RAKENTAMINEN väliraportti Kasvu jatkuu vahvana

Transkriptio

1 Rakennusalan suhdanneryhmä RAKENTAMINEN väliraportti Kasvu jatkuu vahvana

2 2 Rakennusalan suhdanneryhmä: Pentti Vesterinen, pj. Pentti Forsman Jouko Kangasniemi Ari Laine Timo Myllys Jukka Oikarinen Mikko Ojajärvi Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Bo Salmén Raimo Seppälä Timo Tähtinen Ulla Luukkonen, siht. Valtiovarainministeriö Suomen Pankki Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Valtion asuntorahasto, ARA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tilastokeskus Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Valtiovarainministeriö Rakennusteollisuus RT ry Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto ry, RAKLI Ympäristöministeriö Valtiovarainministeriö Infrajaosto: Pentti Vesterinen, pj. Tapani Karonen Eero Nippala Pekka Pajakkala Juha Parantainen Bo Salmén Esko Tainio Ulla Luukkonen, siht. Valtiovarainministeriö Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry TAMK VTT Liikenne- ja viestintäministeriö Rakennusteollisuus RT ry Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö

3 3 14 RAKENNUSTOIMINNAN VOLYYMI 2 = ** Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Maailmantalouden kasvun ennakoidaan pysyvän ripeänä vuonna 26, vaikka öljyn hinta on varsin korkea. OECD-maiden talouskasvu on keskimäärin 3 prosenttia, mutta euroalueella tuotannon elpymisestä huolimatta - prosenttiyksikön vähemmän. Suomen kokonaistuotanto lisääntyy arviolta lähes 4 prosenttia, sillä teollisuuden suhdannekuva on erittäin vahva, rakentamisen tilauskanta normaalia parempi ja palvelualojen luottamus vakaa. Lisäksi kasvulukuihin vaikuttaa edellisvuoden työsulkujen aiheuttama vertailutason aleneminen. Rakennusalan suhdanneryhmän arvion mukaan talonrakentaminen lisääntyy kuluvana vuonna 5 prosenttia ja jonkin verran myös ensi vuonna. Yhä matala korkotaso, pidentyneet laina-ajat ja kuluttajien vahva luottamus omaan talouteensa pitävät asuinrakentamisen vilkkaana niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. Myös teollisuus- ja liikerakentaminen lisääntyvät, mutta toimistorakentaminen pysyy vähittäisestä elpymisestään huolimatta vielä melko vähäisenä. Maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne on jo pari vuotta ollut erittäin hyvä ja kasvu jatkuu ainakin kuluvana vuonna. Työvoiman kysyntä lisääntyy kaikessa rakentamisessa ja ammattitaitoisesta työvoimasta on tuntuvaa niukkuutta etenkin etelän kasvukeskuksissa. Myös muut kuin työvoimaresurssit ovat tiukoilla. Suositukset Ryhmä pitää entistä tärkeämpänä, että omistusasuntojen markkinoihin tällä hetkellä liittyvät riskit (asuntolainojen korkotason nousu, korkeat asunto- ja tonttihinnat, asuntojen myyntiaikojen piteneminen) tiedostetaan niin asunnon hankkijoiden, pankkien kuin asunnonvälittäjienkin keskuudessa. Ryhmän mielestä niin julkisissa kuin yksityisissä rakennuskohteissa tulisi pidättäytyä rakennustöiden aloituksista, ellei kohtuuden rajoissa olevia urakkatarjouksia saada kilpailuttamalla aikaan. Riittävän kaavoituksen ja asuntotonttien tarjonnan toteutumista on seurattava kiinteästi. Mikäli osoittautuu, että tähänastiset toimet (ml. jo valmistellut lakimuutokset) eivät riitä, on valmistauduttava kaavoitusvastuiden ja -oikeuksien velvoittavampaan tarkistamiseen sekä myös lakimuutoksiin, joilla varmistetaan nopea kaavoitusprosessi.

