Heposuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Multia

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 77/2012/1 Dnro LSSAVI/417/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Heposuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Multia HAKIJA Pekka Purola Vapaudenkatu 74 B Jyväskylä HAKEMUS Pekka Purola on aluehallintovirastoon saapuneella ja sekä hakemuksen kuuluttamisen jälkeen vastineessaan täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa 33,6 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Multian kunnan Vehkoon kylässä sijaitsevalla Heposuolla. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Lupaa haetaan myös kuivatusvesien johtamiseen toisen maalla sijaitsevaan ojaan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Heposuon turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Turvetuotantoon suunnitellusta alueesta pääosa 32,2 ha sijaitsee Väätäissalon tilan (RN:o 4:13) palstalla M601, jonka kiinteistötunnus on

2 44. Pienempi osa 1,4 ha sijaitsee Aholan tilalla (kiinteistötunnus ). Alueet ovat hakijan hallinnassa. Alueen poikki kulkee metsäautotie, jota hakijalla on oikeus käyttää turvekuljetuksiin ja muuhun turvetuotantotoimintaan liittyvään liikennöintiin. Tuotantoalueen vedet vastaanottava laskuoja kulkee noin 300 metrin matkan tilojen Ahola RN:o 4:5 ja Koppelojärvi RN:o 1:25 kautta ennen Multian valtionmaata. Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa Heposuota ei ole merkitty turvetuotantoalueeksi. Kyseiselle alueelle ei ole osoitettu maakuntakaavassa muutakaan käyttötarkoitusta. 2 Keski-Suomen liitto on ryhtynyt laatimaan turvetuotantoalueita ja suoluontokohteita käsittävää vaihekaavaa, joka täydentää nyt vahvistettua maakuntakaavaa. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Heposuon turvetuotantoalueen pinta-ala on auma-alueineen 33,6 ha. Alue muodostuu kolmesta lohkosta, joista länsilohko (lohko 1) on 15,6 ha, itälohko (lohko 2) on 14,5 ha ja itälohkon pohjoinen yläkulma (lohko 3) on 1,1 ha. Kolmen auma-alueen yhteisala on 2,4 ha. Pintavalutuskentän koko on hakijan hakemuksen kuulutusvaiheen jälkeen toimittaman vastineen mukaan 2,25 ha. Alkuperäisessä hakemuksessa pintavalutuskentän koko oli 1,4 ha. Heposuon turvetuotantoalue on uusi ja se sijoittuu hakkaamattomalle, metsäojitetulle suolle. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta. Arvioitu vuotuinen tuotantomäärä on keskimäärin m³. Pääasiallisena jyrsinturpeen keräysmenetelmänä käytetään mekaanista kokoojavaunua, kahta imukeruuvaunua ja hakuyksikköä. Imuvaunuissa käytetään pölynerotussykloneja. Kerätty turve varastoidaan tuotantoalueella oleviin aumoihin, joista se kuormataan pääasiassa talvikaudella kuorma-autoihin. Tuotantopäiviä on vuodessa toukokuun alusta syyskuun puoliväliin. Lisäksi kesäaikana on tuotantoa valmistelevia päiviä (tuotantojyrsimistä ja kääntelyä) päivää sekä keväisin ja syksyisin tuotantoalueen kunnossapitotöitä 5-10 päivää. Tuotantotoiminta työllistää kesäisin 4 henkilöä. Energiaturve kuljetetaan Jyväskylään. Vesiensuojelurakenteet rakennetaan ja otetaan käyttöön ennen alueen kunnostustöiden aloittamista. Kuntoonpanovaiheessa rakennetaan eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Kuntoonpanovaihe kestää 1-3 vuotta. Tuotantovaihe

3 kestää keskimäärin 20 vuotta päättyen vuoteen 2030 mennessä. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Jälkikäytöksi on suunniteltu alueen metsittäminen. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön. Kuivatusvesien käsittelymenetelminä ovat sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, laskeutusallas sekä pintavalutuskenttä. Alkuperäisessä hakemuksessa pintavalutuskenttä oli sulan maan aikana toimiva ja kooltaan 1,4 ha. Hakijan toimittaman vastineen mukaan pintavalutuskenttä toteutetaan ympärivuotisena ja kentän alkuperäistä osaa laajennetaan 1,85 ha:n suuruiseksi. Alkuperäisen pintavalutuskentän jälkeen vedet johdetaan 0,4 ha:n laajuiselle kentälle ja siitä laskuojaan. Kentän laajennus on tilan Ahola RN:o 4:5 alueella. Kentän koko on yhteensä 2,25 ha vastaten 7 % tuotantoalasta. Laskeutusaltaaseen asennetaan pintapuomi ja pato. Kokoojaojiin rakennetaan virtausta säätelevät padot. Ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojissa tuotantoalueen ja sen vesiensuojelurakenteiden ohi. Lohkojen 1 ja 2 välisen metsäautotien alle asennetaan omat rummut eristysojien vesille. Eristysojat varustetaan lietesyvennyksillä. Lohkon 1 vedet valuvat luontaisesti lohkon pohjoisosaan ja siitä rumpujen kautta lohkolle 2. Lohkon 3 vedet valuvat luontaisesti ja rummun kautta myös lohkolle 2, jolla tuotantoalueen kaikki kuivatusvedet ohjataan kokoojaojia pitkin laskeutusaltaaseen ja siitä pumppaamalla pintavalutuskentälle. Pumppauksessa käytetään polttomoottorikäyttöistä pintavahdilla varustettua pumppua, jonka teho on 50 l/s. Pintavalutuskenttä on nuorta mäntyä kasvavaa metsäojitettua suoaluetta. Sillä oleviin ojiin tehdään ojatukokset vähintään 10 metrin välein oikovirtauksen estämiseksi. Veden tasainen jakautuminen pintavalutuskentälle varmistetaan jakoputkien ja patokynnysten avulla. Jakoputket rakennetaan 10 m:n välein koko jako-ojan matkalle. Patokynnykset tehdään maatuneesta turpeesta cm korkeiksi jako-ojan alapuolelle. Pintavalutuskentän turvepaksuus vaihtelee kentän jako-ojien läheisyydessä cm:n välillä, mikä varmistaa kentän toimivuuden. Vain kentän keskiosassa turvepaksuus on vähäisempi. Ennen purkuojaa pintavalutuskentän paksuus on 0,40 ha:n alalla kauttaaltaan cm. Pintavalutuskentältä vedet ohjataan olemassa olevaa laskuojaa pitkin alueen itäpuolella kulkevaan Hännättömänjokeen. Laskuojan yläpuolelta tuleva vesi ei pääse muodostamaan tulvaa mittapadon kohdalle, sillä ojassa on riittävästi laskua pintavalutuskentältä alaspäin. Heposuon tuotantovaiheen päästöjen arvioinnissa on käytetty Vapo Oy:n pintavalutuskentällisiltä soilta Pohjois-Pohjanmaan alueella vuosina mitattuja keskimääräisiä päästöjä: kiintoaine 68, kokonaistyppi 14, kokonaisfosfori 0,7 (yksikkö kg/d/ha). Kuntoonpanovaiheen vuosikuormi- 3

4 tuksen arvioinnissa on käytetty kerrointa 2 ojitusvuodelle ja kerrointa 1,5 seuraaville kuntoonpanovuosille tuotantoaikaiseen vuosikuormitukseen verrattuna. Kuntoonpanovaiheen on arvioitu kestävän 1-3 vuotta. Heposuon turvetuotantoalueelta vesistöön menevien brutto- ja nettopäästöjen on edellä esitetyillä lähtötiedoilla arvioitu olevan vuositasolla suon kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa seuraavat: 4 BRUTTO NETTO Vuosikuormitus Ala Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Ojitusvuosi 33,6 1667,9 17,2 343,4 1164,4 13,7 255,6 Muu kuntoonpanovaihe (1-2vuotta) 33,6 1250,9 12,9 257,5 747,4 9,4 169,7 Tuotantovaihe 33,6 834,0 8,6 171,7 330,4 5,1 83,9 Pöly, melu ja liikenne Heposuon tuotantoalueella käytettäviä tuotantokoneita ovat mekaaninen vaunu, imuvaunu ja hakuyksikkö. Mekaanisen vaunun turpeen keräävä kuljetin on suojakoteloitu ja imuvaunut on varustettu pölynerotussykloneilla. Kuormausvaiheessa pölyäminen on paikallista ja monikarhemenetelmän avulla turve voidaan kerätä harvemmin. Pölyn leviämiseen ja haitan esiintymiseen vaikuttavat työvaiheet, sääolot, tuulen nopeus ja suunta, maastonmuodot, kasvillisuus sekä asutuksen tai vesistön läheisyys. Sisämaassa tuulen kuukausittainen keskinopeus vaihtelee varsin vähän. Suomen Tuuliatlaksen mukaan Multialla tuulen keskinopeus on alle 4 m/s. Tuotantoaluetta ympäröi metsäinen suojavyöhyke ja se sijaitsee metsäisen ja mäkisen moreenimaaston notkanteessa, vähäjärvisellä alueella. Tuotannon aiheuttama melu on maa- ja metsätaloustuotantokoneisiin verrattavaa. Melua aiheutuu traktoreiden ja imuvaunun käytöstä sekä kuormauksesta ja kuljetuksesta. Alueen poikki kulkee metsäautotie. Turve kuljetetaan Hiirontietä pitkin Väätäiskylä - Multia tielle, josta edelleen Multian ja Petäjäveden kautta Jyväskylään pääosin syyskuun-huhtikuun välisenä aikana. Turvetoimitusten määrät riippuvat lämpövoimalaitoksen tarpeesta. Täysperävaunullisia kuljetuksia on keskimäärin 150 kuormaa/vuosi. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. Työmaaliikenne tapahtuu henkilöautoilla kesäisin toukokuun alusta elokuun loppuun ja sen määrä on noin 4 autoa päivässä.

5 5 Varastointi ja jätteet Polttoöljyn kulutus on vuositasolla noin l. Polttoaineen varastointia varten alueelle sijoitetaan kaksi 3000 litran valuma-altaalla varustettua öljysäiliötä. Säiliöt sijoitetaan tuotantoalueen varikkoalueelle määräysten mukaisesti. Voiteluöljyjä käytetään noin 120 litraa vuodessa. Voiteluaineita säilytetään tarvittaessa varikkoalueella 20 litran öljyastioissa. Käytetyt öljyt kerätään jäteastioihin ja toimitetaan jätteenkäsittelylaitoksen kautta ongelmajätelaitokselle. Öljyiset roskat kerätään omiin jäteastioihin ja käsitellään vastaavasti. Käytetyt akut toimitetaan joko uuden akun oston yhteydessä myyntiliikkeeseen tai ongelmajätteiden käsittelylaitokseen. Akkuja ei varastoida tuotantoalueella. Tuotannossa käytetään syväjyrsintäkonetta, joka murskaa suokannot suoraan tuotantokentällä. Tuotantokentille jääneet vähäiset määrät irtokantoja kerätään ja kuljetetaan auma-alueelle, josta ne toimitetaan pienpolttokäyttöön tai murskataan kuljetettavaksi suurempiin lämpölaitoksiin. Irtokantoja arvioidaan tulevan noin 10 m³/tuotantokausi. Aumamuovia käytetään Heposuolla noin 900 kg/v. Käytetyt muovit kerätään kasoihin, joista ne toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle jatkokäsittelyyn. Kuivia roskia ja papereita kertyy vähäisiä määriä, noin 200 litran jäteastiallinen tuotantokaudessa. Sekajäte toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle. Rauta- ja metalliromusta osa käytetään omassa toiminnassa kierrätysmateriaalina ja loput toimitetaan metallinkeräykseen. Laskeutusaltaiden ja muiden vesiensuojelurakenteiden lietteet läjitetään laskeutusaltaan reunaan varatulle alueelle. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan hakemuksessa esitetyt vesiensuojelurakenteet ja tuotantomenetelmät edustavat parasta käytössä olevaa tekniikkaa ja parasta käytäntöä, jotka nykyisin ovat kohtuullisilla kustannuksilla saavutettavissa. Hakijan arvion mukaan toiminnan kaikilla osilla käytetään ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä parasta käytäntöä turvetuotannossa (BEP).

6 6 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Heposuo rajoittuu metsäiseen ja mäkiseen moreenimaastoon ja alue on ojitettu lukujen vaihteessa. Heposuolta on tehty luontoselvitys Hakija on toimittanut suon luonnontilaisuudesta ja alapuolisista pikkulammista lisäselvityksen toimittamansa vastineen yhteydessä. Alueen suo- ja kasvillisuuskartoituksen tukena käytettiin alueen karttoja ja maastossa lajimäärityksen tukena kasvillisuus- ja suotyyppioppaita. Alueelta otettiin valokuvia. Kasvillisuusselvityksessä keskityttiin määritettävissä olevin lajeihin ja maastossa tuntemattomiksi jääneistä lajeista otettiin valokuvia sekä näytteitä myöhempää määritystä varten. Selkärankaisten tai hyönteisten osalta ei tehty erillistä systemaattista tarkastelua, vaan selvityksessä esiintyvät selkärankaiset on määritelty maastokäynnin yhteydessä näkö- ja äänihavaintojen ja selkeiden jälkien ja jätösten perusteella. Hyönteiset on määritelty näköhavaintojen ja maastossa otettujen valokuvien perusteella. Heposuo muodostuu kahdesta luode-kaakkosuuntaisesta alueesta, jotka ovat yhteydessä toisiinsa alueiden pohjoispäästä siten, että itäinen osa jatkuu vielä kapeana kielekkeenä pohjoiseen. Pohjoisessa alue rajautuu Ruostelammen ympäristön korkeammalla oleviin metsiin, idässä ja etelässä Konninpäänahon suoaluetta korkeammalla oleviin metsiin, jotka myös jakavat suoalueen itäiseen ja läntiseen osaan. Lännessä alue rajautuu Kivisuonniityn ja Paataman alueen metsiin. Heposuon alue on ojitettu, mikä on vaikuttanut alueen luonnontilaisuuteen. Ojituksen vaikutus alueen hydrologiaan ja luonnontilaisuuteen on kuitenkin paikoin aika vähäinen ja jäljellä onkin vielä runsaasti erilaisia suotyyppejä, lähinnä rämeitä. Alueen virkistysarvoihin voi lukea metsästyksen ja marjastuksen, sillä alueella oli havaittavissa hirvien jätöksiä sekä kanalinnuista ainakin metsoa, joka kuuluu myös lintudirektiivin liitteessä I mainittuihin silmälläpidettäviin lajeihin. Lisäksi koko alueella esiintyi runsaasti isokarpaloa ja suomuurainta. Alueen länsiosa on säilynyt ojituksesta huolimatta melko märkänä ja sen päätyyppeinä vuorottelevat variksenmarjavaltainen rahkaräme- sekä juolukka- ja vaivaiskoivuvaltaiset isovarpurämetyypit. Paikoin esiintyy myös alkuperältään tupasvillaräme- sekä korpirämetyyppejä. Myös isokarpaloa ja suomuurainta esiintyy paikoin runsaasti. Länsiosan luoteisrajalla esiintyy myös maariankämmekkää kangasrämetyyppisen alueen ojassa.

7 Asutus ja maankäyttö Heposuon itäosa on pitkälti länsiosan kaltaista, joskin suoalueen keskiosassa ilmenee kosteampaa metsänevaa, luultavimmin oligotrofista sararämettä. Suon itäosalla kulkevan ojan varrella kasvaa pajukkoa, kurjenjalkaa sekä lehväsammalta ja palokeuhkosammalta. Heposuon itäosan pohjois- ja eteläosat ovat pääosin kuivempaa kangasrämettä. Koko alueella esiintyy runsaasti perhosia, lähinnä kangassinisiipeä ja suohopeatäplää, jonkin verran myös juolukkasinisiipeä. Mitkään alueella tavatuista lajeista eivät vaadi erityisiä suojelutoimenpiteitä tai estä alueen hyötykäyttöä. Ojitus on paikoin heikentänyt alueen luonnontilaisuutta, joka on pääosin kuitenkin vähintään kohtalainen. Heposuon luontoselvitys Kesäkuussa 2011 tehdyn luontoselvityksen mukaan alueella ei esiinny rimpi- tai kuljupintojen lajiston elinympäristöjä muualla kuin ojissa. Suurimmaksi osaksi alueen kasvilajisto on edelleen soille tyypillistä, mutta ojia lukuun ottamatta enimmäkseen mätäspintojen lajistoa. Yleisesti ottaen alueen soiden ojitussukkession vaihetta voidaan luonnehtia muuttumaksi, ehkä joiltain osin ojikoksi. Luonnontilaisiksi luonnehdittavia suojelunarvoisia suotyyppejä ei alueella esiinny. Lintulajistosta ei yhden päivän kartoituksen perusteella metson ja teeren lisäksi löytynyt varsinaisesti suoympäristöihin sitoutuneita lajeja. Kartoituksen ajankohta saattaa olla joidenkin lajien osalta jopa liian myöhäinen. Alueelta ei löytynyt kartoituksessa uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja tai sellaisten potentiaalisia elinympäristöjä. Tuotantoalueen alapuolisista pikkulammista ensimmäinen on Hännättömänjoen leveämpi kohta, jossa veden virtaus on verkkaista. Alue vaikuttaa luonnontilaiselta. Tällä kohdalla ranta on saranevaa, jolla kasvaa paikoin runsasta kiilto- ja mustuvapajua. Toinen alue on vajaan puolen hehtaarin laajuinen luonnontilainen lampi, jonka rannoilla ei ole asutusta tai kesämökkejä. Lammen rannat ovat osin rämeitä, osin metsäistä kivennäismaata. Rannoilla on monin paikoin kapea nevareunus. Heposuo sijaitsee Ähtärin vastaisella rajalla noin 20 km Multian keskustasta luoteeseen. Suo rajoittuu metsäiseen ja mäkiseen moreenimaastoon. Pinta viettää länsiosassa pohjoiseen ja itäosassa itään. Heposuon lähiympäristö on pääasiassa metsä- ja suomaata. Lähin asuintalo sijaitsee tuotantoalueen länsipuolella 650 metrin päässä. Puusto ympäröi aluetta lähes koko alalta. Turvetuotannon kuivatuksella ei hakijan mukaan ole vaikutusta kiinteistön kaivon antoisuuteen tai veden laatuun. 7

8 Muut tuotantoalueen ympärillä olevat kiinteistöt ovat metsätalouskäytössä. Turvetuotantoalueen poikki kulkee metsäautotie ja tuotantoalueen eteläpuolella on Hiirontie. Ympäristölle aiheutuva pöly- ja meluhaitta on hakijan mukaan hyvin vähäinen. Turpeen nostossa käytetään pölynerotussykloneilla varustettuja imukeruuvaunuja. Suo sijaitsee metsäisen ja mäkisen moreenimaaston suojassa kaukana asutuksesta, mikä vähentää tuotantotoiminnasta lähiympäristöön aiheutuvaa pöly- ja meluhaittaa. Lisäksi suo sijaitsee vähäjärvisellä alueella eikä rajoitu vesistöön. Vesistölle aiheutuva haitta minimoidaan sijoittamalla aumat siten, että kuormauksen aiheuttama pöly ei pääse laskeutumaan reunaojiin. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö ja vedenlaatu Hankealueen läheisyydessä ei ole arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä tai lähteitä eikä myöskään vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue sijaitsee 5 km:n päässä Housukosken Natura-alueella (FI ). Heposuon turvetuotantoalueella ei hakijan arvion mukaan ole vaikutusta Housukosken Natura-alueeseen eikä hakija katso Natura arviointia tarpeelliseksi. Tuotantoalueelta Natura alueelle on pitkä matka. Tuotantoalueen vedet kulkevat noin 5 km:n matkan pitkin Hännättömänjokea ennen Housukosken Natura aluetta. Turvetuotantoalueen pohjoispuolella on noin 400 m:n etäisyydellä Ruostelampi, joka on luonnontilainen ja kooltaan alle 1 ha. Ruostelampeen ei johdeta alueen kuivatusvesiä. Hännättömänjoen lampimainen laajentuma, jonka kautta kuivatusvedet johdetaan, on kuulutusvaiheen jälkeisen selvityksen mukaan todennäköisesti luonnontilainen. Heposuon turvetuotantoalueella ei ole vaikutusta koillispuolella sijaitsevalle Koppelojärvelle eikä sen linnustolle. Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä suojeltavia tai tuotantoa rajoittavia luontoarvoja eikä tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ole luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmaesityksiin kuuluvia alueita. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole muinaismuistoja tai muita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Heposuon turvetuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen vesistön Keuruun reitin Hännättömänjoen valuma-alueella (35.636). Kuivatusvedet johdetaan suon itäosassa olevaa laskuojaa pitkin Hännättömänjokeen, josta ne laske- 8

9 vat noin 5 km:n matkan Soutujokeen ja siitä edelleen noin 12 km:n matkan Tarhapäänjärveen. Heposuon tuotantoala 33,6 ha on noin 0,48 % Hännättömänjoen valumaalueesta (70 km²) laskussa Soutujokeen ja noin 0,065 % Soutujoen valuma-alueesta laskussa Tarhapäänjärveen. Hännättömänjoen valuma-alueen keskimääräinen valuma on 12,2 l/s km². Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Keuruun reitin Keurusselän alueen vedet ovat pääasiassa humusvesiä ja luokaltaan hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Soutujoen osalta toimenpideohjelman tavoitteena on hyvän tilan turvaaminen ja virtavesien elinympäristökunnostus. Hännättömänjoki, Soutujoki ja Tarhapäänjärvi ovat tummia ja humuspitoisia, reheviä vesistöjä. Soutujoen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Hännättömänjoen ja Tarhapäänjärven tila on hyvä. Keuruun reitin valuma-alueen latvoilla on runsaasti turvemaita. Toimenpideohjelman mukaan alueella on 9 turvetuotantoaluetta, joiden pinta-ala on yhteensä 450 ha. Turvetuotannon osuus alueen fosfori- ja typpikuormituksesta on alle prosentin. Tarhianjoen valuma-alueen kolmannen vaiheen osavaluma-alueilla turvetuotantoalueita on yhteensä noin 200 ha. Vahtijärjestelmän mukaan Hännättömänjoen valuma-alueella ei ole turvetuotantoa. Kalastus ja kalasto Hännättömänjoki ja Soutujoki sekä Tarhapäänjärven ja Keurusselän välinen reitti on määritelty lohi- ja siikapitoiseksi, jossa on järvitaimenta. Soutujoessa ja Tarhapäänjärvessä on myös rapua. Soutujoen kalasto koostuu istutuksin ylläpidettävistä lohikaloista (kirjolohi, harjus ja puronieriä) sekä tyypillisistä lajeista kuten hauki, ahven ja särkikalat. Taimen lisääntyy luontaisesti Soutujoen yläosalla. Soutujoki on Multian tunnetuimpia koskikalastuskohteita. Tarhapäänjärven biologinen tila on erinomainen. Kalastusalueen voimassa olevan vuonna 1999 vahvistetun käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Tarhapäänjärvi on kalavesiluokituksen mukaan tyydyttävässä tilassa. Tarhapäänjärvestä saadaan runsaimmin haukea, mutta myös kuhakanta on vahvistunut. Kalastuskunta istuttaa Tarhapäänjärveen siikaa ja kuhaa. Alueen kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Heposuon turvetuotantoalueen tuotannon kuormitushaitat kohdistuvat ensisijaisesti Hännättömänjokeen. Heposuon laskennallinen pitoisuuslisäys Hännättömänjoen valuma-alueella keskivalumatilanteessa on seuraava: 9

10 10 Ympäristöriskit Pitoisuuslisäys alapuolisessa kiintoaine mg/l typpi µg/l fosfori µg/l vesistössä Ojitusvuosi 0,04 9,5 0,5 Muu kuntoonpanovaihe (1-2 v) 0,03 6,3 0,3 Tuotantovaihe 0,01 3,1 0,2 Suhteessa purkuvesistöön Heposuon turvetuotantoalue on pieni, joten päästöjen vaikutuksen ei arvioida aiheuttavan merkittävää kuormitusta Soutujokeen eikä päästöjen vaikutuksen arvioida ulottuvan Tarhapäänjärveen. Vaikutus kalatalouteen Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Heposuon ravinne- ja kiintoainekuormitus on alapuolisissa vesistöissä vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä. Perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ei hakijan mukaan ole olemassa. Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pitkien etäisyyksien vuoksi hankekohteella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin. Tulipalot pyritään estämään traktoreiden huolellisella puhdistamisella aina tarvittaessa. Mahdollisten tulipalojen varalta hankitaan palonsuojeluohjeen mukainen palokalusto ja koulutetaan työntekijät alkusammutukseen. Mahdollisen tulipalon sattuessa toimitaan yhteistyössä muiden alueella olevien turvetuottajien kanssa. Päästöt maaperään pyritään estämään kokonaan riskikartoituksen sekä ennakoivan toiminnan avulla. Öljyvahingot pyritään estämään ennakolta suorittamalla työkoneiden öljynvaihdot siihen varatulla alueella. Muiden mahdollisten öljyvahinkojen torjuntaan käytetään alueella tuotettua turvetta. Tulvat estetään valunnansäätöpadolla ja pumpulla. Vesienkäsittelyrakenteiden ja eristeojan väliin rakennetaan tulvapenger. Hakijalla on ympäristövahinkovakuutus. Vesistötarkkailu esitetään hoidettavaksi osana Vapo Oyn Länsi-Suomen turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaa. Heposuon välittömiä vaikutuksia seurataan virtavesitarkkailulla, jota tehdään kolmen vuoden välein. Tarkkai-

11 lussa noudatetaan viranomaisten määrittämiä näytteenottokohtia ja aikataulua. Hakija pitää kirjaa tuotantoalueen kunnostus- ja käyttöönottovaiheen vesistövaikutuksista sisältäen ojitukset ja muut kunnostustoimenpiteet, tuotantotoiminnan ajoittumisen, tuotantomenetelmät, vesiensuojelurakenteiden valmistumisen sekä kunnon ja toimivuuden seurannan ja havainnot poikkeavista tilanteista. Kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästötarkkailu tehdään pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla. Tuotantoaikana päästötarkkailua tehdään kahden kalenterivuoden ajan lupakaudella. Vesinäytteet otetaan ympäristöviranomaisten hyväksymin menetelmin. Pintavalutuskentän toimivuutta tarkkaillaan päästötarkkailuvuosina vesinäyttein kesä-elokuussa. Lisäksi rakenteiden tehoa arvioidaan silmämääräisten havaintojen perusteella. Vuosittain näytteitä otetaan myös poikkeustilanteissa kuten mahdollisen ylivaluman ja suolla tehtävien kunnostustoimien yhteydessä. 11 Korvaukset Hakijan mukaan Heposuon turvetuotannon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset ovat niin vähäiset, ettei niistä aiheudu korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta haetaan tuotantoalueen valmisteluun mm. auma-alueiden ja teiden rakentamiseen. Turvetoimituksista energiakäyttöön alkaa olla pula, sillä vanhoja alueita on poistunut tuotannosta. Lupahakemusten käsittelyaikojen pituus hidastaa uusien alueiden käyttöönottoa. Lupaa toiminnan aloittamiseen puoltaa myös se, että Heposuo soveltuu Geologisen tutkimuskeskuksen mukaan vesiensuojelullisesti keskimääräistä paremmin tuotantoon. Hakija on aluehallintovirastoon toimittamallaan hakemuksen täydennyksellä tarkentanut hakemuksessa esitettyjä tietoja vesienkäsittelyn, tarkkailun, jätehuollon, tuotantoalueen jälkihoidon ja käytön osalta. Lisäksi hakija on esittänyt arvionsa hankkeen vaikutuksista Housukosken Natura alueelle sekä perustelunsa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Tarkennukset ovat päätöksen kertoelmaosassa. Hakija on lisäksi toimittamassaan vastineessa esittänyt suunnitelman ympärivuotisesti toimivasta pintavalutuskentästä sekä lisäselvityk-

12 Hakemuksesta tiedottaminen sen suon luonnontilaisuudesta ja tuotantoalueen alapuolisista pikkulammista. Suunnitelma ja lisäselvitys on huomioitu päätöksen kertoelmaosassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa, Ähtärin kaupungissa ja Multian kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Suur-Keuruu -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksien ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueilta, Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueelta (kalatalousryhmä), Multian kunnalta sekä Ähtärin kaupungin ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 12 Lausunnot 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa, että esitetyt vesienkäsittelymenetelmät eivät ole riittävät, eivätkä vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Pintavalutuskenttä olisi toiminnassa vain sulan maan aikana ja talviaikana vedet johdettaisiin perustason mukaisten rakenteiden kautta vesistöön. Ympärivuotinen pintavalutus edellyttää erilaista pumppaustekniikkaa kuin mitä hakemuksessa on esitetty. Pintavalutuskentän turvepaksuus on pääasiassa vain 0-30 cm, mikä ei ole riittävä pintavalutuskentän toiminnalle. Ympäristöluvan myöntämisedellytyksiä ei ole, ellei hakija muuta vesiensuojelusuunnitelmaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseksi. Heposuo ei sisälly ympäristöministeriön vahvistamaan ja lainvoimaiseksi tulleeseen Keski-Suomen maakuntakaavaan. Maakuntakaavaan on merkitty noin 600 m Heposuosta koilliseen slmerkinnällä 19 hehtaarin kokoinen Koppelojärvi. Kuvauksen mukaan Koppelojärvi on nykyisin kokonaan rimpi- ja suursaranevaa. Alueella on suolinnusto- ja kasvistoarvoja. Tuotantoalueen vedet laskevat Hännättömänjoessa oleviin pikkulampiin, jotka ranta-alueineen on merkitty Multian kunnanvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutteisessa kunnan vesistöjen rantayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1). Vesialueella on myös erityisiä ympäristöarvoja (W-1). Lampien ja Hännättömänjoen lounaispuolella oleva Valkoinenlampi rantoineen on kaavassa samoilla merkinnöillä. Kesällä 2010 laaditun suotyyppi- sekä kasvillisuuskartoituksen mukaan alueilla 1 ja 2 on säilynyt ojituksesta huolimatta melko märkää rahkarämettä ja isovarpurämettä sekä oligotrofista sararämettä. Koko alueella esiintyy runsaasti perhosia. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaan alueella 1 on sekä Etelä-Suomessa että koko maassa vaarantunutta korpirämettä. Muista tavatuista suotyypeistä isovarpuräme ja kangasräme

13 ovat Etelä-Suomessa silmälläpidettäviin luokiteltuja suotyyppejä. Heposuon luonnontilaisuus on arvioitu pääosin vähintään kohtalaiseksi ojituksesta huolimatta. Kasvillisuusselvityksessä mainitaan metso, joka on lintudirektiivin liitteessä 1 mainittu laji. Heposuon linnustoa ei ole tarkemmin selvitetty. Koppelojärvi on rantayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen mukaan lähes umpeenkasvanut entinen järvi. Hetteiköllä kasvaa runsaasti luhtavillaa. Alueella on edustava suolinnusto, sillä se on rauhallinen pesimäalue. Saraikko on rantayleiskaavan luontoselvityksen (2003) mukaan sammakon ja viitasammakon kutupaikka. Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV a laji ja kuuluu luonnonsuojelulaissa rauhoitettuihin eläinlajeihin. Heposuon turvetuotantoalueelta tulevat vedet johdetaan suoraan rantayleiskaavaan arvokkaiksi merkittyihin pikkulampiin. Lammet ovat kaavan luontoselvityksen mukaan metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Lisäksi lammet saattavat olla vesilain tarkoittamia luonnontilaisia lampia ja toimenpiteet tuotantoalueen vesien johtamiseksi voivat vaatia poikkeuksen myöntämisen. Hakemuksessa tuotantoalueella ei katsota olevan merkittävää vaikutusta Housukosken Natura alueeseen. Lausumaa ei ole perusteltu eikä mahdollisia vaikutuksia selvitetty. Ely-keskus viittaa Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselle antamaansa lausuntoon Oravasuon, Riukusuon ja Saukkosuon turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemusta koskevasta Natura 2000 vaikutusten arvioinnista. Lausunnossa on todettu arviointi puutteelliseksi Housukosken Natura 2000 alueen osalta ja varattu mahdollisuus tarkentaa sitä vaikutusten arvioinnin jälkeen. Heposuon turvetuotantoalue sijaitsee edellä mainittujen soiden alapuolella Hännättömänjoen varrella, minkä vuoksi hakijan on selvitettävä hankkeen vaikutukset niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi Housukosken alue on sisällytetty Natura verkostoon. Luonnonsuojelulaki edellyttää arviota kaikkien hankkeiden mahdollisista yhteisvaikutuksista alapuoliseen Housukosken alueeseen. Hännättömänjoen ja Soutujoen vesi on ruskeaa, hapanta ja humuspitoista. Hännättömänjoki on arvioitu tilaltaan hyväksi, mutta ekologinen luokittelu puuttuu aineiston puuttumisen vuoksi. Hakemuksen mukaan laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat pienet eli suorat vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Välilliset vaikutukset, mm. kiintoaineen vaikutukset pohjaeläimistöön ja sitä kautta kalastoon on jätetty arvioimatta. Koska Hännättömänjoessa ei ole tasaavia altaita, saattavat turvetuotannon mahdolliset vesistövaikutukset ulottua kauaskin. Parhaillaan aluehallintoviranomaisella on käsittelyssä Vapo Oy:n Ähtärissä sijaitseva 86,7 ha kokoinen Saukko-, Riuku- ja Oravasuon ympäristölupahakemus. Kuivatusvedet on tarkoitus johtaa Hännättömänjokeen ja Soutujokeen. Kauempana Saarijärvellä on tuotantoalueita, joiden kuivatusvesiä laskee eri vesistöreittejä pitkin Soutujokeen yhteensä noin 157 ha alalta. Soutujoen valuma-alueella on parhaillaan kunnostettavana Vapo Oy:n Hir- 13

14 visuon 33,3 ha kokoinen tuotantoalue. Lisäksi Soutujokeen on suunniteltu johdettavaksi Autosen Urakointi Oy:n ja Martinsuon turve Oy:n Pökkösuon 27,2 ha kokoisen turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Hakijan on selvitettävä, heikentääkö hanke todennäköisesti merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Housukosken alue on sisällytetty Natura verkostoon. Luonnonsuojelulaki edellyttää arvioita kaikkien hankkeiden mahdollisista yhteisvaikutuksista alapuoliseen Housukosken alueeseen. Lisäksi lisäselvityksiä on tehtävä tuotantoalueen alapuolisten pikkulampien koosta ja luonnontilaisuudesta. Esitetyillä vesiensuojeluratkaisuilla ei tule ympäristölupaa myöntää. Ne eivät ole riittävät eivätkä vastaa tässä tapauksessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. 2) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesien ja maaperän suojeluryhmä yhtyy Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoon. 3) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä katsoo, että hakijalle ei tule myöntää lupaa Heposuon turvetuotantoalueelle seuraavilla perusteluilla: 14 Hännättömänjoen valuma-alueella ei tällä hetkellä ole turvetuotantoa. Hankealue sijaitsee kalataloudellisesti arvokkaalla alueella. ELY-keskus on määrittänyt Hännättömänjoen ja Soutujoen sekä Tarhapään reitin kalastusasetuksen 51b :n mukaisiksi lohi- ja siikapitoisiksi vesistöiksi. Hännättömänjoessa on vuosina 1999 ja 2005 suoritettujen sähkökoekalastustulosten mukaan luontaisesti lisääntyvä järvitaimenkanta. Keski-Suomen ympäristökeskus on suorittanut Soutujoella kalataloudellisia kunnostuksia vuonna 1996 virtakutuisten kalojen elinolosuhteiden parantamiseksi. Soutujokeen on vuosittain istutettu lohikalojen eri-ikäisiä poikasia, mm. järvitaimenta, puronieriää, kirjolohta ja harjusta. Soutujoesta on esteetön yhteys Hännättömänjokeen. Soutujoessa sijaitsevalla Palsankosken koskikalastusalueella käy vuosittain n virkistyskalastajaa. Palsankoskessa syksyllä 2006 suoritetussa sähkökoekalastuksessa saatiin saaliiksi kesänvanhoja järvitaimenen poikasia. Soutujoessa vuonna 2009 suoritetuissa sähkökoekalastuksissa saatiin saaliiksi 33 eri-ikäistä järvitaimenta ja 3 puronieriää. Koskikalastusalue on yksi suosituimmista virtakalastuskohteista Keski-Suomessa ja sillä on myös suuri merkitys Multian kunnan elinkeinoelämälle. Järvitaimen on todettu tuoreimmassa Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa (2010) erittäin uhanalaiseksi napapiirin eteläpuolella. Tutkimuksen tulosten mukaan kaikki taimenkantojen tilaa kuvaavat mittarit osoittavat kantojen olevan Keski-Suomessa edelleen huolestuttavan alhaiset. Turvetuotannon aloittaminen Hännättömänjoen valuma-alueella aiheuttaisi suuren riskin Hännättömänjoen luonnontilaisen järvitaimenkannan säilymiselle.

15 Hakemus on kalasto- ja kalastustietojen osalta puutteellinen. Tiedot eivät vastaa ympäristönsuojeluasetuksen 11 :ssä vaadittuja tietoja alapuolisen vesistön kalastosta eikä selvitystä hankkeen vaikutuksesta kalastoon. Varsinkin Hännättömänjoen osalta tiedot ovat puutteelliset; hakemuksessa ei ole selvitetty järvitaimenkannan nykyistä tilaa, levinneisyyttä eikä geneettistä perimää. Tuotantoalueiden alapuolinen vesistö on ominaispiirteiltään tumma ja humuspitoinen; myös ph on yleisesti alhainen. Hännättömänjoen yläjuoksulla ph-arvo on yleisesti alle 5, mutta kohoaa alajuoksulle siirryttäessä 5,5:een. Kun ph laskee 5,5 alapuolelle häiriintyy särjen, lohikalojen ja ravun lisääntyminen. Väriluku purkuvesistössä on n. 200 mg Pt/l. Tuotantoalueen valumavedet aiheuttavat Hännättömänjoessa ja Soutujoessa rehevöitymishaittaa sekä pohjan liettymistä. Rehevöityminen voi ilmetä mm. pyydysten tavanomaista nopeampana likaantumisena, kalojen makuhaittoina ja jopa kalastuksen ja ravustuksen estymisenä. Turvetuotannon vesistövaikutukset heikentävät varsinkin lohensukuisten kalalajien ja rapujen menestymistä kuormitetussa vesistössä; järvitaimen elää jo nyt Hännättömänjoessa veden laadun suhteen äärirajoillaan. Soutujoen ekologinen tila on hyvä ja Hännättömänjoen ja Tarhapäänjärven ekologinen tila on muun asiantuntijaarvion mukaan hyvä. Kaloihin vaikuttavia rehevöitymisen aiheuttamia muutoksia ovat pohjalle kerääntyvän aineksen lisääntyminen, happitilanteen heikkeneminen, veteen liuenneen hiilidioksidi- ja happipitoisuuden sekä ph:n vuorokausivaihtelun lisääntyminen, veden samentuminen ja suurvesikasvillisuuden lajistossa ja määrissä tapahtuvat muutokset. Ne muuttavat kalojen lisääntymismahdollisuuksia, ravinnon lajikoostumusta ja ravinnon määrää. Muutoksia tapahtuu lisäksi lajien välisessä kilpailussa ravinnosta ja habitaateista sekä peto-saalissuhteissa, kalojen kasvussa ja kalakantojen tuottavuudessa. Kuntoonpanovaiheessa suon alivalumat ja kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisen suon tilanteesta, koska suohon varastoituneet vedet pääsevät purkautumaan. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa, joka kestää yleensä 3 6 vuotta. Jos turvetuotantoon valmisteltava alue on valmiiksi metsäojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat pienempiä edeltävään tilanteeseen verrattuna. Esitetyn suunnitelman kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta kuitenkaan huomioon esimerkiksi riskitekijöitä tai poikkeuksellisia olosuhteita. Pintavalutuskenttää esitetään hakemuksessa toimivaksi vain sulan maan aikana. Hakemuksessa esitetyt vesiensuojelurakenteet eivät edusta parasta mahdollista tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Lisäksi uusi turvetuotantoalue ojituksineen, teineen ja muine rakenteineen todennäköisesti aiheuttaa ympäristömuutoksia ja muita haittoja suunniteltua tuotantopinta-alaa laajemmalla alueella. Hankkeen johdosta tuotantoalueiden alapuolisten vesistöjen kala- ja raputaloudellinen käyttökelpoisuus tulisi heikentymään lisääntyvän kuormituksen vuoksi. 4) Multian kunnan ympäristölautakunta ei puolla Heposuon turvetuotantoalueen ympäristö- ja toiminnanaloittamislupahakemusta. Turvetuotannon 15

16 ympäristölupia ei tulisi myöntää ennen kuin Keski-Suomen liitto on saanut valmiiksi turvetuotantoalueita ja suoluontokohteita käsittelevän vaihekaavan. Mikäli ympäristölupa myönnetään, toiminnan tulisi olla vesistövaikutuksiltaan päästötöntä. Soutujoen Natura 2000-alue sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Soutujoki on meanderoiva joki, joka kuuluu Natura luontotyyppiin Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Housukosken alue on mm. saukon elinympäristöä. Turvetuotantohankkeella on vaikutusta Soutujoen vedenlaatuun ja siten Natura 2000-alueen perusteena oleviin luontoarvoihin. Hakijan tulisi esittää tarkempi arvio hankkeen vaikutuksista näihin arvoihin. Soutujoen vedenlaatu on tyydyttävän ja välttävän rajoilla. Taimen lisääntyy luontaisesti Soutujoen yläosalla ja Soutujoki onkin Multian tunnetuimpia koskikalastuskohteita. Soutujoella on tehty kalataloudellisia kunnostuksia ja istutuksia. Soutujokeen tulevat laskemaan myös vireillä olevat Pökkösuon, Hirvisuon ja Olkitaipaleensuon turvetuotantoalueiden kuivatusvedet. Näiden turvesoiden yhteispinta-ala on 103,4 ha. Ympäristölautakunta on erittäin huolestunut useiden turvetuotantohankkeiden vaikutuksista Soutujoen vedenlaatuun ja Natura-alueen perusteena oleviin luontoarvoihin sekä hankkeiden vaikutuksista merkittävän virkistyskohteen käyttöarvoon. Tarhapäänjärven vesi on tummaa ja runsashumuksista. Veden fosforipitoisuus on ollut viime vuosina kesäaikaan pääosin tasoa µg/l. Planktonlevien määrää kuvastava a-klorofyllipitoisuus on ollut viime vuosina pääosin tasoa 8-20 µg/l, minkä perusteella Tarhapäänjärveä voidaan pitää rehevänä järvenä. Tarhapäänjärven kunnostamisesta on tehty aloite Keski- Suomen ympäristökeskukselle vuonna 2006 ja vuoden 2011 aikana on tarkoitus toteuttaa kunnostustoimenpiteitä. Heposuon koillispuolella on Koppelojärven luonnonsuojelualue, joka on maakunnallisesti arvokas luontokohde. Alueella on edustava suolinnusto, sillä se on rauhallinen pesimäalue. Linnustoon kuuluvat mm. kurki, liro, valkoviklo, metsäviklo, taivaanvuohi, sinisorsa, tavi ja niittykirvinen. Koppelojärvi sijaitsee lähimmillään noin 800 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Hakijan tulee varmistaa, että Heposuon turvetuotantoalueen toiminta ei häiritse Koppelojärven linnuston pesimärauhaa. Luontoselvitys on riittämätön. Selvityksestä ei käy riittävästi ilmi, koska Heposuon ojitus on tehty ja onko suo luonnontilaisen kaltainen vai täysin suotyypeiltään muuttunut suo. Multian vesistöjen rantayleiskaavassa Heposuon eteläpuolella oleva kapea uoma ja Valkoinenlampi on varattu MY-alueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Heposuon kuivatusvedet lasketaan Valkoinenlammen yläpuolella olevaan uomaan. Uoman vedenlaatu tulee heikkenemään toiminnan aloittamisen myötä. 16

17 Muistutukset ja mielipiteet Pintavalutuskentän perustaminen ojitetulle alueelle on kyseenalaista kentän toimivuuden kannalta. Toiminnanharjoittajan esittämä talviajan vesienkäsittely vaatii tehostamista, se ei edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Luvanhakija tulisi esittää menetelmä, joka toimii myös pakkaskaudella. 5) Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää, että Heposuon turvetuotantoalueen vesiensuojelumenetelmiin tulee soveltaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja menetelmät tulee mitoittaa turvetuotannon valvontaohjeiden periaatteiden mukaisesti toteuttaen tehostettua vesiensuojelutasoa. Tehostettua vesiensuojelutasoa ei saavuteta, jos ei vaadita ympärivuotista pintavalutuskenttää. Keski-Suomen maakuntakaavassa, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä, ei ole merkitty Heposuon alueelle turvetuotantoaluetta, jolla olisi jo turpeen ottotoimintaa tai jolla ottotoiminnan edellytykset on selvitetty. Heposuon alueen itäpuolella on merkitty varaus luonnonsuojelualueelle. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan ja maakuntakaavan määräykset tulee huomioida lupaa myönnettäessä. Myös valtioneuvoston hyväksymien vesienhoitosuunnitelmien luokiteltujen tavoitetasojen saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä on huomioitava. Lupaehdoilla pitää taata vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis valvonta, kuormituksen tarkkailu ja laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, ettei kuormitus lisäänny. Tuotantomelu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksellä (8993/92) annettujen äänitasojen ohjearvoja. Hakijalle ei tulisi myöntää toiminnanaloittamislupaa, koska aloittaminen saattaa tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Ennallistaminen tällaisissa hankkeissa on vaativaa. 6) Tarhapään jakokunta vaatii, ettei Heposuon turvetuotantoalueelle myönnetä ympäristölupaa eikä toiminnan aloittamislupaa, koska Heposuon päästöjen vuoksi Hännättömänjoen, Soutujoen ja Tarhapäänjärven veden tila tulee huononemaan entisestään. Jakokunta on huolestunut metyylielohopean lisääntymisestä kaloissa ja vaatii saada ympäristöluvan yhteydessä seuraavat Heposuon ominaisuuksiin eikä velvoitetarkkailuun perustuvat tiedot turvetuotannon koko elinkaaren ajalta: - kiintoainepäästöt sekä niiden aiheuttamat liettymät Hännättömänjoessa, Tarhapäänjärvessä ja Tarhapään jakokunnalle kuuluvissa koskissa 17

18 - orgaanisen aineksen määrä sekä tämän aiheuttama hapenkulutus ja ravinteisuuden lisäys Hännättömänjoessa, Tarhapäänjärvessä ja Tarhapään jakokunnalle kuuluvissa koskissa - vesistöön tulevan metyylielohopean määrä - vesistöön tulevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä ja sen aiheuttamat vaikutukset veden väriin, kevättäyskiertoon, happikatoon, levähaittoihin ja virkistyskäyttöön Hakemuksessa tarkoitettu turvetuotanto Heposuon alueella merkitsee toiminta-alueen fyysistä muuttamista tavalla, joka vaikuttaa alueen päästöihin ja päästöstä aiheutuvaan ympäristön pilaantumiseen ja se on siten seurausta pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Keski-Suomessa on valmistumassa Turva-hanke ja 3. vaihemaakuntakaava. Hankkeessa selvitetään vesistön kuormituskestävyys. Hyvän ympäristölupakäytännön mukaista ei ole nyt myöntää lupia uusille turvetuotantoalueille Tarhapäänjärven valuma-alueella, koska kyseinen vesistöreitti on jo ylittänyt sietokykynsä. Heposuon vedet laskeva Tarhapäänjärveen ja Keurusselkään, vaikka suo sijaitsee Hännättömänjoen valuma-alueella. Tarhapäänjärveen kertyneen lietteen alkuperä on syytä selvittää lyijyn isotooppitutkimuksilla ennen uusia turvetuotantolupia. Se selkeyttää toimintaa jatkossa, koska velvoitetarkkailu ei enää riitä. Jos lupa myönnetään, Tarhapään jakokunta varaa oikeuden vaatia korvauksia hakijalta. 7) Keuruun kalastusalue, Vehkoon osakaskunta ja Multian koskikalastajat r.y. ovat hyvin huolissaan turvetuotannon aiheuttamasta kiintoaineksen ja humuksen lisääntymisestä sekä vesistön rehevöitymisestä. Heposuon turvetuotantoalueen vaikutus tuntuisi välittömästi erittäin kielteisenä Hännättömänjoen, Soutujoen, Tarhapäänjärven ja Tarhianjoen vesiekologiassa sekä jalokala- ja jokirapukannoissa. Hakijan esittämät vesistökuormituslaskelmat eivät ole luotettavia. Koska haitta-aineiden irtoaminen on suurimmillaan ja puhdistus heikoimmillaan suon kaivuun loppuvaiheessa, ympäristölupaharkinnassa on arvioitava Hännättömänjoen sietokykyä ja aiheutuvia haittoja loppuvaiheen ajan päästöarvojen perusteella. Turpeen radioaktiivisuus ja rikkipitoisuus on tutkittava. Heposuon ympäristössä 5-8 km:n säteellä on jo nykyisellään runsaasti turvetuotantoalueita, jotka kuormittavat Soutujokea ja Tarhapäänjärveä. Maakuntakaavassa Heposuolle ei ole osoitettu turvetuotantoaluevarausta. Muistuttajat kyseenalaistavat tehdyn luontoselvityksen. Muistuttajat vaativat Natura 2000 arvioinnin tekemistä Heposuolla ja luonnontilaisella Hännnättömänjoella/Soutujoella. Hakemuksen vaikutusalueen kalataloudellisista asioista ei ole hakemuksessa esitetty riittävästi tietoa. Myös turvetuottajien on osallistuttava Keski-Suomen ympäristökeskuksessa käynnistettyyn PUREVA-hankkeeseen. Ympäristölupaa eikä toiminnanaloittamislupaa saa myöntää hankkeelle. 18

19 19 Hakijan vastine Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon vastineen, jossa on suunnitelma pintavalutuskentän laajentamisesta ja ilmoitus vesien johtamisesta ympärivuotisesti sekä täydentävä luontoselvitys. Hakija vastaa 1) Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausuntoon, johon 2) Etelä-Pohjanmaan ELY - keskus yhtyy muuttavansa pintavalutuskentän ympärivuotisesti toimivaksi, vaikka hakijan mielestä talviaikainen pintavalutus voi aiheuttaa kentän pinnan jäätymisestä johtuen toimivuusongelmia keväällä. Pintavalutuskentän toimivuus varmistetaan kasvattamalla kentän koko 2,25 hehtaariin. Näiden muutosten jälkeen tuotantoalueen vesiensuojelutoimenpiteet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pintavalutuskentän turvepaksuus on riittävä. Pintavalutuskentän koon kasvattaminen ja ympärivuotinen pintavalutuskenttä parantavat vesiensuojelun tasoa merkittävästi. Veden laatu paranee ja päästöjen määrä vähenee entisestään. Kuivatusvedet kulkevat Hännättömänjoessa olevan laajentuman kautta, joka vaikuttaa luonnontilaiselta. Alempana joessa on vajaan puolen hehtaarin lampi, joka on luonnontilainen eikä sen rannalla ole asutusta. 3) Keski-Suomen ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueen lausuntoon (kalatalousyksikkö) hakija vastaa, että lupahakemuksen yhteydessä ei ole tehty erillistä kalastoselvitystä Hännättömänjoen alueella, koska sen kalataloudellisesta tilasta on olemassa aiempaa tietoa. Hertta - Ympäristötiedon hallintajärjestelmässä olevien tietojen mukaan Hännättömänjoen kalaindeksi on erinomainen (0,77). Erillinen kalastoselvitys ei ole tarpeellinen. 4) Multian kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon hakija vastaa, että pintavalutuskenttä toteutetaan ympärivuotisena. Lisäksi pintavalutuskentän toimivuutta parannetaan laajentamalla sitä 1,4 hehtaarista 2,25 hehtaariin. Laajennetun pintavalutuskentän koko on 7 % eli lähes kaksinkertainen mitoitusvaatimuksiin nähden. Pintavalutuskentän turvepaksuus on kentän jako-ojien läheisyydessä cm, mikä varmistaa kentän toimivuuden. Vain kentän keskiosassa turvepaksuus on vähäisempi. Ennen purkuojaa pintavalutuskentän paksuus on 0,40 ha:n alalla kauttaaltaan cm. Iso pintavalutuskenttä minimoi tuotantoalueen haitalliset vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Tuotantoalueesta ei ole haittaa Soutujoen Natura 2000 alueeseen, koska tuotantoalue sijaitsee kaukana Housukosken Natura 2000 alueesta ja tuotantoalueen vesienkäsittely hoidetaan parasta käytössä olevaa tekniikkaa käyttäen. Heposuo on jo nyt kauttaaltaan metsäojitettu suo, joten tuotantoalueen vesiensuojelurakenteiden käyttöönotto vähentää nykyisiä suon metsäojista vesistöön virtaavia päästöjä ja siten parantaa veden laatua. Heposuon tuotantoalueella ei ole vaikutusta koillispuolella sijaitsevalle Koppelojärvelle eikä sen linnustolle. Tuotantokoneiden ääni ei tutkitusti ulo-

20 tu 300 metriä kauemmaksi. Lisäksi Heposuota ympäröivä sekametsä toimii ääntä ja pölyä eristävänä vyöhykkeenä. Alapuolisten pikkulampien osalta viitataan Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vastattuun. 5)Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon hakija vastaa, että Heposuota ei ole merkitty Keski-Suomen maakuntakaavaan sen pienestä pinta-alasta johtuen, joten kaavamerkinnän puuttuminen ei rajoita Heposuon turvetuotantokäyttöä. Muiden asioiden osalta hakija viittaa Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen sekä Multian kunnan ympäristölautakunnan lausuntoihin antamiinsa vastauksiin. 20 6) Tarhapään jakokunnan vaatimukseen hakija vastaa Heposuon turvetuotantoalueen olevan pieni, joten tuotantoalueesta ei aiheudu kalastukselle ja kalastolle haittaa. Alueella toteutettavilla vesiensuojelumenetelmillä minimoidaan kalastolle ja kalastukselle aiheutuvaa haittaa. Pintavalutuskentän suuri koko ja ympärivuotinen pintavalutuskenttä parantavat vesiensuojelun tasoa merkittävästi. Veden laatu paranee ja päästöjen määrä vähenee entisestään. 7) Keuruun kalastusalueen vaatimuksiin hakija vastaa, ettei pidä Naturaarviointia tarpeellisena Heposuolla. Alueella on tehty lisäselvityksiä tuotantoalueen alapuolella sijaitsevista pikkulammista ja viitataan Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vastattuun. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU RATKAISUN PERUSTELUT Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Suunniteltu pintavalutuskenttä on ojitettu ja turvepaksuudeltaan epätasainen. Kentän keskiosassa suurella alueella turvepaksuus on pienempi kuin mitoitusohjeen mukainen 50 cm ja kentällä on kohtia, joissa turvetta ei ole lainkaan. Vastineen yhteydessä lisätty pintavalutusalue ei laajenna alkuperäisen kentän aluetta, vaan toimii jälkikäsittelynä. Pintavalutuksen toteutta-