Tulevaisuuden tutkimustarpeet elintarviketurvallisuusriskien

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden tutkimustarpeet elintarviketurvallisuusriskien"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden tutkimustarpeet elintarviketurvallisuusriskien hallitsemiseksi Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Osaaminen, työ ja hyvinvointi

2 1 Tulevaisuuden tutkimustarpeet elintarviketurvallisuusriskien hallitsemiseksi Heikinheimo, Kuusi, Myllys, Pietola, Tuominen, Valkonen & Korkeala

3 2 Tiivistelmä Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Osaaminen, työ ja hyvinvointi-jaoston esiselvitys tulevaisuuden tutkimustarpeista elintarviketurvallisuusriskien hallitsemiseksi kartoittaa suomalaisessa ja kansainvälisessä elintarviketuotantoketjussa tapahtuvia muutoksia ja muutosten synnyttämiä elintarviketurvallisuutta uhkaavia tekijöitä. Esiselvitys esittää tutkimustarpeita joilla elintarviketurvallisuusriskejä voidaan hallita. Elintarvikkeiden välityksellä leviävien tautien määrä kasvaa jatkuvasti. Elintarvikevälitteisiin tauteihin kuolee vuosittain maailmassa miljoonia ihmisiä, ja suuri osa taudinaiheuttajista on eläimistä ihmisiin siirtyvien mikrobien aiheuttamia tauteja, zoonooseja. Elintarvikkeiden turvallisuutta voivat uhata myös erilaiset kemialliset aineet. Tulevaisuudessa globalisaatio, ilmastonmuutos ja väestönmuutokset lisäävät elintarviketurvallisuusuhkia. Väestön ikääntyminen kasvattavat infektioille herkkää väestönosaa. Tämä puolestaan lisää elintarvikevälitteisten tautien esiintymistä. Matkailu ja muuttoliike kuuluvat globalisaatioon ja tuovat niin ikään omat haasteensa elintarviketurvallisuudelle. Globalisoitumisen myötä onkin todennäköistä, että elintarvikevälitteisten tautien kirjo laajenee ja leviää uusille alueille. Elintarvikevälitteiset taudinpurkaukset eivät pysy enää paikallisina, vaan koskettavat yhä laajempia alueita ja ylittävät valtiorajoja. Myös ilmastonmuutos kasvattaa elintarvikevälitteisten tautien kirjoa ja tapausten määrää tulevaisuudessa, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpiämisen seurauksena taudinaiheuttajille tarjoutuu aiempaa suotuisammat olosuhteet lisääntyä. Lämmin sää edistää mikrobien lisääntymistä elintarvikeketjun eri vaiheissa. Globalisaatio ja EU:n muuttuvat vaatimukset asettavat elintarvikevalvonnalle merkittäviä uusia haasteita. Elintarvikkeiden turvallisuutta valvotaan lainsäädännöllä koko elintarvikeketjun matkalta pellolta pöytään. Kansainvälisen kaupan laajentuminen lisää muun muassa riskiä sille, että maahamme saapuu virheellisiä tai kuluttajalle vaarallisia elintarvikkeita. Valvonnan keinoin on mahdollista seurata ja ehkäistä myös näitä kansainväliseen elintarvikkeiden liikkuvuuteen liittyviä terveysriskejä. Elintarvikesektori on kansantaloudellisesti merkittävä ja muodostaa yhden kehittyvän kansantalouden peruspilareista. Globalisaation myötä ulkomaankauppa sekä ihmisten liikkuvuus lisääntyvät. Ilmastonmuutos asettaa uusia vaatimuksia elintarviketurvallisuutta ylläpitäville suojapolitiikka- ja torjuntatoimille. Elintarviketurvallisuuteen panostava tutkimus ja siihen perustuva tehokas riskinhallinta onkin välttämätön ja keskeinen osa nykyaikaista kansantaloutta. Selvitystyön perusteella esitetään tulevaisuuden elintarviketurvallisuusriskien hallitsemiseksi seuraavia tutkimustarpeita: Väestön ikääntymisen aiheuttamat elintarviketurvallisuushaasteet Väestön ikääntymisen vaikutukset elintarvikevälitteisten infektioiden ja ruokamyrkytysten esiintymiseen Elintarvikevälitteisten infektioiden ja ruokamyrkytysten esiintyminen vanhuksilla ja niiden merkitys vanhusten terveydelle Vanhusten ja yleensä riskiryhmiin kuuluvien kuluttajien määrän lisääntymisestä johtuvan elintarvikevälitteisen sairastuvuuden arviointi Elintarvikevälitteisten patogeenien leviäminen ja leviämisen estäminen hoitolaitoksissa Elintarvikevälitteisten sairauksien aiheuttamat taloudelliset vaikutukset ja tehokkaat riskinhallintakeinot vanhustenhuollossa Laitoskeittiöiden ruuan jakelussa ja tarjoilussa esiintyvät elintarvikehygieeniset ongelmat Vanhusten ja riskiryhmien käyttäytymisen vaikutus sairastuvuuteen

4 3 Elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden välityksellä leviävien taudinaiheuttajien epidemiologia ja vastustus Uusien elintarvikevälitteisten mikrobien tunnistaminen ja niiden sekä epidemiologialtaan tuntemattomien elintarvikevälitteisten mikrobien epidemiologian selvittäminen Zoonoosien torjuntatoimenpiteiden kehittäminen Kasvien terveydelle haitallisten mikrobien tunnistaminen sekä niiden leviämisen selvittäminen ja estäminen Mikrobien taudinaiheutuskyvyn, virulenssimekanismien ja pitkäaikaisvaikutusten selvittäminen Mikrobien monimuotoisuuden vaikutus torjuntatoimenpiteisiin ja riskinarviointiin Riskien syntymekanismien, taudinaiheuttajien leviämisen, riskien ja epidemioiden suorien ja epäsuorien taloudellisten vaikutusten sekä riskienhallintokeinojen tutkiminen bioekonomisten mallien avulla Julkisen ja yksityisen sektorin roolit ja työnjako tehokkaassa riskien hallinnassa Kokonaisvaltaisten riskinarviointimallien sekä riski-hyöty-analyysien kehittäminen Kuluttajille terveydellistä haittaa aiheuttavien tekijöiden tunnistamis- ja seurantajärjestelmien tutkiminen, arviointi ja kehittäminen Elintarviketurvallisuustavoitteiden asettamiseksi ja arvioimiseksi tarvittava tutkimus ja riskinarviointi Elintarvikkeiden tuotannossa tapahtuvien muutosten ja uudistuvien prosessien vaikutus mikrobien esiintymiseen ja tehokkaaseen riskien hallintaan Uusien prosessointi- ja tuotantotekniikoiden sekä uusien tuotteiden vaikutukset elintarviketurvallisuuteen Haitallisten mikrobien sopeutuminen muuttuviin alkutuotanto-olosuhteisiin sekä erilaisiin elintarvikkeiden valmistus- ja säilytysolosuhteisiin Mikrobien sopeutumismekanismien selvittäminen ja uusien torjuntatoimenpiteiden kehittäminen tähän perustuen Antimikrobilääkkeille vastustuskykyisten mikrobien leviäminen elintarvikeketjussa Elintarviketurvallisuusriskejä koskevan informaation ja suojapolitiikan merkitys elintarvikkeiden hintakilpailussa ja kansantaloudessa Taloudellisten kannustimien käyttö elintarviketurvallisuuden ja riskien hallintaa koskevan päätöksenteon ohjaamisessa Yhteiskunnallisten muutosten (keskittyminen, elinkeino- ja rakennepolitiikka) vaikutus elintarviketurvallisuusriskeihin Elintarvikevalvonnan vaikuttavuuden ja toimivuuden tutkiminen Omavalvonnan toimivuuden arviointi Vakuutusten ja tuotantosopimusten käyttö elintarviketurvallisuuden hallinnassa Erilaisten torjuntatoimenpiteiden vaikutuksen arviointi

5 4 Sammanfattning/Resumé I utredningen bearbetad av sektorforskningens förhandlingskommitté för Kunnande, arbete och välbefinnande kartlades pågående förändringar samt av förändringarna orsakade riskfaktorer i de finska och internationella livsmedelskedjorna. Förundersökningen gjordes för att utreda behovet av forskning i framtiden för att kunna kontrollera framtida potentiella livsmedelssäkerhetsrisker. I utredningen presenteras de forskningsbehov med vilka riskerna för livsmedelssäkerhet kan kontrolleras. Antalet sjukdomar som sprids via livsmedel ökar ständigt och orsakar årligen miljontals dödsfall runtom i världen. Största delen av dessa sjukdomar orsakas av mikroorganismer som kan spridas från djur till människor, s.k. zoonoser. Även olika kemiska ämnen kan utgöra ett hot mot livsmedelssäkerheten. I framtiden kommer globalisering, samt den klimat- och befolkningsförändring som sker att öka mängden risker för livsmedelssäkerheten. Med en åldrande befolkning ökar andelen infektionskänsliga individer. Detta i sin tur ökar förekomsten av sjukdomar förmedlade via livsmedel. Globaliseringen innebär att resa och att vara mobil, och just detta för med sig nya och speciella utmaningar för livsmedelssäkerheten. På grund av globaliseringen är det möjligt att mångfalden av livsmedelsförmedlade sjukdomar ökar och sprids till nya områden. De lokala utbrotten av livsmedelsförmedlade sjukdomar sprids till allt större områden och överskrider landsgränserna. Även klimatförändringen kommer att öka spektret av livsmedelsförmedlade sjukdomar och även antalet sjukdomsfall i framtiden pga. att klimatförändringens orsakade globala uppvärmning medför att sjukdomsalstrarna levnadsförhållanden gynnas. Ett varmt klimat främjar tillväxten av mikroorganismer under livsmedelskedjans samtliga faser. Globaliseringen och EU:s förändrade krav medför att instansen för livsmedelskontroll ställs inför nya betydande utmaningar. Säkerheten för livsmedel kontrolleras genom lagstiftning hela vägen från åkern till matbordet. Den ökande internationella handeln ökar riskerna för att felaktiga, eller för konsumenter farliga livsmedel får inträde i vårt land. Med hjälp av tillsyn är det även möjligt att observera och förebygga hälsorisker som eventuellt kan orsakas av internationella livsmedel. Livsmedelssektorn är av stor betydelse för den nationella ekonomin och är en av dess grundpelare. Tack vare globaliseringen har både utlandshandeln och människors rörlighet ökat. Klimatförändringen sätter nya krav på verksamheter vid upprätthållandet av säkerhets- och bekämpningspolitik för livsmedel. Forskning inriktad på livsmedelssäkerhet och riskkontroll är nödvändigt och utgör en central del av nutida nationalekonomi. Utredningen har klargjort att för att i framtiden kunna kontrollera livsmedelssäkerhetsrelaterade risker så bör forskningen inrikta sig på följande punkter: Utmaningar i livmedelssäkerheten förorsakade av den åldrande befolkningen Hur åldrandet hos befolkningen påverkar förekomsten av matförgiftning och andra infektioner förmedlade via livsmedel. Förekomsten av matförgiftning och andra livsmedelsförmedlade infektioner hos äldre och påverkan av dessa på de äldres hälsa Bedöma den ökande förekomsten av livsmedelsförmedlade sjukdomar pga. det ökade antalet av äldre konsumenter och andra konsumenter som tillhör någon riskgrupp Studera utbredningen av patogener som sprids via livsmedel, samt hur spridningen av dessa patogener kan motverkas på olika vårdinstitutioner Studera vilken ekonomisk påverkan livsmedelsförmedlade sjukdomar har, samt effektiva kontrollmetoder för riskerna inom åldringsvården Livsmedelshygienrelaterade risker vid storkökens leverans och servering av mat Beteendets inverkan på insjuknandet hos äldre och i andra riskgrupper

6 5 Epidemiologi och resistens hos patogener som sprider sjukdomar i livsmedel och råvaror Identifiera okända patogena mikroorganismer och klargöra deras och de redan kända patogena mikrobernas epidemiologi Utveckla åtgärder för bekämpning av zoonoser Identifiera och klargöra utbredningen/spridningen av mikroorganismer som är skadliga för växter, samt utreda hur de kan bekämpas. Utreda mikroorganismers förmåga att infektera, deras virulensmekanismer och infektionernas långtidspåverkan Studera hur mikroorganismers mångfald påverkar riskbedömning och bekämpning Skaffa kunskaper om riskernas utveckling, patogenernas utbredning och riskernas och epidemiernas direkta och indirekta ekonomiska påverkan, samt studera metoder för risktillsyn med hjälp av bioekonomiska mallar Hur förändringar och reformer inom livsmedelsproduktionen påverkar förekomsten och riskvärderingen av mikroorganismer. Hur nya process- och produktionstekniker, samt nya produkter inverkar på livsmedelssäkerheten Skadliga mikroorganismers anpassning till förhållanden som råder vid primärproduktion eller vid produktion och förvaring av livsmedel Utreda mikroorganismernas anpassningsmekanismer och utveckla nya bekämpningsmetoder med förståelsen för mekanismerna som grund Resistenta mikroorganismers utbredning i livsmedelskedjan Betydelsen av information och skyddspolitik angående livsmedelssäkerhetsrisker vid priskonkurrens och inom nationalekonomin Ekonomisk uppmuntran för att styra beslut angående livsmedelssäkerhet och riskkontroll Reformernas (centralisering, närings- och konstitutionspolitik) påverkan på livsmedelssäkerhetsrisker i samhället Studera livsmedelsövervakningens påverkan och funktion Bedöma funktionen av egentillsyn Hur försäkringar och produktionskontrakt inverkar på livsmedelssäkerhetstillsynen Resultatbedömning av olika bekämpningsåtgärder

7 6 Esipuhe Valtioneuvoston sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Osaaminen, työ ja hyvinvointijaosto julisti haettavaksi jaoston aihealueeseen liittyvän esiselvityksen elintarviketuotantoketjun muutosten (mm. globalisaation ja ilmastonmuutoksen) aiheuttamista elintarviketurvallisuusriskeistä sekä kuluttajien elintarvikevalintojen vaikutuksista terveyteen. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa tutkimustarpeet suomalaisessa ja kansainvälisessä elintarviketuotantoketjussa tapahtuvien muutosten aiheuttamien elintarviketurvallisuusriskien tunnistamiseksi ja riskien torjumiseksi. Esiselvitysraportin tarkoituksena on esitellä olemassa olevaa tutkimustietoa sekä pyrkiä tunnistamaan tutkimusalueiden keskeisemmät tiedolliset puutteet ja tulevaisuuden tutkimustarpeet. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta piti tärkeänä, että esiselvitystä tehtäessä otetaan riittävästi huomioon tutkimustulosten hyödyntäminen ja eri tahojen osallistuminen. Eri toimijoiden vuorovaikutuksen lisääminen ja ylläpito olivat myös esiselvitystyön keskeisiä tavoitteita. Tiedon hyödyntämisen kannalta pidettiin tarpeellisena tutkijoiden ja tiedon käyttäjien yhteistyön pitkäjänteistä jatkumista. Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön sekä tutkijoiden ja tietoa käyttävien toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ylläpitoa pidettiin myös tärkeänä. Esiselvityksen teossa kiinnitettiin huomiota valtioneuvoston käynnistämään Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan sekä erinäisiin selontekoihin ja periaatepäätöksiin: - Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle elintarviketurvallisuudesta, Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 13/2006, Helsinki. - Hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, EU:n Valkoinen kirja elintarvikkeiden turvallisuudesta, KOM (1999) 719. Esiselvityksen toteutti konsortio, joka koostui seuraavista asiantuntijoista ja asiantuntijatahoista: - Professori Hannu Korkeala, konsortion puheenjohtaja, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto - Ylilääkäri Markku Kuusi, tartuntatautien torjuntayksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - Yksikönjohtaja Vesa Myllys, mikrobiologian tutkimusyksikkö, Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA - Erikoistutkija Pirkko Tuominen, riskinarviointiyksikkö, Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA - Professori Kyösti Pietola, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT Taloustutkimus) - Akatemiaprofessori Jari Valkonen, maataloustieteiden laitos, kasvipatologia, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto - Yliopistonlehtori Annamari Heikinheimo, konsortion sihteeri, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Esiselvitys tehtiin huhti-joulukuussa Esiselvitystyön aikana konsortio järjesti useita kokouksia ja asiantuntijoiden kuulemistilaisuuksia. Asiantuntijoina kuultiin seuraavia henkilöitä: - Riitta Aejmelaeus (Helsingin kaupunki, vanhushuolto) - Kristiina Asplund (Finnair catering, globalisaatio ja elintarviketurvallisuus) - Seppo Heiskanen (Elintarviketeollisuusliitto ETL, elintarviketeollisuuden muutokset) - Pirjo Kortesniemi (Eläintautien torjuntayhdistys, ETT, zoonoosit alkutuotannossa) - Terhi Laaksonen (Maa ja metsätalousministeriö, zoonoosit ja lainsäädäntö) - Tuula Mäki-Valkama (Maa- ja metsätalousministeriö, kasvinsuojelu)

8 7 Lisäksi esitettiin kutsu päivittäistavarakaupan yhdistykselle (PTY), jolta ei kuitenkaan onnistuttu saamaan asiantuntijaa kuultavaksi. Joulukuussa 2009 konsortio järjesti kuulemistilaisuuden, jossa sidosryhmille esiteltiin esiselvityksen tuloksia ja tarjottiin mahdollisuus niiden kommentoimiseen (liite 1). Tilaisuuteen osallistui yhteensä 39 henkilöä eri sidosryhmistä (liite 2).

