SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI Työllisyydenhoidon palveluyksikkö SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ Loppuraportti Mikko Kesä, Innolink Research Oy Riitta Kinnunen, Sosiaalikehitys Mika Ala-kauhaluoma, Kuntoutussäätiö Oy Anna Laiho, Innolink Research Oy Jan-Erik Müller, Innolink Research Oy Minna Joutsen, Innolink Research Oy Kuntoutussäätiö

2 2 (278) 1. SELVITYKSEN TAUSTAT Tausta ja tavoitteet Selvitystyön toteuttaminen SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITTEENÄ JA KÄYTÄNTÖNÄ Käsitteen määrittely Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila Tampereella Aiemmin Tampereella tehtyjen kyselyjen yhteenveto Hyvät käytännöt sosiaaliseen kuntoutukseen Lähestymistapa hyviin käytäntöihin Hyvät käytännöt kootusti KEHITTÄMISTARPEET JA SUOSITUKSET Kehittämistarpeet Suositukset LIITE 1: HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN KUVAUKSET A. Tampere B. Kymmenen vertailukaupungin hyviä käytäntöjä C. Euroopan hyviä käytäntöjä LIITE 2: KYSELYIDEN TULOKSET A. Kokemusasiantuntijoiden haastatteluihin pohjautuvat hyvien käytäntöjen kuvaukset ja kehitysehdotukset B. Haastatteluihin pohjautuvat eurooppalaiset hyvien käytäntöjen kuvaukset C. Aiemmin tehtyihin raportteihin ja selvityksiin perustuvat hyvien käytäntöjen kuvaukset LIITE 3: Haastatellut tahot

3 3 (278) 1. SELVITYKSEN TAUSTAT 1.1. Tausta ja tavoitteet Tämä on selvitystyö sosiaalisen kuntoutuksen palveluista ja hyvistä käytännöistä. Selvitystyön tavoitteena oli kartoittaa sosiaalisen kuntoutuksen nykyiset palvelut, palvelutarpeet ja -vajeet Tampereen kaupungin alueella sekä etsiä ja kuvata valtakunnallisesti hyviä käytäntöjä sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä pääasiassa Tampereen kokoluokan kaupungeista sekä Suomesta että Euroopasta. Lisäksi selvitystyössä annetaan selvitettyyn aineistoon ja selvitystyön tuottajan analyysiin pohjaten suosituksia Tampereen kaupungille tilattavien sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen järjestämisestä. Selvitystyön teettäminen sisältyy Työ- ja elinkeinoministeriön ja Tampereen kaupungin yhdessä rahoittamaan Tampereen kaupungin työllisyyden kuntakokeiluun ja siinä palvelujen kehittämisen osa-alueeseen. Tampereen kuntakokeilu toteutetaan Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikössä. Tavoitteena oli selvitystyön tulosten kautta tehdä näkyviksi sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarpeet ja -vajeet Tampereella sekä antaa Tampereen kaupungin tilaajien edustajille välineitä uusien palvelujen rakentamiseen ja tilaamiseen Tampereen kaupungissa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on mahdollistaa asiakkaille ehjä palvelupolku sosiaalisen kuntoutuksen palveluista tuetun työllistämisen palvelujen kautta avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Selvitystyön aihealue tarkentui työn kuluessa pääasiallisesti sellaisiin sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin, joiden pääkohderyhmänä olivat työikäiset asiakkaat. Selvitystyön rajaamisessa oli haasteensa, jotka oli tunnistettu jo tehtävänannossa. Sosiaaliselle kuntoutukselle ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka määrittelisi mitkä palvelut ja asiakkaat ovat nk. sosiaalisen kuntoutuksen piirissä. Tarkastelimme siten selvityksessä myös sosiaalisen kuntoutuksen käsitettä suhteessa tehtävänantoon sekä kehitimme työtämme tukemaan mallin, jonka avulla kykenimme jäsentämään sosiaalisen kuntoutuksen palveluita ja käytäntöjä.

