SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ TIIVISTELMÄ. Mikko Kesä, Riitta Kinnunen, Mika Ala-kauhaluoma, Anna Laiho, Jan-Erik Müller, Minna Joutsen
|
|
- Juuso Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ TIIVISTELMÄ Mikko Kesä, Riitta Kinnunen, Mika Ala-kauhaluoma, Anna Laiho, Jan-Erik Müller, Minna Joutsen Taustat Selvitystyön tavoitteena oli kartoittaa sosiaalisen kuntoutuksen nykyiset palvelut, palvelutarpeet ja vajeet Tampereen kaupungin alueella sekä etsiä ja kuvata valtakunnallisesti hyviä käytäntöjä sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä pääasiassa Tampereen kokoluokan kaupungeista sekä Suomesta että Euroopasta. Lisäksi selvitystyössä annetaan selvitettyyn aineistoon ja selvitystyön tuottajan analyysiin pohjaten suosituksia Tampereen kaupungille tilattavien sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen järjestämisestä. Selvitystyön teettäminen sisältyy Työ- ja elinkeinoministeriön ja Tampereen kaupungin yhdessä rahoittamaan Tampereen kaupungin työllisyyden kuntakokeiluun ja siinä palvelujen kehittämisen osaalueeseen. Selvitystyö toteutettiin kolmen toisiaan täydentävän osatehtävän kautta. Nämä osat olivat: Osa 1. i) Sosiaalisen kuntoutuksen nykyisten palveluiden kuvaaminen ii) Palvelutarpeiden ja vajeiden sekä iii) hyvien käytäntöjen selvittäminen Tampereen kaupungin alueella. Osa 2. Sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisen hyvien käytäntöjen etsiminen ja kuvaaminen pääasiassa Tampereen kokoluokan suomalaisissa ja eurooppalaisissa kaupungeissa. Osa 3. Suositukset Tampereen kaupungille tilattavien sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen järjestämisestä Tampereen kaupungissa selvitettyyn aineistoon ja selvitystyön tuottajan analyysiin pohjaten Osatehtävän yksi aluksi kuvattiin sosiaalisen kuntoutuksen nykytila Tampereella, Pääaineiston muodostivat Tampereen kaupungin Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä Työllisyydenhoidon palveluyksikön vuotta 2013 koskevat palvelutilaukset sekä Tampereen kaupungin alueella aiemmin tehdyt selvitykset ja hankeraportit. Osatehtävän kaksi aluksi tilaajan kanssa määriteltiin 10 noin Tampereen kokoluokan vertailukohdekaupunkia Suomesta ja ko. kaupunkien sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tuottajia haastateltiin hyvien käytäntöjen kuvaamiseksi. Lisäksi hyviä käytäntöjä koostettiin jo tehdyistä selvityksistä ja raporteista. Eurooppalaiset hyvät käytännöt koottiin sähköposti- ja puhelinhaastattelujen avulla sekä analysoimalla aiemmin tehtyjä raportteja. SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ - TIIVISTELMÄ 1 / 9
2 Selvitys eteni prosessimaisesti Tampereen sosiaalisen kuntoutuksen nykytilasta ja kehitystarpeista paikallisiin hyviin käytäntöihin ja edelleen muun Suomen ja Euroopan tapaan järjestää sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Selvityksen tulokset koottiin yhtenäisiksi suosituksiksi tutkijapalavereissa osatehtävän kolme loppuun saattamiseksi. Sosiaalisen kuntoutus käsitteenä ja käytäntönä Sosiaalisen kuntoutuksen hyviä käytäntöjä etsivän selvitystyön haasteita olivat sosiaalista kuntoutusta määrittelevän lainsäädännön puuttuminen, sekä selkeä näkemys siitä, ketkä palvelun asiakkaita ovat. Ensimmäiseksi pyrittiin rajaamaan kohderyhmä, josta puhutaan. Kohderyhmänä sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa päädyttiin tarkastelemaan työikäistä väestöä niin kutsutun polkuajattelun mallilla. Tämän mallin mukaisesti sosiaalinen kuntoutus luo edellytyksiä työelämäosallisuuteen ja edelleen työelämään. Tampereen kaupungin vuoden 2013 talousarviossa sosiaalisen tuen palvelukokonaisuuteen kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentuloturvan palvelut, maahanmuuttajapalvelut, pakolaisten kotouttava toiminta ja sosiaalinen kuntoutus. Palveluiden tavoitteena on edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityisenä painopisteenä ovat heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asukkaiden toimintakyvyn ja elämänhallinnan edistäminen Yksiselitteistä tilastollista tunnuslukua sosiaalista kuntoutusta tarvitseviin asiakkaisiin on mahdotonta antaa. Sosiaalisen kuntoutuksen piiriin voidaan laskea ainakin yli 500 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneet ja toimeentulotukea saavat. Kuvaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarpeista tarkennettiin selvitystyön edetessä asiakasohjauksen parissa työskenteleville ammattilaisille kohdennetulla kyselyllä. Kyselyn ja tilastojen yhdistelmänä saatiin tarkempi kuva sosiaalisen kuntoutuksen palveluita tarvitsevien asiakkaiden määristä ja etenemispotentiaalista. Tampereen kaupungissa sosiaalinen kuntoutukselle tunnusomaista on palvelulähtöinen määrittely. Pyrkimys on ollut yhtäältä määritellä palvelut, jotka ovat sosiaalista kuntoutusta ja toisaalta palvelut, jotka eivät sitä ole. Erityisesti työllisyydenhoidon palveluissa korostuu pyrkimys pois sosiaalisen kuntoutuksen palvelukentältä. Tampereen kaupungilla on tunnistettavissa yksi selkeämpi palvelupolku, jota pitkin asiakasta pyritään sosiaalisen kuntoutuksen kautta siirtämään työllisyyspolulla eteenpäin. Polku on kuvattu alla. Kuva 1: Yksi Tampereen kaupungin palvelupoluista SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ - TIIVISTELMÄ 2 / 9
3 Luonnehdinnoissa palvelupoluista saadaan viitteitä myös siitä, että varsinaisessa sosiaalisen kuntoutuksen vaiheessa asiakkaille tuotettaisiin muita sosiaalisen kuntoutuksen palveluja, kuten päihdepalveluja. Myös työllisyydenhoidon palveluiden alla (kuntouttava työtoiminta, TYPAn muut työllisyyttä edistävät palvelut) on useita sellaisia sosiaaliseen kuntoutukseen läheisesti liittyviä palveluita sekä näiden palveluiden koordinointia. Hyvät käytännöt sosiaaliseen kuntoutukseen Selvitystyön tehtävänannossa sekä hyväksytyssä työsuunnitelmassa oli esitetty yhteensä 16 alakohtaa käsittävä luettelo hyvien käytäntöjen kuvaamisesta. Koska työn tavoitteena oli johtaa nykytilan ja hyvien käytäntöjen kuvasten kautta myös suosituksia Tampereen kaupungille, oli selvitystyössä luotava vielä viitekehys, johon hyviä käytäntöjä jäsennetään. Ratkaisuna nähtiin, että pyritään siirtämään asiakas tarkastelun keskiöön. Tämän lähtökohdan mukaan asiakkaan yhtäältä yksilöllinen ja toisaalta kokonaisvaltainen palvelutarve määrittelisi sen voidaanko yksittäinen palvelu katsoa kuuluvaksi sosiaalisen kuntoutuksen piiriin tai miltä osin se tukee näitä tavoitteita. Lähestymistavassa asiakkaan yksilölliseen ja kokonaisvaltaiseen palvelutarpeeseen perustuen sosiaalisella kuntoutuksella pyritään luomaan edellytyksiä ja poistamaan esteitä työelämäosallisuudelta. Malli lähtee myös selkeästä tavoitteenasettelusta: pyrkimys on työelämäosallisuuteen ja sitä kautta edelleen työmarkkinoille. Mallin mukaisesti on joukko sosiaalisen toimintakykyyn ja työelämäosallisuuteen liittyviä yksilöllisiä ja kokonaisvaltaisia valmiuksia ja näistä johdettuja palvelutarpeita, joiden perusteella voidaan ryhmitellä palveluita ja käytäntöjä kuuluvaksi myös sosiaalisen kuntoutuksen piiriin. Malli ei siis yksin kerro sitä mitkä palvelut kuuluvat sosiaalisen kuntoutukseen, vaan tämä arvio pitäisi tehdä asiakaskohtaisesti. Asiakkaan palvelutarpeeseen linkittyy monitasoisia palveluita, jolla voidaan edistää tai poistaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarvetta. Mallilla on useita hyötyjä, jotka ovat edesauttaneet hyvien käytäntöjen etsintää ja erityisesti hyvien käytäntöjen kiinnittämistä osaksi suosituksia. mallin kautta voidaan avarammin tarkastella hyviä käytäntöjä hyvien käytäntöjen lisäksi voidaan hahmottaa paremmin myös nk. osakäytäntöjä, jotka voisivat tukea kokonaisuutta ilman että koko käytäntöä olisi tarve 1:1 kopioimaan tai siirtämään erityisesti eurooppalaisten käytäntöjen osalta tämä on tärkeää. mallin avulla voidaan asemoida palvelut suhteessa toisiinsa ja löytää jatkossa myös optimaalisia palveluekosysteemejä. nk. palvelupolkujen merkitys kirkastuu: kyse ei ole siitä mikä palvelu tuotetaan ensin ja mikä seuraavaksi vaan mikä tai mitkä esteet pitää saada poistumaan ja millä palveluilla nämä saavutettaisiin mallin kautta korostuu ratkaisu- ja asiakaskeskeisyys malli tukee moniammatillista ja verkostomaista palveluntuotantotapaa malli tuo keskiöön asiakasohjauksen merkityksen. SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ - TIIVISTELMÄ 3 / 9
4 Kehittämistarpeet ja suositukset Avainhenkilöhaastatteluissa ja sähköisessä kyselyssä esille nousseita kehittämisteemoja keskeisimpinä olivat koordinaation, monialaisen yhteistyön sekä saumattomien palvelupolkujen kehittäminen. Kehittämisen kolme keskeistä teemaa: 1) palvelupolkujen selkeyttäminen, 2) koordinaatio ja 3) monialainen yhteistyö 1) Avainhenkilöhaastatteluissa tuli esille, että sosiaalisen kuntoutuksen toimintakenttä Tampereella on sirpaleinen ja ohjautuminen palveluihin on epäyhtenäistä. Haastateltujen kokemuksen mukaan osa asiakkaista putoaa kaikkien palveluiden ulkopuolelle. Asiantuntijat kokivat, että palvelut tulisi poluttaa niin, että ne muodostavat asiakkaita voimaannuttavia palveluketjuja ja niiden kautta asiakkaan työkyky voidaan palauttaa. Sähköiseen kyselyyn vastanneista asiantuntijoista yli puolet olivat täysin tai melko eri mieltä siitä, että sosiaalisen kuntoutuksen toimenpiteitä tarjottaisiin oikea-aikaisesti suhteessa asiakkaiden tarpeisiin ja tilanteisiin. 