SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ

Transkriptio

1 SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ Mikko Kesä Riitta Kinnunen Mika Ala-kauhaluoma Anna Laiho Jan-Erik Müller Minna Joutsen Kumppaneinaan:

2 SELVITYKSEN TAUSTAT Tavoitteena kartoittaa sosiaalisen kuntoutuksen nykypalvelut, palvelutarpeet ja vajeet. Liittyy Tampereen kaupungin työllisyyden kuntakokeiluun. Rajaamisessa haasteita, jonka vuoksi tarkasteltiin sosiaalisen kuntoutuksen käsitettä suhteessa tehtävänantoon sekä kehitettiin malli, jonka avulla kyettiin jäsentämään sosiaalisen kuntoutuksen palveluita ja käytäntöjä.

3 SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN Selvitystyö toteutettiin kolmen osatehtävän kautta: 1. Sosiaalisen kuntoutuksen nykyisten palveluiden kuvaaminen, palvelutarpeiden ja vajeiden, sekä hyvien käytäntöjen selvittäminen Tampereen kaupungin alueella. 2. Sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisen hyvien käytäntöjen etsiminen ja kuvaaminen suomalaisissa ja eurooppalaisissa kaupungeissa. 3. Suositukset Tampereen kaupungille tilattavien sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen järjestämisestä Tampereen kaupungissa selvitettyyn aineistoon ja selvitystyön tuottajan analyysiin pohjaten.

4 SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITTEENÄ JA KÄYTÄNTÖNÄ Sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä sosiaalinen kuntoutus saamassa lainmukaisen määritelmän. Selvitystyön kohderyhmänä työikäinen väestö polkuajattelun mallilla. Mallin mukaisesti sosiaalinen kuntoutus luo edellytyksiä työelämäosallisuuteen ja edelleen työelämään.

5 SOSIAALISEN KUNTOUKSEN NYKYTILA TAMPEREELLA Tunnusomaista on palvelulähtöinen määrittely. Pyrkimys määritellä palvelut, jotka ovat sosiaalista kuntoutusta. Erityisesti työllisyydenhoidon palveluissa korostuu pyrkimys pois sosiaalisen kuntoutuksen palvelukentältä. Tunnistettavissa yksi selkeämpi palvelupolku, jota pitkin asiakasta pyritään sosiaalisen kuntoutuksen kautta siirtämään työllisyyspolulla eteenpäin: Asiakasohjaus / aktivointisuunnitelma Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmäpalvelu Kuntouttava työtoiminta (Tampereen työtoiminta) TYPAn muut työllisyyttä edistävät palvelut

6 HYVÄT KÄYTÄNNÖT SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN 1/2 1. Palvelun nimi ja sisältö 2. Missä ja koska palvelua on toteutettu/toteutetaan 3. Kuka toteuttaa ja rahoittaa palvelun 4. Mille kohderyhmälle/mihin palvelutarpeeseen palvelua toteutetaan 5. Palvelun tavoitteet 6. Palvelun toteutustapa ja menetelmät 7. Palvelun ajallinen kesto asiakkaalle 8. Asiakkaan toimeentulo palveluun osallistumisen aikana 9. Mistä asiakas ohjautuu palveluun ja kuka hänet ohjaa 10. Mihin asiakas ohjautuu palvelun jälkeen ja kuka hänet ohjaa eteenpäin 11. Miten palvelu asemoituu sosiaali- ja/tai työllisyydenhoidon palvelujen kenttään kunnassa/alueella 12. Palvelun kunnalliset ja muut yhteistyökumppanit ja heidän roolinsa palvelun toteutumisessa 13. Palvelun tuottamisen hinta/asiakas 14. Hyöty palvelusta 1) asiakkaalle, 2) sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaiselle ja 3) yhteiskunnalle 15. Palvelun vaikuttavuus, eli missä määrin palvelulle asetetut tavoitteet on mielestäsi saavutettu ja muut tulokset 16. Palvelun soveltuvuus Tampereelle (suomalaiset hyvät käytännöt) / Suomeen (eurooppalaiset hyvät käytännöt)

7 HYVÄT KÄYTÄNNÖT SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN 2/2 Valintakriteerit selvitykseen listattavista hyvistä käytännöistä: Etukäteen määriteltyjä kriteereitä toimijoista, joilla voidaan löytää samankaltaisuutta Tampereen kaupungin kokoisen ja kaltaisen sekä toimintaympäristöltään vastaavan kanssa. Kysymällä haastateltavilta itseltään hyviä käytäntöjä nk. Top-of Mind. Arvioimalla, että käytännöstä pystytään käyttämään 16 alakohtaa sisältävää rakennetta.

8 LÄHESTYMISTAPA HYVIIN KÄYTÄNTÖIHIN 1/2 Ammattitait o ja osaaminen Työnhakut aidot ja valmiudet Talouden hallinta Asuminen Osallisuus Itseohjautu vuus ja aktiivisuus Sosiaaliset suhteet Asiakas Psyykkinen hyvinvointi Työkyky Päihteiden käyttö Fyysinen hyvinvointi Kommunik ointitaito ja kokonaisvi estintä Luotettavu us ja tunnollisuu s

9 LÄHESTYMISTAPA HYVIIN KÄYTÄNTÖIHIN 2/2 Mallin kautta voidaan avarammin tarkastella hyviä käytäntöjä. Osakäytäntöjen hahmottaminen, jotka voisivat tukea kokonaisuutta. Mallin avulla voidaan asemoida palvelut suhteessa toisiinsa ja löytää jatkossa palveluekosysteemejä. Palvelupolkujen merkitys kirkastuu. Mallin kautta korostuu ratkaisu- ja asiakaskeskeisyys. Malli tukee moniammatillista ja verkostomaista palveluntuotantotapaa. Malli tuo keskiöön asiakasohjauksen merkityksen.

10 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ TAMPEREELLA 1/4 Hyviä käytäntöjä kerättiin avainhenkilöille suunnatuilla haastatteluilla ja sähköisellä kyselyllä keväällä ja kesällä Hyviä käytäntöjä on mukana 19. Jakautuvat seuraaviin palvelutarvekategorioihin: Päihdekuntoutuspalvelut, mielenterveyskuntoutuspalvelut, maahanmuuttajille suunnatut palvelut, työkykyä lisäävät palvelut, aktiivisuutta ja osallisuutta lisäävät palvelut, nuorien palvelut ja ohjaus- ja neuvontapalvelut.

11 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ TAMPEREELLA 2/4 Sosiaalisen toimintakyvyn palvelut Työelämäosallisuutta lisäävät palvelutarpeet HYVÄT KÄYTÄNNÖT 1. KOHO ohjaus ja neuvontapalvelu nuorille 2. Messinpajan ohjausja toimintapalvelut opintonsa keskeyttäneille 3. Päihdepalveluiden keskitetty asiakasohjaus Asiakasohjaus Asuminen Osallisuus ja sosiaaliset suhteet Talouden hallinta x x x x x x x x x x x x x x x x Fyysinen hyvinvointi MTkuntoutustarpeet Päihdepalvelutarpeet Elämänhallinta Työnhakuvalmiudetja ammattitaito Työkyky 4. Nuorten startti projekti x x x x 5. Naistarin palvelut maahanmuuttajanaisille x x 6. Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta 7. Sosiaalisen kuntoutuksen Hunajaryhmä nuorille päihdeongelmaisille x x x x x x x x x x

12 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ TAMPEREELLA 3/4 Sosiaalisen toimintakyvyn palvelut Työelämäosallisuutta HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8. Kuntouttavan työtoiminnan aloitusryhmäpalvelu 9. Kuntouttavan työtoiminnan aloitusryhmäpalvelu, esimerkkinä Muotialan työ ja resurssipaja 10. Kuntouttava työtoiminta 11.Kuntouttava työtoiminta, esimerk kinä KRIS Tampere ry 12. Työvalmennussäätiön yks i lö, työ ja työhönvalmennus 13. Näsinkulman Klubitalotoiminta 14. Mielenterveyskuntoutujan omaisen ABCkoulutus Asiakasohjaus Asuminen Osallisuus ja sosiaaliset suhteet Talouden hallinta x x x Fyysinen hyvinvointi MTkuntoutustarpeet Päihdepalvelutarpeet Elämänhallinta Työnhakuvalmiudetja ammattitaito Työkyky x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x

13 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ TAMPEREELLA 4/4 Sosiaalisen toimintakyvyn palvelut Työelämäosallisuutta HYVÄT KÄYTÄNNÖT 15. Mielenterveyskuntoutusta tukeva työtoiminta 16. Ammatillisen koulutuksen prosessin käynnistäminen työpajalla Asiakasohjaus Asuminen Osallisuus ja sosiaaliset suhteet Talouden hallinta Fyysinen hyvinvointi MTkuntoutustarpeet Päihdepalvelutarpeet Elämänhallinta Työnhakuvalmiudetja ammattitaito Työkyky x x x x x x x x x 17. Sykkeen pajakoulu x x x x 18. Kaupungin omistama sosiaalinen yritys Sarka 19. Sosiaalinen isännöinti (Asiakasnäkökulma) x x x x x x

14 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VERTAILUKAUPUNGEISSA 1/5 Hyviä käytäntöjä kerättiin asiantuntijahaastatteluilla kevään ja kesän 2013 aikana. Vertailukaupungit ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Kokkola, Imatra ja Pori. Hyviä käytäntöjä on mukana 35.

15 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VERTAILUKAUPUNGEISSA 2/5 Sosiaalisen toimintakyvyn palvelut Työelämäosallisuutta HYVÄT KÄYTÄNNÖT 1. Työhön kuntouttavien palveluiden kokonaisuus (Kuopio) 2. Kaupungin ja järjestöjen yhteistyö kansalaistoiminnan tukemi seksi 3. Toimijoiden verkostoryhmä nuorten palveluiden kehittämiseksi (Espoo) 4. Kanava kehittäjäasiakasryhmän toiminta (Kokkola) 5. Oulun Byströmin nuorten palvelut 6. Päihdepalveluiden tuetun asumisen palvelu Turussa 7. Aikuissosiaalityön asiakkaiden arjenhallinnan tuki 8. Yksilövalmennus kuntouttavassa työtoiminnassa (Turku) Asiakasohjaus Asuminen Osallisuus ja sosiaaliset suhteet Talouden hallinta Fyysinen hyvinvointi MTkuntoutustarpeet Päihdepalvelutarpeet Elämänhallinta Työnhakuvalmiudetja ammattitaito Työkyky x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x

16 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VERTAILUKAUPUNGEISSA 3/5 Sosiaalisen toimintakyvyn palvelut Työelämäosallisuutta HYVÄT KÄYTÄNNÖT 9. Lastensuojelun perhetyö vanhemmuuden tukemiseen 10. Maahanmuuttajien perhetyö 11. Imatran hyvinvointineuvola 12. J nappi, nuorten kuntouttava palvelu 13. Työvoiman palvelukeskuksen moniammatillinen kuntoutus ja palveluohjaustiimi 14. TE toimiston ja sosiaalitoimiston asiakasyhteistyö (Turku) 15. Ohjaus ja kuntoutuspalvelu 16. Aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen palvelu (Oulu) 17. Matalan kynnyksen Kosketuspinta palvelu nuorille (Turku) Asiakasohjaus Asuminen Osallisuus ja sosiaaliset suhteet Talouden hallinta x x x Fyysinen hyvinvointi MTkuntoutustarpeet Päihdepalvelutarpeet Elämänhallinta Työnhakuvalmiudetja ammattitaito Työkyky x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x

17 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VERTAILUKAUPUNGEISSA 4/5 Sosiaalisen toimintakyvyn palvelut Työelämäosallisuutta HYVÄT KÄYTÄNNÖT Asiakasohjaus Asuminen Osallisuus ja sosiaaliset suhteet Talouden hallinta Fyysinen hyvinvointi MTkuntoutustarpeet Päihdepalvelutarpeet Elämänhallinta Työnhakuvalmiudetja ammattitaito Työkyky 18. Kuntouttava vanki työ x x x x 19. Kuntouttavan työtoiminnan alkupalveluryhmä nuorille x x x x 20. Matalan kynnyksen Kipinä ryhmä 21. Ryhmätoiminta nuorille työttömille 22. Tyttö ja poikaryhmätoiminta x x x x x x x x x x x x x x x x 23. Saima köksäryhmä x x x x 24. Aktiivisena arkeen ryhmätoiminta 25. Syty ryhmätoiminta työhönkuntoutuksen ohjauspalveluna x x x x x x x x x x x x 26. Koutsi ryhmätoiminta nuorille 27. Työtoiminnan paja päihdepalveluiden kuntouttavissa asumispalveluissa (Vantaa) 28. Maahanmuuttajien suomen kielen aktivointi x x x x x x x x x x x x x

18 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VERTAILUKAUPUNGEISSA 5/5 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 29. Kuntoliikuntapäivät kuntouttavassa työtoiminnassa (Helsinki) 30. Palkkatukityön laaja tarjonta kaupunkiorganisaatiossa (Turku) Asiakasohjaus Sosiaalisen toimintakyvyn palvelut Asuminen Osallisuus ja sosiaaliset suhteet Talouden hallinta Työelämäosallisuutta Fyysinen hyvinvointi MTkuntoutustarpeet Päihdepalvelutarpeet Elämänhallinta Työnhakuvalmiudetja ammattitaito Työkyky x x x x x x x x x 31. Työnetsijäpalvelu (tku) x x x x 32. Töihin! palvelu pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi (Jyväskylä) 33. Toimeentulotukea saavien opiskelijoiden kesätyö 34. Arpeetti työllistämistoiminta opiskelun edistämiseksi 35. Sovatek säätiön kuntouttavat palvelut x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x

19 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EUROOPASSA 1/3 Sosiaalisen kuntoutuksen ja/tai työelämäosallisuutta tukevan toiminnan eurooppalaisia hyviä käytäntöjä koottiin keväällä ja kesällä 2013 haastattelujen avulla ja kartoittamalla aiemmin tehtyjä raportteja ja selvityksiä. Käytäntöjä 35 kappaletta, seuraavista maista: Maa Lukumäärä Ruotsi 7 Tanska 5 Saksa 13 Iso Britannia 4 Alankomaat 2 Ranska 1 Portugali 1 Espanja 1 Puola 1 Yhteensä 35

20 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EUROOPASSA 2/3 Mitä nousee esille: Nuoret ja nuoret aikuiset keskeinen kohderyhmä. Työelämä- ja opiskeluvalmiuksien kohentaminen. Työharjoittelu, tuettu työskentely, työpajat, sosiaaliset yritykset Monet ohjelmat tähtäävät aktivoinnin ja osallistumisen lisäämiseen. Asiakaslähtöistä palvelua henkilökohtaisen ja yksilöllinen ohjauksen ja tuen kautta.

21 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EUROOPASSA 3/3 Huomioitavaa: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy kohdennetuilla palveluilla ja henkilökohtaisilla ohjaajilla / suunnitelmilla. Eri viranomaisten välinen yhteistyö tarjoaa jatkopolkuja. Aloitekyvyn ja itsetunnon vahvistaminen hankkeiden kautta. Tuetun työn tarjoaminen ulkomailla vahvistaa työmahdollisuuksia ja luo uusia ratkaisuja. Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen.

22 KEHITTÄMISTARPEET Kehittämisen kolme keskeistä teemaa: 1. Palvelupolkujen selkeyttäminen 2. Koordinaatio 3. Monialainen yhteistyö

23 SUOSITUKSET 1/4 Suosituksia yleisesti: 1. Taloudellisten raamien huomioon ottaminen palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa: onko uusilla palveluilla löydettävissä suurempia säästöjä toisaalta. voidaanko nähdä palveluiden pitkäkestoisempia vaikutuksia tai palvelutarpeiden poistumista. luoko palvelu suoria taloudellisia säästöjä.

24 SUOSITUKSET 2/4 2. Asiakasohjauksen ja palvelupolkujen kehittäminen Asiakasohjauksen ja palvelupolkujen kehittäminen tehostaa resurssien käyttöä pitkäjänteisesti, kun asiakas ei putoa palveluista ja palaa niin helposti alkupisteeseen. 3. Asiakaslähtöisyys Räätälöinti, erikoisryhmien huomioon ottaminen 4. Kokonaisajattelu ulotettava myös yhteistyöhön Palveluohjauksen tulisi sekä käynnistää että lopettaa asiakkaan kuntoutus-palveluprosessi. Tarkoituksena on toimia myös eri asiantuntijoiden ja toimijoiden välisenä koordinoivana ja yhdistävänä tekijänä.

25 SUOSITUKSET 3/4 5. Kannustavuutta palveluiden yli Tarvitaan eritasoisia työpaikkoja. Kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuden mittaaminen. 6. Keskittäminen voi madaltaa kynnystä palveluihin Eri palvelusektoreiden ja toimijoiden palveluita kannattaa koota saman katon alle matalan kynnyksen asiakasohjauspalveluiksi. 7. Ohjauksesta seuraavat kynnykset myös riittävän alhaisia Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnan laajentaminen.

26 SUOSITUKSET 4/4 Jatkettavia tai kokeiltavia erilliskäytäntöjä 1. Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta (TRE) 2. Tampereen työtoiminta (TRE) 3. Oulun Byströmin nuorten palvelut 4. Espoon verkosto- ja järjestöyhteistyö 5. Aikuissosiaalityön asiakkaiden arjenhallinnan tuki (Vantaa)

27 EUROOPPALAISISTA ESIMERKEISTÄ SISÄLTÖÄ JA SYVYYTTÄ 1. Henkilökohtaista valmennusta ja mentorointia erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille tulee lisätä. 2. Eri viranomaisten ja ammattiryhmien välistä yhteistyötä tulisi edelleen lisätä 3. Maahanmuuttajien aiempaa ammatillista ja muuta osaamista tulee voida hyödyntää paremmin. 4. Mahdollisuuksia suorittaa tuettu työharjoittelu ulkomailla. 5. Elämänhallinnan ja arjen taitojen kohentamisen parempi huomiointi sosiaalisessa kuntoutuksessa ja esim. liikunnan harrastamiseen velvoittaminen. 6. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden itsetunnon ja motivaation kohottaminen.

28 ALUSTAVASTI: TYÖMARKKINATUKISELVITYS

29 TYÖMARKKINATUEN RAHOITUSUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA Innolink ja Tempo Economics toteutti työ- ja elinkeinoministeriölle tutkimuksen työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen vaikutuksista helmikuussa Osana tutkimusta tehtiin 22 kunnan työllisyyspalveluista vastaaville henkilöille laadullinen haastattelukysely. 29

30 TMT-TUTKIMUKSEN TULOKSIA Työllisyyspalveluiden suurimmat kohderyhmät yhteneväiset sosiaalisen kuntoutuksen kohderyhmien kanssa: o yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet; o ja alle 30-vuotiaat, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret. Kuntien käyttämistä aktivointikeinoista kolme yleisintä muotoa olivat kuntouttava työtoiminta, palkkatuettu työ ja yritysten sekä yhdistysten tukeminen. Aktivointitoimenpiteitä ohjasi kunnan poliittisessa päätöksenteossa pitkälti taloudelliset motiivit. Asiantuntijat korostivat enemmän inhimillisiä asioita. Asiantuntijoiden mielestä kuntiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset eivät olleet suuria valtion kompensaation takia. 30

31 TMT-TUTKIMUKSEN TULOKSIA Palkkatuetun työn sekä kuntouttavan työtoiminnan mainittiin vaikuttavan melko hyvin asiakkaiden työllistymisessä tai työelämävalmiuksien lisäämisessä. Asiantuntijat arvioivat vaikutusten olevan kuitenkin lyhytkestoisia. -> paluu takaisin alkupisteeseen. Työllisyydenhoidollisten aktivointitoimenpiteiden tavoite ei läheskään aina ollut työllistyminen. Motivaatio pitkään työttöminä olleilla: Kasautuneet ongelmat (psyykkinen ja fyysinen terveys, päihteiden käyttö, velat, jne). Näköalattomuus (ei nähdä mahdollisuuksia) Tiukentuneen taloustilanteen takia avoimista työpaikoista pula. 31

32 TMT-TUTKIMUKSEN TULOKSIA Työttömien sanktiointi ei yleinen käytäntö kunnissa. Ongelmia palveluiden ketjuttamisessa / polutuksessa. Koetaan, ettei keinoja ole nykyisen järjestelmän puitteissa. Suurin osa asiantuntijoista toivoisi selkeyttä valtion ja kuntien työnjakoon Kunnissa pidettiin tärkeänä ennaltaehkäisyä -> aiempi puuttuminen työttömyyteen saattaisi ehkäistä ongelmien kasautumista. 32

33 TIEDOSTA MENESTYS