4 4 Kiinteistöverossa tulisi kovan kysynnän ja niukan tarjonnan alueilla lisätä rakentamattomille tonteille muodostuvaa rasitetta, jotta tonttikauppa vilkastuisi. Tavanomaista suuremmasta väestökasvusta kunnille aiheutuvat lisäkustannukset tulee ottaa valtionosuusjärjestelmän laskelmissa riittävässä määrin huomioon. Sillä vahvistetaan kasvukuntien halukkuutta aktiiviseen ja vastuuntuntoiseen kaavoitusmonopolin hoitamiseen. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliitot olisi yhdistettävä maan suurimman työssäkäynti- ja kasvualueen kaavoitustavoitteiden yhtenäistämiseksi. Ympäristökeskuksen ja erityisesti museoviraston kuulemista olisi selkeytettävä kaavavalmistelussa. Pyrkimyksenä tulee olla, etteivät ko. viranomaiset hidasta kaavavalmistelua vasta kaavoituksen loppuvaiheessa esille otettavilla perusteilla. On tärkeää, että valtio nopeuttaa muista tarpeistaan vapautuvien maidensa kaavoittamista ja saattamista asuntorakentamisen käyttöön yhteistyössä kuntien kanssa, Helsingin seutua koskevan yhteistyöasiakirjan periaatteiden mukaisesti. Kyseiset alueet olisi keskitettävä valtion rakennusvarallisuuden hallinnasta vastaavalle Senaatti-kiinteistöille, ja kaavoitettavista alueista olisi laadittava valtion ja ao. kuntien kesken maankäyttösopimukset 1. Valtion korjausavustuksissa tulisi nykyisen suhdannetilanteen takia toteuttaa pidättyvää linjaa ja kohdentaa avustukset ensisijaisesti erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen sekä asuntopoliittisesti muutoin perusteltaviin kohteisiin. Ryhmä pitää tärkeänä korjausrakentamisen palvelutarjonnan, laadun ja tuottavuuden parantamiseen kohdistuvien toimenpiteiden käynnistämistä, sillä tarjouksia ja tekijöitä korjaamiseen on yhä vaikeampi saada ja hinnat nousevat. Alalle tarvitaan lisää tietoa ja osaamista, nykyistä monipuolisempaa palvelutarjontaa, asiakaslähtöisiä toimintatapoja, uusia sopimusmenettelyjä, nopeampia toteutusprosesseja sekä uutta teknologiaa. Ryhmä on yhä erittäin huolestunut harmaan talouden määrästä ja vaikutuksesta rakentamiseen. Vaikka torjuntatyö on rakennusyritysten omien menettelyjen ja viime helmikuun alusta voimaan tulleen henkilötunnisteita koskevan velvoitteen myötä tehostunutkin, on viranomaisvalvonnan ja viranomaisten yhteistyön kehittämisessä yhä tuntuvasti tehostamisen tarvetta. On toivottavaa, että rakennusyritykset lisäävät - uusia EU-maita koskevan siirtymäaikalain viimekeväisen päättymisen jälkeen ulkomaisten työntekijöiden rekrytointia ja vähentävät siirtymäaikalain aikana yleistynyttä työvoiman vuokrausyritysten käyttöä. Ryhmä pitää ensisijaisen tärkeänä, että rakennustyömaiden työnjohtotehtävissä toimivien pahenevaa työvoimavajetta helpotetaan. Ammattikorkeakoulujen opetusohjelmia tulisi muuttaa niin, että alan insinöörikoulutuksessa kiinnitetään valinnaisesti entistä enemmän huomiota työnjohdolliseen puoleen. Maa- ja vesirakentamisessa ei tulisi tehdä uusia suurten kohteiden aloituspäätöksiä tänä eikä ensi vuonnakaan, koska alan kapasiteetin käyttöaste on tietyissä työlajeissa jo päätettyjen hankkeiden perusteella varsin korkea myös vuonna 27 ja etenkin vuonna 28. Suurten hankkeiden tarjouspyyntöajankohdat suositellaan ajoitettavaksi maalis-kesäkuun ulkopuolelle, sillä alan kausivaihtelut ovat suuret. Varsinkin ST -urakat (Suunnittele ja toteuta) työllistävät tarjouslaskijoita ja suunnittelijoita paljon. Tulevaan hallitusohjelmaan tulisi sisällyttää asuntopoliittiset tavoitteet, joissa aiempaa kokonaisvaltaisemmin otetaan huomioon asuntomarkkinoiden nopea rakennemuutos ja sen edellyttämät painotukset asuntomarkkinoiden paremman tasapainon ja vakauden turvaamiseksi. Myös monipuolista vuokraasuntotarjontaa on tärkeää vaalia mm. työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi. 1 Valtion maiden osuus kaavoitettavasta maavarannosta on suhteellisen vähäinen, joten niiden käyttöönotto ainoastaan täydentää muita ensisijaisempia kaavoitettavan maan hankintatoimenpiteitä.

