Pilotointi raportti: Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmän pilotointi Kymppi-Moni hankkeessa

Transkriptio

1 Pilotointi raportti: Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmän pilotointi Kymppi-Moni hankkeessa Tampereen teknillinen yliopisto Sari Pelttari Rakennusalan tietotekniikka 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tausta Pilotoinnin osapuolet PILOTIN TAVOITTEET Hankkeessa pilotoivat asiat Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit PILOTIN DOKUMENTOINTI Pilotin kulku Tietetotekninen ympäristö Mapinfo tiedonsiirto YT-kantaan Pilotoinnin tulokset JOHTOPÄÄTÖKSET Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet Liite 1: Kysely kunnille Liite 2: YT:n yleisesittely... 2

3 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Pilotointi projektin mahdollisti Jyväskylän kaupunkin saama palkinto syyskuussa 2010 kuntaalan toimijoille suunnatussa Tulevaisuuden kestävä kunta kilpailussa Kymppi R -ohjelman kehitys ja tuotteistaminen ideasta. Sen seurauksena syntyi osaksi TEKES:in rahoittama Kymppi-Moni-hanke, jonka tarkoituksena on osaltaan ratkaista kuntien ja seutujen maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden yhteensovittamiseen liittyvää suunnittelutarvetta. Hankkeen kysymyksenä on tonttituotannon ja palveluverkkojen yhteensovittaminen. Projektin tavoitteena on Jyväskylän paikkatietopohjaisen Kymppi R maankäytön suunnittelumenetelmän tutkimusorientoitunut kehittäminen, kuvaaminen sekä monistettavuuden pilotointi muiden kuntien ja kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja palveluiden yhteensovittamistyön tueksi. Jyväskylä on yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitoksen kanssa kehittänyt ohjelman laatimista palvelevia menetelmiä ja tiedonhallintaa avustavia verkkoselainpohjaisia sovelluksia jo kymmenen vuoden ajan. Kymppi-Moni-hanke antaa mahdollisuuden selvittää miten Jyväskylän kaupungin käytössä oleva maankäytön suunnittelun menetelmä ja sitä tukeva tiedonhallintajärjestelmä (YT-järjestelmä) ovat sovellettavissa muissa kunnissa. 1.2 Pilotoinnin osapuolet Pilotoinnin mahdollisti Kymmi-Moni-hanke, jonka osapuolet ovat Jyväskylän kaupunki, Tekes ja Tampereen teknillinen yliopisto. Jyväskylä vastaa projektin kokonaistoteutuksesta ja toimii tilaajana, TTY on tuottajataho ja vastaa hankkeen tutkimusosuuden ja pilotoinnin toteutuksesta TEKES:in rahoittamassa projektissa. Pilottikuntina toimivat Joensuu, Tampere ja Vantaa YT- järjestelmään testattessa. Kaikilla kunnilla, jotka osallistuivat Kymppi-Moni projektiin oli mahdollisuus osallistua myös pilotointiin ja edellä mainitut kunnat olivat halukkaita osallistumaan,. Pilottti kunnat joutuivat käyttämään henkilöresusseja osallistuakseen pilotointiin. Tampereelle oli yhden henkilön työpanosta resursoitu pilotointia varten, muilla kunnilla ei ollut siihen mahdollisuutta. TTY:llä pilotoinnista vastasi tutkija Sari Pelttari. Osa työstä hankittiin yrityksiltä alihankintana ja osasta vastasi tutkija Hannu Kupila ja tutkija Tero Karlakari. 3

4 2 PILOTIN TAVOITTEET 2.1 Hankkeessa pilotoivat asiat Jyväskylän kaupunki ja Tampereen teknillisen yliopiston rakennusalan tietotekniikka ovat yhteistyössä kehittäneet kaavavarantotietojen hallintaa ja ajoitusta palvelevan paikkatietosovelluksen, YT:n eli yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmän, jonka avulla isoista lähtötietomassoissa voidaan poimia kaavavarantokokonaisuuden muodostamisessa tarvittava tieto. Hankkeen tavoitteena on selvittää miten Jyväskylän kaupungin käytössä oleva maankäytön suunnittelun menetelmä ja sitä tukeva tiedonhallintajärjestelmä (YT) ovat sovellettavissa muiden kuntien ja kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja palveluiden yhteensovittamistyön tueksi sekä saada kokemuksia pilotoinnin avulla erilaisten järjestelmien tuottamien lähtötietojen soveltuvuudesta YT-järjestelmään sekä YT:stä saatavien tietojen hyödyntämisestä muissa kunnissa. Hankkeessa on tarkoitus tutkimusympäristössä simuloida oikeiden tietojen avulla eri ympäristöjen toimintaa. Teoreettinen tutkimus ei tuo esille kaikkia käytännön ongelmia, joita tietojen käsittelyyn voi liittyä. Pilotoinnissa tietojen siirtoa ei automatisoida vaan tyydytään eri tavoin siirrettävien tiedostojen käyttöön. Kymppi R toimintamallissa on kyse tietoriippuvaisesta kokonaisuudesta. Päätöksenteon tukena täytyy olla riittävä määrä tietoa kaavavarannon määrästä, toteuttamisen kustannuksista, väestömäärien kehittymisestä sekä palveluverkon nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Toimintamalli on edellyttänyt systemaattista ja motivoitunutta tiedonhallintaa. Tämä tarkoittaa mm. tapoja hallita lähtötietomassoja ja menetelmiä, joiden avulla tietoa jalostetaan päätöksentekotilanteessa tarvittavaan muotoon. Toimintamallin menetelmien ja tiedonhallinnan kehittämisen edellytyksenä on ollut jatkuva innostus ja panostus Jyväskylässä. Pilotointi perustuu nykyisin käytössä olevaan ympäristöön. Ympäristöä kehitetään vain niiltä osin, jotka mahdollistavat testaamisen usean käyttäjän ympäristössä ja erilaisista tietojärjestelmistä koostuvia tietosisältöjen siirtämisen YT-järjestelmään. Yhdyskunta suunnitelun tukijärjestelmän (YT) pilotointi koskee seuraavia asioita: - Erilaisia karttaformaatteja ja eri koordinaatissossa olevien karttojen soveltuvuutta järjestelmään - Erilaisisista tietojärjestelmistä tuotuja eri muodossa olevia kaavavarannon lähtötietoja sisältäen sijainti- ja ominaisuustietoja. - Toteutuksen ajoitustietoja, joka ei ole kaavavarantoon liitettävä ominaisuustieto 4

5 Pilotoinnin hyödyt: - Palveluverkon (päiväkodit ja koulut) riittävyyden tarkastelu alueittain YT:n avulla. Tarkastelu vaatii väestöarvio tietojen syötön tietojärjestelmään pienalueittain ja ikäryhmittäin. Käytännön ongelmien selvitys, demonstraatio, kokeiltavien tietojen erityispiirteiden selvitys Kunnat saavat lisätietoa oman tiedonhallintaympäristönsä kehittämiskohdista Kymppi R arvioida -menetelmän sovellettavuudesta kuntien hankkimana ostopalveluna voidaan 2.2 Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit Tietotekniikan soveltaminen tarjoaa mahdollisuuksia kaavavarantotietojen kokoamisen helpottamiseen sekä tietojen paremman hyväksikäytön päätöksenteon yhteydessä. Jyväskylän kaupunki ja Tampereen teknillisen yliopiston rakennusalan tietotekniikka ovat kehittäneet kaavavarantotietojen hallintaa, ajoitusta sekä palveluverkon suunnittelun palvelevan paikkatietosovelluksen YT:n eli yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmän, jonka avulla isoista lähtötietomassoissa voidaan poimia kaavavarantokokonaisuuden muodostamisessa tarvittava tieto ja hyödyntään saatua tietoa maaankäytön suunnittelussa, aluieden rakentamisen ajoituksessa sekä palveluverkon riitävyyden seurannassa. YT-järjestelmän testaamisen ongelmana on erilaiset määrittelyt, joita kaupungeilla on YTjärjestelmässä tarvittavista tiedoista (erilaiset termistöt) sekä niiden erilaisista tietosisällöistä, esimerkiksi kapasitteettiyksikön ominaisuustiedoissa, tietosisällön hierarkissa ja mitä kaavamuotoja sisältyy kaavavarantoon. Kunnissa käytettävät karttaformaatit ja eri koordinaatistot on myös huomioitava YT-järjestelmän testauksen yhteydessä.. Pilotoitavien kuntien kartat olivat eri koordinaatiostoissa. Tiedonsiirtoon liittyvät ongelmat ovat yksi suurimmista ongelmista pilotoinnin aikana. Tähän asti tiedonsiirto on tapahtunut TeklaGis paikkatietojärjestelmästä YT:n tietokantaan. Pilotoinnissa siirrettävät tiedostot ovat MapInfomuodossa. 3 PILOTIN DOKUMENTOINTI 3.1 Pilotin kulku Piltointi eteni seuraavanlaisesti: 1. Kysely kunnille halukkuudesta osallistua pilotointi projektiin Kysely lähettiin kaikille kunnille, jotka olivat osallistuneet Kymppi-Moni hankkeeseen. Aluksi neljä kuntaa ilmoitti kiinnotuksensa osallistua piltointiin, mutta 5

