Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Oulu 22.3.

Transkriptio

1

2 Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Oulu Seminaarin avaus Marika Leed, viestintäpäällikkö, RAY RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen: parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä. Olli Kerola, apulaisosastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Pohjois-Suomen Kasteen alueella Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki (Pohjois-Suomen Kasteen aluejohtoryhmän puheenjohtaja) Tapausesimerkki järjestön ja kunnan yhteistyöstä: Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen koulutusmalli Oulun seudulla Lea Tasala, projektipäällikkö, Oulun Seudun Setlementti ry:n Vares-hanke Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Lounas Mihin järjestöjen kannattaa strategiakaudella suunnata voimavaroja? Keskustelua ja työskentelyä RAY:n strategialinjojen mukaisissa työpajoissa Työpaja 1: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen (IT112 ) Työpaja 2: Terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisy (T113) Työpaja 3: Ongelmia kohdanneiden tukeminen ja auttaminen (HR145) Iltapäiväkahvi Työpajojen yhteenveto (HR145 Saalastinsali) Seminaari päättyy Avustustoiminta,

3 RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen RAY:n strategiakiertue Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Avustustoiminta, 2011

4 RAY:n toiminnan lähtökohdat Rahapelilupa vuosille Uudistettu arpajaislaki voimaan lakiin kirjattu yksinoikeus Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä uudistetaan mennessä Laki raha-automaattiavustuksista Rahapelitoiminnan valvonta sisäasiainministeriöllä Rahapelihaittojen valvonta ja tutkimus sosiaali- ja terveysministeriöllä Avustustoiminnan ohjaus sosiaali- ja terveysministeriöllä RAY:n hallituksessa sekä yhdistyksen kokouksen valitsemia että valtioneuvoston nimittämiä jäseniä Avustustoiminta,

5 Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty arpajaislaissa ja laissa raha-automaattiavustuksista. Tarkoitus, johon avustusta haetaan, on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävä Avustuksen myöntämisen on oltava perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta Avustuksen myöntämisen on oltava tarpeellista hakijan omat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot ja muu julkinen tuki huomioon ottaen Avustuksen myöntämisellä saa olla vain vähäinen kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristävä vaikutus. Laki raha-automaattiavustuksista (2001/1056), 4 Avustustoiminta, 2011

6 Tavoitetila Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. 2 Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. 3 Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu. Terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Avustustoiminta, 2011

7 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin haasteisiin. Ikärakennemuutos Maahanmuutto Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteet Mielen hyvinvointi Ylipaino Muistisairaudet Avustustoiminta, 2011

8 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Avustustoiminta, 2011

9 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Edistetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä Avustustoiminta, 2011

10 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen Avustustoiminta, 2011

11 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin Avustustoiminta, 2011

12 Menestystekijät varmistavat onnistumisen Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi. Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija! Avustustoiminta, 2011

13 Hyvinvointi rakentuu yhteistyöllä GLOBALISAATIO Sairaanhoitopiirit Tutkimuslaitokset Sosiaali Kela Terveys Eduskunta, lainsäädäntö Koulu Työ Liikunta Maakunnat Nuoriso ELY:t & AVI:t Oppilaitokset Ad hoc www Kylä, kaupunginosa Harrastus Naapurit Kulttuuri Osaamiskeskukset ym. alueelliset organisaatiot Ystävät Perhe, suku Ympäristö Seurakunta EU Media Yritykset Avustustoiminta, 2011

14 Vuodelle 2012 jaettavissa olevat avustukset Avustussumman arvioidaan olevan 291 miljoonaa euroa (2011: 268,2 m ) Sisältää terveyden edistämisen määrärahan ns. järjestöjen osuuden Varaukset noin 218 miljoonaa euroa (2011: 221 m ) eli noin 75 % jaettavasta määrästä Uusiin toimintoihin ja hankkeisiin käytettävissä noin 73 miljoonaa euroa (2011: 58 m ) Valtiokonttorille 93 miljoonaa euroa (2011: 99,3 m ) Avustustoiminta, 2011

15 Pelituotoista avustuksiin Pelitoiminnan tuotto Tuloutus valtiokonttorille sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen Arpajaisvero Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee jakoehdotuksen valtioneuvostolle Valtioneuvosto päättää avustuksista Toiminnan kulut RAY:n hallitus Avustukset RAY Peliautomaattien sijoituspaikkamaksut Jaettavat avustukset RAY:n johtokunta maksaa avustukset valvoo avustusten käyttöä Hakemukset Hakemuskäsittely ja avustusvalmistelu Avustusosaston valmisteleva työryhmä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta Avustustoiminta,

16 Yhteisiä haasteita vuodesta 2012 lähtien Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Yhteistyön lisääminen Järjestöjen keskinäinen Järjestöjen ja kuntien välinen (vrt. Kaste-ohjelma) Järjestöjen vahvistavan ja ehkäisevän työn roolin kehittäminen Tavoitteiden asettamisen ja seurantakäytäntöjen selkiyttäminen Toimivien käytäntöjen hyödyntämisen laajentaminen Kehittämistyön tulosten juurruttaminen Avustustoiminta, 2011

17 Avustusohjelmat Lapsen turvallinen elämä Ikääntyneen hyvä arki Kaste-ohjelma Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Avustustoiminta, 2011

18 Kolme avustuslajia Toiminta-avustukset (A) Yleisavustukset (Ay) järjestön sääntöjen mukaisesta yleishyödyllisestä toiminnasta syntyviin kuluihin Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) jonkin järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon erillismenoihin Investointiavustukset (B) hankintoihin ja rakentamiseen Projektiavustukset (Ci, Ck) määräaikaiseen kehittämiseen ja kokeiluun Avustustoiminta, 2011

19

20 Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen - parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

21 Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali- ja terveysministeriön strateginen tavoite Kestävä kehitys muodostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukee terveyttä ja toimintakykyä antaa turvaa ja palveluja

22 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset valinnat 1. Hyvinvoinnille vahva perusta - Luodaan työllä ja osallisuudella - Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa - Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla - Elämän eri osa-alueet tasapainoon - Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi 2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja - Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi - Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat - Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus 3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta - Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta - Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa

23 STM:n järjestöpoliittisia linjauksia Järjestötoiminta tukee kansalaisten osallistumista ja hyvän elämän edellytyksiä. Ylläpidetään yhteistyötä järjestöjen kanssa ja vahvistetaan sitoutumista yhteisiin strategisiin tavoitteisiin. Tiivistetään yhteistyötä järjestöjen kanssa EU- ja kv -linjausten valmistelussa. Kannustetaan järjestöjen alueellista yhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa (kunnat, 3. sektori, yritykset). Selvennetään sääntöjä voittoa tavoittelemattoman elinkeinotoiminnan osalta. Turvataan kansalaisjärjestöjen rahoitus

24 Uusi terveydenhuoltolaki tukee osaltaan STM:n strategian toimeenpanoa 1 (2) Uusi terveydenhuoltolaki voimaan Laissa säädetään terveydenhuollon toiminnoista ja tehtävistä sekä terveyspalvelujen sisällöistä Lain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen

25 Uusi terveydenhuoltolaki 2 (2) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain ja laadittava kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus

26 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste-ohjelma) tukee osaltaan STM:n strategian toimeenpanoa Kaste-ohjelma on yksi STM:n strategian toimeenpanon väline ja hallitusohjelman täsmentäjä. Katsotaan Kaste-ohjelman esittelyfilmi (4 min.)

27 Vuosina myönnetyt Kastevaltionavustukset teemoittain Avustuksia on myönnetty 23 usean kunnan yhteiselle kehittämishankkeelle ja 10 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen toimintaan, yhteensä noin 82 miljoonaa euroa (suluissa hankkeiden lkm) Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen (5 kpl) 28 milj. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen (4 kpl) 14 Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen (3 kpl) 11 Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3 kpl) 8 Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi (2 kpl) 5 Vanhusten palvelujen kehittäminen (3 kpl) 5 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (2 kpl) 5 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen (10 kpl) 5 Vammaispalvelujen kehittäminen (1 kpl)

28 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 1 (2) Ihminen nähdään psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelut lasta ja nuorta ei viedä erityispalveluihin korjattavaksi, vaan apu tuodaan kotiin, päivähoitoon ja kouluun erityispalvelut tukevat peruspalveluja lapsen, nuoren ja perheen tueksi ammattilaisia ja vapaaehtoisia (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot)

29 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 2 (2) Vanhusten palvelut kotona asumisen tukeminen kodinomainen palveluasuminen palveluohjaus (avun löytyminen turvattava) mielekäs elämä, yksinäisyyden vähentäminen (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot) Mielenterveys- ja päihdepalvelut kokonaisvastuun ottaminen, lopetettava ihmisten pompotteleminen ammattilaiselta toiselle palveluohjaus matalan kynnyksen palvelut ihmisen huomioiminen kokonaisuutena: keho, mieli ja ihmissuhteet

30 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma Kaste-ohjelman ensimmäinen ohjelmakausi on päättymässä ja seuraavan ohjelmakauden valmistelu on alkanut. Kaste-ohjelman rooli korostuu STM:n ohjelmajohtamisen ja informaatio-ohjauksen välineenä. Kaste II -ohjelmasta tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen pääohjelma, johon muut strategisesti tärkeät ohjelmat tulevat osaohjelmiksi

31

32 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma Kaste II on osin jatkumo Kaste I:stä. Kaste II -ohjelmassa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen (yhteistyössä Innokyläohjelman kanssa) Uuden hallitusohjelman valmistuttua saadaan poliittiset linjaukset. Valtioneuvoston vahvistus marraskuussa Tiedottaminen tammi-maaliskuu 2012 yhteistyössä eri toimijoiden ja rahoittajien kanssa

33 Sosiaalista ja terveellistä elämää!

34 Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Pohjois-Suomen Kasteen alueella Sinikka Salo apulaiskaupunginjohtaja Pohjois-Suomen Kasteen aluejohtoryhmän puheenjohtaja

35 Väkiluku Pohjois-Suomessa yhteensä asukasta ( ) n.70 KUNTAA 4 MAAKUNTALIITTOA Lappi 2 AVIA SAIRAANHOITOPIIRIÄ 3 SOS.ALAN OSAAM.KESKUSTA 3 SOTE AMM.KORKEAKOULUA Pohjois-Suomi 2 YLIOPISTOA 2 ALUEELL. YLIOPISTOKESKIT. Pohjois-Pohjanmaa 2 STKL-PIIRIÄ Kainuu Keski-Pohjanmaa Väli-Suomi Itä- ja Keski-Suomi Kaste-ohjelman alueellisten johtoryhmien toiminta-alueet Länsi-Suomi Etelä-Suomi /AA

36 VAHVUUKSIA JA HAASTEITA JÄRJESTÖYHTEISTYÖHÖN POHJOIS-SUOMESSA 1. LAAJA MAANTIETEELLINEN ALUE KESKI-POHJANMAALTA LAPPIIN, OULUN ALUEELTA KAINUUSEEN - TARVITAAN KOORDINOINTIA HANKEVALMISTELUUN 2. RUNSAASTI TOIMIJOITA; KUNTIA, KUNTAYHTYMIÄ PALJON, TOISAALTA KOKEMUSTA LAAJEMMASTA MAAKUNNALLISESTA JA KUNTIEN VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ OLEMASSA EDESAUTTAA KOKOAMAAN LAAJEMPAA KUNTATOIMIJAJOUKKOA YHTEISTYÖHÖN JÄRJESTÖTOIMIJOIDEN KANSSA 3. HYVIÄ OLEMASSAOLEVIA ESIMERKKEJÄ JÄRJESTÖYHTEISTYÖSTÄ KUNTIEN JA JÄRJESTÖJEN VÄLILLÄ; ESIM. VARES JA ESKO- HANKKEET POHJOIS-POHJANMAALLA, MLL-HANKE LAPISSA

37 YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA JA TOTEUTUSTA: KUNTIEN JA JÄRJESTÖJEN VÄLINEN KUMPPANUUS HANKESUUNNITTELUSSA JA HANKKEIDEN TOTEUTUKSESSA YHTEISET / RINNAKKAISET TAVOITTEET JA TOIMINTASUUNNITELMAT SEKÄ ERILLISET RAHOITUSHAKEMUKSET KEHITTÄJÄASIAKKAITA JÄRJESTÖISTÄ KASTE- HANKKEILLE, ASIANTUNTIJATIETOA JA KOULUTUSYHTEISTYÖTÄ HANKKEISIIN

38 KOKEMUKSIA KUNTA-JÄRJESTÖYHTEISTYÖSTÄ Oulun kaupunki ja ESKO-hanke KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ON LISÄÄNTYNYT YHTEISEN HANKETYÖN MYÖTÄ ON OPITTU TUNTEMAAN PAREMMIN TOISTENSA TOIMINTAKULTTUUREJA TIEDONKULKU ON PARANTUNUT YHTEISTYÖ ON MUOKANNUT MAAPERÄÄ UUDENLAISELLE YHDESSÄ TEKEMISEN KULTTUURILLE, MM KEHITETTY YHTEISIÄ HANKKEITA KÄYNNISTYNYT UUSIA INNOVAATIOITA (VANHEMPIEN AKATEMIA, IKÄIHMISTEN ETSIVÄN TYÖN MALLI, TOIMINTAKALENTERI) KEHITTEILLÄ INNOVAATIOITA (PERHEPESÄ, JÄRJESTÖSETELI, JÄRJESTÖPANKKI) HERÄTTÄNYT KAUPUNGIN MIETTIMÄÄN JÄRJESTÖSTRATEGIAN TARVETTA JATKOSSA MIETITTÄVÄ, MITEN JÄRJESTÖAVUSTUKSIA VOITAISIIN KEHITTÄÄ

39 JÄRJESTÖYHTEISTYÖN ESIMERKKEJÄ OLEMASSAOLEVISSA KASTE-HANKKEISSA 1. Terveempi Pohjois-Suomi tuotettu esiselvitys kuntien ja järjestöjen välisestä yhteistyöstä STKL:n kanssa, järjestöt mukana infotilaisuuksissa, vertaistukitoiminnassa ym. Hyrrä-hankkeella yhteistyötä PoPli eli Pohjois-Pohjanmaan liikunnan kanssa. Järjestöjä kutsuttu kuntien HYTE-työryhmiin. Kainuussa Viestivä Kainuu-hankkeella mm kehittäjäasiakas-toimintaa. 2. Kytke-hanke hoito- palveluprosessien kehitystyössä mukana kehittäjäasiakkaita, jotka saatu järjestöjen kautta. Mukana Aivoliitto, Pohjois-Suomen syöpäyhdistys ry, Läheiset j a omaiset ry, Mielenterveyden keskusliitto, Hyvän mielen talo, Nuorten Ystävät jne. 3. Teno-hanke toteuttaa raja-alueyhteistyön hanketta, jossa mukana mm SIninauhaliitto, SAmi Soster ja jatkossa Suomen punaisen ristin Järjestöt kylässä-hanke

40 JÄRJESTÖYHTEISTYÖN ESIMERKKEJÄ OLEMASSAOLEVISSA KASTE-HANKKEISSA 4. VeTePo-hankkeella on järjestökumppaneina mm Hengitysliitto Heli, Suomen Nivelyhdistys ry, Niveltieto ry ja Aivoliitto. Järjestöiltä on saatu asiantuntemusta potilasohjaustilaisuuksiin ja koulutusmateriaalin levittämiseen 5. Tervein mielin hankkeella on laaja yhteistyökumppaneiden verkosto ympäri Pohjois-Suomea. Ray:n tukema hanke on Yhteinen ymmärrys ja avunanto mielenterveystyössä ja muita järjestötoimijoita on lukuisia sekä Keski-Pohjanmaan että lain ja myös Kainuun alueilla. 6. Tukeva-hankkeella on ollut monia yhteistyökumppaneita; seurakunta, yrittäjäyhdistys, MLL. Yhteistyömuotoja olleet mm toimintatapojen mallinnus, yhteistä koulutusta ja tapahtumia, lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö, moniammatillisen tuen toimintamalli, yhteistyötä soveltavan taiteen ammattilaisten ja sekä koulun ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä

41 POHJOIS-SUOMEN KASTE -OHJELMATYÖ JOHTAJUUS STRATEGISUUS POHJOIS- SUOMEN ALUEELLINEN KASTE- SUUNNITELMA ENNAKOINTI O S A L L I S U U S O P P I M I N E N HALLINTA SOTE-TOIMIJAT VUOROVAIKUTUS INNOVOINTI HANKKEET ALUEJOHTO- RYHMÄ KASTETOIMEN- PITEET Margit Päätalo VÄESTÖN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN TILA ALUEELLINEN HYVINVOINTITIETO

42 KASTE-HANKKEITA POHJOIS-SUOMESSA

43 Pohjois-Suomen painopisteet ja valtionavustukset OSAAMISEN JA KEHITTÄMIS- TOIMINNAN VAHVISTAMINEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN, PÄIHDEONGELMIEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SEKÄ SOSIAALISTEN JA TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN SAAMEN- KIELISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Hankkeet Vete Pakaste Tukeva Tervein mielin Terveempi Paavo Pohjois-Suomi Hankkeet 2010 Rampe Tukeva2 Paavo Teno Kytke Vammaishanke Hakemukset 2011 Johtaminen Virta Pakaste 2 Sotessa

44 PAINOPISTEITÄ JA TOTEUTUSTA

45 PAINOPISTE Toteutunut, mm. OSAAMISEN JA KEHITTÄMISTOIMINNAN VAHVISTAMINEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JOHTAMISEN VAHVISTAMINEN KEHITTÄMISRAKENTEEN VAHVISTAMINEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN, PÄIHDEONGELMIEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOHJELMAN MUKAISET TOIMET JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SEKÄ SOSIAALISTEN JA TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEET JA TOIMINTAMALLIT SAAMENKIELISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISRAKENTEIDEN VAHVISTAMINEN SAAMELAISTEN ELINOLOJEN, SOSIAALITURVAN JA SOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN Koulutustilaisuuksia terveydenhuollon ammattilaisille ja sellaisiksi opiskeleville Vahvistettu sosiaalityön johtamista Ohjaus- ja neuvonta, työmenetelmät, parityöskentely Saatu asutettua asunnottomia nuoria Vaikeasti työllistyvien kuntoutus Työstetty mielenterveys- ja päihdestrategioita Nuorten palveluja kehitetty mm. ryhmätoiminnalla ja neuvontapisteillä Nuoria vanhempia tuettu terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän yhteisvastaanotolla Perheille on tarjottu vauvaperhetyötä ja vertaisryhmätoimintaa Keskitetty perheiden palveluja perhekeskuksiin ja perheasemille, joissa eri alojen ammattilaiset tekevät töitä yhdessä Kehitetty terveyden edistämisen yhteistyömalleja ym Verkkoneuvontaa kansalaisille kehitetty Kehitetty hyvinvointikertomus-mallia Arvioitu ja kehitetty työkalujen ja hyvinvointikertomusindikaattoreiden käyttökelpoisuutta hyvinvoinnin kokonaisarviointimallia varten Asiakaskehittäjätoiminta Ryhmiä aikuissosiaalityöhön ja päihdetyöhön Tulkkipalveluita ja verkkoneuvontaa Läheisneuvonpitoa ym

46 Valtionavustukset alueittain Pohjois-Suomi 16,3 miljoonaa euroa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke 1,9 milj. / Tukeva-hanke ja Tukeva 2 hanke 2 milj., projektinjohtaja Salla Korhonen, puh , hallinnointi Oulun seutu Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden luominen 2,9 milj. / Terveempi Pohjois-Suomi-hanke, hankejohtaja Anne Niska, puh , hallinnointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen 1,9 milj. / Tervein mielin hanke, hankejohtaja Matti Kaivosoja, puh , hallinnointi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

47 Valtionavustukset Sosiaali- ja terveyspalvelut - kehittämisrakenne ja toimintamalli 3,8 milj. / Pohjois-Suomen kehittämisrakenne, yhteyshenkilö Kaisa Kostamo-Pääkkö, puh , hallinnointi Kolpeneen kuntayhtymä Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen, Oulun kaupunki , vastuuhenkilö Merja Halonen, puh Kytke-hanke, 2,79 milj., hankkeen yhteyshenkilö Minna Rekilä- Similä, puh , hallinnoija Oulun kaupunki Tenonlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke, , hankkeen johtaja Päivi Salminen, puh , hallinnoija Utsjoen kunta

48 Valtionavustukset VetePo-osahanke / Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen -osahanke, projektipäällikkö Kaija Lipponen, puh , osahanke Rampe-hanke, rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon Kainuun osahanke, projektipäällikkönä Arja Muranen, puh , Kajaani Vammaispalveluiden valtakunnallinen kehittämishanke Kainuun osahanke kehittämissuunnitelija Nina Korkela, puh , Kajaani Lapin osahanke, Sari Mehtälä, Kehittäjäsuunnittelija,VammaisKaste

49 KASTE-OHJELMAN TIEDOTUSTA NETISSÄ 1. Pohjois-Suomen Kaste-sivut: 2. Kaste -blogi: tai 4. Pohjoinen Kaste-lehti keväisin ja syksyisin 5. Tiedotteet ja uutiskirjeet sähköisenä jakeluna kunnat, kuntayhtymät, aly:t, amk.t, yliopistot, osaamiskeskukset, järjestöt Lähetä tietosi Pohjois-Suomen alueelliselle ohjelmapäällikölle, jos haluat jakelulistalle;

50 KASTE-OHJELMAN YHTEYSTIEDOT Aluejohtoryhmän puheenjohtaja Sinikka Salo, etunimi.sukunimi(at)ouka.fi Alueellinen ohjelmapäällikkö Margit Päätalo, etunimi.sukunimi(at)ouka.fi puh

51 Aurinkoista kevättä! Kuva: Sanna-Riikka Hakio

52 VARES keskus Yhteisöllisyyden ytimessä VAPAAEHTOISTOIMINNAN JA VERTAISTUEN KOULUTUSMALLI OULUN SEUDULLA Lea Tasala/ Projektipäällikkö RAY:n strategiaseminaari Oulu Copyright OSS ry 1

53 VARES-hanke Oulun ja Oulun seudun vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus hanke Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama vuosille (2012) Hanketta hallinnoi Oulun Seudun Setlementti ry Copyright OSS ry 2

54 Päämäärä ja päätavoite Luoda Oulua ja Oulun seutua palveleva pysyvä kumppanuuden hengessä toimiva vapaaehtoistoiminnan organisointimalli ja VARESkeskus (vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus) Kehittää Oulun ja Oulun seudun vapaaehtoistoimintaa niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin vapaaehtoistoiminnan tarpeeseen alueella Copyright OSS ry 3

55 VARES-työryhmät: Johto- ja ohjausryhmä Koulutustyöryhmä: Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutusten koulutusmallin kehittäminen ja toteuttaminen Valikko-ryhmä Vertaistukiryhmä vapaaehtoistoimintaa koordinoiville Virke-työryhmä Virkistyksen kehittäminen Vapaaehtoisten palkitseminen Kampanja-työryhmä Liikuta Minua ja Koskettelukirjakampanjat Copyright OSS Copyright ry OSS ry 4

56 VARES-verkosto 1(2) Kuntakumppanuus Oulun kaupunki Kempeleen kunta Tyrnävän kunta Oppilaitos- ja korkeakoulukumppanuus Oulun lyseon lukio Oulun normaalikoulun lukio Oulun seudun amk, sosiaali- ja terveysalan yksikkö Oulun yliopisto Pohjola-opisto Järjestökumppanuus (sosiaali- ja terveysala) Hyvän mielen talo ry Kumppanuuskeskus Lomakoti Onnela ry Mielenvireys ry MLL, Pohjois-Pohjanmaan piiri Nuorten Ystävät ry Oulun kriisikeskus Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Oulun Seudun Mäntykoti ry Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Parasta Lapsille ry Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, STKL Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry Syömishäiriöliitto-SYLI ry Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Ytyä ry Copyright OSS Copyright ry OSS ry 5

57 VARES-verkosto 2/2 Muu kumppanuus Aseman Lapset ry. Haukipudas-seura ry Merikoski SBT ry OsNa ry Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö Oulun ev.-lut. seurakunnat Oulun Latu ry Oulun NMKY ry Oulun NNKY Pohjois-Suomen Pääskyt ry Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Poske SPR, Oulun osasto Suomen Rytmimusiikin Ystävät ry Suomen Setlementtiliitto ry Yrityskumppanuus Esperi Hoivapalvelukeskus, Oulu Hankekumppanuus Asumispalvelusäätiö ASPA/Verkotprojekti ESKO-hankekokonaisuus Järjestötieto-hanke, JÄTI Kempeleen Pirilän toimintakeskushanke VVV Viestintä ja Vertaistoiminta verkkoon hanke Yhteispalvelun kokeilu ja kehittämishanke, YPP Santra-hanke, Espoo Copyright OSS Copyright ry OSS ry 6

58 Vapaaehtoisten koulutus yhteisenä työnä Koulutustyöryhmä kehittää koulutuksen sisältöjä ja koko prosessia yli järjestö-, sektori- ja kuntarajojen Ryhmän jäsenet peruskouluttavat osana omaa työtään/vapaaehtoisena alueella vapaaehtoisia vastaamaan vapaaehtoistoiminnan tarpeeseen Vapaaehtoistoiminnan jatkokoulutukset kumppaneiden erityisosaamisen aluetta Copyright OSS ry 7

59 KOULUTUS Yhteistyöstä yhteiseen työhön koulutusmalli VARES-verkosto VARES-keskus KOORDINOINTI VAPAAEHTOISTEN PERUSKOULUTUS -18 tuntia - kouluttajat koulutustyöryhmästä - peruskoulutus Oulussa ja seutukunnissa - kevät- ja syyskausi Koulutus- Työryhmä -17 henkilöä - järjestöt, srk, vapaaehtoiset (opiskelijat, eläkkeellä olevat ammattilaiset) JATKOKOULUTUKSET Koulutuksen aiheet ja kouluttajat yhteistyöverkostosta - Vapaaehtoisten jatkokoulutus - Vertaisryhmien ohjaajakoulutus -Kouluttajakoulutus vapaaehtoisille ja ammattilaisille

60 Osallistujamäärät Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksiin osallistuneiden määrät vuosina 2008, 2009 ja Kevätkausi Syyskausi Copyright OSS ry 9

61 Jatkokoulutusten aihealueet v Walkers-koulutus-infot 2. Saattohoitokoulutus 3. Ensitietoa muistisairauksista 4. Kuoleman kohtaaminen x 2 5. Koskettelukirjojen info ja tekokurssi 6. Reilu kauppa ja maailmankauppatoiminta x 2 7. Aivojumpasta apua arkeen 8. Liikuntaystäväkoulutus 9. Näkövammaisen avustaminen 10. Pelastuspalvelu tutuksi 11. Pilkettä silmään iloa rintaan 12. Leiritoiminnan koulutuspäivät 13. Videoavusteisen vuorovaikutuksen ohjaus 14. Velkaneuvonta 15. Kotona asuvan ikäihmisen kohtaaminen 16. Hätäensiapu-koulutus 17. Punaisen ristin ystävätoiminta 18. Kotitapaturmien ennalta ehkäisy 19. Kokemisen iloa tekemisen riemua 20. Voimaa vapaaehtoisille auttajana jaksaminen 21. Sairaus raamatun näkökulmasta 22. Monessa mielessä 23. Vapaaehtoiseksi lomakodillevalmennuskurssi 24. Järjestöjen ja yhteisöjen hallitustyöskentelyn koulutus- ja valmennusprosessi 25. Punaisen ristin monikulttuurisen toiminnan koulutus 24. Vertaisryhmäohjaajakoulutus Copyright OSS ry 10

62 Muu toiminta Tiedotus (mm. toimintakalenteri, www-sivut) AVEK-läheisauttajatoiminta Vapaaehtois- ja AVEK-toiminnan infotilaisuudet Liikuta Minua-kampanja Koskettelukirja-kampanja Vertaistukiryhmät Osallistuminen tapahtumiin yms. Verkostoyhteistyö Työyhteisöohjelmat Copyright OSS ry 11

63 AVEK-läheisauttajatoiminta Vapaaehtoistoimintaa tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, avun tai tuen antamista ikäihmisen ehdoin hänen kotonaan tai laitoksessa. Yhteistyö Oulun kaupungin kanssa / rahoitus, asiakkaat Tärkeintä on yhdessä oleminen ja tekeminen Copyright OSS ry 12

64 Euroopan Vapaaehtoistoiminnan juhlavuosi 2011 Vapaaehtoisena vaikutat Tavoitteena lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja edistää vapaaehtois- ja järjestötoiminnan toimintaedellytyksiä Juhlaviikko syyskuussa viikolla 37 Toteutusta koordinoi Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE ja Suomen Nuorisoyhteistyö- Allianssi Copyright OSS ry 13

65 VARES-verkosto mukana juhlavuoden tapahtumissa Liikuta Minua-tapahtuma pe Mahdollisuuksien tori la Vapaaehtoisten kesäjuhla ma Avek-läheisauttajien virkistystapahtuma ti Kaupungin juhlavastaanotto vapaaehtoisiille to Vapaaehtoisten tuettu loma lokakuussa Copyright OSS ry 14

66 Hitunen hilpeyttä, hyppysellinen hymyä, annos auttamisen iloa. -Tampereen Mummon Kammarin Hattumummojen iskulause Copyright OSS ry 15

67 Kiitos mielenkiinnosta! Copyright OSS ry 16

68 RAY:n strategiaseminaari Anna Haverinen Vanhustyön johtaja Oulun kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi 1

69 2

70 Minkälaisessa vapaaehtoistyön toimintaympäristössä kunnan on hyvä olla kumppanina? 1. Vaikka vapaaehtoistoiminnan osaaminen on mm. järjestöillä, eri toiminnan muotoja innovoidaan ja suunnitellaan yhdessä 2. Vapaaehtoistoiminnan pitkäjännitteisyys on turvattu 3. Vapaaehtoistoiminnan muodot ovat monipuolisia, ihmisten elämäntilanteisiin sopivia 4. Vapaaehtoiseksi hakeutuminen on helppoa 5. Vapaaehtoistoimijoita tuetaan ja koulutetaan suunnitelmallisesti 6. Vapaaehtoistoiminnasta on tieto helposti (mielellään keskitetysti) saatavilla, jolloin mm. kunnan toimijoilla mahdollisuus ohjata kuntalaisia 7. Vapaaehtoisen ja autettavan ensikohtaaminen on suunnitelmallinen 3

71 Erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja Oulussa 4

72 KunnonLähde Tavoite: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarjoamalla puitteet ikäihmisten omalle aktiivisuudelle ja osallistumiselle. toimintaa yli 65-vuotiaille oululaisille vertaisohjaajien ohjaamia maksuttomia liikunta- ja toimintaryhmiä eri puolilla kaupunkia mahdollisuus aktiiviseen osallistumiseen ja yhdessäoloon ryhmäläisenä ja/tai vapaaehtoisena vertaisohjaajana ryhmäläiset ja vertaisohjaajat toimivat vapaaehtoisesti ja omalla vastuullaan KunnonLähde-toiminta on osana Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalveluiden Hyvinvointia edistäviä palveluja Kaupungin työntekijän tehtävänä on toiminnan ylläpitäminen, kehittäminen ja koordinointi sekä vertaisohjaajien rekrytointi, ohjaaminen, kouluttaminen sekä tukeminen. 5

73 KunnonLähde jatkuu.. vertaisohjaajia n. 95 ryhmät: Liikuntaryhmiä 54, psykososiaalisia ryhmiä 10 muuta toimintaa: Atk-kurssit (aluetoiminta/katoppa-asukastupa), Lähdekuoro (kansalaisopisto), koulutusta ja virkistystä vertaisohjaajille (KunnonLähde, Vares-keskus) henkilölukumäärä noin

74 AVEK Läheisauttajatoiminta AVEK-toiminta on ammatillisesti koordinoitua vapaaehtoistoimintaa, jossa annetaan apua tai tukea tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. AVEK-toiminnan keskeisenä tavoitteena on yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Asiakkaina ovat pääsääntöisesti yksinäiset ja syrjäytymisuhan alla olevat Oulun kaupungin säännöllisen kotihoidon asiakkaat. AVEK-toiminnan prosessi lähtee käyntiin siten, että AVEK-koordinaattori saatuaan asiakkaiden yhteystiedot haastattelee asiakkaiksi haluavat henkilöt. Asiakkaiden yhteystiedot tulevat pääsääntöisesti kotihoidolta. 7

75 AVEK jatkuu... AVEK-läheisauttajille tehdään myös henkilökohtaiset haastattelut, jossa kartoitetaan heidän toiveitaan ja odotuksiaan. Nämä toiveet huomioon ottaen AVEK-koordinaattori alkaa etsiä yhteensopivaa paria. Vuonna 2010 läheisauttajia noin 160, vuonna 2011 tavoitteena 200 läheisauttajaa. Kaupunki maksaa AVEK-toiminnan hallinnoinnista ja koordinoinnista Oulun Seudun Setlemetille. 8

76 ESKO Ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa ESKO muodostuu kolmesta eri ikäkausiin keskittyvästä ja yhdestä koordinoivasta hankkeesta. Hankekokonaisuuden kumppanuusverkostossa on mukana laaja joukko järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoita. 9

77 ESKO Ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa ESKO on Oulussa toteutettava sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä Oulun kaupungin yhteinen ehkäisevän työn hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä oululaisten hyvinvointia elämän eri vaiheissa. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hallinnoijana Oulun Seudun Setlementti ry Kumppanit: Oulun kaupunki, Oulun Seudun Muistiyhdistys ry, Oulun Seudun Mäntykoti ry, Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry, Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, Kymmenen virran MS yhdistys ry, Kuuloliitto ry, Ylikiimingin Omaishoitajat ry, Diakonia Ammattikorkeakoulu/Oulun yksikkö, Oulun ev. -lut. seurakuntien diakoniatyö, Mielenvireys ry, Oulun Ruskayhdistys ry, Oulun kaupunki 10

78 ESKO Ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa Ikä-Eskon tavoitteet: 1. Ikääntyvien ihmisten osallistumisen ja voimaantumisen lisääntyminen 2. Kerätään ja tuotetaan tutkittua tietoa liittyen ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin tukemiseen sekä kehitetään hyviä käytänteitä, toimintamalleja ja välineitä kotona asumisen tukemiseksi. Kehittää tietoteknologisia ratkaisuja sekä ikäihmisten itsensä että ammattihenkilöiden käyttöön, esimerkkinä avoin tietopankki sekä oppimisalusta. 3. Kehitetään tavoitteellinen, toimiva ja tehokas yhteistyönrakenne järjestöt julkiseen yhteistyöhön. 11