5 5 Talonrakentaminen Uudisrakentamisen määrä lisääntyi kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa noin 16 % vuodentakaisesta; myönnetyt rakennusluvat lisääntyivät 3 % ja aloitukset vähenivät 3 %. Talonrakentamisen kasvu tasaantuu vähitellen, mutta jatkuu vahvana myös loppuvuonna ja jossain määrin vielä ensi vuonnakin. Kasvun painopiste siirtyy vähitellen vilkkaasta asuinrakennusten uudistuotannosta muun talonrakentamisen sekä korjaustoiminnan puolelle. Rakentamisen luottamusindikaattori koheni hieman toukokuussa. Rakennusyritysten tilauskanta on suuri, ja henkilöstömäärän odotetaan edelleen kasvavan lähikuukausina. Asuinrakentamisen aloitukset (m³) lisääntyivät kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa 16 % ja lukumääräisesti 9 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kaikkiaan vuonna 26 aloitetaan noin 35 asuntoa (viime vuonna asuntoa) ja vielä ensi vuonnakin lähes saman verran. Aloituksista liki puolet on omakotitaloja, vaikka tonttipula ja kohonneet tonttihinnat rajoittavat osaltaan kasvukeskusten pientalorakentamista. Rahalaitosten asuntolainakannan vuosikasvu pysyi huhtikuussa liki 16 prosentissa, vaikka uusien asuntolainojen korot nousivat edelleen hieman (keskikorko 3,54 %). Asuntovelallisten korkojen ja kuoletusten osuus käytettävissä olevista tuloista on noussut lähelle 3 prosenttia. Valtion tukemaa asuntotuotantoa käynnistetään suhdanneryhmän arvion mukaan tänä vuonna enää korkeintaan runsas 3 asuntoa, noin 1 asuntoa vähemmän kuin viime vuonna, sillä asuntotuotanto suuntautuu yhä enemmän markkinaehtoisesti rahoitettuihin omistusasuntoihin. Vuokra-asuntokannan riskit ovat lisääntyneet erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla, ja myös kasvukeskuksissa on lähinnä suuria vuokra-asuntoja tyhjillään. Valtion asuntorahasto käynnisti vuoden 25 lopulla ns. Käyttöaste-projektin, jossa on mukana 42 vuokra-asuntojen vajaakäytöstä kärsivää kuntaa. Lisäksi hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti vuoden 26 talousarviossa on osoitettu varoja kerrostalovaltaisten alueiden asuntokannan ja asuinympäristön kehittämiseen sekä otettu käyttöön myös aravavuokra-asuntojen purkuavustus sosiaalisten vuokra-asuntojen vähentyneen kysynnän alueilla. Asuntorahaston tietojen mukaan aravavuokra-asuntoja vapautuu käyttörajoituksista normaalien rajoitusaikojen päättyessä seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 66. Pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueen kunnissa vapautuvia asuntoja on runsas 16. Kun kasvavat alueet eivät pitkällä aikavälillä itse pysty kattamaan työvoimatarvettaan, vaan työvoimaa tarvitaan muualta maasta ja ulkomailta, on tärkeää säilyttää pääosa rajoituksista vapautuvista ara-asunnoista yhä vuokra-asuntoina, ja lisäksi huolehdittava myös muun monipuolisen vuokra-asuntotarjonnan riittävyydestä. Teollisuusrakentamisen aloitukset lisääntyivät alkuvuonna jonkin verran vuodentakaisesta ja koko vuonna teollisuusrakentamisen määrä lisääntyy tuntuvasti; esim. Olkiluodon ydinvoimalan mittavat rakennustyöt jatkuvat vuoden 29 puolelle saakka. Myös varastorakentamisen määrä kasvaa kuluvana vuonna, sillä aloitukset lisääntyivät vuonna 25 merkittävästi. Varastorakentamisen määrään vaikuttaa suurten logistiikkakeskittymien perustaminen. Liikerakentamisen aloitukset supistuivat tammi-maaliskuussa hieman viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Liikerakentaminen pysyy tänä ja ensi vuonna kuitenkin normaalia vilkkaampana. Liiketilojen vajaakäyttöaste on edelleen varsin matala. Toimistorakentamisen aloitukset kasvoivat alkuvuonna, mutta taso on yhä varsin matala. Hyvä suhdannetilanne, toimistotilojen vajaakäyttöasteen pieneneminen, ulkomaisten sijoittajien lisääntynyt kiinnostus suomalaisia kiinteistöjä kohtaan sekä toimistotiloilta edellytettyjen sijainti- ja laatuvaateiden lisääntyminen ovat tekijöitä, jotka vilkastuttavat toimistorakentamista tuntuvasti jo kuluvan vuoden, mutta myös ensi vuoden aikana. Julkisen palvelurakentamisen aloitukset olivat alkuvuonna suurin piirtein samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta rakentamisen ennustetaan alenevan kuluvana ja ensi vuonna. Maatalousrakentamisen aloitukset lisääntyivät alkuvuonna lievästi vuodentakaisesta. Tuotantomäärät ovat pysyneet jo kolmisen vuotta suunnilleen samansuuruisina, eikä rakennushalukkuudessa ennakoida suuria muutoksia kuluvana eikä ensi vuonnakaan. Pääkaupunkiseudulla on vuoden 26 loppupuoliskolla käynnistymässä merkittävästi enemmän hankkeita kuin vuotta aikaisemmin. Pääkaupunkiseudun uudistalonrakentamisen määrä on näin nousemassa 2-luvun alun tähän asti melko matalalta tasoltaan. Korjausrakentamisen samanaikainen vilkkaus ja kasvusuunta tuovat ongelmia työvoiman ja tarjonnan riittävyyteen.

6 6 Korjausrakentaminen Talojen korjausrakentamisen kysyntä on tällä hetkellä hyvin vilkasta ja kasvupaineita on edelleen mm. matalan korkotason, kotitalousvähennyksen yleistyneen käytön ja rakennuskannan ikääntymisen johdosta. Tarjousten saanti ja tekijöiden löytäminen jarruttaa kuitenkin kehitystä. Alalla vallitsee tuottajan markkinat etenkin kasvavilla alueilla. Vilkas uudisrakentaminen vie myös tilaa korjausrakentamisen kasvulta varsinkin tänä vuonna. Kasvu painottuu asuntojen korjauksiin. Kotitalouksista lähes 3 % suunnitteli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä asunnon korjausta varmuudella seuraavan puolen vuoden aikana. Vilkkaan asuntorakentamisen kaudella 196- ja 197-luvulla rakennetut asunto-osakeyhtiöt ovat tulossa korjausikään. Vuosittainen korjaustarve on noin 2 miljardia euroa. Myös toimitilojen korjaus on aktiivista. Vuokralaisten vaatimustaso kasvaa, tarjontaa on ja vanhanaikaiset tilat jäävät helposti tyhjilleen. Korjausikään on tulossa myös paljon julkista rakennuskantaa. Korjausrakentamiseen käytettävä rahamäärä (runsas 7 miljardia euroa vuonna 25) on jo lähes puolet talonrakentamiseen vuosittain käytetystä rahamäärästä, vaikkakin Suomi on jälkijunassa useisiin läntisen Euroopan maihin nähden. VTT:n ennusteen mukaan korjausrakentaminen lisääntyy seuraavan 1 vuoden aikana noin 4 % vuodessa 2. Kasvun hallittu toteutuminen edellyttää rakennusalan eri toimijoilta monipuolisia toimenpiteitä ja merkittäviä hankkeita tarjonnan, tiedon, osaamisen, ohjauksen, toimintatapojen, tuotteiden, teknologioiden sekä asenteiden kehittämiseksi. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne on jo kolmatta vuotta erinomainen, ja pysyy hyvänä myös ensi vuonna; vuosina alan tuotanto kasvoi keskimäärin 6 prosenttia vuodessa, ja kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli 6,3 %. Maa- ja vesirakennusalan näkymät (VTT) 3 VTT:n kyselyn mukaan infra-alan suhdannetilanne oli keväällä 26 hyvä, ja odotukset myös vuodelle 27 saldoluvun lievästä alenemisesta huolimatta - varsin luottavaiset. Alan kannattavuus on parantunut viime vuodesta ja sen odotetaan säilyvän hyvänä myös ensi vuonna. Rakennuttajien (kunnat, valtio ja yritykset) suhdannetilanne oli keväällä 26 edelleen hyvä, mutta odotukset vuodelle 27 ovat heikentyneet jossain määrin. Alan ongelmiksi koetaan kiire, rahoituksen niukkuus, kausivaihtelut sekä aikataulumuutokset. Suunnittelijoiden suhdannetilanne keväällä 26 oli hyvä, mutta odotukset vuodelle 27 ovat heikentyneet jossain määrin. Suurimpia ongelmia aiheuttavat hintakilpailu, projektivetäjien puute, suunnittelijoiden puute, kireät aikataulut ja lyhyet tilauskannat. Urakoitsijoiden suhdannetilanne oli keväällä 26 hyvä. Tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt ja tilausten kasvua tai ennallaan pysymistä lähikuukausina ennakoi 98 prosenttia vastaajista. Yritysten kapasiteetti on riittänyt toistaiseksi vastaamaan kysyntään, joskin kapasiteetin käyttöaste on varsin korkealla (88 %). Ammattityövoiman puute aiheuttaa pahimmat tuotantokapeikot. Peruskunnossapidon ja ylläpidon ohella alaa ovat vahvistaneet etenkin paikallisesti muutamat suuret kotimaiset investointihankkeet (mm. Vuosaaren satama liikennejärjestelyineen, E18-hankkeet sekä Olkiluodon ydinvoimalan infrarakentaminen). Osa suurista tiehankkeista on päättynyt, mutta uusina hankkeina ovat käynnistyneet suurhanke E18 Muurla Lohja ja Hakamäentien uudistus Helsingissä. Lisäksi Tampereen läntinen kehätie työllistää kuluvana vuonna edelleen merkittävästi. Vuosaaren satamaan johtavien valtion rata-, tie- ja vesiväylähankkeiden työt jatkuvat vuoteen 28. Helsingin omat satamarakennustyöt etenevät samanaikaisesti ja kaikkiaan tämän suuren maa- ja vesirakennusalan hankkeen kustannusarvio on noin puoli miljardia euroa. Ratainvestoinnit säilyvät kohtuullisella tasolla. Vesirakentamisessa on aluillaan Tornion sataman tuloväylän syventäminen. Infra-alan urakoitsijoiden työkantaan vaikuttaa myönteisesti myös vilkas talonrakentaminen. 2 Asuntorakentaminen vuoteen 225, kesäkuu 25. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 3 Maa- ja vesirakennusalan näkymät 1/26, kesäkuu 26. VTT, TAMK, Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry ja Liikenne- ja viestintäministeriö.

7 7 Vuoden 26 talousarviossa liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan sisältyy viiden uuden, yhteensä 258 milj. euron (ilman alv) hankkeen aloittaminen ja valtiontalouden kehyspäätöksessä vuodelle 27 viiden uuden, yhteensä 497 milj. euron (ilman alv) hankkeen aloittaminen. Nämä eri puolille maata jakaantuvat hankkeet ovat vuonna 26 aloitettavat Raahen meriväylä, Tampereen kehätien II vaihe, Oulun Hintta- Korvenkylä-tie, Ilmalan ratapiha ja Vihti-Pori -tie sekä vuonna 27 aloitettavat Seinäjoki-Oulu ratatyön ensimmäinen vaihe, Lappeenranta-Imatra tie, Lahti-Luumäki rata, Turunväylä-Vallikallio-tie ja Keski-Pasilan ratapiha. Vaalikaudella jo päätetyistä ja edellä mainituista uusista hankkeista seuraaville vaalikausille aiheutuvat yhteensä 13 hankkeen määrärahatarpeet ovat yhteensä noin 1 91 milj. euroa (sis. alv). Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon kasvu on jatkunut ripeänä alkuvuonna. Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus kasvoi tammi-huhtikuussa määrältään 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Rakennusmateriaalien menekki-indeksin mukaan tuotetoimitukset lisääntyivät samanaikaisesti 3,4 %; suurin nousu oli runkoaineissa. Betonituotteista sekä elementtien että valmisbetonin tuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa selvästi ja erityisesti julkisivuelementtien toimitusajat ovat pidentyneet. Keittiökalusteiden tuotanto lisääntyi vain prosentilla tammihuhtikuussa, mutta sen sijaan ikkunoiden tuotanto kasvoi peräti 17 % ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Rakennustuoteteollisuuden kannattavuus pysyi miltei ennallaan viime vuonna. Käyttökateprosentti oli 1,3 % ja liikevoitto 5,3 % liikevaihdosta. Kannattavuus parani hieman perusmateriaaliteollisuudessa, pysyi ennallaan puutuoteteollisuudessa ja heikkeni jonkin verran betoniteollisuudessa. EK:n toukokuisen suhdannetiedustelun mukaan rakennustuoteteollisuuden tuotanto on keväällä ollut kasvussa. Suhdannetilanne onkin selvästi normaalia parempi ja tilauskanta on vahvistunut. Myös odotukset lähikuukausille ovat valoisat. Rakennustuoteteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli RT:n kyselyn mukaan maaliskuussa keskimäärin 86 prosenttia ja kesään mennessä yritykset arvioivat kapasiteetin käyttöasteen kohoavan 97 prosenttiin. Puutuoteteollisuudessa kapasiteetti on kesällä tavanomaiseen tapaan täyskäytössä, rakennusmateriaaliteollisuuden käyttöaste kohoaa 96 prosenttiin ja betoniteollisuuden 93 prosenttiin. Teräsrakenneteollisuuden kapasiteetin arvioidaan olevan myös täyskäytössä kesällä. Syksyyn mennessä rakennustuoteteollisuuden kapasiteetin käyttöasteen ennustetaan alenevan hieman. Kapasiteettia voidaan teollisuudessa nostaa keskimäärin noin kuudennes lähinnä lisäämällä työvuoroja ja palkkaamalla lisätyövoimaa. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi oli toukokuussa 2,8 % vuodentakaista korkeammalla, mikä ylitti tuntuvasti kuluttajahintojen nousun; tarvikehinnat kohosivat 3,5 %, työkustannukset,5 % ja muut kustannukset 4,6 %. Työkustannuksiin on tulossa sopimuskorotus kesäkuussa 26. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi nousi toukokuussa 3,5 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta; asuinrakentamisen indeksi nousi 1,4 % ja toimitilarakentamisen indeksi,1 %. Arava- ja korkotukilainoitettujen asuntojen (pl. erityiskohteet) rakennuskustannusten 12 edellisen kuukauden keskiarvo oli huhtikuussa pääkaupunkiseudulla 2 91 /m 2 ja muualla maassa /m 2. Vuosinousu pääkaupunkiseudulla oli 5,1 % ja muualla maassa 4,4 %. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat nousivat kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa 1,3 % edellisestä neljänneksestä ja 9,5 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat edellisestä neljänneksestä 1,4 % ja vuositasolla 11,2 %, sekä muualla maassa vastaavasti 1,3 % ja 7,8 %. Pääkaupunkiseudun nimelliset neliöhinnat, /m 2, olivat kaksinkertaiset muuhun Suomeen verrattuna. Koko maan pientalotonttien hinnat nousivat kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin 5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pääkaupunkiseudulla tonttien hinnat laskivat noin 3 %, kehyskunnissa nousua oli puolisen prosenttia. Maarakennuskustannusindeksi oli huhtikuussa 6,1 % vuodentakaista korkeampi, ja kustannusten nousu vaihteli työlajeittain sillanrakennustöiden 2,4 prosentista päällystystöiden 11,8 prosenttiin. Eniten kallistuivat oman kaluston kustannukset (9,1 %) sekä materiaalikustannukset (6,3 %). Oman kaluston kustannuksiin vaikutti varsinkin polttoaineiden ja energian hintojen 21 prosentin nousu. Materiaalikustannuksiin vaikuttivat erityisesti bitumi- ja muovituotteet, joiden hinnat nousivat 23,6 % vuodentakaisista luvuista. Maarakentamisen konekustannusindeksi nousi 6,5 % viime vuoden huhtikuusta.

