Kurken kyselyn yhteenveto. Mari Sepponen ja Pekka Lahti, VTT

Transkriptio

1 Kurken kyselyn yhteenveto Mari Sepponen ja Pekka Lahti, VTT

2 2 Vastaajat Kysely tehtiin välisenä aikana Kysely suunnattiin asiantuntijoille (lähde: KURKE-verkosto) Kyselyn vastausprosentti 17%, (19 vastaajaa, 113 kutsua lähetetty) Vastaajia: julkiselta taholta 9, yksityiseltä taholta 10 hlöä Edustettuja tahoja: kunnat, rahoittajat, tutkimusorganisaatio, yritykset (insinööri- ja arkkitehtitoimistot, rakennusyritys, energiantuotantojärjestelmien valmistajia), Vastuualueina: toimitusjohtaja, kehitysjohtaja, johtaja, kehittämisinsinööri, johtava asiantuntija, kaavoituspäällikkö, yhdyskuntasuunnittelija, arkkitehti, projektipäällikkö, projektiinsinööri, tuotepäällikkö, myyntipäällikkö, tutkija Vastaamiseen käytetty aika keskimäärin 42 min (5-138 min) Useimmat työaikana (klo ), vain viisi illalla/yöllä Määrä ei ollut kovin iso, mutta laatu sitäkin korkeampi!

3 3 Käytetyt energiatehokkuuden arviointimenettelyt ja välineet Käyttötilanteet: Tarjousvaihe Erilaisten rakennuskohteiden arviointi Aluetason suunnitelmien arviointi, esim. suunnittelukilpailujen yhteydessä Hankkeiden laatuarviointi Sites =?, Värkki = Vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattorit (FiGBC:n meneillään oleva kehitysprojekti), Code for sustainable homes = UK:n asuinrakentamisen (vapaaehtoinen) keke-normi, IDA ICE = rakennusten sisäilmaston ja energiankäytön simulointiohjelma, Promise = rakentamisen ja hankesuunnittelun toimivuuden arviointikehikko, BREEAM ja LEED ovat UK- ja USA-lähtöisiä rakennushankkeiden ympäristövaikutusten arviointityökaluja

4 Kunnallisten hankkeiden energiatehokkuuden määrittely 4

5 5 Vapaat kommentit kunnallisten rakennushankkeiden energiatehokkuuden määrittelystä Kunnallisten rakennushankkeiden ohjelmointi ja seuranta on luvattoman heikkoa Kokonaisuuden käsittely & hallinta tärkeää Kokonaisenergian käyttö (uusiutumattomat/uusiutuvat) ja päästöt Paikalliset olosuhteet huomioitava Tilojen käyttötarve ja -aste sekä tilankäytön muunneltavuus kulloiseenkin tarpeeseen selvitettävä jo suunnitteluvaiheessa. Käytön osuus yli 90 % Olemassa olevan rakennuskannan 'uusiokäyttö' on kokonaisuuden hallintaa Eri lämmitysmuotojen väliset erot selvitettävä (esim. pienhiukkaset) Hiilidioksidipäästöjen tarkasteluun otettava aikamääre on tärkeä, nimenomaan juuri nyt sitoutuvalla energialla on suurempi merkitys kuin myöhemmin saatavilla säästöillä. Kokonaisuuksien käsittely tärkeää, mutta ei ehkä vielä hallinnassa. Paikalliset olosuhteet otettava huomioon. Tilojen käyttötarve ja jo olevien tilojen käyttöasteet ja tilanne. Lämmitysmuotojen erot?

6 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET, VALINTOJEN VAIKUTUS Yleis- ja asemakaavoituksen vaikutus hankkeen energiatehokkuuteen 6 1. tai 2. tärkein: 26 % vastaajista Vastaajien mielestä näistä ovat tärkeimpiä: Sijainti yleensä tai suhteessa liikenneverkkoon (69 % mielestä joko 1. tai 2. tärkein) 1. tai 2. tärkein: 21 % vastaajista 1. tai 2. tärkein: 21 % vastaajista Paikallinen ja uusiutuva energiantuotanto 1. tai 2. tärkein: 21 % vastaajista Arviointi pitkällä Aikavälillä myös aluetehokkuus merkittävä 1. tai 2. tärkein: 53 % vastaajista

7 7 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET, VALINTOJEN VAIKUTUS Yleis- ja asemakaavoituksen vaikutus hankkeen energiatehokkuuteen Miten pitäisi mielestäsi ottaa huomioon? Suunnittelemalla laajempia kokonaisuuksia ja katsomalla kauas kaupunkirakenteen eheyttäminen hyvät liikenneyhteydet monipuolinen palvelurakenne Selvitettävä paikalliset vaihtoehdot energiantuotannolle/ kokonaistarkastelu: optimi? (usean energiantuotantomuodon kohdalla jo maakuntakaavatasolla, jotta tieto olisi käytössä) eri lämmitysmuotojen mahdollisuus. esim. niin, että biopolttoaine tietyn aluelämmön tuottajana, muiden energialähteiden hyödyntämisen muilla alueen osilla. kaavassa tulisi voida ilmoittaa mahdollisen lähilämmön & -kylmän osalta saatavilla olevat/saataville tulevat elinkaarenaikaiset liityntätehot ja vuosienergiat sekä käytetyt energialähteet ja päästöominaisuudet Vanhaa korjataan yhtä paljon kuin uutta rakennetaan, energiatehokkuuden kannalta vanhan korjaaminen on vaikeampaa ja kalliimpaa ja tarvitsevat luotettavia energialähteitä. Laajat kokonaisuudet ja pitkälle tulevaisuuteen. Kaupunki-, liikennejärjestelmä- ja palvelurakenne. Paikalliset energialähteet ja niiden potentiaali eri osa-alueilla. Korjausrakentaminen.

8 8 Kuvaile lyhyesti ihanteellisen 'energiakaavoituksen' sisältöä, mitä siihen vähintään pitäisi kuulua? Ensin kokonaisstrategia ja keinot sen mukaan. Yleiskaava ajantasalle. Kokonaisvaltainen suunnittelu ja (ympäristö)vaikutusten arviointi edellyttää tätä yhteistyötä, alojen ja asiantuntijuuksien välistä vuorovaikutusta. Arvioidaan 80/20 -periaatteella niitä asioita, joilla on oletettavasti suurin vaikutus energiankulutukseen ja päästöihin. Energiatehokkuus on ajattelutapana mukana heti hankkeen suunnittelusta lähtien, esim. Porvoon Skaftkärr hyvä case. Haluttu energiatehokkuustaso, päästöt, uusiutuvan energian osuus Kaavassa tulisi ilmoittaa mahdollisen kaukolämmön ja -kylmän (ja lähilämmön & -kylmän) osalta saatavilla olevat elinkaarenaikaiset liityntätehot sekä käytetyt energialähteet ja päästöominaisuudet Mahdollisimman väljä kaava ja muu arsenaali käyttöön. Kaava sallisi sekä keskitetyn energian tuotannon että yksityisten eri vaihtoehtojen valinnan. Kaikilla alueilla ei välttämätöntä suosia kaikkia energiavaihtoehtoja, kaavoittaja voi asiantuntijoiden avulla valita sopivimmat. Kaukolämpöalueiden määrittely palvelualueina, missä tulisi sallia ainoastaan paremmat vaihtoehtoiset ratkaisut. Ts. ei maalämpöä yhteistuotantokaukolämpöalueille, ellei itse tuota myös tarvitsemaansa sähköä. Uusiutuvien lisäenergiantuotannon tulisi olla yhteistuotantoalueilla sähköä. Pitäisi määritellä mitkä tuotantomuodot ovat sallittuja, pientuotantolaitosten paikat suojaetäisyydet, hiukkasrajat. Liikenneverkko toimiva. Kevyen liikenteen verkko toimiva myös yksityiskohdissaan eli toteutettuna. Pikapyörätiet. Joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet huomioitu. Kokonaisstrategia ja asiantuntijuuksien yhteistyö. Huomio eniten vaikuttaviin asioihin. Kaavan ja muiden toimenpiteiden välinen työnjako. Kaukolämmön ja -kylmän palvelualueet. Paikalliset energialähteet ja potentiaali kartoitettu. Liikenneverkko.

9 9 Pitäisikö asemakaavassa (joko kaavamääräyksissä tai rakennustapaohjeissa) määritellä rakennusten energiatehokkuustaso ja sen laskentatapa? Millainen määräys olisi perusteltu? Kyllä Ei tälläkin on mahdollista ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä. laskenta yleisesti hyväksytty ja riittävän selkeä, yhtenäinen vain jos ollaan valmiita alistamaan muita tekijöitä (rakennusala, materiaalivalinnat ym.) energiatehokkuudelle entä jos laskentatavat muuttuvat? (viedäänkö kaava aina valtuustoon muutettavaksi?) parempi olisi 'porkkanoilla' ohjata määräyksissä valintaan energiatehokkaampaan suuntaan. onko edes tarpeen, eikö EU-direktiivit alituiseen tiukentuen hoida homman aikataulu kaavoituksesta toteuttamiseen voi joskus viedä yllättävän paljon aikaa, ei haluta sitoa käsiä Helpoin tapa kannustaa olisi syöttötariffit ja uudistuotannon E-luvulla. Pakkoa voisi olla kaukolämpöverkkoon liittymisessä. Tulisiko erottaa toisistaan verkko ja lämmöntuottaja? Tulisi liittyä, mutta lämmön voisi ostaa keneltä tahansa? Kuten sähkössäkin. Kaupungit voivat antaa myös omia energiatehokkuuden minimivaateita Riippuu muista lähtökohdista, esim. kaukolämmön kanssa passiivitalo ei ole kannattava välttämättä Alueittaiset tavoitteet voisi uusilla alueilla määritellä, rakennuskohtaisethan tulevat muutenkin normina käyttöön. Normeja kiristämällä ei saavuteta kestävää rakentamista, mutta minimitaso lienee määriteltävä. Tulevaisuudessa rakentamisenaikaisiin ja loppusijoittamisen päästöille vaatimukset, ehdot, ohjeet ja kannustimet asemakaavalla ei saisi sitoa ratkaisuja liikaa - kaava ei saa estää uusia energiainnovaatioita Kyllä ja ei. Hyvät ja huonot puolet olemassa. Selvitettävä.

10 10 Millä osapuolella tai henkilöllä on hankkeen energiatehokkuuden kannalta suurin vaikutusvalta ja missä vaiheissa? Koko ketju kaavoituksesta rakentajaan on olennainen. Jos ohjaaminen on tehokasta kaavoituksesta ja rakennusvalvonnasta alkaen saadaan mittavia tuloksia aikaan. Kansallisella määräystasolla Kunnalla ja sen johtavilla luottamus- ja virkamiehillä, kaavoittajalla ja rakennusvalvonnalla (yleiskaava asemakaava rakentamistapaohje hankesuunnittelu luonnossuunnittelu rakennuslupa toteutus). Kunnan kaavoitus- ja maapolitiikka ovat vaikuttavimmat tekijät. Tahdon asia. Organisaatiossa energianeuvontaan erikoistunut/perehtynyt henkilö/osasto. Rakennushankkeen tilaaja (suunnitteluvaiheessa) Rakennuttaja sikäli kun voi vaikuttaa tilaajan tekemiin ratkaisuihin. Henkilöillä ja osapuolilla ei ole merkitystä. Kaikki toimivat järkevästi omasta näkökulmastaan. Pelisäännöt pitää muuttaa, silloin osaoptimointi ja omaan pussiin pelaaminen lakkaa. Koko ketjun pelattava. Kansalliset määräykset. Kunta, kaavoittaja ja rakennusvalvonta, toisella puolella tilaaja. Pelisäännöillä pois omaan pussiin pelaaminen.

11 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET, VALINTOJEN VAIKUTUS rakennus- ja rakennesuunnittelun vaikutus hankkeen energiatehokkuuteen (ml. hanke- ja esisuunnittelu) tai 2. tärkein: 22 % vastaajista 1. tai 2. tärkein: 22 % vastaajista (tämä voisi olla myös kaavamääräyksissä) 3. tärkein: 16 % vastaajista 1. tai 2. tärkein: 27 % vastaajista Vastaajien mielestä rakennussuunnittelussa olennaista ovat tulevat (2020-) määräykset. Tyytyminen nykyiseen määräystasoon ja tuulienergia epäilyttivät joitakin.

12 12 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET, VALINTOJEN VAIKUTUS Kiinteistökohtainen energiantuotanto Huolellinen suunnittelu ja eri asiantuntijoiden ja alojen yhteistyö mahdollisimman varhaisesta vaiheesta alkaen on tärkeintä. Kokonaisuus ensin, detaljit sitten. Suunnittelun pitäisi olla 'pakettiratkaisu', jotta kunnat voisivat niitä hyödyntää ja päättäjät ymmärtää päätöstä tehdessään. Tilojen käytön tehokkuutta ja tilatehokkuutta on lisättävä... on purettava rakennuksia... tilojen kokonaismäärän tulisi kuitenkin vähentyä huomattavasti. Kannustettava myös minimivaatimukset ylittäviin ja kunnianhimoisiin ratkaisuihin Paikalliset olosuhteet otettava huomioon, lähi-infra ml. lähienergia ja tekniikkaan liittyvät lähipalvelut Pilotit ja referenssikohteet ovat tärkeitä esimerkkejä ja oppimisen/oppien levittämisen lähteitä Vaihtoehtojen simulointi, valintojen vaikutusten arviointi (myös käytön aikaiset valinnat) Eri alojen yhteistyö ja kokonaisuuksien hallinta. Tilan käytön tehokkuus. Minimivaatimusten ylittämisen kannusteet. Paikalliset olosuhteet, lähi-infra. Pilotit ja referenssit opettavat.

13 13 Mihin kohtiin koet tarvitsevasi eniten lisätietoa energiatehokkaassa suunnittelussa? Onko joku aihepiiri, josta tietoa on liian vähän? Kokonaisuuden hallinta. Mikä vaikuttaa vähän, mikä paljon. Mikään määrittely tai laskentatapa ei vielä ole saavuttanut standardin asemaa tai yleistynyt, on siis ristiriitaisia tuloksia ja näkemyksiä. Debattia tietysti tarvitaankin. Osaavia suunnittelijoita ja vuorovaikutusta eri alojen välillä kaivataan. Tietous ja innovatiivisuus laahaavat. Energiatehokkuuden laskeminen ja mittarit Uusiutuva ja paikallinen energiantuotanto, energiaverkkojen ja tuotantolaitteiston omistus Rakennukset: Rakennuksen käyttökoulutus on yleensä vähäistä ja ohjaustekniikka rakennettu liian vaikeaselkoiseksi. ilmanvaihdon energiatehokkuuteen on panostettu liian vähän. Sähköjärjestelmiä on toteutettu surutta. Asuntotuotannossa: keskitetty ilmanvaihto, sekä LTO:lla että ilman kuluttaa 8 kwh/m3 kiinteistösähköä, huoneistokohtainen vain 5. Onko kyse siitä että huoneistokohtainen laite ottaa sähkönsä asukkaan sähköstä vai onko keskitetty ratkaisu niin paljon tehottomampi? Tätä täytyy kehittää. Rakennuksen jäähdytys. Jäähdytystarpeen nousu energiatehokkaissa rakennuksissa saattaa vaatia uudenlaista asuntojen suuntausta. tämä tulisi simuloida auki, jottemme suotta tee jäähdytettäviä ratkaisuja jotka olisi vältettävissä sillä että yhteen suuntaan avautuvia asuntoja ei suunnata lämpimään ilmansuuntaa vaan ensisijaisesti vain itään tai koilliseen. Kokonaisuuksia ei vielä hallita. Liikaa erilaisia menettelytapoja. Kaivataan standardeja ja osaajia. Uusiutuvat/paikalliset lähteet. Keskitetyt vs. asuntokohtaiset iv/lto-järjestelmät, epäselvyyttä?

14 14 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET, VALINTOJEN VAIKUTUS Mitkä energiatehokkuutta parantavat seikat taas ovat helpoimpia/yksinkertaisimpia toteuttaa? Määrätyt. Rakennuksissa: talotekniikan (erityisesti ilmastoinnin) tason parantaminen rakennuksen suuntaus, sijoittaminen tontille, massoittelu, vaippa- ym. rakenne. Peltosaaren alueella on tehty yksinkertaisia energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä (vedenlämmitys, veden paineen lasku) ja saatu merkittäviä säästöjä ( /v per asuntoyhtiö). uusiutuvien luonnonvarojen käyttö rakennusmateriaaleina reunahuomautus: ihmisten käyttäytymisen muutos ei aina vaadi investointeja. Vaikutus hiilijalanjälkeen tutkimusten mukaan 30%. Millä muulla keinolla päästään samaan vaikutukseen? Kun on määrätty, ei tarvitse erikseen opastaa. Talotekniikka. Talojen suuntaus ja massoittelu. Suunnitteluvalinnat vs. käyttäytymismuutokset -> lisää syventävää tutkimusta!

15 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET, VALINTOJEN VAIKUTUS HANKKEEN JA SUUNNITELMAN ENERGIATEHOKKUUTTA ARVIOIVIEN TYÖKALUJEN TARVE tärkein: 16 % vastaajista 2. tärkein: 16 % vastaajista 1. tärkein: 16 % vastaajista 2. tärkein: 21% vastaajista 1. tai 2. tärkein: 22 % vastaajista Vastaajien mielestä työkalun pitää olla yksinkertainen ja havainnollinen, ensisijaisesti ammattilaisille tarkoitettu ja säännöllisesti päivitetty 1. tärkein: 26 % vastaajista

16 16 HANKKEEN JA SUUNNITELMAN ENERGIATEHOKKUUTTA ARVIOIVIEN TYÖKALUJEN TARVE: Mihin oleellisiin kysymyksiin työkalu vastaa kaava-, rakennus- ja hankesuunnittelijalla? Oleellinen riippuu tapauksesta. Isot kysymykset pitää ratkaista ensin. Työkaluja tarvitaan moneen lähtöön, ensin tulee palvella ammattilaiset, mutta asian popularisoimiseksi olisi hyvä että tietoa saadaan myös maallikkopuolelle. Hyvän ympäristön suunnitteluun Eri valintojen / vaihtoehtojen erot energiatehokkuudessa Arviointityökalujen avulla voidaan 'todistaa' asukkaille ja päätöksentekijöille, mitä kannattaa tehdä. Kaavamääräysten perusteluun... tähän energiatasoon näillä valinnoilla. Pitää olla selvää, mitä voidaan arvioida ja mihin sen avulla päästään. Varmistetaan ja perustellaan energiatehokas lopputulos, karsitaan huonot vaihtoehdot, tavoitteena myös hyvä ympäristön laatu

17 17 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET, VALINTOJEN VAIKUTUS HANKKEEN JA SUUNNITELMAN ENERGIATEHOKKUUTTA ARVIOIVIEN TYÖKALUJEN TARVE: Kuinka kauan arviointityökalun käyttö yhdessä aluehankkeessa tai kohteessa saisi enintään kestää? Entä maksaa ( /arviokerta)? 100 työtuntia, e/arvio. 1 työpäivä puoli päivää 2 pv, 2000 e Riippuu käyttäjästä ja kohteen merkittävyydestä? Luottamusmiehellä ja virkamiehilläkin on vähän aikaa. Kulkee käsi kädessä kohteeseen kohdistuvien odotusten ja tuottovaatimusten kanssa. 'Lite-versio': 1/2 tuntia - 2 tuntia. Tästä ei kyllä voi rahaa pyytää, eikä se voi olla minkään luvan edellytys eikä päätöksenteonkaan peruste. Enemmän suuren yleisön väline ja johdattelua aiheeseen tai sen opiskelua. 'Full-versio' taas voi viedä päiviä hankkia tarvittavat pohjatiedot (osa SYKE, Tilastokeskus, Ruututietokanta)... vaatii nähdäkseni jo paikkatietoanalyysiäkin. Tuloksena sertifikaatti ja puhutaan sadoista, ehkä jopa tuhansista euroista. Laatijana on yksityinen toimija. Voi olla et tarvitaan joku väliporras näiden kahden välille, sillä tämä on raskas menettely, eikä esim kohtaa pientalorakentajia eikä pienempiä hankkeita /arvio, 1-2 työpäivää, vaativampi versio erikseen

18 18 Tarvitaanko jotain muutakin kuin työkalu; auttava puhelin, onlineohjeistus tms.? Ainakin murrosvaiheessa tarvitaan Ainakin aluksi tulee olla myös neuvontaa. Ja työkalulla toki aina tekninen tuki. Ohjeistus: Help Desk online (3 kpl) Toimivin varmaan olisi verkkopalvelu stand-alone-lisenssin tai excel-laskurin sijaan? sinne asiakastunnukset ja mahdollisuus tallentaa versioita...? ohjeistus sovelluksen yhteydessä. Verkkopalveluna, online-ohjeistus, mahdollisuus tallentaa

19 19 Yhteenveto: Miten saadaan kunnallisesta rakentamisesta energiatehokasta? Verkkokysely toimii hyvin, saatiin odotettua vähemmän mutta laadukkaita vastauksia, suurin osa johtavilta asiantuntijoilta Energiatehokkuuden arvioinnissa pitää ottaa huomioon koko elinkaari, tilatarpeen arviointi, nykyisten tilojen hyödyntäminen, korjaaminen voi olla parasta energiansäästöä Kokonaisuuksien käsittely ja hallinta, tietoa ja osaamista puuttuu edelleen, samoin eri asiantuntijuuksien yhteistyötä; koko ketjun pelattava yhteen Kaavoituksessa sijaintivalinnat ylivoimaisesti tärkeimmät valinnat Sen lisäksi paikalliset energialähteet ja niiden potentiaali ym. ominaisuudet (ml. päästöt) sekä muut paikalliset olosuhteet eri osa-alueilla selvitettävä Ihannekaavassa määritelty eri energiantuotantomuodoille sopivat alueet (ei välttämättä yhtä) Rakennusten energiatehokkuus voidaan määrätä kaavassa mutta ei välttämättä Liikennejärjestelmä kokonaisuutena, ml. kävely- ja pyörätiet, pysäköintiratkaisut, palvelut Tarvitaan pilotteja, referenssejä ja muita hyviä ja innostavia esimerkkejä Yksinkertaisia, havainnollisia ja hyväksyttyjä laskenta- ja arviointityökaluja, vaihtoehtojen vertailu helpoksi; ihmisen käyttäytymisen muutokset osattava myös arvioida Huomio eniten ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttaviin asioihin (voivat olla myös yksinkertaisia). Työkalun käyttö: 1-2 työpäivää, /arvio, vaativampi versio erikseen, verkkoversio

20 20 VTT - 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi