RAKENTAMINEN väliraportti Kasvu jatkuu vahvana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENTAMINEN 2006 1. väliraportti Kasvu jatkuu vahvana"

Transkriptio

1 Rakennusalan suhdanneryhmä RAKENTAMINEN väliraportti Kasvu jatkuu vahvana

2 2 Rakennusalan suhdanneryhmä: Pentti Vesterinen, pj. Pentti Forsman Jouko Kangasniemi Ari Laine Timo Myllys Jukka Oikarinen Mikko Ojajärvi Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Bo Salmén Raimo Seppälä Timo Tähtinen Ulla Luukkonen, siht. Valtiovarainministeriö Suomen Pankki Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Valtion asuntorahasto, ARA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tilastokeskus Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Valtiovarainministeriö Rakennusteollisuus RT ry Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto ry, RAKLI Ympäristöministeriö Valtiovarainministeriö Infrajaosto: Pentti Vesterinen, pj. Tapani Karonen Eero Nippala Pekka Pajakkala Juha Parantainen Bo Salmén Esko Tainio Ulla Luukkonen, siht. Valtiovarainministeriö Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry TAMK VTT Liikenne- ja viestintäministeriö Rakennusteollisuus RT ry Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö

3 3 14 RAKENNUSTOIMINNAN VOLYYMI 2 = ** Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Maailmantalouden kasvun ennakoidaan pysyvän ripeänä vuonna 26, vaikka öljyn hinta on varsin korkea. OECD-maiden talouskasvu on keskimäärin 3 prosenttia, mutta euroalueella tuotannon elpymisestä huolimatta - prosenttiyksikön vähemmän. Suomen kokonaistuotanto lisääntyy arviolta lähes 4 prosenttia, sillä teollisuuden suhdannekuva on erittäin vahva, rakentamisen tilauskanta normaalia parempi ja palvelualojen luottamus vakaa. Lisäksi kasvulukuihin vaikuttaa edellisvuoden työsulkujen aiheuttama vertailutason aleneminen. Rakennusalan suhdanneryhmän arvion mukaan talonrakentaminen lisääntyy kuluvana vuonna 5 prosenttia ja jonkin verran myös ensi vuonna. Yhä matala korkotaso, pidentyneet laina-ajat ja kuluttajien vahva luottamus omaan talouteensa pitävät asuinrakentamisen vilkkaana niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. Myös teollisuus- ja liikerakentaminen lisääntyvät, mutta toimistorakentaminen pysyy vähittäisestä elpymisestään huolimatta vielä melko vähäisenä. Maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne on jo pari vuotta ollut erittäin hyvä ja kasvu jatkuu ainakin kuluvana vuonna. Työvoiman kysyntä lisääntyy kaikessa rakentamisessa ja ammattitaitoisesta työvoimasta on tuntuvaa niukkuutta etenkin etelän kasvukeskuksissa. Myös muut kuin työvoimaresurssit ovat tiukoilla. Suositukset Ryhmä pitää entistä tärkeämpänä, että omistusasuntojen markkinoihin tällä hetkellä liittyvät riskit (asuntolainojen korkotason nousu, korkeat asunto- ja tonttihinnat, asuntojen myyntiaikojen piteneminen) tiedostetaan niin asunnon hankkijoiden, pankkien kuin asunnonvälittäjienkin keskuudessa. Ryhmän mielestä niin julkisissa kuin yksityisissä rakennuskohteissa tulisi pidättäytyä rakennustöiden aloituksista, ellei kohtuuden rajoissa olevia urakkatarjouksia saada kilpailuttamalla aikaan. Riittävän kaavoituksen ja asuntotonttien tarjonnan toteutumista on seurattava kiinteästi. Mikäli osoittautuu, että tähänastiset toimet (ml. jo valmistellut lakimuutokset) eivät riitä, on valmistauduttava kaavoitusvastuiden ja -oikeuksien velvoittavampaan tarkistamiseen sekä myös lakimuutoksiin, joilla varmistetaan nopea kaavoitusprosessi.

4 4 Kiinteistöverossa tulisi kovan kysynnän ja niukan tarjonnan alueilla lisätä rakentamattomille tonteille muodostuvaa rasitetta, jotta tonttikauppa vilkastuisi. Tavanomaista suuremmasta väestökasvusta kunnille aiheutuvat lisäkustannukset tulee ottaa valtionosuusjärjestelmän laskelmissa riittävässä määrin huomioon. Sillä vahvistetaan kasvukuntien halukkuutta aktiiviseen ja vastuuntuntoiseen kaavoitusmonopolin hoitamiseen. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliitot olisi yhdistettävä maan suurimman työssäkäynti- ja kasvualueen kaavoitustavoitteiden yhtenäistämiseksi. Ympäristökeskuksen ja erityisesti museoviraston kuulemista olisi selkeytettävä kaavavalmistelussa. Pyrkimyksenä tulee olla, etteivät ko. viranomaiset hidasta kaavavalmistelua vasta kaavoituksen loppuvaiheessa esille otettavilla perusteilla. On tärkeää, että valtio nopeuttaa muista tarpeistaan vapautuvien maidensa kaavoittamista ja saattamista asuntorakentamisen käyttöön yhteistyössä kuntien kanssa, Helsingin seutua koskevan yhteistyöasiakirjan periaatteiden mukaisesti. Kyseiset alueet olisi keskitettävä valtion rakennusvarallisuuden hallinnasta vastaavalle Senaatti-kiinteistöille, ja kaavoitettavista alueista olisi laadittava valtion ja ao. kuntien kesken maankäyttösopimukset 1. Valtion korjausavustuksissa tulisi nykyisen suhdannetilanteen takia toteuttaa pidättyvää linjaa ja kohdentaa avustukset ensisijaisesti erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen sekä asuntopoliittisesti muutoin perusteltaviin kohteisiin. Ryhmä pitää tärkeänä korjausrakentamisen palvelutarjonnan, laadun ja tuottavuuden parantamiseen kohdistuvien toimenpiteiden käynnistämistä, sillä tarjouksia ja tekijöitä korjaamiseen on yhä vaikeampi saada ja hinnat nousevat. Alalle tarvitaan lisää tietoa ja osaamista, nykyistä monipuolisempaa palvelutarjontaa, asiakaslähtöisiä toimintatapoja, uusia sopimusmenettelyjä, nopeampia toteutusprosesseja sekä uutta teknologiaa. Ryhmä on yhä erittäin huolestunut harmaan talouden määrästä ja vaikutuksesta rakentamiseen. Vaikka torjuntatyö on rakennusyritysten omien menettelyjen ja viime helmikuun alusta voimaan tulleen henkilötunnisteita koskevan velvoitteen myötä tehostunutkin, on viranomaisvalvonnan ja viranomaisten yhteistyön kehittämisessä yhä tuntuvasti tehostamisen tarvetta. On toivottavaa, että rakennusyritykset lisäävät - uusia EU-maita koskevan siirtymäaikalain viimekeväisen päättymisen jälkeen ulkomaisten työntekijöiden rekrytointia ja vähentävät siirtymäaikalain aikana yleistynyttä työvoiman vuokrausyritysten käyttöä. Ryhmä pitää ensisijaisen tärkeänä, että rakennustyömaiden työnjohtotehtävissä toimivien pahenevaa työvoimavajetta helpotetaan. Ammattikorkeakoulujen opetusohjelmia tulisi muuttaa niin, että alan insinöörikoulutuksessa kiinnitetään valinnaisesti entistä enemmän huomiota työnjohdolliseen puoleen. Maa- ja vesirakentamisessa ei tulisi tehdä uusia suurten kohteiden aloituspäätöksiä tänä eikä ensi vuonnakaan, koska alan kapasiteetin käyttöaste on tietyissä työlajeissa jo päätettyjen hankkeiden perusteella varsin korkea myös vuonna 27 ja etenkin vuonna 28. Suurten hankkeiden tarjouspyyntöajankohdat suositellaan ajoitettavaksi maalis-kesäkuun ulkopuolelle, sillä alan kausivaihtelut ovat suuret. Varsinkin ST -urakat (Suunnittele ja toteuta) työllistävät tarjouslaskijoita ja suunnittelijoita paljon. Tulevaan hallitusohjelmaan tulisi sisällyttää asuntopoliittiset tavoitteet, joissa aiempaa kokonaisvaltaisemmin otetaan huomioon asuntomarkkinoiden nopea rakennemuutos ja sen edellyttämät painotukset asuntomarkkinoiden paremman tasapainon ja vakauden turvaamiseksi. Myös monipuolista vuokraasuntotarjontaa on tärkeää vaalia mm. työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi. 1 Valtion maiden osuus kaavoitettavasta maavarannosta on suhteellisen vähäinen, joten niiden käyttöönotto ainoastaan täydentää muita ensisijaisempia kaavoitettavan maan hankintatoimenpiteitä.

5 5 Talonrakentaminen Uudisrakentamisen määrä lisääntyi kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa noin 16 % vuodentakaisesta; myönnetyt rakennusluvat lisääntyivät 3 % ja aloitukset vähenivät 3 %. Talonrakentamisen kasvu tasaantuu vähitellen, mutta jatkuu vahvana myös loppuvuonna ja jossain määrin vielä ensi vuonnakin. Kasvun painopiste siirtyy vähitellen vilkkaasta asuinrakennusten uudistuotannosta muun talonrakentamisen sekä korjaustoiminnan puolelle. Rakentamisen luottamusindikaattori koheni hieman toukokuussa. Rakennusyritysten tilauskanta on suuri, ja henkilöstömäärän odotetaan edelleen kasvavan lähikuukausina. Asuinrakentamisen aloitukset (m³) lisääntyivät kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa 16 % ja lukumääräisesti 9 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kaikkiaan vuonna 26 aloitetaan noin 35 asuntoa (viime vuonna asuntoa) ja vielä ensi vuonnakin lähes saman verran. Aloituksista liki puolet on omakotitaloja, vaikka tonttipula ja kohonneet tonttihinnat rajoittavat osaltaan kasvukeskusten pientalorakentamista. Rahalaitosten asuntolainakannan vuosikasvu pysyi huhtikuussa liki 16 prosentissa, vaikka uusien asuntolainojen korot nousivat edelleen hieman (keskikorko 3,54 %). Asuntovelallisten korkojen ja kuoletusten osuus käytettävissä olevista tuloista on noussut lähelle 3 prosenttia. Valtion tukemaa asuntotuotantoa käynnistetään suhdanneryhmän arvion mukaan tänä vuonna enää korkeintaan runsas 3 asuntoa, noin 1 asuntoa vähemmän kuin viime vuonna, sillä asuntotuotanto suuntautuu yhä enemmän markkinaehtoisesti rahoitettuihin omistusasuntoihin. Vuokra-asuntokannan riskit ovat lisääntyneet erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla, ja myös kasvukeskuksissa on lähinnä suuria vuokra-asuntoja tyhjillään. Valtion asuntorahasto käynnisti vuoden 25 lopulla ns. Käyttöaste-projektin, jossa on mukana 42 vuokra-asuntojen vajaakäytöstä kärsivää kuntaa. Lisäksi hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti vuoden 26 talousarviossa on osoitettu varoja kerrostalovaltaisten alueiden asuntokannan ja asuinympäristön kehittämiseen sekä otettu käyttöön myös aravavuokra-asuntojen purkuavustus sosiaalisten vuokra-asuntojen vähentyneen kysynnän alueilla. Asuntorahaston tietojen mukaan aravavuokra-asuntoja vapautuu käyttörajoituksista normaalien rajoitusaikojen päättyessä seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 66. Pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueen kunnissa vapautuvia asuntoja on runsas 16. Kun kasvavat alueet eivät pitkällä aikavälillä itse pysty kattamaan työvoimatarvettaan, vaan työvoimaa tarvitaan muualta maasta ja ulkomailta, on tärkeää säilyttää pääosa rajoituksista vapautuvista ara-asunnoista yhä vuokra-asuntoina, ja lisäksi huolehdittava myös muun monipuolisen vuokra-asuntotarjonnan riittävyydestä. Teollisuusrakentamisen aloitukset lisääntyivät alkuvuonna jonkin verran vuodentakaisesta ja koko vuonna teollisuusrakentamisen määrä lisääntyy tuntuvasti; esim. Olkiluodon ydinvoimalan mittavat rakennustyöt jatkuvat vuoden 29 puolelle saakka. Myös varastorakentamisen määrä kasvaa kuluvana vuonna, sillä aloitukset lisääntyivät vuonna 25 merkittävästi. Varastorakentamisen määrään vaikuttaa suurten logistiikkakeskittymien perustaminen. Liikerakentamisen aloitukset supistuivat tammi-maaliskuussa hieman viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Liikerakentaminen pysyy tänä ja ensi vuonna kuitenkin normaalia vilkkaampana. Liiketilojen vajaakäyttöaste on edelleen varsin matala. Toimistorakentamisen aloitukset kasvoivat alkuvuonna, mutta taso on yhä varsin matala. Hyvä suhdannetilanne, toimistotilojen vajaakäyttöasteen pieneneminen, ulkomaisten sijoittajien lisääntynyt kiinnostus suomalaisia kiinteistöjä kohtaan sekä toimistotiloilta edellytettyjen sijainti- ja laatuvaateiden lisääntyminen ovat tekijöitä, jotka vilkastuttavat toimistorakentamista tuntuvasti jo kuluvan vuoden, mutta myös ensi vuoden aikana. Julkisen palvelurakentamisen aloitukset olivat alkuvuonna suurin piirtein samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta rakentamisen ennustetaan alenevan kuluvana ja ensi vuonna. Maatalousrakentamisen aloitukset lisääntyivät alkuvuonna lievästi vuodentakaisesta. Tuotantomäärät ovat pysyneet jo kolmisen vuotta suunnilleen samansuuruisina, eikä rakennushalukkuudessa ennakoida suuria muutoksia kuluvana eikä ensi vuonnakaan. Pääkaupunkiseudulla on vuoden 26 loppupuoliskolla käynnistymässä merkittävästi enemmän hankkeita kuin vuotta aikaisemmin. Pääkaupunkiseudun uudistalonrakentamisen määrä on näin nousemassa 2-luvun alun tähän asti melko matalalta tasoltaan. Korjausrakentamisen samanaikainen vilkkaus ja kasvusuunta tuovat ongelmia työvoiman ja tarjonnan riittävyyteen.

6 6 Korjausrakentaminen Talojen korjausrakentamisen kysyntä on tällä hetkellä hyvin vilkasta ja kasvupaineita on edelleen mm. matalan korkotason, kotitalousvähennyksen yleistyneen käytön ja rakennuskannan ikääntymisen johdosta. Tarjousten saanti ja tekijöiden löytäminen jarruttaa kuitenkin kehitystä. Alalla vallitsee tuottajan markkinat etenkin kasvavilla alueilla. Vilkas uudisrakentaminen vie myös tilaa korjausrakentamisen kasvulta varsinkin tänä vuonna. Kasvu painottuu asuntojen korjauksiin. Kotitalouksista lähes 3 % suunnitteli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä asunnon korjausta varmuudella seuraavan puolen vuoden aikana. Vilkkaan asuntorakentamisen kaudella 196- ja 197-luvulla rakennetut asunto-osakeyhtiöt ovat tulossa korjausikään. Vuosittainen korjaustarve on noin 2 miljardia euroa. Myös toimitilojen korjaus on aktiivista. Vuokralaisten vaatimustaso kasvaa, tarjontaa on ja vanhanaikaiset tilat jäävät helposti tyhjilleen. Korjausikään on tulossa myös paljon julkista rakennuskantaa. Korjausrakentamiseen käytettävä rahamäärä (runsas 7 miljardia euroa vuonna 25) on jo lähes puolet talonrakentamiseen vuosittain käytetystä rahamäärästä, vaikkakin Suomi on jälkijunassa useisiin läntisen Euroopan maihin nähden. VTT:n ennusteen mukaan korjausrakentaminen lisääntyy seuraavan 1 vuoden aikana noin 4 % vuodessa 2. Kasvun hallittu toteutuminen edellyttää rakennusalan eri toimijoilta monipuolisia toimenpiteitä ja merkittäviä hankkeita tarjonnan, tiedon, osaamisen, ohjauksen, toimintatapojen, tuotteiden, teknologioiden sekä asenteiden kehittämiseksi. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne on jo kolmatta vuotta erinomainen, ja pysyy hyvänä myös ensi vuonna; vuosina alan tuotanto kasvoi keskimäärin 6 prosenttia vuodessa, ja kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli 6,3 %. Maa- ja vesirakennusalan näkymät (VTT) 3 VTT:n kyselyn mukaan infra-alan suhdannetilanne oli keväällä 26 hyvä, ja odotukset myös vuodelle 27 saldoluvun lievästä alenemisesta huolimatta - varsin luottavaiset. Alan kannattavuus on parantunut viime vuodesta ja sen odotetaan säilyvän hyvänä myös ensi vuonna. Rakennuttajien (kunnat, valtio ja yritykset) suhdannetilanne oli keväällä 26 edelleen hyvä, mutta odotukset vuodelle 27 ovat heikentyneet jossain määrin. Alan ongelmiksi koetaan kiire, rahoituksen niukkuus, kausivaihtelut sekä aikataulumuutokset. Suunnittelijoiden suhdannetilanne keväällä 26 oli hyvä, mutta odotukset vuodelle 27 ovat heikentyneet jossain määrin. Suurimpia ongelmia aiheuttavat hintakilpailu, projektivetäjien puute, suunnittelijoiden puute, kireät aikataulut ja lyhyet tilauskannat. Urakoitsijoiden suhdannetilanne oli keväällä 26 hyvä. Tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt ja tilausten kasvua tai ennallaan pysymistä lähikuukausina ennakoi 98 prosenttia vastaajista. Yritysten kapasiteetti on riittänyt toistaiseksi vastaamaan kysyntään, joskin kapasiteetin käyttöaste on varsin korkealla (88 %). Ammattityövoiman puute aiheuttaa pahimmat tuotantokapeikot. Peruskunnossapidon ja ylläpidon ohella alaa ovat vahvistaneet etenkin paikallisesti muutamat suuret kotimaiset investointihankkeet (mm. Vuosaaren satama liikennejärjestelyineen, E18-hankkeet sekä Olkiluodon ydinvoimalan infrarakentaminen). Osa suurista tiehankkeista on päättynyt, mutta uusina hankkeina ovat käynnistyneet suurhanke E18 Muurla Lohja ja Hakamäentien uudistus Helsingissä. Lisäksi Tampereen läntinen kehätie työllistää kuluvana vuonna edelleen merkittävästi. Vuosaaren satamaan johtavien valtion rata-, tie- ja vesiväylähankkeiden työt jatkuvat vuoteen 28. Helsingin omat satamarakennustyöt etenevät samanaikaisesti ja kaikkiaan tämän suuren maa- ja vesirakennusalan hankkeen kustannusarvio on noin puoli miljardia euroa. Ratainvestoinnit säilyvät kohtuullisella tasolla. Vesirakentamisessa on aluillaan Tornion sataman tuloväylän syventäminen. Infra-alan urakoitsijoiden työkantaan vaikuttaa myönteisesti myös vilkas talonrakentaminen. 2 Asuntorakentaminen vuoteen 225, kesäkuu 25. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 3 Maa- ja vesirakennusalan näkymät 1/26, kesäkuu 26. VTT, TAMK, Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry ja Liikenne- ja viestintäministeriö.

7 7 Vuoden 26 talousarviossa liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan sisältyy viiden uuden, yhteensä 258 milj. euron (ilman alv) hankkeen aloittaminen ja valtiontalouden kehyspäätöksessä vuodelle 27 viiden uuden, yhteensä 497 milj. euron (ilman alv) hankkeen aloittaminen. Nämä eri puolille maata jakaantuvat hankkeet ovat vuonna 26 aloitettavat Raahen meriväylä, Tampereen kehätien II vaihe, Oulun Hintta- Korvenkylä-tie, Ilmalan ratapiha ja Vihti-Pori -tie sekä vuonna 27 aloitettavat Seinäjoki-Oulu ratatyön ensimmäinen vaihe, Lappeenranta-Imatra tie, Lahti-Luumäki rata, Turunväylä-Vallikallio-tie ja Keski-Pasilan ratapiha. Vaalikaudella jo päätetyistä ja edellä mainituista uusista hankkeista seuraaville vaalikausille aiheutuvat yhteensä 13 hankkeen määrärahatarpeet ovat yhteensä noin 1 91 milj. euroa (sis. alv). Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon kasvu on jatkunut ripeänä alkuvuonna. Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus kasvoi tammi-huhtikuussa määrältään 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Rakennusmateriaalien menekki-indeksin mukaan tuotetoimitukset lisääntyivät samanaikaisesti 3,4 %; suurin nousu oli runkoaineissa. Betonituotteista sekä elementtien että valmisbetonin tuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa selvästi ja erityisesti julkisivuelementtien toimitusajat ovat pidentyneet. Keittiökalusteiden tuotanto lisääntyi vain prosentilla tammihuhtikuussa, mutta sen sijaan ikkunoiden tuotanto kasvoi peräti 17 % ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Rakennustuoteteollisuuden kannattavuus pysyi miltei ennallaan viime vuonna. Käyttökateprosentti oli 1,3 % ja liikevoitto 5,3 % liikevaihdosta. Kannattavuus parani hieman perusmateriaaliteollisuudessa, pysyi ennallaan puutuoteteollisuudessa ja heikkeni jonkin verran betoniteollisuudessa. EK:n toukokuisen suhdannetiedustelun mukaan rakennustuoteteollisuuden tuotanto on keväällä ollut kasvussa. Suhdannetilanne onkin selvästi normaalia parempi ja tilauskanta on vahvistunut. Myös odotukset lähikuukausille ovat valoisat. Rakennustuoteteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli RT:n kyselyn mukaan maaliskuussa keskimäärin 86 prosenttia ja kesään mennessä yritykset arvioivat kapasiteetin käyttöasteen kohoavan 97 prosenttiin. Puutuoteteollisuudessa kapasiteetti on kesällä tavanomaiseen tapaan täyskäytössä, rakennusmateriaaliteollisuuden käyttöaste kohoaa 96 prosenttiin ja betoniteollisuuden 93 prosenttiin. Teräsrakenneteollisuuden kapasiteetin arvioidaan olevan myös täyskäytössä kesällä. Syksyyn mennessä rakennustuoteteollisuuden kapasiteetin käyttöasteen ennustetaan alenevan hieman. Kapasiteettia voidaan teollisuudessa nostaa keskimäärin noin kuudennes lähinnä lisäämällä työvuoroja ja palkkaamalla lisätyövoimaa. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi oli toukokuussa 2,8 % vuodentakaista korkeammalla, mikä ylitti tuntuvasti kuluttajahintojen nousun; tarvikehinnat kohosivat 3,5 %, työkustannukset,5 % ja muut kustannukset 4,6 %. Työkustannuksiin on tulossa sopimuskorotus kesäkuussa 26. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi nousi toukokuussa 3,5 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta; asuinrakentamisen indeksi nousi 1,4 % ja toimitilarakentamisen indeksi,1 %. Arava- ja korkotukilainoitettujen asuntojen (pl. erityiskohteet) rakennuskustannusten 12 edellisen kuukauden keskiarvo oli huhtikuussa pääkaupunkiseudulla 2 91 /m 2 ja muualla maassa /m 2. Vuosinousu pääkaupunkiseudulla oli 5,1 % ja muualla maassa 4,4 %. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat nousivat kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa 1,3 % edellisestä neljänneksestä ja 9,5 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat edellisestä neljänneksestä 1,4 % ja vuositasolla 11,2 %, sekä muualla maassa vastaavasti 1,3 % ja 7,8 %. Pääkaupunkiseudun nimelliset neliöhinnat, /m 2, olivat kaksinkertaiset muuhun Suomeen verrattuna. Koko maan pientalotonttien hinnat nousivat kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin 5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pääkaupunkiseudulla tonttien hinnat laskivat noin 3 %, kehyskunnissa nousua oli puolisen prosenttia. Maarakennuskustannusindeksi oli huhtikuussa 6,1 % vuodentakaista korkeampi, ja kustannusten nousu vaihteli työlajeittain sillanrakennustöiden 2,4 prosentista päällystystöiden 11,8 prosenttiin. Eniten kallistuivat oman kaluston kustannukset (9,1 %) sekä materiaalikustannukset (6,3 %). Oman kaluston kustannuksiin vaikutti varsinkin polttoaineiden ja energian hintojen 21 prosentin nousu. Materiaalikustannuksiin vaikuttivat erityisesti bitumi- ja muovituotteet, joiden hinnat nousivat 23,6 % vuodentakaisista luvuista. Maarakentamisen konekustannusindeksi nousi 6,5 % viime vuoden huhtikuusta.

