JÄNNE- JA HANKOSIDEVAMMAN ENSIAPU JA NIIDEN JATKOHOIDOISTA (First aid for tendon and suspensory ligament injuries and their rehabilitations)

Transkriptio

1 JÄNNE- JA HANKOSIDEVAMMAN ENSIAPU JA NIIDEN JATKOHOIDOISTA (First aid fr tendn and suspensry ligament injuries and their rehabilitatins) 01/01/2015 Jännevaurin tapahtuessa jänteessä tapahtuu verenvuta ja tulehdussluja ja välittäjäaineita vapautuu. Jänteessä n tulehdustila, jnka pysäyttäminen alkuvaiheessa n erittäin tärkeää, kska myöhemmässä vaiheessa jännevaurin ei pystytä niin palja vaikuttamaan. Jännevauri vi ensimmäisen kahden viikn aikana vaurin tapahtumisesta jpa pahentua, kska tulehduksen välittäjäaineet tekevät tuha alueella. Millään tunnetulla menetelmällä jännevaurin paranemista ei vida npeuttaa. Paranemisen laatu n kantasluhidetuilla parempi, mutta kantasluhidista dtetaan lisää tutkimustulksia. Magneettiterapiasta vi lla apua, mutta mnista muista hidista ei le hyötyä (jänteen plttaminen, viillt jänteeseen, bliistraus, ultraääni, laser, shckwave, jänteen sisäiset lääkitykset). Itse asiassa, useat näistä lisäävät tulehdusreaktita, mitä nimenmaan ei haluta akuutissa vaiheessa. Myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi shckwave saattaa lisätä jänneslujen timintaa. Vauriitunut jänne n lämmin, puristusarka ja turvnnut. Js humaat näitä ireita, ajn tai ratsastuksen jälkeen, kylmää jalkaa välittömästi minuutin ajan. Ultraäänellä vidaan arviida vaurin kk. Arviinti kannattaa tehdä vasta viikk venähdyksen jälkeen. Vauri vidaan arviida prsentteina jänteen pinta-alasta 0 5 % lievä % khtalainen yli 25 % vakava- yleensä vauri n yli 25 % Ultraäänellä vidaan myös arviida vaurin paranemista. Tarkastukset kannattaa tehdä 6-8 viikn välein. Jännevaurin paranemisessa menee vähintään 4 kuukautta, mutta usein jpa vusi tai pulitista. Kaikki jänteet paranevat jskus, mutta uusi kuds n aina heikmpaa, jllin uusi vauri n aika tdennäköinen. Vaurin uusiutumistdennäköisyys n % tutkimuksesta riippuen. Jänteen rakenne Jänne n luja sidekudksinen rakenne, jka kiinnittää lihaksen luuhun tai rustn. Jänne n tiivistä sidekudsta, jka mudstuu sidekudssluista (fibrsyyteistä) ja niiden erittämästä tyypin I kllageenista. Kllageeni n säiemäinen prteiini. Jänteissä n vain vähän sluja ja enemmän slujen ulkpulista materiaalia (tyypin I kllageenia). Jänteen vauriituessa mudstuu arpi, jka n tyypin III-kllageenia, mikä ei le niin kestävää. Jännevammjen hit Kylmäys Kylmäys n tehkkain tulehdusta vähentävä hit minuuttia 4 6 kertaa päivässä 7 10 päivän ajan. Sen jälkeen kylmätään kävelyn jälkeen. Vähentää verenvuta, tulehdusta ja turvtusta. Ensimmäiset klme vurkautta vat kylmäyksessä tärkeimmät. Myöhemmin kylmäyksestä ei enää saada niin palja hyötyä. 1

2 Tukiside Tukiside vähentää turvtusta, vidaan laittaa yöksi. Liian tiukka side vi aiheuttaa painevauriita. Tulehduskipulääke Vähentää kipua ja tulehdusta, mutta ei le palja vaikutusta paikallisesti Jännevamman ensiapu I Akuutti vaihe nin viikk Kylmäys (letkulla tai kylmäpusseilla) minuuttia, vähintään neljä kertaa päivässä (jpa 8 10 kertaa päivässä). Kylmäpussia ei saa laittaa suraan ihlle. Tulehduskipulääke suun kautta Tulehduskipulääkevide vaurikhtaan (esimerkiksi Orudisgeeli) Paineside vähentää turvtusta. Side vidaan laittaa yöksi. Side laitetaan kavista alkaen plveen tai kintereeseen asti. Var! vi aiheuttaa painevauriita! Karsinalep tai pieni sairastarha ei kävelytystä 7 10 päivään. Js turvtusta n paljn, vidaan jissain tapauksissa akuutissa vaiheessa käyttää krtisnia vähentämään tulehdusta. Kylmähidlla saadaan aikaan verisunten supistuminen, aineenvaihdunnan hidastuminen ja sitä kautta haitallisten entsyymien vapautuminen estyy. II Subakuutti vaihe viikt 2 8 Talutus narusta 5 min 2 x päivässä Kävelytys jumppaa jalkaa ja edistää jännesäikeiden pitkittäistä asettumista. Täydellinen lep esimerkiksi että, hevsen annetaan vain lla tai laitetaan laitumelle, ei le hyvästä. Jänne ei tule siten kestämään, js hevnen täydellisen levn jälkeen tetaankin käyttöön. Jänne tarvitsee jumppaa (kävelytys, käsin varvasti kukistus ja jennus) kestääkseen myöhemmin paremmin. Kylmäys kävelytyksen jälkeen 15 min. Kävelytystä jatketaan asteittain lisäten lpulta 60 minuuttiin 12 viikn kuluttua venähdyksestä III Jatk-hjeet malta eläinlääkäriltäsi ultraäänitutkimusten perusteella Esimerkki hevsen kntrllidusta liikuttamisesta jännevamman jälkeen Kylmäyksen hella kntrllitu liikunta n tärkein hit. Akuutin vaiheen jälkeen alitettu varvainen liikunta ja asteittainen liikunnan lisääminen ultraäänitutkimusten perusteella vat antaneet parhaimmat tulkset. Viikk 1 karsinalep ja alueen kylmäys 4 6 kertaa päivässä minuutin ajan Viikk 2 talutus narusta 2 x 5 minuuttia päivässä ja kylmäys kävelyn jälkeen. Viikk 3 talutus narusta 2 x 10 minuuttia päivässä, kylmäys kävelyn jälkeen Viikk 4 kävelytystä 30 minuuttia päivittäin (talutus, kävelytyskne), kylmäys kävelyn jälkeen Viikk 5 kävelytystä 35 minuuttia päivittäin, kylmäys kävelyn jälkeen Viikk 6 kävelytystä 40 minuuttia, kylmäys kävelyn jälkeen Viikt 7 8 kävelystä 45 minuuttia päivittäin (talutus, ratsastus, kävelytyskne, aj) 2

3 8 viikn kuluttua vammasta uä-tutkimus Viikt 9 12 kävelytystä päivittäin 45 minuuttia ja ravia 5 minuuttia Viikt kävelytystä päivittäin 45 minuuttia ja ravia 10 minuuttia 16 viikn kuluttua vammasta uä-tutkimus Viikt 17 21/29 asteittain 45 minuutin kävelyyn lisätään hidasta laukkaa (ravureilla ravia) minuuttia päivässä 8 kuukauden kuluttua vammasta vi ttaa npeita pyrähdyksiä Ei kilpailua alle 9 12 kuukautta vammasta (paitsi js erittäin pieni vamma) Uä-tutkimukset 8 viikn välein tai aina siirryttäessä seuraavalle rasitustaslle. Lääkitykset jänteen sisäisesti Krtisni Akuutissa vaiheessa vi lla hyödyllinen, mutta myöhemmin hidastaa paranemista ja vi aiheuttaa jänteeseen kalkkeutumia. Plysulfanidut glyksaminglykaanit (PSGAG esim. Adequanin) Ei tieteellistä näyttöä jännevammjen hidssa. Hyalurnihapp (esimerkiksi Hylartil, HY-50) Ei tieteellistä näyttöä jännevammjen hidssa. BAPN (beta-aminprpinitrile fumarate, BAPTEN) lysyyliksidaasiantagnisti, jka estää kllageenisäikeitä menemästä ristiin. Lääke ei le enää markkinilla ja sen hyödystä ei le tieteellistä näyttöä. Kantasluhit (Stem cell treatment) Kantasluja vidaan eristää hevsen masta rasvakudksesta (Sumessa Evstemin menetelmä, TendStem) tai ttaa luuytimestä hevsen rintalastasta. 30 g hevsen maa rasvakudsta, jka n tettu hännän tyvestä, lähetetään labratrin, jssa kantasluja kasvatetaan. Kantasluilla n kyky erikistua jännesluiksi (tensyytti, fibrsyytti). Kantasluja laitetaan nukutuksessa vaurialueelle. Richardsnin 2007 tutkimuksen mukaan jännevamman uusiutumisprsentti li kantasluhidetuilla 18 % kun perinteisesti hidetuilla %:lla jännevamma uusiutui. Keskimäärin 82 % kantasluhidetuista hevsista palaa entiseen käyttötarkitukseensa. Perinteisesti hidetuilla 40 % palaa entiseen käyttötarkitukseensa. Crvacen 2007 tutkimuksessa kantasluhidetuilla hevsilla li enemmän tyypin I kllageenia ja kntlliryhmällä enemmän tyypin III-kllageenia eli kantasluhidetuilla jänteestä tuli paremman laatuista. Menetelmä n käytössä useilla Sumen hevsklinikilla. IRAP (Inteleukin-1 Receptr Antagnist Prtein) Käytetään hevsen niveltulehduksen hidssa, mutta näyttöä jännevammjen hidsta ei le. Interleukiini 1 n tulehduksen välittäjäaine, jka hukuttelee paikalle tulehdussluja. Nivelessä tämä prsessi tuhaa rusta. Interleukiini-1 reseptrin antagnistiprteiini (IRAP) estää IL-1:n haitallisia vaikutuksia situtumalla itse reseptriin. Hevsesta tetaan verta varta vasten tehtyyn ruiskuun. Ruiskussa n veren hyytymistä estävää ainetta ja lasihelmiä, jtka stimulivat IRAP:in tutanta. Ruisku laitetaan lämpökaappiin 24h ja sen jälkeen sentrifugidaan, jllin saadaan erille plasma, jssa n runsaasti IRAPia. IRAP plasmaa laitetaan niveleen klme kertaa viikn välein. 3

4 Käytetty nivelvaivissa vudesta 2004 alkaen. Jännevammjen hidsta IRAPilla ei le tieteellistä näyttöä. Menetelmä n käytössä jillakin Sumen hevsklinikilla. Verihiutalerikas plasma, Platelet Rich Plasma (PRP), Autlgus Cnditined Plasma (ACP) Hevsesta tetaan ml verta ja veri sentrifugidaan suurella npeudella kahteen kertaan jllin saadaan ertettua plasma ja siinä levat verihiutaleet. Verihiutaleet aktividaan kalsiumklridilla, jllin niiden jyväsistä vapautuu kasvutekijöitä. Plasma laitetaan ultraäänihjauksessa vaurialueelle rauhitetulle hevselle hermpuudutuksessa. Hitja tehdään jännevammissa 2 3 kertaa. Hidn jälkeen hevnen n kaksi viikka karsinalevssa. Hitkertjen väli n myös kaksi viikka. Verihiutaleissa n mm. seuraavia kasvutekijöitä: insuliininkaltainen kasvutekijä (IGF-I), verisunen endteelikasvutekijä (VEGF), verihiutalekasvutekijä (PDGF), transfrmima kasvutekijä (TGF). Ideana n että hevsen mat kasvutekijät edistävät paranemista. Kasvutekijät hukuttelevat paikalle fibrblasteja ja lisäävät kllageenisynteesiä. Tästä menetelmästä n alustavia tutkimuksia, että tulksena visi lla paremman laatuinen paraneminen. Menetelmää käytetään ihmisillä mm. plastiikkakirurgiassa, haavahidissa ja luukirurgiassa. Menetelmä n käytössä Sumessa jillakin hevsklinikilla. ACell Vet Pwder Acell n bilginen materiaali, jka eristetty sian virtsaraksta. ACell sisältää mm. kllageenia ja gluksaminglykaania ja siitä n pistettu kaikki antigeenit, minkä tarkitus n estää elimistöä reagimasta siihen vieraana materiaalina. ACell timii paranemisen alustana, jhn sidekudksen emslut (fibrblastit) vivat kiinnittyä. ACell lisää verisunimudstusta ja slujen tulemista vauripaikalle. Paranemisprsessin aikana ACell hajaa ja imeytyy. ACell kalva vidaan käyttää mm. ihvammjen krjaamisessa. ACell jauhe n tehty kalvsta ja jauhe liutetaan keittsulaan ennen jänteeseen laittamista. Vaikka ACelista n pistettu antigeenit, n se kuitenkin vieras materiaali elimistölle, mikä vi aiheuttaa tulehdusvasteen. Kunnllinen tutkimus jännevammissa puuttuu. Menetelmä n käytössä jillakin Sumen hevsklinikilla. Kasvutekijät Kasvutekijät säätelevät slujen aineenvaihduntaa. Lisäävät slujen jakautumista ja erilaistumista lisäämällä verisunimudstusta. Kasvutekijöitä vat mm. insuliininkaltainen kasvutekijä (IGF-I), verisunen endteelikasvutekijä (VEGF), verihiutalekasvutekijä (PDGF), transfrvima kasvutekijä beeta (TGF-β), luun mrfgeneettiset prteiinit (BMP). Tutkimuksissa jänteeseen n suraan ruiskutettu esimerkiksi insuliininkaltaista kasvutekijää. Jssain tutkimuksessa jänteen arpikudksen määrä lisääntyi. Luuydin Luuydintä tetaan hevsen rintalastasta. Luuydin sisältää kantasluja ja kasvutekijöitä. Kantasluja n kuitenkin vähän, minkä takia injektitilavuus tulee suureksi (20-30ml), tämä aiheuttaa j mekaanista ärsytystä jänteeseen. Luuydin vi sisältää suuren määrän transfrmivaa kasvutekijää, mikä lisää arpikudksen mudstusta. Arpikuds ei justa ja rikkutuu herkästi. 4

5 Extracrpreal shck wave therapy (ESWT) Hidssa annetaan jänteeseen vimakkaita paineaaltja. Hit lisää kasvutekijöiden määrää ja saattaa edistää jänteiden paranemista. Haittana vi lla verenvudt ja mekaaninen sluvauri. Kirurgiset hidt (viillt jänteeseen, jänteen plttaminen pinnallisen kukistaja tukisiteen katkaisu) Ideana n aktivida tulehdusta ja verenkierta. Näistä menetelmistä ei le havaittu hyötyä. Haittana vi lla jänteen sisälle mudstuvat kiinnikkeet sekä jänteen ja jännetupin välinen arpeutuminen. Lähteitä Caudvin E. Management f tendn injuries in hrses, Sumen eläinlääkäripraktikkjen kulutuspäivät Naantali, Dahlgren L.A. review f treatment ptins fr equine tendn and ligament injuries: What s new and hw d they wrk, AAEP Prceedings Vl 51,