Liikenteen turvallisuusvirasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenteen turvallisuusvirasto"

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Liikenteen turvallisuusvirasto Johtoryhmän hyväksymä luonnos

2 Sisällys 1. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin toiminta ja tehtävät Tahtotila Toiminta-ajatus Arvot Tehtävät Haasteita turvalliselle ja ympäristöystävälliselle liikennejärjestelmälle Liikennejärjestelmä Vastuut ja roolit Liikenneturvallisuus Ympäristö Palvelut, tietoinfrastruktuuri ja tietotekniikka Tuottavuus Osaaminen Haasteisiin vastaaminen toimenpiteitä Vastuullisen liikennekulttuurin edistäminen ja viranomaisvastuiden selkeyttäminen Selvennetään aktiivisesti turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen liittyviä rooleja koko liikennejärjestelmässä Edistetään toimijoiden vastuullisuutta liikennejärjestelmässä Palveluiden ja tehtävien kehittäminen Varmistetaan, että Trafin palvelut ja tehtävät ovat riittävän laadukkaita Edistetään ja otetaan käyttöön hyödyllisiä innovaatioita Kehitetään sähköisiä palveluja Varaudutaan häiriötilanteisiin Aktiivinen vaikuttaminen kansallisilla, EU- ja kansainvälisillä foorumeilla Henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen Resurssit Rahoitus Henkilöstö Alueellistaminen... 15

3 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin toiminta ja tehtävät Trafi on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka edistää liikenteen turvallisuutta ja kestävää kehitystä liikennejärjestelmässä, vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä, sekä tuottaa liikenteen viranomaispalveluja Tahtotila Trafin tahtotilana on: Rakennamme Suomen liikennejärjestelmän turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä kansainväliselle huipputasolle. Tavoitteen toteuttamiseksi tuotamme laadukkaita ja tehokkaita palveluja. Toimintatapamme on yhtenäinen ja uutta luova Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksen mukaan Trafi kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta, Edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja Vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä Arvot Trafin arvot ovat: Aktiivisuus Ammattimaisuus Avoimuus Kehitysmyönteisyys Yhteistyökyky 1.4. Tehtävät Trafin tehtävänä on: huolehtia liikennejärjestelmän yleisestä turvallisuudesta ja turvallisuuden kehittämisestä; rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja; huolehtia merenkulun ja ilmailun turvaamisesta; huolehtia toimialaansa kuuluvista liikennemarkkinoihin liittyvistä tehtävistä; 1

4 valvoa erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa, että liikennejärjestelmässä noudatetaan sitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä; huolehtia kuljettajantutkintojen järjestämisestä ja hoitaa toimialansa verotus- ja rekisteröintitehtäviä sekä tietopalvelutehtäviä; antaa toimialalla edellytettäviä lupia, hyväksyntöjä ja muita päätöksiä; antaa toimialaansa koskevia oikeussääntöjä erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa; tehdä valtuuksiensa puitteissa kansainvälisiä sopimuksia, jotka eivät koske lainsäädännön alaa; osallistua toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön; varautua toimialallaan huolehtimaan liikennejärjestelmän toimivuudesta poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. 2. Haasteita turvalliselle ja ympäristöystävälliselle liikennejärjestelmälle 2.1. Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä liikenteestä, liikenteen ohjauksesta ja hallinnasta sekä näitä koskevista säädöksistä. Laajasti ottaen liikennejärjestelmään sisältyvät myös liikennetieto ja liikennepalvelut. Suomalainen liikennejärjestelmä linkittyy tiiviisti eurooppalaiseen ja Euroopan ulkopuolisiin järjestelmiin. Tavaroiden ja henkilöiden tehokkaalla liikkumisella luodaan edellytyksiä talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuutta edistetään monilla tavoin niin Euroopassa kuin globaaleilla markkinoilla. Tavoitteena on määritellyn turvallisuustason saavuttaminen ja ylläpitäminen, ei yksittäisten teknisten ratkaisujen määritteleminen. Ilmailun, meriliikenteen ja rautatieliikenteen tapaan kansainvälisten ja eurooppalaisten määräysten merkitys kasvaa jatkossa myös tieliikenteessä. Suomen liikennejärjestelmän kannalta keskeisiä tulevaisuuden muutoksia ovat Aasian talouspoliittisen merkityksen kasvaminen maailmanmarkkinoilla, Koillis- ja Luoteisväylillä mahdollisesti lisääntyvä meriliikenne sekä Suomen itärajan yli tapahtuvan liikenteen lisääntyminen. Henkilöliikenteen kysyntä on kasvanut tasaisesti. Tavaraliikenteen suoritteen kasvu on ollut maltillisempaa ja suhdannevaihtelut ovat olleet suurempia. Liikenne jatkanee kasvuaan nykyisen suuruisena. Alueellisten vaihtelujen odotetaan lisääntyvän muun muassa eri teollisuuden alojen kehityksestä riippuen. Pitkän matkan liikenteessä logististen keskusten merkitys on suuri. Liikennemäärien kasvu lisää onnettomuusriskiä liikenteessä, mikä taas kasvattaa myös vaarallisten ja haitallisten aineiden kuljetusonnettomuuden mahdollisuutta. Kuljetuskaluston turvallisuuden ja väyläsuojauksen tason koordinointiin tulee kiinnittää huomiota. 2

5 Demografisista muutoksista Trafin kannalta keskeisiä ovat väestön ikääntyminen ja kansainvälistyminen sekä kaupunkiseutukeskittymät. Ikääntyminen lisää liikennejärjestelmän esteettömyysvaatimuksia. Terveyspoliittisesti on tärkeää pitää ikääntyvä väestö liikkeessä. Maahanmuutto lisääntyy erityisesti pääkaupunkiseudulla: nykyvauhdilla vuonna 2025 joka neljäs pääkaupunkiseutulainen on ulkomaalaistaustainen. Väestön kansainvälistyminen ja ihmisten liikkumisen lisääntyminen kasvattavat liikennejärjestelmään kohdistuvia turvallisuusuhkia. Väestön keskittyminen kaupunkiseuduille ja suurempi asukastiheys parantavat joukkoliikennemahdollisuuksia edellyttäen, että yhdyskuntarakenne pysyy tiiviinä. Lisäksi kaupungistumiskehitys mahdollistaa nykyistä paremmin vaihtoehtoisten energialähteiden käyttämisen liikenteessä fossiilisten polttoaineiden sijaan. Tiiviillä kaupunkiseudulla myös kävely- ja pyöräilymahdollisuudet paranevat. Euroopan sisämarkkinoiden toimivuutta pyritään edistämään entisestään seuraavan vuosikymmenen aikana monin tavoin. Tavoitteena on aidosti eurooppalaisen liikennealueen rakentaminen sekä kilpailuesteiden poistaminen liikennemuotojen ja kansallisten järjestelmien väliltä. Monopolien purkamisen ja markkinoiden kehittymisen seurauksena liikennejärjestelmän markkinavalvontaan liittyvät asiat korostuvat tulevaisuudessa. Viestintätottumukset ja -tarpeet muuttuvat nopeasti. Trafin kannalta on tärkeää muutosten tunnistaminen ja ennakoiminen. Uudet viestintätavat tuovat myös uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten ajattelu-, toiminta- ja liikkumistapoihin Vastuut ja roolit Liikennehallinnossa vuonna 2010 aloitetuilla muutoksilla selkeytettiin hallinnonalan organisaatiorakenteita sekä edistettiin liikenteen tarkastelemista järjestelmälähtöisesti. Eri toimijoiden vastuiden ja roolien selkeyttäminen liikennejärjestelmän turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden edistämisessä jatkuu edelleen. Toimintatapoja ja -kulttuuria voidaan kehittää tiettyyn rajaan saakka vaatimusperusteisesti. Viranomaisen rooliin ei kuulu pelkästään säädösten noudattamisen varmistaminen, vaan myös toimijoiden turvallisuus- ja ympäristötietoisuuden lisääminen ja tätä kautta toimintakulttuuriin vaikuttaminen Liikenneturvallisuus Liikennepoliittisena visiona on välttää liikennejärjestelmästä johtuvat kuolemat ja vakavat loukkaantumiset. Kaupallisessa lentoliikenteessä, merenkulussa ja rautatieliikenteessä liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset ovat harvinaisia. Tavoitteena onkin ylläpitää ja aktiivisesti kehittää turvallisuutta liikkumistapojen ja tarpeiden muuttuessa. EU:n ja kansallisen tavoitteen mukaisesti tieliikenteen kuolemat tulisi puolittaa vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vakavien onnettomuuksien määrää tulisi merkittävästi vähentää myös veneilyssä ja harrasteilmailussa. Inhimillisestä toiminnasta aiheutuvat virheet korostuvat riskitekijöinä liikenneonnettomuuksissa. Virheet voivat aiheutua myös organisaatiosta, järjestelmästä, toiminnasta tai kulkuneuvosta. Laajemmin inhimillisiä virheitä voidaan tarkastella puutteellisesta toimintatavasta tai -kulttuurista aiheutuvina. 3

6 Inhimillisten virheiden vähentämiseksi on kehitetty turvallisuutta edistäviä järjestelmiä, joita käytetään jo ilmailussa, merenkulussa ja rautateillä. Riskejä analysoimalla toiminnan painopistettä voidaan siirtää reaktiivisesta preventiiviseksi eli eliminoida ennalta onnettomuusriskiä lisääviä tekijöitä. Myös ammatillisessa tieliikenteessä onnettomuuksien analysoinnin ohella riskien analysointiin perustuvien järjestelmien kehittäminen olisi perusteltua Ympäristö Ilmastonmuutoksen hillitseminen on nyt ja tulevina vuosina keskeisin ympäristöhaaste. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin äärimmäisiin sääilmiöihin tulee varautua tulevaisuudessa. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Hallitusohjelman mukaisesti tullaan mahdollisesti tukemaan siirtymistä vielä tiukempiin päästövähennystavoitteisiin sekä päättämään mm. ilmastolain säätämisestä, päivittämään kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ja vähentämään. pienhiukkasista johtuvia terveyshaittoja. Ympäristösääntely lisääntyy ja tiukentuu, mikä lisää velvoitteita säännösten valmisteluun ja täytäntöönpanon valvontaan. Ilmastonmuutoksen lisäksi merkittävimpiä ympäristöhaasteita liikennesektorilla ovat melu, ilmanlaadun heikkeneminen, Itämeren rehevöityminen, pohjavesien pilaantuminen, luonnonvarojen käyttö ja jätteiden synty sekä luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Liikenteen ruuhkautuminen heikentää energiatehokkuutta, sujuvuutta ja paikallista ilmanlaatua sekä lisää melua. Tärkeää on liikenteen aiheuttamien terveyshaittojen ja erityisesti typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen sekä melun ja tärinän vähentäminen kaupunkikeskustoissa. Liikenne lisää ilman epäpuhtauksia, kuten katupölyä, myös mekaanisesti. Pohjavesien suojeluun tullaan kiinnittämään huomiota, joka voi heijastua myös vaarallisten ja haitallisten aineiden kuljetuksiin. Tulevaisuudessa turvaudutaan nykyistä voimakkaampiin ympäristöperustaisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin, koska esimerkiksi teknologian kehittyminen ei yksistään riitä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus ovat lisääntyneet, säilyy yritysten ja kansalaisten arjen liikkumisvalintojen muuttaminen haasteellisena. Tieliikennettä koskevista uusista taloudellisista ohjauskeinoista tullaan päättämään vuonna Lentoliikenne tulee mukaan EU:n päästökauppaan 2012 alusta. Maailmanlaajuisia lentoliikenteen ja merenkulun ohjausmekanismeja valmistellaan ICAOssa ja IMOssa. Jos ratkaisua ei synny, aloitettaneen esimerkiksi EU:ssa merenkulun päästökaupan valmistelu. Itämeren merkitys arvokkaana luonnonympäristönä ja kuljetusreittinä on keskeinen. Paineet merenkulun ympäristösääntelyn tiukentumiseen kasvavat lähivuosina. Polttoaineen rikkipitoisuusraja Itämerellä tullee laskemaan 0.1 prosenttiin vuoden 2015 alusta. Tarkastelun kohteeksi tulevat myös typpipäästöjen vähentäminen sekä vedenalainen melu ja sen eliöstövaikutukset. Rehevöitymisen lisäksi Itämeren tilaa heikentävät esimerkiksi alusten öljypäästöt, painolastivedet sekä alusten runkoon kiinnittyneet eliöt. Trafin näkökulmasta alusperäiset päästöt säilyvät jatkossakin Itämeren suurimpana ympäristöhaasteena. Energian saatavuus ja hinta nousevat jatkossa keskeisiksi haasteiksi. Tämä haittaa toistaiseksi myös kestävällä tavalla tuotettujen biopolttoaineiden käytön yleistymistä. Esimerkiksi kaupallisia lentoja biopolttoainesekoituksilla lennetään jo suppeasti. Vuonna 2020 tieliiken- 4

7 teen biopolttoaineiden jakeluvelvoite on 20 prosenttia. Sähköautojen latausverkoston ja nesteytetyn maakaasun (LNG) käytön edellyttämän satamainfrastruktuurin rakentaminen on ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeää Palvelut, tietoinfrastruktuuri ja tietotekniikka Liikenteen tietoinfrastruktuurin kehittäminen perustuu tietoihin, joita liikennejärjestelmässä toimijat keräävät, tallentavat tietovarastoihin ja luovuttavat edelleen käytettäväksi. Tietojen vaihtamisella ja tietovarastojen kommunikaatiolla voidaan lisätä turvallisuutta kustannustehokkaasti. Esimerkkinä tästä on tieliikenteen automaattivalvonta, jossa käytetään Trafin ajoneuvo- ja kuljettajatietoja. Lisäksi kuljettajien apulaitteet, liikennevälineiden välinen viestintä ja liikenteen ohjaus edellyttävät toimivaa yhteistyötä sekä näkemystä tulevaisuuden tieto- ja palvelutarpeesta. Automatiikan ja automaattisten järjestelmien hyödyntämisellä liikennevirtoja voidaan seurata ja ohjata kustannustehokkaasti. Ilmailussa, merenkulussa ja rautateillä automaattiset ohjausjärjestelmät ovat laajassa käytössä. Myös tieliikenteessä voitaisiin hyödyntää älykkäitä informaatio- ja palautejärjestelmiä esimerkiksi liikenteen hinnoittelun välineenä. Sähköiset palvelut edistävät ympäristöystävällisyyttä ja kustannustehokkuutta vähentämällä turhan liikkumisen, kuljetusten ja materiaalikulutuksen tarvetta. Ajasta ja paikasta riippumattomien sähköisten palvelujen tarve lisääntyy kaikilla yhteiskunnan aloilla. Palvelujen kehittymisen ja yleistymisen myötä myös palvelujen laatuvaatimukset kasvavat. Ihmisten tietotarve lisääntyy ja he haluavat toimittaa asioitaan vaivattomasti ja nopeasti sähköisten palvelujen avulla. Sähköisillä palveluilla voidaan lisätä tuottavuuden lisäksi myös palvelujen saatavuutta. Sähköisten palvelujen kehittämisessä korostuu asiallisen tiedon merkitys Tuottavuus Suomi on velkaantunut huomattavasti edellisen taloustaantuman myötä. Julkiselle sektorille asetetut tuottavuusvaatimukset säilyvät jatkossakin haastavina. Trafin on pystyttävä tuottamaan palvelunsa tehokkaasti. Julkisen talouden kiristyvässä tilassa tuottavuuden lisäämisellä parannetaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen edellytyksiä. Ellei tuottavuus parane, vaikuttavuutta edistäviin hankkeisiin on vaikea löytää resursseja. Valtion tuottavuusohjelman mukainen henkilöstökehys edellyttää työn tuottavuuden jatkuvaa parantamista. Myös Trafin toiminnassa tuottavuusajattelulla on keskeinen merkitys. Tuottavuuden kehittämiseksi on mietittävä vaihtoehtoisia toimintamuotoja suoritetuotannolle. Tuottavuuden kannalta potentiaalisia tapoja ovat muun muassa asiakkaiden itsensä tekemän työn lisääminen, automatisointi ja ulkoistaminen. Myös säädöksiä laadittaessa tuottavuusnäkökulma on huomioitava nykyistä paremmin Osaaminen Asiantuntijavirastossa korostuu olemassa olevan ja rekrytoitavan henkilöstön osaaminen ja sen ylläpito. Koska osaamistarpeita on paljon, osaamisvaatimuksia on analysoitava ja selvennettävä. Motivaatio ja hyvä työilmapiiri asettavat vaatimuksia niin johtamiselle kuin kannustimillekin. 5

8 Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on tärkeä rooli osaamisen kehittämisessä. Perinteistä erikoisosaamista ja makrotason liikennejärjestelmäosaamista voidaan kehittää yhteistyössä oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Vastaavasti voidaan hankkia lisää tietämystä tehtävien ja palvelujen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. 3. Haasteisiin vastaaminen toimenpiteitä Trafin roolina on edesauttaa liikennemarkkinoiden kehitystä sellaisiksi, että markkinoilla toimijat voivat kehittää omaa toimintaansa parhaalla mahdollisella tavalla huomioiden kilpailulliset seikat sekä kestävän, vastuullisen toimintatavan. Onnistuakseen tässä Trafin tulee kehittää omia palveluitaan sekä onnistua vaikuttamisessa kansallisesti, EU-tasolla ja kansainvälisesti. Osana toiminnan suunnittelua kiinnitetään riskienhallintaan jatkuvasti huomiota. Viranomaistoiminnan resurssien suuntaamisessa käytetään hyväksi riskienhallinnan menettelyjä. Oman toiminnan kannalta merkittävimmät riskialueet on arvioitu seuraavasti: Alueellistamisen toteuttaminen Uusien tehtävien hallittu vastaanottaminen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman puitteissa Viraston toiminnan varmistaminen, mikäli talous ajautuu syvään ja pitkäaikaiseen taantumaan. Suunnittelutyössä on määritelty Osana pitkän tähtäimen suunnittelua on Trafin toiminnan painopistealueet valittu seuraavasti: Vastuullisen liikennekulttuurin edistäminen ja viranomaisvastuiden selkeyttäminen Palveluiden ja tehtävien kehittäminen Aktiivinen vaikuttaminen kansallisilla-, EU ja kansainvälisillä foorumeilla Henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen 3.1. Vastuullisen liikennekulttuurin edistäminen ja viranomaisvastuiden selkeyttäminen Sääntelyllä ja säännösten noudattamisen valvonnalla voidaan saavuttaa vain tietty toiminnallinen laatutaso. Kun tätä laatutasoa halutaan edelleen parantaa, tulee vaikuttaa toimijoiden asenteisiin ja sitä kautta heidän toimintatapaan. Tämän takia Trafi on nostanut vastuullisen liikennekulttuurin edistämisen yhdeksi pääteemakseen. 6

9 Selvennetään aktiivisesti turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen liittyviä rooleja koko liikennejärjestelmässä Liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että eri toimijoiden vastuut ja roolit on selkeästi määritelty. Vastuiden yhdenmukaistaminen yli liikennemuotorajojen parantaa mahdollisuuksia toimijoiden oman ydintehtävän hoitamiseen ja tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Eri liikennemuotojen hyvistä käytännöistä voidaan oppia ja niitä voidaan soveltaa myös muissa liikennemuodoissa. Trafin näkökulmasta vastuiden ja roolien selkeällä määrittelemisellä on positiivinen vaikutus liikenteen turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Lisäksi liikenneturvallisuuden kehittäminen riskiperusteisesti eli kohdentamalla liikenneturvallisuutta parantavat toimet sinne, missä niillä arvioidaan olevan suurin vaikuttavuus, edellyttää selkeitä vastuita ja rooleja. Sääntöjä, määräyksiä ja valvontaa kiristämällä liikennejärjestelmän turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä voidaan parantaa vain tiettyyn tasoon asti. Siksi vastuullisen toiminnan ja turvallisuuskulttuurin kehittäminen on liikennejärjestelmän toiminnan varmistamisessa tärkeää. Trafi haluaa vankistaa rooliaan koko liikennejärjestelmän turvallisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä vastaavana viranomaisena. Tällä hetkellä Trafilla ei ole esimerkiksi minkäänlaista roolia metroliikenteen sääntelyssä, valvonnassa tai lupien myöntämisessä siitä huolimatta, että metroliikenne kuljettaa jo nyt noin 58 miljoonaa matkustajaa vuosittain. Vastaavasti Trafin viranomaisrooli maantieliikenteen ja merenkulun infrastruktuurin turvallisuusasioissa ei ole yhdenmukainen rautatieliikenteen ja lentoliikenteen kanssa Edistetään toimijoiden vastuullisuutta liikennejärjestelmässä Vastuullinen toiminta liikennejärjestelmässä sisältää sekä turvallisuuden että ympäristön huomioon ottamisen. Liikennejärjestelmän toimijoiden vastuulliset toimintatavat ja valinnat ovat keskeisessä asemassa. Ammattiliikennettä ja yksityisliikennettä tarkastellaan erillisinä ryhminä, jolloin tavoitteita, vaatimuksia ja toimenpiteitä voidaan kohdistaa nykyistä paremmin. Innovaatioiden ja älykkäiden palvelujen avulla voidaan motivoida uusia tahoja turvallisen ja ympäristöystävällisen toiminnan edistämiseen. Ammattiliikenteessä vastuullisuus tulisi sisällyttää kilpailutekijöihin. TTS-kauden toimenpiteet: Kehitetään vaikuttamista vastuullisempien liikenneväline-, liikkumis- ja kuljetusvalintojen edistämiseksi Liikenneonnettomuuksien riskiä vähennetään liikennetiedon analyyseistä (ml. poikkeamaraportit) sekä riskiperustaisesta valvonnasta johdettavilla toimilla. Osallistutaan informaatio- ohjaus- ja palautejärjestelmien kehityshankkeisiin, joissa tavoitteina on inhimillisen virheen todennäköisyyden ja vaikutusten pienentäminen Toimenpiteiden kohdentamiseksi kehitetään vertailukelpoista liikennemuotokohtaista vakavien liikenneonnettomuuksien määrittelyä ja tilastointia. Edistetään liikennejärjestelmän varautumista äärimmäisten sääilmiöiden yleistymiseen 7

10 Edistetään ilmatilan turvallista ja tehokasta käyttöä Pohjois-Euroopan ilmatilalohkohankkeeseen osallistumalla ja suorituskykysuunnitelmien täytäntöönpanolla Vaikutetaan tieliikenteen verotuksen ympäristöohjaavuuden lisäämiseen ja käytön verotukseen autokannan uudistamiseksi Tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energialähteiden turvallista käyttöä ja saatavuutta Edistetään kansainvälistä ympäristösääntelyä ja täytäntöönpanoa mm. Itämeren tilan parantamiseksi, kansainvälisen liikenteen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi sekä hiilivuodon ja kilpailun vääristymien ehkäisemiseksi Toteutetaan hallitusohjelmaan kirjatut vieraslajeja koskevat toimenpiteet 3.2. Palveluiden ja tehtävien kehittäminen TTS-kaudella Trafiin kohdistuu sekä sisäisiä että ulkoisia muutospaineita: viraston tehtäväkenttä kasvaa henkilötyövuosikehyksen pysyessä muuttumattomana, alueellistaminen jatkuu aiheuttaen tehtävien ja osaamisen siirtoa, minkä lisäksi toiminnan uudelleen organisointi vaikuttaa henkilöstöön tehtävien muutokset ja sitä kautta osaamisvaateen muutoksen kautta. Edellä kuvatut muutosvoimat paitsi edellyttävät myös mahdollistavat Trafin palveluiden ja tehtävien kehittämistä Varmistetaan, että Trafin palvelut ja tehtävät ovat riittävän laadukkaita Riittävällä palvelujen ja tehtävien laadulla tarkoitetaan sitä, että ne täyttävät niille ennalta asetetut vaatimukset myös liikenteen turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden edistämisessä ja tehokkuudessa. Laatuvaatimuksia asetettaessa tulee määritellä sekä haluttu laatutaso että se, miten laatutason toteutuminen varmistetaan ja todennetaan. TTS-kauden toimenpiteet: Trafin palvelujen ja tehtävien laatua arvioidaan ja niitä kehitetään jatkuvasti Auditointien tulokset hyödynnetään toiminnan kehittämisessä TTS-kaudella jatketaan synergioiden etsimistä Trafin toiminnoissa. Samankaltaisten toimintojen keskittäminen mahdollistaa prosessien yhdenmukaistamisen ja synergioiden löytymisen. Synergiahyötyjä uskotaan saavutettavan esim. valvontatoimintaa keskittämällä ja kehittämällä. Trafi ulkoistaa toimintojaan niissä tapauksissa, joissa ulkoistamisella saavutetaan tuottavuushyötyjä Edistetään ja otetaan käyttöön hyödyllisiä innovaatioita Älykkään liikenteen mahdollisuudet turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden edistämiseksi keskittyvät Trafissa liikennetiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen erilaisissa informaatio-, ohjaus- ja palautejärjestelmissä. Tietojärjestelmien ohella myös tietojen käsittelyprosessien tulee olla tehokkaita, jotta palvelutuotantoa voidaan kehittää. 8

11 Älykkäiltä tietoteknisiltä ratkaisuilta odotetaan paljon turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi. Oikein käytettynä ja oikeassa paikassa tietoteknisten älypalveluiden vaikutus ja kustannustehokkuus ovat huomattavia. Erilaisten visioiden ja ideoiden ohella huolellisilla tarvekartoituksilla ja kriittisesti perustelluilla loppukäyttäjien palvelukuvauksilla voidaan välttää ylioptimismia ja turhia investointeja. Tietotekniikka on kuitenkin vain apuväline. Koska eri liikennemuodot ovat eri vaiheissa älykkäiden tietoteknisten ratkaisujen käyttöönotossa, on hyödyllistä vertailla ja ottaa oppia parhaista käytännöistä. Piloteilla ja kokeiluilla voidaan varmistaa, että älypalvelujen kehittäminen toteutuu odotetusti. Vastaavasti viestinnän tehtävänä on tiedottaa kokeiluista ja käyttöönotoista. TTS-kauden toimenpiteet: Älyliikenteessä etsitään aktiivisesti uusia innovaatioita Trafi on aloitteellinen ohjaus-, palaute- ja informaatiojärjestelmien kehittämisessä Kehitetään sähköisiä palveluja Trafin tavoitteena on parantaa palveluiden tuottavuutta ja saavutettavuutta kehittämällä sähköisiä palveluita. Sähköistämisessä ensisijaisena ovat palvelut, jotka helpottavat asiakkaiden ja sidosryhmien toimintaa sekä tuottavat kustannussäästöjä mahdollisimman laajasti. Tuottavuuden suurin potentiaali liittyy niihin palveluihin, jotka voidaan automatisoida tai jotka ovat muokattavissa itsepalveluiksi. Sähköistämiseen liittyy olennaisesti myös kysymys tiedosta ja sen hyödynnettävyydestä. TTS-kauden toimenpiteet: Trafin tietovarantoja ja niiden käyttöä kehitetään yhtenäisemmiksi Liikenteen valvonnassa lisätään automaattivalvontaa, joka edellyttää myös julkisen tiedon käytettävyyden lisäämistä. Kansainvälisen tietojenvaihdon kehittäminen rikoksentorjunnassa korostuu TTSkaudella. TTS-kaudella on valmistumassa useita IT-projekteja. IT-projektien valmistuminen vähentää Trafissa tehtävän manuaalisen työn tarvetta ja palvelukorvausten maksamista kumppaneille ja näin ollen tehostaa viraston sisäisiä prosesseja. Yhteiskunnan kannalta näiden projektien valmistumisten merkittävimmät hyödyt tulevat kuitenkin Trafin sidosryhmille, kumppaneille ja asiakkaille, joiden toimintaan palveluiden sähköistäminen ja kehittäminen tehostaa Varaudutaan häiriötilanteisiin Trafi varautuu hoitamaan sille annetut normaaliajan tehtävät myös poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Toimintojen turvaaminen tapahtuu lähtökohtaisesti normaaliajan organisaatiolla ja tarvittaessa resurssien painotuksia muuttaen. Valmiuslaissa säädetään niistä tehtävistä, joista virasto vastaa poikkeusoloissa. Virasto painottaa valmiussuunnittelussaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa sille osoitettuja strategisia tehtäviä sekä osallistuu aktiivisesti hallinnonalan valmius- 9

12 suunnitteluun ja -harjoituksiin. Valmiussuunnittelu tapahtuu tiiviissä yhteistoiminnassa eri viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. TTS-kauden toimenpiteet: Perusvalmiudessa virasto varmistaa välittömän valmiutensa selviytyä normaaliajan onnettomuuksista, suuronnettomuuksista ja muista häiriötilanteista. Trafi laatii lisäksi poikkeusolojen toimintaa koskevat suunnitelmat ja suorittaa niiden edellyttämät etukäteisvalmistelut sekä pitää laadittuja suunnitelmia ajan tasalla. Erityisesti tulee varautua lisääntyvien äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamiin tilanteisiin. Trafi varautuu häiriötilanteissa jatkuvan tilannekuvan tuottamiseen liikennejärjestelmästä Aktiivinen vaikuttaminen kansallisilla, EU- ja kansainvälisillä foorumeilla Onnistunut vaikuttaminen edellyttää määriteltyjä tavoitteita, vaikuttamiskohteiden ja - foorumien tunnistamista ja oikea-aikaisuutta. Ennen kansainvälistä tai EU-vaikuttamista tulee kansalliset intressit yhteensovittaa. Kehitetään systemaattinen vaikuttamisprosessi Edistetään turvallisuuden, ympäristön, sujuvuuden ja talouden tasapainoista huomioonottamista säädöksiä kehitettäessä 3.4. Henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen Asiantuntijavirastossa korostuu henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Trafille on tulossa uusia tehtäviä noin henkilötyövuoden verran. Uusien tehtävien vastaanottaminen ja tuottavuuden parantaminen asettaa haasteita henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Liikennejärjestelmän toimivuus ja Trafin menestyminen edellyttävät sekä olemassa olevasta että potentiaalisesta osaamisesta huolehtimista. Trafin sisäisen osaamisen lisäksi on huolehdittava myös osaamisesta liikennejärjestelmän keskeisillä osaamisalueilla. Henkilöstön valinnassa ja kehittämisessä tulee kiinnittää osaamisen lisäksi huomiota henkilöiden asenteeseen. Henkilöstöltä edellytetään Trafin arvojen mukaista toimintaa sekä kannustetaan siihen. Asiantuntijoiden pysyvyyteen Trafissa vaikuttavat motivaatio ja työtyytyväisyys sekä mahdollisuudet ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen. Lisäksi tulee huolehtia kilpailukykyisestä palkitsemisesta ja kannustimista. Johtamisen kehittämisen tulee olla jatkuvaa. Jotta kehittämistoimenpiteet voidaan perustaa faktoihin, tavoitteiden saavuttamisesta tulee kerätä riittävästi tietoa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee Trafin strategisten tavoitteiden saavuttamista. Sillä on keskeinen rooli myös osaamisen ylläpitämisessä. Liikennemuotokohtaista erikois- 10

13 osaamista ja liikennejärjestelmäosaamista voidaan kehittää yhteistyössä oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistumalla kansainvälisiin ja kansallisiin hankkeisiin. TTS-kauden toimenpiteet: Henkilöstön osaamistarpeet kartoitetaan ja osaamisen kehittäminen varmistetaan Viraston palkkausjärjestelmää kehitetään jatkuvasti Trafissa tuetaan joustavia työaikajärjestelyjä Kehitetään henkilöstökoulutusta sekä perehdyttämisprosessia Esimiestyötä kehitetään esimieskoulutuksella ja esimiestyön laatua mitataan säännöllisesti Työhyvinvointia parannetaan työilmapiirikyselyissä esiinnousseiden asioiden perusteella 4. Resurssit 4.1. Rahoitus Maksustrategia Trafin menoista n. 70 prosenttia katetaan maksullisen toiminnan tuotoilla. Maksujen määrittämisestä säädetään Valtion maksuperustelaissa ( /150) ja Valtion maksuperusteasetuksessa ( /211). Maksujen määrittäminen oikealle tasolle on osa Trafin vuotuista taloussuunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Julkisoikeudellisten suoritteiden maksut säädetään liikenne- ja viestintäministeriön antamalla maksuasetuksella. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksut virasto määrittää itse hinnastossaan. Julkisoikeudellisten suoritteiden maksu määritetään vastaamaan suoritteen tuottamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (maksu vastaa tällöin omakustannusarvoa). Suoritteiden hinnoittelussa ei tehdä ristiinsubventointia vaan jokainen maksu kohdistuu ainoastaan ko. suoritteen tuottamisesta aiheutuviin suoriin ja välillisiin kustannuksiin. Kustannusvastaavuuksien keskiarvon tulee olla 4-5 vuoden aikajaksolla 100 %. Erityisestä syystä julkisoikeudellisen suoritteen maksu voi poiketa omakustannusarvosta (maksuperustelain 6 3 mom.). Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksu voidaan määrittää enintään 25 % omakustannusarvon ylittäväksi. Näiden suoritteiden luovuttaminen toiselle valtion virastolle tapahtuu kuitenkin omakustannusarvon mukaisesti. Maksuasetuksessa määritetään myös ne suoritteet, jotka luovutetaan maksuttomasti. Trafin tavoitteena on suoritelajien lukumäärän vähentäminen yhdistämällä nykyisiä suoritteita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tuloskehitys 11

14 Trafin toiminnasta on osa nettobudjetoitua (julkisoikeudellisten ja liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksuilla katettavaa maksullista toimintaa), osa budjettirahoitteista. Budjettirahoitteista toiminnasta osa katetaan veroluonteisilla maksuilla (katsastustoiminnan maksu ja lentoliikenteen valvontamaksu). Suunnitelman mukaan katsastustoiminnan maksu muuttuu vuoden 2013 alusta veroluontoiseksi maksuksi, mistä syystä ko. tulot menevät valtion talousarvion tulomomentille ja virasto saa maksutuloa vastaavan määrän budjettirahoitusta katsastuksen valvonnan menojen kattamiseen. Kyseinen muutos aiheuttaa toimintamenomomentille määrärahan kasvua vuodesta 2013 alkaen, koska samassa yhteydessä viraston tehtävät lisääntyvät. Lentoliikenteen valvontamaksua esitetään korotettavaksi 1,20 euroon/lentomatkustaja vuodesta 2012 alkaen. Valvontamaksun ennakoidaan pysyvän tällä tasolla vv Oheisessa laskelmassa on esitetty Trafin kokonaistulojen ja -menojen kehitys vuosina (luvut tuhansina euroina). Hintakehitystä laskettaessa on käytetty muuttujina seuraavia kustannustekijöitä. Taloudellinen taantuma kohdistunee usean vuoden ajalle TTS-kaudella, mutta suoritevolyymien muutoksen ennakoiminen on tässä vaiheessa parhaimmillaankin spekulatiivista. Laskennan perusteeksi onkin otettu vuodelle 2012 budjetoidut volyymit. Jos ennustetut volyymit jäävät selvästi odotetusta, on maksujen korotus paikoitellen välttämätöntä. Alueellistamisen (Rovaniemen ja Lappeenrannan toimipisteet) vaikutukset kokonaismenoihin ovat viraston laskelman mukaan vuosina noin 10,6 miljoonaa euroa. Alueellistamiseen ei ole osoitettu erillistä budjettirahaa, mutta toistaiseksi toimintamenomomentille osoitettu määräraha näyttää riittävän alueellistamisen loppuun vientiin. Henkilöstökustannukset kasvavat suunnitelmakaudella yhteensä noin 2 % vuodessa. Henkilöstökustannusten nousuun vaikuttavat virkaehtosopimuksen mukaiset korotukset ja viraston henkilöstöstrategian mukaisen rakennemuutoksen läpivieminen. Lähtökohtaisesti henkilötyövuosien määrä on TTS-kaudella 516. Valtion uuden vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisesti henkilötyökehystä arvioidaan kuitenkin jatkuvasti ottaen huomioon viraston tuottavuuskehitys ja uudet tehtävät. Ajoneuvojen rekisteröinnin palvelukorvausten keskimääräinen kappalehinta laskee suunnitelmakaudella noin 8 prosenttia, mikä johtuu pääasiassa vaiheittaisesta siirtymisestä sähköiseen rekisteröintiin. Ajoneuvoliikennerekisterin kokonaisuudistuksen kustannusarvio on 37,8 milj. euroa (vuosina ). Hanke valmistuu vuoden 2013 aikana. Hankkeesta toteutetaan viimeisenä vaiheena kuljettajatietojärjestelmien (KT1) kehittäminen, johon on vuosille varattu euroa. Hankkeeseen kuuluvien ja jo valmistuneiden järjestelmien käyttöönoton varmistaminen toteutetaan käyttöönottoprojekteissa, joihin on varauduttu 20 milj. eurolla (vuosina ). KT1-projektien vuotuiset menot sisältyvät sopeutettuun ITprojekti- ja ylläpitosalkkuun, jonka vuosimenot ovat 14,2 M euroa. KIEKU-järjestelmään (talous- ja henkilöstöhallinto) siirtyminen tapahtuu tämän hetken tiedon mukaan Muutoksen kustannukset on otettu huomioon toimintamenoissa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida uuden järjestelmän tuottavan TTSkaudella säästöjä. ATJ-käyttökustannukset kasvavat kuljettajajärjestelmien käyttöönoton myötä samalla kun LTJ-käyttökustannukset vähenevät. 12

15 Muiden kulujen ennustetaan kasvavan TTS-kaudella keskimäärin 2 % vuodessa. Sähköisen asioinnin kasvu puolestaan vähentää painatus-, pankki- ja postikulujen kasvupaineita. Matkakulut on arvioitu vuosittain 2,0 miljoonaksi euroksi koko TTS-kaudella. Aluetoimipisteiden toiminnat ja erityisesti kansainväliset velvoitteet edellyttävät matkustamista, jota ei voi ainakaan merkittäviltä osiltaan korvata videoneuvotteluilla. Kansainvälisten tehtävien lisääntyminen kasvattaa TTS-kaudella matkustustarvetta. Valtioneuvoston antamassa pysyviä toimintamenosäästöjä koskevassa periaatepäätöksessä asetettuja matkakustannustavoitteita ei pystytä näistä syistä aivan saavuttamaan, mutta eri toimenpiteillä arvioidaan matkakulut saatavan TTS-kaudella jäädytettyä edellä mainitulle tasolle. Myös muita osin toimitaan valtioneuvoston valtion pysyvistä toimintamenosäästöistä antaman periaatepäätöksen toimeenpano-ohjeiden mukaisesti. Alv-tuottoja ei virastolla enää ole johtuen Uudenmaan veroviraston päätöksestä (päätös annettu AKElle). Alv-menot on arvioitu siten, että tuottojen ja kulujen rakenne säilyy ennallaan. TULOT JA MENOT VV (luvut euroa) Tulot Menot Alijäämä Määrärahakehys Alv-tuotot Alv-kulut Suunnitelmakaudella tullaan arvioimaan, millä tavalla sähköisten palvelujen käyttöönotto vaikuttaa viraston tuottavuuteen. Joka tapauksessa viraston asema sähköisten palveluiden edelläkävijänä on ensi vaiheessa kuluja lisäävä tekijä, vaikka pitkällä tähtäimellä syntyy säästöjä ja toiminnan tehokkuutta. Kustannusten kehitystä tullaan vuosittain tarkentamaan tältä pohjalta. Tase-ennuste Trafin taseen arvioidaan pienenevän vuosina , koska tietojärjestelmiä rakennetaan vähemmän kuin on poistoja. Tase-ennuste on seuraava: TASE-ENNUSTE 2011 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vieras pääoma YHTEENSÄ YHTEENSÄ 13

16 TASE-ENNUSTE 2012 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vieras pääoma YHTEENSÄ YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2013 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vieras pääoma YHTEENSÄ YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2014 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vieras pääoma YHTEENSÄ YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2015 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vieras pääoma YHTEENSÄ YHTEENSÄ TASE-ENNUSTE 2016 (luvut 1000 euroa) VASTAAVAA VASTATTAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäv.sij Oma pääoma Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vieras pääoma YHTEENSÄ YHTEENSÄ 14

17 4.2. Henkilöstö TTS-kaudella Trafin henkilötyövuosikehys on lähtökohtaisesti 516 henkilötyövuotta Alueellistaminen Tehtyjen päätösten mukaisesti Trafista sijoitetaan Rovaniemelle 40 henkilötyövuotta vuoden 2013 loppuun mennessä ja 55 henkilötyövuotta vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi sijoitetaan Lappeenrantaan 20 henkilötyövuotta vuoden 2015 loppuun mennessä. Rovaniemelle sijoitetaan ajoneuvojen verotustehtävät, kiinnitystehtävät kaikkien liikennemuotojen osalta, pääosa rekisteröintitehtävistä kaikkien liikennemuotojen osalta sekä neuvonta- ja tietopalvelu sekä asiakirjahallinnon tehtävät. Lisäksi Rovaniemelle sijoitetaan joitain hallinnon tukitehtäviä. Toimitilojen osalta hyödynnetään Senaatti-kiinteistöjen tarjoamia kiinteistöjä ja käyttäjäpalveluita. Alueellistaminen toteutetaan siten, että Rovaniemelle ja Lappeenrantaan syntyy selkeät toiminnalliset kokonaisuudet vaiheittain, jolla turvataan toiminnan käyttöönotto mahdollisimman vähäisin häiriöin. Toimintojen siirto edellyttää toimintaprosessien muutoksia sekä sähköisen asiakirjahallinnon ja sähköisen asioinnin laajentamista. Tarkoituksena on, ettei Rovaniemelle tarvitse siirtää sellaista liikennemuotokohtaista erikoisosaamista, jossa koulutusvaatimuksena on esimerkiksi liikennelentäjän tai merikapteenin tutkinto. Rovaniemelle keskitetään verotuksen, rekisterinpidon, asiakirjahallinnon ja tietopalvelun osaamista, johon liittyvää korkeakoulutusta on Rovaniemeltä saatavissa. Hyvään henkilöstöpolitiikkaan liittyy luonnollisesti pyrkimys irtisanottavien määrän minimointiin. Siirtymäaika hyödynnetään täysimääräisesti, jolloin uuden tehtävän tai työpaikan etsimiselle jää riittävästi aikaa. Henkilöstön tukitoimet otetaan mahdollisimman laajasti käyttöön ja porrastettuna siten, että niillä tuetaan uuden työpaikan saantia mahdollisimman tehokkaasti. Tukitoimina käytetään: Avoimien työpaikkojen laittaminen ensin sisäiseen hakuun Virkajärjestelyjen seuraaminen muualla valtionhallinnossa Työnhakuvalmennus Tuki uuden työpaikan etsimiseen (1+1: mikäli henkilö saa uuden työpaikan vähintään kahdeksi vuodeksi, maksetaan yhden vuoden palkkasummaa vastaava rahamäärä uudelle työnantajalle) Koulutusmahdollisuuksien kartoittaminen Irtisanoutumiskorvausten maksaminen 15

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2019

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2019 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2019 Liikenteen turvallisuusvirasto Helsinki 3.11.2014 Sisällysluettelo 1 Hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä... 1 2 Tavoitteena vastuullinen liikenne... 1 2.1

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto

Liikenteen turvallisuusvirasto Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2017 Liikenteen turvallisuusvirasto 01.11.2012 Sisällys 1. Yhteiskunnallisiin liikennepoliittisiin vaikuttavuustavoitteisiin vastaaminen.. 1 1.1. Turvalliset matka-

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - yleisesittely CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Jari Nurmi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Visio Vastuullinen liikenne 27.11.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON MAKSULLISISTA SUORITTEISTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Suunnittelija Pirjo Karttunen LVM 25.11.2015 Erityisasiantuntija Saara Norrman Trafi LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKENTEEN TURVALLI- SUUSVIRASTON

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma. Liikenteen turvallisuusvirasto

Toiminta- ja taloussuunnitelma. Liikenteen turvallisuusvirasto Toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2015 Liikenteen turvallisuusvirasto Sisällys 1. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin toiminta ja tehtävät... 1 1.1. Tahtotila... 1 1.2. Toiminta-ajatus... 1 1.3. Arvot...

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Toiminta- ja taloussuunnitelma

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Toiminta- ja taloussuunnitelma Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2018 Liikenteen turvallisuusvirasto Helsinki 4.11.2013 Sisällysluettelo 1 Liikennepoliittisiin vaikuttavuustavoitteisiin vastaaminen... 1 1.1 Turvalliset matka- ja kuljetusketjut...

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service Mobility as a Service Suomesta älyliikenteen innovaatioalusta Suomeen kehitetään maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Tekes kokoaa -yhteisön, johon mukaan tulevien yritysten

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi

Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi Operatiivinen valvonta Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi Tehtävät liikenneturvallisuus ja ympäristö äi kaikessa mukana Annamme tarvittavia i lupia, hyväksyntöjä ja muita päätöksiä sekä toimialaa koskevia

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus

Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus Kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristön murros ja lentoliikenteen turvallisuus Taustainfo medialle 26.10.2012 Trafin auditorio Erityisasiantuntija Mette Vuola Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli

Liikenteen monipalvelumalli Liikenteen monipalvelumalli Kansallinen ohjelma - UDIT Luonnos Elias Pöyry, Eera Oy Juuso Kummala, Liikennevirasto 31.5.2011 Lähtökohtana monipalvelumallille on päästöjen vähentäminen ja turvallisuuden

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Yhteinen asia. Rautatiealan sidosryhmätilaisuus 1.2.2012, Finlandiatalo

Yhteinen asia. Rautatiealan sidosryhmätilaisuus 1.2.2012, Finlandiatalo Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatiealan sidosryhmätilaisuus, Finlandiatalo Rautatiealan sidosryhmätilaisuus, 2012 Finlandiatalo l 12.30 Kahvi Avaus ja tervetuloa, osastonjohtaja Yrjö Mäkelä

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - ilmailun sidosryhmätilaisuus

Sääntelyn keventäminen - ilmailun sidosryhmätilaisuus Sääntelyn keventäminen - ilmailun sidosryhmätilaisuus Susanna Metsälampi 19.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Näkökulmat Sääntelyn keventäminen hallitusohjelman valossa Norminpurku Digitalisaatio

Lisätiedot

Riskiperusteisuus valvonnassa

Riskiperusteisuus valvonnassa Meriturvallisuusseminaari 28.5.2014 Pekka Henttu Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Lähtökohta viranomaistyölle Suorituskykyinen liikennejärjestelmä luo perustan yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET... 3 RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 4 1. Johdanto... 4 2. Riskienhallinnan määritelmä ja toteuttamisen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Sytyke/ käytettävyys OSY Anu Ylä-Pietilä Lyhyesti Trafista Trafi vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot