Kunnallisten rakennushankkeiden kestävät energiaratkaisut aluenäkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnallisten rakennushankkeiden kestävät energiaratkaisut aluenäkökulmasta"

Transkriptio

1 / 59 Kunnallisten rakennushankkeiden kestävät energiaratkaisut aluenäkökulmasta Pekka Lahti, Mari Sepponen & Mikko Virtanen VTT Tutkimusraportti VTT-R Espoo

2 / 59 kansikuva: Helsingin Viikin Ympäristötalo P. Lahti

3 / 59 Esipuhe Tämä raportti on KURKE -projektin (Kunnallisen rakentamisen kestävät energiaratkaisut) alueellista energiatehokkuutta koskevan osan loppuraportti. Projektin tarkoitus on kehittää kunnallisten rakennushankkeiden energiatehokkuuden arviointimenetelmiä. Tässä raportoidun VTT:n osuuden rinnalla raportoidaan Aalto-yliopiston osuudet Aalto-yliopiston Energiatekniikan laitoksen ja Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen julkaisusarjoissa (projektin vastuuhenkilöt prof. Kai Sirén ja TkT Arto Saari). Projektia ovat rahoittaneet Tekes, Aalto-yliopisto, VTT, Espoon kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Keravan kaupunki, Kotkan kaupunki, Vantaan kaupunki, Helsingin energia (Helen), Oy Turku Energia, Vantaan Energia Oy, Fortum Power and Heat Oy, YIT Kiinteistötekniikka Oy, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry ja Carrier Oy. Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä raportin laatimiseen ovat osallistuneet seuraavat tutkijat VTT:ltä: johtava tutkija Pekka Lahti (projektipäällikkö), tutkijat Mari Sepponen ja Mikko Virtanen.

4 / 59 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kunnallisen rakennushankkeen energiatehokkuuden alueelliset ulottuvuudet Kunnallisen rakennushankkeen energiatehokkuuden arviointitarpeet Käytetyt energiatehokkuuden arviointimenetelmät Energiatehokkuus rakennushankkeen määrittelyvaiheessa Yleis- ja asemakaavoituksen vaikutus hankkeen energiatehokkuuteen Mitä olisi ihanteellinen energiakaavoitus? Kenellä on suurin vaikutusvalta hankkeen energiatehokkuuden kannalta? Valintojen vaikutus energiatehokkuuteen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa Mistä tarvitaan lisätietoa energiatehokkaassa suunnittelussa? Mitkä energiatehokkuutta parantavat toimet ovat helppoja toteuttaa? Energiatehokkuutta arvioivien työkalujen tarve Alueellisen energiatarpeen ja -tehokkuuden arviointityökalun rakenne Rakennusten energiatarve, energiantuotantotavat, energiankulutus ja päästöt Henkilöliikenteen suoritteet, energiankulutus ja päästöt Työkalun testaus esimerkkialueilla Marja-Vantaan Kivistö Lähtötiedot Liikenneratkaisujen energiankulutuksen ja päästöjen arviointi Rakennusten energiankulutus Energiantuotantovaihtoehdot ja niiden CO 2 -ekvivalenttipäästöt Sibbesborg, Eriksnäs Lähtötiedot Liikenneratkaisut Rakennusten energiankulutus Energiantuotantovaihtoehdot ja niiden CO 2 -ekvivalenttipäästöt Yhteenveto kokemuksista Arviointityökalun lopullinen muoto ja käyttöohje Yhteenveto...38 Lähteet...39 Liite A...40 Liite B...50 Liite C...58 Liite D...59

5 / 59 1 Johdanto KURKE-projektin loppuraportti on yhteenveto tutkimushankkeen keskeisistä tuloksista. Projektin tavoitteena on kehittää menettelytapoja ja työkaluja alueellisen energiatehokkuuden huomioon ottamiseksi ja arvioimiseksi kunnallisten rakennushankkeiden alueellisessa suunnittelussa. Rakennetun ympäristön energiatehokkuutta ohjataan monilla valinnoilla ja päätöksillä jo kaavoitusvaiheessa, myös kaavoitusprosessin ulkopuolella: erilaisilla energiantuotantotavoilla niin keskitetyllä valtakunnallisella tuotannolla kuin myös paikallisilla energiantuotantotavoilla, on erilaiset alueisiin kohdistuvat odotukset ja vaatimukset ja näistä osa voidaan viedä kaavan sisältövaatimuksiin ja esim. aluevarauksiin paikallinen energiantuotanto voi olla keskitettyä tai hajautettua. energiatehokkuuden aluenäkökohtien huomioonottaminen kaavoituksessa edellyttää nykyisen prosessin osapuolien, heidän odotustensa ja ongelmakohtien tunnistamista. rakennusten lämmöntarpeen pienentyessä erilaisten energiantuotantotapojen ja käytettävien polttoaineiden edullisuussuhteet muuttuvat ja esimerkiksi hajautetut järjestelmät muuttuvat aiempaa edullisemmiksi. energiajärjestelmien valintaan vaikuttaa myös se, millaisia riskejä niihin sisältyy, tarvitaanko varajärjestelmiä ja jos kyllä, niin millaisia? raskasta perusrakennetta vaativat järjestelmät edellyttävät suuria käyttäjämääriä riittävällä tiheydellä (aluetehokkuudella) ollakseen kannattavia (tämä on olennaista muun muassa kaukolämpö- ja kaukojäähdytysratkaisuissa). energiaverkon rakenne riippuu myös kortteli- ja liikenneverkon rakenteesta, koska pääverkon tulee seurata rakennetun kerrosalan painopisteitä. sekä kaava- että rakennussuunnittelussa kaivataan työkaluja, joilla voidaan arvioida erilaisten suunnitteluvalintojen vaikutuksia suunnittelukohteen energiatehokkuuteen ja arviointityökaluja tarvitaan eri tarkkuustasoisina ja erilaisiin suunnittelutilanteisiin soveltuvina. lisäksi tulee varautua tulevan rakentamisen energiatarpeisiin riittävästi etukäteen, suunnittelemalla ja päättämällä energiahuollon ratkaisuista pitkällä aikavälillä. Tutkimus- ja kehittämisprojekti toteutettiin seuraavissa osissa: suoritettiin kysely kunnallisen rakentamisen, suunnittelun, hankekehityksen ja energiajärjestelmien asiantuntijoiden joukossa (tavoitteena selvittää tarpeita ja odotuksia kunnallisten rakennushankkeiden energiatehokkuuden arvioinnissa tarvittavista tiedoista ja työkaluista). perehdyttiin alueellisen energiatehokkuuden laskenta- ja arviointimenettelyihin kirjallisuuden ja aiempien työkalukehityshankkeiden tulosten kautta. rakennettiin pilottiversio laskentatyökalusta, jolla alueellista energiatehokkuutta voidaan arvioida. testattiin työkalua kahdessa todellisessa aluesuunnittelutapauksessa. arvioitiin kokemukset ja viimeisteltiin niiden pohjalta helppokäyttöinen taulukkolaskentapohjainen työkalu. raportoitiin hankkeen tulokset.

6 / 59 2 Kunnallisen rakennushankkeen energiatehokkuuden alueelliset ulottuvuudet Rakennetun ympäristön energiatehokkuutta ohjataan kaavoituksella, alkaen maakunta- ja seututasoilta ja päätyen yksityiskohtaiseen asemakaavoitukseen. Energiatehokkuudella tarkoitetaan tässä sekä energiankulutuksen että energiantuotannosta aiheutuneiden päästöjen määrää esimerkiksi kerrosneliötä tai henkilöä kohti. Yleispiirteisessä kaavoituksessa valitaan rakennettavien alueiden ja myöhemmin asemakaavoitettavien alueiden sijainnit, esimerkiksi tietyn kaupunkiseudun sisällä. Samalla määrittyvät edellytykset liittyä seudullisiin keskitettyihin energiajärjestelmiin ja mahdollisuudet tuottaa energiaa hajautetusti, esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimaloilla tai lämpöpumpuilla. Liikenteen ja siinä kuluvan energian osalta sijainti määrittelee etäisyydet alueella asuvien työpaikkoihin, kouluihin, päiväkoteihin ja muihin palveluihin. Aluetehokkuus määrittelee alueen perusrakenteen (myös kaukolämpöverkon, sähköverkon ja kaasuverkon) tehokkuuden (verkostopituus kerrosneliötä tai asukasta kohti) ja sillä on vaikutusta energiansiirtoverkkojen siirtohäviöihin. Asemakaavoitusvaiheessa tulee ottaa huomioon erilaisten, sekä keskitettyjen että hajautettujen energiantuottotapojen edellyttämät tilavaraukset kaavassa. Energiatehokkuuden aluenäkökohtien huomioonottaminen kaavoituksessa edellyttää nykyisen prosessin osapuolien sekä ongelmakohtien tunnistamista. Näin varmistetaan myös tulevissa hankkeissa osapuolien roolit ja vastuut yhteistyön sujumiseksi. Paikallinen energiantuotanto voi olla keskitettyä tai hajautettua. Rakennusten lämmöntarpeen pienentyessä erilaisten tuotantotapojen edullisuussuhteet muuttuvat. Hajautetut järjestelmät muuttuvat aiempaa edullisemmiksi. Raskasta perusrakennetta vaativat järjestelmät edellyttävät suuria käyttäjämääriä riittävällä tiheydellä (aluetehokkuudella) ollakseen kannattavia. Energiaverkon rakenne riippuu myös kortteli- ja liikenneverkon rakenteesta, koska pääverkon tulee seurata rakennetun kerrosalan painopisteitä. Alueen sijainti määrittelee alueen synnyttämien henkilömatkojen suuntautumisen ja keskimatkapituudet läheisiin työpaikka- ja palvelualueisiin. Tätä kautta voidaan arvioida todennäköiset (keskimääräiset) henkilömatkasuoritteet (henkilökilometriä asukasta kohti) kulkutavoittain. Mitä lyhyemmät etäisyydet, sitä suurempi on kävelyn ja pyöräilyn osuus ja sitä pienempi on moottoriajoneuvoilla tapahtuvan liikenteen osuus. Alueellisesta joukkoliikennetarjonnasta riippuu kuinka suuri osuus moottoroidusta liikenteestä on linjaautoilla, junilla, raitiovaunuilla tai metrolla ja kuinka suuri henkilöautoilla. Kulkutapajakaumalla on ratkaiseva vaikutus liikennesuoritteen kokonaisenergiankulutukseen. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuksien kasvu vähentää liikenteen suhteellista energiankulutusta ja päästöjä. Kaavoituksessa tehtävillä valinnoilla voidaan edistää tai vaikeuttaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita samoin kuin joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Sekä kaava- että rakennussuunnittelussa tarvitaan työkaluja, joilla voidaan arvioida erilaisten suunnitteluvalintojen vaikutuksia suunnittelukohteen energiatehokkuuteen. Arviointityökaluja tarvitaan eri tarkkuustasoisina ja erilaisiin tyypillisiin suunnittelutilanteisiin soveltuvina. Lisäksi tulee varautua tulevan rakentamisen energiatarpeisiin riittävästi etukäteen, suunnittelemalla ja päättämällä energiahuollon ratkaisuista pitkällä aikavälillä.

7 / 59 3 Kunnallisen rakennushankkeen energiatehokkuuden arviointitarpeet Rakennus- ja aluehankkeiden energiatehokkuuden arvioinnin tarpeita kartoitettiin asiantuntijoille suunnatulla verkkokyselyllä (Digium). Tarkempi yhteenveto tuloksista on esitetty liitteessä A. Kysely toteutettiin välisenä aikana. KURKE-verkoston kautta lähetettiin 113 kutsua asiantuntijoille, joista 19 vastasi kyselyyn. Kyselyn vastausprosentti jäi näin ollen 19 %:iin. Vastanneet edustivat kuitenkin hyvin alueiden energiatehokkuuden toimijakenttää eri näkökulmista. 9 vastaajaa (eli 47 % vastaajista), edusti julkista tahoa, eli kuntia, rahoittajia ja tutkimusorganisaatiota. Yksityisten yritysten puolelta saatiin 53 % eli 10 vastaajaa, jotka työskentelivät insinööri- ja arkkitehtitoimistoissa, rakennusyrityksessä tai energiantuotantojärjestelmien valmistajalla. Asiantuntijoiden vastuualueita olivat: toimitusjohtaja, kehitysjohtaja, johtaja, kehittämisinsinööri, johtava asiantuntija, kaavoituspäällikkö, yhdyskuntasuunnittelija, arkkitehti, projektipäällikkö, projekti-insinööri, tuotepäällikkö, myyntipäällikkö sekä tutkija. Kyselyn vastaamiseen oli käytetty keskimäärin 42 minuuttia. Kyselyn päätavoitteena oli selvittää, miten kunnallisen rakentamisen energiatehokkuutta voidaan asiantuntijoiden mielestä parantaa. Yhteenvetona kyselyn annista voidaan todeta seuraavasti: Tärkeää on kokonaisuuksien käsittely ja hallinta, sekä kokonaisstrategia. Huomio on kiinnitettävä eniten vaikuttaviin asioihin. Eri alojen ja asiantuntijoiden tiivis yhteistyö on tärkeää. Tarvitaan kaukonäköisyyttä pitkälle tulevaisuuteen vähintään 2030 asti. Paikalliset olosuhteet on otettava huomioon. Paikalliset energialähteet ja niiden potentiaali eri osa-alueilla tulee selvittää. Huomioitava kokonaisuutena kaupunki-, liikennejärjestelmä- ja palvelurakenne. Korjausrakentaminen on myös olennaista mitä tehdään vanhoille rakennuksille? Kaavan ja muiden toimenpiteiden välinen työnjako, miten parhaiten vaikuttaa energiatehokkuuteen? Työkalulla varmistetaan ja perustellaan energiatehokas lopputulos, karsitaan huonot vaihtoehdot. Työkalun on oltava yksinkertainen ja havainnollinen, ensisijaisesti ammattilaisille tarkoitettu ja säännöllisesti päivitetty. Työkalun käytön keston tulisi olla enintään 1 2 työpäivää ja kustannukset /arvio, vaativampi työkaluversio erikseen. Työkalun lisäksi tarvitaan neuvontaa (verkkopalveluna tai online-ohjeistuksena) sekä mahdollisuus tallentaa. 3.1 Käytetyt energiatehokkuuden arviointimenetelmät Vastaajat kertoivat käyttäneensä energiatehokkuuden arviointimenetelmiä erilaisten rakennuskohteiden arvioinnissa, sekä hankkeiden laatuarvioinnissa ja tarjousvaiheessa. Lisäksi mainittiin aluetason suunnitelmien arviointi esimerkiksi suunnittelukilpailujen yhteydessä. Suosituimpia energiatehokkuuden arviointimenetelmiä olivat Yhdysvalloissa kehitetty rakennushankkeiden ympäristövaikutusten arviointityökalu LEED, jota oli käyttänyt 37 % vastaajista, sekä samantyyppinen Iso-Britanniassa kehitetty BREEAM, jota 26 % vastaajista kertoi käyttäneensä. Kolmanneksi tunnetuin oli suomalainen PROMISE, joka on rakentamisen ja hankesuunnittelun toimivuuden arviointikehikko, ja jota 11 % vastaajista oli käyttänyt. Lisäksi oli käytetty yhdeksää muuta laskenta- tai arviointityökalua sekä itse kehitettyjä menettelytapoja. 3.2 Energiatehokkuus rakennushankkeen määrittelyvaiheessa Rakennushankkeen määrittelyvaiheessa on monia asioita, jotka vastaajien mielestä tulee huomioida. Kaikki vastaajat pitivät merkittävänä tai hyvin merkittävänä sitä, että toteutetun kohteen käytön aikana kuluu mahdollisimman vähän energiaa. Samoin vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että kaikki energiankäyttömuodot tulee huomioida (mukaan lukien lämmitys, jäähdytys, valaistus, ilmanvaihto ja muut laitteet). Valtaosan (94 %) mielestä hanke tulisi arvioida elinkaariperiaatteella, missä huomioidaan kokonaisvaltainen energiatehokkuus, lähtien raaka-ainehankinnasta aina rakennuksen purkamiseen asti.

8 / 59 Kaikkien vastaajien mielestä rakennushankkeen määrittelyvaiheessa kasvihuonekaasupäästöjen (joko hiilijalanjäljen tai CO 2 -ekvivalenttipäästöjen) arviointi on hyvin merkittävää tai merkittävää. Valtaosa vastaajista (53 74 % vastaajista, riippuen päästöstä) piti myös muiden päästöjen, kuten pienhiukkasten, rikkidioksidipäästöjen tai muiden ekosysteemivaikutusten arviointia merkittävänä tai hyvin merkittävänä. Kommenteissa korostui tärkeänä seikkana kokonaisuuksien käsittely ja hallinta, mikä voidaan tulkita niin, että vastaajien mielestä kokonaisuudet eivät ehkä vielä ole hallinnassa. Tähän kuuluu yhtenä osana mukaan myös olemassa olevan rakennuskannan ns. uusiokäyttö. Paikalliset olosuhteet on myös otettava huomioon. Jo suunnitteluvaiheessa on huomioitava tilojen käyttötarve ja -aste, sekä tilankäytön muunneltavuus eri tarpeisiin. Tavoitteena voisi olla yli 90 % käytön osuus. Lisäksi esille nostettiin erilaisten energiavaihtoehtojen vertailun tarve. 3.3 Yleis- ja asemakaavoituksen vaikutus hankkeen energiatehokkuuteen Yleis- ja asemakaavoituksessa tehtyjen valintojen vaikutusta rakennushankkeen energiatehokkuuteen kartoitettiin myös kyselyssä. Erityisesti huomiota kiinnitettiin kaavoituksen suunnittelu- ja päätöksentekovaiheisiin. Lähes kaikkien (94 %) vastaajien mielestä energiatehokkuuden arviointi pitkällä aikavälillä (vähintään 2030 asti) oli merkittävää tai hyvin merkittävää. Vastaajat pitivät energiatehokkuuden kannalta tärkeimpänä rakennushankkeen sijaintia (yleensä tai suhteessa liikenneverkkoon), sekä paikallista ja uusiutuvaa energiantuotantoa. 84 % vastaajista arvioi aluetehokkuuden, eli kerrosalan määrän suhteessa kulutettuun maa-alaan, vaikutuksen energiatehokkuuteen olevan hyvin merkittävä tai merkittävä. Yli puolet (58 %) vastanneista piti hankkeen toteutusta korjaamalla ja laajentamalla vanhaa uudisrakentamisen sijaan merkittävänä tai hyvin merkittävänä. Mielipiteet vaihtelivat hieman siinä, miten tärkeää energiatehokkuuden kannalta on suunnittelun aikainen yhteistyö paikallisen energiantuottajan sekä liikennepalvelujen tuottajan kanssa. Suunnitteluvaiheen yhteistyötä energiantuottajan kanssa 53 % vastaajista piti merkittävänä tai hyvin merkittävänä, kun taas loput vastaajista arvioivat sen merkityksen vähäiseksi. Liikennepalvelujen tuottajan osalta yhteistyön arvioi 68 % merkittäväksi tai hyvin merkittäväksi. Sen sijaan kaasuverkon sijaintia ei pidetty kovinkaan merkittävänä tekijänä (74 % vastaajista), mihin todennäköisesti vaikuttaa paljon se, sijaitseeko vastaajan paikkakunta yleensäkään kaasuverkon palvelualueella. Avoimissa vastauksissa kerrottiin, että energiatehokkuutta kaavoituksessa voitaisiin parantaa suunnittelemalla laajempia kokonaisuuksia ja katsomalla kauas tulevaisuuteen. Tulisi tähdätä kaupunkirakenteen eheyttämiseen, hyviin liikenneyhteyksiin sekä monipuoliseen palvelurakenteeseen. Myös korjausrakentaminen on osa keinopalettia. Toisena painopisteenä nousi esiin, että paikalliset vaihtoehdot energiantuotannolle on selvitettävä kokonaistarkastelun ja optimaalisen ratkaisun etsinnän kannalta. Useiden energiamuotojen kohdalla tämä voitaisiin toteuttaa jo maakuntakaavatasolla, jotta tieto olisi saatavilla. Yhtenä ehdotuksena oli, että kaavassa tulisi voida ilmoittaa mahdollisen lähilämmön ja -kylmän osalta saatavilla olevat ja tulevat elinkaaren aikaiset liityntätehot ja vuosienergiat sekä käytetyt energialähteet ja päästövaikutukset. 3.4 Mitä olisi ihanteellinen energiakaavoitus? Asiantuntijat kuvasivat ihanteellisen energiakaavoituksen sisältöä seuraavasti: kokonaisvaltaista asiantuntijoiden sekä kaavoituksen ja muiden osa-alueiden, kuten energiantuotannon ja liikennepalvelun, välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Ensin tarvitaan kokonaisstrategia, jonka mukaan keinot valitaan. Kokonaisvaltainen suunnittelu ja (ympäristö)vaikutusten arviointi edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Myös yleiskaava on saatettava ajan tasalle. Energiakaavoitus voisi pitää sisällään halutun energiatehokkuustason, sekä päästötasojen ja uusiutuvan energiantuotannon osuuksien määrittelyt. Siinä voitaisiin myös määritellä kaukolämmön ja -kylmän palvelualueita, liikenneverkkoa sekä paikallisten energialähteiden tuotantopotentiaalin kartoittamista.

9 / 59 Vastaajat ehdottivat myös seuraavia näkökulmia energiakaavoitukseen: Arvioidaan 80/20 -periaatteella niitä asioita, joilla on oletettavasti suurin vaikutus energiankulutukseen ja päästöihin. Energiatehokkuus on ajattelutapana mukana heti hankkeen suunnittelusta lähtien, esim. Porvoon Skaftkärr hyvä case. Kaavassa tulisi ilmoittaa mahdollisen kaukolämmön ja -kylmän (ja lähilämmön & -kylmän) osalta saatavilla olevat elinkaarenaikaiset liityntätehot sekä käytetyt energialähteet ja päästöominaisuudet. Mahdollisimman väljä kaava ja muu arsenaali käyttöön. Kaava sallisi sekä keskitetyn energian tuotannon että yksityisten eri vaihtoehtojen valinnan. Kaikilla alueilla ei välttämätöntä suosia kaikkia energiavaihtoehtoja, kaavoittaja voi asiantuntijoiden avulla valita sopivimmat. Kaukolämpöalueiden määrittely palvelualueina, missä tulisi sallia ainoastaan paremmat vaihtoehtoiset ratkaisut. Ts. ei maalämpöä yhteistuotantokaukolämpöalueille, ellei itse tuota myös tarvitsemaansa sähköä. Uusiutuvien lisäenergiantuotannon tulisi olla yhteistuotantoalueilla sähköä. Pitäisi määritellä mitkä tuotantomuodot ovat sallittuja, pientuotantolaitosten paikat suojaetäisyydet, hiukkasrajat. Liikenneverkko toimiva. Kevyen liikenteen verkko toimiva myös yksityiskohdissaan eli toteutettuna. Pikapyörätiet. Joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet huomioitu. Hyvin eriäviä mielipiteitä nostatti kysymys siitä, pitäisikö asemakaavassa (joko kaavamääräyksissä tai rakennustapaohjeissa) määritellä rakennusten energiatehokkuustaso ja sen laskentatapa. Puoltaneet vastaajat pitivät vaatimuksena yleisesti hyväksyttyä ja riittävän selkeää ja yhtenäistä laskentatapaa. Tämä kuitenkin tarkoittaisi sitä, että muita tekijöitä, kuten rakennusalaa ja materiaalivalintoja, pitäisi olla valmiita alistamaan energiatehokkuudelle. Energiatehokkuuden asettamista kaavassa vastustaneita puolestaan mietitytti muun muassa laskentatavan muuttuminen viedäänkö kaava tällöin aina valtuuston muutettavaksi? Tämän tarpeellisuutta epäiltiin, sillä EU-direktiivien alituisen tiukentumisen arveltiin kantavan tästä vastuun. Lisäksi todettiin, että voisi olla parempi ohjata määräyksissä olevilla porkkanoilla valintaa energiatehokkaammaksi. Aikataulu asettaa tälle myös haasteita, sillä kaavoituksen toteuttaminen voi joskus viedä yllättävän paljon aikaa, eikä käsiä haluta sitoa. Vastaajien avoimia kommentteja kysymykseen energiatehokkuuden määräämisestä kaavassa: Helpoin tapa kannustaa olisi syöttötariffit ja uudistuotannon E-luvulla. Pakkoa voisi olla kaukolämpöverkkoon liittymisessä. Tulisiko erottaa toisistaan verkko ja lämmöntuottaja? Tulisi liittyä, mutta lämmön voisi ostaa keneltä tahansa? Kuten sähkössäkin. Kaupungit voivat antaa myös omia energiatehokkuuden minimivaateita. Riippuu muista lähtökohdista, esim. kaukolämmön kanssa passiivitalo ei ole kannattava välttämättä. Alueittaiset tavoitteet voisi uusilla alueilla määritellä, rakennuskohtaisethan tulevat muutenkin normina käyttöön. Normeja kiristämällä ei saavuteta kestävää rakentamista, mutta minimitaso lienee määriteltävä. Tulevaisuudessa rakentamisenaikaisiin ja loppusijoittamisen päästöille vaatimukset, ehdot, ohjeet ja kannustimet.

10 / 59 Asemakaavalla ei saisi sitoa ratkaisuja liikaa - kaava ei saa estää uusia energiainnovaatioita. 3.5 Kenellä on suurin vaikutusvalta hankkeen energiatehokkuuden kannalta? Vastauksissa nousi esiin koko ketju kaavoituksesta rakentajaan olennaisena energiatehokkuuden kannalta. Kansallisella määräystasolla asetetaan vaatimukset. Seuraavalla portaalla ovat kunta ja sen johtavat luottamus- ja virkamiehet, kaavoittaja sekä rakennusvalvonta; ja näissä erityisesti olennaista on kunnan kaavoitus- ja maankäyttöpolitiikka. Kaavoituksen kannalta tasoina ovat yleiskaava asemakaava rakentamistapaohje hankesuunnittelu luonnossuunnittelu rakennuslupa toteutus. Suunnitteluvaiheessa rakennushankkeen tilaaja on määräävässä asemassa, ja toisaalta rakennuttaja niiltä osin, joissa hän voi vaikuttaa tilaajan tekemiin ratkaisuihin. Yleisesti todettiin energiatehokkuuden olevan tahdon asia. Organisaatiossa olisi hyvä olla energianeuvontaan erikoistunut henkilö tai osasto. Toisaalta yksi vastaaja totesi, ettei henkilöillä ja osapuolilla ole merkitystä, sillä kaikki toimivat järkevästi omasta näkökulmastaan. Sen sijaan pelisäännöt pitäisi muuttaa siten, että osaoptimointi ja omaan pussiin pelaaminen lakkaisi. 3.6 Valintojen vaikutus energiatehokkuuteen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa Enemmistö vastaajista (84 %) piti tärkeänä valita rakennuksen energiatehokkuustaso tulevien (vuoden 2020 ja siitä eteenpäin) määräysten mukaan. Tyytyminen nykyiseen määräystasoon epäilytti monia vastaajia (42 %). Paikallisesta energiantuotannosta suosituimpia ratkaisuja olivat 1) maa/vesilämmön hyödyntämismahdollisuudet, 2) aurinkoenergia ja myös 3) tuulienergia, johon kiinnostus tosin oli matalampi kuin muihin kahteen edelliseen ratkaisuun (Liite A). Paikallisesta energiantuotannosta todettiin, että järjestelmien huolellinen suunnittelu ja eri asiantuntijoiden ja alojen välinen yhteistyö on tärkeintä, mahdollisimman varhaisesta vaiheesta alkaen. Suunnitteluun kaivattiin pakettiratkaisuja, joita kunnat voisivat hyödyntää ja päättäjät ymmärtää päätöstä tehdessään. Jälleen kokonaisuuden hallintaa pidettiin tärkeänä. Kannustusta toivottiin myös minimivaatimukset ylittäviin ja kunnianhimoisiin ratkaisuihin. Piloteilla ja referenssikohteilla tunnistettiin olevan tärkeä rooli esimerkkeinä ja oppimisen sekä oppien levittämisen lähteinä. Lisäksi mainittiin eri vaihtoehtojen simulointi ja valintojen vaikutusten arviointi. 3.7 Mistä tarvitaan lisätietoa energiatehokkaassa suunnittelussa? Kokonaisuuden hallinnassa koettiin tarvittavan lisätietoa. On vaikeaa arvioida, mitkä valinnat vaikuttavat vähän, ja mitkä paljon. Erilaisia menettelytapoja on paljon, eikä mikään niistä ole saavuttanut standardin asemaa tai yleistynyt. Tästä aiheutuu ristiriitaisia tuloksia ja näkemyksiä, vaikka keskustelua toki tarvitaankin. Lisäksi kaivattiin osaavia suunnittelijoita sekä vuorovaikutusta eri alojen välillä. Yhtenä lisätiedon tarpeena mainittiin myös energiatehokkuuden laskeminen sekä sen mittarit. Jotkut kaipasivat puolestaan lisätietoa uusiutuvasta ja paikallisesta energiantuotannosta, sekä energiaverkkojen ja tuotantolaitteiden omistuksesta. Rakennuksiin liittyen lisätiedon tarpeita nousi esille useita. Rakennuksen käyttökoulutus on yleensä vähäistä ja ohjaustekniikka liian vaikeaselkoista. Lisäksi vastaajia mietitytti ilmanvaihdon energiatehokkuus, sähköjärjestelmät ja jäähdytyksen tarpeen nousu. 3.8 Mitkä energiatehokkuutta parantavat toimet ovat helppoja toteuttaa? Helppoina energiatehokkuustoimina esiin nousivat rakennuksissa seuraavat keinot: talotekniikan ja erityisesti ilmastoinnin tason parantaminen, sekä rakennuksen suuntaus ja sijoitus tontilla, massoittelu ja vaipparakenne. Esimerkiksi Riihimäen Peltosaaressa oli saatu yksinkertaisilla toimenpiteillä vedenlämmityksessä ja veden paineen laskemisella euron vuosisäästöt asuntoyhtiötä kohden.

11 / 59 Teknisten ratkaisujen lisäksi ehdotettiin vaikuttamista ihmisen käyttäytymiseen, joka ei aina edes vaadi investointeja, mutta vaikutus voisi olla suuri. 3.9 Energiatehokkuutta arvioivien työkalujen tarve Kaikki vastaajat pitivät tärkeänä, että työkalu olisi yksinkertainen ja havainnollisessa muodossa, sekä sitä, että työkalu vastaa kaava-, rakennus- ja hankesuunnittelun oleellisiin kysymyksiin. Sen tulisi myös olla yleisesti tunnettu ja käytetty. 74 % vastaajista asetti painoarvoa työkalun sertifioinnille tai ympäristöministeriön suositukselle. Hieman vähemmän (68 % vastaajista) koettiin tarvetta laskentatulosten perusteella myönnettävälle energiatehokkuussertifikaatille. Työkalun toivottiin tuovan esiin eri valintojen ja vaihtoehtojen vaikutukset energiatehokkuuteen. Toisaalta arviointityökaluja tarvitaan myös osoittamaan asukkaille ja päätöksentekijöille, mitä kannattaa tehdä. Se voisi tarjota tukea myös muun muassa kaavamääräysten perusteluun tyyliin: tähän energiatasoon päästään näillä valinnoilla. Mielipiteet arviointityökalun käytön kestosta ja kohtuullisista kustannuksista yhdessä käyttökohteessa vaihtelivat keskimäärin 1 2 työpäivän ja välillä. Työkalun tulisi myös kaikkien mielestä soveltua täydennys- ja korjausrakentamisalueille, sekä 94 % mielestä ainakin uudisrakentamisalueille. Suurin osa vastaajista (89 %) näki tarpeen eritasoisille työkaluille strategisesta suunnittelusta kaavoitukseen ja rakennussuunnitteluun. Suurin tarve nähtiin suunnittelijoille ja muille ammattilaisille suunnatulla työkalulle (100 % vastaajista). Toisaalta avoimissa kommenteissa todettiin, että asian popularisoimiseksi olisi hyvä saada tietoa myös tavallisille ihmisille. Avoimissa kommenteissa ehdotettiin, että tarjolla voisi olla kaksi eri versiota: Lite- ja Full- versio. Liteversion käyttö voisi kestää puolesta tunnista kahteen tuntiin, ja se olisi suunnattu suurelle yleisölle ja aiheeseen johdatteluun ja opiskeluun. Tämä ei kuitenkaan voisi olla minkään luvan edellytys tai päätöksenteon peruste. Full-versiossa puolestaan jo pelkästään tietojen keruu monista lähteistä kestää useampia päiviä, ja tuloksena olisi sertifikaatti. Tällöin puhutaan jo tuhansien eurojen kustannuksesta, ja sen laatijana voisi olla yksityinen yritys. Tosin tämä Full-versio olisi jo raskas menettely, eikä sen pitäisi koskea pientalorakentajia tai pieniä hankkeita, joten ehkä näiden väliin tarvitaan jonkinlainen väliporras. Työkalujen lisäksi todettiin avoimissa vastauksissa, että tarvitaan arvioinnin tueksi neuvontaa (esim. online help desk), ainakin siirtymävaiheessa. Ohjeistus tulee mielellään olla työkalun yhteydessä, ja työkalulle tarvitaan tekninen tuki. Lisäksi mainittiin mahdollisuus tallentaa erilaisia versioita.

12 / 59 4 Alueellisen energiatarpeen ja -tehokkuuden arviointityökalun rakenne Tutkimus- ja kehityshankkeessa toteutettiin taulukkolaskentapohjainen työkalu (KURKE-työkalu) alueellisen energiatehokkuuden arviointiin. KURKE-työkalu on tarkoitettu kunnallisen rakennushankkeen alueellisen energiatehokkuuden (energiantuotannon ja -kulutuksen) vertailuun. Aluetason KURKE-työkalun tarvitsemat lähtötiedot ja tulostus on kuvattu luvussa 6. Työkalu on vapaasti ladattavissa KURKE-projektin internetsivuilla 1. Rakennustason energiaratkaisuiden ja niiden kustannusten arviointiin kehitetty KURKEtyökalu on toteutettu ja raportoitu erikseen hankkeen Aalto yliopiston toteuttamassa osuudessa, ja se on myös saatavilla hankkeen internetsivuilta. Tehokkuuden mittareina ovat suhteellinen energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt kerrosneliötä ja henkilöä (asukasta ja työpaikkaa) kohden. Työkalulla arvioidaan alueen rakennuksien käyttöä ja muuta toimintaa varten tuotettua ja rakennuksissa kulutettua energiaa (lämmitys-, sähkö- ja jäähdytysenergiaa) sekä henkilöliikennettä varten tuotettua ja kulutettua energiaa. Työkalu arvioi sekä energiantuotannon määrät että sen aikana aiheutuneet päästöt. Rakenteisiin (talot + infra) sitoutunut energia ei sisälly laskentamalliin. Alueen suunnittelijan ja työkalun käyttäjän kannalta keskeistä on miettiä sitä, millä energia- ja liikennejärjestelmillä (keskitetty/hajautettu, uusiutumattomat/uusiutuvat energialähteet, polttoainevalinnat, joukkoliikenne/kävely/pyöräily jne.) alueen on ajateltu toimivan sen jälkeen kun se on rakennettu. Osa energiajärjestelmien tehokkuudesta riippuu voimakkaasti jo alueen sijaintivalinnoista, esimerkiksi siitä miten alue sijoittuu suhteessa muuhun kaupunkirakenteeseen, olemassa oleviin energia- ja liikennejärjestelmiin, palveluihin ja työpaikkoihin. Sijainti antaa tietyt reunaehdot energia- ja liikennejärjestelmien suunnittelulle. Jos esimerkiksi kahden aluesuunnitelman vaihtoehdon välillä on vaihtelua em. sijaintimuuttujissa, syntyy myös eroja laskentatuloksissa. Työkalua voidaan käyttää myös sellaisessa tapauksessa, että halutaan arvioida tietyn (yhden) maankäyttösuunnitelman toteuttamista erilaisilla energiajärjestelmillä ja/tai erilaisilla liikennejärjestelmillä. Kehitetyllä alueellisella energiatehokkuusmallilla voidaan laskea ja vertailla näiden vaihtoehtojen välisiä eroja saman maankäyttösuunnitelman sisällä. Jos esimerkiksi lopputulos näyttää hyvältä tai huonolta jonkun järjestelmän suhteen, arvioidaan sen jälkeen pitääkö maankäyttösuunnitelmaa muuttaa sen takia johonkin suuntaan esimerkiksi sen takia, että hajautettua energiaa pystyttäisiin tuottamaan alueella edullisemmin. 4.1 Rakennusten energiatarve, energiantuotantotavat, energiankulutus ja päästöt Rakennusten energiankulutusta arvioitaessa työkaluun on mahdollista syöttää kuusi erilaista rakennustyyppiä. Kullekin rakennustyypille määritellään yhteenlaskettu kerrosala, jonka voi asettaa työkaluun joko suoraan, tai sen voi laskea syöttämällä asukkaiden lukumäärän (yhteensä samantyyppisissä rakennuksissa) sekä keskimääräisen kerrosalan asukasta tai työpaikkaa kohden. Oletuksina olevia kuutta rakennustyyppiä voi lisäksi työkalussa vapaasti muunnella, jolloin niille on määriteltävä omat energiankulutuslukunsa. Oletuksena työkalussa olevat rakennustyypit ovat: Asuinkerrostalot Olemassa olevat asuinkerrostalot Asuinpientalot Olemassa olevat asuinpientalot Julkiset palvelutilat Toimistotilat Rakennustyyppien keskimääräinen energiankulutus annetaan tunnuslukuina rakennuksen kerrosalaa kohden. Energiankulutus arvioidaan neljän ominaiskulutuskertoimen (kwh/k-m 2,a) kautta: Tilojen lämmitys Lämmin käyttövesi 1 ks.

13 / 59 Sähkö Jäähdytys Rakennusten energiankulutusta määriteltäessä on myös valittavissa onko rakennuksissa reaaliaikainen sähkön kulutuksen seuranta asukkaille. Reaaliaikaisen sähkönkulutus tiedon jakamisen vaikutus sähkönkulutuksen pienenemiseen on arvioitu olevan keskimäärin 8 %, joka on yli 20 reaaliaikaisen sähkön mittarointi tutkimuksen keskiarvo kertyneestä energiansäästöstä. [Neenan ja Hemphill, 2008] Keskitetyissä energiantuotantoratkaisuissa energiaa tuotetaan keskitetysti ja sitä siirretään verkostoja pitkin rakennuksiin. Esimerkiksi lämmönsiirrosta kaukolämpöverkossa aiheutuu siirtohäviöitä, jotka on myös tuotettava rakennusten energiantarpeen lisäksi. Työkalussa kauko- ja aluelämpöverkon häviöitä arvioidaan aluetehokkuuden kautta. Aluetehokkuus on kytköksissä kulutustiheyteen, joka puolestaan vaikuttaa kaukolämmön verkostopituuksiin ja sitä kautta lämpöverkon häviöiden osuuteen alueen lämpöenergiantarpeesta. Kaukolämpöverkon siirtohäviöiden kertoimet ovat asiantuntija-arvioita, jotka tehtiin KURKE-hankkeessa aiempien tutkimusten ja alueiden energia-analyysien pohjalta. Työkalussa käytetyt aluetehokkuusluokat, niiden kuvaus sekä aluetehokkuuden numeeriset arvot on esitetty taulukossa 4.1. Aluetehokkuus on kokonaiskerrosala jaettuna maa-alalla. Se on yleensä 0,4 0,7 kertaa alueen keskimääräinen tontti- tai korttelitehokkuus riippuen siitä kuinka paljon viheralueita tai muita vapaa-alueita sisältyy kohdealueen rajauksen sisään. Taulukossa on esitetty myös aluetehokkuuteen sidoksissa olevat lämpöhäviöiden osuudet suhteessa alueen lämpöenergiankulutukseen. Taulukko 4.1. Aluetehokkuusluokat ja niiden määrittelyjen keskinäinen vastaavuus lämpöverkon häviöiden määrittelyssä aluetehokkuuden luokka aluetehokkuuden kuvaus kaavoituksessa yleisesti käytetty aluetehokkuusluku lämpöverkon häviöiden määrittelyssä käytetty kerroin erittäin väljä haja-asutusalue alle 0,1 0,18 väljä väljä pientaloalue 0,1-0,2 0,12 keskiverto tiivis pientaloalue 0,2-0,3 0,09 tiivis väljä kerrostaloalue 0,3-0,4 0,04 erittäin tiivis tiivis kerrostaloalue yli 0,4 0,03 Työkalussa on joukko valmiiksi määriteltyjä energiantuotantovaihtoehtoja. Valmiiksi määritellyt vaihtoehdot ovat t sekä hajautettuja, talokohtaisia että keskitettyjä energiaratkaisuja. Energiaratkaisut on eritelty lämmön ja sähkön tuotannolle. Myös valmiiksi määritellyt vaihtoehdot ovat jossain määrin käyttäjän muunneltavissa, esimerkiksi lämpöpumpun vuosihyötysuhteen (COP) muodossa. Valmiiksi määritellyt energiantuotantoratkaisut on esitetty taulukossa 4.2. Taulukko 4.2. Energiantuotantovaihtoehdot Lämmöntuotanto Kaukolämpö Sähkölämmitys Maalämpö (talokohtainen) Maalämpö (alue) Pellettikattila Puuhake kaukolämpö Kaukolämpö Aurinkolämpö + kaukolämpö Aurinkolämpö + puuhake-kl Kaukolämpö Sähköntuotanto Sähköverkko Sähköverkko Sähköverkko Sähköverkko Sähköverkko Sähköverkko Aurinkosähkö + verkko Sähköverkko Sähköverkko Tuulisähkö + verkko Valmiiksi määriteltyjen energiantuotantovaihtoehtojen lisäksi työkalussa on mahdollista määritellä kaksi hybridienergiantuotantoratkaisua vapaammin. Kullekin kuudelle rakennustyypille on määriteltävissä kolme erilaista lämmöntuotantotapaa sekä kolme erilaista sähköntuotantotapaa. Jokaiselle lämmön- ja sähköntuotantotavalle tulee lisäksi määrittää osuus kyseisen rakennustyypin lämmön- tai sähköntuotannosta. Lämmitystavoista valittavissa ovat:

14 / 59 Kaukolämpö Sähkölämmitys Maalämpö (talo) Maalämpö (alue) Pellettikattila Puuhake kaukolämpö Aurinkolämpö Sähköntuotantotavoista valittavissa ovat: Aurinkosähkö Tuulisähkö Sähköverkko Työkalun käyttäjälle on mahdollista valita lämmitykseen käytetyn sähkön päästökertoimen laskentatapa kolmesta vaihtoehdosta (Kuva 4.1). Lämmitykseen käytetty sähkö sisältää sähkölämmitteisten rakennusten lämmitykseen käytetyn sähkön sekä maalämmöllä lämmitettävien rakennusten lämpöpumppujen kuluttaman sähkön. Ensimmäinen vaihtoehto käyttää lämmityssähkön päästökertoimena keskimääräistä päästökerrointa suomalaiselle keskiarvosähkölle. Toisessa vaihtoehdossa lämmityssähkö oletetaan tuotettavan talvikuukausina erillistuotantona, joka nostaa lämmityssähkön päästökerrointa suhteessa keskimääräiseen päästökertoimeen. Tällöin talvikuukausiksi lasketaan joulu-, tammi- sekä helmikuu, joiden aikana rakennuksissa kulutetaan noin 40 % vuotuisesta lämmityssähkön tarpeesta. Kolmannessa vaihtoehdossa kaikki lämmityssähkö on oletettu tuotettavan erillistuotantona, jonka päästökerroin on moninkertainen Suomen sähkön keskiarvoon verrattuna. Lämmityssähkön päästökertoimien laskentamenetelmä on kehitetty Geoener-hankkeessa. [Holopainen et al., 2010] Kuva 4.1. Lämmitykseen käytetyn sähkön päästökertoimen valinta Työkalu laskee alueen energiankulutuksen rakennusten, mahdollisten lämpöverkkojen ja liikenteen osalta. Tuloksissa eritellään rakennusten energiankulutus rakennustyypeittäin, energiankulutus henkilöä sekä kerrosneliömetriä kohden. Esimerkkejä energiankulutuslaskennan tuloksista on esitetty kuvassa 4.2.

15 / 59 Kuva 4.2. Energiankulutuslaskennan tuloksia Energiantuotantovaihtoehdoille lasketaan kasvihuonekaasupäästöt eli hiilidioksidiekvivalenttipäästöt. Päästölaskennassa erotellaan lämmityksen, sähkön, jäähdytyksen sekä liikenteen päästöt. Lisäksi vaihtoehdoissa, joissa lämmityksessä käytetään sähköä, on eritelty päästöt lämmityssähkölle (Kuva 4.3). CO 2 -ekvivalenttipäästöt lasketaan sekä henkilöä (asukasta ja työpaikkaa) että kerrosneliömetriä kohden. Sähkön ja kaukolämmön päästökertoimet ovat keskimääräisiä päästökertoimia Suomessa vuosilta (Keto, 2010) Päästöjen allokointi CHP-tuotannon osalta on tehty hyödynjakomenetelmällä.

16 / 59 Kuva 4.3. Kasvihuonekaasupäästöt eri energiantuotantovaihtoehdoille Työkalulla on myös mahdollista tarkastella päästökertoimien muutoksesta aiheutunutta muutosta energiantuotantovaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Lähtötietoina annetaan päästökertoimien muutosnopeus vuodessa sekä tarkasteluajanjakson alkamis- ja loppumisvuosi. Työkalu laskee päästökertoimien suuruuden tarkastelujakson päättyessä ja vertaa kasvihuonekaasupäästöjen määrää nykytilanteeseen eri energiantuotantovaihtoehtojen osalta. (Kuva 4.4) Kuva 4.4. Päästökertoimien muutoksen vaikutus eri energiantuotantovaihtoehtojen CO 2 - ekvivalenttipäästöihin

17 / Henkilöliikenteen suoritteet, energiankulutus ja päästöt Arvioitavan alueen aiheuttaman henkilöliikenteen laskentamallin on katettava kaikki tyypilliset suomalaiset kaavoituksen kohteena olevien alueiden olosuhteet. Liikennesuoritteista merkittävä osa määräytyy alueen sijainnin perusteella eli niistä keskimääräisistä etäisyyksistä, joita alueella on suhteessa lähiseudun työpaikkoihin, palveluihin ja virkistysalueille. Myös asemakaavatasolla on syytä tietää, miten alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa tai sitä laajemmassa kaupunkiseudullisessa tai jopa valtakunnallisessa kokonaisuudessa vaikuttaa alueen synnyttämään liikennesuoritteeseen ja sitä kautta energiankulutukseen ja päästöihin. Asemakaavatason valinnoilla voi sijaintivalintoihin vaikuttaa enää rajoitetusti, mutta erityisesti kevyen liikenteen verkkoihin kohdistuvilla suunnittelupäätöksillä voidaan vaikuttaa ihmisten kulkutapavalintoihin. Kävelyn tai pyöräilyn reitit voivat olla enemmän tai vähemmän sujuvia, miellyttäviä ja turvallisia. Matkan päätepisteissä tarjolla olevien polkupyörien säilytystilojen laatu ja suihkumahdollisuudet vaikuttavat myös siihen valitaanko pyöräily vai ei. Koko Suomea kattavia henkilöliikennettä koskevia tutkimustietoja on saatavissa noin 5-6 vuoden välein tehdyistä henkilöliikennetutkimuksista (HLT). Viimeisin julkinen tieto on HLT tutkimuksesta, joka julkaistiin maaliskuussa HLT-tutkimukset perustuvat maanlaajuiseen kyselyyn ja matkapäiväkirjoihin, jotka yleistetään ja tyypitellään koko maan kattaviksi aluetyyppi- ja kulkutapakohtaisiksi ominaistiedoiksi. Aineistoa ja sen edustavuutta pidetään hyvinä, joten niiden käyttöä voidaan perustella liikenteen energiatehokkuutta koskevan arviointimallin lähtötietoina. Joka tapauksessa parempaa koko Suomea kattavaa liikennetietoa ei edes ole saatavissa. Mikäli suunnittelun kohteena olevalta alueelta tai sitä ympäröivältä laajemmalta kaupunkiseudulta on saatavissa HLT:tä tuoreempaa ja tarkempaa liikennetutkimustietoa, voidaan niitä käyttää HLT-tietojen sijaan. Seuraavassa esitetään keskeisimpiä HLT tutkimuksen tuloksia koskien aluetyyppien luokituksia ja niiden mukaisia kulkutapakohtaisia liikennesuoritteita. Alueiden tyypittely niiden ominaisuuksien mukaan helpottaa tarkasteltavan, kaavoituksen kohteena olevan alueen liikenteellisten ominaisuuksien määrittelyä. HLT tutkimuksen mukaan henkilöliikenteen suoritteet (henkilökilometrit asukasta kohti) riippuvat kohteena olevan alueen yhdyskuntarakenteellisista ja kaupunkiseudullisista ominaisuuksista. Tätä empiiristä tutkimustietoa voidaan hyödyntää myös uusien alueiden liikenteellisten ominaisuuksien määrittelyssä. Vastaavilla uusilla alueilla asukkaiden liikennekäyttäytyminen on todennäköisesti samanlaista kuin tutkimuksen kohteena olleiden todellisten alueiden liikennekäyttäytyminen. Aluetyyppien luokitukseen liittyvät esimerkkikartat (liite B) helpottavat arvioitavan alueen sijoittamista käytettävissä olevassa aluetypologiassa. Tutkimuksessa käytetty henkilömatkojen kulkutapojen typologia on seuraava: jalankulku (mukaan lukien sukset, rullaluistimet, potkukelkat yms.) polkupyöräily henkilöauton kuljettaja henkilöauton matkustaja linja-auto metro tai raitiovaunu juna muu (sisältää sekä julkista (taksit, lentokoneet, lautat) että yksityistä ajoneuvoliikennettä (mopot, moottoripyörät, mopoautot, mönkijät, traktorit jne.) Vastaava henkilömatkojen tarkoituksen eli matkatyypin mukainen typologia on seuraava: työmatka koulu- ja opiskelumatka työasiamatka ostos- ja asiointimatka vierailumatka mökkimatka muu vapaa-ajan matka

18 / 59 Keskimääräiset matkasuoritteet (henkilökilometriä/henkilö vuorokaudessa) ovat alue- ja kulkutavoittain HLT :n mukaan taulukon 4.3 mukaisia. Taulukko 4.3. Keskimääräiset matkasuoritteet (henkilökilometriä/henkilö vuorokaudessa kaupunkikoon mukaan ja kulkutavoittain [HLT ) Pääkaupunkiseutu Suuret kaupungit Keskisuuret kaupungit Pienet kaupungit Muut kunnat kaikki jalankulku 1,2 1,3 1,0 1,1 0,8 1,1 polkupyörä 0,7 1,0 0,8 0,8 0,5 0,7 HA kuljettaja 15,5 19,0 21,7 23,3 23,2 20,8 HA matkustaja 7,4 10,9 8,5 9,0 9,7 9,1 linja-auto 4,3 2,8 1,7 3,0 2,8 3,0 metro, raitiovaunu 1,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 juna 4,1 2,8 2,7 3,6 1,0 2,7 muu 2,2 2,8 3,2 5,8 5,2 3,9 yhteensä 36,4 40,8 39,5 46,1 42,9 41,4 Kaupunkikoon lisäksi aluetyyppi vaikuttaa henkilöliikenteen suoritteisiin monin tavoin (Liite B). HLT tutkimuksen mukaisia aluetyyppikohtaisia keskiarvolukuja voidaan tapauskohtaisesti korjata vastaamaan paremmin alueen todellisia ominaisuuksia. Sen tulisi kuitenkin perustua paikalliseen tutkittuun tai kokemusperäiseen tietoon. Taulukoiden antamia liikennesuoritetietoja pidetään liikennemallin pääasiallisina lähdetietoina. Niitä voidaan kuitenkin tarkastella kriittisesti muiden lähdetietojen antamien viitteiden kautta. Keskiarvotietojen käyttö voi olla jossain tapauksessa liian epätarkkaa eli jos on esimerkiksi paikallisen liikenneolosuhteiden tuntemuksen perusteella tietoa, että matkojen keskipituudet ovat kohdealueella selvästi pitemmät tai lyhyemmät, on syytä soveltaa keskiarvoista poikkeavaa tietoa. Muunnos tai keskiarvoa korvaavan tiedon käyttö on kuitenkin syytä tehdä vain asiantuntevan henkilön toimesta tai opastuksella. Tukena muunnokseen voi käyttää HLT perustietoja matkojen keskipituuksista (km/matka), matka-ajoista (minuuttia/matka), kokonaismatka-ajoista (minuuttia/henkilö vuorokaudessa) ja matkaluvusta (matkojen lukumäärä/henkilö vuorokaudessa) tai vastaavia tietoja matkatyypeittäin. Jos esimerkiksi kohdealue sijaitsee oheisen luokittelun mukaan suuressa kaupungissa, mutta tiedetään, että kohdealueen keskietäisyys työpaikkojen painopisteestä on vain 5 km (keskiarvon 6,075 km sijasta), voidaan matkojen keskisuoritetta vähentää työmatkojen osuutta (kokonaissuoritteesta) vastaavasti. Henkilöliikenteen energiankulutus- ja päästötiedot perustuvat VTT:n LIPASTO-tietokantaan 2. Eri liikennevälineiden energiankulutuksen ja tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen (CO 2, CH 4 ja N 2 O, yhdistettynä CO 2 -eq.) ominaisluvut perustuvat VTT:n LIPASTO-laskentamallin käyttämiin tuoreimpiin lukuihin vuoden 2010 tasolla (taulukko 4.4.) 2 LIPASTOn verkkosivut:

19 / 59 Taulukko 4.4. Henkilöliikenteen energiankulutus- ja päästötiedot (VTT:n LIPASTO-tietokanta 3 ) Suomen henkilöautojen keskimääräiset khk-päästöt ja energiankulutus matkayksikköä kohden vuonna 2010 Kulutus Kulutus Energia Energia CH 4 N 2 O CO 2 CO 2 eq. [g/km] [l/100 km] [MJ/km] [kwh/km] Bensiinikäyttöiset, maantieajo 0,0059 0, ,3 2,3 0,65 Bensiinikäyttöiset, katuajo 0,01 0, ,3 2,7 0,75 Bensiinikäyttöiset, keskimäärin 0,0075 0, ,6 2,5 0,69 Dieselkäyttöiset, maantieajo 0, , ,5 2 0,55 Dieselkäyttöiset, katuajo 0,0013 0, ,4 3 0,84 Dieselkäyttöiset, keskimäärin 0,0009 0, ,5 2,4 0,65 Maantieajo 0,0047 0, ,3 0,64 Katuajo 0,008 0, ,1 2,7 0,75 Keskimäärin 0,006 0, ,4 2,4 0,68 Keskiarvoissa dieselajoneuvojen suoriteosuus on 22 % ja katuajon suoriteosuus 35 %. Linja-autoliikenteen osalta on käytettävissä vastaavat luvut diesel- ja kaasukäyttöisille busseille ja raideliikenteen osalta sähköjunille. Jos paikalliset olosuhteet poikkeavat merkittävästi keskiarvosta, on syytä käyttää ajoneuvotyyppi- tai liikenneverkkokohtaisia arvoja. Työkalulla on myös mahdollista tarkastella liikenteen päästökertoimien oletetusta muutoksesta aiheutunutta muutosta liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Lähtötietoina annetaan päästökertoimien muutosnopeus vuodessa sekä tarkasteluajanjakson alkamis- ja loppumisvuosi. Työkalu laskee päästökertoimien suuruuden tarkastelujakson päättyessä ja vertaa kasvihuonekaasupäästöjen määrää nykytilanteeseen. Jotta kaikkien kulkutapojen energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt tulisivat tasapuolisesti laskentaan mukaan, on moottoriajoneuvojen lisäksi mukaan otettu myös kävelyn ja pyöräilyn energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt. Arvion perustana on oletus, että sekä kävely että pyöräily kuluttavat energiaa enemmän kuin tilanne, jossa henkilö istuu ajoneuvossa (henkilöautossa, bussissa, junassa, raitiovaunussa tai metrossa) tai on muuten tekemättä mitään fyysisesti rasittavaa. Ihmisen ruumiintoimintojen energiankulutus on perustasollaan mukana kaikissa kulkutavoissa, joten tässä otetaan huomioon vain kävelyn ja pyöräilyn aiheuttama lisäkulutus verrattuna istumiseen. Tavanomaista työmatka-, asiointi- ym. liikkumista ei ole tässä pidetty urheilu- tai edes kuntoilutapahtuma, vaan melko kevyenä fyysisenä suorituksena. Laskennan pohjana on ihmisen päivittäinen keskimääräinen energiantarve noin kcal/vrk eli noin 100 kcal/h (valveillaolon aikana noin 120 kcal/h). Sekä pyöräily että kävely aiheuttavat suurin piirtein samansuuruisen lisäkulutuksen noin 100 kcal/h, jolloin kävelyn tai pyöräilyn aikainen kokonaisenergiankulutus on 220 kcal/h. Koska arvioinnin pohjana on kuitenkin vain lisäkulutus verrattuna muihin kulkutapoihin, laskenta tehdään kulutusluvulla 100 kcal/h. Käytetyt keskinopeudet ovat kävelyssä 4,6 km/h ja pyöräilyssä 11,7 km/h (HSL tiedoista lasketut arvot), jolloin kävelyn lisäenergiantarve on 21,7 kcal/km ja pyöräilyn lisäenergiantarve 8,5 kcal/km (1 kcal = 1,163 MWh = 4,1868 kj). Päästöjen osalta kyse on hengityksen tuottamasta lisähiilidioksidista fyysisen lisärasituksen takia (verrattuna tilanteeseen ilman fyysistä ponnistelua). Laskenta perustuu oletukseen, että hiilidioksidin tuotannon lisäys vastaa energiankulutuksen lisäystä. Kummassakaan kevyen liikenteen muodossa, kävelyssä ja pyöräilyssä, ei oteta huomioon käytettyjen kulkuvälineiden tuottamisen kuluttamaa energiaa tai tuottamia päästöjä, aivan kuten ei muissakaan kulkutavoissa. Työkalulla voidaan arvioida henkilöautoliikenteen suhteellisen osuuden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutusta. Valittavia toimenpiteitä ovat: Erilliset pyörätiet ja kunnolliset pyörien pysäköintitilat Keskitetyt autojen pysäköintiratkaisut Lähijunien asema alueella 3 LIPASTOn verkkosivut:

20 / 59 Lähikauppa, lasten päivähoitotilat ja ala-aste 400 m etäisyydellä Tiheät ja laadukkaat bussi- ja ratikkalinjat Tiheät, laadukkaat ja turvalliset kävelyreitit Toimenpiteiden vaikutusvoimakkuutta voidaan säädellä välillä +/- 2 4 % (kulkutapajakauman %-yksikköä) valitsemalla valikoista toimenpidettä kuvaava sanallinen vaihtoehto (esim. lähijunan aseman etäisyys ei ole alueella, m, m tai alle 400 m ). Kulkutapajakauman muutos näkyy välittömästi työkalussa olevassa kaaviossa (kuva 4.5). 1 % 2 % 3 % 6 % 0 % 7 % Kulkutapajakauma (% hlö-km:stä) ennen toimenpiteitä 9 % 72 % Henkilöauto Kaupunkilinja-auto (diesel) Kaupunkilinja-auto (kaasu) Lähiliikennejuna (sähkö) Jalankulku Polkupyöräily Metro/raitiovaunu 3 % 0 % 1 % 5 % 11 % 13 % Kulkutapajakauma (% hlö-km:stä) toimenpiteiden jälkeen 9 % 58 % Henkilöauto Kaupunkilinja-auto (diesel) Kaupunkilinja-auto (kaasu) Lähiliikennejuna (sähkö) Jalankulku Polkupyöräily Metro/raitiovaunu Kuva 4.5. Kulkutapajakauma perusratkaisussa sekä paranneltujen suunnitteluvalintojen jälkeen. Laskentatulokset esitetään sekä energiankulutuksen osalta että aiheutettujen kasvihuonekaasupäästöjen osalta (kuvat ). Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti vuodessa kg/asukas, a perusvaihtoehto paranneltu vaihtoehto henkilöautot linja-autot rataliikenne kävely ja pyöräily Kuva 4.6. liikenteen kasvihuonekaasupäästöt sekä ns. perusvaihtoehdossa että eri toimenpiteiden avulla parannetussa vaihtoehdossa. Alueen kasvihuonekaasupäästöt vuodessa henkilöä kohden (asukas ja työntekijä) (kg/henkilö, a) kg/henkilö, a Perustilanne: Kaukolämpö & sähkö Sähkölämmitys & sähkö Lämpöpumppu (talokohtainen) & sähkö Lämpöpumppu (aluekohtainen) & sähkö Pellettikattilat & sähkö Puuhakekaukolämpö & sähkö Aurinkosähköpaneelit & kaukolämpö & sähkö Aurinkolämpökeräin & kaukolämpö & sähkö Aurinkolämpökeräin & puuhake-kl & sähkö Tuulivoima & kaukolämpö & sähkö Vaihtoehto1 Vaihtoehto Liikenne (toimenpiteiden jälkeen) Sähkö Jäähdytys Lämmityssähkö Lämpö Kuva 4.7. liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (toimenpiteiden jälkeen) osana koko energiankäytön ja sen eri tuotantovaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöjä, jolloin liikenteen osuus pysyy samana.

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT HANKKEEN TULOKSET

ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT HANKKEEN TULOKSET ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT HANKKEEN TULOKSET KESTÄVÄN ALUESUUNNITTELUN TYÖKALUT KÄYTTÖÖN 03.10.2013 Kimmo Lylykangas MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU CO 2 e-päästövähennysten OHJAUSKEINONA Kaavoitus poikkeaa ohjauskeinona

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN RÄSKIN ASEMAKAAVA-ALUEELLA

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN RÄSKIN ASEMAKAAVA-ALUEELLA EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN RÄSKIN ASEMAKAAVA-ALUEELLA Kuntien Ilmastokonferenssi 2014, sessio Kaavoituksen keinot 9.5.2014 Tampere Esa Partanen energia- ja ilmastoasiantuntija Kotkan kaupunki, kaupunkisuunnittelu

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT 0-ENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET KAUPUNGISSA Miten käy vuoden 2018 jälkeen perusteellisesti kunnostettaville

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin

GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin ILKA-hankkeen tuloksia Heidi Määttä-Juntunen Projektipäällikkö Ilmastoystävällinen kaavoitus (ILKA) Maantieteen laitos

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA Ympäristöystävällistä energiaa- tapahtuma, 6.6.2014 / Kotka EU sustainable energy days event Esa Partanen energia- ja ilmastoasiantuntija Kotkan

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS. 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS. 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Maankäytön suunnittelu CO 2 e-päästövähennysten ohjauskeinona Päästölaskentamalli

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy Energiatietopalvelu Mitä? tavoitellaan uudenlaista ja automatisoitua kiinteistökohtaista energianeuvontaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä

Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Ohjauskeinot ja työkalut: Rakennusten elinkaarimittarit ja Total Concept käytännössä Panu Pasanen, Bionova Oy 10. helmikuuta 2015 Elinkaari- ja ympäristötehokkuuden asiantuntija Bionova Oy mittaa ja kehittää

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen 3.10.2013 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 -HANKE Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot