Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010. SISÄLLYSLUETTELO Vuoden 2011 valtion talousarvioesitykseen (Peruspalvelubudjetti) valmistautuminen 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010. SISÄLLYSLUETTELO Vuoden 2011 valtion talousarvioesitykseen (Peruspalvelubudjetti) valmistautuminen 3"

Transkriptio

1 2/2010 kesäkuu Vuoden 2011 valtion talousarvioesitykseen (Peruspalvelubudjetti) valmistautuminen Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuodelle 2010 Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto Kuntakohtaiset verotulojen ennustekehikot ja maksuunpanotilastot Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja toiminnan yhtiöittäminen Maksupalvelulaki voimaan Perus- ja viivästyskorko

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2010 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 910 kpl Upplaga 910 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kuntatalous > Julkaisut, Kuntatalous-tiedote >Kuntatiedotteet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Vuoden 2011 valtion talousarvioesitykseen (Peruspalvelubudjetti) valmistautuminen 3 Verotus 4 Vuoden 2010 alun verotilitykset Tilastot Veronsaajien palveluissa Arvonlisäverokantojen muutos Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus: Verohallinnon ohje Dnro 561/40/2010, Avustusten ja tukien arvonlisäverotuksesta Oikeuskäytäntöä Valtionosuudet vuonna Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Peruspalvelujen valtionosuuden sisältö Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleisen osan määräytymisperusteet Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen ja yleisen kirjaston laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Kotikuntakorvaukset Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Perusopetuksen lisärahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöstä Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Ylläpitäjäjärjestelmä ja muut valtionosuudet Ylläpitäjäjärjestelmän yksikköhinnat 2010 Oppilastietojen tilastointi Kotikuntakorvaukset Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuodelle Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto 21 Kuntakohtaiset verotulojen ennustekehikot ja maksuunpanotilastot 22 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 22 Lausunto 94/2010 Maankäyttösopimusten kirjanpitokysymyksiä Lausunto 95/2010 Poistosuunnitelman tarkistaminen Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja toiminnan yhtiöittäminen 25 Toiminta kilpailuilla markkinoilla pääsääntöisesti yhtiöitettävä Lakisääteiset tehtävät, kuntien yhteistoiminta ja sisäiset palvelut eivät kuuluisi kilpailuun piiriin Kilpailuilla markkinoilla voidaan toimia muutamin poikkeuksin Kuntien toimintaa markkinoilla valvoisivat aluehallintoviranomaiset Kolmen vuoden siirtymäaika jo harjoitetulle toiminnalle Maksupalvelulaki voimaan IBAN ja BIC laskuille ja tilisiirtolomakkeille alkaen Ulkomailla maksetun maksun suoritusajankohta muuttuu Perus- ja viivästyskorko Liitteet: Peruspalvelubudjetin 2011 valmistelun aikataulu (liite 1) Vuoden 2011 budjettilait, alustava luettelo (liite 2) Vuoden 2009 tilinpäätöstietojen Tilastokeskuksen yhteenveto (liite 3) Kuntatalous vuosien Peruspalveluohjelman mukaan (liite 4-7) Valtionosuuksien yhdistäminen (liite 8) Valtionosuus vuonna 2011 (VOS6SL) (liite 9) Opetustoimen rahoitusosuus 2011 (ZE6OC09) (liite 10) Vuoden 2011 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 11) Lukion vuoden 2011 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 12) Kuntien talouden tunnuslukutiedoston tietosisältö (liite 13) Kuntien palvelutoiminnan kustannuksia kuvaavan tiedoston tietosisältö (liite 14) Lausunto 94/2010 Maankäyttösopimusten kirjanpitokysymyksiä (liite 15) Lausunto 95/2010 Poistosuunnitelman tarkistaminen (liite 16) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010

3 Vuoden 2011 valtion talousarvioesitykseen (Peruspalvelubudjetti) valmistautuminen Valtion talouden vuosien kehysmenettelyn osana olevan Peruspalveluohjelman (PPO) valmistumisen jälkeen huomio kiinnittyy nyt istuvan hallituksen viimeiseen talousarvioesitykseen ja sen Peruspalvelubudjetti-osioon vuodelle Valtion tulo- ja menoarvioesityksen valmistelun lähtökohtina ovat annettu Peruspalveluohjelma sekä Tilastokeskuksen viime vuoden tilinpäätöstiedot Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus ilmestynee juhannusviikolla. Valtiovarainministeriön sisäinen budjettiriihi pidetään Aivan elokuun alussa päivitetään valtionosuustaulukko. Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan (Kuthanek) valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton jäsenistä koostuva talousjaosto ja PPO-sihteeristö kokoontuu ensimmäisen kerran 2.8. Kuntien verotuloennuste päivitetään Valtiovarainministeriön kansantalousosasto antaa tarkennetun suhdanneennusteen. Tämän jälkeen Talousjaosto ja PPO sihteeristö kokoontuvat jälleen arvioimaan laskelmia Kunnallistalouden- ja hallinnon neuvottelukunta kokoontuu, jonka jälkeen PPO ministeriryhmä käsittelee alustavan peruspalvelubudjetin peruspalvelubudjetti 2011 valmistuu Kuntaliiton hallitus kokoontuu ja antaa oman kannanottonsa alustavasta peruspalvelubudjetti esityksestä Maan hallitus pitää budjettiriihen Kuthanek kokoontuu arvioimaan kuntatalouteen ja hallintoon vaikuttavia budjettilakeja Valtion vuoden 2011 tulo- ja menoarvioesitys annetaan eduskunnalle. Kuntaliiton valmistelu sisältää budjettiriiheen vaikuttamiseen, esitysten analysoinnin sekä liiton hallituksen aineiston valmistelun kuntatalousyksikön koordinoimana prosessina yhteistyössä liiton vastuuyksikköjen kanssa. Materiaalia käytetään tämän jälkeen liiton edunvalvonnassa muun muassa eduskunnan valiokuntakuulemisissa. Materiaali tullaan laittamaan myös Kuntatalouden nettisivuille. Liitteet: Liite 1. Peruspalvelubudjetin 2011 valmistelun aikataulu Liite 2. Vuoden 2011 budjettilait, alustava luettelo Liite 3. Vuoden 2009 tilinpäätöstietojen Tilastokeskuksen yhteenveto Liittet 4 7 Kuntatalous vuosien Peruspalveluohjelman mukaan. Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) , Reijo Vuorento, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010 3

4 Verotus Vuoden 2010 alun verotilitykset Kunnallisveron kuukausitilitykset alkuvuonna ovat vaihdelleet melko paljon verrattuna viime vuoden vastaaviin kuukausitilityksiin. Helmikuun ja maaliskuun kunnallisveron tilitykset olivat selvästi alhaisemmat kuin viime vuonna. Huhtikuun ja toukokuun kunnallisveron tilitykset sen sijaan olivat selvästi korkeammat kuin vuonna Kumulatiivisesti tammi- toukokuun kunnallisveron tilitykset olivat hieman alhaisemmat kuin viime vuonna. Vaihtelut kunnallisveron kuukausitilityksissä ovat johtuneet edellisiltä vuosilta tilitettävistä jäännösveroista ja ennakon täydennysmaksuista sekä verotilimenettelyyn siirtymisestä vuoden 2010 alussa. Jäännösverojen ja ennakon täydennysmaksujen tilitykset ajoittuvat pääosin helmikuulle ja maaliskuulle, joten ne eivät vaikuta enää juurikaan loppuvuoden tilityksiin. Verotilimenettelyyn siirtyminen puolestaan aiheutti sen, että osa helmikuun tilityksiin kuuluvista kunnallisveroista tilitettiin vasta maaliskuussa tai huhtikuussa. Verotilimenettelyn kolmen kuukauden ilmoitusjaksoa käyttävät pientyönantajat ovat antaneet vuoden ensimmäisen kausiveroilmoituksen toukokuussa, jolloin myös ilmoituksiin perustuvat kunnallisverot tilitettiin. Kunnallisveron tilitykset kesäkuusta lähtien eivät oletettavasti enää sisällä poikkeuksellisia eriä tai siirtymiä kuukausien välillä, joten tilitykset kesäkuusta lokakuuhun tulevat luultavasti olemaan vakaammat kuin alkuvuoden tilitykset. Viime vuonna kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kesäkuussa, mikä on hyvä tiedostaa vertailtaessa tämän vuoden tilityksiä viime vuoteen. Toukokuussa kunnille tilitettiin yhteisöveroa noin 360 miljoonaa euroa, mikä on noin 125 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Tilityksiin sisältyivät suurin osa yhteisöjen verovuodelta 2009 maksamista ennakon täydennysmaksuista. Odotuksiin nähden ennakon täydennysmaksuja tilitettiin melko paljon. Ilmeisesti yrityksillä vuosi 2009 ja varsinkin sen loppupuoli meni odotuksia paremmin. Viime vuoden toukokuussa kunnille tilitettiin yhteisöveroa vielä alemman jakoosuuden (22,03) perusteella, joten kuukausitilityksiä ei voi kuitenkaan suoraan vertailla keskenään. Tilastot Veronsaajien palveluissa Verohallinto on kesäkuussa päivittänyt kuntien tilastoja. Tilastot löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta kohdasta Tilastot. Kuntakohtaiset ennakkotiedot vuoden 2009 tuloveroista on päivitetty Tuloverotuksen ennakkotietoihin kannattaa tässä vaiheessa vuotta suhtautua varauksella, koska suuri osa esitäytetyistä veroilmoituksista oli päivityshetkellä vielä palauttamatta. Ennakkotiedot eivät siten sisällä kaikkia verovelvollisten vaatimia vähennyksiä. Verohallinto päivittää ennakkotietoja verotuksen valmistelun edetessä. Lopulliset tiedot saadaan lokakuun lopussa, kun vuoden 2009 verotus valmistuu. Kuntakohtainen vuoden 2009 tulokehitystilasto on julkaistu Tilaston tiedot perustuvat työnantajien vuosi-ilmoituksiin. Koko maan tasolla palkkatulot alenivat 1,0 % vuonna 2009 verrattuna vuoteen Eläketulot puolestaan kasvoivat 8,5 % ja kaikki tulolajit yhteensä 2,0 % verrattuna vuoteen Eri tulolajien kehitys vaihtelee kunnittain melko paljon. 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010

5 Arvonlisäverotus Arvonlisäverokantojen muutos Kaikki arvonlisäverokannat nousevat yhdellä prosenttiyksiköllä pois lukien ravintola- ja ateriapalvelujen arvonlisäverokanta, joka laskee 13 prosenttiin. Jatkossa ei siis tarvitse aterioiden myynnin kohdalla tehdä rajanvetoa aterioiden- ja ateriapalvelujen myynnin välillä, sillä molemmissa on sama verokanta. Uusi yleinen verokanta on 23 %. Uutta verokantaa sovelletaan, kun myyty tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu tai sen jälkeen. Jos tavaran tai palvelun myynnistä on saatu ennakkomaksu, ennakkomaksuun sovelletaan kertymisajankohdan verokantaa. Palvelusuorituksiin, jotka ovat kesken verokannan muuttuessa, sovelletaan päättymisajankohdan verokantaa. Palvelu on suoritettu, kun se on luovutettu asiakkaalle. Eräät hyödykkeet laskutetaan ensin arviolaskulla ja myöhemmin todelliseen kulutukseen perustuvalla tasauslaskulla. Lisäksi usein veloitetaan kiinteähintainen kuukausi- tai vuosimaksu. Tällaisia hyödykkeitä ovat esimerkiksi vesi, sähkö, kaasu ja lämpö. Jälkikäteen laskutettavien arvio- ja tasauslaskujen verokanta on 22 % siltä osin kun laskutus kohdistuu aikaan ennen ja 23 % siltä osin kun laskutus kohdistuu jälkeiseen aikaan. Ennakkomaksuihin sovelletaan kuitenkin maksuajankohdan verokantaa. Esimerkki: Asiakkaalle lähetetään sähkömyynnin tasauslasku ajalta Laskussa käytetään verokantaa 22 % ajanjakson osuuteen (10/12) ja verokantaa 23 % ajanjakson osuuteen (2/12). Uusia verokantoja sovelletaan myös oman käytön verotukseen. Kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön vero on lähtien 23 % ja ateriapalveluiden 13 %. Myös luotoisetuaterioiden verotusarvot muuttuvat Ravintoedun, joka on saatu , arvo on 5,30 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,30 ja enintään 8,80. Jos tämä määrä alittaa 5,30 tai ylittää 8,80, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun arvona pidetään 3,96 euroa ateriaa kohden, kun etu on saatu Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,18 ateriaa kohden, kun etu on saatu Vaikka kaikki verokannat pääsääntöisesti nousevat, laskennallinen arvonlisäveron palautus pysyy muuttumattomana 5 prosentissa. Lisätietoa verokantamuutoksesta löytyy Verohallinnon ohjeesta artikkeli/9188. Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus: Verohallinnon ohje Dnro 561/40/2010, Verohallinto on antanut uuden ohjeen terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta. Ohjeen taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu 2009/1043, jossa erilaisten terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuuksien myynti julkisen terveydenhuollon yksiköille katsottiin arvonlisäverolliseksi työvoiman vuokraukseksi. KHO 2009/1043: Erikoislääkäriyhtiöt A Oy ja B Oy myivät muun ohella erilaisia terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuuksia julkisen terveydenhuollon yksiköil- Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010 5

6 le. Palvelukokonaisuuden sisältö määräytyi palvelun tilaajan tarpeiden perusteella. Yhtiöt laskuttivat palveluista niiden tilaajaa, joka puolestaan laskutti potilasta tämän saamasta hoidosta. Palvelun tilaaja maksoi yhtiöille tarvittaessa myös lääkäreiden matka- ja majoituskustannukset sekä päivärahat. Julkisen terveydenhoidon yksikkö hoiti lakien ja määräysten edellyttämät tehtävänsä, yhteydenpidon ulkopuolisiin ja viranomaisiin sekä hankki tarvittava luvat. Julkisen terveydenhuollon yksikkö myös luovutti yhtiöiden palveluksessa olevien lääkäreiden käyttöön korvauksetta palvelun suorittamisessa tarvittavat tilat, potilastiedot, avustavan henkilöstön sekä hoiti ajanvarauksen. Palvelun tilaajalla oli oikeus ohjeistaa lääkäreitä toimenpiteiden suorittamisessa. Yhtiöt vastasivat palveluksessaan olevien lääkäreiden toiminnasta ja palvelussuhteen ehdoista, kuten palkoista. Yhtiöiden potilasvahinkovakuutus korvasi potilaille aiheutuvat potilasvahingot potilasvahinkolain mukaisesti. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että palvelukokonaisuuden olennainen sisältö oli luovuttaa A Oy:n ja B Oy:n palveluksessa olevien työntekijöiden työpanos palvelun tilaajan käyttöön. Yhtiöt eivät luovuttaneet palvelua suoraan potilaille vaan julkiselle terveydenhuollon yksikölle. A Oy ja B Oy eivät näiden palvelujen osalta myöskään ylläpitäneet mitään terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä, vaan toiminta tapahtui julkisen terveydenhuollon yksiköiden ylläpitämissä yksiköissä. Tämän vuoksi ja kun arvonlisäverotonta voi olla vain luvanvarainen ja asianmukaisesti hyväksytty terveyden- ja sairaanhoitopalvelu, kysymys ei ollut arvonlisäverolaissa ja -direktiivissä tarkoitetusta verottomasta terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen myynnistä vaan verollisesta työvoiman vuokrauksesta. Sillä seikalla, että A Oy:llä ja B Oy:llä oli ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan lääninhallituksen lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen, ei ollut julkiselle terveydenhuollon yksiköille myytävien palvelujen arvonlisäverokohtelun suhteen merkitystä, koska lupa ei koskenut tällaista työvoiman vuokraustoimintaa. A Oy:n ja B Oy:n oli suoritettava arvonlisäveroa julkisen terveydenhuollon yksiköille myymistään terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuuksista. KHO perusteli päätöstään sillä, että palvelua ei luovutettu suoraan potilaille yhtiön itsensä ylläpitämässä yksikössä Verohallinnon ohjeessa on lisäksi käyty läpi mm. verottoman terveyden- ja sairaanhoidon edellytykset sekä yksityisen terveydenhuollon palvelut ja palvelujen antajien arvonlisäverottomuudet perusteet. Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan Verohallinnon sivuilta Avustusten ja tukien arvonlisäverotuksesta Eräiden avustusten arvonlisäverokäsittely on aiheuttanut päänvaivaa kunnissa. Kunnissa on ollut epätietoisuutta varsinkin suoraan tavaran tai palvelun hintaan liittyvien avustusten ja tukien arvonlisäverotuksesta. Suoraan hintaan liittyvä avustus on yleensä esimerkiksi joukkoliikenteen tuki. Suoraan hintaan liittyvien tukien ja avustusten lainsäädäntö, oikeuskäytäntö tai tulkinnat eivät ole muuttuneet. Alla on kertauksen vuoksi lyhyt ohje suoraan hintaan liittyvien tukien ja avustusten arvonlisäverokäsittelystä. Arvonlisäverolain 79 :n mukaan veron perusteeseen luetaan suoraan tavaran tai palvelun hintaan liittyvät tuet ja avustukset. Tällaisten tukien tarkoituksena on yleensä tuotteen tai palvelun hinnan alentaminen. Yleensä tuen määrä riippuu myytävien hyödykkeiden määrästä. Esimerkiksi joukkoliikenteen tuki on suoraan hintaan liittyvä avustus, kun tuetaan liikennöitsijää esimerkiksi 0,50 /lippu. Yleistuki on sen sijaan arvonlisäveroton. Yleistukea annetaan toiminnan yleiseen tukemiseen ja toimintaympäristön parantamiseen jne. Yleistukea annetaan tietty euromääräinen summa riippumatta kuinka paljon jotakin hyödykettä tai palvelua myydään. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010

7 Arvonlisäverolain 79 :n mukaan veron perusteeseen luettava tuki tai avustus ei sisällä veron osuutta. Tämä tarkoittaa, että annetun tuen katsotaan sisältävän arvonlisäveron. Tuen antaja ja saaja käsittelevät tuen sisältämää arvonlisäveroa kuten mitä tahansa myynnin tai oston vero. Tuen antajalle syntyy usein vähennysoikeus tai palautusoikeus. Tuen saaja lisää tuen sisältämän veron suoritettaviin arvonlisäveroihin. Esimerkki: Joukkoliikenteen tuki, verokanta 8 % Valtio maksaa kunnalle joukkoliikenteen tukea 0,54 /lippu. Kunta välittää tuen edelleen liikennöitsijälle ja lisää siihen samansuuruisen osuuden eli 0,54 /lippu. Liikennöitsijä saa suoraan hintaan liittyvää tukea 1,08 /myyty lippu. Kunta saa valtiolta ensin 0,54 /lippu, jonka perusteella kunta kirjaa suoritettaviin veroihin 0,04. Kunta maksaa liikennöitsijälle 1,08 /lippu, jonka perusteella kunta kirjaa palautuksena saataviin arvonlisäveroihin 0,08. Liikennöitsijä kirjaa saamansa tuen (1,08 /lippu) perusteella suoritettaviin veroihin 0,08. Oikeuskäytäntöä Ihmiselinten ja ihmisistä otettujen näytteiden kuljetustoiminnan verollisuus EY-tuomioistuin on antanut ennakkoratkaisun asiassa C-237/09, joka koskee ihmiselinten ja ihmisistä otettujen näytteiden kuljetustoiminnan arvonlisäverollisuutta. Ennakkoratkaisua on pyytänyt Belgian tuomioistuin. Tapauksessa on kyse itsenäisestä kuljetusyrittäjästä, joka kuljettaa ihmiselimiä ja ihmisistä otettuja näytteitä eri sairaaloiden ja laboratorioiden lukuun. Tapauksessa belgialainen kuljetusyrittäjä Nathalie De Fruytier nosti asiassa kanteen kansallisessa tuomioistuimessa, koska katsoi toimintansa olevan arvonlisäverotonta. Belgian veroviranomaiset katsoivat toiminnan olevan arvonlisäverollista toimintaa. EY-tuomioistuin katsoi ihmiselinten ja ihmisistä otettujen näytteiden kuljetustoiminnan olevan arvonlisäverollista toimintaa. EY-tuomioistuin perustelee ratkaisuaan sillä, että kuljetusyrittäjän toiminta koostuu yksinomaan siitä, että hän siirtää kyseiset tavarat aineellisesti paikasta toiseen eri sairaaloiden ja laboratorioiden lukuun, jolloin kyse ei ole verottoman tavaran luovutuksesta. Ennakkoratkaisu määrittelee verosta vapautetun toiminnan laajuutta ja ratkaisu koskee myös toimintaa Suomessa. Arvonlisäverolain 36 :n mukaan veroa ei suoriteta äidinmaidon, ihmisveren, ihmiselinten ja ihmiskudosten myynnistä. Veroa ei myöskään suoriteta välittömästi terveyden- ja sairaanhoidossa käytettävän tavaran myynnistä yksityisten välillä. EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisu vaikuttaa siten arvonlisäverolain 36 :n tulkintaan. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Henrik Rainio, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2011 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Peruspalvelujen valtionosuuden sisältö Vuoden 2010 alusta toteutetun uudistuksen mukaan (HE 174/2009; lait /2009) kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010 7

8 terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja asukaskohtainen kuntien kulttuuritoimi, joiden yhteissummasta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus) korotuksineen ja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä otetaan huomioon vielä valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset. Peruspalvelujen valtionosuudesta säädetään laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009). Valtionosuuteen tehtävistä vähennyksistä ja lisäyksistä säädetään mainitun lain 7. luvussa. Valtionosuuksien yhdistämistä ja järjestelmää kuvaa oheinen kuvio (liite 8). Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus, jolla uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset nollattiin, otetaan huomioon tälle vuodelle tehdyn päätöksen mukaisena (näin myös seuraavina vuosina) ellei päätöstä syystä tai toisesta muuteta (esim. tehdyn oikaisuvaatimuksen johdosta). Valtiovarainministeriö päättää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2011 joulukuussa Päätös sisältää myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Päätökseen sisältyvät jäljempänä esitetyt osat. Valtiovarainministeriön päätöstä ei tarkisteta kesken vuotta (poikkeuksena mahdollinen oikaisuvaatimus, valitus tai valtiovarainministeriön tekemä itseoikaisu järjestelmävirheen takia). Valtiovarainministeriö vahvistaa myös jokaisen kunnan kotikuntakorvauksen perusosan joulukuussa Perusosan perusteella kotikuntakorvausmenot ja -tulot kohdistetaan kunnille keskitetysti ja otetaan huomioon valtionosuuden maksatuksessa kuntien ilmoittamien oppilaiden kotikuntatietojen mukaan. Kaikkien laskennallisten valtionosuuksien maksatus tapahtuu yhdistettynä siis myös opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla olevat valtionosuudet mukaan lukien. Kaikki valtionosuudesta kesäkuussa 2010 julkaistut kuntakohtaiset tiedot ovat ennakkotietoja ja ne voivat muuttua, koska ne perustuvat kehyspäätöksen (VM /VM2202/ /2009) ja peruspalveluohjelman (PPO/VM 21a/2010) tiedoille sekä muihin arvioihin. Lisäksi eräät kuntakohtaiset kertoimet (erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa) lasketaan vasta loppuvuodesta (marraskuu). Laskelmissa on käytetty vuoden 2010 kertoimia. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus näyttäisi nousevan noin 2 %. Indeksitarkistuksena on otettu huomioon 1,7 % (arvio). Arvio kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaksi omarahoitusosuudeksi on euroa asukasta kohti (nousu noin 2 %). Rahoitusosuus vastaa suunnilleen 34,10 tasolla olevaa valtionosuusprosenttia. Prosentti kuvaa kustannustenjakoa valtion ja kuntien välillä, ei yksittäisen kunnan saaman valtionosuuden määrää. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2011 alustava verotulotasaus on laskettu vuoden 2009 arvioiduilla verotiedoilla. Valmistuvasta verotuksesta ei ole vielä tietoja. Laskelma on tehty valtiovarainministeriön kuntaosaston ja Kuntaliiton yhteistyönä pohjana Kuntaliiton veroennustekehikko ja verohallinnolta saadut tiedot. Laskelmaa tarkistetaan tarpeen mukaan, seuraavan kerran viimeistään syyskuussa. Lopullinen laskelma saadaan verotuksen valmistuttua lokakuun lopussa. Tasauksen laskentaperusteina ovat arviot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta. Laskennallinen kiinteistövero on jo lopullinen. Laskennassa käytetään keskimääräistä tuloveroprosenttia ja keskimääräisiä kiinteistöveroprosentteja jäljempänä olevan taulukon mukaan. Vuoden 2011 alusta 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010

9 voimaan tulevat kuntajaon muutokset on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2010 alusta tulleiden osakuntaliitosten asukaslukuvaikutukset on otettu huomioon samansuuruisina kuin vuoden 2010 tasauksessa seuraavasti: - Hämeenlinna: 165 henkilöä Hausjärvelle, euroa - Kouvola: 17 henkilöä Iittiin, -344 euroa - Lappeenranta: 13 henkilöä Ruokolahdelle, -211 euroa - Loviisa (Ruotsinpyhtää): 171 henkilöä Pyhtäälle, euroa. Valtionosuusmuutos on laskettu asukkaita luovuttavan kunnan asukasluvun perusteella luovutetun määrän ja koko asukasluvun suhteessa (vuodenvaihde 2008/ 2009). Vuoden 2011 osakuntaliitokset puuttuvat vielä. Vuoden 2009 alusta voimaantulleita osakuntaliitoksia ei ole otettu huomioon verotulotasauksessa käytetyissä asukasluvuissa, koska vuoden 2009 kunnallisvero tilitetään kunnille vuoden 2008 lopun kotikunnan mukaan. Tasauksen kustannusneutraalisuus on otettu huomioon erillisessä valtionosuuteen tehtävien vähennysten ja lisäysten taulukossa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Tasausnetto (tasausvähennysten ja tasauslisien erotus) etumerkistä riippuen lisätään kunnan valtionosuuteen tai vähennetään siitä kaikille kunnille yhtä suurena asukasta kohti. Tasausnetto lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden kuntajaon perusteella, minkä vuoksi se poikkeaa varsinaisen verotulotasauslaskelman mukaisesta nettomäärästä. Nyt tehdyn arviolaskelman perusteella tasausnetto on noin -35,7 miljoonaa euroa, jolloin neton pysyessä tämän suuruisena kunnan valtionosuuteen lisätään 6,7 euroa asukasta kohti. Kuntakohtainen arviolaskelma löytyy osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelman (VM/Kuntaosasto ) perusteet ovat: Laskennalliset verotulot ja yhteisövero-osuus - laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos - 1,3 %). - yhteisöveron määrä euroa (muutos + 0,1 %). - laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (+ 7,3 %). Asukasluku ja keskimääräinen tuloveroprosentti - vuodenvaihteen 2008/2009 asukasmäärä (Manner-Suomi). - keskimääräinen tuloveroprosentti 18,60 %. Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit tasauksessa - yleinen 0,75 % - vakituinen asunto 0,30 % - muu asunto 0,89 % - voimalaitos 0,75 % (käytetään yleistä) - yleishyödylliset yhteisöt 0,45 % - rakentamaton rakennuspaikka 2,09 %. Laskennallinen verotulo ja tasausraja asukasta kohti - laskennallinen verotulo 3 218,52 euroa/asukas - tasausraja (91,86 %) 2 956,53 euroa/asukas. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010 9

10 Valtionosuudessa huomioon otettavan tasauslisän määrä on tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotus täysimääräisenä. Valtionosuudessa huomioon otettavan tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä kunnan laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus otetaan huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yhteydessä. Aikaisempaa prosenttijakoa eri valtionosuuksiin ei siis enää noudateta. Verotulojen tasaus on laskettu mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaan yhteenvetotaulukkoon (VM/Kuntaosasto ja Kuntaliitto ). Yhteenveto löytyy osoitteesta kohdasta > Valtionosuudet > Valtionosuudet 2011 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ns. yksi putki). Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Heikki Pukki, p. (09) , Yleisen osan määräytymisperusteet Yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus) kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen peruspalvelujen valtionosuuteen (ns. yksi putki). Yleisen osan määräytymisperusteet eivät uudistuksesta huolimatta muuttuneet. Yleisen osan perushinta vuonna 2011 on 30,97 euroa/asukas sisältäen 1,7 %:n indeksitarkistuksen (arvio). Perushinnan korotuksia ovat saaristokorotukset, syrjäisyyskorotukset, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus. Korotusten perusteet voi tarkistaa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetusta laista (1704/2009 pykälät 6 11). Korotukset on selostettu jäljempänä. Kuntakohtainen ennakkolaskelma korotuksineen (VM/Kuntaosasto ) on osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Vuoden 2011 kuntajako on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2011 osakuntaliitokset puuttuvat vielä. Yleisen osan kokonaismäärä on noin 254 miljoonaa euroa (määrä kuluvan vuoden tasolla). Yleinen osa lisätään sellaisenaan muun peruspalvelujen valtionosuuden päälle. Aiemmin yleiseen valtionosuuteen liitetyt lisäykset ja vähennykset on esitetty omassa taulukossaan kuten myös 29 kunnan harvan asutuksen lisät. Vähennykset ja lisäykset vaikuttavat lopulliseen kunnalle maksettavan valtionosuuden määrään, vaikka ne eivät varsinaisesti kuulu valtionosuusjärjestelmään. Yleisen osan korotukset: - kaksikielisyyslisä; kaksikieliselle kunnalle ja saamelaisten kotiseutualueen kunnalle perushinta korotettuna luvulla 0,10 - taajamarakennekorotus; kunnalle, jonka taajamassa asuvan väestön määrä on vähintään , perushinta korotettuna euromäärällä, joka saadaan, kun oheinen kerroin kerrotaan kunnan taajamaväestön määrällä ja perushinnalla - taajamaväestö Kerroin , ,70 - vähintään ,01 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010

11 - saaristokorotus; saaristo- tai syrjäisyyskorotus otetaan huomion vaihtoehtoisena sen mukaan, kumpi on kunnalle edullisempi. Saaristo-osakunnalle perushintaa korotetaan sekä saaristo-, että syrjäisyyskorotuksella. - 7 x perusosa, jos vähintään puolet väestöstä asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen - 4 x perusosa, muut saaristokunnat - 1,5 x perusosa, saaristo-osakunnat saaristossa asuvien osalta - perusosan suuruinen korotus, jos saaristo-osassa asuu vähintään 1100 asukasta - syrjäisyyskorotus; saaristo- tai syrjäisyyskorotus otetaan huomion vaihtoehtoisena sen mukaan, kumpi on kunnalle edullisempi. Saaristo-osakunnalle perushintaa korotetaan sekä saaristo, että syrjäisyyskorotuksella. Syrjäisyysluvun mukaan seuraavasti (syrjäisyysluvut asetuksessa 1732/2009 tai sen mahdollinen muutos): - 6 x perusosa, jos syrjäisyysluku on 1,50 tai suurempi - 5 x perusosa, jos syrjäisyysluku on 1,00 1,49-3 x perusosa, jos syrjäisyysluku 0,50 0,99-9 x perusosa ilman syrjäisyyslukua, jos kunnan asukastiheys enintään 0,50 asukasta/km 2 - asukasluvun muutokseen perustuva korotus; kunnalle, jonka asukasmäärän muutos kolmena vuonna on ollut vähintään kuusi prosenttia (v korotus ajanjaksolta ): - 1,39 x perusosa Yleiseen osaan saattaa aiheutua muutoksia, kun kerrointekijä poistuu tai tulee noudatettavaksi. Esimerkiksi vuoden 2011 osalta 16 kunnan asukasluvun muutoksen perustuva korotus poistuu ja neljälle kunnalle lisä tulee uutena. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (ns. yksi putki). Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten määräytymisperusteet eivät ole muuttuneet. Laskennallisten kustannusten määrässä on otettu huomioon hallitusohjelman mukaiset muutokset (valtionosuuslisäykset ja valtionosuusvähennykset) ja 1,7 prosentin indeksitarkistus (arvio). Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaksi asukaskohtaiseksi omarahoitusosuudeksi on vuodelle 2011 alustavasti arvioitu euroa/asukas (nousu noin 2 %). Kuntakohtainen ennakkolaskelma laskennallisista kustannuksista (VM/Kuntaosasto ) on osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2011 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ns. yksi putki). Vuoden 2011 alusta voimaan tuleva kuntajako on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2011 osakuntaliitokset puuttuvat vielä. Laskennallisten kustannusten määrä yhteensä on noin 17,2 miljardia euroa (kasvu noin 3 %). Valtionosuuden perusteena ovat seuraavat ikäryhmittäiset ja muut perushinnat: Vuoden 2011 ikäryhmittäiset perushinnat (euroa/asukas) Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

12 Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0 6-vuotiaat 6 359,74 826, vuotiaat 294,84 896, vuotiaat 862, , vuotiaat 5 200, ,65 Yli 85-vuotiaat , ,53 Muut vuoden 2011 perushinnat (euroa/asukas): - työttömyyden mukainen (euromäärä/työtön) 569,46 - työttömyysasteen mukainen 51,94 - vaikeasti vammaisten mukainen 15,49 - lasten huostaanottojen mukainen 43,75 - sairastavuuden mukainen 385,19. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten korotuskertoimien määrittelyt ovat peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 4. luvussa. Työttömyysprosentti 8,00 % (prosenttia ei ole tarkistettu, se on vielä sama kuin vuoden 2010 valtionosuuksissa). Asukasluku (vuodenvaihde 2009/2010) Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavat syrjäisyyskertoimet (L 1704/ ) ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat (A 1732/ ): - 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 0,99-1,08, jos syrjäisyysluku on 1,00 1,49-1,17, jos syrjäisyysluku on 1,50 tai yli - 1,10, jos saaristokunta (vähintään puolet asukkaista ilman kiinteää tieyhteyttä). Kuntakohtaisten valtionosuusperusteiden kaikki kertoimet ovat vielä v käytettyjen tietojen mukaiset. Kertoimet saadaan tarkistetuksi vasta marras-joulukuussa. Asukaslukutiedot ovat jo lopulliset. Esi- ja perusopetuksen ja yleisen kirjaston laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Esi- ja perusopetus, yleinen kirjasto sekä yleinen kulttuuritoimi kuuluvat osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen peruspalvelujen valtionosuuteen (ns. yksi putki). Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaksi asukaskohtaiseksi omarahoitusosuudeksi on vuodelle 2011 alustavasti arvioitu euroa/asukas (nousu noin 2 %). Kuntakohtainen ennakkolaskelma laskennallista kustannuksista (VM/Kuntaosasto ) on osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2011 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ns. yksi putki). Vuoden 2011 alusta voimaantuleva kuntajako on otettu huomioon (merkitty taulukkoon lihavoituna). Vuoden 2011 osakuntaliitokset puuttuvat vielä. Laskennalliset kustannukset ovat yhteensä noin 4,0 miljardia euroa (kustannusten määrä kuluvan vuoden tasolla). 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010

13 Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetuksessa tapahtuivat suurimmat muutokset siirryttäessä vuoden 2010 alusta ns. ylläpitäjäjärjestelmästä kotikunnan mukaisiin ikäluokan (6 15 v.) perusteella määräytyviin valtionosuuksiin. Samalla otettiin käyttöön keskitetysti laskettavat ja maksettavat kotikuntakorvaukset. Vuodelle 2011 valtionosuuden perusteissa on otettu huomioon vain indeksitarkistus. Esi- ja perusopetuksen vuoden 2011 perushinta on 6 716,92 euroa 6 15-vuotiasta asukasta kohti, johon sisältyy 1,7 %:n indeksikorotus (arvio). Laskennalliset kustannukset muodostuvat perusosasta ja korotusosasta. Perusosa on 0,77 x perushinta x oppilasmäärä painotettuna (6-vuotiaat luvulla 0,91 painotettuna). Tähän lisätään perusosan korotukset eli perushinta x oppilasmäärä painotettuna ja lisäksi kerrottuna vielä enintään kuudella korotuskertoimella, jotka muodostuvat: - asukastiheydestä, jos - asukastiheys alle 40 as/km 2, luvun 40 ja kunnan asukastiheyden luonnollisten logaritmien erotus kerrottuna luvulla 0,1 - lisäkorotus, jos asukastiheys alle neljä asukasta/km 2, luvun neljä ja kunnan asukastiheyden erotus (korotus enimmillään yksi) kerrottuna luvun 40 luonnollisten logaritmien erotuksella ja luvulla 0,017 - kaksikielisyydestä kertoimella 0,04 - saaristoisuudesta kertoimella 0,06 - korkeampi korotus, jos yli puolet asukkaista on ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, kertoimella 0, vuotiaiden osuudesta kertoimella 0,30 - ruotsinkielisten osuudesta kertoimella 0,12 ja - vieraskielisten osuudesta kertoimella 0,20 Korotuskertoimien määrittelyt ovat peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 5. luvussa. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja lisäopetuksen sekä maahanmuuttajien valmistavan opetuksen rahoitus maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaan. Rahoitusperusteet on käsitelty muun opetus- ja kulttuuritoimen yhteydessä jäljempänä. Yleiset kirjastot Yleisten kirjastojen perushinta on 55,56 euroa asukasta kohti 1,7 prosentti korotus huomioon otettuna (arvio). Perushintaa korotetaan 20 % kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka ovat saaristokuntia. Perushintaa korotetaan 10 %, jos asukastiheys on yli kaksi, mutta alle viisi. Taiteen perusopetus Jos kunta järjestää taiteen perusopetusta, laskennalliseksi perusteeksi kunnalle lasketaan asukasmäärä x perushinta, joka vuonna 2011 on 1,40 euroa/asukas (ei indeksikorotusta). Taiteen opetusopetus on laskettu samoille kunnille kuin vuonna Yleinen kulttuuritoimi Yleisen kulttuuritoimen määräytymisperuste saadaan asukasmäärä x yleisen kulttuuritoimen perushinta, joka vuonna 2011 on 3,50 euroa/asukas (ei indeksikorotusta). Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

14 Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosista on säädetty kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 6. luvussa. Lisäosat on kytketty yleisen osan perushintaan, joka vuonna 2011 on 1,7 prosentin indeksitarkistuksella (arvio) 30,97 euroa/asukas. Vuonna 2011 tätä lisäosaa maksetaan ennakkotiedon mukaan 29 kunnalle 31 miljoonaa euroa (yksi uusi kunta). Lisäosat on esitetty omassa taulukossaan (VM/Kuntaosasto ) osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2011 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ns. yksi putki). Harvan asutuksen lisäosan saajat (21 kuntaa) määräytyvät asukastiheyden perusteella seuraavasti: - alle 0,5 as/km 2 12 x perusosa - 0,50 1,49 as/ km 2 10 x perusosa - 1,50 1,99 as/km 2 7 x perusosa Saaristokunnan lisä (8 kuntaa): - ilman tieyhteyttä olevat 5 x perusosa - muut saaristokunnat 4 x perusosa Saamelaislisä (lisäksi 4 kunnalle kertoimella saamenkielisten osuuden perusteella): Osuusprosentti Kerroin - yli 30 % 2, ,99 % 1,20-3 6,99 % 0,30-0,5 2,99 % 0,20 Tämän kohdan mukainen valtionosuus vähennetään kaikilta kunnilta valtionosuuteen tehtävien vähennysten ja lisäysten kohdalla. Vähennysperusteena on 5,75 euroa asukasta kohti (ks. jäljempänä). Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset Valtionosuuteen tehdään peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun perusteella valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella vähennyksiä ja lisäyksiä, jotka on esitetty ennakkotietona kunnittain yhdistelmänä (VM/Kuntaosasto ) osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Vähennykset ja lisäykset muuttuvat osin mm. kehyspäätöksen ja PPO:n linjausten perusteella (lakia muutetaan muutoksia vastaavasti). Tiedossa olevien vähennysten ja lisäysten nettomäärä on 386 miljoonaa euroa (vähennykset noin 91 miljoonaa euroa lisäykset noin 477 miljoonaa euroa). Nettomäärä pienenee noin 13 % vuoden 2010 vastaavaan lukuun verrattuna. Muutokset: - Kunta-It hankkeen jatkoksi tulevan SADe-hankkeen rahoituksesta johtuva lisäys vähennyksiin noin 5 miljoonaa euroa (vähentää vuosina valtionosuuksia noin 10 miljoonaa euroa). - Yhdistymisavustusten kattosäännön ylittymisestä johtuva vähennys noin 45 miljoonaa euroa. 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010

15 Poistuvia eriä ovat Virve-hanke, yhteispalvelupisteiden rahoitus ja vuoden 2010 väliaikainen 30 miljoonan euron valtionosuuslisäys. Muutoin vähennykset ja lisäykset ovat vastaavat kuin kuluvana vuonna 2010 mukaan lukien toteutettu verovähennysten kompensaatio. Elatustuen palautusta koskeva arvio on ennakollisesti 36 miljoonaa euroa (6,89 euroa/asukas). Elatustuen saatavien palautusta ei käsitellä valtionosuutena. Se erotetaan siitä ja kirjataan aikanaan oman ohjeen mukaisesti vuodelle Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen neutraalisuuden toteuttamiseksi maksettava valtionosuuden lisäysarvio olisi noin 37 miljoonaa euroa (6,70 euroa/asukas, ks. myös kohtaa verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus). Vähennykset: 1) SADe-hankkeen (sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) rahoittamiseksi tarvittava erä 1,88 euroa/asukas (10 miljoonaa euroa). 2) Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen muutos vuodelle 2011 on 5 miljoonaa euroa eli 0,94 euroa/asukas (5 miljoonaa euroa). 3) Harvan asutuksen kunnille (29 kuntaa) myönnettävän valtionosuuden takaisinperintä kaikilta kunnilta 5,75 euroa/asukas (30,6 miljoonaa euroa). 4) Yhdistymisavustuksen kattosäännön ylittymisestä johtuva vähennys (kuntajakolain voimaantulosäännös) 8,47 euroa/asukas (45 miljoonaa euroa). Lisäykset: 1) Kuntakohtainen työmarkkinatuen kompensaationerä (plus- tai miinuseränä riippuen siitä, mikä on ollut työmarkkinatukiuudistuksen rahoituksessa laskettu kuntakohtainen korjauserä, nettolisäys 29,5 miljoonaa euroa). 2) Vuoden 2010 verotulomenetysten kompensaatio on 375 miljoonaa euroa taulukon mukaisena euromääräisenä lisäyksenä kunnittain. 3) Elatustukisaatavien palautukset kunnille lisäyksenä 36,7 miljoonaa euroa eli 6,89 euroa/asukas, joka ei kuulu valtionosuuksiin. 4) Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen käsittely kuntien välillä neutraalisti lisäyksenä 6,70 euroa/asukas (tasausnetto tasauslaskelman mukaan negatiivinen euroa ilman v kuntajaon muutoksia). Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Vuoden 2010 alusta voimaan tulleesta valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasattiin kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei tästä syystä muuttunut. Tästä on säädetty kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 33 :ssä. Kuntakohtaiset tiedot ilmenevät taulukosta vuodelle 2010 tehdyn päätöksen mukaisena (Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus vuonna 2010, VM/Kuntaosasto ). Taulukko on osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2011 > Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ns. yksi putki). Vuoden 2011 kuntajako on otettu huomioon laskemalla kuntajaon kohteena olevien kuntien lisäykset ja/tai vähennykset yhteen (ks. peruspalvelujen valtionosuuden yhteenvetotaulukko). Vertailulaskelma tehtiin jokaiselle kunnalle. Laskelmasta ilmenevät valtionosuuteen tehtävä lisäys tai vähennys, joka otetaan huomioon pysyvästi tulevina vuosina vuodelle 2010 tehdyn päätöksen mukaisena. Laskelma on tehty siten, että vuodelle 2010 määräytyvää kunnan peruspalvelujen valtionosuutta ja kunnan maksettavia ja saamia kotikuntakorvauksia sekä opetusministeriön päättämiä eräitä eriä (ks. jäljempänä) esi- ja perusopetukseen verrattiin sellaisiin erikseen kunnittain laskettuihin valtionosuuksiin, jos vuoden 2009 sään- Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

16 nökset olisivat olleet voimassa vielä vuonna 2010 esi- ja perusopetuksessa, sosiaalija terveydenhuollossa sekä yleisessä valtionosuudessa. Vertailussa otettiin huomioon perusopetuksen yksikköhinnan harkinnanvarainen korotus vuoden 2009 mukaisesti sekä opetusministeriön päättämät erät koskien perusopetuksen lisäopetusta, muille kuin oppivelvollisille järjestettävää opetusta, pidennettyä oppivelvollisuutta, sisäoppilaitoslisää sekä keskus- ja maakuntakirjastojen lisää. Vertailulaskelmassa oli myös mukana vuodelle 2009 tehty yleisessä valtionosuudessa toteutettu verokevennysten kompensaatio (lisäys tai vähennys, jolla verokevennysten kompensaatio kohdennettiin kuntakohtaisen vaikutuksen mukaan L 861/2008 perusteella). Tällöin myös tämä vaikutus jäi pysyvänä kuntien välillä voimaan vuodesta 2010 eteenpäin (sisältyy valtiovarainministeriön vuoden 2010 päätöksen mukaiseen vanhan hallinnonalakohtaisen valtionosuusjärjestelmän kohtaan Yleinen valtionosuus ). Vertailulaskelmassa ei otettu huomioon harvan asutuksen lisäosia 28 kunnalle eikä harkinnanvaraista rahoitusavustusta (nykyistä harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta). Kotikuntakorvaukset Valtiovarainministeriö vahvistaa kotikuntakorvauksen perusosan vuodelle 2011 kunnittain vuoden 2010 loppuun mennessä. Iän mukaan määräytyvät kotikuntakorvaukset oppilasta kohti on esitetty ennakkotietona osoitteessa Kuntatalous kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet 2011 (VM/Kuntaosasto ). Kotikuntakorvausten yhteismäärä on esitetty toisessa taulukossa Tilastokeskuksen toteuttaman kotikuntakorvauskyselyn mukaan (VM/Kuntaosasto: oppilasmäärät, kokonaistulot ja kokonaismenot sekä nettomäärä, taulukko julkaistaan mennessä). Korvausvelvollisuus vuodelle 2011 määräytyy olleen oppilaan kotikunnan mukaan. Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan lain mukaan oppilaan kotikunnan laskennallisista kustannuksista. Kotikuntakorvausten maksatus hoidetaan yllä mainitun taulukon ja kerättyjen oppilastietojen mukaan keskitetysti niin, että kunnan ei tarvitse laskuttaa korvauksia, koska ne otetaan huomioon keskitetyssä maksatuksessa. Jos korvauksesta halutaan sopia toisin, on otettava huomioon, että keskitetysti tilastoajankohdan mukaan määräytyneet ja kohdennetut kotikuntakorvaukset eivät muutu. Kotikunnalla on korvausvelvollisuus myös 16-vuotiaasta oppivelvollisesta oppilaasta (38 3 mon.). Kotikuntakorvauksen perusosa lasketaan jakamalla kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset painotetulla oppilasmäärällä. Oppilasmäärää painotetaan esiopetuksessa luvulla 0,91, 7 12-vuotiaista luvulla 1,00 ja vuotiaista luvulla 1,35. Samoja painotuksia käyttäen saadaan korvauksen määrä oppilasta kohti 6-vuotiaalle (esiopetus), 7 12-vuotiaalle ja vuotiaalle. Kotikuntakorvaukset esitetään talousarviossa toimintamenoina ja toimintatuloina, ei valtionosuuden lisäyksinä eikä vähennyksinä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut valtionosuuksien ja kotikuntakorvausten käsittelystä lausunnon (lausunto 93, ). Sairaalakoulujen, koulukotiopetuksen ja sijoitettujen lasten perusopetuksen osalta hoitopäiviin ja koulupäiviin perustuva keskimääräisiin kustannuksiin perustuva kotikunnan korvausvelvollisuus säilyi entisenä. Tämä maksuosuus laskutetaan kotikunnalta ottamalla huomioon saadut keskitetysti maksetut kotikuntakorvaustulot ja muut mahdolliset valtionosuudet (esim. pidennetyn oppivelvollisuuden johdosta opetuksen järjestäjänä saatu lisärahoitus). 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2010

17 Kuntaliitto on lähettänyt kuntiin yleiskirjeet 9/2010 ja 13/2010, jotka koskevat sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuutta ja valtionosuusuudistuksen vaikutuksia esi- ja perusopitusta koskeviin kuntien välisiin sopimuksiin. Mm. pidennetyn oppivelvollisuuden, lisäopetuksen ja perusopetuksen valmistavan opetuksen lisärahoitus säilyy ylläpitäjä- ja oppilaskohtaisena sisältyen opetusministeriön päätökseen. Rahoitusperusteet on käsitelty muun opetustoimen yhteydessä. Vaikka opetusministeriö päättää tästä rahoituksesta, maksatus tapahtuu keskitetysti yhtenä kokonaisuutena peruspalvelujen valtionosuuden yhteydessä. Tämän rahoituksen laskennassa seuraavalle vuodelle käytetään jatkossakin opetuksen järjestäjän syyskuun 20. päivän oppilastietoja, jotka tarkistetaan varainhoitovuoden syyskuussa (keskiarvo). Tämä rahoitus tarkistetaan vuoden lopussa vastaamaan tarkistettua oppilasmäärää. Yhteenveto Kuntaliiton Internet -sivulle on laadittu ennakollinen yhteenvetotaulukko peruspalvelujen valtionosuudesta osatekijöittäin ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus huomioon otettuna (VM/Kuntaosasto ja Kuntaliitto ). Kirjanpidossa elatustuki saatavien palautukset sekä myöhemmin julkaistavat kotikuntakorvausmenot ja -tulot erotetaan valtionosuuksista. Elatustuen palautusten määrä voidaan vähentää peruspalvelujen valtionosuudesta vähennysten ja lisäysten taulukon mukaisena (ennakollinen laskentaperuste 6,89 euroa/asukas). Kokonaisvaltionosuusarvion saamiseksi peruspalvelujen valtionosuuden määrään tulee lisätä muu opetus- ja kulttuuritoimi. Muun opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen vaikuttavia tekijöitä on käsitelty omassa kohdassaan. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Perusopetuksen lisärahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöstä Kaikkea esi- ja perusopetukseen liittyvää rahoitusta ei saada ohjattua ikäluokkapohjaisesti (6 15-vuotiaat) lasketun valtionosuuden mukaan. Tästä syystä osa lisärahoituksesta määräytyy oppilas- ja ylläpitäjäkohtaisesti. Tämä rahoitus maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän päätöksen mukaan (liite 9), mutta yhdistetään maksatuksessa kunnan muihin valtionosuuksiin (kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ns.yksi putki). Tässä rahoituksessa laskentapäivänä on entiseen tapaan syyskuun 20. päivä ja tarkistuspäivänä varainhoitovuoden syyskuun 20. päivä. Tästä rahoituksesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 2. luvun :ssä. Ennakkorahoitus lasketaan muusta ylläpitäjäjärjestelmästä poiketen syyskuun laskentapäivästä koko varainhoitovuodelle vuosirahoituksena (ei esim. keskiarvona). Rahoitus maksetaan laskentapäivän ilmoituksen mukaan opetuksen järjestäjälle. Yksikköhinnat ovat seuraavat (ennakkotieto): Perusopetuksen lisäopetus - rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 1,21 ja opiskelijamäärällä. Maahanmuuttajien valmistava opetus - rahoituksena suoritetaan määrä, joka on kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 2,39 ja opiskelijamäärällä. Valmistavassa opetuksessa olevaa oppilasta ei saa ilmoittaa perusopetuksen oppilaaksi eikä päinvastoin. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

Kuntatalous 2/11. kesäkuu. Hallitusneuvottelut Valtionosuudet vuonna Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuodelle 2011

Kuntatalous 2/11. kesäkuu. Hallitusneuvottelut Valtionosuudet vuonna Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuodelle 2011 Kuntatalous 2/11 Hallitusneuvottelut 2011 Valtionosuudet vuonna 2012 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuodelle 2011 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011 4/2010 joulukuu Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Valtionosuudet vuonna 2010 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta

Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta Laki kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009 ja asetus 1732/2009 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 ja asetus 1766/2009

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Laskelmapäivitys 14.9.2018 Sanna Lehtonen, Suomen Kuntaliitto Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta (2) osasta:

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö

Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 676/2014 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus Helsinki. Valtionosuusuudistus rakenteelliset muutokset Kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä Suomen Kuntaliitto

Valtionosuusuudistus Helsinki. Valtionosuusuudistus rakenteelliset muutokset Kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä Suomen Kuntaliitto Valtionosuusuudistus 2.10.2009 Helsinki Valtionosuusuudistus 2010 - rakenteelliset muutokset Kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä Suomen Kuntaliitto Pääperiaatteet Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden 2018 talousarvioksi julkaistu (http://budjetti.vm.

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden 2018 talousarvioksi julkaistu (http://budjetti.vm. Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 - Päivitetty 19.9.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin 2017 20.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Valtion talousarvioesitys

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 028 453 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Laskelmapäivitys 14.6.2018 - ensimmäinen laskelma julkaistiin 2.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus

Lisätiedot

Valtionosuudet. Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle Kuntamarkkinat Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö

Valtionosuudet. Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle Kuntamarkkinat Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Valtionosuudet Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2018 Kuntamarkkinat 13.-14.9.2017 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Ennakolliset laskelmat julkaistu 5/2017 ja päivitetty

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 30.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 30.9.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 14.9.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2015

KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2015 14.11.2014, Kuntaliitto / SL KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2015 YHTEENVETO Taulukon tayttoohje: Valitse, sydta tai tarkista sinisten ken ttien tiedot Tiedot siirtyvat automaattisesti tyokirjan muista taulukoista

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntaliiton arvio Ensimmäinen laskelmapäivitys 2.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus Kunnan

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi

Lisätiedot

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Valtionosuus Taloustorstai Sanna Lehtonen

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Valtionosuus Taloustorstai Sanna Lehtonen Finlands framgång skapas lokalt Valtionosuus 2018 Taloustorstai 14.6.2018 Sanna Lehtonen 2018 I lisätalousarvio 29.5.2018 Finlands framgång skapas lokalt Finlands framgång skapas lokalt Finlands framgång

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA Päätös VM/324/02.02.06.00/2011 Kuntaosasto 2.3.2011 Kunnanhallitukselle PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Vuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Vuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Vuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö, kuntatalous Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 9.11.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 valtionosuus osana kuntien valtionosuusjärjestelmää Kuntien valtionavut ovat 10,3 mrd.

Lisätiedot

1/2011 maaliskuu. Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto) vuonna 2011 Muutoksia kuntatalousyksikössä

1/2011 maaliskuu. Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinto (JHTT-tutkinto) vuonna 2011 Muutoksia kuntatalousyksikössä 1/2011 maaliskuu Yleinen taloudellinen tilanne Peruspalveluohjelma 2012 2015 Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Vuosien 2010 ja 2011 valtionosuuspäätösten muutokset Peruspalvelujen valtionosuuspäätöksiä

Lisätiedot

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 558 543 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

HE 140/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 140/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Taloustorstai

Taloustorstai Taloustorstai 16.8.2018 Elokuun veroennustepäivitykset Benjamin Strandberg Verohallinnon ennakkotiedot 23.7.2018: Kunnallisveron kertymät 2018 odotettua heikommat Verohallinnon ennakkotietojen 23.7.2018

Lisätiedot

p41 %6,/ VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VMJ2545/ / (3) Kunta- ja aluehallinto-osasto Kunnanhallituksille

p41 %6,/ VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VMJ2545/ / (3) Kunta- ja aluehallinto-osasto Kunnanhallituksille - iwnrnvre VAIIVISTAMISESTA KUNNILLE VUONNA 219 VEROTULOIfflN PERUSTUVAN VALTIONOSUUKSIEN TASAUKSEN PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDESTA JA PÄÄTÖS KUNNAN Kunta- ja aluehallinto-osasto 28.12.218

Lisätiedot

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta Ote hallituksen esityksestä 22.12.2016/tummennukset sank 250117. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala LUONNOS

Lisätiedot

Muutokset päivityksessä (1/2)

Muutokset päivityksessä (1/2) Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 - Päivitetty 19.9.2017 - Päivitetty 6.11.2017 - Päivitetty 16.11.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntaliiton arvio Ensimmäinen laskelmapäivitys 2.5.2018 Taloustorstai 3.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuuslaskenta

Lisätiedot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot B 2 Taloushallinto Valtion talousarvio Perusteista säädetään lailla Laki valtion talousarviosta (423/1988) Varainhoitovuodeksi kerrallaan Bruttobudjetointi Poikkeus: nettobudjetointi eräissä tuloissa ja

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

Valtionosuudet Onnistuva Suomi tehdään lähellä. Det framgångsrika Finland skapas lokalt

Valtionosuudet Onnistuva Suomi tehdään lähellä. Det framgångsrika Finland skapas lokalt Valtionosuudet 2019 1 10.1.2019 VOS / OKM / 2018 VOS / VM KKK / VM VOS / OKM / 2019 Google: vos rap 18.9.2018, Kuntaliitto / Sanna Lehtonen KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2019 Taulukon täyttöohje: Valitse,

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( )

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat 11.5.2017 FCG Talous- ja veroennustepäivät 10.-11.5.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma

Lisätiedot

Valtionosuudet Kuntamarkkinat Sanna

Valtionosuudet Kuntamarkkinat Sanna Valtionosuudet 2020 Kuntamarkkinat 2019 Sanna Lehtonen @lehtonenkl 11.-12.9.2019 1 Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki määräaikaan mennessä 88 kuntaa vuonna 2019 Hakijoita 88 kpl (30 %) Hakijakunnissa

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Kuntien veroennustekehikot päivitetty

Kuntien veroennustekehikot päivitetty Kuntien veroennustekehikot päivitetty 2.5.2019 Benjamin Strandberg @bestrandb Koko maata koskeva kuntien verotulojen ennustekehikko päivitettiin 17.4.2019 https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalv elut/talous/verotus/verotulojenennustaminen-verotulojenennustekehikko

Lisätiedot

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 542 914 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki

Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Valtionosuudet v. 2010-2014 Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet yhteensä vuosina 2010-2014 (=peruspalvelujen valtionosuus (ml. valtionosuuden tasaus)

Lisätiedot

Valtionosuudet Ennakolliset valtionosuuslaskelmat FCG Talous- ja veroennustepäivät Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö

Valtionosuudet Ennakolliset valtionosuuslaskelmat FCG Talous- ja veroennustepäivät Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat 11.5.2017 FCG Talous- ja veroennustepäivät 10.-11.5.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma

Lisätiedot

4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 4. LUKIOKOULUTUS 4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Kuntatalous 4/11. joulukuu. Epävarmuuden aika. Verotus. Valtionosuudet. Valtion lainamarkkinat muutoksessa. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Kuntatalous 4/11. joulukuu. Epävarmuuden aika. Verotus. Valtionosuudet. Valtion lainamarkkinat muutoksessa. Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kuntatalous 4/11 Epävarmuuden aika Verotus Valtionosuudet Valtion lainamarkkinat muutoksessa Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Tilastoinnin määrityksiä tilastovuodelle

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Laskelmapäivitys 14.9.2018 Sanna Lehtonen, Suomen Kuntaliitto 18.9.2018, Kuntaliitto / Sanna Lehtonen KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS

Lisätiedot

Kunnanjohtajatapaamiseen Keski-Suomen kuntien rahoituspohjasta 2019

Kunnanjohtajatapaamiseen Keski-Suomen kuntien rahoituspohjasta 2019 Kunnanjohtajatapaamiseen Keski-Suomen kuntien rahoituspohjasta 2019 Matti Mäkisen koontia 17.9.2018 valtionosuuksista ja verotuksesta kollegoille ajatuksia herättämään Valtionosuuksien euromuutokset selkeät

Lisätiedot

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

HE 97/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti

HE 97/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti HE 97/2012 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa.

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verontilityslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että kaikkien verontili- verojen

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Paasitorni, Helsinki

Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Paasitorni, Helsinki Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen 8.11.2018 Paasitorni, Helsinki Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen 8.11. 9.00 Avaus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 9.15 Valtionosuusjärjestelmän

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 187 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laiksi valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain 9 ja 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Sijoitettujen oppilaiden esi- ja perusopetuksen kustannusten laskutus

Sijoitettujen oppilaiden esi- ja perusopetuksen kustannusten laskutus Sijoitettujen oppilaiden esi- ja perusopetuksen kustannusten laskutus Taloustorstai 11.1.2018 kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Ketä asia koskee? Lähde Sijoittajakunta - Väestötietojärjestelmän mukainen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIØ

VALTIOVARAINMINISTERIØ LTIRIMIISTERIØ Päätös M/2275/02.02.06.00/2016 Kunta ja aluehallintoosasto 30.12.2016 Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUTIE KTIKUTKRUKSE P ER USSST UELLE 20 1 7 Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun

Lisätiedot

Verotuloennusteet ja veroennustekehikko

Verotuloennusteet ja veroennustekehikko Verotuloennusteet 2018 2022 ja veroennustekehikko Taloustorstai 3.5.2018 Jukka Hakola Verotuloennusteet 2018 2022 ja veroennustekehikko Verotuloennusteiden päivitetyt tiedot» Taustalla VM huhtikuun ennustepäivitys»

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VATIVARAIMIISTERIÖ Päätös VM/2474/2.2.6./217 Kunta ja aluehallintoosasto 28.12.217 Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUTIE KTIKUTAKR VAUKSE P ERUSSASTA VUDEE 2 1 8 Kunnan peruspalveluj en valtionosuudesta annetun

Lisätiedot

Ajankohtaiset veroasiat

Ajankohtaiset veroasiat Ajankohtaiset veroasiat Taloustorstai 16.11.2017 Jukka Hakola Kehityspäällikkö, verotus Ajankohtaiset veroasiat Kuntaliiton 6.11. päivitetty ennuste» Valmistunut verotus» Loppuvuoden oikaisut» Ensi vuoden

Lisätiedot

~']''i... I VM/2474/ /2017 ~ VALTIOVARAINMINISTERIÖ. Kunta- ja aluehallinto-osasto

~']''i... I VM/2474/ /2017 ~ VALTIOVARAINMINISTERIÖ. Kunta- ja aluehallinto-osasto ~ VALTIOVARAINMINISTERIÖ ~ Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös VM/2474/02.02.06.00/2017 Kunnanhallituksille 28.12.2017 IMATR/\.N KAUPUNKI Juokse-va nu1~/....,..,-... r,-,u-~ t.m 5, {. dl){ Fo:,_ a [äten,

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus. Kuntaliiton kannanotot

Valtionosuusuudistus. Kuntaliiton kannanotot Valtionosuusuudistus Kuntaliiton kannanotot Rakenne ja yleislinjaukset Kuntaliitto katsoo, että järjestelmän rakenne ja pääosin kriteerit ja kokonaisuus on onnistunut ja toteuttamiskelpoinen Kuntaliitto

Lisätiedot

Kuntaliiton päivitetyt veroennustekehikot

Kuntaliiton päivitetyt veroennustekehikot Kuntaliiton päivitetyt veroennustekehikot Taloustorstai 20.9.2018 Benjamin Strandberg Tilivuosi 2018 - ei merkittäviä muutoksia sitten elokuun Kunnallisveron kokonaiskertymään + 20 miljoonaa» Tarkennuksia

Lisätiedot

Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten

Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten 1(5) Valtiovarainministeriö 4.10.2017 Kunta- ja aluehallinto-osasto Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen Tehtävien

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

HE 125/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 125/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaiset asiat

Verotuksen ajankohtaiset asiat Verotuksen ajankohtaiset asiat 10.1.2019 Benjamin Strandberg Lopullinen verokertymä 2018 Kaikki verolajit, muutos edellisvuodesta: -0,5 % Kunnallisvero: 18 758 miljoonaa euroa (-0,8 %)» Lopullinen verovuoden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Esityslista 2/2015 1 (5) 13 Sopimusten tekeminen yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion kanssa liittyen opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisen tukemiseen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa. Unna Heimberg, VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntamarkkinat

Kuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa. Unna Heimberg, VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntamarkkinat Kuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa Unna Heimberg, VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 12.9.2019 Kuntamarkkinat Suomen valtionosuusjärjestelmän rakenne 2 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: 8,491

Lisätiedot

Maakunnan talous ja omaisuus

Maakunnan talous ja omaisuus Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Vuoden 2013 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Vuoden 2013 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Vuoden 2013 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntamarkkinat 12.9.-13.9.2012 Kuntatalo, huone 1.4 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien tulot 2011 yht. 38,3 mrd. euroa Valtionosuusjärjestelmän

Lisätiedot