4 4 (278) 1.2. Selvitystyön toteuttaminen Selvitystyön on toteuttanut kevään ja kesän 2013 aikana päävastuullisena konsulttina Innolink Research Oy yhdessä Kuntoutussäätiön ja Sosiaalikehitys Oy:n kanssa. Tutkijaryhmän muodostivat tutkimusjohtaja Mikko Kesä (Innolink Research Oy), tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mika Ala-Kauhaluoma (Kuntoutussäätiö), tutkija Riitta Kinnunen (Sosiaalikehitys Oy), tutkija Anna Laiho (Innolink Research Oy), tutkija Jan-Erik Müller (Innolink Research Oy) ja tutkimuskonsultti Minna Joutsen (Innolink Research Oy). Selvitystyö toteutettiin kolmen toisiaan täydentävän osatehtävän kautta tarjouspyynnön mukaisesti. Nämä osat olivat: Osa 1. i) Sosiaalisen kuntoutuksen nykyisten palveluiden kuvaaminen ii) Palvelutarpeiden ja -vajeiden sekä iii) hyvien käytäntöjen selvittäminen Tampereen kaupungin alueella. Osa 2. Sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisen hyvien käytäntöjen etsiminen ja kuvaaminen pääasiassa Tampereen kokoluokan suomalaisissa ja eurooppalaisissa kaupungeissa. Osa 3. Suositukset Tampereen kaupungille tilattavien sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen järjestämisestä Tampereen kaupungissa selvitettyyn aineistoon ja selvitystyön tuottajan analyysiin pohjaten Osatehtävän yksi aluksi kuvattiin sosiaalisen kuntoutuksen nykytila Tampereella, Pääaineiston muodostivat Tampereen kaupungin Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä Työllisyydenhoidon palveluyksikön vuotta 2013 koskevat palvelutilaukset sekä Tampereen kaupungin alueella aiemmin tehdyt selvitykset ja hankeraportit. Palveluiden kehittämistarpeet ja hyvät käytännöt selvitettiin avainhenkilöhaastattelujen sekä sähköisen kyselyn avulla. Haastattelut ja kyselyt jäsennettiin tilaajan laatimalla 15 osa-alueen hyvän käytännön listauksella. Osatehtävän kaksi aluksi tilaajan kanssa määriteltiin 10 noin Tampereen kokoluokan vertailukohdekaupunkia Suomesta ja ko. kaupunkien sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tuottajia haastateltiin hyvien käytäntöjen kuvaamiseksi. Lisäksi hyviä käytäntöjä koostettiin jo tehdyistä selvityksistä ja raporteista. Eurooppalaiset hyvät käytännöt koottiin sähköpostija puhelinhaastattelujen avulla sekä analysoimalla aiemmin tehtyjä raportteja. Selvitys eteni prosessimaisesti Tampereen sosiaalisen kuntoutuksen nykytilasta ja kehitystarpeista paikallisiin hyviin käytäntöihin ja edelleen muun Suomen ja Euroopan tapaan järjestää sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Selvityksen tulokset koottiin yhtenäisiksi suosituksiksi tutkijapalavereissa osatehtävän kolme loppuun saattamiseksi. * * * Raportin rakenteella on pyritty mukailemaan selvityksen eri osatehtäviä. Kappaleessa 2 lähestytään aihetta sosiaalisen kuntoutuksen käsitteen määrittelyllä, jota seuraa Tampe-

5 5 (278) reen kaupungin nykytilan kuvaus. Samaan päälukuun on myös yhdistetty analyysi muista pääasiassa Tampereella tehdyistä selvityksistä. Kappale 3 on varattu hyville käytännöille. Ensimmäisessä alaluvussa esitetään viitekehys hyvien käytäntöjen valinnalle, jäsentämiselle ja asemoitumiselle ja tätä seuraa hyvien käytäntöjen esittäminen kokoamana. Varsinaiset hyvät käytännöt (16-kohtaiset kuvaukset) on esitetty liitteenä. Kappale 4 käsittää sekä toimijoiden esittämät kehittämisehdotukset että tutkijoiden omat suositukset aineiston pohjalta. Myös suosituksissa on viitteet hyviin käytäntöihin, joita suositus sivuaa tai joista se on peräisin (liite).

6 6 (278) 2. SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITTEENÄ JA KÄYTÄNTÖNÄ 2.1. Käsitteen määrittely Sosiaalista kuntoutusta on määritelty eri yhteyksissä ainakin 1960-luvun alusta asti (Haimi & Hurme 2007, 40) 1. Tuolloin sosiaalinen kuntoutus nähtiin ajan hengen mukaan ympäristöjen kautta ja pohdittiin, kuinka niitä voitaisiin muuttaa sopivammiksi kuntoutujille tai pikemminkin vammaisille, sillä sosiaalista kuntoutusta tarkasteltiin tuolloin vammaislainsäädännön piiriin kuuluvien ihmisten näkökulmasta. Teoreettisesti sosiaalisen kuntoutuksen termiä on määrittänyt Pasi Valtee, joka erotteli sosiaalisen kuntoutuksen käsitteen neljään eri osaan: 1) sosiaalisen kuntoutuksen subjektina on julkinen valta, 2) sosiaalisen kuntoutuksen teot ovat yleisiä yhteiskuntapoliittisia tekoja, joten ei voida puhua sen omista teoista, 3) sosiaalisen kuntoutuksen kohteena ovat yksilöt, joilla on toiminnallisia rajoitteita tai joiden kohdalla ilmenee toiminnallisten häiriöiden uhkaa ja 4) sosiaalisen kuntoutuksen viimesijaisena tavoitteena on hyvinvointi nimenomaan toiminnallisessa mielessä. Valtee tiivistää termin määritelmän seuraavasti: Sosiaalinen kuntoutus on yhteiskuntapoliittisten tekojen, palvelujen, toimenpiteiden ja menetelmien sovellutuksia määrittävä metodologinen periaate, jonka läpikäyvänä tavoitteena on inhimillisessä käytännössä ilmenevien toiminnallisten rajoitteiden synnyn estäminen ja niiden poistaminen tai vähentäminen tavoitteena yksilöllinen hyvinvointi. 2 Sosiaalisen kuntoutuksen kehitys on ollut kaiken kaikkiaan hyvin vähäistä. Tähän voidaan nähdä ainakin kaksi syytä: Ensinnäkin terminä sosiaalinen kuntoutus jättää tilaa monenlaiselle toiminnalle, jonka nähdään edistävän ihmisen toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassa. Toisaalta sosiaalisella kuntoutuksella ei ole tähän saakka ollut lainsäädäntöä tai muutakaan ohjaavaa säännöstöä takanaan. Sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä sosiaalinen kuntoutus on kuitenkin saamassa ensimmäistä kertaa lainmukaisen määritelmän. Lainmukainen määritelmä selkeyttää sosiaalisen kuntoutuksen asemaa osana kuntoutuskokonaisuutta. Sosiaalisen kuntoutuksen odotetaan vastaavan monenlaisiin tarpeisiin. Lakiehdotuksen mukaan sosiaalista kuntoutusta järjestettäisiin ihmisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi sekä avuksi lähisuhde- ja perheväkivaltaan ja äkillisiin kriisitilanteisiin. Sosiaalihuoltolain uudistuksen arvioidaan astuvan voimaan vuonna Uudistuva sosiaalilaki ei kuitenkaan riitä sosiaalisen kuntoutuksen yksityiskohtaiseen määrittelyyn, vaan sisällöt syntyvät kuntoutujakohtaisesti asiakkaan ja asiantuntijoiden yhteistyöllä. Myös lakiesityksen mukaan sosiaalisen kuntoutuksen sisältö sovitetaan yksilöllisesti kuntoutujan elämäntilanteeseen. Sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toteutuksessa tunnusomaista on, että asiantuntijat asettuvat asiakkaittensa kanssa verkostosuhteisiin ja monien toimijoiden leikkauspisteisiin. 1 Haimi, Tea & Hurme, Jaana (2007) Sosisaalisen kuntoutuksen käsite 1950-luvulta nykypäivään. Käsitehistoriallinen tarkastelu sosiaalisen kuntoutuksen käsitteestä. 2 Valtee, Pasi (1977) Sosiaalisen kuntoutuksen käsitteen määrittelyä. Sosiaalisen kuntoutuksen käsite erään viitekehyksen valossa. s. 33