9 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tulevaisuuden elintarviketurvallisuusuhat Ilmastonmuutoksen ja globalisaation vaikutukset elintarviketuotantoon Ihmisten sairastuvuus elintarvikkeiden välityksellä Elintarvikeketjun muutosten vaikutukset elintarviketurvallisuuteen Maataloustuotannon keskittyminen vaikuttaa elintarviketurvallisuuteen Elintarvikejalostuksen monimuotoiset turvallisuushaasteet Elintarvikekauppa keskittyy ja siirtyy kauemmaksi kuluttajasta Elintarvikkeiden kulutusmuutosten vaikutukset elintarviketurvallisuuteen Väestömuutoksen aiheuttamat elintarviketurvallisuusuhkat Ikääntyvillä on kohonnut sairastumisriski Laitosvanhukset ovat erityisessä riskissä Infektioherkkien määrä väestössä kasvaa Globalisoituminen lisää liikkumista ja elintarviketurvallisuusriskejä Elintarvikepetokset ovat kansainvälistyneet Muutokset elintarvikevälitteisten tautien esiintymisessä Uudet ja vanhat taudinaiheuttajat elintarvikevälitteisinä Mikrobien adaptaatio ja elintarviketurvallisuus Kemialliset elintarviketurvallisuusuhkat Diagnostiikan ja analytiikan kehittäminen Muutokset mikrobien antimikrobilääkeresistenssissä Elintarviketurvallisuuden merkitys kansantaloudelle Elintarvikevälitteisten epidemioiden aiheuttamat tappiot kansantaloudelle Kuluttajien reaktiot ja kansainvälisen kaupankäynnin ehdot Kansantaloudelliset haasteet elintarviketurvallisuuden varmistamisessa Elintarviketurvallisuusriskien hallinta Biologiset ja tekniset innovaatiot Lainsäädännölliset ohjauskeinot ja niihin perustuva valvonta Informaation kulkua tehostavat toimet Riskinarviointi Taloudelliset ohjauskeinot Tutkimustarpeet tulevaisuudessa Kirjallisuus... 47

10 9 1 Johdanto Elintarvikevälitteisiin tauteihin kuolee vuosittain maailmassa miljoonia ihmisiä. Kyseessä ovat yleensä myrkytykset, joita aiheuttavat mikrobit tai niiden erittämät myrkyt. Ne päätyvät elintarvikeketjuun jo alkutuotannossa tai elintarvikkeiden prosessoinnin aikana. Eläimistä ihmisiin siirtyvien mikrobien aiheuttamia tauteja kutsutaan zoonooseiksi. Elintarvikkeiden turvallisuutta voivat uhata myös erilaiset kemialliset aineet. Elintarvikkeiden välityksellä leviävien tautien määrä kasvaa jatkuvasti. Globalisaatio ja ilmastonmuutos tuovat oman osansa elintarviketurvallisuusuhkiin. Väestön ikääntyminen kasvattaa infektioille herkkää väestönosaa, mikä puolestaan lisää elintarvikevälitteisten tautien esiintymistä. Matkailu ja muuttoliike kuuluvat globalisaatioon ja tuovat niin ikään omat haasteensa elintarviketurvallisuudelle. Globalisoitumisen myötä on todennäköistä, että elintarvikevälitteisten tautien kirjo laajenee ja leviää uusille alueille. Ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpiämisen seurauksena taudinaiheuttajille tarjoutuu aiempaa suotuisammat olosuhteet lisääntyä. Lämmin sää edistää mikrobien lisääntymistä elintarvikeketjun eri vaiheissa. Elintarvikevälitteiset taudinpurkaukset eivät pysy enää paikallisina, vaan koskettavat yhä laajempia alueita ja ylittävät valtiorajoja. Ilmastonmuutoksella on myös vaikutuksensa kasvien kasvu- ja korjuuoloihin. Tämä lisää riskiä hometoksiinien muodostumisesta leipä- ja rehuviljaan sekä mallasohraan. Taudinaiheuttaja- ja tuholaiskirjon laajeneminen Suomessa muualta kulkeutumisen tai kotimaisesta luonnosta viljelykasveihin siirtymisen ansiosta heikentävät tuotantovarmuutta niin kasvinviljelyssä kuin kotieläintuotannossa ja vaarantavat huoltovarmuutta. Globalisaatio ja EU:n muuttuvat vaatimukset asettavat elintarvikevalvonnalle merkittäviä uusia haasteita. Elintarvikkeiden turvallisuutta valvotaan lainsäädännöllä koko elintarvikeketjun matkalta pellolta pöytään. Kansainvälisen kaupan laajentuminen lisää muun muassa riskiä sille, että maahamme saapuu virheellisiä tai kuluttajalle vaarallisia elintarvikkeita. Valvonnan keinoin on mahdollista seurata ja ehkäistä myös näitä kansainväliseen elintarvikkeiden liikkuvuuteen liittyviä terveysriskejä. Elintarvikesektori on kansantaloudellisesti merkittävä ja muodostaa yhden kehittyvän kansantalouden peruspilareista. Globalisaation myötä ulkomaankauppa sekä ihmisten liikkuvuus lisääntyvät. Ilmastonmuutos asettaa uusia vaatimuksia elintarviketurvallisuutta ylläpitäville suojapolitiikka- ja torjuntatoimille. Elintarviketurvallisuuteen panostava tutkimus ja siihen perustuva tehokas riskinhallinta onkin välttämätön ja keskeinen osa nykyaikaista kansantaloutta.

11 10 2 Tulevaisuuden elintarviketurvallisuusuhat Elintarvikevälitteisiin tauteihin kuolee maailmassa vuosittain miljoonia ihmisiä, ja teollisuusmaissa arviolta joka kolmas ihminen sairastuu elintarvikevälitteiseen infektioon vuosittain. On arvioitu, että ilmastonmuutoksen aikaansaaman lämpötilan kohoamisen vuoksi ruokamyrkytysten esiintyvyys kasvaa merkittävästi. Elintarvikeketjun eri osissa tapahtuvalla keskittymisellä on merkittäviä vaikutuksia elintarviketurvallisuuteen. Elintarvikkeilta edellytetään tänä päivänä pitkiä myyntiaikoja, ja eräät pilaaja- ja taudinaiheuttajabakteerit lisääntyvät kylmäsäilytettävissä tuotteissa näiden myyntiaikojen puitteissa. Vaaditaan tutkimusta ja valvontaa, jotta tuotteisiin sisältyviä turvallisuusriskejä kyetään hallitsemaan. Tulevaisuuden väestörakenteen muutokset tuovat muutoksia myös elintarvikevälitteisten tautien esiintymiseen. Ikääntyneet ihmiset ovat muuta väestöä herkempiä infektioille ja siten väestön vanhenemisesta seuraa elintarvikevälitteisten tautien lukumäärän lisääntyminen. Globalisoituminen lisää ihmisten, eläinten ja elintarvikkeiden liikkumista maasta toiseen, ja tämä edistää myös elintarvikevälitteisten tautien esiintymistä. Elintarvikepetokset ovat yleisiä Euroopassa ja ennustetaan, että petokset lisääntyvät myös Suomessa. Suurin osa ruokamyrkytysten aiheuttajista jää edelleen tunnistamatta, Tunnistamattomien tapausten suuri lukumäärä antaa olettaa, että uusia elintarvikkeiden välityksellä leviäviä mikrobeja löydetään tulevaisuudessa lisää. Lukuisten vakavien elintarviketurvallisuusongelmien myötä elintarvikeperäisten tautien vastustamisesta on tullut keskeinen yhteiskuntapolitiikan osa-alue. Elintarvikkeiden turvallisuutta valvotaan koko elintarvikeketjun matkalta pellolta kuluttajan ruokapöytään saakka. Yleisesti elintarviketurvallisuuden katsotaan Suomessa olevan hyvällä tasolla. Lihan- ja maidontarkastuksen avulla useat vakavat taudit on hävitetty tai niitä esiintyy maassamme hyvin harvoin (taulukko 1). Eläimistä mahdollisesti saatavia tartuntoja pyritään hallitsemaan lisäksi mm. eläintautilakiin (1980/55) ja rehulakiin (86/2008) perustuvin päätöksin. Myös elintarvikkeiden valmistajiin ja myyjiin kohdistuu lainsäädännöllisiä vaatimuksia (tartuntatautilaki 1986/583 ja elintarvikelaki 23/2006), jotka velvoittavat selvittämään epidemioita yhteistyössä viranomaisten kanssa.

12 11 Taulukko 1. Suomessa esiintyneitä helposti leviäviä eläintauteja. Vuosiluku kertoo, milloin tautia on viimeksi todettu Suomessa (Evira 2007). Tauti Eläin Vuosi Karjarutto Märehtijät 1877 Kirjolohen VHS-tauti Kalat 2007 Nautatuberkuloosi* Naudat 1982 Newcastlen tauti Linnut 2004 Luomistauti (bruselloosi)* Märehtijät, sika 1960 Pernarutto* Märehtijät, sika, hevonen 2004 Raivotauti (rabies)* Nisäkkäät 1989 Sikarutto Sika 1917 Suu- ja sorkkatauti Sorkkaeläimet 1959 Tarttuva naudan keuhkorutto (CBPP) Nauta 1920 * Zoonoosi; tauti, joka voi tarttua eläimestä ihmiseen. Kasvinsuojelun ja viljelytekniikan kehittämisen ja lajikejalostuksen ansiosta sienitaudinaiheuttajan muodostamien torajyvien aiheuttamat myrkytykset leipä- ja rehuviljassa on saatu torjutuksi. Talousveden- ja jätevesijärjestelmien kehittäminen on parantanut elintarvikehygieniaa. Vaikka useiden zoonoosien eli eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien sekä elintarvikkeiden välityksellä tapahtuvan kemiallisen altistuksen osalta maamme tilanne on hyvä, on elintarvikkeiden välityksellä leviävien tautien määrä kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Ilmastonmuutos uhkaa lisätä tunnettujen taudinaiheuttajien merkitystä alkutuotannossa sekä järkyttää ekologista tasapainoa tarjoten uusille taudinaiheuttajille tilaisuuden levitä viljelykasveihin tai tuotantoeläimiin. Pitkälle jalostetut ja valmiit tuotteet muodostavat entistä suuremman osan kotiin hankittavista elintarvikkeista. Kodin ulkopuolinen ateriointi on lisääntynyt voimakkaasti ja se muodostaa omat haasteensa elintarviketurvallisuudelle. Vaikka monet taudit ovat uuden teknologian ja valvonnan avulla voitettu, aiheuttaa nykyinen keskittynyt ja pitkiin myyntiaikoihin perustuva elintarvikeketju edelleen vakavia elintarviketurvallisuusuhkia ja haasteita uhkien torjuntatoimenpiteiden kehittämiselle. Globalisoitumisen myötä on todennäköistä, että tautikirjo laajenee ja leviää uusille alueille. Elintarviketuotannon globalisoituminen nähdään yhtenä merkittävistä ihmisten terveyttä uhkaavista tekijöistä tulevaisuudessa (kuva 1).

13 12 Kuva 1. Elintarviketurvallisuutta uhkaavat tekijät tulevaisuudessa. Elintarvikkeiden turvallisuutta uhkaavat tekijät voidaan jakaa mikrobiologisiin, kemiallisiin ja fysikaalisiin. Osa elintarvikevälitteisistä taudeista aiheuttaa vaaraa ihmisille mikrobin aiheuttaman infektion tai mikrobin tuottaman myrkyn muodossa. Osa elintarvikevälitteisistä taudeista johtuu puolestaan kemiallisten aineiden aiheuttamista myrkytyksistä tai esiintyy kemikaalialtistuksen aiheuttamina sairauksina. Elintarviketurvallisuutta vaarantavat tekijät voivat levitä elintarvikeketjuun alkutuotannossa tai elintarvikeketjun myöhemmässä vaiheessa elintarvikkeiden prosessoinnin aikana. Osa taudinaiheuttajista siirtyy elintarvikkeeseen eläimen tai ympäristön saastumisen kautta, osa ihmisen saastuttamana tuotantolaitoksessa tai myöhemmin elintarvikkeen käsittelyn ja ruuan valmistuksen aikana. Osa mikrobeista aiheuttaa tauteja vain eläimille tai ihmisille, osa vain kasveille. Eräät taudinaiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja myös ihmisistä eläimiin. Taudinaiheuttajien aiheuttamat tappiot ovat merkittäviä niin ihmisten ja eläinten terveydelle kuin myös kasvintuotannolle ja ruokaturvalle. Useiden elintarvikevälitteisten mikrobien reittejä elintarvikkeisiin ei täysin tunneta, eli niiden epidemiologia on tuntematon. Useiden elintarviketuotantoa uhkaavien kasvintuhoojien epidemiologia on niin ikään selvittämättä. 2.1 Ilmastonmuutoksen ja globalisaation vaikutukset elintarviketuotantoon Maapallon ilmasto on muuttunut useita kertoja historian saatossa (Thiede ja Johannessen 2008). Parhaillaan käynnissä oleva ilmastonmuutos johtaa vallalla olevan käsityksen mukaan keskilämpötilojen kohoamiseen (Van Vuuren ym. 2008). Sen katsotaan olevan seurausta ihmisen omasta toiminnasta kuten fossiilisten polttoaineiden lisääntyneestä käytöstä, ja maankäytön muutoksista kuten metsien hävityksestä. Siten sitä katsotaan voitavan hillitäkin, joskaan ei pysäyttää, ihmiskunnan yhteisin ponnistuksin (Van Vuuren ym. 2008). Monilla ruuan ja makean veden puutteesta kärsivillä alueilla kuivuuden ja kuumuuden paheneminen heikentävät ihmisten elinoloja ja selviytymismahdollisuuksia entisestään. Suomessa ilmastonmuutoksen arvioidaan leudontavan säätä ja sinänsä parantavan maatalouden edellytyksiä (Peltonen-Sainio ym. 2009). Nautakarjataloudessa voitaneen saavuttaa säästöjä esim. laidunkauden pidetessä ja kevytrakenteisempien karjansuojien riittäessä talvikaudella. Toisaalta pakkasten väheneminen voi edesauttaa eläinvälitteisten loisien ja taudinaiheuttajien säilymistä maassa, laitumilla ja tuotantoympäristössä (French ym. 2009) ja siten lisätä

14 13 riskiä niiden kulkeutumisesta elintarvikeketjuun. Erityisesti vektorivälitteisten eläintautien ja zoonoosien on todettu leviävän uusille alueille ilmaston lämpenemisen myötä (Lindgren ja Gustafson 2001, Gray ym. 2009). Näiden muutosten esiintyminen Ruotsissa (Lindgren ja Gustafson 2001) viittaavat siihen, että näiden vektorivälitteisten tautien lisääntyminen on todennäköistä myös meillä. Ilmastonmuutoksen ennakoidaankin lisäävän taudinaiheuttajien leviämistä (Rogers ja Randolph 2008) sekä merkitsevästi lisäävän ihmisten altistumista elintarvikkeiden alkutuotannosta lähtöisin oleville taudinaiheuttajille. Toisaalta näitä uhkia pystyttäneen tehokkaasti torjumaan kohdennetun tutkimuksen ja tuloksiin perustuvien uusien käytänteiden avulla (Chron ja Bianchi 2008, Boxall ym. 2009). Kuva 2. Ilmastonmuutoksen arvioidaan kohottavan vuoden keskilämpötilaa maapallolla. Vaikutus on erityisen tuntuva pohjoisella pallonpuoliskolla kuten Suomessa. Kuitenkin kasvukauden epäsymmetrisyys päivänpituuden suhteen Suomessa rajoittaa kasvien tehollista kasvuaikaa niiden virittyessä tuleentumaan päivänpituuden lyhetessä. Siten pidemmästä ja leudommasta mutta myös sateisemmasta syksystä on vain rajallisesti etua. Kasvukauden alku keväällä muuttunee entistä kuivemmaksi (IPCC 2007, Valkonen 2009). Kasvintuotannon osalta ilmastonmuutoksen seuraukset ovat ristiriitaisia. Leudompi ja pidempi kasvukausi mahdollistanee uusien viljelykasvien ja kevätlajikkeita satoisampien syysvehnän, ohran ja -rapsin menestymisen maassamme. Nykyisten viljelykasvienkin sato voi kasvaa (Peltonen-Sainio ym. 2009). Toisaalta, vaikka kevät aikaistuu, se muuttuu myös kuivemmaksi (May 2008). Jotta kuivuus ei rajoittaisi kasvua, tarvitaan keinokastelua, mikä puolestaan lisää tuotantokustannuksia. Keskilämpötilan kohoaminen syksyllä voisi pidentää kasvukautta merkittävästikin, mutta edullinen vaikutus jää todennäköisesti vähäiseksi. Päivänpituuden lyheneminen juhannuksesta alkaen virittää kasvit kukkimaan ja tuleentumaan, jolloin kasvu hiipuu vaikka lämpötila sallisi sen jatkumisen. Maamme kasvukauden epäsymmetrisyys päivänpituuden suhteen ei muutu kasvintuotannon kannalta edullisemmaksi ilmastonmuutoksen myötä. Ilmastonmuutoksen hyödyntäminen edellyttäisikin uusiin olosuhteisiin sopeutuvien lajikkeiden jalostamista. Lämpimän ja leudon sään muuttuessa entistä vallitsevammaksi Suomen kylmän ilmaston suotuisa, elintarviketurvallisuutta parantava vaikutus elintarvikeketjuun vähenee (kuva 2). Onkin arvioitu, että ilmastonmuutoksen aikaansaaman lämpötilan kohoamisen vuoksi ruokamyrkytysten esiintyvyys kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi (Bentham & Langford 1995). Useiden elintarvikevälitteisten tautien esiintymisen on havaittu lisääntyvän kesällä ja alkusyksyllä, kun pitkät lämpimät jaksot ovat koetelleet kylmäketjua ja edistäneet mikrobien lisääntymistä elintarvikeketjun eri vaiheissa (Hänninen 2007). Huonojen korjuuolosuhteiden on todettu lisäävän Listeria monocytogeneksen esiintymistä rehuissa (Husu 1990). Ilmastomuutoksen katsotaan parantavan taudinaiheuttajien selviytymistä ja säilymistä ympäristössä ja siten pääsyä elintarvikeketjuun. Uhkana on ruokamyrkytyksien yleistyminen. Arvioita ilmaston-

15 14 muutoksen aiheuttamasta taudinaiheuttajien lisääntymisestä ja niiden taloudellisesti vaikutuksesta ei ole olemassa. Juomaveden hygieenisyys ja turvallisuus voi sekin joutua uhanalaiseksi (Boxall ym. 2009, Noyes ym. 2009), etenkin tapauksissa, joissa karjan tai ihmisten juomavettä on otettu pintavedestä, jota on totuttu pitämään juomakelpoisena kylmänä vuodenaikana. Bakteerien lisäksi erilaisten levien ja levämyrkkyjen riski pintavesissä kasvanee (Hamilton ym. 2005). Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän orgaanisten, myrkyllisten yhdisteiden liikkuvuutta ja kertymistä ravintoketjussa ja riskiä niiden päätymisestä elintarvikeketjuun (Noyes ym. 2009). Suomessa syksyn ennustetaan muuttuvan sateisemmiksi ilmastonmuutoksen seurauksena (May 2008), mistä seuraa erityisiä riskejä elintarvikkeiden raaka-aineiden turvallisuudelle. Kostea ja leuto syksy huonoine korjuuoloineen on omiaan lisäämään riskiä hometoksiinien muodostumisesta leipä- ja rehuviljaan sekä mallasohraan. Kuluneen vuosikymmenen aikana viljasta on löydetty Suomessa vuosittain Fusarium-sieniä ja vähäisiä määriä niiden tuottamia mykotoksiineja kuten deoxinivalenolia (DON) ja trikotekeeni-mykotoksiineja (T-2 ja HT- 2) (Jestoi 2008, Rautala ym. 2008; Kotaviita 2009, Oravuo 2009). Mykotoksiineja tuottavien sienten lajikirjo on samana aikana runsastunut ja erilaiset Fusariumpunahomeet yleistynevät entisestään ilmaston lämmetessä (Uhlig ym. 2007, Yli-Mattila ym. 2009). Riski toksiinien yleistymisestä elintarvikkeissa ja rehuissa on siten olemassa (Murphy ym. 2006). Esimerkiksi USA:ssa rehumaississa esiintyvä Fusariummykotoksiini, fumonisiini, aiheuttaa tyypillisesti 1-20 miljoonan dollarin tappiot kotieläintuotannolle, mutta pahimpina vuosina tappioiden on arvioitu olevan miljoonaa dollaria (Wu 2007). Aflatoksiinin arvioidaan aiheuttavan 500 miljoonan dollarin vuosittaiset menetykset kauppaerien hylkäämisen sekä tuotantoeläinten terveyden heikkenemisestä johtuvien tuotantotappioiden takia (Vardon ym. 2003, Murphy ym. 2006). Vaikka tavoitteena onkin vähentää kemiallisen torjunnan käyttöä kasvinsuojelussa (Peltonen ja Rajala 2009) ja torjua taudinaiheuttajia yhä enemmän kasvin omaan taudinkestävyyteen ja biologiseen torjuntaan tukeutuen (Kansallinen kasvinsuojelustrategia , Bloemberg ja Lugtenberg 2009), tähkähomeiden torjunnassa voidaan silti joutua käyttämään entistä enemmän kemiallista torjuntaa, mikä lisää torjunta-aineiden jäämäriskiä rehuissa, leipäviljassa ja maltaissa. Toksiineja tuottavien homeiden epidemiologian tutkimus sekä lajikkeiden homekestävyysjalostus ansaitsevat enemmän huomiota tulevaisuudessa. Monet kasvintuhoojat hyötyvät ilmaston lämpenemisestä, mikä edesauttaa niiden runsastumista ja asettumista pysyvästi viljely-ympäristöömme. Pakkanen, routa ja lumipeite ovat estäneet monien tuholaisten ja taudinaiheuttajienkin talvehtimista oloissamme. Pitkä roudaton ja viileä kausi muuttanee maan mikrobitasapainoa ja maavälitteisten taudinaiheuttajien tartutuskykyä nykyiseen nähden merkittävästi (French ym. 2009) ja pahentaa maalevintäisten tautien aiheuttamia ongelmia kotieläinja kasvintuotannossa. Esimerkiksi perunan käyttölaadun pilaavan maltokaariviruksen haitat lisääntynevät (Sandgren yn. 2002, Latvala-Kilby ym. 2009). Ulkomailta Suomeen kulkeutuvat tunnetut karanteenikasvintuhoojat kuten viroidit ja useat virukset ovat erityisesti pelätty uhka (Hammond ja Owens 2006; De Hoop ym. 2008). Karanteenitaudinaiheuttajiin kohdistetaan viranomaistoimenpiteitä (Euroopan Neuvoston direktiivi 2000/29/EY; Laki kasvinterveyden suojelemisesta /702; Evira 2008: EPPO 2009), mutta myös omassa luonnossamme piilevät, tuntemattomat tai nykyisellään merkityksettömät taudinaiheuttajat ja tuholaiset voivat merkittävästi vaarantaa kasvintuotantoa tai kotieläinten terveyttä olosuhteiden muuttuessa. Useimmat niistä eivät sinänsä vaaranna elintarvikkeiden turvallisuutta, mutta voivat ratkaisevasti pilata tuotteiden laadun elintarvikkeena. Esimerkkinä ovat Dickeya-suvun bakteerit, joita esiintyy luontaisesti jokivesissä ja joista on viime vuosikymmenen aikana muodostunut yksi pahimmista ruoka- ja teollisuusperunan pilaajista varastossa (Laurila ym. 2010). Bakteerien kaltaisia, moni-isäntäisiä fytoplasmoja on vasta äskettäin ryhdytty alustavasti määrittämään maamme luonnonkasveista. Fytoplasmat pystyvät tartuttamaan käytännössä kaikkia viljelykasveja estäen niiden normaalin kasvun. Näiden taudinaiheuttajien runsauden on jo nyt havaittu lisääntyvän leudon talven seurauksena, mikä liittynee niitä siirtävien kaskaiden parempiin talvehtimisedellytyksiin (Boberg 2009). Moni-isäntäisiä kasviviruksia levittävät etelänjauhiaiset pystyvät nykyisellään menestymään kasvihuoneissa, mutta ilmaston lämmetessä ne saattavat asettua pysyvästi luontoomme (Jaakkola 2008). Ne sekä niiden levittämät

16 15 virukset ovat käytännössä tuhonneet tärkeimpien vihannesten tuotantoedellytykset monin paikoin latinalaisessa Amerikassa ja Etelä-Euroopassa (Oliveira ym. 2001). Viljelymenetelmien muutokset sekä uudet viljelykasvit tuovat nekin uusia kasvinsuojeluhaasteita niin uusien kasvintuhoojien kuin jo kerran voitettujen ongelmien paluun myötä (Lindqvist ym. 1998, Kvarnheden ym. 2002, Champell ym. 2004, Parikka ym. 2006). Siten sekä ilmastonmuutoksella että globalisaatiolla on vaikutuksensa elintarviketurvallisuuteen. Globaalissa maailmassa rehut ja niiden raaka-aineet, elävät eläimet ja kasvit sekä elintarvikkeet kulkevat pitkiä matkoja maasta toiseen. Tämä tarjoaa helpon kulkeutumisreitin erilaisille taudinaiheuttajille. 2.2 Ihmisten sairastuvuus elintarvikkeiden välityksellä Elintarvikevälitteisiin tauteihin kuolee maailmassa vuosittain miljoonia ihmisiä (Mead ym. 1999, Schlundt ym. 2004) (taulukko 2). Kansallisten ja kansainvälisten raporttien perusteella ihmiset sairastuvat huomattavasti enemmän mikrobien kuin kemiallisten aineiden aiheuttamiin tauteihin (Käferstein ym. 1997, Niemi ym. 2004). Teollisuusmaissa arviolta joka kolmas ihminen sairastuu elintarvikevälitteiseen infektioon vuosittain (Schlundt ym. 2004). On arvioitu, että Suomessa ruokamyrkytyksiin sairastuisi noin ihmistä vuosittain (Niemi ym. 2004). Usein ruokamyrkytykset ovat lieviä ja nopeasti ohimeneviä. Jotkut ruokamyrkytykset ovat kuitenkin hyvin vakavia (taulukko 2), ja lisäksi ruokamyrkytykseen voi liittyä kivuliaita ja vakavia jälkitauteja. Eräät väestöryhmät ovat hyvin herkkiä elintarvikkeiden välityksellä leviäville tartunnoille. Tällaisen väestön kohdalla puhutaan riskiryhmistä, ja niitä ovat mm. raskaana olevat, alle neljävuotiaat lapset, yli 65-vuotiaat, syöpäpotilaat ja elinsiirtopotilaat. Suomessa tällaisia henkilöitä on arvioitu olevan vähän yli 20 % väestöstä (Niemi 2004). Määrä edelleen nousee tulevaisuudessa. Suurin osa elintarvikevälitteisistä taudinaiheuttajista on zoonoottisia. Joidenkin zoonoottisten patogeenien esiintyminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä (Rogers ja Randolph 2006). Eläin- ja elintarviketuotannossa tapahtuneita muutoksia epäillään osasyyksi tapausten lisääntymiseen. Keskittynyt elintarvikkeiden tuotanto ja elintarvikkeiden kuljettamisen lisääntyminen aiheuttavat myös muutoksia ruokamyrkytysten epidemiologiassa. Epidemiat eivät enää ole pelkästään paikallisia, vaan koskettavat yhä useammin useita eri alueita ja valtioita. Epidemiat voivat olla joskus myös hyvin laajoja aiheuttaen kymmenien tuhansien ihmisten sairastumisen yhdessä epidemiassa. Useiden elintarvikevälitteisten tautien epidemiologia ja reitit elintarvikkeisiin ovat tuntemattomia.

17 16 Taulukko 2. Bakteerien aiheuttamien ruokamyrkytysten vuosittainen arvioitu esiintyvyys, sairaalahoitoa vaatineiden tapausten osuus ja kuolleisuus Yhdysvalloissa (Mead ym. 1999). Aiheuttaja Tapausten lukumäärä Elintarvikevälitteisyys (%) Sairaalahoito (%) Kuolleisuus (%) Bacillus cereus ,6 0 Clostridium botulinum Brucella spp Campylobacter spp ,1 Clostrdium perfringens ,3 0,05 EHEC ,8 Listeria monocytogenes Salmonella Typhi ,4 Muut salmonellat ,8 Shigella spp ,2 Staphylococcus aureus ,02 Elintarvikeperäiset streptokokit Vibriot ,6-39 Yersinia enterocolitica ,05 On arvioitu, että elintarvikevälitteisten infektioiden seurauksena 2-3 prosentissa tapauksista kehittyy krooninen jälkitauti. Pitkäaikaisilla jälkitaudeilla on mahdollisesti ihmisten terveydelle ja kansantaloudelle jopa suurempi merkitys kuin sairastumisella akuutteihin elintarvikevälitteisiin infektioihin. Esimerkkejä elintarvikevälitteisiin infektioihin liitettävistä kroonisista jälkitaudeista ovat niveltulehdus, erilaiset silmätulehdukset ja selkärankareuma (Hannu ja Leirisalo-Repo 2003, Korkeala 2007). Myös kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminnan epäillään joissain tapauksissa liittyvän sairastettuun ruokamyrkytykseen. Tietyn kudostyypin omaavilla ihmisillä epäillään olevan synnynnäinen alttius sairastua muuta väestöä herkemmin tiettyihin jälkitauteihin, mikä puolestaan lisää riskiä tartunnan muuttumisesta krooniseksi (Penttinen 2004). Tietyt suolistopatogeenit voivat laukaista Guillain-Barren nimellä tunnetun oireyhtymän (Hänninen 2007). Kyseessä on vakava velttohalvaus, jota esiintyy erityisesti kesäkuukausina. Oireyhtymä on yhdistetty erityisesti kampylobakteerin aiheuttamiin infektioihin. Elintarvikevälitteisten infektioiden taudinaiheuttajia on yhdistetty myös sydän- ja verisuonisairauksiin sekä ravitsemuksellisiin ja ruuansulatuskanavan toiminnallisiin häiriöihin. Kattavaa tutkimusnäyttöä pitkäaikaisvaikutteisten jälkitautien yhteydestä elintarvikevälitteisiin infektioihin ei toistaiseksi ole olemassa. 2.3 Elintarvikeketjun muutosten vaikutukset elintarviketurvallisuuteen Elintarvikeketju voidaan jakaa alkutuotantoon, elintarvikkeiden jalostukseen, elintarvikekauppaan ja kulutukseen. Elintarvikkeita valvotaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla kaikissa osissa ketjua. Elintarvikeketjussa on parhaillaan käynnissä voimakas keskittyminen, jolla on suuri vaikutus myös elintarviketurvallisuuteen.

18 Maataloustuotannon keskittyminen vaikuttaa elintarviketurvallisuuteen Maatilojen määrä Suomessa on vähentynyt EU-jäsenyysaikana keskimäärin kolmen prosentin vuosivauhtia, ollen nyt noin kolmanneksen pienempi kuin EU:hun liityttäessä. Useat tilat ovat vaihtaneet kotieläintuotannosta yksinomaan peltokasvituotantoon. Suomalaisten maatilojen lukumäärän vähetessä tilojen eläinmäärä kasvaa Maidontuotanto keskittyy yli 50 lehmän tiloihin ja sianlihasta tuotetaan jo yli puolet yli 500 sian sikaloissa (kuvat 3 ja 4). Maidontuotanto (1000 l) Maidontuottajat (kpl) Maidon tuotanto Maidontuottajat Kuva 3. Maidontuotannon kehitys (Tike: Meijeritilasto ja maatilatutkimukset). Kuva 4. Sianlihantuotantoon erikoistuneiden tilojen ja sikojen lukumäärän kehitys tilakokoluokittain (MTT). Tilojen keskikoon kasvusta huolimatta tilarakenne painottuu kuitenkin perheviljelmiin, joissa vieraan työvoiman käyttö on harvinaista. Tilojen määrän väheneminen ja tilojen eläinmäärän kasvaminen johtaa siihen, että yhä pienempi osa maatiloista tuottaa suurimman osan elintarvikkeistamme. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimuksen mukaan tilakoon kasvulla on yhteys Yersinia enterocolitican lisääntyneeseen esiintymiseen sikatiloilla (MMM 2006, Laukkanen ym. 2009). Mahdolliset elintarviketurvallisuusongelmat koskettavat tällöin laajaa osaa elintarviketuotantoamme. Tilakoon kasvulla on vaikutuksia myös käytetyn eläinlääkityksen määrään. Antimikrobilääkkeiden käytön kasvu aiheuttaa riskin vastustuskykyisten bakteerikantojen yleistymisestä ja niiden siirtymisestä elintarvikeketjun välityksellä ihmiseen.

19 18 Alueellisesti tarkasteltuna sika- ja siipikarjanlihan tuotanto jatkaa keskittymistään Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kotieläinvaltaisille alueille, kun taas maidon- ja naudanlihantuotanto keskittyy yhä voimakkaammin Pohjanmaan ja Pohjois-Savon voimaperäisille nautakarjatalousalueille. Seurauksena tästä on paikoitellen tarkasteltuna huomattava eläintiheyden kasvu. Alueellinen keskittyminen ja tilakoon kasvu ovat tuoneet mukanaan mittakaavaetuja ja erikoistumiseen liittyviä hyötyjä, kuten työtä säästäviä tuotantoteknologioita. Kuitenkin suurissa tuotantoyksiköissä ja alueellisissa tuotantokeskittymissä eläinten tautipaine kasvaa ja erilaisille mikrobeille altistuu entistä suurempi eläinmäärä. Eläintiheyden kasvulla on siten suuri vaikutus myös elintarviketurvallisuusuhkiin edesauttaen zoonoosien leviämistä ja lisääntymistä. Maatalouden alueellisella keskittymisellä on vaikutuksia myös alueen luontoon (Noyes ym. 2009). Näitä muutoksia on pystyttävä ennakoimaan ja hallitsemaan, ottaen myös ilmastonmuutoksen maaperävaikutukset huomioon (French ym. 2009). Peltojen lannoitus ja lannankäsittely vaikuttavat vesistöjen tilaan. Lannankäsittelykapasiteetista on tullut tyypillinen tuotantoa rajoittava tekijä ja lannankäsittelykapasiteetin ylittyminen voi johtaa elintarviketurvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin esimerkiksi valumavesialtistuksen kautta. Lannankäsittely ja paikallisesti ylittyvä kuormitus- ja tällä on omat vaikutuksensa elintarviketurvallisuuteen. Alkutuotannossa on nähtävissä muutoksia myös elävien eläinten maahantuonnissa ja kuljetusten lisääntymisessä kotieläinten jalostustoiminnan keskittyessä ja kansainvälistyessä. Eläinten kuljetusta ja eläinten välisiä kontakteja lisäävät muun muassa sikojen ja nautojen monivaihekasvatus, jossa maatilat jakavat eläinten kasvatuksen eri vaiheisiin. Tällöin yksittäinen eläin siirretään kasvatusaikana useasta paikasta toiseen. Tällaisessa uudenlaisessa mallissa maatilat saavat tehokkuusetuja erikoistumalla ja verkostoitumalla. Ongelmana on tautisaneerausten vaikeutuminen Rehuteollisuus on muun alkutuotannon tavoin voimakkaan keskittymisen alla. Suomi tuottaa itse tällä hetkellä alle viidenneksen tuotantoeläimille syötettävästä valkuaisrehusta. Valkuaisomavaraisuuden lisääminen onkin yksi tulevaisuuden haasteista, jossa voidaan tavoitella ilmastonmuutokseen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämistä sekä ympäristönäkökohtiin ja ilmastonmuutokseen liittyviin uhkiin vastaamista. Suuri osa rehuteollisuuden käyttämästä valkuaisraaka-aineesta tuodaan nykyisin soija- ja rapsirouheena ulkomailta. Useimmissa muissa maissa salmonella on merkittävä taudinaiheuttaja, ja niinpä joka kymmenennessä ulkomailta tuotavassa soijaerässä esiintyy salmonellaa. Suomella on EU:n poikkeuslupa tutkia muun muassa jokainen maahantuotava rehuraaka-aine-erä salmonellan varalta, sillä Suomessa salmonellaa ei juuri esiinny. Elintarvikkeissa esiintyvän salmonellan suhteen on maassamme nollatoleranssi, ja salmonellavalvontaohjelmaa pidetään hyvin kustannustehokkaana. Keskittymiskehitys aiheuttaa uusia haasteita myös maatilojen rehuntuotantoon (French ym. 2009, Noyes ym. 2009). Tietyt elintarvikevälitteiset taudinaiheuttajat voivat kulkeutua rehujen välityksellä eläimiin ja edelleen ihmisiin. Esim. vaarallinen Listeria monocytogenes voi saastuttaa säilörehun valmistuksen yhteydessä ja säilyä sekä lisääntyä pilaantuneessa säilörehussa (Husu ym. 1990). Eläinten syödessä säilörehua bakteeri pääsee edelleen elintarvikeketjuun. Suurten rehuerien saastuessa kyseisellä bakteerilla seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Rehutuotannon keskittyminen on lisännyt voimakkaasti muun muassa itiöllisten klostridibakteerien aiheuttamia tauteja tuotantoeläimillä. Tästä esimerkkinä ovat nautojen, hevosten ja siipikarjan botulismitapaukset ja epidemiat viime vuosilta (Kaukonen 2009, Lindstöm ym. 2009, Myllykoski ym. 2009). Epidemiat ovat osoitus klostridien pääsystä elintarviketuotantoketjuun. Vaarallisten tautien lisäksi klostridit aiheuttavat tiettyjen elintarvikkeiden pilaantumisriskin kasvua. Yhtenä elintarviketurvallisuutta uhkaavana tekijänä tulevaisuudessa nähdään myös biohajoavien tuotteiden lisääntyvä käyttö energiantuotannossa. Jos käsittely laitoksissa on puutteellista, voivat lopputuotteissa olevat, ihmisille ja eläimille haitalliset taudinaiheuttajat päätyä elintarvikeketjuun. Kompostoinnin ja biokaasutuksen lopputuotteiden käyttö lannoitevalmisteina sisältääkin riskin taudinaiheuttajien

20 19 siirtymisestä elintarvikeketjuun esimerkiksi peltojen lannoituksen yhteydessä. Biologisten materiaalien käyttö lannoitevalmisteena edellyttää, että käsittelyprosessien vaikutus taudinaiheuttajien ja kemiallisten haitta-aineiden määriin tunnetaan (Noyes ym. 2009). Eläintautien lisäksi alkutuotantoa uhkaavat erilaiset kasvitaudit, joiden muutoksiin on varauduttava ilmastonmuutoksen ja globalisaation edetessä. Erityistä huolta aiheuttavat uusien taudinaiheuttajien ja niiden vektorieliöiden (siirtäjien) kulkeutuminen ja asettuminen maahamme. Esim. ankaria virustauteja levittävistä, torjunta-aineille kestävistä etelänjauhiaiskannoista on tullut pysyvä ongelma Etelä-Euroopassa, eikä ole tietoa siitä, kuinka tämä jo sinänsä haitallinen tuhohyönteinen käyttäytyisi levitessään peltoviljelyyn Suomessa (Jaakkola 2008). Erityisiä toimia tarvitaan vaarallisten kasvintuhoojien pääsyn estämiseen. Tällaisia viranomaistoimin vastustettavia taudinaiheuttajia ja tuholaisia on Euroopan Union karanteenikasvintuhoojien listalla yli 200. Vuonna 2007 karanteenituhoojien saastuttamien viljelmien hävittämisestä Suomessa aiheutui 1.1 miljoonan euron kustannus (Evira). Etelänjauhiaisesta tehdyssä selvityksessä on todettu, että suoja-alueesta johtuvat kustannukset ovat maltillisia verrattuna kustannuksiin, jotka aiheutuisivat etelänjauhiaisen pääsystä maahamme (Jaakkola 2008). Ennakoivaa tutkimusta tarvitaan vaarallisten kasvintuhoojien asettumisen estämiseksi, missä tieto-taidon hankkiminen kansainvälisen yhteistyön avulla on avainasemassa. Suomessa käytössä oleva torjunta-ainevalikoima supistuu lähivuosina lainsäädännön tiukentumisen vuoksi (Peltonen ja Rajala 2009). Tämä koskettaa etenkin hedelmä-, marja- ja vihanneskasvien viljelyä. Ainevalikoiman supistuminen vaatii kasvilajikkeilta parempaa taudinkestävyyttä. Myös integroituja ja biologisia torjuntatoimia tulee kehittää, jotta tiukentuneet torjunta-ainesäädökset eivät aiheuta kasvitautien voimakasta lisääntymistä. Kasvien juuriston rhizobakteerit ovat esimerkkinä potentiaalisista biologisista torjunta-aineista, joita on vasta vähän tutkittu mutta joiden kasvien kasvua edistävistä vaikutuksista on saatu positiivisia tuloksia (Bloemberg ja Lugtenberg 2009) Elintarvikejalostuksen monimuotoiset turvallisuushaasteet Kuten alkutuotannossa, myös elintarviketeollisuudessa on meneillään voimakas rakennemuutos, johon muun muassa EU-jäsenyys on vaikuttanut keskeisesti. Tällä hetkellä elintarviketeollisuus on maamme neljänneksi suurin teollisuusala ja kolmanneksi suurin teollinen työllistäjä. Lihateollisuus, leipomoteollisuus, meijeriteollisuus sekä panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ovat suurimmat elintarviketoimialat Suomessa (kuva 5). Elintarviketoimipaikkoja on maassamme noin 2000 ja teollisuuden palveluksessa on noin henkilöä (Tilastokeskus 2007). Elintarviketeollisuuden bruttoarvo on 9,6 milj. euroa ja jalostusarvo 2,3 milj. euroa. Kotimainen elintarviketeollisuus on menettänyt Suomessa markkinaosuuttaan ja tuonnin osuus on kasvanut. Nykyisin jo kolmannes Suomessa kulutetusta ruoasta tuodaan ulkomailta ja tuonnin osuuden arvioidaan jatkavan kasvuaan. Myös suomalainen elintarviketeollisuus on kansainvälistynyt nopeasti etenkin Itämeren ympärillä. Erityisiä muutosvoimia ovat olleet EU:n laajeneminen, elintarvikekaupan vapautuminen sekä elintarvikelainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Rakennemuutokselle on tyypillistä toiminnan keskittäminen yhä harvempiin ja suurempiin laitoksiin. Toisaalta suurten laitosten ohessa maassamme on paljon pieniä elintarvikeyrityksiä.

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Kalastustuotteiden omavalvonta

Kalastustuotteiden omavalvonta Kalastustuotteiden omavalvonta ETL Lars-Olof Lindroth Larscon Oy 1 Aluksi Luento on vuorovaikutteinen Kysykää jos joku asia kaivelee mieltä Toivon aktiivista osallistumista ja tavoitteellista keskustelua

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Listeria monocytogenes -bakteerin riskitekijöiden kartoitus ja torjunta kalateollisuudessa

Listeria monocytogenes -bakteerin riskitekijöiden kartoitus ja torjunta kalateollisuudessa Listeria monocytogenes -bakteerin riskitekijöiden kartoitus ja torjunta kalateollisuudessa Mariella Aalto-Araneda, Anna Pöntinen, Janne Lundén, Annukka Markkula & Hannu Korkeala Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Elintarviketurvallisuus tulevaisuudessa

Elintarviketurvallisuus tulevaisuudessa Elintarviketurvallisuus tulevaisuudessa Sebastian Hielm, eläinlääkintöylitarkastaja Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMM Ateria 12, 6.11.2012 Luennon aiheet Nykytilan (ja menneen) kuvaus Todelliset terveysriskit

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI Salla Hannunen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Viheralan kasvinterveysseminaari 24.10.2013 KASVINTERVEYDEN RISKINARVIOINTI 1) Mitä se on? 2)

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Eviran strategia 2014 2020

Eviran strategia 2014 2020 Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Toimintaympäristön analyysi ja muutokset Kansainvälisen kaupan, väestön ja ilmastonmuutosten vaikutukset Globaali kauppa ja ilmastonmuutos

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

Maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvintuhoojien priorisointimalli FinnPRIO

Maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvintuhoojien priorisointimalli FinnPRIO Maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvintuhoojien priorisointimalli FinnPRIO Kasvintuhoojien priorisointi hankkeen loppuseminaari 9.9.2014 Juha Tuomola Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Riskinarvioinnin

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta

Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta LAUSUNTO 26.2.2010/SH Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia HARE: MMM004/2010 Luonnos valtioneuvoston selonteoksi elintarviketurvallisuudesta Pyydettynä lausuntona luonnoksesta

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Sanni Junnila MTT/kasvintuotannon tutkimus Aloitusseminaari 18.-19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä?

Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? Tiesitkö tämän kasvinsuojeluainejäämistä? 2 Kasvinsuojeluainejäämät Mikä on kasvinsuojeluaine?...3 Mikä on kasvinsuojeluainejäämä?...4 Kasvinsuojeluaineiden turvallisuusarviointi...5 Kasvinsuojeluaineiden

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Helposti leviävien eläintautien koulutusmateriaali

Helposti leviävien eläintautien koulutusmateriaali 1 Helposti leviävien eläintautien koulutusmateriaali Tämä koulutusmateriaali on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikön tuottamaa ja tarkoitettu eri oppilaitosten

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Jarmo Ketola, MTT PesticideLife-hankkeen aloitusseminaari 19.2.2010 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus Sisältö Tautisuojausosion tavoitteet Siipikarjan tautisuojaus

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta

Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Kasvinterveyslainsäädäntö ja sen valvonta Viheralan kasvinterveysseminaari_säätytalo_24.10.2013 KASVINTERVEYSLAINSÄÄDÄNTÖ Laki kasvinterveyden suojelemisesta (702/2003 muutoksineen) Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN MAHDOLLISUUDET- RAJOITTAVA

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Elintarvikkeet ja tartuntariskit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Luennon sisältö Gastroenteriittien ja ruokamyrkytysten esiintymisestä Suomen elintavikevälitteisistä

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Ruoan mikrobiologiset vaarat. Anja Siitonen ja Riitta Maijala

Ruoan mikrobiologiset vaarat. Anja Siitonen ja Riitta Maijala Ruoka Anja Siitonen ja Riitta Maijala Ruoka sisältää monenlaisia mikrobeja. Osa niistä voi aiheuttaa ruokamyrkytyksiä tuottamiensa toksiinien tai muiden mekanismien avulla ja osa pilaa muuten elintarvikkeita.

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 Pvm Dnro 29.11.2002 1355/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.12.2002 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Asfivirus Afrikkalainen sikarutto, ASF Virus erittäin kestävä Tuhoutuu normaaleissa ruoanvalmistuslämpötiloissa

Lisätiedot

Ajankohtaista Eviran vertailulaboratoriotoiminnasta Standardisointiasiat

Ajankohtaista Eviran vertailulaboratoriotoiminnasta Standardisointiasiat Ajankohtaista Eviran vertailulaboratoriotoiminnasta Standardisointiasiat Tuula Pirhonen Tutkimus- ja laboratorio-osasto Evira Standardisointi- ja menetelmäorganisaatiot ISO - kansainvälinen CEN - eurooppalainen

Lisätiedot

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010 Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA Agronomiliiton seniorivaliokunta ja agroseniorit 14.4.2015 Juha Mantila Valmiusasiamies www.nesa.fi ELINTARVIKEHUOLLON

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Viljasektorin hintarakenteet

Viljasektorin hintarakenteet Viljasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotus 12.12.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Perttu Pyykkönen Viljasektorin hintamarginaaliprosentit

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

LEIPOMOTUOTTEIDEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2009

LEIPOMOTUOTTEIDEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2009 28.1.2011 LEIPOMOTUOTTEIDEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2009 Terveystarkastaja Päivi Lindén Rakennusvalvonta ja ympäristö Wetterhoffinkatu 2 PL 63, 13101 Hämeenlinna Puh. vaihde (03) 6211 Fax. (03)

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3. Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3. 2014 4.4.2014 Tietoa tarpeeseen Kasvinsuojeluaineiden poistumat

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Laboratorion näkökulma Susanna Lukinmaa-Åberg 2.10.2013 SHP tartuntatautiseurannan neuvottelupäivät 1 Zoonoottiset,

Lisätiedot

Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta

Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta 1 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Määritelmät Ohjeen tarkoitus ja sisältö Raakamaidon

Lisätiedot

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010 Kyösti Siponen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen elintarvikeviennin osuus = 0,16 % koko maailman elintarvikkeiden viennistä World Trade

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa KESTÄVÄ VESIVILJELY JA KALAKANTOJEN MONIPUOLINEN HOITO JA HYÖDYNTÄMINEN WORKSHOP 25.-27.10.2011, Savonlinna Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa Anna Maria Eriksson-Kallio DVM, M Aq Med Kalajaosto

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013 Työtä yhdessä ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Riitta Maijala Aluksi oli kestomakkara Raaka-aineet Heräteviljelmä Happamuus Biogeenisten amiinien määrä kestomakkaroissa Lämpötila

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 13 Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista Jaana Laamanen ja Marjatta Uosukainen, MTT Monivuotisia puutarhakasveja lisätään kasvullisesti. Samalla

Lisätiedot

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Tulevaisuus tarjottimella Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Elintarviketeollisuus Valmistaa laajaa valikoimaa raaka-aineista ruoanlaittoa helpottaviin ja käyttövalmiisiin tuotteisiin Myy tuotteitaan

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika

Lisätiedot

HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä. Suositus 27.4.2012

HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä. Suositus 27.4.2012 HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä Suositus 27.4.2012 2 (3) JOHDANTO HACCP:n toimivuuden todentamisen tärkeimpiä keinoja on tuotteiden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Kontaminantit kondikseen omavalvonnassa. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Kontaminantit kondikseen omavalvonnassa. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Kontaminantit kondikseen omavalvonnassa Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Evira riisikakkujen arseenista: ei todellakaan ole aihetta paniikkiin (yle.fi 29.9.2015)

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa vertailulaboratoriosta

Ajankohtaista asiaa vertailulaboratoriosta 24.6.2010 Ajankohtaista asiaa vertailulaboratoriosta Tähän viestiin on koottu ajankohtaisia asioita mikrobiologisia tutkimuksia tekeville laboratorioille. Aiheina tässä kirjeessä: NordValin juhlasymposium

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot