jo lähitulevaisuudessa uuden mahdollisuuden kehittää CCS-teknologian nykyisiä demonstrointimahdollisuuksia Euroopassa. Elvytysohjelman yhteydessä komissio myös arvioi tuloksia, joita saadaan käynnissä olevasta kuulemisesta ja NER 300 -ohjelman toisesta ehdotuspyynnöstä (jonka nojalla vain yksi CCShanke on hakenut rahoitusta). Tämän perusteella komissio tekee asianmukaiset päätelmät elvytysohjelman jäljellä olevien CCS-demonstrointihankkeiden tulevaisuudesta. III EUROOPAN ENERGIATEHOKKUUSRAHASTO (EEEF) 1. Johdanto Euroopan energia-alan elvytysohjelman muuttamisesta annetun asetuksen mukaisesti tähän kertomukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetään väliarviointi, jossa annetaan tietoa rahoitusvälineen (EEEF, tekninen apu ja tiedotustoimet) nykytilanteesta. Arvioinnista on saatu joitakin hyviä ensimmäisiä tuloksia, ja rahastoon liittyvät odotukset ovat melko lupaavia. Tähän mennessä on hyväksytty kuusi hanketta, joista on tehty sopimukset. Niihin on osoitettu määrärahoja yhteensä noin 79,2 miljoonaa euroa. Kehittyneimpiä hankkeita koskevassa hankesuunnitelman luokassa mahdollisten investointien määrä on 114 miljoonaa euroa. Tämän perusteella odotetaan, että haastavuudesta huolimatta EU:n koko rahoitusosuus osoitetaan investointeihin. Teknisen avun osalta hyväksyttiin kahdeksan pyyntöä, joiden arvo on yhteensä 6,3 miljoonaa euroa. 2. Väliarvioinnin tärkeimmät tulokset Asetuksen tavoitteiden saavuttaminen Muutosasetuksen ensimmäisenä tavoitteena oli perustaa erityinen investointirahasto osoittamaan uudelleen elvytysohjelman sitomattomia määrärahoja. Tällä pyritään houkuttelemaan lisärahoitusta. Tavoite on saavutettu Euroopan investointipankin tukemana. Euroopan investointipankki valtuutettiin perustamaan rahasto ja hallinnoimaan EU:n rahoitusosuutta. Euroopan energiatehokkuusrahaston toisena tavoitteena oli helpottaa energiatehokkuutta koskevien investointien (tavoite: 70 prosenttia kaikista investoinneista), uusiutuvaa energiaa koskevien investointien (20 prosenttia) ja puhdasta kaupunkiliikennettä koskevien FI 12 FI

13 investointien (10 prosenttia) rahoittamista. Näin ollen rahastolla keskitytään enimmäkseen poistamaan energiatehokkuuden erityisiä rahoitukseen ja muuhun kuin rahoitukseen liittyviä esteitä, kuten suuria kaupankäyntikuluja, hajanaisia ja pieniä investointeja, rajallisia mahdollisuuksia saada luottoa, monimutkaisia sopimusrakenteita, investoijien luottamuspulaa ja hankkeiden toteuttajien puutteellisia valmiuksia. Tätä varten rahastolla tuetaan luotettavien energiatehokkuusmarkkinoiden kehittämistä tarjoamalla perinteisestä poikkeavaa hankerahoitusta 12 ja tähän tarkoitukseen erityisesti suunniteltuja rahoitustuotteita (sekä velkasitoumuksia että oman pääoman ehtoisia välineitä) 13, joilla tuetaan etenkin energiatehokkuussopimusten kehittämistä. Rahoitusvajeen paikkaamiseksi ja investoijien riskinottovalmiuksien lisäämiseksi Euroopan energiatehokkuusrahastosta tehtiin monikerroksinen investointirahasto, joka koostuu kolmesta osakeluokasta. EU teki investointeja etuoikeusasemaltaan heikompiin C-luokan osakkeisiin. Näin ollen se kattoi ensimmäiset tappiot ja otti vastuulleen suurimman osan uusien investoijien, myös yksityisten investoijien, houkuttelemiseen liittyvästä riskistä. EEEF on myös erinomainen esimerkki innovatiivisesta rahoitusvälineestä, josta tehdään investointeja kestävää energiaa koskeviin kustannustehokkaisiin ja kehittyneisiin hankkeisiin (joissa takaisinmaksuaika on enintään 20 vuotta) ja jolla houkutellaan yksityistä pääomaa, mutta jossa myös osoitetaan investointien liiketaloudellinen kannattavuus ja saadaan uskottavia tuloksia. Kustannustehokkuus Vuoden 2013 alustavassa talousarviossa arvioidaan, että hallintomenot ovat 1,48 miljoonaa euroa ja osoitettavat investoinnit 160 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos suunnitelma toteutuu, jokainen hallintomenoihin käytettävä euro johtaa noin 108 euron investointeihin. Arviossa ei oteta huomioon tuloja, jotka saadaan koroista ja pääasiallisista korvauksista ( euroa vuonna 2012). Euroopan energiatehokkuusrahaston hallintomenoja katetaan ensisijaisesti näillä tuloilla. Täydentävyys Euroopan energiatehokkuusrahasto on osoittanut täydentävyytensä tarjoamalla pitkän aikavälin rahoitusta ja edistämällä markkinalähtöisiä ja laadukkaita investointeja ja niiden toistamiseen liittyviä vaikutuksia niin, että hankesuunnitelma on kuitenkin pysynyt maantieteellisesti tasapainoisena. Rahaston teknisellä avulla voidaan tehokkaasti korjata hankkeiden toteuttajien valmiuksiin liittyviä puutteita ja poistaa hallinnollisia esteitä, jotka vaikeuttavat suurempien hankkeiden yhdistämistä kriittisen massan saavuttamiseksi. Rahaston perustamisella ja sen ensimmäisillä toimilla on lisätty tietoisuutta energiatehokkuuteen liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista ja innovatiivisesta hankerahoituksesta, mikä on herättänyt myös yksityisen sektorin ja rahoituslaitosten mielenkiinnon Hankerahoitus perustuu hankkeen tukijoiden taseiden sijaan hankkeen kassavirtaan, millä luodaan lisäarvoa ja riskinarviointia koskevia välitavoitteita itse energiatehokkuushankkeille. Esimerkiksi etuoikeutetut ja etuoikeusasemaltaan heikommat saatavat, välirahoitusvälineet, takuut, oma pääoma, leasing-järjestelyt ja forfaiting-rahoitus. EEEF ei myönnä avustuksia tai sovella korkotukia (korkotukilainat), koska kyseisten taloudellisten kannusteiden ei katsota soveltuvan hankkeisiin, joista saadaan riittävästi tuloja. FI 13 FI

14 Kerrannaisvaikutukset Ohjelman tasolla tarkasteltuna EU:n rahoitusosuus (125 miljoonaa euroa) on lähes kaksinkertaistunut investoijien täydentävien sitoumusten (140 miljoonaa euroa) ansiosta. Muut investoijat antavat yli 110 euroa rahoitusta jokaista EU:n hankerahoitukseen sitomaa sataa euroa kohti. Näin ollen kerrannaisvaikutuskerroin on yli 2. Jatkossa on tietenkin toivottavaa, että entistä useammat investoijat päättävät tehdä investointeja. Euroopan energiatehokkuusrahastolla on kuitenkin ensin saatava aikaan vakuuttavia tuloksia. Moitteeton varainhoito Euroopan energiatehokkuusrahaston varainhoito perustuu Euroopan komission ja Euroopan investointipankin antamiin investointeja koskeviin suuntaviivoihin ja periaatteisiin. Varainhoidossa noudatetaan tiukkoja pankkialan normeja ja noudattamista valvotaan ja arvioidaan investointien eri vaiheissa. Investointien hoitaja (Deutsche Bank) laatii kuukausittaisia investointisalkkuselvityksiä, neljännesvuosittaisia selvityksiä ja vuotuisia liiketoimintasuunnitelmia, joissa asetetaan vuositavoitteita ja esitetään ennusteita Euroopan energiatehokkuusrahaston taseeseen kohdistuvista vaikutuksista. Komissio varmistaa, että Euroopan energiatehokkuusrahastoa valvotaan jatkuvasti toimien tasolla. Valvonnassa hyödynnetään myös komission edustusta Euroopan energiatehokkuusrahaston valvonta- ja hallintoelimissä. Lisäksi komissio vastaa investointien hoitajan laatimien teknistä apua koskevien pyyntöjen hyväksymisestä. 3. Tärkeimmät päätelmät Euroopan energiatehokkuusrahastosta saadut kokemukset ovat auttaneet ymmärtämään energiatehokkuusmarkkinoiden vuorovaikutussuhteita. Kokemusten perusteella voidaan todeta seuraavaa: Kestävään energiaan liittyvien rahoitusvälineiden on oltava joustavia ja vastattava paikallisten markkinoiden tarpeita. Energiatehokkuuteen liittyvien investointien kehittämistä ja rahoittamista koskevia puutteellisia valmiuksia voidaan tehokkaasti vahvistaa tarjoamalla hankesuunnitteluun liittyvää apua. Tämän ansiosta energiatehokkuusinvestointien vaikutuksista saataisiin varmoja tuloksia, jotka lisäisivät alan uskottavuutta ja investoijien luottamusta. EU:n tason välineillä on poistettava yhteisiä esteitä, korjattava markkinahäiriöitä ja lievennettävä rahoituskriisin vaikutuksia sekä täydennettävä käytössä olevia kansallisia tai alueellisia järjestelmiä. Tässä yhteydessä on kuitenkin vältettävä päällekkäisyyttä ja yksityisten investointien syrjäyttämistä. Jotta markkinoiden hajanaisuudesta päästäisiin eroon, kysyntää on kasvatettava yhdistämällä yksittäisiä hankkeita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Myös rahoituksen välittäjien käyttäminen ja vakuuksien antaminen voi olla tässä apuna. Kaiken kaikkiaan arvioinnista on saatu joitakin hyviä ensimmäisiä tuloksia, ja rahastoon liittyvät odotukset ovat melko lupaavia. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että EU:n rahoitusosuuden korottaminen ei ole perusteltua muun muassa osoittamatta olevien määrärahojen määrän takia. Kun määrärahat on käytetty ja FI 14 FI

15 rahasto on saavuttanut tavoitteeksi asetetun kehitystasonsa ja osoittanut houkuttelevuutensa markkinoiden kannalta, täydentävää rahoitusta voidaan harkita edellyttäen, että kerrannaisvaikutus kasvaa merkittävästi. IV JULKISET HANKINNAT Tilintarkastustuomioistuin esitti huomautuksia elvytysohjelman erään hankkeen hankintamenettelyihin liittyvistä virheistä. Huomautusten perusteella komissio päätti käynnistää järjestelmällisiä toimenpiteitä ja lähetti vuoden 2012 lopussa yksityiskohtaisen kyselylomakkeen 59 toteuttajalle (61 hanketta). Kyselylomakkeen tarkoituksena oli kerätä tietoa menettelyistä, joita hankkeiden toteuttajat soveltavat sopimusten tekemiseen toimen täytäntöönpanon yhteydessä. Tehty analyysi osoitti selvästi, että elvytysohjelman hankkeiden tuensaajat tunsivat yleisesti varsin hyvin säännöt, joita niiden on noudatettava julkisissa hankinnoissa ja sopimustenteossa. Odotuksena on, että komission toteuttamat elvytysohjelman tuensaajiin liittyvät järjestelmälliset tiedotustoimet auttavat jatkossa välttämään hankintamenettelyihin liittyviä puutteita (tähän mennessä havaitut puutteet eivät ole vaikuttaneet elvytysohjelman täytäntöönpanoon). FI 15 FI