7 7 (278) Tämä edellyttää dialogisuutta, yhteyksien rakentamista ja useiden näkökulmien yhteensovittamista (Rajavaara & Karjalainen 2012) 3. Sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus on kunnan sosiaalihuollon vastuulla. Sosiaalista kuntoutusta toteuttaessa se toimii yhteistyössä mm. terveydenhuollon, työ- ja elinkeinotoimen, opetustoimen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Käytännössä sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteet ovat suurin piirtein samat kuin kaikella muullakin kuntoutuksella, ihmisen itsenäisen selviytymisen ja yhteiskuntaan osallistumisen tukeminen. Tavoitteet ovat yhteneväisiä myös työelämäosallisuutta tukevan toiminnan kanssa. Joskin voidaan ajatella, että työelämäosallisuutta tukevassa toiminnassa asiakkaan työhön tai koulutukseen pääsy on jo lähempänä oleva tavoite kuin sosiaalisessa kuntoutuksessa. Esimerkiksi kuntouttava työtoiminta voi painottua sosiaaliseen kuntoutuksen tai työelämäosallisuuden lisäämiseen, riippuen sille asetetuista asiakas- ja toimijalähtöisistä tavoitteista ja sisällöistä. * * * Tampereen kaupungilla käytettävissä olevat käytännöt ja vallitseva ajattelutapa sosiaalisen kuntoutuksesta nähdään yhtenevän hyvin edellisen kappaleen määritelmien kanssa. Toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa ja haastatteluissa sekä taustamateriaaleissa 4 viitataan usein valmisteilla olevaan sosiaalihuollon lainsäädännön uudistukseen tarpeisiin määritellä sosiaalinen kuntoutus. Tällä määrittelyllä toivotaan erityisesti selkeämpää linjausta kaupungin velvoitteisiin esimerkiksi valtion ja kuntien välillä. Myös kaupungin sisäisille rajauksille ja työnjaoille näyttäisi olevan edelleen tarvetta käsitteiden määrittelyjen kautta. Tehtävässä selvitystyössä sosiaalisen kuntoutukseen sisään on katsottu kuuluvaksi Tampereella sekä sosiaalinen kuntoutus että työelämäosallisuutta tukeva toiminta. Näiden keskinäinen suhde on myös määritelty nk. porrasajattelun mukaisesti siten, että asiakas voi edetä sosiaalisen kuntoutuksen palveluista työelämäosallisuutta tukevaan toimintaan ja siitä joko kunnan tai TE-hallinnon järjestämiin työllisyydenhoidon palveluihin. 3 Rajavaara, Marketta & Karjalainen, Vappu (2012) Sosiaalinen kuntoutus lakisääteiseksi - mikä muuttuu? 4 mm. TRE 173/ /2013 Hankinnan taustaa - liitedokumentti

8 8 (278) 2.2. Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila Tampereella Sosiaalista kuntoutusta tarvitsevien asiakkaiden kuvailu Tampereella. Yksiselitteistä tilastollista tunnuslukua sosiaalista kuntoutusta tarvitseviin asiakkaisiin on mahdotonta antaa. Tässä selvityksessä pääfokus oli niin kutsutun sosiaalisen kuntoutuksen keinoin työelämäosallisuuteen kuntoutettavissa kohderyhmissä. Jotakin suuntaa tästä kohderyhmästä antaa pitkään työttömien olleiden kohderyhmä ja sen sisältä erityisesti ne henkilöt, jotka ovat niin kutsuttuja passiivituensaajia. Yli 500 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden joukko on kuntataloudellisesta näkökulmasta kiinnostava, sillä kunta joutuu maksamaan puolet näiden henkilöiden työmarkkinatuesta eli keskimäärin vajaat 350 euroa / henkilö / kuukausi. Tampereella oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 5269 eri henkilöä, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella työmarkkinatukea yli 500 päivältä. Vastaava luku vuonna 2011 oli Kuukausitasolla (niin kutsuttu poikkileikkausvolyymi) henkilömäärät ovat hieman pienempiä, esimerkiksi: heinäkuussa maaliskuussa heinäkuussa maaliskuussa heinäkuussa maaliskuussa lähde: Kelan tilastot internetissä, Kelasto 5. Tilastoista huomaa selkeän taitekohdan vuoden 2012 lopusta, josta lähtien asiakasmäärät ovat lähteneet selvään kasvuun. Suurimpana syynä on kasvanut virtaus pitkäaikaistyöttömyyteen vuoden 2008 lopussa käynnistyneen taantuman ja heikon talouskasvun seurauksena 6 Ryhmänä yli 500 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saavat eivät kuitenkaan missään tapauksessa piirrä tarkkaa kuvaa sosiaalisen kuntoutuksen asiakastarpeen omaavien kokonaisvolyymeistä. Asiakasmäärissä ei näy esimerkiksi henkilöt, jotka ovat vain perustoimeentulon (toimeentulotuen) varassa. Toisaalta pitkä työttömyys ei välttämättä tarkoita sosiaalisen kuntoutuksen tarvetta. Tästä johtuen kuvaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarpeista tarkennettiin selvitystyön edetessä asiakasohjauksen parissa työskenteleville ammattilaisille kohdennetulla kyselyllä. Kysely lähetettiin 29 ammattilaiselle ja vastaus saatiin yhteensä 9 henkilöltä, jotka kaikki työskentelivät Tampereen kaupungin organisaatiossa: kaksi vastaajaa perusturvan työntekijöitä, kaksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaajia ja viisi muita asiakastyön ammattilaisia työelämästä työttömäksi jääneiden osalta virta työmarkkinatuen 500 ryhmään voi kestää neljäkin vuotta: ensin esimerkiksi 2 vuotta ansiosidonnaisen piirissä ja sitten työmarkkinatuella.

9 9 (278) Otos oli varsin edustava (31 %). Vastauksia saatiin henkilöiltä, jotka ennalta tiedettiin edustavan hyvin kohderyhmää. Myös vastaajien edustavuus asiakkaisiin nähden oli hyvä: kysyttäessä kuinka suurta asiakaskuntaa ko. henkilö edusti, vastaukset vaihtelivat välillä. Vastauksien painotus perustui asiakasmääriin. Kun kaikkien vastaajien asiakkaat lasketaan yhteen, määrä oli lähes 950. Ohjaustyön ammattilaiset arvioivat, että 235 henkilöä kaikista yhteensä noin 950 henkilöstä tarvitsisi sosiaalisen kuntoutuksen palveluita. Tämä vastaa noin 25 % kohderyhmästä. Näistä 235 henkilöstä ammattilaiset arvioivat, että noin 30 % olisi kuntoutettavissa aina työelämään saakka, noin 37 % etenemistä työelämään ei voida pitää varmana, mutta seuraava todennäköinen palvelu löytyy työllisyydenhoidon piiristä (esimerkiksi Tampereen kaupunki työllisyydenhoidon palveluyksikkö TYPA (ml. työvoiman palvelukeskus tai TEtoimisto). Noin 33 % osalta vastaajat arvioivat, että eteneminen työllisyydenhoidon palveluihin on epätodennäköistä. 7 Kun edellä kuvattuja tunnuslukuja ja ammattilaisten arvioita käyttää pohjana, voidaan laatia tilastoja tarkempi kuva sosiaalisen kuntoutuksen palveluita tarvitsevien asiakkaiden määristä ja etenemispotentiaalista. Lähtömuuttujana on käytetty työmarkkinatukea yli 500 päivää saaneiden osuutta, jotka eivät ole aktiivitoimenpiteissä 8. Kuva 1: Arvio sosiaalisen kuntoutuksen asiakasmääristä ja potentiaalista työmarkkinatuen saajien joukosta. Tilanne 7/ Kyselyn tuloksena saatua tietoa voidaan pitää melko luotettavana: Innolink on toteuttanut esimerkiksi Pohjois-Pirkanmaan kaikissa kunnissa, Huittisissa sekä Kokkolassa vastaavalla metodilla kyselyitä ammattilaisille ja näissä vastausten vaihteluväli on: kuntoutettavissa työmarkkinoille %, kuntoutava työtoiminta on toimintakykyä ja sosiaalisia suhteita ylläpitävää mutta työllistäminen on epätodennäköistä %, kuntouttava työtoiminta väärä toimenpide (parempi esim. sairaseläke), n %. Myös selvityshenkilö Tarja Filatovin raportissaan (TEM raportteja 7/2013 käsittelee tätä ilmiötä tunnistaen, että aktiivisen työvoimapolitiikan seurauksena on syntynyt nk. pitkäaikaisaktivoinnin työmarkkinat, jossa valtaosa aktivoiduista asiakkaista kiertää toimenpiteiden ja työttömyyden väliä). 8 On huomattava, että sosiaalisen kuntoutuksen palvelu ei automaattisesti muuta aktivointistatusta vaan henkilö voi olla edelleen työttömyyden perusteella etua saava.

