SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI Työllisyydenhoidon palveluyksikkö SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ Loppuraportti Mikko Kesä, Innolink Research Oy Riitta Kinnunen, Sosiaalikehitys Mika Ala-kauhaluoma, Kuntoutussäätiö Oy Anna Laiho, Innolink Research Oy Jan-Erik Müller, Innolink Research Oy Minna Joutsen, Innolink Research Oy Kuntoutussäätiö

2 2 (278) 1. SELVITYKSEN TAUSTAT Tausta ja tavoitteet Selvitystyön toteuttaminen SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITTEENÄ JA KÄYTÄNTÖNÄ Käsitteen määrittely Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila Tampereella Aiemmin Tampereella tehtyjen kyselyjen yhteenveto Hyvät käytännöt sosiaaliseen kuntoutukseen Lähestymistapa hyviin käytäntöihin Hyvät käytännöt kootusti KEHITTÄMISTARPEET JA SUOSITUKSET Kehittämistarpeet Suositukset LIITE 1: HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN KUVAUKSET A. Tampere B. Kymmenen vertailukaupungin hyviä käytäntöjä C. Euroopan hyviä käytäntöjä LIITE 2: KYSELYIDEN TULOKSET A. Kokemusasiantuntijoiden haastatteluihin pohjautuvat hyvien käytäntöjen kuvaukset ja kehitysehdotukset B. Haastatteluihin pohjautuvat eurooppalaiset hyvien käytäntöjen kuvaukset C. Aiemmin tehtyihin raportteihin ja selvityksiin perustuvat hyvien käytäntöjen kuvaukset LIITE 3: Haastatellut tahot

3 3 (278) 1. SELVITYKSEN TAUSTAT 1.1. Tausta ja tavoitteet Tämä on selvitystyö sosiaalisen kuntoutuksen palveluista ja hyvistä käytännöistä. Selvitystyön tavoitteena oli kartoittaa sosiaalisen kuntoutuksen nykyiset palvelut, palvelutarpeet ja -vajeet Tampereen kaupungin alueella sekä etsiä ja kuvata valtakunnallisesti hyviä käytäntöjä sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä pääasiassa Tampereen kokoluokan kaupungeista sekä Suomesta että Euroopasta. Lisäksi selvitystyössä annetaan selvitettyyn aineistoon ja selvitystyön tuottajan analyysiin pohjaten suosituksia Tampereen kaupungille tilattavien sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen järjestämisestä. Selvitystyön teettäminen sisältyy Työ- ja elinkeinoministeriön ja Tampereen kaupungin yhdessä rahoittamaan Tampereen kaupungin työllisyyden kuntakokeiluun ja siinä palvelujen kehittämisen osa-alueeseen. Tampereen kuntakokeilu toteutetaan Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikössä. Tavoitteena oli selvitystyön tulosten kautta tehdä näkyviksi sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarpeet ja -vajeet Tampereella sekä antaa Tampereen kaupungin tilaajien edustajille välineitä uusien palvelujen rakentamiseen ja tilaamiseen Tampereen kaupungissa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on mahdollistaa asiakkaille ehjä palvelupolku sosiaalisen kuntoutuksen palveluista tuetun työllistämisen palvelujen kautta avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Selvitystyön aihealue tarkentui työn kuluessa pääasiallisesti sellaisiin sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin, joiden pääkohderyhmänä olivat työikäiset asiakkaat. Selvitystyön rajaamisessa oli haasteensa, jotka oli tunnistettu jo tehtävänannossa. Sosiaaliselle kuntoutukselle ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka määrittelisi mitkä palvelut ja asiakkaat ovat nk. sosiaalisen kuntoutuksen piirissä. Tarkastelimme siten selvityksessä myös sosiaalisen kuntoutuksen käsitettä suhteessa tehtävänantoon sekä kehitimme työtämme tukemaan mallin, jonka avulla kykenimme jäsentämään sosiaalisen kuntoutuksen palveluita ja käytäntöjä.

4 4 (278) 1.2. Selvitystyön toteuttaminen Selvitystyön on toteuttanut kevään ja kesän 2013 aikana päävastuullisena konsulttina Innolink Research Oy yhdessä Kuntoutussäätiön ja Sosiaalikehitys Oy:n kanssa. Tutkijaryhmän muodostivat tutkimusjohtaja Mikko Kesä (Innolink Research Oy), tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mika Ala-Kauhaluoma (Kuntoutussäätiö), tutkija Riitta Kinnunen (Sosiaalikehitys Oy), tutkija Anna Laiho (Innolink Research Oy), tutkija Jan-Erik Müller (Innolink Research Oy) ja tutkimuskonsultti Minna Joutsen (Innolink Research Oy). Selvitystyö toteutettiin kolmen toisiaan täydentävän osatehtävän kautta tarjouspyynnön mukaisesti. Nämä osat olivat: Osa 1. i) Sosiaalisen kuntoutuksen nykyisten palveluiden kuvaaminen ii) Palvelutarpeiden ja -vajeiden sekä iii) hyvien käytäntöjen selvittäminen Tampereen kaupungin alueella. Osa 2. Sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisen hyvien käytäntöjen etsiminen ja kuvaaminen pääasiassa Tampereen kokoluokan suomalaisissa ja eurooppalaisissa kaupungeissa. Osa 3. Suositukset Tampereen kaupungille tilattavien sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen järjestämisestä Tampereen kaupungissa selvitettyyn aineistoon ja selvitystyön tuottajan analyysiin pohjaten Osatehtävän yksi aluksi kuvattiin sosiaalisen kuntoutuksen nykytila Tampereella, Pääaineiston muodostivat Tampereen kaupungin Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä Työllisyydenhoidon palveluyksikön vuotta 2013 koskevat palvelutilaukset sekä Tampereen kaupungin alueella aiemmin tehdyt selvitykset ja hankeraportit. Palveluiden kehittämistarpeet ja hyvät käytännöt selvitettiin avainhenkilöhaastattelujen sekä sähköisen kyselyn avulla. Haastattelut ja kyselyt jäsennettiin tilaajan laatimalla 15 osa-alueen hyvän käytännön listauksella. Osatehtävän kaksi aluksi tilaajan kanssa määriteltiin 10 noin Tampereen kokoluokan vertailukohdekaupunkia Suomesta ja ko. kaupunkien sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tuottajia haastateltiin hyvien käytäntöjen kuvaamiseksi. Lisäksi hyviä käytäntöjä koostettiin jo tehdyistä selvityksistä ja raporteista. Eurooppalaiset hyvät käytännöt koottiin sähköpostija puhelinhaastattelujen avulla sekä analysoimalla aiemmin tehtyjä raportteja. Selvitys eteni prosessimaisesti Tampereen sosiaalisen kuntoutuksen nykytilasta ja kehitystarpeista paikallisiin hyviin käytäntöihin ja edelleen muun Suomen ja Euroopan tapaan järjestää sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Selvityksen tulokset koottiin yhtenäisiksi suosituksiksi tutkijapalavereissa osatehtävän kolme loppuun saattamiseksi. * * * Raportin rakenteella on pyritty mukailemaan selvityksen eri osatehtäviä. Kappaleessa 2 lähestytään aihetta sosiaalisen kuntoutuksen käsitteen määrittelyllä, jota seuraa Tampe-

5 5 (278) reen kaupungin nykytilan kuvaus. Samaan päälukuun on myös yhdistetty analyysi muista pääasiassa Tampereella tehdyistä selvityksistä. Kappale 3 on varattu hyville käytännöille. Ensimmäisessä alaluvussa esitetään viitekehys hyvien käytäntöjen valinnalle, jäsentämiselle ja asemoitumiselle ja tätä seuraa hyvien käytäntöjen esittäminen kokoamana. Varsinaiset hyvät käytännöt (16-kohtaiset kuvaukset) on esitetty liitteenä. Kappale 4 käsittää sekä toimijoiden esittämät kehittämisehdotukset että tutkijoiden omat suositukset aineiston pohjalta. Myös suosituksissa on viitteet hyviin käytäntöihin, joita suositus sivuaa tai joista se on peräisin (liite).

6 6 (278) 2. SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITTEENÄ JA KÄYTÄNTÖNÄ 2.1. Käsitteen määrittely Sosiaalista kuntoutusta on määritelty eri yhteyksissä ainakin 1960-luvun alusta asti (Haimi & Hurme 2007, 40) 1. Tuolloin sosiaalinen kuntoutus nähtiin ajan hengen mukaan ympäristöjen kautta ja pohdittiin, kuinka niitä voitaisiin muuttaa sopivammiksi kuntoutujille tai pikemminkin vammaisille, sillä sosiaalista kuntoutusta tarkasteltiin tuolloin vammaislainsäädännön piiriin kuuluvien ihmisten näkökulmasta. Teoreettisesti sosiaalisen kuntoutuksen termiä on määrittänyt Pasi Valtee, joka erotteli sosiaalisen kuntoutuksen käsitteen neljään eri osaan: 1) sosiaalisen kuntoutuksen subjektina on julkinen valta, 2) sosiaalisen kuntoutuksen teot ovat yleisiä yhteiskuntapoliittisia tekoja, joten ei voida puhua sen omista teoista, 3) sosiaalisen kuntoutuksen kohteena ovat yksilöt, joilla on toiminnallisia rajoitteita tai joiden kohdalla ilmenee toiminnallisten häiriöiden uhkaa ja 4) sosiaalisen kuntoutuksen viimesijaisena tavoitteena on hyvinvointi nimenomaan toiminnallisessa mielessä. Valtee tiivistää termin määritelmän seuraavasti: Sosiaalinen kuntoutus on yhteiskuntapoliittisten tekojen, palvelujen, toimenpiteiden ja menetelmien sovellutuksia määrittävä metodologinen periaate, jonka läpikäyvänä tavoitteena on inhimillisessä käytännössä ilmenevien toiminnallisten rajoitteiden synnyn estäminen ja niiden poistaminen tai vähentäminen tavoitteena yksilöllinen hyvinvointi. 2 Sosiaalisen kuntoutuksen kehitys on ollut kaiken kaikkiaan hyvin vähäistä. Tähän voidaan nähdä ainakin kaksi syytä: Ensinnäkin terminä sosiaalinen kuntoutus jättää tilaa monenlaiselle toiminnalle, jonka nähdään edistävän ihmisen toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassa. Toisaalta sosiaalisella kuntoutuksella ei ole tähän saakka ollut lainsäädäntöä tai muutakaan ohjaavaa säännöstöä takanaan. Sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä sosiaalinen kuntoutus on kuitenkin saamassa ensimmäistä kertaa lainmukaisen määritelmän. Lainmukainen määritelmä selkeyttää sosiaalisen kuntoutuksen asemaa osana kuntoutuskokonaisuutta. Sosiaalisen kuntoutuksen odotetaan vastaavan monenlaisiin tarpeisiin. Lakiehdotuksen mukaan sosiaalista kuntoutusta järjestettäisiin ihmisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi sekä avuksi lähisuhde- ja perheväkivaltaan ja äkillisiin kriisitilanteisiin. Sosiaalihuoltolain uudistuksen arvioidaan astuvan voimaan vuonna Uudistuva sosiaalilaki ei kuitenkaan riitä sosiaalisen kuntoutuksen yksityiskohtaiseen määrittelyyn, vaan sisällöt syntyvät kuntoutujakohtaisesti asiakkaan ja asiantuntijoiden yhteistyöllä. Myös lakiesityksen mukaan sosiaalisen kuntoutuksen sisältö sovitetaan yksilöllisesti kuntoutujan elämäntilanteeseen. Sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutuksessa tunnusomaista on, että asiantuntijat asettuvat asiakkaittensa kanssa verkostosuhteisiin ja monien toimijoiden leikkauspisteisiin. 1 Haimi, Tea & Hurme, Jaana (2007) Sosisaalisen kuntoutuksen käsite 1950-luvulta nykypäivään. Käsitehistoriallinen tarkastelu sosiaalisen kuntoutuksen käsitteestä. 2 Valtee, Pasi (1977) Sosiaalisen kuntoutuksen käsitteen määrittelyä. Sosiaalisen kuntoutuksen käsite erään viitekehyksen valossa. s. 33

7 7 (278) Tämä edellyttää dialogisuutta, yhteyksien rakentamista ja useiden näkökulmien yhteensovittamista (Rajavaara & Karjalainen 2012) 3. Sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus on kunnan sosiaalihuollon vastuulla. Sosiaalista kuntoutusta toteuttaessa se toimii yhteistyössä mm. terveydenhuollon, työ- ja elinkeinotoimen, opetustoimen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Käytännössä sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteet ovat suurin piirtein samat kuin kaikella muullakin kuntoutuksella, ihmisen itsenäisen selviytymisen ja yhteiskuntaan osallistumisen tukeminen. Tavoitteet ovat yhteneväisiä myös työelämäosallisuutta tukevan toiminnan kanssa. Joskin voidaan ajatella, että työelämäosallisuutta tukevassa toiminnassa asiakkaan työhön tai koulutukseen pääsy on jo lähempänä oleva tavoite kuin sosiaalisessa kuntoutuksessa. Esimerkiksi kuntouttava työtoiminta voi painottua sosiaaliseen kuntoutuksen tai työelämäosallisuuden lisäämiseen, riippuen sille asetetuista asiakas- ja toimijalähtöisistä tavoitteista ja sisällöistä. * * * Tampereen kaupungilla käytettävissä olevat käytännöt ja vallitseva ajattelutapa sosiaalisen kuntoutuksesta nähdään yhtenevän hyvin edellisen kappaleen määritelmien kanssa. Toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa ja haastatteluissa sekä taustamateriaaleissa 4 viitataan usein valmisteilla olevaan sosiaalihuollon lainsäädännön uudistukseen tarpeisiin määritellä sosiaalinen kuntoutus. Tällä määrittelyllä toivotaan erityisesti selkeämpää linjausta kaupungin velvoitteisiin esimerkiksi valtion ja kuntien välillä. Myös kaupungin sisäisille rajauksille ja työnjaoille näyttäisi olevan edelleen tarvetta käsitteiden määrittelyjen kautta. Tehtävässä selvitystyössä sosiaalisen kuntoutukseen sisään on katsottu kuuluvaksi Tampereella sekä sosiaalinen kuntoutus että työelämäosallisuutta tukeva toiminta. Näiden keskinäinen suhde on myös määritelty nk. porrasajattelun mukaisesti siten, että asiakas voi edetä sosiaalisen kuntoutuksen palveluista työelämäosallisuutta tukevaan toimintaan ja siitä joko kunnan tai TE-hallinnon järjestämiin työllisyydenhoidon palveluihin. 3 Rajavaara, Marketta & Karjalainen, Vappu (2012) Sosiaalinen kuntoutus lakisääteiseksi - mikä muuttuu? 4 mm. TRE 173/ /2013 Hankinnan taustaa - liitedokumentti

8 8 (278) 2.2. Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila Tampereella Sosiaalista kuntoutusta tarvitsevien asiakkaiden kuvailu Tampereella. Yksiselitteistä tilastollista tunnuslukua sosiaalista kuntoutusta tarvitseviin asiakkaisiin on mahdotonta antaa. Tässä selvityksessä pääfokus oli niin kutsutun sosiaalisen kuntoutuksen keinoin työelämäosallisuuteen kuntoutettavissa kohderyhmissä. Jotakin suuntaa tästä kohderyhmästä antaa pitkään työttömien olleiden kohderyhmä ja sen sisältä erityisesti ne henkilöt, jotka ovat niin kutsuttuja passiivituensaajia. Yli 500 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden joukko on kuntataloudellisesta näkökulmasta kiinnostava, sillä kunta joutuu maksamaan puolet näiden henkilöiden työmarkkinatuesta eli keskimäärin vajaat 350 euroa / henkilö / kuukausi. Tampereella oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 5269 eri henkilöä, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella työmarkkinatukea yli 500 päivältä. Vastaava luku vuonna 2011 oli Kuukausitasolla (niin kutsuttu poikkileikkausvolyymi) henkilömäärät ovat hieman pienempiä, esimerkiksi: heinäkuussa maaliskuussa heinäkuussa maaliskuussa heinäkuussa maaliskuussa lähde: Kelan tilastot internetissä, Kelasto 5. Tilastoista huomaa selkeän taitekohdan vuoden 2012 lopusta, josta lähtien asiakasmäärät ovat lähteneet selvään kasvuun. Suurimpana syynä on kasvanut virtaus pitkäaikaistyöttömyyteen vuoden 2008 lopussa käynnistyneen taantuman ja heikon talouskasvun seurauksena 6 Ryhmänä yli 500 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saavat eivät kuitenkaan missään tapauksessa piirrä tarkkaa kuvaa sosiaalisen kuntoutuksen asiakastarpeen omaavien kokonaisvolyymeistä. Asiakasmäärissä ei näy esimerkiksi henkilöt, jotka ovat vain perustoimeentulon (toimeentulotuen) varassa. Toisaalta pitkä työttömyys ei välttämättä tarkoita sosiaalisen kuntoutuksen tarvetta. Tästä johtuen kuvaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarpeista tarkennettiin selvitystyön edetessä asiakasohjauksen parissa työskenteleville ammattilaisille kohdennetulla kyselyllä. Kysely lähetettiin 29 ammattilaiselle ja vastaus saatiin yhteensä 9 henkilöltä, jotka kaikki työskentelivät Tampereen kaupungin organisaatiossa: kaksi vastaajaa perusturvan työntekijöitä, kaksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaajia ja viisi muita asiakastyön ammattilaisia työelämästä työttömäksi jääneiden osalta virta työmarkkinatuen 500 ryhmään voi kestää neljäkin vuotta: ensin esimerkiksi 2 vuotta ansiosidonnaisen piirissä ja sitten työmarkkinatuella.

9 9 (278) Otos oli varsin edustava (31 %). Vastauksia saatiin henkilöiltä, jotka ennalta tiedettiin edustavan hyvin kohderyhmää. Myös vastaajien edustavuus asiakkaisiin nähden oli hyvä: kysyttäessä kuinka suurta asiakaskuntaa ko. henkilö edusti, vastaukset vaihtelivat välillä. Vastauksien painotus perustui asiakasmääriin. Kun kaikkien vastaajien asiakkaat lasketaan yhteen, määrä oli lähes 950. Ohjaustyön ammattilaiset arvioivat, että 235 henkilöä kaikista yhteensä noin 950 henkilöstä tarvitsisi sosiaalisen kuntoutuksen palveluita. Tämä vastaa noin 25 % kohderyhmästä. Näistä 235 henkilöstä ammattilaiset arvioivat, että noin 30 % olisi kuntoutettavissa aina työelämään saakka, noin 37 % etenemistä työelämään ei voida pitää varmana, mutta seuraava todennäköinen palvelu löytyy työllisyydenhoidon piiristä (esimerkiksi Tampereen kaupunki työllisyydenhoidon palveluyksikkö TYPA (ml. työvoiman palvelukeskus tai TEtoimisto). Noin 33 % osalta vastaajat arvioivat, että eteneminen työllisyydenhoidon palveluihin on epätodennäköistä. 7 Kun edellä kuvattuja tunnuslukuja ja ammattilaisten arvioita käyttää pohjana, voidaan laatia tilastoja tarkempi kuva sosiaalisen kuntoutuksen palveluita tarvitsevien asiakkaiden määristä ja etenemispotentiaalista. Lähtömuuttujana on käytetty työmarkkinatukea yli 500 päivää saaneiden osuutta, jotka eivät ole aktiivitoimenpiteissä 8. Kuva 1: Arvio sosiaalisen kuntoutuksen asiakasmääristä ja potentiaalista työmarkkinatuen saajien joukosta. Tilanne 7/ Kyselyn tuloksena saatua tietoa voidaan pitää melko luotettavana: Innolink on toteuttanut esimerkiksi Pohjois-Pirkanmaan kaikissa kunnissa, Huittisissa sekä Kokkolassa vastaavalla metodilla kyselyitä ammattilaisille ja näissä vastausten vaihteluväli on: kuntoutettavissa työmarkkinoille %, kuntoutava työtoiminta on toimintakykyä ja sosiaalisia suhteita ylläpitävää mutta työllistäminen on epätodennäköistä %, kuntouttava työtoiminta väärä toimenpide (parempi esim. sairaseläke), n %. Myös selvityshenkilö Tarja Filatovin raportissaan (TEM raportteja 7/2013 käsittelee tätä ilmiötä tunnistaen, että aktiivisen työvoimapolitiikan seurauksena on syntynyt nk. pitkäaikaisaktivoinnin työmarkkinat, jossa valtaosa aktivoiduista asiakkaista kiertää toimenpiteiden ja työttömyyden väliä). 8 On huomattava, että sosiaalisen kuntoutuksen palvelu ei automaattisesti muuta aktivointistatusta vaan henkilö voi olla edelleen työttömyyden perusteella etua saava.

10 10 (278) Nykyisiä palvelupolkuja Tampereen kaupungilla on asiantuntijahaastattelujen perusteella tunnistettavissa yksi selkeämpi palvelupolku, jota pitkin asiakasta pyritään sosiaalisen kuntoutuksen kautta siirtämään työllisyyspolulla eteenpäin. Polku on kuvattu alla. Kuva 2: Tampereen kaupungin yksi palvelupolku Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmäpalvelu tavoittaa tällä hetkellä kaikkein haastavimmat asiakkaat. Ryhmäpalvelua tuotetaan virallisesti kuntouttavana työtoimintana noudatellen pääasiassa sen minimitavoitteita (1 päivä viikossa, 4 tuntia päivässä). Tämä edellyttää, että asiakkailla on voimassa oleva aktivointisuunnitelma, jonka tekemiseen osallistuvat aina kunnan ja TE-hallinnon viranomaiset sekä asiakas itse. Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnan jälkeen osa asiakkaita etenee työelämäosallisuutta tukevaan kuntouttavaan työtoimintaan. Tämä palvelu on TYPAn alla ja tuotteistettu eri kohderyhmille sopivaksi. Asiakas voi aloittaa kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä, aloitusryhmäpalvelussa, tai yksilöllisesti työtoiminnan ja yksilöohjauksen yhdistelmänä. TYPA on Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon yksikkö, joka vastaa päätuottajana kaikista Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluista laitoshoidon teknisen yksikön työllistämistoimintaa lukuun ottamatta. Työelämäosallisuutta tukevasta kuntouttavasta työtoiminnasta on edelleen yhteydet ja moniammatillinen palvelu kohti työelämää TYPAn toimesta. Luonnehdinnoissa palvelupoluista saadaan viitteitä myös siitä, että varsinaisessa sosiaalisen kuntoutuksen vaiheessa asiakkaille tuotetaan muita sosiaalisen kuntoutuksen palveluja, kuten päihdepalveluja. Myös työllisyydenhoidon palveluiden alla (kuntouttava työtoiminta, TYPAn muut työllisyyttä edistävät palvelut) on useita sosiaaliseen kuntoutukseen läheisesti liittyviä palveluita sekä näiden palveluiden koordinointia. Sosiaalisen kuntoutuksen nykytilaa ja nykyisiä palveluita on koottu yhteen talousarviosta, tilaajan vuosisopimuksesta tilaajien ja tuottajien välisistä palvelusopimuksista sekä tarkentavilla haastatteluilla 9 9 Suunnittelupäällikkö Maritta Närhi, Päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen palvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen.

11 11 (278) * * * Tampereen kaupungin vuoden 2013 talousarviossa sosiaalisen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentuloturvan palvelut, maahanmuuttajapalvelut, pakolaisten kotouttava toiminta ja sosiaalinen kuntoutus. Palveluiden tavoitteena on edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityisenä painopisteenä ovat heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden toimintakyvyn ja elämänhallinnan edistäminen (Talousarvio 2013, s. 100). Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan (TETOLA) vuosisuunnitelmassa on määritelty vielä tarkemmin, että aikuissosiaalityön palvelut sisältävät sosiaalista kuntoutusta kuntouttavana työtoimintana (Tilaajan vuosisuunnitelma, s. 18). Tavoitteena vuonna 2013 on toimeentulotuen osalta pysyä lain määräämissä käsittelyajoissa. Tavoitteeksi on määritelty sosiaalityön osalta kehittää prosesseja asiakaslähtöisiksi ja asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Työttömien terveystarkastuksia järjestetään ja toimintamallia tarkennetaan sekä kehitetään vuonna Sosiaalista kuntoutusta kuntouttavana työtoimintana tarjotaan 500 päivää työttömänä olleille ja toimintaa kehitetään vuonna 2013 niin, että siitä muodostuu toimivia palveluketjuja TYPAn palveluiden kanssa. Palvelu Tilaaja Tuottajat 1000 aikuissosiaalityö TETOLA kaupunki toimeentuloturvan palvelut TETOLA kaupunki maahanmuuttajapalvelut TETOLA kaupunki 979 mielenterveys- ja päihdepalvelut TETOLA kaupunki, ostopalvelut sosiaalinen kuntoutus TETOLA kaupunki, ostopalvelut talous- ja velkaneuvonta TETOLA kaupunki, ostopalvelut 268 toimeentulotuki TETOLA kaupunki Työllisyydenhoidon palvelut ja Laitoshoidon OSELA TYPA teknisen yksikön palkkatu- kityöllistäminen Taulukko 1: Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja Tampereen kaupungin tilauksessa (avustuksia ei ole sisällytetty summiin) Sosiaalisen kuntoutuksen osa-alueista päihde- ja mielenterveyskuntoutus on osa mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilausta, jonka kokonaisuus on noin 30 miljoonaa euroa. Tilauksessa ei ole erikseen määritelty pitkään työttömänä olleiden ryhmätoiminnan eikä nuorten yksilöllisen ohjaus- ja neuvontapalvelun tilauksen suuruutta. Tampereen kaupungin osaamis- ja elinkeinolautakunnan (OSELA) tilauksessa työllisyydenhoidon palveluihin kohdistetaan vuonna 2013 noin 7 miljoonaa euroa ja strategisiksi tavoitteiksi on määritelty hyvinvointierojen kaventuminen, työllisyystilanteen parantuminen, seudullisten palveluiden ja toimintojen lisääminen sekä työllisyydenhoidon palveluiden vai-

12 12 (278) kuttavuus hyvällä tasolla. Tampereen työtoiminnan vaikuttavuuden tavoitetasoksi on asetettu, että 35 % palvelun päättäneistä asiakkaista etenee palveluprosessissa.

13 13 (278) Tilaaja-tuottaja -malli ja sosiaalinen kuntoutus Tampereen kaupunki on erottanut palvelujen tilaamisen ja tuottamisen toisistaan. Tilaajatuottaja -mallilla on pyritty uudistamaan kaupungin palvelujärjestelmää. Mallin tavoitteiksi on Tampereella määritelty poliittisen ohjausjärjestelmän uudistaminen, palvelutuotteen laadun ja hinnan näkyväksi tekeminen, omien tuotanto-organisaatioiden kehittäminen, vaihtoehtoisten palvelutuotantotapojen hyödyntäminen sekä käytännön johtamistyön uudistaminen. (Stenvall & Airaksinen 2009, 22.) Tilaajina toimivat Tampereella seuraavat lautakunnat: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta (Stenvall & Airaksinen 2009, 23.) Lisäksi vuoden 2011 alussa toimintansa aloitti seudullinen joukkoliikennelautakunta, joka toimii seudun kuntien yhteisenä joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Tampereen kaupunginvaltuuston ja hallituksen alaisuudessa (Koski 2013). Kaupungin itse tuottamat hyvinvointipalvelut on organisoitu kuudeksi tuotantoalueeksi: Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat avopalvelut, laitoshoito ja erikoissairaanhoito ja sivistyspalveluja tuottavat päivähoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Tuotantoalueita johtavat kaupunginvaltuuston valitsemat 7-jäseniset johtokunnat ja johtokuntien valitsemat tuotantojohtajat. (Koski 2013). Sosiaalisen kuntoutuksen piiriin kuuluviksi luettavia palveluja tilaavat terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta sekä osaamis- ja elinkeinolautakunta. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessiin kuuluvat ennaltaehkäisevät palvelut, perusterveydenhuollon avopalvelut, sairaalapalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen palvelut ja vammaispalvelut. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat ammatillinen koulutus, lukiokoulutus ja elinkeino- ja työllisyyspalvelut. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiksi luettavia palveluja sisältyy edellä mainituista palvelukokonaisuuksista päihde- ja mielenterveyspalveluihin, sosiaalisen tuen palveluihin ja työllisyydenhoidon palveluihin.

14 14 (278) Kuva 3: Sosiaalisen kuntoutuksen osa-alueita ja Tampereella käytössä olevia palveluita (punainen). (lähde: TRE 173/ /2013 Hankinnan taustaa liitedokumentti) Kuvan keskelle on aseteltu käsite sosiaalinen kuntoutus ja siitä piirtyy sekä sinisiä että punaisia osa-alueita. Punaiset osa-alueet ovat jo tällä hetkellä Tampereen kaupungin terveyttä ja toimintakykyä edistävän lautakunnan palvelutilauksessa olevia sosiaalisen kuntoutuksen alle katsottuja palveluita. Kuvaan on onnistuneesti hahmotettu se miten Tampereen kaupungissa sosiaalinen kuntoutus jäsennetään ja miten se myös käytännössä ilmenee. Tunnusomaista on palvelulähtöinen määrittely sosiaaliseen kuntoutukseen: Pyrkimys on ollut yhtäältä määritellä ne palvelut, jotka ovat sosiaalista kuntoutusta ja toisaalta taas ne jotka eivät sosiaalista kuntoutusta olisi. Erityisesti työllisyydenhoidon palveluissa korostuu pyrkimys pois sosiaalisen kuntoutuksen palvelukentältä. Kappaleessa 3.1 (Lähestymistapoja hyviin käytäntöihin) käsitellään selvitystyön tutkijoiden itse kehittämää mallia, jonka alkuperäinen tarkoitus oli toimia viite- ja arviointikehyksenä hyvien käytäntöjen kuvaamisessa. Tämän tehtävän lisäksi malli osoittautui todelliseksi vaihtoehdoksi myös määritellä sosiaalista kuntoutusta. Mallin lähestymistapa haastaa vallitsevaa ajattelutapaa sosiaalisesta kuntoutuksesta Tampereella. Mallin avulla voidaan myös liittää suositukset sosiaalisen kuntoutuksen erilliskäytännöistä osaksi isompaa viitekehystä ja edelleen arviointiin rakenteellisemman uudistuksen tarpeellisuudesta.

15 15 (278) 2.3. Aiemmin Tampereella tehtyjen kyselyjen yhteenveto Tampereella on tehty aikaisemmin muutamia selvityksiä liittyen sosiaalisen kuntoutuksen eri osa-alueisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelman mukaisen SOS -hankkeen puitteissa on tehty asiakastyytyväisyyskyselyitä Aikuissosiaalityön sosiaaliasemalla, uusien asiakkaiden Sarviksella sekä Toimeentulotuen yksikössä. Lisäksi hanke on toteuttanut työntekijäkyselyn edellisten yksiköiden työntekijöille. Tampereella on tehty myös selvitys liittyen Tampereen kaupungin ja TE-toimiston Asiakasohjauspilottiin, jota toteutettiin Neljäs kohta tarkastelee laajempaa, kolmannen sektorin, eli järjestöjen toteuttamaa sosiaalista kuntoutusta. Tässä kappaleessa esitetään edellä mainituista selvityksistä yhteenvedot ja keskeiset tulokset. SOS hanke Tampereella SOS hanke (Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin) oli sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama, Kaste ohjelman alainen kaksivuotinen ( ) aikuissosiaalityön kehittämishanke. Hankkeen keskiössä oli asiakkaiden osallisuus ja monet eri keinot saada asiakas mukaan sosiaalipalveluiden kehittämiseen. SOS -kehittämishankkeen tavoitteena on edistää aikuissosiaalityön palveluiden käyttäjien hyvinvointia lisäämällä heidän osallisuuttaan aktivoivan ja kuntouttavan aikuissosiaalityön keinoin. Tampereella tavoitteena oli asiakkaan osallisuuden lisääminen, jotta asiakas saa oikea-aikaiset ja laaja-alaiset palvelut tarpeidensa pohjalta (www.soshanke.fi/28). Hanke toteutti asiakastyytyväisyyskyselyn mm. Tampereen Toimeentulotuen yksikössä kesällä Otoksen koko oli 209. Vuonna 2011 Toimeentulotuen Kuusikkoraportin mukaan Tampereella toimeentulotukea haki kotitaloutta joissa oli yhteensä asiakasta (Tuominen ym. 2013, 3) 10. Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan suurin osa Toimeentulotuen yksikön asiakkaista oli täysin tai jokseenkin tyytyväinen siihen, että voi hakea toimeentulotukea kirjallisesti. Moni kaipaisi myös mahdollisuutta hakea toimeentulotukea sähköisesti. Suurin osa asiakkaista ymmärsi toimeentulotukipäätöksensä ja osasi toimia nykyisen järjestelmän parissa. Kyselyn perusteella suurin osa asiakkaista sai toimeentulotuen yksiköstä hyvää ja toimivaa palvelua. Kritiikkiä herätti liian pitkä käsittelyaika ja henkilökohtaisen palvelun vähyys. Asiakkaat kaipaisivatkin henkilökohtaista palvelua ja haluaisivat mahdollisuuden tavata työntekijää kasvotusten. Huolestuttavaa on myös se, että neljännes vastaajista ilmoitti hakeneensa toimeentulotukea yhtäjaksoisesti yli neljä vuotta. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi sosiaaliturvan muodoksi, eikä sen siten pitäisi olla pitkäaikainen tukimuoto. Moni asiakas koki nykyisen toimeentulotuen järjestelmän raskaaksi ja heillä on vaikeuksia ymmärtää toimeentulotuen hakuohjeita ja päätöksiä. Epäselvissä tilanteissa selvästi suurin osa oli yhteydessä Toimeentulotuen yksikköön puhelimitse. Puhelinpalvelut saivat kyselyssä kritiikkiä siitä, ettei linjoille pääse läpi ja puhelinajat ovat liian lyhyet. Huomattava osa oli silti hyvin tyytyväinen puhelinpalveluun. Läpi kyselyn onkin havaittavissa ristiriitaa mo- 10 Tuominen, Tuula, Heikkilä, Katriina, Kukkasniemi Marianne, Laakso Tuula ja Pietilä Samuli (2013), Asiakastyytyväisyyskysely Tampereen Toimeentulotuen yksikössä 2012.

16 16 (278) nissa vastauksissa: osa vastaajista koki saavansa erinomaista palvelua samassa kohtaa missä muu osa taas negatiivista palvelua (emt). Toimeentulotuen hakuprosessia pitää jatkossa kehittää siten, että sähköinen asiointi tulee mahdolliseksi. Vaikka suurin osa kyselyyn vastanneista koki osaavansa toimia järjestelmän parissa, koettiin järjestelmä nykymuodossaan liian raskaaksi. Hakuprosessiin liittyvät ohjeet ja päätösten perusteet tulisi olla helpommin ymmärrettävissä. Myös päätöksentekoaikoja pitäisi saada lyhemmäksi siten, että ne pysyvät laissa säädetyn maksimiajan puitteissa. SOS hankkeen työntekijäkysely SOS-hankkeen vuonna 2011 toteuttamassa kyselyssä selvitettiin sosiaalityön ja toimeentulotukityön tilaa hankekunnissa. Kyselyiden vastauksista teki koonnin ja raportin Seinäjoen ammattikorkeakoulun yliopettaja Timo Toikko. Raportti perustuu hankekuntien sosiaalitoimistossa työskentelevän henkilökunnan näkemyksiin. Raportin tarkoitus oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi sosiaalityön kehittämistoiminnassa sekä alueellisesti että paikallisesti. Raportti perustuu SOS-hankkeen laatimaan kyselylomakkeeseen, jonka avulla on kerätty kuntien sosiaalitoimistojen henkilöstöltä näkemyksiä aikuissosiaalityöstä. Aineisto (N=141) kerättiin sähköisesti neljältä eri alueelta, joista koonnissa käytettiin nimitystä Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Päijät-Häme. Sosiaalitoimistojen henkilökunta muodostui kolmesta pääryhmästä: sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja etuuskäsittelijä (Toikka 2013, 2-3) 11. Selvityksen mukaan aikuissosiaalityön työntekijöiden kyky vastata asiakastilanteisiin näyttää kaiken kaikkiaan vahvalta. Aikuissosiaalityön osaamisen ydinalueita ovat elämänhallintaan, asunnottomuuteen, taloudellisiin vaikeuksiin ja työllistymiseen vastaaminen. Aikuissosiaalityön toinen osaamisalue muodostuu fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä akuuttien kriisitilanteiden ja päihteiden käytöstä aiheutuvien ongelmien ratkaiseminen, mutta tällä alueella osaaminen ei ole niin vahvaa kuin ydinosaamisalueella (emt, 24). Yleisellä tasolla sosiaalitoimiston asiakkaiden katsotaan vastaajien mielestä saavan varsin hyvää palvelua. Sosiaalityöntekijöillä on sosiaaliohjaajia positiivisempi näkemys asiakkaiden saamasta palveluista. Päätösorientaatio liittyy muita positiivisempaan näkemykseen asiakkaiden saamasta palvelusta. Vastaajista hieman yli puolet arvioi, että asiakas pystyy vaikuttamaan palveluunsa. Toisaalta asiakkaiden ääni ei kuitenkaan kuulu, eikä palvelun tasa-arvoisuus ei näytä vahvalta (emt 25 33). Asiakasosallisuuden arvioidaan toteutuvan parhaiten suunnitelmien tekemisessä ja eniten parannettavaa nähdään palveluiden kehittämisessä. Päätösorientaatioon liittyy muita orientaatiota positiivisempi arvio osallisuuden toteutumisesta. Menetelmällinen orientaatio ja asiakasverkosto-orientaatio ovat yhteydessä muita kriittisempään arvioon asiakkaiden osallisuuden toteutumisesta (emt 34 41). Asiakasohjauspistepilotti (AKSU) 11 Toikka, Timo (2013) Aikuissosiaalityön tila. SOS hankkeen työntekijäkyselyn tulokset.

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA KOLMAS SEKTORI

KUNTOUTUS JA KOLMAS SEKTORI KATSAUS TIMO SAARINEN MIKKO HENRIKSSON MIKA ALA-KAUHALUOMA KUNTOUTUS JA KOLMAS SEKTORI Selvitys järjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden työikäisille kohdennetuista kuntoutustoiminnoista Johdanto Sosiaali-

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 KEVÄT- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina THL:n tutkimushanke sosiaalityön ja siihen liittyvien palvelujen ja etuuksien vaikuttavuudesta Tutkimuksen tausta Sosiaalityö, siihen liittyvät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä

Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä 1 STM ja SITRA yhteistyö Keväästä 2015 lähtien STM ja Sitra kehittävät ja arvioivat yhdessä palvelupaketteja. Kehitystyö liittyy osaltaan hallituskauden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä 30.11.2011 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? yhteistyötä ollut aina, verkostoitumisesta tai verkostotyöstä puhuttu varsinaisesti vasta 1990-luvulta

Lisätiedot