Trappan-modellen Portaat-malli

Transkriptio

1 Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski

2 Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena oli kiinnittää huomiota perheväkivaltaa kokeneisiin lapsiin ja antaa lapsille mahdollisuus puhua väkivaltakokemuksistaan Psykologi Ami Arnell sekä sosiaalityöntekijä Inger Ekbom Ruotsin Pelastakaa Lapset 45 lasta haastateltiin Käsikirja och han sparkade mamma Trappanmodellen i möte med barn som bevittnat våld julkaistiin v V aloitettiin Portaat-työ Suomessa

3 Keskustelua filmistä I skuggan av våldet Minkälaisia ajatuksia ja tunteita elokuva herätti sinussa? Minkälaisia selviytymisstrategioita Carl ja Lovisa käyttävät? Onko lapsi väkivallan todistaja vai kokija? Keksi tarinalle hyvä loppu!

4 Väkivalta ja vanhemmuus Äiti joka kokee väkivaltaa on usein ahdistunut avuton ja neuvoton epätoivoinen masentunut peloissaan syyllisyyden/häpeän tunteita turvaton väsynyt epäjohdonmukainen kasvatustehtävissä saattaa olla kovaotteinen lapsia kohtaan tai laiminlyödä lasten perustarpeita

5 Perheen sisäisen väkivallan vaikutus lapseen Vakavat vaikutukset lasten psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen Eri selviytymisstrategiat esim. vaipua omiin maailmoihin elokuvien, kirjojen tai pelien avulla, sulkeutua huoneeseensa, kotoa karkaaminen tai omistautuminen koulutyöhön tai harrastuksiin Väkivalta on aina vaara lapsen kasvu- ja kehitysoloille

6 Lapsen huolet Miksi äitiä lyödään Koska se tapahtuu uudestaan - ennakoida arvaamatonta Kuoleeko äiti - pelko rakkaan ihmisen menettämisestä Lyödäänkö minuakin Miten voisin estää tapahtumat Loppuuko tämä ikinä Kuka auttaa Haluan kuolla

7 Mitä väkivaltaa kokenut lapsi tarvitsee? 1. Turvaa 2. Kriisiapua esim. Portaat-keskustelut 3. Terapiaa

8 Yleistä Portaat-mallista 4-18 vuotiaille lapsille ja nuorille 4-8 henkilökohtaista keskustelukertaa min/kerta Kolme askelta: yhteys uudelleen jäsentäminen/rekonstruktio tieto Oma tila lapselle kertoa kokemuksistaan Autetaan lasta ymmärtämään tapahtunutta ja liittämään se asiayhteyteen Portaat-keskusteluja ei voi käyttää selvittelyyn tai kuulusteluun!

9 Portaat-mallin rakenne Päätöskeskustelu Lisää tukea? Askel 3 Tiedon antaminen Askel 2 Uudelleen jäsentäminen (rekonstruktio) Askel 1 Yhteyden luominen Alustava keskustelu äidin/isän ja lapsen kanssa Valmistelut Keskustelu äidin/isän kanssa Yhteistyötä sosiaalitoimiston/poliisin/turvakodin kanssa Äidin/isän tapaaminen Äiti/isä ja lapsi Lapsen tapaaminen Lapsen tapaaminen Lapsen tapaaminen Äiti/isä ja lapsi Äidin/isän ja mahd. vastuullisen ammattilaisen tapaaminen

10 Portaat-mallin käyttöohjeet Lapsen on oltava turvassa väkivallan jatkumiselta Viestitä, että rekonstruktio perheen ulkopuolisen aikuisen kanssa on lapselle hyväksi Etene varovasti lapsen tahdissa! Tue lasta traumaattisen tapahtuman muistamisessa Kuuntele lapsen oma kertomus tapahtuneesta kertomus tulee sitä kautta todennetuksi. Auta lasta ymmärtämään tapahtunut ja liittämään se asiayhteyteen Pysähdy yksityiskohtiin, jotka ovat lapsen kannalta merkityksellisiä Jos lapsella on syyllisyyden tai riittämättömyyden tunteita puhu niistä lapsen kanssa ja kerro, että vastuu on väkivallantekijällä Kerro lapselle, mistä hän voi saada apua

11 Askeleiden sisältö ja suunnitteleminen Alustava vanhempainkeskustelu (yleensä äitikeskustelu ) Kerrotaan mallista, suunnitellaan milloin ja miten se toteutetaan Saadaan tieto perheen väkivaltahistoriasta ja tapahtuneesta Saadaan tieto väkivallan pituudesta sekä yksityiskohtia tapahtumasta/pahoinpitelystä Missä lapset olivat tapahtuman/pahoinpitelyn aikana, onko poliisi-ilmoitus tehty? Vanhempi saa kertoa lapsestaan Tarpeen mukaan käytetään tulkkia (koko prosessin ajan sama tulkki) Portaat-prosessin aikana lapsen ei tulisi tavata väkivallantekijää Hyväksyntä äidiltä/isältä siitä että lapsi saa puhua tapahtuneesta

12 Askel 1: Yhteyden luominen (2-3 kertaa) Luoda yhteys aikuisen ja lapsen välillä Miksi tavataan? Vaikeista asioista on hyvä puhua

13 Askeleiden sisältö ja suunnitteleminen Askel 1: Tervetuloa Kuka sinä olet? Kuka minä olen? Perheeni Kuvan piirtäminen yhdessä: Talo tai Huone Tarinan kerronta: Löytöretki, Tarina kuvasta, Kuvitteellinen perhe tai vaihtoehtoisesti Mikä sinusta on pahinta? vanhempien lasten kanssa Päätös ja valmistelu seuraavaan vaiheeseen

14 (Arnell & Ekbom 2010)

15 (Arnell & Ekbom 2010)

16 Askel 2: Rekonstruktio (3 kertaa) Uudelleen jäsentäminen Tapahtuneen läpikäynti: alku keskivaihe loppu (puhumalla ja piirtämällä) Aikuisen kysymysten avulla lapsi uskaltaa muistaa Otetaan väkivallantekijä/isä puheeksi (isän hyvä ja huono puoli) Tämänhetkinen tilanne

17 Askeleiden sisältö ja suunnitteleminen Askel 2: Tervetuloa Mitä riitely/väkivalta tarkoittaa? Onko lasta lyöty/satutettu? Poika kuvassa (teemakuva Poika) Väkivalta lapsen oma tarina Kartan piirtäminen tai tilan hahmottaminen nukkekotikalusteilla Väkivaltatilanteen uudelleen jäsentäminen Tunteet: Tilannekuvat Tunteet kehossa Kuvani isästä: Isäni ja Isäni eri puolet Päätös ja valmistelu seuraavaan vaiheeseen

18 (Arnell & Ekbom 2010)

19 (Arnell & Ekbom 2010)

20 (Arnell & Ekbom 2010)

21 (Arnell & Ekbom 2010)

22 Askel 3: Tiedon antaminen (2 kertaa) Tietoa reaktioista joita väkivalta aiheuttaa Turvallisuustietoa - Mistä lapsi saa apua mikäli tulevaisuudessa esiintyy väkivaltatilanteita?

23 Askeleiden sisältö ja suunnitteleminen Askel 3: Tervetuloa Mikä on tämänhetkinen tilanne? Tavalliset reaktiot väkivalta- tai trauma-kokemuksen jälkeen Teemakuvat Miten asiat jatkossa tulee olemaan? Lapsen verkosto Apu-kortti Keskusteluiden päättäminen

24 Askeleiden sisältö ja suunnitteleminen Päätöskeskustelu Yhteenveto keskusteluista Tarvitaanko lisää tukea? Tukea ja apua saatavilla. Portaat-työntekijä auttaa tarvittaessa myös uuden apukontaktin solmimisessa.

25 Väkivallasta kertominen Lapsi ei kerro sitä mitä vastaanottaja ei ole valmis kuulemaan Vastaanottajan/työntekijän vääränlaiset odotukset voi hiljentää lapsen Kaltoinkohdellulle lapselle on vaikeaa luottaa aikuisiin, eikä lapsi puhu/kerro asioista ennen kuin hän on saanut aikaa ja mahdollisuuden rakentaa luottamustaan aikuiseen henkilöön Kunnioita lasta, sillä lapsi itse päättää jos ja koska hän haluaa alkaa kertomaan asioista

26 Usein ilmestyviä väärin käytettyjä totuuksia Pienet lapset eivät ymmärrä Lapset nukkuivat tai olivat poissa he eivät tiedä asiasta mitään Aika parantaa kaikki haavat Eronneet vanhemmat eivät saa puhua pahaa toisistaan lasten edessä. (puhua tapahtuneesta = puhua pahaa?) Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa. (oikeus = tapaamisoikeus/asua vanhemman luona?)

27 Ei ole ikinä liian myöhäistä aloittaa puhua tapahtumista (jopa 5-6 v myöhemmin on OK!) Lapsen turvallisuus on tärkeintä! Parempi tehdä jotain, kuin ei mitään.

28 Lähteet Arnell, A. & Ekbom, I. (2010). och han sparkade mamma Trappanmodellen i möte med barn som upplevt våld. 3.uppl. Gothia. Broberg, A. et al (2011). Utvärdering av stödinsatser riktade till barn som bevittnat våld i familjen och deras mammor. Göteborgs universitet. Källström Cater, Å. (2009). Trappan modellen för samtal med barn som upplevt våld i familjen en utvärdering för metodutveckling. FoU-rapport 2009/3. Örebro universitet.

29 Yhteystiedot Åsa Carlsson Folkhälsans förbund rf Puh Janiina Mieronkoski Villa Familia, Folkhälsan Syd Ab Puh