2) Asiantuntijat olivat myös sitä mieltä, että kaikkien työntekijöiden on mahdotonta hallita ja tuntea Tampereen kokoisen kaupungin koko palvelukenttää ja palvelusisältöjä. Uudet sosiaalityöntekijöiden vakanssit ovat tarpeellisia palveluiden koordinointiin lisäämään toimijoiden välistä yhteistyötä ja kehittämään mutkattomampaa palveluohjausta. Vaikka kaikki sosiaalisen kuntoutuksen kyselyyn vastanneet ovat kokeneita sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntijoita, silti vastaajista vain pieni vähemmistö oli sitä mieltä, että käsitys eri toimijoiden rooleista ja vastuista sosiaalisessa kuntoutuksessa oli selkeä. Palveluohjausta toteutetaan eri palvelusektoreilla ja -yksiköissä, jolloin asiakkaan tilanteen tunteva työntekijä toimii vain omalla tontillaan ja vain jossain määrin muihin palveluihin ohjaamisessa. 3) Yksiköiden välistä monialaista yhteistyötä tulisi haastateltujen mielestä lisätä tuntuvasti. Nyt asiakasta koskevat päätökset tehdään hajallaan. Tarvitaan eri palveluiden kokoonjuoksemista : tietoa eri palveluista ja niiden järjestäjistä sekä eri toimijatahojen työntekijöiden kokoontumista asiakaskohtaisesti. Esimerkiksi TE-toimiston, sosiaalitoimiston, Kelan ja terveyskeskuksen sijoittuminen fyysisesti samaan pisteeseen lisäisi yhteistyön jouhevuutta. Myös nettiyhteyksien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä muistutettiin, kun kehitetään toimijoiden yhteistyön käytäntöjä. Palveluiden kehittämisen suuntauksena on niiden keskittäminen suurempiin yksiköihin, millä voidaan parantaa organisaation toiminnan joustavuutta työntekijöiden poissaoloissa sekä hyödyntää työntekijöiden erityisasiantuntemusta. Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat riittävien matalan kynnyksen lähipalveluiden järjestämisestä kaupunginosissa, sillä kaikki asiakkaat eivät tavoita keskitettyjä palveluita. Suositukset Selvityksen suositukset on jäsennetty kaksitasoiseksi: 1) yleiset suositukset, jotka on rakennettu Tampereen nykytilan ja toimijoiden kehittämisehdotusten pohjalta siten, että niihin saadaan myös riittävästi tukea listattujen hyvien käytäntöjen kautta. ja 2) yksittäisiä poimittuja käytäntöjä, joita Tampereen kaupungille voidaan suositella. SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ - TIIVISTELMÄ 4 / 9
5 Suosituksia yleisesti: 1. Taloudellisten raamien huomioon ottaminen palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa: Taloudellisia säästöjä Tampereella on saavutettavissa lyhyellä aikavälillä silloin, kun tuotetaan palveluita vähemmän ja/tai edullisemmin. Tämä yhtälö ei ole välttämättä mahdoton, kun esimerkiksi tarkastellaan sitä, tuotetaanko nyt palveluita oikeisiin asiakastarpeisiin tai voitaisiinko palveluiden tuotantotapoja kehittää ja kilpailua lisätä. Tämä ei kuitenkaan ollut varsinainen tehtävänanto, vaan pikemminkin se, minkälaisia uusia ideoita, käytäntöjä tai konsepteja voitaisiin tunnistaa ja suositella sovellettavaksi uusina palveluina. Viitekehys uusien palveluiden sovittamisesta taloudellisesti realistiseen viitekehykseen on tällöin: onko uusilla palveluilla löydettävissä suurempia säästöjä toisaalta tai esimerkiksi voidaanko nähdä palveluiden pitkäkestoisempia vaikutuksia tai palvelutarpeiden poistumista. luoko palvelu suoria taloudellisia säästöjä Kuntien mielenkiinto on kohdistunut viimeisten vuosien aikana nk. Kela-maksun pienentämiseen (kutsutaan myös työmarkkinatuen kuntaosuudeksi tai jopa sakkomaksuksi). Kyse on summasta, jonka kunta joutuu maksamaan yli 500 pv työmarkkinatukea saaneista, joille ei ole kyetty järjestämään aktivointitoimenpiteitä esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa. Summa on 50 % työmarkkinatuesta eli noin 350 euroa / kk / henkilöä. Summa on ollut nousussa Tampereella. Työmarkkinatuen uudistus toteutettiin siten, että kokonaissumma, jolla kunnat joutuivat osallistumaan työmarkkinatukimenoihin tasattiin toimeentulotuen valtionosuusjärjestelmän kautta. Ennakkoarviot vuoden 2013 työmarkkinatuen kuntaosuudesta Tampereelle antavat kuntatalouden näkökulmasta selkeän suunnan myös uusille suositeltaville toimenpiteille. Hyvin todennäköisesti Tampereen kaupungin nettokustannusrasitteen negatiivinen kehitys jatkuu, ja huolimatta jo lisääntyneistä aktivointimääristä esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa, asiakasvalumat pitkäaikaistyöttömyyteen jatkavat todennäköisesti kasvuaan. Siten kriittisintä olisi löytää taloudellisesti toteuttamiskelpoisia aktivointitoimenpiteitä, joilla työmarkkinamenoosuutta saadaan samanaikaisesti hillittyä. Muuten riskinä voi olla jopa se, että nykyisiä palveluita joudutaan heikentämään ja allokoimaan rahaa maksuosuuksiin. Taloudellinen liikkumavaraa, jolla kustannusneutraalia aktivointipalvelua voidaan toteuttaa muodostuu siis työmarkkinatuen kuntaosuudesta (350 ) ja aktivointitoimenpiteestä per päivä maksettavasta aktivointirahasta (10,09 ). Täten kustannusneutraalisuus (taloudellinen liikkumavara) työmarkkinatuen kuntaosuuteen saavutetaan: noin 27 euron päivähinnalla järjestettävillä aktivointipalveluilla, mikäli asiakas osallistuu palveluun jokainen arkipäivä 8 tuntia. noin 150 euron päivähinnalla järjestettävillä aktivointipalveluilla, mikäli asiakas osallistuu yhtenä päivänä viikossa 4 tuntia). (laskentakaava: valtion kunnalle maksama aktivointiraha 10,09 / päivä + työmarkkinatuen kuntaosuus jaettuna niillä päivillä jolloin asiakas palveluun osallistuu). SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ - TIIVISTELMÄ 5 / 9
6 Laskentamallin kautta voidaan hahmottaa seuraavia teoreettisia vaihtoehtoja: Jos asiakas kykenee olemaan pitkäjaksoisemmassa aktivointipalvelussa ja useampana päivänä viikossa, palvelun kustannusneutraalisuus kunnalle saavutetaan pitämällä päivähinta matalana. Palvelun tuottajan näkökulmasta verrattain pieni palveluun järjestämiseen saatava summa tulisi voida kompensoida muilla tekijöillä, kuten työpanosta hyödyntämällä. mikäli aktivointia järjestetään esimerkiksi vain yhtenä päivänä viikossa 4 tuntia esimerkiksi kuntouttavana työtoimintana ja olettaen, että palvelun tuottaminen ei maksa näin paljon, antaa tämä yhtälö liikkumavaraa keskittää kokonaisvaltaisemmin myös muita täydentäviä palveluilta asiakkaalle ja pyrkiä poistamaan palvelutarpeita pysyvämmin. Tutkijat pitävät erittäin todennäköisenä, että sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden tarpeessa olevan asiakkaan tarpeet eivät poistu pelkästään tarjoamalla sellaisia palveluita, joiden seurauksena kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta poistuu, vaan nämä asiakkaat tarvitsevat myös muita palveluita, jotta työllistymisen esteet poistuisivat. Esimerkiksi jälkimmäinen vaihtoehto tukee tätä ajattelutapaa hyvin. 2. Asiakasohjauksen ja palvelupolkujen kehittäminen kokonaisuudessaan mahdollistaa hyvien erilliskäytäntöjen vaikuttavuuden Asiakasohjauksen ja palvelupolkujen kehittäminen tehostaa resurssien käyttöä pitkäjänteisesti, kun asiakas ei putoa palveluista ja palaa niin helposti alkupisteeseen. Palveluiden jatkumossa asiakkaan tuen ei tarvitse jatkua intensiivisenä vaan sen tarve yleensä kevenee asteittain. Näin palveluun eivät palaisi samat ihmiset uudelleen. Asiakasohjauksen ja palvelupolkujen kehittämisen keskeisinä elementteinä nähdään seuraavat: 1) Palvelulähtöisestä asiakasohjauksesta asiakastarvelähtöiseen asiakasohjaukseen 2) Palveluvalikoimaan peruspalveluita, kuten päihdekuntoutus, terveydenhoitopalvelut, velkaneuvonta, asiakkaan tarpeen ohjaamina. 3) Syy-seuraussuhteen ymmärryksen parantaminen yhtenäisten arviointimittarien kautta 4) Kohtien 1-3 kautta sosiaalisen kuntoutuksen käsite määrittyisi ja saavutettaisiin ymmärrys asiakkaille kulloinkin rakentuvasta palveluekosysteemistä. 5) palaaminen malleihin, joissa tilaajat tekevät tiiviimpää yhteistyötä: asiakkaalle voitaisiin rakentaa työllistymistä edistäviä palvelukokonaisuuksia, joissa olisi elementtejä esimerkiksi sekä osaamis- ja elinkeinolautakunnan että terveyttä ja toimintakykyä edistävän lautakunnan palvelutilauksista. 6) Asiakasohjauksen entistä tiiviimpi keskittäminen samoihin tiloihin 7) Kustannusymmärryksen ja -laskennan kehittäminen osana asiakasohjausta 3. Asiakaslähtöisyys Kaiken toiminnan tulisi nojata asiakaslähtöisyyteen. Asiakaslähtöisyyttä voidaan lähestyä monelta eri kannalta, esimerkiksi täysin räätälöitynä, jolloin pureudutaan asiakkaan itsensä yksilöllisiin tarpeisiin ja täältä johdettuihin palveluihin, joilla asiakasta pystytään auttamaan. Toinen tyypillinen ajattelutapa on asiakassegmentointiin perustuva malli, josta voisi SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ - TIIVISTELMÄ 6 / 9
7 käyttää myös massaräätälöitävän palvelun mallia. Mallin mukaisesti asiakaskunnasta poimitaan erilaisia segmenttejä, joilla voidaan tunnistaa samankaltaisia tarpeita. Tällaisia ovat mm. maahanmuuttajat, nuoret, päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat jne. Jäsennystapa erilaisiin segmentteihin on hyvä, mutta se ei saisi johtaa liialliseen sosiaaliseen tai palvelulliseen segregaatioon. Kokonaisvaltaisen palveluajattelun mukaisesti eri asiakassegmenteille olisi tunnistettava omat erityispalvelut, joita voidaan täydentävinä käyttää asiakkaan tilanteen kohentamiseen, mutta ei kuitenkaan niin, että palvelut yksipuolistuvat tai rajoittuvat vain sen mukaan mitä asiakaskohderyhmää ne koskettavat. 4. Kokonaisajattelu ulotettava myös yhteistyöhön Palveluohjauksen tulisi sekä käynnistää että lopettaa asiakkaan kuntoutus-palveluprosessi, jotta voitaisiin varmistaa palvelun oikea kohdentuminen ja suunnitelman jatkuvuus sekä ehkäistä palveluiden piiristä pois putoaminen. Palveluohjauksen tarkoituksena on toimia myös eri asiantuntijoiden ja toimijoiden välisenä koordinoivana ja yhdistävänä tekijänä. Onnistumisen oleellisena osatekijänä on toimivat kumppanuudet järjestöihin ja muihin palveluntuottajiin. 5. Kannustavuutta palveluiden yli Kuntouttavan työtoiminnan jatkeeksi tarvitaan eritasoisia työpaikkoja. Tampereen kaupungilla on kehitetty asiakaspalveluperusteista palkkatukityöllistämistä eli asiakkaalle etsitään esimerkiksi sopiva palkkatukipaikka kaupungin yksiköstä ja jaksoon yhdistetään valmennusta sekä mahdollisesti työssäoppimispainotteista koulutusta. Palkkatuen vaikuttavuus on lisääntynyt ja tällä hetkellä noin 40 % on siirtynyt avoimille työmarkkinoille. Vaikuttavuusfokusta voisi pyrkiä jatkossa laajentamaan siten, että tavoitellaan ja todennetaan myös kuinka paljon kuntouttavasta työtoiminnasta edetään palkkatukityöhön ja täältä edelleen töihin. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille olisi korostettava, että onnistumiset sekä motivaation ja työvalmiuksien kehittyminen mahdollistaisi etenemistä. 6. Keskittäminen voi madaltaa kynnystä palveluihin Mahdollisuuksien mukaan eri palvelusektoreiden ja toimijoiden palveluita kannattaa koota saman katon alle matalan kynnyksen asiakasohjauspalveluiksi. Esimerkiksi TE-toimiston, sosiaalitoimiston, Kelan ja terveyspalveluiden sijoittuminen fyysisesti samaan pisteeseen lisäisi yhteistyön jouhevuutta. Keskeistä on, että toimijoita keskittämällä saadaan palvelukokonaisuus, joka tavoittaisi myös heikommin motivoituneen asiakkaan. Tällöin kysymykseen voisi tulla sellaisten toimeentuloasioiden käsittely, jotka vaativat asiakkaan omaa asiointia, yhdistettynä osaksi keskitettyä asiakasohjausta. Luonteva paikka asiakkaan alkuarvioinnille olisi täällä. SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ - TIIVISTELMÄ 7 / 9
8 7. Ohjauksesta seuraavat kynnykset myös riittävän alhaisia Matalan kynnyksen käynnistämispalvelut nousevat esiin useissa hyvissä käytännöissä sekä haastateltujen henkilöiden näkemyksissä. Matalan kynnyksen palveluiden osalta päädytään esittämään, että nykyistä sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa laajennetaan merkittävästi ja samaan aikaan olisi etsittävä vastaavaa palvelua tarjoavia uusia työmuotoja ja palveluntarjoajia. Asiakkaan näkökulmasta ryhmätoiminta ja sen ensimmäiset vaiheet eivät vielä puuttuisi liikaa ongelmiin, jotka voivat olla kipeitä ja laukaista vastareaktioita. Kun asiakkaan osallistumisesta palveluun saadaan varmuus, pitäisi palvelua lähteä mitoittamaan laajemmaksi: osallistuminen useampana päivänä viikossa, muiden palveluiden (esim. päihde- ja terveyspalvelut) mukaan tulo. Jatkettavia tai kokeiltavia erilliskäytäntöjä Läpi käydyistä hyvistä käytännöistä päädymme esittämään viittä, joista kaksi on jo Tampereella käytössä (näkökulmana käytännön kehittäminen ja laajentaminen). Käytäntöjä ovat: Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta (TRE) o Kohderyhmä: yli 500 päivä työmarkkinatukea saaneet joiden motivaatiotekijöitä omien asioidensa kuntoon saattamiseksi ei vielä täysin tunneta, Tavoite: asiakkaan motivoiminen jatkamaan omien asioidensa kuntoon saattamista, saada tarkempi kuva palvelutarpeista ja rakentaa jatkopalveluita näiden kokemusten perusteella Yhteistyökumppanit: Tampereen kaupunki - asiakasohjaus, verkosto muita sosiaalisen kuntoutuksen palveluita tarjoavia ja kuntouttavan työtoiminnan tiimi. Tampereen työtoiminta (TRE) o Kohderyhmä: pitkään työttömänä olleet, joille TE-palvelut eivät ole ajankohtaisia, nuorille, yli 500 pv passiivisella työmarkkinatuella olleille ja asiakkaille, joilla muuten tarve kuntouttavaan työtoimintaan Tavoite: asiakkaan elämänhallinnan parantaminen, toimintakyvyn vahvistaminen sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle Yhteistyökumppanit: kolmas sektori, Tampereen työvalmennussäätiö Syke, seurakunnat Oulun Byströmin nuorten palvelut o Kohderyhmä: Alle 30-vuotiaille oululaisille nuorille sekä heidän vanhemmilleen ja lähiverkostolle että nuorten parissa työskenteleville toimijoille. Tavoite: Nuorten neuvonta ja ohjaus, nuorisotiedotus, kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen sekä työllistäminen Yhteistyökumppanit: Puolustusvoimat, Oulun kaupungin toimijoita eri hallintokunnista sekä valtion TE-toimiston ja 3. sektorin palveluita Espoon verkosto- ja järjestöyhteistyö o Kohderyhmä: Palveluverkoston yhteistyötä. Nuoria pyydetään mukaan kokouksiin SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ - TIIVISTELMÄ 8 / 9
9 Tavoite: verkoston tiivistäminen ja tietämyksen lisääminen, saada kasvot yhteistyökumppaneille sekä asiakkaan palveluohjauksen selkeyttäminen ja sen joustavuuden lisääminen Yhteistyökumppanit: mukana nuorten parissa toimivia tahoja, kuten aikuissosiaalityö, TYP, maahanmuuttajapalvelut, opiskeluterveydenhuolto, jälkihuolto, etsivä nuorisotyö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, nuorisopoliklinikka, lukion kuraattoreita, opinto-ohjaajia, seurakunnan nuorisotyöntekijöitä ja Nuorisoasuntoliitto Aikuissosiaalityön asiakkaiden arjenhallinnan tuki Vantaalla o Kohderyhmä: Aikuissosiaalityön asiakkaille, joilla on tarvetta palvelutarpeiden kartoittamiseen ja tukeen palveluiden käytössä sekä arjen hallinnassa Tavoite: helpottaa sosiaaliasemilla tehtävää sosiaalityötä tuomalla kaikkien saataville osaaminen erityisesti mielenterveysasiakkaiden ohjaamisesta, kaikkien asiakkaiden palveluntarpeen arvioinnista ja palveluihin ohjaamisesta sekä täydentää sosiaalityötä intensiivisellä tuella asiakkaan arjessa Yhteistyökumppanit: Palveluohjauksessa liikutaan asiakkaan rinnalla palvelukentällä, jossa yhteistyökumppaneina ovat kunnan palvelut, seurakunta, erikoissairaanhoito ja järjestöt SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ - TIIVISTELMÄ 9 / 9
SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ
SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ Mikko Kesä Riitta Kinnunen Mika Ala-kauhaluoma Anna Laiho Jan-Erik Müller Minna Joutsen Kumppaneinaan: SELVITYKSEN TAUSTAT Tavoitteena kartoittaa sosiaalisen kuntoutuksen
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotAKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi
AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina
LisätiedotKuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen
Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen Aikuissosiaalityön päivät 25.1.2017 Lahti Palvelupäällikkö Tuula Kähäri ja sosiaaliohjaaja Henna Nousiainen (Eksote)
LisätiedotKAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA
KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotOulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013
Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu
LisätiedotMISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA
MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA Tuija Kautto Kohtaamo Lahti 23.9.2015 MITEN SELVITETTY Ohjaamokierros 2015 Projektisuunnittelijat kiertäneet Suomea Kaikkia Ohjaamoja ei ole vielä tavattu Tapahtumat, esimerkiksi
LisätiedotOhjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset
Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset (määritellyt Kohtaamo-hanke) maria.kr.virtanen@tampere.fi Kohderyhmä ja aukioloajat Kohderyhmänä kaikki alle 30-vuotiaat nuoret Ohjaamo on matalalla kynnyksellä
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat
Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Jyväskylä SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat
LisätiedotTyöllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut
Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan
LisätiedotMitä TYPissä tapahtuu?
Mitä TYPissä tapahtuu? 16.5.2017 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP Case: Keski-UudenmaanTYP Hyvinkää + Nurmijärvi Järvenpää + Tuusula, Kerava Kartoitusjakso 3kk Mäntsälä- Pornainen
LisätiedotSOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty
SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotTYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä
TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Mikä TYP on? TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on toimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta
LisätiedotNäkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa
Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen 14.9.2017 Seinäjoki Kuntakysely Julkaisu THL.n verkkosivuilla: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-jaasiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sosku/sosiaalinenkuntoutus/kuntakysely
LisätiedotOSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA
OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA 1. Osatyökykyisten tukemiseen on alueella yhteinen tahtotila 2. Monialaiselle yhteistyöverkostolle on rakenne ja toimintatapa 3. Palvelutarpeen tunnistamisen
LisätiedotTurun Ohjaamo 2015-2018
Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa
LisätiedotHallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä
Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotOhjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto
Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto Ohjaamo yksi ovi moniin palveluihin Alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu henkilökohtaisen neuvonnan, ohjauksen
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
LisätiedotValtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana
Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat Kanta-Hämeen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotSosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta
Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa
LisätiedotMonialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP
Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP Työttömyys Kainuussa Asukkaita Kainuussa 75 415 Työvoima 33 822 Työttömien
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotMITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi
MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien
LisätiedotMarkkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta
Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotNuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt
Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen
LisätiedotSosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus. Susanna Rahkonen
Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus Susanna Rahkonen 7.2.2018 Uudistettavat palvelut Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotTyöelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö
Työelämäkokeilu Porissa 1.8.17-31.12.18 Jenni Ketonen, TYP-päällikkö Työelämäkokeilun kohderyhmä Projektin kohderyhmä eri kuin työelämäkokeilun kohderyhmä. Työelämäkokeilua järjestetään kuntouttavan työtoiminnan
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotTyöllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki
Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
LisätiedotSOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKI Työllisyydenhoidon palveluyksikkö SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SELVITYSTYÖ Loppuraportti 10.9.2013 Mikko Kesä, Innolink Research Oy Riitta Kinnunen, Sosiaalikehitys Mika Ala-kauhaluoma,
LisätiedotRAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS
RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotJohtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012
Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun
LisätiedotPALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA
PALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa. Kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Mikkeli 25.5.2018 Anne Määttä Palvelujärjestelmäkehityksen erityisasiantuntija,
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT
JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU
LisätiedotKUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa
LisätiedotAikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa
Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan
LisätiedotTyöelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö
Työelämäkokeilu Porissa 1.8.17-31.12.18 Jenni Ketonen, TYP-päällikkö Työelämäkokeilun kohderyhmä Projektin kohderyhmä eri kuin työelämäkokeilun kohderyhmä. Työelämäkokeilua järjestetään kuntouttavan työtoiminnan
LisätiedotPALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA
PALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA Anne Määttä Palvelujärjestelmäkehityksen erityisasiantuntija, VTT Diakonia-ammattikorkeakoulu JOENSUU 27.03.2018 MONIPALVELUASIAKKAAT / PALJON PALVELUITA TARVITSEVAT
LisätiedotTyöllisyyden Kuntakokeilu
Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015
LisätiedotKohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotPALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA
PALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA Anne Määttä Palvelujärjestelmäkehityksen erityisasiantuntija, VTT Diakonia-ammattikorkeakoulu Kajaani 20.03.2018 MONIPALVELUASIAKKAAT / PALJON PALVELUITA TARVITSEVAT
LisätiedotMistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?
Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä
Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa
LisätiedotKarikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito
Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit
LisätiedotNUORISSA ON TULEVAISUUS!
NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotVALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke
VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET Tuija Kautto Kohtaamo-hanke OHJAAMOTOIMINTA KEHITTYY Toimijoita syksyllä 2015 yli 30, mukana yli 80 kuntaa Monta aaltoa - Osa toiminut pidempään, osa aloittanut vuoden
LisätiedotOHJAAMOT JA TYÖPAJAT. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke
OHJAAMOT JA TYÖPAJAT Tuija Kautto Kohtaamo-hanke NUOREN VERKOSTO NUORTEN PALVELUIDEN OHJAUS MINISTERIÖIDEN OMAT HISSIT? ( vrt. Valtiontalouden tarkastusvirasto 2015) OHJAAMOTOIMINNAN KULMAKIVET Kohderyhmänä
LisätiedotTyöllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja
Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotKP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta
KP OTE Osallisuutta tukeva toiminta Osallisuutta tukevan toimintamallin kuvaus LUONNOS KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa ja koordinoida
LisätiedotVälityömarkkinoiden kehittämisverkoston työn käynnistäminen. Sampo Järvelä Kumppanuusyhdistys Artteli ry
Välityömarkkinoiden kehittämisverkoston työn käynnistäminen Sampo Järvelä Kumppanuusyhdistys Artteli ry 1. Verkoston perustaminen Perustavakokous 02.02.2017 Verkostossa mukana nyt 17 järjestöä ja TYP ja
LisätiedotTYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö
TYP-toiminnan perusteet Jenni Ketonen,TYP-päällikkö 29.5.2017 1 Satakunnan TYP Satakunnan TYP toimii Porin, Euran, Harjavallan, Honkajoen, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian,
LisätiedotPalvelukokonaisuudet ja -ketjut PKPK-verkoston 4. työpajan esitehtävä. Teija Moisanen ja Pertti Virta
Palvelukokonaisuudet ja -ketjut PKPK-verkoston 4. työpajan esitehtävä Teija Moisanen ja Pertti Virta Palvelukokonaisuudet ja -ketjut maakunnassamme Mitä tehty: Määritelty palvelukokonaisuuksia elinkaarimallin
LisätiedotKeski-Suomen Sote 2020 hankkeen yhteistyökumppaneille syksyllä 2015 tehdyn kyselyn tuloksia
Keski-Suomen Sote 2020 hankkeen yhteistyökumppaneille syksyllä 2015 tehdyn kyselyn tuloksia Kysely lähetettiin 304 henkilölle, jotka työskentelevät hankkeen työryhmissä Vastauksia saatiin 31.9. mennessä
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotTyöelämäosallisuuden edistäminen ja KOPPI-hanke. KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeen seminaari 21.1.
Työelämäosallisuuden edistäminen ja KOPPI-hanke KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeen seminaari 21.1.2013, Espoo Jarno Karjalainen KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke
LisätiedotEDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana
EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen
LisätiedotAsiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto
Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen (KAAPO) työpaja järjestettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.10.2017. Tutustu I&Okärkihankkeen vuoden
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotKajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.
Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotSosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotRyhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa
Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:
LisätiedotMONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA
MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
LisätiedotRikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut
Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut 13.2.2019 Vankeusaika mahdollisuutena-loppuseminaari Sinikka Salo, HLT, EHL, Sote-muutosjohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö 13.2.2019 Sosiaali- ja
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotMonialainen työllisyyttä edistävä yhteispalvelu (TYP) - jatkonäkymät. Maakuntafoorumi Helsingissä Hallitusneuvos Tiina Korhonen
Monialainen työllisyyttä edistävä yhteispalvelu (TYP) - jatkonäkymät Maakuntafoorumi 4.12.2018 Helsingissä Hallitusneuvos Tiina Korhonen Miltä työllisyystilanne näyttää? 231 100 työtöntä työnhakijaa -
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen
Kommenttipuheenvuoro: Muutoksen vaikutukset aikuissosiaalityöhön Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Päivi Junnilainen 9.1.2014 Kommentteja NAV-malliin Uudistuksen toimeenpanon haasteet
LisätiedotMikä muuttui projektin tuloksena?
Mikä muuttui projektin tuloksena? Laki nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta Milla Kaitola Suunnittelija Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutusryhmä Mitä projekti toi tullessaan kuntoutuksen
LisätiedotKASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa
KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotPetra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014
Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotByströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen
Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotNUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä
NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.
Lisätiedot