6 yksi kunnista perui elokuussa osallistumisensa. Pilotointiin lähtivät Joensuu, Tampere ja Vantaa. Päätös kunnilta pyydettiin lähettämään kesän aikana. 2. Lähtötietoja koskevan kyselyn lähetys pilottikunnille (Liite 1) Kesän aikana lähetetiin kysely kunnille lähtötiedoista, joita YT- järjestelmään tarvitsee syöttää, jotta järjestelmää voi testata niiltä osin kun kukin kunta haluaisi. Kahdelta kunnalta tuli tarkka vastaus kysymyksiin, joita kysely koski. Pienemmät kunnat, joissa yhdyskuntasuunnittelusta ja kaavoituksesta vastaa vain pari tahoa, sai tarkemmat tiedot kun Tampereelta, jossa tahoja on monia ja jokaisella taholla on omat järjestelmänsä, joissa heidän tarvitsemiaan tietoja kerätään ja tallentetaan eri muodoissa. (Tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessin yhteensovittaminen, TTY) 3. Palvelimen hankinta ja pystytys Palvelimen hankinta viivästyi ja pystytys aloitetiin aiottua myöhemmin. Palvelimen pystytyksen kanssa ilmeni ongelmia. TTY:n tietohallinto vastasi pystytyksestä muilta osin kuin käyttöliittymän ja ohjelmiston siirtämisen osalta. Palvelimelle tehtiin kaikille kolmelle kunnalle oma käyttöliittymä ja ympäristö. Palvelimelle kunnat kirjautuivat eri osoitteesta ja heillä jokaisella oli omat käyttäjätunnuksensa. 4. Kartta-aineistojen siirtäminen palvelimelle Ensimmäisenä siirrettiin jokaiselle kunnalle heidän kartta-aineistonsa. Tampereella ja Joensuulla oli käytössään WMS-kartat, jolloin palvelimelle asennettiin vain kaupungien karttapalvelimen osoite ja peruskarttaksi valittiin yleiskartta. WMS karttojen hyvä puoli on siinä, että käyttäjä voi valita aina ajantasaisen kartan ja valita karttapohjaksi kaikkista karttapalvelimella olevista kartoista hänen käyttöönsä parhaiten sopivan karttapohjan. Vantaalta tuli tiff muodossa oleva kartta, jonka jouduimme laskemaan erikseen ja siirtämään karttaksi YT-järjestelmään. Karttoja siirtäessä huomasimme, että kaikki kartat olivat eri koordinaatistossa. Se ei ole ongelmia, jos tietää asentaessa, missä koordinaatistossa kartta on. 5. Yhteyksien testaaminen pilottikuntien kanssa Pilotti kunnilla oli vaikeuksia päästä YT-palvelimelle. Ainoastaan yksi kunnista pääsi kaupungin koneelta palvelimelle. Vaikka palomuurit olivat palvelimelle auki, niin kunnat eivät päässeet kaupungin sisäverkosta palvelimelle. Joensuusta se onnistui, Vantaalta pilotoinniin yhteyshenkilö pääsi muualta palvelimelle. Tampereella ei yhteyttä saatu toimimaan ja Uusivuori, joka vastasi Tampereen kaupungin puolelta pilotoinnista, testasi pari kertaa Tampereen aineistöa TTY:llä. Yhteyden saaminen palvelimeen ei ole ongelma, jos palvelin sijaitsee kaupungin sisäverkossa, mutta palomuurit estävät pääsyn ulkoverkon palvelimille useimmissa kunnissa. 6

7 6. Kunnilta tulleiden lähtötietojen vienti kantaan Kaikilta kunnilta lähtötiedot tulivat mapinfo muodossa. Aluiden rajatiedot saatiin syötettyä kantaan kaikissa kunnissa, mutta muiden tietojen syöttö tuotti ongelmia aluksi suuria ongelmia. Alueiden numerointia jouduittiin muuttamaan ja kantarakenne ei ollut sama kuin Jyväskylässä toimivassa YT-järjestelmässä. Syynä siihen oli erilaiset määritelmät kaavavarannosta ja mitkä kaavamuodot sisältyvät varantoon. Ainoastaan Tampereen aineisto saatiin syötettyä niin, että aikataulu riitti myös testaamiseen ennen loppuseminaaria. Joensuussa lähtötiedoist osa olisi ollut TeklaGis:ssä kuten Jyväskylässä, mutta se olisi vaatinut tietokantataulujen rakentamisen TeklaGis järjestelmään, kuten Jyväskylässä on tehty. Siitä syystä myös Joensuun aineisto tuli mapinfo muodossa. Kaupungien tietokantojen päivittäminen tapahtui linkittämällä MapInfo-ohjelmisto suoraan kaupungien tietokanta-aineistoihin. - Avattiin tietokantataulut MapInfoon - Muokkaus MapInfo puolella - Mahdolliset muutokset päivittyivät tietokantaan Alueiden koordinaattitiedon siirtämisessä käytettiin MapBacic ohjelmointikieltä. Tällä saatiin MapInfo aineistoissa olevista alueista poimittua koordinaattitieto ja ominaisuustieto, jotka kirjoitetun ohjelmakoodin avulla saatiin tallennettua oikeassa muodossa avattuihin kaupunkien tietokanta-aineistoihin 7. Väestöarviotietojen lisäys kantaan Väestöarvion tiedot vientiin kantaan alueittain ja ikäryhmittäin suoraan excel- tiedosto muodossa. Väestöarviotiedot saatiin syötettyä kantaan ainoastaan Tampereen kaupungilta. Väestöarviotietoja tarvitaan käytettäessä YT-järjestelmässä toteutuksen ajoitusta sekä palveluverkkosovellusta testattaessa. 8. Kuntien testaus ja heidän käyttökokemuksensa Ainoastaan Tampereella päästiin testaamaan aineistoa, niin että kannassa oli yhden uuden alueen tietoja, joka sisälsi useita pienalueita ja niiden ominaisuustietoja. Tampereen käyttökokemuksista: Tietetotekninen ympäristö YT-järjestelmä on yhdyskuntasuunnittelun ohjelmisto, jolla hallinnoidaan kaavavarannonlähtötietoja ja rakentamisen ajoitusta. Järjestelmä tuottaa reaaliaikaista tietoa käyttöön tulevasta kaavakapasiteetista. Järjestelmän www-palvelin ja karttaosion palvelinsovellus on asennettu palvelintietokoneelle. Työasemalle on asennettu karttasovellus 7

8 ja selain- ja karttaohjelmiston kommunikoinnin mahdollistava Java-sovellus. Työasemassa on oltava asennettuna selainohjelmisto. Ohjelman palvelintoiminnot toimivat Microsoft Windows Server 2003 (2008) käyttöjärjestelmässä. Työasemaohjelmistot toimivat Microsoft Windows 7 käyttöjärjestelmässä. Työasemaohjelmistot vaativat toimiakseen selainohjelmiston. Järjestelmän tietokantaohjelmistona on Microsoft SQL Server 2005 (2008). Tietokantojen varmuuskopiointi hoidetaan tietokantaohjelmiston työkaluilla. YT-järjestelmä on toteutettu selain- ja työpöytäsovelluksen yhdistelmänä. Selainsovellus on toteutettu perl - ohjelmointikielellä ja käyttäen olio-ohjelmoinnin lähestymistapaa. Karttasovellus on toteutettu C ohjelmointikielellä. Selain- ja karttasovelluksen väliseenkommunikointiin käytetään Java ohjelmointikielellä tehtyä työasemasovellusta. Selainsovelluksen käyttöliittymä on perinteinen tekstiä ja linkkejä yhdistävä sivusto. Selainsovellus käyttää http-protokollaa työaseman ja palvelimen väliseen tiedonsiirtoon. Karttasovelluksen käyttöliittymän hallitsevin elementti on karttapohja, joka mahdollistaamm. piirtotoiminnot ja elementtien valinnan suoraan kartalta. Karttasovelluksen osalta toteutus noudattelee asiakas-palvelin arkkitehtuuria. Osakarttasovelluksen näyttämästä grafiikasta on tallennettu työasemalle Järjestelmän käyttämä tietokanta on toteutettu relaatiotietokantaa käyttäen. Tietokantayhteyksissä käytetään Microsoftin ADO-rajapintaa sekä ODBC-rajapintaa. ( YT-järjestelmän tekninen kuvaus, TTY) 3.3 Mapinfo tiedonsiirto YT-kantaan Sovellus MapInfo muodossa olevan yksikkötason aineiston siirto YT-kantaan palvelimelle Sovelluksen nimi on siirto_ohjelma_yt_siirto_mi.mbx. Lähdekoodi on tiedostossa siirto_ohjelma_yt_siirto_mi.mb. Tämä on tehty MapBasic ohjelmointikielellä ja vaatii lähtöaineistokseen määritellyn mukaisen tietokantarakenteen. MapInfo tiedoston nimi josta aineistoa lisätään YT-kantaan tulee olla yt_siirto_mi.tab, koska tämä nimi on oletus ohjelman koodissa. Kaikki lisättävät kohteet tulee olla aluekohteita eli jokaiseen riviin tulee liittyä karttaobjekti. Osa taulukon kentistä on sellaisia joissa on oltava tieto ohjelman toiminnan kannalta. Nämä kentät on merkitty yt_siirto_mi taulun määrittelykaaviossa. Lisättävällä yksiköllä on oltava tieto siitä mihin sunnittelualueeseen, suunnitelmaan ja osaalueeseen se liittyy. YT-kannan taulut joihin tietoa päivitetään ovat: yt_osa_alue yt_alue yt_suun yt_yks yt_polygon 8

