Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Liikenteen turvallisuusvirasto Helsinki

2 Sisällysluettelo 1 Hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä Tavoitteena vastuullinen liikenne Trafin toiminta-ajatus ja visio Trafin strategiset päämäärät Vaikuttaminen Trafi on suunnannäyttäjä ja vaikuttaa aktiivisesti liikennepolitiikan valmistelussa ja liikennepoliittisten tavoitteiden toteutumisessa Asiakkaat ja palvelut Trafi on asiakaslähtöisen viranomaistoiminnan edelläkävijä Tieto Liikennejärjestelmän kehittäminen ja liikenteen palvelujen tuottaminen perustuvat tiedon hyödyntämiseen Henkilöstö Trafi on paras työpaikka Liikennepolitiikan tuki ja vaikuttamisen painopisteet Kehysvalmistelun yhteydessä raportoitavat tiedot Tutkimus- ja kehittämistoiminta (TEAS) Henkilöstö Alueellistaminen Rahoitus Maksustrategia Tuloskehitys Suuret tietojärjestelmähankkeet... 9

3 1 Hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä Digitaalisuus läpäisee koko yhteiskunnan, ja digitaalisen tiedon hyödyntämisestä on tullut kasvun ja kilpailuedun keskeinen kiihdytin sekä pohja tulevaisuuden hyvinvoinnille. Digimurros vaikuttaa vahvasti kaikkien ihmisten arjessa. Digitaalisuus vaikuttaa voimakkaasti myös liikenteeseen. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu infrastruktuurin, palveluiden ja tiedon yhteen toimivasta kokonaisuudesta. Tulevaisuuden liikenne halutaan nähdä aidosti palveluna. Liikennejärjestelmien digitalisoituessa fyysinen liikkuminen ja digitaalinen asiointi korvaavat ja täydentävät toisiaan. Asiakkaat ovat yhä tiiviimmin mukana palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Tiedon hyödyntäminen ja edistykselliset ICT-ratkaisut osaltaan parantavat myös liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Näin ne auttavat vastaamaan liikennepolitiikan perinteisiin haasteisiin. Suotuisa kehitys edellyttää, että Suomeen syntyy edistyksellisiä, huippulaatuisia viestintäverkkoja, jotka vastaavat kasvavaan tarpeeseen ja kiihdyttävät digitaalisten palveluiden tarjontaa ja käyttöä. Viestintäverkkojen ja muun infrastruktuurin potentiaali erilaisille palveluille ja innovatiiviselle käytölle tulee käyttää hyväksi täysimääräisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaus, Tavoitteena vastuullinen liikenne Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin strategia päivitettiin keväällä Uusi strategia vastaa paremmin liikennejärjestelmässä tapahtuvaan kehitykseen. Trafin virkamiehet ovat aktiivisesti osallistuneet LVM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun. Trafin strategia on siten täysin linjassa hallinnonalan tulevaisuuskatsauksen kanssa. 2.1 Trafin toiminta-ajatus ja visio Trafin toiminta-ajatuksena on mahdollistaa hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Trafin visiona on vastuullinen liikenne: Ihmiset, tavarat ja tieto liikkuvat turvallisesti, kestävästi ja sujuvasti kaikkialla Suomessa. Suorituskykyinen liikennejärjestelmä luo perustan yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Liikennejärjestelmä vastaa ihmisten ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. Liikennemarkkinat perustuvat toimiviin, tehokkaisiin ja innovatiivisiin palveluihin. 1

4 Suomi kytkeytyy saumattomasti globaaliin liikennejärjestelmään. Liikennejärjestelmä toimii häiriöttömästi kaikissa olosuhteissa. Vision saavuttaminen edellyttää Trafilta aktiivista roolia muutoksen edistäjänä ja tietointensiivisten palveluiden kehittäjänä. 2.2 Trafin strategiset päämäärät Trafi on asettanut toiminnalleen seuraavat neljä strategista päämäärää: Vaikuttaminen Trafi on suunnannäyttäjä ja vaikuttaa aktiivisesti liikennepolitiikan valmistelussa ja liikennepoliittisten tavoitteiden toteutumisessa Trafilla on ajantasainen ja kattava kuva liikennejärjestelmästä. Trafi ennakoi ja tunnistaa toimintaympäristön muutokset ja reagoi niihin nopeasti. Vaikuttaminen on suunnitelmallista, ja sitä toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Trafi varmistaa, että kansainvälisessä päätöksenteossa otetaan huomioon Suomen etu. Trafi edistää liikennemarkkinoiden toimivuutta ja uusien liiketoimintamallien syntymistä. Liikennejärjestelmää ohjaava sääntely on tarkoituksenmukaista, mahdollisimman kevyttä ja toimijoiden vastuuta korostava Asiakkaat ja palvelut Trafi on asiakaslähtöisen viranomaistoiminnan edelläkävijä Trafilla on asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat palvelut, jotka perustuvat asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeisiin ja odotuksiin. Trafi on digitaalisten viranomaispalvelujen edelläkävijä. Trafi hyödyntää palveluiden tuottamisessa markkinoilla toimivia yrityksiä ja organisaatioita. Trafi kehittää jatkuvasti palveluvalikoimaansa sekä on aktiivisesti mukana kansainvälisten palveluratkaisujen kehittämisessä. Trafi tukee innovatiivisten teknologioiden ja palveluiden kokeiluja ja käyttöönottoa Tieto Liikennejärjestelmän kehittäminen ja liikenteen palvelujen tuottaminen perustuvat tiedon hyödyntämiseen Trafi vastaa liikenteen tiedon hallinnan ja käytettävyyden kokonaisuudesta Trafi edustaa Suomea kansainvälisessä tietovarantoyhteistyössä. 2

5 Trafi on edelläkävijä liikenteen tiedon keräämisessä, avaamisessa ja hyödyntämisessä yhteiskunnan tarpeisiin. Trafi tuottaa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi tietoa, tutkimuksia ja vaikutusarvioita Henkilöstö Trafi on paras työpaikka Trafin menestyminen perustuu vahvaan ja monipuoliseen osaamiseen. Henkilöstöresursseja kohdennetaan ja osaamista kehitetään joustavasti vastaten muuttuviin tarpeisiin. Työn tekemisen tapoja uudistetaan ennakkoluulottomasti. Jokainen trafilainen toimii yhteisten arvojen ja strategian mukaisesti. Johtajat ja esimiehet näyttävät esimerkkiä. 2.3 Liikennepolitiikan tuki ja vaikuttamisen painopisteet Trafi tukee toiminnallaan liikennepoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Sen strategia on linjassa sekä hallinnonalan tavoitteiden että hallitusohjelmaan kirjattujen liikennepoliittisten tavoitteiden kanssa. Trafin liikennepolitiikan tuki prosessissa tuotetaan ajankohtaista tietoa päätöksentekijöille. Tietoa tuotetaan vaikuttamisen painopisteiksi valituista teemoista. Painopisteet tarkistetaan neljännesvuosittain ja niistä ylläpidetyt tiedot pidetään jatkuvasti ajantasaisina. Syksyllä 2014 vaikuttamisen painopisteiksi on tunnistettu seuraavat asiakokonaisuudet: Lentoliikennestrategiatyö Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Itämeri Arktiset asiat Raskaiden ajoneuvojen mittoja ja painoja koskevan direktiivin muutos Automaation edistäminen liikenteessä Tiedon hallinta liikennejärjestelmässä Uudelleenrekisteröinnin harmonisointihanke Ilmatilarakenteen uudistaminen EU:n 4. rautatiepaketti Liikennejärjestelmän toimintavarmuuden edistäminen Liikennemarkkinoiden edistäminen Ajoneuvokannan uudistaminen Hallinnolliset maksut tieliikenteessä Kuljettajaopetuksen ja tutkintokokonaisuuden uudistus 3

6 3 Kehysvalmistelun yhteydessä raportoitavat tiedot 3.1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (TEAS) Trafin tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee Trafin strategiaa ja Trafin asiantuntijoita viraston tavoitteiden saavuttamisessa ja osaamisen kehittämisessä. Trafin uuden strategian mukaisesti TEAS-toimintaa (tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja seurantatoiminta eli TEAS) suunnataan liikenteen turvallisuuden ja kestävyyden lisäksi liikennejärjestelmän toimintavarmuuden ja liikennemarkkinoiden edistämiseen. Trafin TEAS-toiminta kattaa edelleen kaikki liikennemuodot (raide-, tie-, meri- ja ilmaliikenne), joiden lisäksi selvitetään myös tiedon (datan) roolia liikennejärjestelmän osana. Tutkimustoimintaa kohdistuu mm. seuraaviin aiheisiin: Itämeri ja arktisuus (mm. merenkulun turvallisuus ja ympäristövaikutukset), turvallisuuskulttuurin kehittäminen liikennealan yrityksissä, liikenteen ympäristövaikutusten seuranta ja vähentäminen, tienkäyttäjiin vaikuttaminen (vastuullisuus ja turvallisuus), liikenteen uudet palvelut (älyliikenne) sekä liikennejärjestelmän tilan analyysit ja tulevaisuuden ennakointi. Tutkimustoiminnassa panostetaan erityisesti kokeilututkimuksiin, palveluiden kehittämiseen ja vaikutusselvityksiin. Trafi osallistuu aktiivisesti liikenteen hallinnonalan tutkimusyhteistyöhön. Merkittävä osa Trafin TK-toiminnasta toteutuu yhdessä muiden tahojen kanssa rahoitetuissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä tutkimusohjelmissa. Yhdessä hallinnonalan muiden tutkimusrahoittajien kanssa pyritään huolehtimaan suomalaisesta liikennealan tutkimusosaamisesta. Oikein suunnatuilla ja ajoitetuilla tutkimuksilla halutaan varmistaa, että Suomen olosuhteet otetaan huomioon kansainvälisissä liikenteen säädösprosesseissa. 3.2 Henkilöstö Asiantuntijavirastossa korostuu henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Muutoksen ollessa jatkuva prosessi ja niin viraston kuin sen henkilöstönkin tehtäväkentän kehittyessä on pystyttävä huolehtimaan siitä, että virastolla on käytössään tarvittavat henkiset resurssit näistä haasteista selviämiseksi. Virasto kehittää osaamisen johtamisen mallia siten, että virasto pystyy vastaamaan muuttuviin osaamistarpeisiin ja että henkilöstön asiantuntemus säilyy ja kehittyy muuttuvan yhteiskunnan mukana. Trafi on strategiassaan asettanut päämääräkseen olla paras työpaikka. Tämä päämäärä asettaa suuria vaatimuksia henkilöstön osaamisesta, hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimiseen. Trafissa pidetään esimiestyön laatua yhtenä tärkeimmistä henkilöstöön vaikuttavista tekijöistä. Trafi kouluttaa jatkuvasti esimiehiä, mittaa esimiestyössä onnistumisia ja kehittää toimintaansa henkilöstökyselyjen perusteella. Virastossa pyritään vaikuttamaan positiivisesti työnantajakilpailukykyyn ja työyhteisön energian ja ilon lisäämiseen. 3.3 Alueellistaminen Tehtyjen päätösten mukaisesti Trafista sijoitetaan Rovaniemelle 40 henkilötyövuotta vuoden 2013 loppuun mennessä ja 55 henkilötyövuotta vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi sijoitetaan Lappeenrantaan 20 henkilötyövuotta vuoden 2015 loppuun mennessä. 4

7 Alueellistaminen toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Trafissa on käytössä runsaasti erilaisia tukitoimia alueellistamisesta johtuvien henkilöstöön vaikuttavien haittojen pienentämiseksi. Hyvään henkilöstöpolitiikkaan liittyy luonnollisesti pyrkimys irtisanottavien määrän minimointiin. Siirtymäaika hyödynnetään täysimääräisesti, jolloin uuden tehtävän tai työpaikan etsimiselle jää riittävästi aikaa. Henkilöstön tukitoimet otetaan mahdollisimman laajasti käyttöön ja porrastettuna siten, että niillä tuetaan uuden työpaikan saantia mahdollisimman tehokkaasti. Tukitoimina käytetään: Tuki siirtymiseen Rovaniemelle tai Lappeenrantaan Sisäinen rekrytointimalli Virkajärjestelyjen seuraaminen muualla valtionhallinnossa Työnhakuvalmennus Tuki uuden työpaikan etsimiseen (1+1: mikäli henkilö saa uuden työpaikan vähintään kahdeksi vuodeksi, maksetaan yhden vuoden palkkasummaa vastaava rahamäärä uudelle työnantajalle) Koulutusmahdollisuuksien kartoittaminen Irtisanoutumiskorvausten maksaminen. 3.4 Rahoitus Maksustrategia Trafin menoista katetaan noin 55 prosenttia maksullisen toiminnan tuotoilla (tällöin tiedonluovutus olisi maksuton). Maksujen määrittämisestä säädetään Valtion maksuperustelaissa ( /150) ja Valtion maksuperusteasetuksessa ( /211). Maksujen määrittäminen oikealle tasolle on osa Trafin vuotuista taloussuunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Julkisoikeudellisten suoritteiden maksut säädetään liikenne- ja viestintäministeriön antamalla maksuasetuksella. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksut virasto määrittää itse hinnastossaan. Julkisoikeudellisten suoritteiden maksu määritetään vastaamaan suoritteen tuottamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (maksu vastaa tällöin omakustannusarvoa). Suoritteiden hinnoittelussa ei tehdä ristiinsubventointia vaan jokainen maksu kohdistuu ainoastaan ko. suoritteen tuottamisesta aiheutuviin suoriin ja välillisiin kustannuksiin. Kustannusvastaavuuksien keskiarvon tulee olla 4-5 vuoden aikajaksolla 100 %. Erityisestä syystä julkisoikeudellisen suoritteen maksu voi poiketa omakustannusarvosta (maksuperustelain 6 3 mom.). Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksu voidaan määrittää enintään 25 % omakustannusarvon ylittäväksi. Maksuasetuksessa määritetään myös ne suoritteet, jotka luovutetaan maksuttomasti. Tietojen luovutus toiselle valtion virastolle on maksutonta. 5

8 Trafin tavoitteena on suoritelajien lukumäärän vähentäminen yhdistämällä nykyisiä suoritteita suuremmiksi kokonaisuuksiksi Tuloskehitys Trafin toiminnasta on osa nettobudjetoitua (julkisoikeudellisten ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksuilla katettavaa maksullista toimintaa), osa budjettirahoitteista. Osa budjettirahoitteista toimintaa katetaan puolestaan veroluonteisilla maksuilla (lentoliikenteen valvontamaksu ja katsastustoiminnan maksu). Lentoliikenteen valvontamaksua esitetään pidettäväksi 1,20 eurossa/lentomatkustaja koko tarkasteluaikana. Samoin katsastustoiminnan maksun arvioidaan pysyvän ennallaan 2,20 eurossa/aloitettu katsastus. Oheisessa laskelmassa on esitetty Trafin kokonaistulojen ja -menojen kehitys vuosina (luvut tuhansina euroina). Hintakehitystä laskettaessa on käytetty muuttujina seuraavia kustannustekijöitä. Suoritevolyymien muutos on vaikeasti arvioitavissa. Taloudellinen taantuma kohdistunee usean vuoden ajalle TTS-kaudella, mutta suoritevolyymien muutoksen ennakoiminen on tässä vaiheessa parhaimmillaankin spekulatiivista. Laskennan perusteeksi onkin otettu vuodelle 2015 budjetoidut volyymit. Jos ennustetut volyymit jäävät selvästi odotetusta, on maksujen korotus paikoitellen välttämätöntä. Alueellistaminen (Rovaniemen ja Lappeenrannan toimipisteet) vaikutukset kokonaismenoihin eivät enää kohdistu TTS-kaudelle, koska vuonna 2015 Rovaniemellä ovat tavoitteen mukaiset 95 henkilötyövuotta ja Lappeenrannassa 20 henkilötyövuotta. Henkilöstökustannukset kasvavat suunnitelmakaudella yhteensä noin 2 % vuodessa. Henkilöstökustannusten nousuun vaikuttavat virkaehtosopimuksen mukaiset korotukset ja viraston henkilöstöstrategian mukaisen rakennemuutoksen läpivieminen. Henkilötyövuosien määrä on TTS-kaudella 528 (ts., säilyy vuoden 2015 tasolla). Ajoneuvojen rekisteröinnin palvelukorvausten keskimääräinen kappalehinta laskee suunnitelmakaudella noin 6 prosenttia, mikä johtuu pääasiassa vaiheittaisesta siirtymisestä sähköiseen rekisteröintiin. Tiedonluovutuksen maksuttomuus on merkittävä toiminnallinen rakennemuutos, jonka kustannusvaikutuksia voidaan kuitenkin arvioida vain hyvin karkealla tasolla. Ehdotukseen on sisällytetty pelkästään htv- ja ICT-kustannukset, joten mahdolliset muut kustannuserät jätetään tarkastelun ulkopuolelle. On korostettava, että tämä tarkastelu on suuntaa antava eikä lopullisia vaikutuksia ole mahdollista arvioida tarkkaan etukäteen. Tiedonluovutuksen maksuttomuuden kustannukset ovat lisäksi tiukasti sidoksissa Trafille kohdistettuihin ICT-säästöihin ( atk-säästöt ). Kyse on Trafin tietohallinnon perustavaa laatua olevasta toimivuuden turvaamisesta, joten tätä kysymystä ei voida ratkaista toiminnasta erillisenä. Tiedonluovutuksen maksuttomuuden aiheuttamat määrärahatarpeet ovat jaksolla vuosittain euroa oheisen taulukon mukaisesti: Tuottojen menetykset Tiedon luovutuksen volyymin kasvun vaikutus: kustannukset Kumppanimallista luopumisen kustannukset

9 Rikkidirektiivin valvonnan ns. perustamiskustannuksia on vuosina , mutta sen jälkeen vuosikustannus on euroa/vuosi. IT-projekti- ja ylläpitosalkku on vuonna 2015 vielä 12 M euroa, mutta summan arvioidaan pienenevän tarkastelukauden loppuun mennessä 11 M euroon/vuosi. KIEKU-järjestelmään (talous- ja henkilöstöhallinto) siirtyminen tapahtuu tämän hetken tiedon mukaan Muutoksen kustannukset on otettu huomioon toimintamenoissa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida uuden järjestelmän tuottavan TTS-kaudella säästöjä missään muodossa. Vuotuiset tutkimusmenot on arvioitu koko TTS-kaudelle 2,0 M euroksi. Muiden kulujen ennustetaan kasvavan TTS-kaudella keskimäärin 2 % vuodessa. Sähköisen asioinnin kasvu puolestaan vähentää painatus-, pankki- ja postikulujen kasvupaineita. Matkakulut on arvioitu vuosittain 2,0 miljoonaksi euroksi koko TTS-kaudella. Erityisesti kansainväliset velvoitteet ja aluetoimipisteiden toiminnat edellyttävät matkustamista, jota ei voi ainakaan merkittäviltä osiltaan korvata videoneuvotteluilla. Alv-tuottoja ei virastolla enää ole johtuen Uudenmaan veroviraston päätöksestä (päätös annettu AKElle). Alv-menot on arvioitu siten, että tuottojen ja kulujen rakenne säilyy ennallaan. TULOT JA MENOT VV (luvut euroa) Tulot Menot Alijäämä Määrärahakehys Alv-tuotot Alv-kulut Suunnitelmakaudella tullaan arvioimaan, millä tavalla sähköisten palvelujen käyttöönotto vaikuttaa viraston tuottavuuteen. Joka tapauksessa viraston asema sähköisten palveluiden edelläkävijänä on ensi vaiheessa kuluja lisäävä tekijä, vaikka pitkällä tähtäimellä syntyy säästöjä ja toiminnan tehokkuutta. Kustannusten kehitystä tullaan vuosittain tarkentamaan tältä pohjalta. Tase-ennuste Trafin taseen arvioidaan pienenevän vuosina , koska tietojärjestelmiä rakennetaan vähemmän kuin on poistoja. Tase-ennuste on seuraava: TASE-ENNUSTE

10 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vieras pääoma YHTEENSÄ YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2016 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vieras pääoma YHTEENSÄ YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2017 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vieras pääoma YHTEENSÄ YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2018 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vieras pääoma YHTEENSÄ YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2019 (luvut 1000 euroa) 8

11 VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vieras pääoma YHTEENSÄ YHTEENSÄ 3.5 Suuret tietojärjestelmähankkeet Trafi on raportoinut suurista tietojärjestelmähankkeistaan TTS-laatimisohjeiden mukaisesti valtiovarainministeriön ylläpitämään hankeportaaliin. 9