10 10 (278) Nykyisiä palvelupolkuja Tampereen kaupungilla on asiantuntijahaastattelujen perusteella tunnistettavissa yksi selkeämpi palvelupolku, jota pitkin asiakasta pyritään sosiaalisen kuntoutuksen kautta siirtämään työllisyyspolulla eteenpäin. Polku on kuvattu alla. Kuva 2: Tampereen kaupungin yksi palvelupolku Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmäpalvelu tavoittaa tällä hetkellä kaikkein haastavimmat asiakkaat. Ryhmäpalvelua tuotetaan virallisesti kuntouttavana työtoimintana noudatellen pääasiassa sen minimitavoitteita (1 päivä viikossa, 4 tuntia päivässä). Tämä edellyttää, että asiakkailla on voimassa oleva aktivointisuunnitelma, jonka tekemiseen osallistuvat aina kunnan ja TE-hallinnon viranomaiset sekä asiakas itse. Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnan jälkeen osa asiakkaita etenee työelämäosallisuutta tukevaan kuntouttavaan työtoimintaan. Tämä palvelu on TYPAn alla ja tuotteistettu eri kohderyhmille sopivaksi. Asiakas voi aloittaa kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä, aloitusryhmäpalvelussa, tai yksilöllisesti työtoiminnan ja yksilöohjauksen yhdistelmänä. TYPA on Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon yksikkö, joka vastaa päätuottajana kaikista Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluista laitoshoidon teknisen yksikön työllistämistoimintaa lukuun ottamatta. Työelämäosallisuutta tukevasta kuntouttavasta työtoiminnasta on edelleen yhteydet ja moniammatillinen palvelu kohti työelämää TYPAn toimesta. Luonnehdinnoissa palvelupoluista saadaan viitteitä myös siitä, että varsinaisessa sosiaalisen kuntoutuksen vaiheessa asiakkaille tuotetaan muita sosiaalisen kuntoutuksen palveluja, kuten päihdepalveluja. Myös työllisyydenhoidon palveluiden alla (kuntouttava työtoiminta, TYPAn muut työllisyyttä edistävät palvelut) on useita sosiaaliseen kuntoutukseen läheisesti liittyviä palveluita sekä näiden palveluiden koordinointia. Sosiaalisen kuntoutuksen nykytilaa ja nykyisiä palveluita on koottu yhteen talousarviosta, tilaajan vuosisopimuksesta tilaajien ja tuottajien välisistä palvelusopimuksista sekä tarkentavilla haastatteluilla 9 9 Suunnittelupäällikkö Maritta Närhi, Päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen palvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen.

11 11 (278) * * * Tampereen kaupungin vuoden 2013 talousarviossa sosiaalisen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentuloturvan palvelut, maahanmuuttajapalvelut, pakolaisten kotouttava toiminta ja sosiaalinen kuntoutus. Palveluiden tavoitteena on edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityisenä painopisteenä ovat heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden toimintakyvyn ja elämänhallinnan edistäminen (Talousarvio 2013, s. 100). Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan (TETOLA) vuosisuunnitelmassa on määritelty vielä tarkemmin, että aikuissosiaalityön palvelut sisältävät sosiaalista kuntoutusta kuntouttavana työtoimintana (Tilaajan vuosisuunnitelma, s. 18). Tavoitteena vuonna 2013 on toimeentulotuen osalta pysyä lain määräämissä käsittelyajoissa. Tavoitteeksi on määritelty sosiaalityön osalta kehittää prosesseja asiakaslähtöisiksi ja asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Työttömien terveystarkastuksia järjestetään ja toimintamallia tarkennetaan sekä kehitetään vuonna Sosiaalista kuntoutusta kuntouttavana työtoimintana tarjotaan 500 päivää työttömänä olleille ja toimintaa kehitetään vuonna 2013 niin, että siitä muodostuu toimivia palveluketjuja TYPAn palveluiden kanssa. Palvelu Tilaaja Tuottajat 1000 aikuissosiaalityö TETOLA kaupunki toimeentuloturvan palvelut TETOLA kaupunki maahanmuuttajapalvelut TETOLA kaupunki 979 mielenterveys- ja päihdepalvelut TETOLA kaupunki, ostopalvelut sosiaalinen kuntoutus TETOLA kaupunki, ostopalvelut talous- ja velkaneuvonta TETOLA kaupunki, ostopalvelut 268 toimeentulotuki TETOLA kaupunki Työllisyydenhoidon palvelut ja Laitoshoidon OSELA TYPA teknisen yksikön palkkatu- kityöllistäminen Taulukko 1: Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja Tampereen kaupungin tilauksessa (avustuksia ei ole sisällytetty summiin) Sosiaalisen kuntoutuksen osa-alueista päihde- ja mielenterveyskuntoutus on osa mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilausta, jonka kokonaisuus on noin 30 miljoonaa euroa. Tilauksessa ei ole erikseen määritelty pitkään työttömänä olleiden ryhmätoiminnan eikä nuorten yksilöllisen ohjaus- ja neuvontapalvelun tilauksen suuruutta. Tampereen kaupungin osaamis- ja elinkeinolautakunnan (OSELA) tilauksessa työllisyydenhoidon palveluihin kohdistetaan vuonna 2013 noin 7 miljoonaa euroa ja strategisiksi tavoitteiksi on määritelty hyvinvointierojen kaventuminen, työllisyystilanteen parantuminen, seudullisten palveluiden ja toimintojen lisääminen sekä työllisyydenhoidon palveluiden vai-

12 12 (278) kuttavuus hyvällä tasolla. Tampereen työtoiminnan vaikuttavuuden tavoitetasoksi on asetettu, että 35 % palvelun päättäneistä asiakkaista etenee palveluprosessissa.

13 13 (278) Tilaaja-tuottaja -malli ja sosiaalinen kuntoutus Tampereen kaupunki on erottanut palvelujen tilaamisen ja tuottamisen toisistaan. Tilaajatuottaja -mallilla on pyritty uudistamaan kaupungin palvelujärjestelmää. Mallin tavoitteiksi on Tampereella määritelty poliittisen ohjausjärjestelmän uudistaminen, palvelutuotteen laadun ja hinnan näkyväksi tekeminen, omien tuotanto-organisaatioiden kehittäminen, vaihtoehtoisten palvelutuotantotapojen hyödyntäminen sekä käytännön johtamistyön uudistaminen. (Stenvall & Airaksinen 2009, 22.) Tilaajina toimivat Tampereella seuraavat lautakunnat: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta (Stenvall & Airaksinen 2009, 23.) Lisäksi vuoden 2011 alussa toimintansa aloitti seudullinen joukkoliikennelautakunta, joka toimii seudun kuntien yhteisenä joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Tampereen kaupunginvaltuuston ja hallituksen alaisuudessa (Koski 2013). Kaupungin itse tuottamat hyvinvointipalvelut on organisoitu kuudeksi tuotantoalueeksi: Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat avopalvelut, laitoshoito ja erikoissairaanhoito ja sivistyspalveluja tuottavat päivähoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Tuotantoalueita johtavat kaupunginvaltuuston valitsemat 7-jäseniset johtokunnat ja johtokuntien valitsemat tuotantojohtajat. (Koski 2013). Sosiaalisen kuntoutuksen piiriin kuuluviksi luettavia palveluja tilaavat terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta sekä osaamis- ja elinkeinolautakunta. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessiin kuuluvat ennaltaehkäisevät palvelut, perusterveydenhuollon avopalvelut, sairaalapalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen palvelut ja vammaispalvelut. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat ammatillinen koulutus, lukiokoulutus ja elinkeino- ja työllisyyspalvelut. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiksi luettavia palveluja sisältyy edellä mainituista palvelukokonaisuuksista päihde- ja mielenterveyspalveluihin, sosiaalisen tuen palveluihin ja työllisyydenhoidon palveluihin.

14 14 (278) Kuva 3: Sosiaalisen kuntoutuksen osa-alueita ja Tampereella käytössä olevia palveluita (punainen). (lähde: TRE 173/ /2013 Hankinnan taustaa liitedokumentti) Kuvan keskelle on aseteltu käsite sosiaalinen kuntoutus ja siitä piirtyy sekä sinisiä että punaisia osa-alueita. Punaiset osa-alueet ovat jo tällä hetkellä Tampereen kaupungin terveyttä ja toimintakykyä edistävän lautakunnan palvelutilauksessa olevia sosiaalisen kuntoutuksen alle katsottuja palveluita. Kuvaan on onnistuneesti hahmotettu se miten Tampereen kaupungissa sosiaalinen kuntoutus jäsennetään ja miten se myös käytännössä ilmenee. Tunnusomaista on palvelulähtöinen määrittely sosiaaliseen kuntoutukseen: Pyrkimys on ollut yhtäältä määritellä ne palvelut, jotka ovat sosiaalista kuntoutusta ja toisaalta taas ne jotka eivät sosiaalista kuntoutusta olisi. Erityisesti työllisyydenhoidon palveluissa korostuu pyrkimys pois sosiaalisen kuntoutuksen palvelukentältä. Kappaleessa 3.1 (Lähestymistapoja hyviin käytäntöihin) käsitellään selvitystyön tutkijoiden itse kehittämää mallia, jonka alkuperäinen tarkoitus oli toimia viite- ja arviointikehyksenä hyvien käytäntöjen kuvaamisessa. Tämän tehtävän lisäksi malli osoittautui todelliseksi vaihtoehdoksi myös määritellä sosiaalista kuntoutusta. Mallin lähestymistapa haastaa vallitsevaa ajattelutapaa sosiaalisesta kuntoutuksesta Tampereella. Mallin avulla voidaan myös liittää suositukset sosiaalisen kuntoutuksen erilliskäytännöistä osaksi isompaa viitekehystä ja edelleen arviointiin rakenteellisemman uudistuksen tarpeellisuudesta.

15 15 (278) 2.3. Aiemmin Tampereella tehtyjen kyselyjen yhteenveto Tampereella on tehty aikaisemmin muutamia selvityksiä liittyen sosiaalisen kuntoutuksen eri osa-alueisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelman mukaisen SOS -hankkeen puitteissa on tehty asiakastyytyväisyyskyselyitä Aikuissosiaalityön sosiaaliasemalla, uusien asiakkaiden Sarviksella sekä Toimeentulotuen yksikössä. Lisäksi hanke on toteuttanut työntekijäkyselyn edellisten yksiköiden työntekijöille. Tampereella on tehty myös selvitys liittyen Tampereen kaupungin ja TE-toimiston Asiakasohjauspilottiin, jota toteutettiin Neljäs kohta tarkastelee laajempaa, kolmannen sektorin, eli järjestöjen toteuttamaa sosiaalista kuntoutusta. Tässä kappaleessa esitetään edellä mainituista selvityksistä yhteenvedot ja keskeiset tulokset. SOS hanke Tampereella SOS hanke (Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin) oli sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama, Kaste ohjelman alainen kaksivuotinen ( ) aikuissosiaalityön kehittämishanke. Hankkeen keskiössä oli asiakkaiden osallisuus ja monet eri keinot saada asiakas mukaan sosiaalipalveluiden kehittämiseen. SOS -kehittämishankkeen tavoitteena on edistää aikuissosiaalityön palveluiden käyttäjien hyvinvointia lisäämällä heidän osallisuuttaan aktivoivan ja kuntouttavan aikuissosiaalityön keinoin. Tampereella tavoitteena oli asiakkaan osallisuuden lisääminen, jotta asiakas saa oikea-aikaiset ja laaja-alaiset palvelut tarpeidensa pohjalta (www.soshanke.fi/28). Hanke toteutti asiakastyytyväisyyskyselyn mm. Tampereen Toimeentulotuen yksikössä kesällä Otoksen koko oli 209. Vuonna 2011 Toimeentulotuen Kuusikkoraportin mukaan Tampereella toimeentulotukea haki kotitaloutta joissa oli yhteensä asiakasta (Tuominen ym. 2013, 3) 10. Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan suurin osa Toimeentulotuen yksikön asiakkaista oli täysin tai jokseenkin tyytyväinen siihen, että voi hakea toimeentulotukea kirjallisesti. Moni kaipaisi myös mahdollisuutta hakea toimeentulotukea sähköisesti. Suurin osa asiakkaista ymmärsi toimeentulotukipäätöksensä ja osasi toimia nykyisen järjestelmän parissa. Kyselyn perusteella suurin osa asiakkaista sai toimeentulotuen yksiköstä hyvää ja toimivaa palvelua. Kritiikkiä herätti liian pitkä käsittelyaika ja henkilökohtaisen palvelun vähyys. Asiakkaat kaipaisivatkin henkilökohtaista palvelua ja haluaisivat mahdollisuuden tavata työntekijää kasvotusten. Huolestuttavaa on myös se, että neljännes vastaajista ilmoitti hakeneensa toimeentulotukea yhtäjaksoisesti yli neljä vuotta. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi sosiaaliturvan muodoksi, eikä sen siten pitäisi olla pitkäaikainen tukimuoto. Moni asiakas koki nykyisen toimeentulotuen järjestelmän raskaaksi ja heillä on vaikeuksia ymmärtää toimeentulotuen hakuohjeita ja päätöksiä. Epäselvissä tilanteissa selvästi suurin osa oli yhteydessä Toimeentulotuen yksikköön puhelimitse. Puhelinpalvelut saivat kyselyssä kritiikkiä siitä, ettei linjoille pääse läpi ja puhelinajat ovat liian lyhyet. Huomattava osa oli silti hyvin tyytyväinen puhelinpalveluun. Läpi kyselyn onkin havaittavissa ristiriitaa mo- 10 Tuominen, Tuula, Heikkilä, Katriina, Kukkasniemi Marianne, Laakso Tuula ja Pietilä Samuli (2013), Asiakastyytyväisyyskysely Tampereen Toimeentulotuen yksikössä 2012.

16 16 (278) nissa vastauksissa: osa vastaajista koki saavansa erinomaista palvelua samassa kohtaa missä muu osa taas negatiivista palvelua (emt). Toimeentulotuen hakuprosessia pitää jatkossa kehittää siten, että sähköinen asiointi tulee mahdolliseksi. Vaikka suurin osa kyselyyn vastanneista koki osaavansa toimia järjestelmän parissa, koettiin järjestelmä nykymuodossaan liian raskaaksi. Hakuprosessiin liittyvät ohjeet ja päätösten perusteet tulisi olla helpommin ymmärrettävissä. Myös päätöksentekoaikoja pitäisi saada lyhemmäksi siten, että ne pysyvät laissa säädetyn maksimiajan puitteissa. SOS hankkeen työntekijäkysely SOS-hankkeen vuonna 2011 toteuttamassa kyselyssä selvitettiin sosiaalityön ja toimeentulotukityön tilaa hankekunnissa. Kyselyiden vastauksista teki koonnin ja raportin Seinäjoen ammattikorkeakoulun yliopettaja Timo Toikko. Raportti perustuu hankekuntien sosiaalitoimistossa työskentelevän henkilökunnan näkemyksiin. Raportin tarkoitus oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi sosiaalityön kehittämistoiminnassa sekä alueellisesti että paikallisesti. Raportti perustuu SOS-hankkeen laatimaan kyselylomakkeeseen, jonka avulla on kerätty kuntien sosiaalitoimistojen henkilöstöltä näkemyksiä aikuissosiaalityöstä. Aineisto (N=141) kerättiin sähköisesti neljältä eri alueelta, joista koonnissa käytettiin nimitystä Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Päijät-Häme. Sosiaalitoimistojen henkilökunta muodostui kolmesta pääryhmästä: sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja etuuskäsittelijä (Toikka 2013, 2-3) 11. Selvityksen mukaan aikuissosiaalityön työntekijöiden kyky vastata asiakastilanteisiin näyttää kaiken kaikkiaan vahvalta. Aikuissosiaalityön osaamisen ydinalueita ovat elämänhallintaan, asunnottomuuteen, taloudellisiin vaikeuksiin ja työllistymiseen vastaaminen. Aikuissosiaalityön toinen osaamisalue muodostuu fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä akuuttien kriisitilanteiden ja päihteiden käytöstä aiheutuvien ongelmien ratkaiseminen, mutta tällä alueella osaaminen ei ole niin vahvaa kuin ydinosaamisalueella (emt, 24). Yleisellä tasolla sosiaalitoimiston asiakkaiden katsotaan vastaajien mielestä saavan varsin hyvää palvelua. Sosiaalityöntekijöillä on sosiaaliohjaajia positiivisempi näkemys asiakkaiden saamasta palveluista. Päätösorientaatio liittyy muita positiivisempaan näkemykseen asiakkaiden saamasta palvelusta. Vastaajista hieman yli puolet arvioi, että asiakas pystyy vaikuttamaan palveluunsa. Toisaalta asiakkaiden ääni ei kuitenkaan kuulu, eikä palvelun tasa-arvoisuus ei näytä vahvalta (emt 25 33). Asiakasosallisuuden arvioidaan toteutuvan parhaiten suunnitelmien tekemisessä ja eniten parannettavaa nähdään palveluiden kehittämisessä. Päätösorientaatioon liittyy muita orientaatiota positiivisempi arvio osallisuuden toteutumisesta. Menetelmällinen orientaatio ja asiakasverkosto-orientaatio ovat yhteydessä muita kriittisempään arvioon asiakkaiden osallisuuden toteutumisesta (emt 34 41). Asiakasohjauspistepilotti (AKSU) 11 Toikka, Timo (2013) Aikuissosiaalityön tila. SOS hankkeen työntekijäkyselyn tulokset.

SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ

SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ Mikko Kesä Riitta Kinnunen Mika Ala-kauhaluoma Anna Laiho Jan-Erik Müller Minna Joutsen Kumppaneinaan: SELVITYKSEN TAUSTAT Tavoitteena kartoittaa sosiaalisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Kuntaliitto yhteistyön tukena

Kuntaliitto yhteistyön tukena Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ TIIVISTELMÄ. Mikko Kesä, Riitta Kinnunen, Mika Ala-kauhaluoma, Anna Laiho, Jan-Erik Müller, Minna Joutsen

SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ TIIVISTELMÄ. Mikko Kesä, Riitta Kinnunen, Mika Ala-kauhaluoma, Anna Laiho, Jan-Erik Müller, Minna Joutsen SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ TIIVISTELMÄ Mikko Kesä, Riitta Kinnunen, Mika Ala-kauhaluoma, Anna Laiho, Jan-Erik Müller, Minna Joutsen Taustat Selvitystyön tavoitteena oli kartoittaa sosiaalisen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen Aikuissosiaalityön päivät 25.1.2017 Lahti Palvelupäällikkö Tuula Kähäri ja sosiaaliohjaaja Henna Nousiainen (Eksote)

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa

Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen 14.9.2017 Seinäjoki Kuntakysely Julkaisu THL.n verkkosivuilla: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-jaasiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sosku/sosiaalinenkuntoutus/kuntakysely

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA KOLMAS SEKTORI

KUNTOUTUS JA KOLMAS SEKTORI KATSAUS TIMO SAARINEN MIKKO HENRIKSSON MIKA ALA-KAUHALUOMA KUNTOUTUS JA KOLMAS SEKTORI Selvitys järjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden työikäisille kohdennetuista kuntoutustoiminnoista Johdanto Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Jyväskylä SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat

Lisätiedot

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Erikoistutkija, VTT, KM Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kuntoutussaatio.fi Kuntoutusakatemia 12.12.2013 Messukeskus, Helsinki 13.12.2013

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen

Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen 9.1.2014 Kommentteja NAV-malliin Uudistuksen toimeenpanon haasteet

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?

Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä

Lisätiedot

Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko

Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla Päivi Saukko 04.10.2017 Etelä- Pohjanmaa Evijärvi KESKI-POHJANMAA Kauhava Lappajärvi Vimpeli POHJANMAA Isokyrö Alajärvi Lapua Soini Kuortane Ilmajoki Seinäjoki KESKI-SUOMI

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Osallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017

Osallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017 Osallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017 Toimintakyvyn ulottuvuudet Fyysinen ulottuvuus: - arkielämään

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari

Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari 20.9.2017 Työllisyys Anne Huotari Työllisyysasiantuntija/TYP-johtaja Kajaanin ja Kainuun työttömyysaste 2015-7/2017 20 18 16 18,2 17,4 14 12 13,4 10 8 6 Kajaani Kainuu

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen

Lisätiedot

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö Työelämäkokeilu Porissa 1.8.17-31.12.18 Jenni Ketonen, TYP-päällikkö Työelämäkokeilun kohderyhmä Projektin kohderyhmä eri kuin työelämäkokeilun kohderyhmä. Työelämäkokeilua järjestetään kuntouttavan työtoiminnan

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI TE-palvelut aina saatavilla VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI 29.3.2017 Eija Sokero Palvelujohtaja Te-palvelut Lappi TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista

Lisätiedot

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ILOA VANHEMMUUTEEN KEHITTÄJÄVERKOSTO 16.12.2015 MERVI MAKKONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ESITYKSEN SISÄLTÖ Perustiedot sosiaali- ja perhepalveluista

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski VAMMAISPALVELULAKI 8 b Päivätoiminta 8 c Henkilökohtainen apu KEHITYSVAMMALAKI 2 : kohta 3) tarpeellinen ohjaus sekä 4) työtoiminnan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot