1/2011 maaliskuu. Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto) vuonna 2011 Muutoksia kuntatalousyksikössä

Transkriptio

1 1/2011 maaliskuu Yleinen taloudellinen tilanne Peruspalveluohjelma Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Vuosien 2010 ja 2011 valtionosuuspäätösten muutokset Peruspalvelujen valtionosuuspäätöksiä koskevien muutosten vaikutukset kirjaamiseen Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyö etenee Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto) vuonna 2011 Muutoksia kuntatalousyksikössä

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2011 Lehti ilmestyy n. 4 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.4 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 900 kpl Upplaga 900 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Asiantuntijapalvelut >Kuntatalous > Julkaisut, Kuntatalous-tiedote >Kuntatiedotteet > Sakkunnigtjänster > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Reijo Vuorento Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntien menot vuosina Kuntien verotulot Peruspalveluohjelma Verotus 8 Helmikuun verotilitykset Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus voimaan Kunnan rakentamispalvelujen myyntilaskut Kunnan rakentamispalvelujen ostolaskut Siirtymäsäännökset ja uudet ilmoitusvelvollisuudet Miten tulee valmistautua? Valtionosuudet vuonna Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2011 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen osan perushinta Sosiaali- ja terveydenhuollon perushinnat Esi- ja perusopetuksen ja yleisen kirjaston laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Kotikuntakorvaukset Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Perusopetuksen lisärahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöstä Ylläpitäjäjärjestelmä ja muut valtionosuudet Ylläpitäjäjärjestelmän yksikköhinnat 2011 Vuosien 2010 ja 2011 valtionosuuspäätösten muutokset 19 Oikaisut vuodelle 2010 Päätökset ja oikaisut vuodelle 2011 Peruspalvelujen valtionosuuspäätöksiä koskevien muutosten vaikutukset kirjaamiseen 21 Valtionosuuspäätökset ja kirjaussuositukset Vuosi 2010 Vuosi 2011 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 22 Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta ( ) Kirjanpitolautakunnan yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta ( ) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto Lausunto 97 Kunnan kaatopaikan ennallistamiskustannusten kirjanpidollisesta käsittelystä Kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyö etenee 26 Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto) vuonna Muutoksia kuntatalousyksikössä 28 Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 (liite 2a) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 (liite 2b) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot , mrd. (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. (liite 6b) Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita (liite 7) Lausunto 97/ Kunnan kaatopaikan ennallistamiskustannusten kirjanpidollisesta käsittelystä (liite 8) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2011

3 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna ripeästi. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 viidenneksen, mutta viime vuonna vienti alkoi elpyä ja kasvun ennakoidaan nopeutuvan tänä vuonna. Ensi vuonna viennin taso yltänee jo lähes vuoden 2008 tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksessä heijastuu kuitenkin viennin tulevaan kehitykseen. Kotimainen kysyntä aleni vuonna 2009 kuutisen prosenttia lähinnä yksityisten investointien voimakkaan supistumisen johdosta, mutta myös yksityinen kulutus väheni. Vuonna 2010 sekä yksityinen kulutus että yksityiset investoinnit kääntyivät kasvuun. Erityisesti investointien arvioidaan kasvavan tänä vuonna merkittävästi. Myös yksityinen kulutuksen arvioidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna parisen prosenttia. Viime vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat talvella 2010 varovaisen toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat 1-3 prosentin haarukassa. Tilastokeskuksen tämän vuoden maaliskuussa julkaiseman kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan kokonaistuotanto kasvoi 3,1 % vuonna Viime syksyn ja talven aikana julkaistut, vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat olleet 2,5-4 prosentin haarukassa. Varsin yleisesti arvioidaan, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Kuluttajahintojen vuoden 2008 nopea kasvuvauhti hidastui vuonna 2009 niin, että kuluttajahintojen vuosikeskiarvo oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2010 kuluttajahintaindeksi kohosi keskimäärin 1,2 %. Kotimaiset kustannuspaineet olivat suhteellisen vähäiset vuoden 2010 maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun 2010 alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Vuoden loppupuolella muun muassa polttonesteiden, elintarvikkeiden ja sähkön kallistuminen kiihdyttivät inflaatiota. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kuluttajien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen saattaa vaikuttaa siihen, Euroopan Keskuspankki joutuu reagoimaan kehitykseen korkotasoa nostamalla jo arvioitua aikaisemmin. Toisaalta euroalueen talouskasvun heiveröisyys edellyttää varovaisuutta korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan vuonna 2012 lähes kolme prosenttia. Palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna noin 2,8 %, kun se viime vuonna kohosi ennakkotietojen hieman hitaammin eli 2,6 %. Tälle vuodelle tehdyt sopimukset ja palkkaperimä sekä huomioon ottaen inflaation kiihtyminen vaikuttavat siihen, minkälaisia arvioita yleisen ansiotasoindeksin kehityksestä tehdään. Valtiovarainministeriö on arvioinut ensi vuoden muutokseksi 3,2 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä, sillä useilla sopimusaloilla sopimukset päättyvät tämän vuoden aikana eikä näissä ole sovittu ensi vuoden palkkojen tarkistuksista. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin 7,5 prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin noin kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuodelle 2012 valtiovarainministeriö arvioi vähän yli seitsemän prosenttia. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2011 3

4 Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja arvioita eräistä kuntatalouden kannalta keskeisistä kokonaistaloudellisista muuttujista. Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen maaliskuussa 2011 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin sekä eräisiin muihin julkisiin tilastoihin. Vuosia 2011 ja 2012 koskevat ennusteet ovat valtiovarainministeriön laatimia. Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus on luettavissa valtiovarainministeriön Internet -sivuilta osoitteessa: asiakohdassa ajankohtaista. Samasta osoitteesta löytyvät myös valtiontalouden kehyspäätös vuosille sekä peruspalveluohjelma Kehyspäätöksen liitetiedoissa on arvioita ja taustaoletuksia kokonaistaloudellisesta kehityksestä myös vuosille Liitteissä 2a ja 2b on esitetty kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita kuntatalouden kannalta keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2011 ja Kuntien menot vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu hidastui vuonna 2009 merkittävästi edellisen vuoden lähes kahdeksan prosentin lisäyksestä. Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 3,5 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot kasvoivat vain 2,5 %. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät nopeasti eli lähes seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hieman nopeutunee, lähes neljä prosentin kasvuun. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, mutta kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2010 helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimus oli mahdollista irtisanoa päättymään Sopimuksen palkankorotukset kohdistuvat ajanjaksolle Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimusratkaisu nosti kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin vajaan prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset sekä Tehy-pöytäkirja ovat voimassa saakka. Kunta-alalla allekirjoitettiin 28. helmikuuta 2011 sopimukset tämän vuoden palkantarkistuksista. Kaikilla sopimusaloilla maksetaan yleiskorotus 1,2 %. Lisäksi kaikilla sopimusaloilla on lukien paikallinen järjestelyerä 0,8 %. Nämä yhdessä nostavat palkkatasoa 2 % ja vaikuttavat vuonna 2011 henkilöstömenoihin vuositasolla 1,3 %. Lisäksi kaikilla sopimusaloilla maksetaan tietyt työssäoloehdot täyttäville kertaerä, jonka suuruus on 100, 140, tai 250 euroa sopimusalasta riippuen. Kertaerän kustannusvaikutus vuositasolla on keskimäärin 0,3 % palkkasummasta. Ansiotasoindeksissä Tilastokeskus tasoittaa nykyään kertaerät koko kalenterivuodelle. Mikäli Tehy-pöytäkirjaan sisältyvä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärän kehityksestä riippuva erä toteutuu , se korvaa tuon em. 0,8 prosentin paikallisen erän, kaikilla sopimusaloilla. Tämä asia selviää toukokuussa. KT on lähettänyt sopimusmuutoksista kuntiin ja kuntayhtymiin yleiskirjeet (5-8/2011 ja 10-12/2011), joiden liitteinä ovat mm. allekirjoituspöytäkirjat. Sopimuskausi päättyy Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2011

5 Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna keskimäärin 2,5 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan saman verran, sillä henkilökunnan lukumäärä ei näillä näkymin muutu viime vuoden tasosta. Koska nykyinen sopimuskausi päättyy kuluvan vuoden lopussa, niin ensi vuotta koskeva kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu lähinnä laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna kolmisen prosenttia eli hieman hitaammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka valtiovarainministeriö ennustaa kohoavan 3,2 %. Koska kunta-alan henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän lukumäärältään ensi vuonna nykyisellä tasollaan, niin palkkasummakin kasvanee saman verran kuin kunta-alan ansiotaso. Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasummaan vaikuttavista tekijöistä vuosina On syytä korostaa, että vuotta 2012 koskeva arvio on tällä hetkellä laskentatekninen oletus. Kuntatyönantajien sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2012 perustuvat valtiontalouden kehyspäätöksessä esitettyihin tämän hetkisiin arvioihin. Yleinen piirre maksuissa on, että ensi vuoden maksutasot pysyvät lähestulkoon samalla tasolla kuin tänä vuonna. Päätökset ensi vuoden maksutasoista saadaan totuttuun tapaan kuitenkin vasta kuluvan vuoden lopulla. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on ollut tänä vuonna 2,12 % maksun perusteena olevasta palkasta. Maksun suuruus vuodelle 2012 on esitetty kehyspäätöksen liitteenä olevassa peruspalveluohjelmassa samaksi kuin tänä vuonna eli 2,12 prosentiksi maksun perusteena olevasta palkasta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2011 palkkasumman euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan hyvin lievästi vuonna Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 3,05 %, niin ensi vuonna sen arvioidaan olevan 3,06 %. Maksun euromääräiseen palkkasummaan on odotettavissa muutoksia muun muassa inflaatiotarkistusten muodossa. Liitetaulukossa 4 muutoksia ei ole tehty, vaan on lähdetty tämän vuoden voimassa olevista numeroarvoista. Täsmälliset muutokset ilmoitetaan, kun niistä tehdään ensi syksynä päätökset. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu on ollut vuosina samansuuruinen eli noin 23,6 % palkkasummasta. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi edelleen lähivuosina ennallaan ja olisi siten 23,6 % vuosina Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös voi vaikuttaa työnantajan osuuteen. Opettajien VaEL-maksu alenee tämän vuoden 20,67 prosentista ensi vuonna 0,56 prosenttiyksikköä ja olisi siten 20,11 vuonna Liitteessä 4 on esitetty vuosien kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut ja tämän hetkiset arviot vuodeksi Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,4 %. Kustannustason kohoaminen nopeutui jonkin verran vuonna 2009 toteutuneesta kustannustason muutoksesta, joka oli 2,0 %. Tänä vuonna ja ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan nopeutuvan, tänä vuonna 2,6 ja ensi vuonna 3,0 prosenttiin. Ensi vuoden arvioon kustannustason kohoamisesta vaikuttaa lähinnä oletus ansiotason kohoamisesta. Liitteessä 7 on esitetty eräitä keskeisiä kustannuskehitystä kuvaavia indeksejä ja Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2011 5

6 niiden tulevasta kehityksestä vuosille laadittuja arvioita. Ne perustuvat valtiontalouden kehyspäätökseen vuosille Kuntien verotulot Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu likimain pysähtyi. Vaikka kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotettiin, niin kuntien yhteisöveron tilitykset supistuivat tuolloin 22 %. Kunnille tilitettiin verotuloja vuonna 2009 kaikkiaan 17,6 miljardia euroa eli vain puolisen prosenttia vuotta 2008 enemmän. Vuonna 2010 kuntien verotilitykset kasvoivat yli neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat edellisen vuoden tapaan parisen prosenttia, mutta yhteisöveron tilitykset ja kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi. Tilityksiä kertyi viime vuonna 18,35 miljardia euroa. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2010 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta ennen kaikkea kuntaryhmän jako-osuuden kohoaminen. Kuntaryhmän jakoosuus ansio- ja pääomatuloista kertyvistä veroista kohosi vuonna 2010 sen vuoksi, että valtiolle tuloutettavat verot pääomatuloista supistuivat tuona vuonna edelleen voimakkaasti sekä sen vuoksi, että useat kunnat nostivat tuloveroprosenttiaan. Myös ansiotulojen verokevennykset pienensivät etenkin valtion tuloveron tuottoa. Ennakonpidätyksen alaiset tulot kohosivat kansantalouden palkkasumman kasvun johdosta. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä kasvoi merkittävästi perusvähennyksen kasvattamisen johdosta. Kunnallisveroa tilitettiin vuonna 2010 kunnille kaikkiaan lähes 15,8 miljardia euroa. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta oli noin 1,4 miljardia euroa ja kiinteistövero tuotto oli lähes 1,2 miljardi euroa vuonna Kunnallisveron veropohjan arvioidaan kasvavan runsaat neljä prosenttia vuonna Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan hieman enemmän. Myös eläketulojen sekä muiden ansiotulojen lukuun ottamatta työttömyysturvaetuuksia arvioidaan kasvavan. Kunnallisverotuksen vähennysten lisäys on samaa luokkaa kuin ansiotulojen muutos, joten vähennysaste koko maan tasolla säilyy vuoden 2010 tasolla noin 21 prosenttina suhteessa ansiotuloihin. Vuonna 2009 käyttöön otetun työtulovähennyksen kasvattaminen supistaa kunnallisveron tilityksiä. Kunnallisveron tilityksiä lisää kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,2 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveron tuottoa tänä vuonna lähes 180 miljoonaa euroa. Kuntien tuloveron tilitykset ovat arvion mukaan tänä vuonna 16,5 miljardia euroa, jolloin kasvu olisi siten lähes viisi prosenttia. Vuonna 2012 kuntien tuloverojen kasvuksi arvioidaan vajaa kolme prosenttia. Tällä hetkellä ei ole tiedossa veroperustemuutoksia, joiden perusteella voitaisiin arvioida niiden vaikutukset kuntien tuloveron tuottoon. Kolmen prosentin kasvuarvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma kasvanee nelisen prosenttia. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös niiden ajoitukseen liittyvät seikat sekä mahdolliset muutokset kuntaryhmän jako-osuudessa. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan 17 miljardia euroa. Talouskehityksen arvioitu paraneminen heijastuu myös yhteisöveroon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Tämän hetkisessä arviossa on päädytty siihen, että vuonna 2011 yhteisöveroa tilitetään kokonaisuudessaan yli viidennes enemmän kuin viime vuonna eli noin 1,7 miljardia euroa. Ensi vuonna yhteisöveron tilitykset supistunevat noin 1,4 miljardiin euroon, jos kuntien jako-osuus muutetaan 21,99 prosenttiin. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2010 miltei 1,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2011 ja 2012 tilitysten arvioidaan kasvavan vain hieman. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2011

7 Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen tilitysten toteutuneet kertymät vuosilta sekä ennusteet vuosille 2011 ja Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan kuusi prosenttia. Ensi vuonna verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan vain noin prosentin. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty Tilastokeskuksen julkaisemien tilastotietojen perusteella laaditut tulos- ja rahoituslaskelmat vuosilta Vuoden 2010 laskelmat perustuvat muun muassa kuntien tilinpäätösarvioihin. Vuosien tulos- ja rahoituslaskelma-arviot perustuvat peruspalveluohjelman laskelmiin sekä Kuntaliitossa laadittuihin arvioihin. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Peruspalveluohjelma Maan hallitus hyväksyi valtion talouden kehykset vuosille valtioneuvoston ylimääräisessä istunnossa Kehysten osana on jo vakiintuneen käytännön mukaisesti hallituksen kuntapolitiikkaa linjaava kehysvuosien peruspalveluohjelma. Peruspalveluohjelma käsiteltiin Peruspalveluohjelman ministeriryhmässä Ministeriryhmän kokouksessa Kuntaliitto kiinnitti erityistä huomiota kuntatalouden haasteisiin ja tulevan hallituksen edessä oleviin suuriin kuntia koskeviin päätöksiin. Tärkeätä tässä vaiheessa on, että muun muassa valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistus on mukana nyt päätetyssä istuvan hallituksen viimeisessä, ns. teknisessä peruspalveluohjelmassa. Kuntaliitto evästi osaltaan maan hallitusta kokouksessa jaetulla muistiolla, joka on haettavissa osoitteesta Sivuilla on linkki myös juuri hyväksyttyyn Peruspalveluohjelmaan vuosille Sivuilta löytyy myös Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet kuntatalouden osalta. Vaalien jälkeen perustettava uusi hallitus valmistelee uuden hallitusohjelman ja sen pohjalta uuden Peruspalveluohjelman vuosille Mitä ilmeisimmin uuden hallituksen ohjelma ja siihen tukeutuva seuraava Peruspalveluohjelma valmistunee viimeistäin kesäkuun alkupuolella. Mikäli hallitusneuvottelut ja myös kuntatalouteen liittyvät valtion ratkaisut pitkittyvät, riskinä on, että monet keskeiset, muun muassa kuntien vuoden 2012 talousarvion laadintaan liittyvät päätökset siirtyvät vasta vuoden 2012 valtion talousarvion yhteydessä päätettäviksi. Lisätiedot: Timo Kietäväinen, p. (09) , Reijo Vuorento, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2011 7

8 Verotus Helmikuun verotilitykset Kuntien alkuvuoden verotilitykset ovat olleet selvästi suuremmat kuin viime vuoden alun tilitykset. Yksittäisten kuukausien verotilitysten muutosprosentit tänä vuonna eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia viime vuoden vastaaviin, koska verotilitykset vuoden 2010 alussa olivat varsin poikkeukselliset. Kunnallisveroa tilitettiin tänä vuonna kunnille helmikuussa miljoona euroa, kun viime vuonna samaan aikaan tilitettiin kunnille vain noin miljoonaa euroa. Helmikuun kunnallisveron tilitykset olivat siten noin viidenneksen suuremmat kuin viime vuoden helmikuussa. Sen sijaan yhteisöveron ja kiinteistöveron tilitykset viime helmikuussa olivat yhteensä vajaat 10 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuosi sitten. Helmikuun suuri tilitys viime vuoteen verrattuna johtuu pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin viime vuoden helmikuussa otettiin käyttöön uusi verotilimenettely, jolloin osa työnantajasuorituksista maksettiin verotileille myöhässä ja sitä kautta myös tilitettiin kunnille vasta seuraavina kuukausina. Toiseksi ennakon täydennysmaksujen sekä jäännösverojen tilitykset olivat helmikuussa selvästi suuremmat kuin viime vuonna. Helmikuussa tilitettiin ennakon täydennysmakuja noin 98 % ja jäännösveroja 35 % enemmän kuin viime vuoden helmikuussa. Suurin yksittäinen syy näiden erien parempiin tilityksiin liittyy ennakon täydennysmaksujen maksupäiviin. Tänä vuonna ennakon täydennysmaksun viimeinen maksupäivä, jolla jäännösveron koron pystyi kokonaan välttämään, oli tammikuun viimeinen arkipäivä. Tähän päivään mennessä maksetut ennakon täydennysmaksut tilitettiin kunnille helmikuussa. Viime vuonna tammikuun viimeinen päivä oli viikonloppuna, jolloin ennakon täydennysmaksun pystyi ilman viivästysseuraamuksia maksamaan vielä helmikuun alussa. Tämän johdosta suuri osa ennakon täydennysmaksuista tilitettiin viime vuonna kunnille vasta maaliskuussa. Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus voimaan Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisävero tulee voimaan ja se koskee pääsääntöisesti kuntia ja kuntayhtymiä. Kunta ja kuntayhtymä rinnastetaan uusissa säännöksissä elinkeinonharjoittajaan ja satunnaisen myynnin raja on matala. Kuntaliitto on antanut asiasta ohjeen helmikuussa 2011 ja lisäohjeistusta annettaan kevään aikana. Käännetyllä arvonlisäverovelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että ostaja suorittaa palvelun myynnistä arvonlisäveron myyjän puolesta. Rakentamispalvelujen käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, jos 1) palvelu on tietty rakentamispalvelu (AVL 31 :n 3 momentin 1 kohta) ja 2) ostaja on elinkeinonharjoittaja, kunta tai kuntayhtymä, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Lisäksi käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten ja tilanteessa, jossa ostaja rakentaa tai rakennuttaa hallinnassaan olevalle maa-alueella rakennuksen myyntiä varten. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2011

9 Kuntien ja kuntayhtymien rakentamispalveluja myydään ulkopuolisille sekä yksityisille että kuntalaisille mm. vesilaitosten, maankäytön ja korjausrakentamisen hallinnonaloilta. Myös toisen asteen koulutuksen rakentamisalojen oppilastöiden myynti on rakentamispalvelujen myyntiä, joka laukaisee käännetyn verovelvollisuuden. Myös muilla hallinnonaloilla saattaa olla säännöllistä rakentamispalvelujen myyntiä. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, jos molemmat edellä mainitut edellytykset täyttyvät. Molemmissa kohdissa mainitun rakentamispalvelun ei tarvitse olla yhtä ja samaa palvelua eikä niiden välillä tarvitse olla minkäänlaisia liittymäkohtia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos kunta säännöllisesti myy vesi- ja viemäriverkoston asennuspalvelua (eli vesiliittymien myynnin yhteydessä esimerkiksi tonttijohdon rakentamisen), sen kaikkiin rakentamispalvelujen ostoihin esimerkiksi päiväkodin laajennuspalveluun sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta rakentamispalveluiden myynnissä tulee soveltaa aina silloin, kun soveltamisedellytykset täyttyvät. Myyjän tehtävänä on riittävää huolellisuutta noudattaen huolehdittava siitä, että käännettyä verovelvollisuutta noudatetaan oikein. Käytännössä myyjä voi kysyä lisäselvityksiä ostajalta, joten luonnollisesti myös ostajan tulee tietää oman toimintansa luonne. Rakentamispalvelu Rakentamispalvelua on arvonlisäverolain 31 :n 3 momentin 1 kohdan mukaan kiinteistöön kohdistuva rakennus- tai korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen. Samaisen momentin 2 kohdan mukaan rakentamispalvelua ovat myös rakentamispalveluun liittyvä suunnittelu, valvonta ja muu verrattava palvelu. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan kuitenkin vain 1 kohdan mukaisiin rakentamispalveluihin eli esim. arkkitehdin suunnittelupalveluun ei sovelleta uutta menettelyä, vaikka kyse onkin arvonlisäverolain mukaisesta rakentamispalvelusta. Uusi menettely koskee rakentamispalveluja varsin laajasti. Rakentamispalvelujen käännetty järjestelmä koskee mm. a) uudisrakentamista, perusparannusta, korjausrakentamista, muutos-, laajennus- tai kunnostustyötä. b) maa- ja vesirakentamiseen kuuluvia kulkuyhteyksien (tiet, kadut, rautatiet, vesiväylät, kanavat ja lentokentät), verkostojen (vesi-, viemäri-, tietoliikenne-, kaasu-, lämpö- ja sähköverkostot) sekä muiden ympäristö- ja maarakenteiden (esimerkiksi ojien) rakentamista. c) erikoistuneeseen rakennustoimintaan kuuluvia rakennusasennuksia (esimerkiksi LVI-, sähkö- ja kattotyöt), rakentamisen viimeistelytöitä (esimerkiksi rappaus, maalaus ja lasitus) sekä rakennuspaikan valmistelutyötä ja rakennusten purkua. d) rakennuksiin kiinteästi kuuluvien varusteiden ja laitteiden kuten hissien asentamista sekä valvonta- ja hälytysjärjestelmien asentamista. e) rakennussiivousta (rakennustyömaan työnaikainen siivous ja loppusiivous, ei kuitenkaan pelkkä rakennusjätteen poiskuljetus). Rakentamispalveluita eivät sen sijaan ole mm. tuotantotoiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden asentaminen ja pystyttäminen, viheralueiden istutus ja hoito, rakennuskoneiden vuokraus ilman kuljettajia tai koneenkäyttäjiä, ulkotilojen (tiet, lentokentät, torit, puistot yms.) puhtaanapito tai kuljetuspalvelut. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2011 9

10 Rakennusteollisuus ja Verohallinto yhdessä ovat laatineet listan, jossa on hyvin kattavasti kerrottu, mikä on rakentamispalvelua. Lista löytyy mm. Verohallinnon internet-sivuilta. Uuden menettelyn kannalta olennaisinta on selvittää, myykö kunta rakentamispalveluita muutoin kuin satunnaisesti. Suppeasti tarkasteltuna voisi ajatella, että rakentamispalveluiden käännetty verovelvollisuus ei juuri koskaan koskisi kuntia. Rakentamispalveluiden laajan määritelmän ja Verohallinnon ohjeen esimerkkien perusteella sekä Verohallinnolta saatujen kannanottojen perusteella tämä tulkinta on osin virheellinen, koska kunnat voivat myydä mm. maa- ja vesirakentamiseen kuuluvia rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti. Suurin osa kunnista tulee siten uuden menettelyn piiriin, koska rakentamispalvelujen myynti on usein jatkuvaa vaikkakin vähäistä. Kuntayhtymistä sellaiset toisen asteen koulutusta järjestävät kuntayhtymät, jotka myyvät oppilastöinä rakentamispalveluja, tulevat myös menettelyn piiriin. Tällöin rakentamispalveluiden käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan kaikkiin näiden kuntien ja kuntayhtymien ostamiin rakentamispalveluihin. Kunnat, kuntayhtymät ja kunnalliset osakeyhtiöt ovat erillisiä oikeussubjekteja, joten lähtökohtaisesti näitä tulee tarkastella toisistaan erillisinä, kun arvioidaan myynnin satunnaisuutta. Esimerkiksi kunnan omistama osakeyhtiö voi myydä rakentamispalveluita säännöllisesti ja tähän sovelletaan siten käännettyä verovelvollisuutta, mutta omistajana toimiva kunta voi myydä rakentamispalveluita vain satunnaisesti eikä siten kuulu käännetyn verovelvollisuuden piiriin. Verohallinnon esimerkkien perusteella myynti konserniyhtiöille ei laukaise välittömästi uuden käännetyn menettelyn soveltamista. Jos kunta kuitenkin säännöllisesti myy rakentamispalveluita esimerkiksi omistamalleen osakeyhtiölle, ei kunnan myynti kuitenkaan enää ole satunnaista. Liikelaitokset ovat osa kuntaa ja siten kunnan myynti liikelaitokselle on kunnan sisäistä myyntiä, mikä ei aiheuta ylipäänsä minkäänlaisia arvonlisäveroseuraamuksia. Kunnan rakentamispalvelujen myyntilaskut Kunnan myydessä rakentamispalveluja yksityisille henkilöille, esimerkiksi tonttijohtojen rakentamista omakotiasukkaille, lähettää kunta aina normaalin verollisen laskun. Kunnan myydessä rakentamispalveluja yritykselle, tulee kunnan selvittää, onko ostaja sellainen elinkeinonharjoittaja, joka myy muutoin kuin satunnaisesti rakentamispalveluja. Tällaisia elinkeinonharjoittajia ovat mm. rakennusliikkeet. Tällöin kunta lähettää yritykselle verottoman laskun ja ostaja tilittää myynnin arvonlisäveron kunnan puolesta. Jos yritys ei myy rakentamispalveluja, lähettää kunta yritykselle normaalin verollisen laskun. Kunnan rakentamispalvelujen ostolaskut Jos kunta tai kuntayhtymä ei laisinkaan myy rakentamispalveluja tai myy niitä vain satunnaisesti, saa kunta ostamistaan rakentamispalveluista normaalin verollisen ostolaskun. Jos kunta myy muutoin kuin satunnaisesti rakentamispalveluita yksityisille tai yrityksille, tulee kunnan saada kaikista ostamistaan rakentamispalveluista veroton ostolasku. Kunta suorittaa myyjän puolesta myynnin arvonlisäveron ja kirjaa saman veron vähennyksiin tai palautuksiin jos kiinteistö on vähennykseen tai palautukseen oikeuttavassa käytössä. Siirtymäsäännökset ja uudet ilmoitusvelvollisuudet Uutta menettelyä sovelletaan, kun veronsuorittamisvelvollisuus on syntynyt tai sen jälkeen. Käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin keskeneräisiin palveluihin, joiden suorittamiseen on tosiasiallisesti ryhdytty ennen Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2011

11 Käännetyn verovelvollisuuden soveltamista tarkastellaan sopimuskohtaisesti. Sopimuksen tekoajankohdalla ei ole merkitystä, vaan ratkaisevaa on se, milloin rakentamiseen liittyviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Saman rakennuskohteen urakoista voi siten saada verottomia ja verollisia laskuja riippuen siitä onko palvelun suorittamiseen ryhdytty ennen vai jälkeen Erityyppisiä laskuja voidaan saada jopa samalta urakoitsijalta, jos kyse on erillisiin sopimuksiin perustuvista urakoista. Myyjä on velvollinen antamaan laskumerkintävaatimukset täyttävän laskun, vaikka myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Laskuun ei kuitenkaan merkitä verokantaa eikä veron määrää. Laskussa tulee olla lisäksi ostajan arvonlisäverotunniste eli Y-tunnus ja tieto siitä, että ostaja on veronmaksuvelvollinen. Laskuun merkitään esimerkiksi ostajan verovelvollisuuden peruste taikka viittaus AVL 8 c :ään. Kausiveroilmoituksessa on rakentamispalvelujen käännetylle verovelvollisuudelle erilliset uudet kohdat 319 Rakentamispalvelun myynnit, 320 Rakentamispalvelun ostot ja 318 Vero rakentamispalvelun ostosta. Myyjä ilmoittaa kohdassa 319 myymiensä käännetyn verovelvollisuuden alaisten rakentamispalvelujen yhteismäärän. Ostaja ilmoittaa kohdassa 320 ostamiensa käännetyn verovelvollisuuden alaisten rakentamispalvelujen yhteismäärän ja tästä lasketun veron määrän kohdassa 318. Ostaja vähentää vastaavan määrän kohdassa 307 Kohdekuukauden vähennettävä vero, jos hankinta on tehty vähennyskelpoiseen tai palautuskelpoiseen toimintaan. Tällöin uudella menettelyllä ei ole vaikutusta kohtaan 308 Maksettava vero. Miten tulee valmistautua? Kuntien tulee määritellä oma statuksensa (myykö kunta rakentamispalveluita muutoin kuin satunnaisesti?). Tämä on olennaista, koska tämä ratkaisee kaikkien kunnan ostamien rakentamispalveluiden arvonlisäveromenettelyn. Myös vaikka kunta myisi rakentamispalveluita vain satunnaisesti, tulee kunnille varmasti kyselyitä kunnan statuksesta. Uusi menettely koskee luonnollisesti kuntia myös myyjän asemassa. Tällöin kunnan tulee tietää onko kyse käännetyn verovelvollisuuden aiheuttamasta rakentamispalvelun myynnistä? Lisäksi kunnan tulee selvittää ostajan status ja antaa oikeat laskumerkintävaatimukset sisältävä lasku. Kunnan oman toiminnan luonteella ei ole merkitystä silloin, kun kunta toimii myyjänä. Kunta voi siten satunnaisesti myydä rakentamispalvelun rakennusyritykselle, jolloin myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Käännetty arvonlisäverojärjestelmä ei vaikuta mitenkään ostajan tai myyjän arvonlisäveron vähennysoikeuteen, joten sillä ei ole välitöntä kustannusvaikutusta suuntaan tai toiseen. Kunnan tulee myös varmistaa, että tarvittavat muutokset tehdään osto- ja myyntilaskutusjärjestelmiin sekä kirjanpitoon. Jos kunnan tulee soveltaa uutta menettelyä, tulee kunnan kaikkien niiden tahojen, jotka ostavat rakentamispalveluja, olla tietoisia uusista säännöksistä. Kunnan tulee myös mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa rakentamispalvelujen myyjille, sovelletaanko kunnan ostoihin käännettyä verovelvollisuutta. Asia on syytä mainita myös tarjouspyynnöissä ja urakkasopimuksissa. Muutoksen ensivaiheessa kuntaan tulee varmasti myös virheellisiä laskuja. Kunnissa ja kuntayhtymissä tuleekin varmistua siitä, että kaikki rakentamispalveluja ostavat tahot sekä rakentamispalvelujen laskujen asiallisuustarkastajat ja hyväksyjät tuntevat uudet säännökset. Virheellisiä laskuja ei tule maksaa, vaan toimittajalta tulee pyytää uusi lasku. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

12 Enemmän tietoa muutoksesta löytyy Kuntaliiton internet-sivuilta kohdasta Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Verotus, valtionosuudet ja muu rahoitus > Verotus > Arvonlisäverotus sekä Verohallinnon ja Rakennusteollisuuden internet-sivuilta, joissa asiaa on käsitelty laajasti ( ja Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Henrik Rainio, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2011 Valtionosuusjärjestelmää koskevat yksityiskohdat on käsitelty Kuntatalous -tiedotteessa 4/2010. Lisäksi ajantasaiset tiedot valtionosuuksien kuntakohtaisista määristä löytyvät Internetistä kohdasta Asiatuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Maaliskuussa 2011 on viimeksi tarkistettu vuosien 2010 ja 2011 peruspalvelujen valtionosuuden määrää ja maksatusta, mitä koskeva informaatio on tässä tiedotteessa ja kirjausohje edellä mainitussa osoitteessa otsikolla Peruspalvelujen valtionosuuspäätöksiä koskevat muutokset 2010 ja Asiaa koskeva informaatio on lähetetty tiedoksi myös talouslistan kautta. Tämän tiedotteen laskentaperusteet ja perushinnat on tarkistettu voimaan tulleen lainsäädännön mukaiseksi (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 1405/2010 ja vastaava asetuksen muutos 1417/2010). Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2011 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Kuntakohtaisen laskelman perusteena ovat seuraavat valtakunnalliset tiedot: Laskennalliset verotulot ja yhteisövero-osuus laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos -0,2 %). yhteisöveron määrä euroa (muutos + 14,4 %). laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (+ 7,4 %). Asukasluku ja keskimääräinen tuloveroprosentti vuodenvaihteen 2008/2009 asukasmäärä (Manner-Suomi). keskimääräinen tuloveroprosentti 18,59 %. Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit tasauksessa yleinen 0,75 % vakituinen asunto 0,30 % muu asunto 0,89 % voimalaitos 0,75 % (käytetään yleistä) yleishyödylliset yhteisöt 0,45 % rakentamaton rakennuspaikka 2,09 %. Laskennallinen verotulo ja tasausraja asukasta kohti - laskennallinen verotulo 3 279,41 euroa/asukas 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2011

13 - tasausraja (91,86 %) 3 012,47 euroa/asukas (muutos + 20,94 euroa vuoteen 2010 verrattuna). Yleinen osan perushinta Yleisen osan perushinta on 30,94 euroa/asukas sisältäen 1,6 %:n indeksitarkistuksen. Perushinnan korotuksia ovat saaristokorotukset, syrjäisyyskorotukset, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus. Syrjäisyyskorotukset lasketaan VN:n asetuksen 1417/ :n mukaisten syrjäisyyslukujen perusteella, missä kuntakeskuksen käsitteestä on luovuttu ja laskentapiste määritetään kunnan väestön laskennallisen painopisteen mukaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon perushinnat Laskennallisten kustannusten määrässä on otettu huomioon vahvistettuun talousarvioon sisältyneet muutokset (valtionosuuslisäykset ja valtionosuusvähennykset) ja 1,6 prosentin indeksitarkistus seuraavasti (miljoonaa euroa): - indeksikorotus asukasluku ja ikärakennemuutos 57 - neuvola- ja kouluterveydenhoito 9 - vammaispalvelut 3 - terveydenhuoltolaki 5 - päihdeäitien hoidon järjestäminen 3 - muut sosiaalihuollon lisäykset 1 - tulkkauspalvelujen siirto tulkkauspalvelut, hallinto -1 - muut lisäykset (mm. kotihoidon tuki) 6 Yhteensä 190 Kunnan peruspalvelujen asukaskohtainen omarahoitusosuus on vuodelle 2011 valtionosuuspäätöksen mukaan 2 638,32 euroa/asukas (nousu vajaat 2,2 %). Vuoden 2011 ikäryhmittäiset perushinnat (euroa/asukas): Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0 6-vuotiaat 6 355,93 826, vuotiaat 295,68 897, vuotiaat 861, , vuotiaat 5 195, ,10 Yli 85-vuotiaat , ,66 Muut vuoden 2011 perushinnat (euroa/asukas): työttömyyden mukainen (euromäärä/työtön) 568,90 työttömyysasteen mukainen 51,89 vaikeasti vammaisten mukainen 15,47 lasten huostaanottojen mukainen 43,71 sairastavuuden mukainen 384,81. Työttömyysprosentti 10,30 % Asukasluku (vuodenvaihde 2009/2010) Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavat syrjäisyyskertoimet (L 1704/ ) ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat (A 1417/ ): Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

14 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 0,99 1,08, jos syrjäisyysluku on 1,00 1,49 1,17, jos syrjäisyysluku on 1,50 tai yli 1,10, jos saaristokunta (vähintään puolet asukkaista ilman kiinteää tieyhteyttä). Esi- ja perusopetuksen ja yleisen kirjaston laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Kunnan peruspalvelujen asukaskohtainen omarahoitusosuus vuodelle 2011 on valtionosuuspäätöksen mukaan 2 638,32 euroa/asukas (nousu vajaat 2,2 %). Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetuksen vuoden 2011 perushinta on 6 710,31 euroa 6 15-vuotiasta asukasta kohti, johon sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus. Laskennalliset kustannukset muodostuvat perusosasta ja korotusosasta. Perusosa on 0,77 x perushinta x oppilasmäärä painotettuna (6-vuotiaat painotetaan luvulla 0,91). Tähän lisätään perusosan korotukset eli perushinta x oppilasmäärä painotettuna ja lisäksi kerrottuna vielä enintään kuudella korotuskertoimella, jotka muodostuvat: asukastiheydestä, jos - asukastiheys alle 40 as/km 2, luvun 40 ja kunnan asukastiheyden luonnollisten logaritmien erotus kerrottuna luvulla 0,1 - lisäkorotus, jos asukastiheys alle neljä asukasta/km 2, luvun neljä ja kunnan asukastiheyden erotus (korotus enimmillään yksi) kerrottuna luvun 40 luonnollisten logaritmien erotuksella ja luvulla 0,017 kaksikielisyydestä kertoimella 0,04 saaristoisuudesta kertoimella 0,06 - korkeampi korotus, jos yli puolet asukkaista on ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, kertoimella 0, vuotiaiden osuudesta kertoimella 0,30 - ruotsinkielisten osuudesta kertoimella 0,12 ja - vieraskielisten osuudesta kertoimella 0,20 Pidennetyn oppivelvollisuuden ja lisäopetuksen sekä maahanmuuttajien valmistavan opetuksen rahoitus maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaan. Rahoitusperusteet on käsitelty muun opetus- ja kulttuuritoimen yhteydessä jäljempänä. Näitä koskevat oppilastiedot rahoituksen saamiseksi on ilmoitettava syyskuun tilastokyselyssä (laskentapäivä ). Esi- ja perusopetuksen kotikuntatiedot kotikuntakorvauksia varten annetaan helmikuun tilastokyselyssä tilanteessa (esim. kotikuntakorvaukset vuodelle 2012 määräytyvät ajankohdan mukaan) Yleiset kirjastot Yleisten kirjastojen perushinta on 55,50 euroa asukasta kohti 1,6 prosentin indeksikorotus huomioon otettuna. Perushintaa korotetaan 20 % kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka ovat saaristokuntia. Perushintaa korotetaan 10 %, jos asukastiheys on yli kaksi, mutta alle viisi. Taiteen perusopetus Jos kunta järjestää taiteen perusopetusta, laskennalliseksi perusteeksi kunnalle lasketaan asukasmäärä x perushinta, joka vuonna 2011 on 1,40 euroa/asukas (ei indeksikorotusta). 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2011

15 Yleinen kulttuuritoimi Yleisen kulttuuritoimen määräytymisperuste saadaan asukasmäärä x yleisen kulttuuritoimen perushinta, joka vuonna 2011 on 3,50 euroa/asukas (ei indeksikorotusta). Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosista on säädetty kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 6. luvussa. Lisäosat on kytketty yleisen osan perushintaan, joka vuonna 2011 on 1,6 prosentin indeksitarkistuksella 30,94 euroa/asukas. Vuonna 2011 tätä lisäosaa maksetaan 29 kunnalle 31 miljoonaa euroa (yksi uusi kunta). Harvan asutuksen lisäosan saajat (21 kuntaa) määräytyvät asukastiheyden perusteella seuraavasti: alle 0,5 as/km 2 12 x perusosa 0,50 1,49 as/ km 2 10 x perusosa 1,50 1,99 as/km 2 7 x perusosa Saaristokunnan lisä (8 kuntaa): ilman tieyhteyttä olevat 5 x perusosa muut saaristokunnat 4 x perusosa Saamelaislisä (lisäksi 4 kunnalle kertoimella saamenkielisten osuuden perusteella): Osuusprosentti Kerroin yli 30 % 2, ,99 % 1,20 3 6,99 % 0,30 0,5 2,99 % 0,20 Tämän kohdan mukainen valtionosuus vähennetään kaikilta kunnilta valtionosuuteen tehtävien vähennysten ja lisäysten kohdalla. Vähennysperusteena on 5,75 euroa asukasta kohti. Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuuteen tehdään peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun perusteella valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella vähennyksiä ja lisäyksiä, joista on kunnittain oma yhdistelmä. Muutokset vuoteen 2010 verrattuna ovat seuraavat: - Kunta -It hankkeen jatkoksi tulevan SADe-hankkeen rahoituksesta johtuva lisäys vähennyksiin noin 5 miljoonaa euroa (vähentää vuosina valtionosuuksia noin 10 miljoonaa euroa, - 1,88 euroa/asukas). - Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen rahoitus (JIP-rahoitus) 1,22 miljoonaa euroa (- 0,23 euroa/asukas) - Yhdistymisavustusten kattosäännön ylittymisestä johtuva vähennys 45,1 miljoonaa euroa (- 8,47 euroa/asukas) - Vuodelle 2011 toteutettavien verovähennysten kompensaatio 129 miljoonaa euroa (lisäys tai vähennys kuntakohtaisen taulukon mukaan). Poistuvia eriä vuoteen 2010 verrattuna olivat Virve-hanke, yhteispalvelupisteiden rahoitus ja vuoden 2010 väliaikainen 30 miljoonan euron valtionosuuslisäys. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

16 Muutoin vähennykset ja lisäykset ovat vastaavat kuin vuonna 2010 mukaan lukien toteutettu verovähennysten kompensaatio. Elatustuen palautusta koskeva arvio oli ennakollisesti 36,7 miljoonaa euroa (6,89 euroa/asukas). Määrä on maaliskuun 2011 maksuerästä lähtien tarkistettu määrään 13,2 miljoonaan euroon (2,48 euroa/asukas). Elatustuen saatavien palautusta ei käsitellä valtionosuutena. Se erotetaan siitä ja kirjataan oman ohjeen mukaisesti vuodelle Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen neutraalisuuden toteuttamiseksi maksettava valtionosuuden lisäys vuodelle 2011 on euroa (2,89 euroa/asukas). Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasattiin kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei tästä syystä muuttunut. Tästä on säädetty kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 33 :ssä. Kuntakohtaiset tiedot ilmenevät taulukosta vuodelle 2011 tehdyn päätöksen mukaisena (kuntajaon muutokset otettu huomioon). Oikaisuvaatimukset ja itseoikaisut ovat muuttaneet muutaman kunnan osalta alkuperäistä vuodelle 2010 tehtyä päätöstä. Nämä muutokset on otettu huomioon taulukossa myös vuoden 2010 osalta. Vertailulaskelma on tehty jokaiselle kunnalle. Laskelmasta ilmenevät valtionosuuteen tehtävä lisäys tai vähennys, joka otetaan huomioon pysyvästi tulevinakin vuosina mahdolliset jälkeenpäin tehdyt oikaisut huomioon otettuna. Kotikuntakorvaukset Valtiovarainministeriö on vahvistanut päätöksellään kotikuntakorvauksen perusosan vuodelle 2011 kunnittain. Iän mukaan määräytyvät kotikuntakorvaukset oppilasta kohti on laskettu valmiiksi Kuntaliiton Internet -sivuille samoin kuin kotikuntakorvausten yhteismäärä Tilastokeskukselle ilmoitettuihin oppilastietoihin perustuen. Korvausvelvollisuus vuodelle 2011 määräytyy olleen oppilaan kotikunnan mukaan. Kotikuntakorvausmenot ja -tulot kohdistetaan kunnille valtionosuusjärjestelmän maksatuksessa tilastokeskukselle ilmoitettujen tietojen mukaan. Kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa ja tilinpäätöksessä toimintamenoina ja toimintatuloina, ei valtionosuuden lisäyksinä eikä vähennyksinä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut valtionosuuksien ja kotikuntakorvausten käsittelystä lausunnon (lausunto 93, ). Yhteenveto Kuntaliiton Internet -sivuille on laadittu ennakollinen yhteenvetotaulukko peruspalvelujen valtionosuudesta osatekijöittäin ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus huomioon otettuna. Kirjanpidossa elatustukisaatavien palautuksia sekä kotikuntakorvausmenoja ja tuloja ei käsitellä valtionosuuksina. Elatustuen palautusten määrä voidaan vähentää peruspalvelujen valtionosuudesta vähennysten ja lisäysten taulukon mukaisena (laskentaperuste 2,48 euroa/asukas). Kokonaisvaltionosuuden selvittämiseksi peruspalvelujen valtionosuuden määrään tulee lisätä tai siitä vähentää muu opetus- ja kulttuuritoimi, joka on yleensä kunnal- 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2011

17 la negatiivinen. Muun opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia on käsitelty seuraavassa kohdassa. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Perusopetuksen lisärahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöstä Esi- ja perusopetukseen liittyvää rahoitusta ei saada kokonaan ohjattua ikäluokkapohjaisesti (ikäluokkana 6 15-vuotiaat) lasketun peruspalvelujen valtionosuuden mukaan. Tästä syystä osa lisärahoituksesta määräytyy oppilas- ja ylläpitäjäkohtaisesti. Tämä rahoitus maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän päätöksen mukaan, mutta yhdistetään maksatuksessa kunnan muihin valtionosuuksiin. Tässä lisärahoituksessa laskentapäivänä on entiseen tapaan syyskuun 20. päivä ja tarkistuspäivänä varainhoitovuoden syyskuun 20. päivä. Rahoituksesta säädetään opetusja kulttuuritoimen rahoituslain 2. luvun :ssä. Ennakkorahoitus lasketaan muusta ylläpitäjäjärjestelmästä poiketen syyskuun laskentapäivän oppilastietojen mukaan koko varainhoitovuodelle vuosirahoituksena eikä keskiarvona. Opetuksen järjestäjän on syytä tarkistaa, että tämä rahoituksen saamiseksi oppilasilmoitukset on tehty Rahoitus maksetaan laskentapäivänä kirjattujen oppilaiden mukaan opetuksen järjestäjälle. Yksikköhinnat ja rahoituksen määräytyminen ovat seuraavat: Perusopetuksen lisäopetus - rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 1,21 ja opiskelijamäärällä. Maahanmuuttajien valmistava opetus - rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 2,39 ja opiskelijamäärällä. Valmistavassa opetuksessa olevaa oppilasta ei saa ilmoittaa perusopetuksen oppilaaksi eikä päinvastoin. Valmistavan opetuksen oppilas voidaan ilmoittaa rahoituksen saamiseksi vain kerran. Muut kuin oppivelvolliset - rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 1,35 ja opiskelijamäärällä - perusosaa alennetaan 49 %:lla, jos kysymyksessä on aikuisopiskelija (ei alennusta, jos on sisäoppilaitoksessa opiskeleva tai esiopetuksessa oleva 5 vuotias, joka on pidennetyssä oppivelvollisuudessa) - aineopiskelijoista myönnetään alempaa rahoitusta, josta säädetään asetuksella (vuoden 2011 yksikköhinta 3 594,49 euroa). Pidennetty oppivelvollisuus - lievemmin vammaisen osalta rahoituksena suoritetaan määrä, joka on perusopetuksen perushinta kerrottuna luvulla 2,41 ja opiskelijamäärällä. Vaikeammin vammaisen osalta kerroin on 3,86. Vuonna 2011 perushinta on 1,6 %:n indeksitarkistuksella 6 710,31 euroa (lievä vamma ,85 euroa, vaikea vamma ,80 euroa). Sisäoppilaitoslisä - jos perusopetusta järjestetään sisäoppilaitosmuotoisesti, rahoituksena myönnetään määrä, joka on 26 % ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta kerrottuna opiskelijamäärällä. Keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2011 on ,23 euroa (sisäoppilaitoslisä 2 762,30 euroa). Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

18 Joustava perusopetus vuosiluokkien oppilaille tarkoitetun joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin voidaan myöntää lisärahoitusta, joka saadaan oppilasmäärä kerrottuna toimintaa varten vahvistetulla yksikköhinnalla (vuoden 2011 yksikköhinta 3 352,80 euroa). Joustavasta perusopetuksesta on säädetty asetuksella 1768/2009. Ylläpitäjäjärjestelmä ja muut valtionosuudet Ylläpitäjäjärjestelmän valtionosuudet ja omarahoitusosuus Ylläpitäjäjärjestelmään kuuluvat lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus ja valtionosuudet. Yksikköhinnat ja rahoitus määräytyvät entiseen tapaan. Ylläpitäjäjärjestelmässä on oma asukaskohtainen rahoitusosuus, joka on pienempi johtuen siitä, että esi- ja perusopetus on siirtynyt vuodesta 2010 lähtien ns. yhden putken eli peruspalvelujen valtionosuuteen. Vuoden 2011 ennakolliseksi asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on vahvistettu 347,53 euroa/asukas. Vuoden 2010 ennakollinen rahoitusosuus oli 342,89 euroa/asukas (vuoden 2010 lopullinen 344,04 euroa/asukas). Rahoitusosuuden kasvuun on vaikuttanut ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän kasvu. Valtionosuusprosentti on 41,89 (kunnanosuus 58,11 %). Ylläpitäjäjärjestelmän rahoitus maksetaan tai vähennetään muusta peruspalvelujen valtionosuudesta maksatuksen yhteydessä keskitetysti. Ylläpitäjäkohtaiset tiedot rahoituksesta on nähtävissä opetushallituksen Internet sivuilla osoitteessa Ylläpitäjäjärjestelmän yksikköhinnat 2011 Yksikköhinnoista on päätetty marraskuussa ja ne löytyvät kunnittain opetushallituksen Internet -sivuilta. Valtioneuvoston asetus (862/2010) keskimääräisistä yksikköhinnoista vuodelle 2011 on annettu Lukion yksikköhinta Lukion yksikköhinta määräytyy entiseen tapaan. Pienelle lukiolle lasketaan yksikköhinnan korotusta, jos opiskelijoiden määrä on alle 200. Aineopiskelu otetaan huomioon samoin kuin vuodelle 2010 (HE 119/2008, L 1039/2008 ja A 1151/2008). Lukion keskimääräinen yksikköhinta 1,6 %:n indeksitarkistus huomioonottaen on 6 136,17 euroa, jossa aineopiskelun vähennys 29,55 euroa on otettu huomioon (Valtioneuvoston asetus 862/2010). Yli 18-vuotiaan yksikköhinta on 58 % ylläpitäjän yksikköhinnasta. Edellisen lukuvuoden kurssit muunnetaan laskennallisiksi opiskelijoiksi jakamalla kurssien määrä luvulla 15. Vuoden 2011 tasauskerroin on 0, Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yksikköhinnat Yksikköhinnat lasketaan oppilasta kohti koulutusalakohtaisesti kuten aiemminkin. Keskimääräisiksi yksikköhinnoiksi ja investointien osuudeksi (suluissa) 1,6 %:n indeksikorotus huomioon on päätetty seuraavat (Valtioneuvoston asetus 862/2010): - ammatillinen koulutus ,23 euroa (351,06 euroa) - ammattikorkeakoulu 7 681,66 euroa (206,37 euroa) - oppisopimuskoulutus (peruskoulutus) 6 707,08 euroa (63,13 % ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä hinnasta). 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2011

19 Muut valtionosuudet ja yksikköhinnat, jotka eivät kuulu kunnan omarahoitusosuuden laskennan piiriin Muut yksikköhinnat määräytyvät myös entiseen tapaan. Kansalaisopiston tuntihinnan porrastus on säilynyt. Yksikköhintaa korotetaan 15 % kunnissa, joiden asukastiheys on yli 100. Vuoden 2011 muut yksikköhinnat ovat seuraavat: - liikunta 12,00 euroa/asukas (ei korotusta), valtionosuus 29,70 % - nuorisotyö 15,00 euroa/alle 29 -vuotias asukas (korotus 0,50 euroa), valtionosuus 29,70 % - kansalaisopisto 78,37 euroa/tunti (indeksikorotus 1,6 %), valtionosuus 57 % - taiteen perusopetus 70,10 euroa/tunti (indeksikorotus 1,6 %), valtionosuus 57 % - teatterit euroa/henkilötyövuosi (indeksikorotus 1,6 %), valtionosuus 37 % - orkesterit euroa/henkilötyövuosi (indeksikorotus 1,6 %), valtionosuus 37 % - museot euroa/henkilötyövuosi (indeksikorotus 1,6 %), valtionosuus 37 % - aamu- ja iltapäivätoiminta 22,43 euroa/ohjaustunti (ei korotusta). Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Vuosien 2010 ja 2011 valtionosuuspäätösten muutokset Seuraavassa käydään lyhyesti läpi muutokset, joita valtionosuuspäätöksiin on tehty jälkeenpäin ao. vuoden aikana Valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön itseoikaisuna. Peruspalvelujen valtionosuuspäätös tehdään lähtökohtaisesti varainhoitovuodelle lopullisena. Muutoksia tulee vain poikkeustapauksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemiä päätöksiä sen sijaan korjataan säännönmukaisesti myös varanhoitovuoden aikana, yleensä toukokuussa, elokuussa ja marraskuussa sekä joulukuussa tarkistuspäätös koko vuodelle, joka koskee kaikkia kuntia. Muut opetus- ja kulttuuriministeriön varainhoitovuoden aikana tekemät korjauspäätökset eivät koske kaikkia kuntia. Oikaisut vuodelle 2010 Peruspalvelujen valtionosuus (VM Kuntaosasto) 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaa päätöstä on muutettu (VM/1560/ /2010). Päätöksessä on kaikkien kuntien valtionosuutta muutettu seuraavien syiden takia: KELAN perimien ja kunnille tilitettävien elatustukisaatavien ja elatustuen liikamaksun ennakoiden korjauksen johdosta tilitystä on pienennetty kaikkien kuntien osalta siten, että alkuperäinen lisäys 6,02 euroa/asukas on tarkistettu todellisen mukaiseksi lisäykseksi eli 4,83 euroon asukasta kohti. Erotus on peritty kunnilta tämän päätöksen perusteella. Lisäksi kaikilta kunnilta on peritty 0,11 euroa/asukas yksityisen kesken vuotta alkaneen perusopetuksen rahoittamiseksi. Tältä osin tehty päätös on kuitenkin ollut virheellinen ja se on oikaistu niin, että virheellinen perintä on palautettu kunnille lokakuun tilityksestä alkaen. Lain mukaan tätä erää ei voida periä vuodelta Myöhempinä vuosina perintä kuitenkin toteutetaan ja on lain mukainen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

20 2. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaa päätöstä on muutettu (VM1863/ /2010.). Muutoksen syynä on ollut heinäkuun päätöksessä virheellisesti perityn 0,11 euron/asukas palauttaminen kunnille. 3. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaa päätöstä on muutettu (VM/2265/ /2010). Muutoksen syynä on ollut vuoden 2008 verotuksen perusteella vuodelle 2010 tehty verovähennysten kompensaation laskennassa tapahtunut virhe. Virhe on oikaistu ja otettu huomioon joulukuun tilityksessä 4. Valtiovarainministeriön päätöksellä (VM/324/ /2011) kunnille v maksettavan elatustuen palautuksen määrä on korjattu kaikkien kuntien osalta. Palautuksen määrä on korjattu 4,83 eurosta asukasta kohti 3,22 euroon asukasta kohti. Virhe on korjattu ja otettu huomioon vuoden 2011 maaliskuun maksuerässä kokonaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuspäätökset Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt kaksi päätöstä, jotka koskevat yksittäisten kuntien valtionosuuden muuttumista kesken vuoden. Valtionosuutta tai rahoitusta koskeva raportti on löydettävissä myös opetushallituksen Internet -sivuilta osoitteesta kohdasta Raportit >Rahoitus > Rahoitus Raportti löytyy muodossa Yleinen ja Yksityiskohtainen. Raportit uusitaan aina kokonaan viimeisen päätöksen mukaiseksi. Kolmas päätös koskee kaikkia kuntia. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset vuonna 2010: 1. Opetusministeriön päätös opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta ( nro 23/221/2009), päätöksen liitteenä asianomaisille toimitettu Raportti VOP6OS10, päätöksen muutos on otettu huomioon toukokuun maksatuksesta alkaen. 2. Opetus ja kulttuuriministeriön päätös opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta ( nro 23/221/2009), päätöksen liitteenä asianomaisille toimitettu Raportti VOP6OS10, päätöksen muutos on otettu huomioon elokuun alusta alkaen. 3. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös opetus ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden tarkistamisesta vuodelle 2010 ( Dnro 23/221/2009). Päätöksessä on korjattu oppilasmääriä, mikä on johtanut asukaskohtaisen omarahoitusosuuden muuttumiseen kaikkien osalta. Maksatus on toteutettu vuoden 2011 helmikuun maksuerässä kokonaan. Päätökset ja oikaisut vuodelle 2011 Peruspalvelujen valtionosuus (VM/Kuntaosasto) Valtiovarainministeriö on tehnyt vuodelle 2011 peruspalvelujen valtionosuutta koskevan päätöksen (VM/2511/ /2010). Oikaisupäätökset 2011: 1. Päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuuden tarkistamisesta ja korjaamisesta vuodelle 2011 (VM/324/ /2011). Ennakollinen liian korkeana kunnille maksetun elatustuen palautuksen määrä on tarkistettu 6,89 eurosta asukasta kohti 2,48 euroon asukasta kohti. Korjaus on otettu huomioon maaliskuun 2011 maksuerästä alkaen jaettuna tasaisesti vuoden 2011 loppukuukausille. 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2011