8 Työvoima 8 Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli kuluvan vuoden tammitoukokuussa keskimäärin 15 8 eli 5 6 suurempi (talonrakentaminen 4, maa- ja vesirakentaminen 1 6) kuin vastaavana aikana vuonna 25. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä työministeriön rekisteritilaston mukaan - oli puolestaan toukokuun lopussa 13 2 ja maa- ja vesirakentamisessa 2 6, kun luvut vuotta aiemmin olivat 14 9 ja Avoimet työpaikat lisääntyivät talonrakentamisessa 18 % ja maa- ja vesirakentamisessa 14 %. Rakennusalan työvoiman kysyntä pysyy kuluvana ja ensi vuonna varsin vilkkaana. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat ovat selvästi lisääntyneet, joskin ulkomaisen työvoiman käyttö pienentää lähinnä Helsingin seudun työvoimaniukkuutta. Myös ikääntyneiden lisääntynyt rekrytointi osoittaa alan työvoimavarannon vähenemistä. Erityisen huolestuttavaa on, että lisääntyvä osa rakennustöistä tehdään valvonnan tehostamisesta huolimatta harmailla työmarkkinoilla tai epämääräisillä työehdoilla. On toivottavaa, että uusista EU-maista tuleva työvoima rekrytoidaan työvoiman vapaata liikkuvuutta rajoittaneen siirtymäaikalain lakattua alkaen - enenevässä määrin suoraan suomalaisten yritysten palvelukseen.

9 Liite 1. Pentti Forsman Kaavoituksen jäykkyys, asuntojen hinnat ja tulonjako Yhdysvalloissa Asuntojen hinnat ovat viime vuosina nousseet Yhdysvalloissa, osin jopa nopeammin kuin Suomessa. Suurkaupunkialueittain eli metropoleittain (noin 3 kpl) tarkasteltuna kehitys on kuitenkin ollut hyvin epäyhtenäistä. Joissakin metropoleissa hinnat ovat vuosien välillä nousseet hyvin maltillisesti rakennuskustannusten tahdissa, kun taas muutamissa suurkaupungeissa, kuten San Fransiscossa, asuntojen hinnat ovat nousseet 2-3 kertaa nopeammin kuin uustuotannon kustannukset. Edward Glaeser, Joseph Gyourko ja Raven Saks 1 ovat tutkineet Yhdysvaltojen asuntojen hintojen erilaisen nousun syitä. Heidän mukaansa niiden taustalla eivät suinkaan ole erot työpaikkojen kasvussa, vaan erot hintojen nousuvauhdissa aiheutuvat alueiden vanhojen asukkaiden erilaisesta kyvystä estää uusien asuntojen rakentaminen. Toisin sanoen hintojen nousua selittävät metropolien uusien asuntojen tarjontatekijät parhaiten, kun laadun ja asuntojen koon muutokset huomioidaan. Aiempina vuosikymmeninä (195-6-luvulla) tulojen kasvu heijastui laatuun ja asunnon koon lisäykseen, ei niinkään laatuvakioituun hintaan. Verrattuna aiempiin vuosikymmeniin useissa metropoleissa asuntorakentamisen estävä kansalaisaktivismi on kiihtynyt viime vuosina 2. Tutkimuksen mukaan vielä 195-ja 6-luvulla omakotitalojen hinnat olivat keskimäärin alle uustuotannon kustannusten suurimmassa osassa metropoleja. Ilmiö kuvastanee suhteellisen vapaata tonttimaan tarjontaa, jolloin kysynnän lisäys heijastui uusien asuntojen rakentamiseen, ei hintoihin. Asunnon hintahan koostuu kahdesta osasta, alla olevan maan hinnasta ja rakennuskustannuksista. Jos maa on halpaa, vanhojen talojen hinnat ovat alemmat kuin uusien. Vuonna 2 enää vain muutaman metropolin alueella omakotitalojen keskimääräiset hinnat alittivat rakennuskustannukset, joskin Glaeserin ja muiden aineiston mukaan useimpien metropolien asuntohintojen nousu suhteessa rakennuskustannuksiin oli jäänyt suhteellisen vaatimattomaksi verrattuna joihinkin Kalifornian metropoleihin. Viime vuosien asuntohintojen ja vuokrien nousu on Yhdysvalloissa lisäämässä myös köyhyyttä, kun tonttimaan tarjonnan vähäisyys heijastuu kumpaankin. Nandinee Kuttyn (25) 3 mukaan noin joka kolmas lähellä köyhyysrajaa oleva kotitalous kärsi juuri korkeista asumiskustannuksista. Vanhan asuntokannan hintojen nousun aiheuttamat hyvinvointitappiot kotitalouksille ovat sinällään vähäiset, kun yksi ostaa ja toinen kotitalous myy. Suurimmat ongelmat hintojen noususta koituvatkin niille, joilla ei ennestään ole syystä tai toisesta ollut asuntoa. Samoin muutto työn mukana matalan hintatason (ja työttömyyden) alueelta korkean hintatason alueelle vaikeutuu. Osa muuttajan tulojen kasvusta meneekin alueen vanhojen asukkaiden tai maanomistajien hyödyksi. Yhdysvalloissa ilmenneet ongelmat tonttimaan tarjonnan puutteista ovat monessa suhteessa siirrettävissä Suomeen. 1 Glaeser, Gyourko and Saks (25) Why have housing prices gone up? NBER, wp Tutkimuksessa tarkastellaan omakotitalojen hintoja, kuten Yhdysvalloissa on tapana. Katso myös OECD Economic Outlook December 25, Recent House Price Developments: The role of fundamentals. Box III. 2. Regional Housing Markets in the United States. p Katso Glaeser, Gyourko and Saks (23) Why Is Manhattan So Expensive? Regulation and the Rise in Housing Prices, NBER wp Nadinee K. Kutty (25) A New Measure of Housing Affordability; Estimates and Analytical Results, Housing Policy Debate, Vol 16 Issue 1

10 Kuvioliite: kesäkuu 26 1 milj. m3 8 KOKO TALONRAKENNUSTUOTANTO 4 neljänneksen liukuva summa myönnetyt luvat aloitetut valmistuneet milj. m3 3 ASUINRAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 14 TEOLLISUUSRAKENNUKSET (pl. varastot) 4 neljänneksen liukuva summa myönnetyt luvat aloitetut valmiit myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 JULKISET RAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa milj.m3 VARASTORAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa myönnetyt luvat aloitetut valmiit myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 7 LIIKERAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 4 TOIMISTORAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa myönnetyt luvat aloitetut valmiit myönnetyt luvat aloitetut valmiit

11 Kuvioliite: kesäkuu 26 2 ASUNTOJEN HINNAT Neljännesvuosittain 198 = Asuntojen nimellishinnat 1) 2) ) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, 2) deflatoituna ansiotasoindeksillä /VM/KO/ UL(Lähde: TK) xls 21 Asuntojen reaalihinnat ja asuntoinvestoinnit Neljännesvuosittain 198 = Asuntojen reaalihinnat 1) Asuntoinvestoinnit 2) ) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, deflatoituna kuluttajahintaindeksillä. 2) 4 neljänneksen liukuva keskiarvo /VM/KO/UL (Lähde: TK) xls ASUNTOLAINOJEN KEHITYS SUOMESSA Asuntolainakannan kuukausimuutos 1) (vasen ast.) Uusien asuntolainasopimusten keskikorko (oikea ast.) Lähde: Suomen Pankki. 1) Asuntolainakannan kuukausimuutos on kausipuhdistetun nettovirran 3 kk:n liukuva keskiarvo

12 Kuvioliite: kesäkuu 26 3 KERROSTALOASUNTOJEN NIMELLISHINNAT euroa / m Pääkaupunkiseutu Koko maa Muu Suomi Asuntojen hintojen neljännesvuositilasto on uudistettu /VM/KO/UL (Lähde: TK: 26:I) xls 3 KERROSTALOASUNTOJEN NIMELLISHINNAT euroa / m2 Helsinki Espoo ja Kauniainen Vantaa HUOM: Laskutapa muuttunut vuoden 2 alusta lähtien /VM/KO/UL (Lähde: TK, 26:I) 12237,xls Asuntohinnat ja reaalikorko 15 Asuntojen nimellishintojen muutos, % (vasen asteikko) Asuntolainojen reaalikorko, % (oikea asteikko) Asuntolainojen reaalikorko = asuntolainakannan keskikorko miinus asuntohintojen muutos. -1 Lähteet: TK, SP /VM/KO/UL xls

13 Kuvioliite: kesäkuu Tonttien reaalihinnat 1998 = 1 pääkaupunkiseutu kehyskunnat koko maa muu Suomi Lähde: Tilastokeskus /VM/KO/UL xls 3 Asuntohinnat, urakkatarjoushinnat, tonttien hinnat (PKS) ja rakennuskustannukset (koko maa) 1998 = 1 Kiinteistöjen hintaindeksi, tontit; Pääkaupunkiseutu Asuntohinnat (pääkaupunkiseutu); Talonrakentamisen tarjoushintaindeksi (pääkaupunkiseutu); Rakennuskustannusindeksi (koko maa); kokonaiskustannukset /VM/KO/UL (Lähteet: TK, Rapal) xls

14 Kuvioliite: kesäkuu Maanrakennuskustannusindeksi 2 = 1 Päällystystyöt Kunnossapito Sillanrakennustyöt Kokonaisindeksi /VM/KO/UL, lähde: TK (26:5) xls 16 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2 = Polttoaineet Palkat Kokonaisindeksi /VM/KO/UL, lähde: TK (26:5) xls 18 RAKENNUSTOIMINNAN TYÖLLISET 1 henkeä 16 Talonrakennus Maa- ja vesirakennus Lähde: Tilastokeskus

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT MVR tuotanto laskee selvästi 2009 2011 (indeksi 2000=100) 106 104 102 100 98 96 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskuksen tietojen pohjalta

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 Yhteensä 28,8 mrd. Talonrakentaminen 22,5 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

RAKENTAMINEN 2009-2010 Rakentaminen alamäessä, työttömyys lisääntyy

RAKENTAMINEN 2009-2010 Rakentaminen alamäessä, työttömyys lisääntyy Rakennusalan suhdanneryhmä 19.8.29 RAKENTAMINEN 29-21 Rakentaminen alamäessä, työttömyys lisääntyy 2 Rakennusalan suhdanneryhmä: Pentti Vesterinen, pj. Pentti Forsman Kai Karsma Ari Laine Timo Myllys Mikael

Lisätiedot

Rakennusalan suhdannenäkymät

Rakennusalan suhdannenäkymät Rakennusalan suhdannenäkymät Bo Salmén Bo Salmén 9.5.2012 1 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, RT 2 3 Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset,

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Yhdysvaltain talous jatkaa vakaata kasvuaan Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Rakennusalan. Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén

Rakennusalan. Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén Rakennusalan suhdannenäkymät ät Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén Kokonaistuotannonja rakentamisen kehitys Suomessa Vuoden 2013 alun talouskasvu jää vaimeaksi Luottamus talouteen vahvistuu vähitellen

Lisätiedot

Onko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta

Onko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta Onko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja Kiinteistöt ja rakentaminen VTT TALOYHTIÖPÄIVÄ, WANHA SATAMA 23.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Talouden

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla Kim Kaskiaro / RKo 4.10.2013 Lausunto 1 (3) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä 3.10.2013 1 Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä Pekka Pajakkala johtava asiantuntija VTT TAPRE päätösseminaari 3.10.20134, Tampere 3.10.2013 2 VTT on kumppanisi kestävän ja älykkään

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden kevään 2013 suhdannekatsaus. Rakennusteollisuus RT ry:n suhdannejulkistus 22.4.2013

Rakennusteollisuuden kevään 2013 suhdannekatsaus. Rakennusteollisuus RT ry:n suhdannejulkistus 22.4.2013 Rakennusteollisuuden kevään 2013 suhdannekatsaus Rakennusteollisuus RT ry:n suhdannejulkistus 22.4.2013 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys Suomessa Vuoden 2013 alun talouskasvu jää vaimeaksi. Rakentamisessa

Lisätiedot

Pekka Pajakkala 8.11.2012 1 Rakentamisen suhdannenäkymät - rakennuskoneiden näkökulma

Pekka Pajakkala 8.11.2012 1 Rakentamisen suhdannenäkymät - rakennuskoneiden näkökulma Pekka Pajakkala 8.11.2012 1 Rakentamisen suhdannenäkymät - rakennuskoneiden näkökulma Pekka Pajakkala, VTT XXXVII RAKENNUSKONEPÄIVÄT 8.-9.11.2012 Pekka Pajakkala 8.11.2012 2 Rakentamisen suhdannenäkymät

Lisätiedot

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

RAKENTAMINEN 2010-2011 asuntorakentaminen vahvassa nousussa, muun rakentamisen lasku pysähtymässä

RAKENTAMINEN 2010-2011 asuntorakentaminen vahvassa nousussa, muun rakentamisen lasku pysähtymässä Rakennusalan suhdanneryhmä 17.8.21 RAKENTAMINEN 21-211 asuntorakentaminen vahvassa nousussa, muun rakentamisen lasku pysähtymässä 2 Rakennusalan suhdanneryhmä: Sari Sontag, pj. Pentti Forsman Kai Karsma

Lisätiedot

5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin

5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin 5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin 5.12.2012 Pekka Pajakkala, Markku Riihimäki & Erkki Lehtinen,VTT Talous

Lisätiedot

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT 1 VTT lyhyesti Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Asiakastoimialat Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA 1 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTO- KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät. - rakennuskoneiden käytön näkökulma. Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät. - rakennuskoneiden käytön näkökulma. Rakentamisen suhdannenäkymät Pekka Pajakkala 7.11.213 1 Pekka Pajakkala 7.11.213 2 Rakentamisen suhdannenäkymät Pekka Pajakkala, VTT Rakentamisen suhdannenäkymät - rakennuskoneiden käytön näkökulma 7.11.213 Pekka Pajakkala, johtava

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA 162 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTOKÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n JULKISIVUKORJAUKSEN HAASTEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 RIL Talonrakennusjaosto Mikko Tarri / A-Insinöörit

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve - rakennetaanko ja korjataanko Suomessa asuntoja riittävästi Pekka Pajakkala VTT OP-Pohjola-ryhmän Asuntoseminaari, Kuopio 10.8.2010 Pekka Pajakkala 10.8.2010 2 Asuntojen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/Ekonomistit 1.4.2014. OP-Pohjola

Asuntomarkkinakatsaus/Ekonomistit 1.4.2014. OP-Pohjola Asuntomarkkinakatsaus/Ekonomistit 1.4.2014 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoista 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat 6. Asuntolainojen

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla Anu Kärkkäinen / RKo 8.10.2014 Lausunto 1 (3) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-3/211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä tammi-maaliskuun osavuosikatsauksessa Alkuvuoden tappio johtuu infratoiminnan kausiluonteisuuudesta. Työkausi on jo osin

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2013. Rakennusteollisuus RT ry 22.10.2013

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2013. Rakennusteollisuus RT ry 22.10.2013 Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2013 Rakennusteollisuus RT ry 22.10.2013 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs Rakentamisessa pudottu osin

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 2003...2008

Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 2003...2008 Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa 23...28 13.6.23 toinen täydennetty versio Eero Nippala, VTT Tampere, puh 4 546174 Taustaa Kesäkuussa 21 päätös: Kerava

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry 23.4.2013 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito

Lisätiedot

Asumisen näkymät Helsingin seudulla tulevalla valtuustokaudella

Asumisen näkymät Helsingin seudulla tulevalla valtuustokaudella Asumisen näkymät Helsingin seudulla tulevalla valtuustokaudella Kommenttipuheenvuoro Jukka Terhonen Rak tsto Palmberg Oy TRT asuntotuotantoryhmä EK:n suhdannebarometri, rakennusteollisuus Tuotannon kasvun

Lisätiedot

Taku -tiedote I / 2004

Taku -tiedote I / 2004 8.2.2004 Taku -tiedote I / 2004 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuokra-asuntomäärä kasvoi ja Lumo laajensi asumisen palveluita Liikevaihto 1.1. 30.9.2014 miljoonaa euroa +7,5%

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun rakentaminen hiljenee edelleen

Pääkaupunkiseudun rakentaminen hiljenee edelleen 1(5) Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry 19.03.2013 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSMARKKINAT SUHDANNETIEDOTE I/2013 Pääkaupunkiseudun rakentaminen hiljenee edelleen Talonrakentaminen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Korjausrakentamisen näkymät ja rooli - miten Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa

Korjausrakentamisen näkymät ja rooli - miten Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa Korjausrakentamisen näkymät ja rooli - miten Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Asiakasjohtaja Pekka Pajakkala, VTT 19/1/2010 2 Esityksen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Heinäkuu 213 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan ympäristövaliokunta 11.10.2013 Harri Hiltunen

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 214 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Rakennusalan suhdanneryhmä 29.1.2002. Rakentaminen 2002

Rakennusalan suhdanneryhmä 29.1.2002. Rakentaminen 2002 Rakennusalan suhdanneryhmä 29.1.2002 Rakentaminen 2002 Rakennusalan suhdanneryhmän jäsenet Pentti Vesterinen, pj. Timo Airaksinen Ari Laine Veikko Lampinen Kari Matikainen Timo Myllys Pekka Pajakkala Pekka

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Asunto- ja ympäristöjaosto

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 27.8.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 27.8.2015 2 Maanlaajuinen toiminta hyvillä sijainneilla Asuntojen jakauma Pääkaupunkiseutu 16 800 Muu Etelä-Suomi 8 500 Länsi-Suomi

Lisätiedot

RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ

RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ 13.2.214 RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ RAKENTAMINEN 214 Asuntoaloitusten pohja saavutetaan Asuntojen korjaaminen kasvaa jo selvästi uudisrakentamista suuremmaksi Toimitilarakentaminen kääntyy kasvuun Infran

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet kevät 2014. Rakennusteollisuus RT ry 15.4.2014

Rakennusteollisuuden suhdanteet kevät 2014. Rakennusteollisuus RT ry 15.4.2014 Rakennusteollisuuden suhdanteet kevät 2014 ry 15.4.2014 ry:n hallituksen puheenjohtaja, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs Rakentamisessa pudottu 90-luvun laman jälkimaininkien tasolle Talonrakentamisen

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Asuntojen hintakehitys

Asuntojen hintakehitys Kulutuksen ja asumisen hinnat Asuntojen hintakehitys Katsaus 29.10.2004 Tiedustelut Förfrågningar nquiries: sähköposti: asuminen.tilasto@tilastokeskus.fi Mikko Saarnio (09) 174 62 Annika Klimenko (09)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Valmistuneet asunnot v. 2012¹, lkm

Valmistuneet asunnot v. 2012¹, lkm 1 Luonnos ASUNTOREFORMIYHDISTYS RY. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Yleistä Vuonna 2012 valmistunut asuntotuotanto oli edellisen vuoden tapaan korkealla tasolla. Korkeaan määrään vaikutti vielä vuosina

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

INFRA ALAN NÄKYMÄT. Heikki Jämsä, Infra ry 22.1.2009 PANK menetelmäpäivä. JYRKI KATAINEN Savon Sanomat 14.12.2008

INFRA ALAN NÄKYMÄT. Heikki Jämsä, Infra ry 22.1.2009 PANK menetelmäpäivä. JYRKI KATAINEN Savon Sanomat 14.12.2008 INFRA ALAN NÄKYMÄT Heikki Jämsä, Infra ry 22.1.2009 PANK menetelmäpäivä JYRKI KATAINEN Savon Sanomat 14.12.2008 Kataisen mielestä tulevien rakennushankkeiden käynnistämistä voidaan aikaistaa vasta kun

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2013 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2013 Lisätietoja: Suhdannebarometri Elokuu 213 Suhdannebarometri Elokuu 213 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 25 26 27 28

Lisätiedot