8 Työvoima 8 Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli kuluvan vuoden tammitoukokuussa keskimäärin 15 8 eli 5 6 suurempi (talonrakentaminen 4, maa- ja vesirakentaminen 1 6) kuin vastaavana aikana vuonna 25. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä työministeriön rekisteritilaston mukaan - oli puolestaan toukokuun lopussa 13 2 ja maa- ja vesirakentamisessa 2 6, kun luvut vuotta aiemmin olivat 14 9 ja Avoimet työpaikat lisääntyivät talonrakentamisessa 18 % ja maa- ja vesirakentamisessa 14 %. Rakennusalan työvoiman kysyntä pysyy kuluvana ja ensi vuonna varsin vilkkaana. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat ovat selvästi lisääntyneet, joskin ulkomaisen työvoiman käyttö pienentää lähinnä Helsingin seudun työvoimaniukkuutta. Myös ikääntyneiden lisääntynyt rekrytointi osoittaa alan työvoimavarannon vähenemistä. Erityisen huolestuttavaa on, että lisääntyvä osa rakennustöistä tehdään valvonnan tehostamisesta huolimatta harmailla työmarkkinoilla tai epämääräisillä työehdoilla. On toivottavaa, että uusista EU-maista tuleva työvoima rekrytoidaan työvoiman vapaata liikkuvuutta rajoittaneen siirtymäaikalain lakattua alkaen - enenevässä määrin suoraan suomalaisten yritysten palvelukseen.

9 Liite 1. Pentti Forsman Kaavoituksen jäykkyys, asuntojen hinnat ja tulonjako Yhdysvalloissa Asuntojen hinnat ovat viime vuosina nousseet Yhdysvalloissa, osin jopa nopeammin kuin Suomessa. Suurkaupunkialueittain eli metropoleittain (noin 3 kpl) tarkasteltuna kehitys on kuitenkin ollut hyvin epäyhtenäistä. Joissakin metropoleissa hinnat ovat vuosien välillä nousseet hyvin maltillisesti rakennuskustannusten tahdissa, kun taas muutamissa suurkaupungeissa, kuten San Fransiscossa, asuntojen hinnat ovat nousseet 2-3 kertaa nopeammin kuin uustuotannon kustannukset. Edward Glaeser, Joseph Gyourko ja Raven Saks 1 ovat tutkineet Yhdysvaltojen asuntojen hintojen erilaisen nousun syitä. Heidän mukaansa niiden taustalla eivät suinkaan ole erot työpaikkojen kasvussa, vaan erot hintojen nousuvauhdissa aiheutuvat alueiden vanhojen asukkaiden erilaisesta kyvystä estää uusien asuntojen rakentaminen. Toisin sanoen hintojen nousua selittävät metropolien uusien asuntojen tarjontatekijät parhaiten, kun laadun ja asuntojen koon muutokset huomioidaan. Aiempina vuosikymmeninä (195-6-luvulla) tulojen kasvu heijastui laatuun ja asunnon koon lisäykseen, ei niinkään laatuvakioituun hintaan. Verrattuna aiempiin vuosikymmeniin useissa metropoleissa asuntorakentamisen estävä kansalaisaktivismi on kiihtynyt viime vuosina 2. Tutkimuksen mukaan vielä 195-ja 6-luvulla omakotitalojen hinnat olivat keskimäärin alle uustuotannon kustannusten suurimmassa osassa metropoleja. Ilmiö kuvastanee suhteellisen vapaata tonttimaan tarjontaa, jolloin kysynnän lisäys heijastui uusien asuntojen rakentamiseen, ei hintoihin. Asunnon hintahan koostuu kahdesta osasta, alla olevan maan hinnasta ja rakennuskustannuksista. Jos maa on halpaa, vanhojen talojen hinnat ovat alemmat kuin uusien. Vuonna 2 enää vain muutaman metropolin alueella omakotitalojen keskimääräiset hinnat alittivat rakennuskustannukset, joskin Glaeserin ja muiden aineiston mukaan useimpien metropolien asuntohintojen nousu suhteessa rakennuskustannuksiin oli jäänyt suhteellisen vaatimattomaksi verrattuna joihinkin Kalifornian metropoleihin. Viime vuosien asuntohintojen ja vuokrien nousu on Yhdysvalloissa lisäämässä myös köyhyyttä, kun tonttimaan tarjonnan vähäisyys heijastuu kumpaankin. Nandinee Kuttyn (25) 3 mukaan noin joka kolmas lähellä köyhyysrajaa oleva kotitalous kärsi juuri korkeista asumiskustannuksista. Vanhan asuntokannan hintojen nousun aiheuttamat hyvinvointitappiot kotitalouksille ovat sinällään vähäiset, kun yksi ostaa ja toinen kotitalous myy. Suurimmat ongelmat hintojen noususta koituvatkin niille, joilla ei ennestään ole syystä tai toisesta ollut asuntoa. Samoin muutto työn mukana matalan hintatason (ja työttömyyden) alueelta korkean hintatason alueelle vaikeutuu. Osa muuttajan tulojen kasvusta meneekin alueen vanhojen asukkaiden tai maanomistajien hyödyksi. Yhdysvalloissa ilmenneet ongelmat tonttimaan tarjonnan puutteista ovat monessa suhteessa siirrettävissä Suomeen. 1 Glaeser, Gyourko and Saks (25) Why have housing prices gone up? NBER, wp Tutkimuksessa tarkastellaan omakotitalojen hintoja, kuten Yhdysvalloissa on tapana. Katso myös OECD Economic Outlook December 25, Recent House Price Developments: The role of fundamentals. Box III. 2. Regional Housing Markets in the United States. p Katso Glaeser, Gyourko and Saks (23) Why Is Manhattan So Expensive? Regulation and the Rise in Housing Prices, NBER wp Nadinee K. Kutty (25) A New Measure of Housing Affordability; Estimates and Analytical Results, Housing Policy Debate, Vol 16 Issue 1

10 Kuvioliite: kesäkuu 26 1 milj. m3 8 KOKO TALONRAKENNUSTUOTANTO 4 neljänneksen liukuva summa myönnetyt luvat aloitetut valmistuneet milj. m3 3 ASUINRAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 14 TEOLLISUUSRAKENNUKSET (pl. varastot) 4 neljänneksen liukuva summa myönnetyt luvat aloitetut valmiit myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 JULKISET RAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa milj.m3 VARASTORAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa myönnetyt luvat aloitetut valmiit myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 7 LIIKERAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 4 TOIMISTORAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa myönnetyt luvat aloitetut valmiit myönnetyt luvat aloitetut valmiit

11 Kuvioliite: kesäkuu 26 2 ASUNTOJEN HINNAT Neljännesvuosittain 198 = Asuntojen nimellishinnat 1) 2) ) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, 2) deflatoituna ansiotasoindeksillä /VM/KO/ UL(Lähde: TK) xls 21 Asuntojen reaalihinnat ja asuntoinvestoinnit Neljännesvuosittain 198 = Asuntojen reaalihinnat 1) Asuntoinvestoinnit 2) ) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, deflatoituna kuluttajahintaindeksillä. 2) 4 neljänneksen liukuva keskiarvo /VM/KO/UL (Lähde: TK) xls ASUNTOLAINOJEN KEHITYS SUOMESSA Asuntolainakannan kuukausimuutos 1) (vasen ast.) Uusien asuntolainasopimusten keskikorko (oikea ast.) Lähde: Suomen Pankki. 1) Asuntolainakannan kuukausimuutos on kausipuhdistetun nettovirran 3 kk:n liukuva keskiarvo

12 Kuvioliite: kesäkuu 26 3 KERROSTALOASUNTOJEN NIMELLISHINNAT euroa / m Pääkaupunkiseutu Koko maa Muu Suomi Asuntojen hintojen neljännesvuositilasto on uudistettu /VM/KO/UL (Lähde: TK: 26:I) xls 3 KERROSTALOASUNTOJEN NIMELLISHINNAT euroa / m2 Helsinki Espoo ja Kauniainen Vantaa HUOM: Laskutapa muuttunut vuoden 2 alusta lähtien /VM/KO/UL (Lähde: TK, 26:I) 12237,xls Asuntohinnat ja reaalikorko 15 Asuntojen nimellishintojen muutos, % (vasen asteikko) Asuntolainojen reaalikorko, % (oikea asteikko) Asuntolainojen reaalikorko = asuntolainakannan keskikorko miinus asuntohintojen muutos. -1 Lähteet: TK, SP /VM/KO/UL xls

13 Kuvioliite: kesäkuu Tonttien reaalihinnat 1998 = 1 pääkaupunkiseutu kehyskunnat koko maa muu Suomi Lähde: Tilastokeskus /VM/KO/UL xls 3 Asuntohinnat, urakkatarjoushinnat, tonttien hinnat (PKS) ja rakennuskustannukset (koko maa) 1998 = 1 Kiinteistöjen hintaindeksi, tontit; Pääkaupunkiseutu Asuntohinnat (pääkaupunkiseutu); Talonrakentamisen tarjoushintaindeksi (pääkaupunkiseutu); Rakennuskustannusindeksi (koko maa); kokonaiskustannukset /VM/KO/UL (Lähteet: TK, Rapal) xls

14 Kuvioliite: kesäkuu Maanrakennuskustannusindeksi 2 = 1 Päällystystyöt Kunnossapito Sillanrakennustyöt Kokonaisindeksi /VM/KO/UL, lähde: TK (26:5) xls 16 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2 = Polttoaineet Palkat Kokonaisindeksi /VM/KO/UL, lähde: TK (26:5) xls 18 RAKENNUSTOIMINNAN TYÖLLISET 1 henkeä 16 Talonrakennus Maa- ja vesirakennus Lähde: Tilastokeskus