9 yt_vertex yt_max_id Taulukko: YT-kannan taulut joihin muutoksia tehdään. DBMS yhteydellä avataan yllä olevat taulut MapInfo ohjelmistoon jolloin ne tallentuvat MapInfo muodossa käyttäjän koneelle. Nyt näitä voidaan päivittää MapInfo ohjelmiston kautta ja kun tarvittavat muutokset ja lisäykset on tehty voidaan taulujen muuttuneet tiedot päivittää palvelimelle. Ennen siirtosovelluksen käyttöä on palvelimella olevaan YT-kantaan tehtävä joitakin muutoksia niihin tauluihin joita sovelluksessa käytetään. Ilman näitä muutoksia osa taulujen kentistä tulee MapInfo ohjelmistoon avattaessa READ ONLY tilaan jolloin niitä ei voi MapInfo ohjelmistossa päivittää. Tarvittavat muutokset palvelimella olevaan YT-kantaan: yt_max_id: max_id kenttä täytyy merkitä arvolla PRIMARY KEY Kaikissa tauluissa kentät joiden tyyppi on varchar(255) tulee vaihtaa tyypiksi varchar(250), koska MapInfo ohjelmisto ei tunnista noin pitkää tietotyyppiä. yt_suun: numero kentän tyypiksi varchar(20) MapInfo ohjelmistossa vastaan tulevan vertailulausekkeen rajoitteen vuoksi. Siirtotiedoston tietokantarakenne: yt_siirto_mi Kentän nimi ja tyyppi Selite: Pakollinen MI_ID Char (20) ; Voi olla aineiston tuottajan oma tunnus yksikölle. Oltava yksilöivä jos siirretään muusta (X) Jos siirretään karttakohteita aineistosta karttaobjekteja. Säilyy yhteys omaan aineistoon. MI_yks_suun_id Char (20) ; Alussa tyhjä, ohjelmisto päivittää arvon riippuen siitä mihin suunnitelmaan yksikkö kuuluu. MI_yks_numero Char (250) ; MI_yks_kiin_tun Char (250) ; MI_yks_osa_alue_id Char (20) ; MI_yks_kap Float ; MI_yks_kap_as Float ; MI_yks_kayttark Char (250) ; Mikäli yksiköllä on olemassa kiinteistötunnus. Pakollinen Kertoo mihin osa-alueeseen yksikkö kuuluu yt_osa_alue taulun id-kentän arvo sama kuin kentän MI_osa_alue_id arvo Rakentamisen neliöt Rakentamisen asumisneliöt X 9

10 ; MI_yks_talotyyppi Char (20) ; MI_yks_kaup_luov Logical ; MI_yks_nukkuva Char (250) ; MI_yks_kaavamuoto Char (250) MI_yks_kaava_tun Char (250) ; MI_yks_korvattu Char (250) ; MI_yks_omistaja Char (250) ; MI_yks_vuokraaja Char (250) ; MI_yks_varaaja Char (250) ; Käyttötarkoitus Talotyyppiarvio Kaupungin luovutus Nukkuva Kaavamuoto Kaavatunnus Korvattu Omistaja Vuokraaja Varaaja MI_yks_var_aika DateTime ; Varausaika MI_yks_huom Char (250) ; Yksikköön liittyvät huomautukset MI_yks_paivitys_tila Smallint ; Päivitystila MI_yks_kun_tekn Logical ; Vaatiiko kunnallistekniikkaa MI_yks_pinta_ala Integer ; Yksikön pinta ala MI_yks_id Char (20) ; Alussa tyhjä, ohjelmisto päivittää arvon riippuen siitä minkä id-arvon yt_yks taulu saa MI_yt_suun_id Char (20) ; Alussa tyhjä, ohjelmisto päivittää arvon riippuen siitä minkä id-arvon yt_suun taulu saa MI_suun_alue_id Char (20) ; Alussa tyhjä, ohjelmisto päivittää arvon riippuen siitä minkä id-arvon yt_alue taulu saa eli mihin alueeseen suunnitelma kuuluu MI_suun_numero Char (20) ; Pakollinen yt_suun tauluun siirrettävä tieto: Määrittelee mihin suunnitelmaan yksikkö kuuluu. Voi olla esim. asemakaava, yleiskaava, asemakaava vireillä, rekisteritontit, yms. MI_suun_huom Char (250) ; Suunnitelmaan liittyvät huomautukset yt_suun tauluun siirrettävä tieto: X 10

11 MI_osa_alue_id Char (20) ; Pakollinen X Pienalueen / osa-alueen tunnus Lisätään yt_osa_alue tauluun ellei ole ennestään Sama kuin MI_yks_osa_alue_id MI_osa_alue_nimi Char (20) ; Pakollinen X Pienalueen / osa-alueen nimi Lisätään yt_osa_alue tauluun ellei ole ennestään Uudet osa-alueet lisätään tämän kentän perusteella ellei niitä ole aikaisemmin yt_osa_alue taulussa MI_yt_alue_ID Char (20) ; Alussa tyhjä, ohjelmisto päivittää arvon riippuen siitä minkä id-arvon yt_alue taulu saa MI_alue_numero Char (250) ; Suunnittelualueen numero (X) ; MI_alue_kartta Char (20) ; MI_alue_nimi Char (250) ; MI_alue_suun_id Char (20) ; MI_alue_matala_tiivis Logical ; MI_alue_maanhankinta Logical MI_alue_uusi_alue Logical ; MI_alue idea Logical ; Kartta Suunnittelualueen nimi Uudet suunnittelualueet lisätään tämän kentän perusteella ellei niitä ole aikaisemmin yt_ alue taulussa Aktiivinen suunnitelma X MapInfo tiedoston projektio on aina määriteltäväksi samaksi mitä YT-järjestelmän Mapsovellus käyttää. Esimerkkitiedostossa projektio on Vantaan kaupungin käyttämä projektio. Tallentamalla tiedosto uudestaan esim eri kansioon voidaan projektio vaihtaa siihen jota tarvitaan. Mapinfon siirto-ohjelman toiminta pelkistettynä: Vaiheet: Lisätään uudet osa-alueet Käydään läpi lähtöaineisto ja katsotaan onko lähtöaineistossa sellaisia osaalueita joita ei ole ennestään yt_osa_alue taulussa. Verrataan MI_osa_alue_nimi kenttää yt_osa_alue taulun nimi kenttään. Puuttuvat osa-alueet lisätään yt_osa_alue tauluun ( id, nimi ) Lisätään uudet suunnittelualueet Käydään läpi lähtöaineisto ja katsotaan onko lähtöaineistossa sellaisia suunnittelualueita joita ei ole ennestään yt_alue taulussa. Verrataan MI_alue_nimi kenttää yt_alue taulun nimi kenttään. Puuttuvat suunnittelualueet lisätään yt_alue tauluun ( id, numero, nimi ) 11

12 Päivitetään lähtötiedoston kenttä MI_yt_alue_ID eli mihin alueeseen yksikkö kuuluu Lisätään uudet suunnitelmat Käydään läpi lähtöaineisto ja katsotaan onko lähtöaineistossa sellaisia suunnitelmia joita ei ole ennestään yt_suun taulussa. Lisätään uudet suunnitelmat yt_suun tauluun Päivitetään lähtötiedoston kenttä MI_yks_suun_id eli mihin suunnitelmaan yksikkö kuuluu Lisätään yksikkötiedot ja niiden geometria. Ohjelmiston testaamiseen on käytetty Vantaan aineistoa, joka on nyt heidän pilotointi järjestelmässä käytettävissä. (TTY, tutkija Hannu Kupila) 3.4 Pilotoinnin tulokset Pilotointi osoitti, että YT-järjestelmää ei voida sellaisenaan suoraa soveltaa muissa kunnissa. YT- järjestelmän käyttöönotto muissa kunnissa vaatii tarkemman lähtöaineiston selvitystä ja yhtenäisiä määrittelyjä käsitteille, joita käytetään maankäytön suunnitellussa ja kaavoituksen yhteydessä. Esimerkkinä kaavavarannon määritelmän laajuudesta eli mitä luetaan kaavavarannoksi eri kunnissa. Suppein kaavavarannon määritelmä vastasi tontivaranto-termiä, mikä sisältää ainoastaan voimassa olevat asemakaavat. Toisin kun Jyväskylässä, missä kaavavaranto luokitellaan kaavavaiheen mukaisesti seuraavasti: 1. Tonttirekisteritontti, 2. Asemakaavatontti, 3. Asemakaava vireillä, 4. Asemakaava suunnitteilla, 5. Yleiskaava, 6. Yleiskaava vireillä,7. Yleiskaava suunnitteilla, Myös kaavavarannon hallinta YT:ssä perustuu suunnittelualue suunnitelma kapasiteettiyksikkö hanke hierarkiaan, mitä ei missään pilottikunnassa esimerkiksi ollut. Yhtenä suurinpana tuloksena kuitenkin oli se, että voitiin todeta ettei YT-järjestelmä ole sidonnainen paikkatietojärjestelmään, joista lähtöaineisto tuotetaan. Jyväskylässä käytetään TeklaGis järjestelmää, missä Tekla GIS järjestelmän tietokantaan on perustettu neljä tietokantataulua, joihin on koottu Tekla GISjärjestelmästä YT järjestelmään siirrettävä tieto. Näiden tietokantataulujen tiedot päivitetään YT:hen öisin suoritettavalla eräajolla. Nämä taulut sisältävät: kapasiteettiyksikön ominaisuustiedot, hanketiedot, rekisteritonttien rajatiedot, asemakaavayksiköiden rajatiedot. Samat tiedot voidaan siirtää myös nykyisin mapinfo muotoisesta lähtöaineistosta. Myös erilaiset karttamuodot muokattavissa YT-järjestelmän karttasovellukseen. YT:ssä olevan väestöarvion puolella palvelutoimipisteet ja kapasiteetti-laskelma käytettävissä, jos väestöarvio tiedot on saatavissa ikäryhmittäin ja pienalueittain. Palvelupisteet käsittävät tällä hetkellä päiväkodit ja koulut, jotka on vietävät käsin järjestelmään ja annettavat palvelupisteiden ominaisuustiedot, jonka jälkeen on laskettavissa palveluiden riittävyys valituilta pienalueilta. YT järjestelmästä on mahdollista lukea koko kaavavarantoaineisto MapInfo muotoon. MapInfossa tietoja voidaan jatkojalostaa paikkatietoanalyyseillä ja työstää teemakartoiksi. Teemoja on neljä erilaista: tyhjät tontit, YT:ssä piirretyt yksiköt, nukkuvat ja ei nukkuvat. 12

13 Minimissään ei tarvita kuin kartta, koordinaattipisteet, erilaiset alueet(pien-.suur-.suunnittelu-, tilastotoalue), niiden rajatieto sekä ominaisuustiedot ja väestöarvio, jotta YT-järjestelmä on hyödynnettävissä. Riippuen YT:n sisältämästä tietomäärästä räätälöityjä raportteja on saatavissa niihin tarpeisiin, mitä kukin tarvitsee päätöksenteon tueksi tai työn helpottamiseksi. (Liite 2: YT:n yleisesittely) 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet. Projektin avulla pyrittiin selvittämään onko yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä (YT) monistettavissa ja helposti käyttöönotettavaksi muissa kunnissa. Projektin edetessä huomattiin, että kuntien erilaiset määrittelyt käytössä oleville termeille olivat erilaisia ja hankaloittavat järjestelmän käyttöönottoa muissa kunnissa ilman jonkinasteista räätälöinti eri kunnille. Yhtenä kehistystarpeena nähtiin yhtenäisempi määrittely käytössä oleville termeille. Suurimpana ongelmana projektin aikana oli kuntien palomuurit, jonka seurauksena testaus ei onnistunut kunnan sisäverkossa. Sen seurauksena kuntien oli mahdotonta edes testata aineistoa, joka saatiin vietyä YT-järjestelmän tietokantaan. Ainoastaa Tampere pystyi testaamaan aineistoaan TTY:llä. Ongelmaa ei ole kun palvelin sijaitsee kunnan omassa sisäverkossa, mutta sen järjestäminen pilotoinnin yhteydessä ei ollut mahdollista. YT-järjestelmän testaaminen ei onnistunut toivottulla tavalla, koska lähtöaineistoja ei saatu kaikille kunnille siirrettyä niin ajoissa, jotta kunnat olisivat ehtineet testata YT-järjestelmään käytännössä. Tietotekniikka projekteissa on monia tekijöitä, joita ei aina osata tai voida ennakoida ja sen seurauksena projektit eivät pysy aina aikataulussa. Pilotointi projektin avulla pyrittiin selvittämään tutkimusorientoituneen kehitysprosessin myötä uusia tiedonhallintaratkaisuja, jotka eivät olisi yhdestä paikkatietojärjestelmästä riippuvaisia Yhtenä projektin tuomana edistyksenä voidaan pitää uuden sovelluksen kirjoittamista, joka siirtää MapInfo muodossa olevan yksikkötason aineiston YT-kannan palvelimelle. Se avaa uudet mahdollisuudet YT-järjestelmän tietokantaan siirrettävistä tiedoista, koska nyt tarvittavat tiedot voidaan tuoda MapInfo sovelluksen kautta. Toisin sanoen YT-järjestelmä ei ole riippuvainen yhdestä paikkatietojärjestelmästä, vaikka se oli yhtenä vaihtoehtona olemassa projektin alussa. Projektin aikana selvitettiin mitä järjestelmiä kunnissa on käytössä ja monissa kunnissa MapInfo-ohjelmisto oli käytössä ainakin jossain muodossa,vaikka ei paikkatietojärjestelmänä. 13

14 Liite 1: Kysely kunnille Kymppi-Moni pilotoinnin kysely Seuraavat tiedot tulisi olla saatavilla, jotta pilotoinnin edellytykset täyttyisivät. Pienemälläkin tietomäärällä voi kyllä testata ympäristöä. 1. YT:n kantaan tarvittavia lähtötietoja Yhykys-taulu ID, Kohteen ykslöivä tunnus (sama kuin yksikön tunnus) SUUN_ID, yksikön tilastoalue KIIN_TUN kiinteistö./kaavarekisteriyksikön tunnus PNTA_ALA,yksikön pinta-ala OSA_ALUE_ID, yksikön pienalue KAP_AS, asumisen kapasiteetti, AO, AR, AK KAYTTOTARK, käyttötarkoitus TALOTYYPPI, Käyttötarkoituksesta ja kerrosalan määrästä johdettu talotyyppiarvio KAAVAMUOTO, rekisteriyksikkölaji( 1=rekisteritontti 2= asemakaavatontti) KKAVA:TUN, kaavatunnus (OMISTAJA, omistajatiedot, C_TIME, kaavan hyväksymispäätöksen pvm) Yhhanke-taulu ID, kohteen yksilöivö tunnus (rakennustunnus) YKS_ID; viittaa toiseen tauluun TYYPPI, rekisteritila VUOSI, valmistumispäivä KEM, rakennuksen pinta-ala KEM_AS, huoneiston ala KAYTTOTARK, rakennuksen käyttötarkoistus RAK_TUNNUS, rakennustunnus Yhtonrajat-taulu, rekisteritonttien rajatieto UNITLABEL; kiinteistötunnus Y1 kiinteistön rajaviivan alkupisteen itäkoordinaatti X1 kiinteistön rajaviivan alkupisteen pohjoiskoordinaatti Y2 kiinteistön rajaviivan loppupisteen itäkoordinaatti X2 kiinteistön rajaviivan loppupisteen pohjoiskoordinaatti Yhyjsrahat-taulu, asemakaavayksiköiden rajatieto UNITLABEL; asemakaavayksikön tunnus Y1 asemakaavayksikön rajaviivan alkupisteen itäkoordinaatti X1 asemakaavayksikön rajaviivan alkupisteen pohjoiskoordinaatti Y2 asemakaavayksikön rajaviivan loppupisteen itäkoordinaatti X2 asemakaavayksikön rajaviivan loppupisteen pohjoiskoordinaatti 14

15 Lisäksi tulee löytyä hierarkia Suunnittelualue, suunnitelma, kapasiteettiyksikkö, hanke Lähtötiedot voivat olla paikkatietojärjestelmässä, mapinfossa tai muuten saatavilla kantaa vietävässä muodossa. Ne, jotka haluavat osallistua voivat elokuun aikana lähettää esimerkkiaineistoa minulle ja katsomme kuinka hyvin tieto on muokattavissa YT.N kantaan. Pilotointiin voi myös lähteä pienemmässä mittakaavassa ja olla mukana vain jossain osa-alueella. 1. KAAVAN FORMAATTI Missä kaavaformaatissa asemakaavanne, yleiskaavanne ovat? WMS, PDF, OSM jne. 2. Halukkuudesta osallistua pilotointiin. Pilotointi vie jonkin verran työaikaanne ja uuden työvälineen (YT_ohjelmisto) opettelu vie myös aikaa, mutta tulevaisuudessa sillä voi olla aikaanne säästäviä vaikutuksia Toimittakaan minulle vastauksen kysymyksiin mahdollisimman pian, mutta kuitenkin elokuun ensimäisen viikon aikana viimeistään. Esimerkki aineiston voi toimittaa samalla tai vasta myöhemmin. 15