KAUHAVAN KAUPUNKI. Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Hyväksytty Kauhavan kaupunginvaltuustossa

Transkriptio

1 KAUHAVAN KAUPUNKI Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Hyväksytty Kauhavan kaupunginvaltuustossa

2 Sisällysluettelo 1. Yleisperustelut Kaupunkistrategia Kaupungin alue, väestö ja työpaikat Kaupungin taloudellinen tilanne Yleinen taloudellinen tilanne Talousarvion laadintaperusteet Konsernin tavoitteet Käyttötalousosa Toimielintasoiset tavoitteet ja talousarviot (perusteluineen) Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Elinkeino- ja maaseutujaosto Perusturva Sivistyslautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Yhdistelmä käyttötalouden määrärahoista ja tuloarvioista Henkilöstö Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Taloussuunnitelma Liitteet

3 1. Yleisperustelut 1.1 Kaupunkistrategia Kauhava -konsernin arvot: Millaisia arvoja haluamme toiminnallamme edistää? Vastuullisuus ja yhteistoiminta Kannamme toiminnassamme kestävän kehityksen perustalta yhteistä vastuuta yhteisöstä, yksilöstä, ympäristöstä ja alueemme tulevaisuudesta. Kaupunkikonsernina toimimme yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteenamme on kaupunkilaisille ja yhteisöille suunnattujen palvelujen laadukas ja tehokas järjestäminen. Oikeudenmukaisuus ja luotettavuus Noudatamme päätöksenteossamme tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta. Toimimme avoimesti ja johdonmukaisesti kuntalaistemme hyvinvoinnin tukena. Olemme uskottava yhteistyökumppani, joka on valmis aktiiviseen yhteistoimintaan samat päämäärät jakavan toimijan kanssa. Luovuus ja yrittäjyys Suhtaudumme avarakatseisesti uusiin asioihin ja ihmisiin. Uusiutuaksemme olemme valmiit kokeilemaan erilaisia tapoja toimia. Uskomme luovuuden, yhteistoiminnan ja yrittäjyyden merkitykseen kaupunkimme kehittymisen voimavarana. Terveys ja turvallisuus Kestävyys Edistämme toiminnassamme tervettä elämäntapaa ja kestävää ympäristöä. Tahdomme luoda asuin- ja elinympäristölle, työn tekemiselle ja vapaa-ajalle terveelliset, turvalliset ja viihtyisät puitteet. Edistämme uusiutuvien luonnonvarojen ja lähiruuan hyödyntämistä sekä ekologisesti tehokasta energiankäyttöä. Pidämme huolta taloutemme kestävyydestä ja osaamisemme tasosta palvelutoimintamme ja kehittymisemme perustana. Visio: Millaisen Kauhavan tahdomme tehdä? Kauhava on maaseutumainen ja vireästi kehittyvä kaupunki, joka toimii Etelä-Pohjanmaan pohjoisosan hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena. Kaupunki tarjoaa asukkailleen hyvän elämän puitteet viihtyisässä ja luonnonläheisessä asumis- ja elinympäristössä. Turvattu tulevaisuus Kauhavalla rakentuu yhteen hiileen puhaltavan yhteisöllisyyden ja monipuolisen palvelu-, työpaikka- ja vapaa-aikatarjonnan tuloksena. 2

4 Painopisteet: Mihin panostamme erityisesti? Kehittämisessä on otettava erityisesti huomioon, että Kauhava toimii yhtenä kaupunkikokonaisuutena. Se ei ole liitoskuntien kaupunginosista muodostuva koonnos, vaan omaehtoisesti kehittyvä yhteisönsä, jonka kokonaisetu on paikkakunnan tulevaisuuden rakentamisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Painopisteet määrittelevät, minkä asioiden varaan kaupungin kehittäminen rakennetaan ja mihin kaupungin omat panostukset erityisesti suunnataan. Painopisteiden yhteisenä tavoitteena on noin asukkaan kasvava ja kehittyvä kaupunki, jossa lapsiperheiden ja työpaikkojen määrä lisääntyy ja elinkeinoelämä monipuolistuu 1. Hyvä yhteishenki, yhteistoiminta ja yhteisöllisyys aikaansaavat suotuisan kehittämisilmapiirin 2. Asuin- ja elinympäristön viihtyisyys luo vetovoimaa 3. Uutta luova yrittäjyys rakentaa elinvoimaa 4. Tasapainoinen talous turvaa kaupungin peruspalvelut ja kehityksen 3

5 1.2 Kaupungin alue, väestö ja työpaikat Kauhavan kaupunki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan ja K8-kaupunkiseuturyhmään. Entinen Härmänmaan alue kuuluu kehitysalueen tukialuejaossa 2-alueeseen ja Järviseutu korkeimpaan 1- alueeseen, eli Kauhavan kaupunki kuuluu eri osiltaan eri tukialueille. Maakuntajaossa kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liittoon. Kaupungin maapinta-ala on 1313 km². Taajama-aste oli vuonna ,3. Kaupungin väkiluku oli , vuoden 2013 aikana väkiluku aleni 137 henkeä. Vähennys oli 0,79 %. Vuonna 2014 väkiluku laski edelleen; lokakuun lopussa vähennys oli 107 henkeä. Taulukko Väestön määrä ja rakenne alkaen Yli yhteensä Taulukko: Väestön ikäjakauma prosentteina alkaen ,4 17,1 16,9 16,9 17,0 16, ,5 61,7 61,4 60,7 59,9 59,0 Yli 64 21,0 21,2 21,8 22,4 23,1 24,2 yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100 Edellä olevista taulukoista voi todeta, että vähennystä on tapahtunut nimenomaan työikäisen väestön kohdalla. Lasten määrä on loivasti laskeva ja yli 65-vuotiaiden määrä puolestaan noussut lähes 150 hengellä. Ulkomaalaisia oli vuoden lopussa 358 henkeä. Ulkomaan kansalaisten määrä on lisääntynyt noin 50 henkeä/vuosi kuntaliitoksen jälkeisinä vuosina. Alle 19-vuotiaita muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia oli vuoden 2013 lopussa 70. Tämä asettaa haasteita niin varhaiskasvatukselle kuin koulutoimellekin. Elinkeinojen toimialajakauma on pysynyt lähes ennallaan koko kuntaliitoksen jälkeisen ajan. Työpaikkojen määrä laski rajusti lamavuonna Määrä on sen jälkeen noussut ja tasoittunut ollen vuoden 2012 lopussa Kun ammatissa toimivan väestön määrä samana ajankohtana oli 7083, työpaikkaomavaraisuus on positiivinen eli työpaikkoja on enemmän kuin työntekijöitä. Taulukko: Ammatissa toimiva väestö 2008 alkaen toimialoittain prosentteina (tilastokeskus) toimialaluokitus Alkutuotanto 13,37 13,43 13,43 13,12 12,88 Jalostus 32,13 29,16 29,89 29,92 29,79 Palvelut 53,38 56,04 55,41 55,38 55,84 Tuntematon 1,11 1,37 1,27 1,59 1,5 Yhteensä

6 Taulukko: Työpaikat toimialan mukaan 2008 alkaen (tilastokeskus) Toimialaluokitus Alkutuotanto 12,58 13,24 12,92 12,46 12,44 Jalostus 35,64 32,61 32,98 33,06 33,07 Palvelut 50,73 52,84 52,91 52,98 53,07 Tuntematon 1,05 1,31 1,19 1,49 1, Työllisyys on perinteisesti ollut alueella hyvä. Kaupungin työllisyystilanne on kuitenkin heikentynyt aiempiin vuosiin verrattuna; esim. keksimääräinen työttömyysaste (6,2) oli vuonna 2013 noin prosenttiyksikön korkeampi kuin edellisenä vuotena. Työttömyysaste oli lokakuussa ,4 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 6,1 prosenttia. Tilanteen heikentymisestä huolimatta työllisyystilanne oli Kauhavalla Etelä-Pohjanmaan toiseksi paras. Taulukko: Työttömyys 2008 alkaen Työttömyys vuosina 2008, 2009, 2013 ja ka helmikuu huhtikuu kesäkuu elokuu lokakuu joulukuu tammikuu maaliskuu toukokuu heinäkuu syyskuu marraskuu Lokakuussa 2014 työttömyys oli eri ryhmissä seuraava: naiset 40,8 % (ed. vuonna 40,4 %), pitkäaikaistyöttömät 13,9 % (12,62 %), alle 25-vuotiaat 13,3 % (12,0 %) ja yli 50-vuotiaat 36,9 % (42,0 %). Merkillepantavaa on yli 50-vuotiaiden työttömyyden väheneminen. On kuitenkin muistettava, että kaikki työttömät eivät ole työvoimahallinnon tilastoissa Kaupungin taloudellinen tilanne Kauhavan kaupungin avaavassa taseessa on kertynyttä ylijäämää noin 6,1 miljoonaa euroa. Kaupungilla on oman pääoman alaisina rahastoina Kortesjärven ja Ylihärmän alueen ylijäämärahastot (pääoma euroa), jotka käytetään voimassa olevien sääntöjen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä näiden entisten kuntien alueella toteutettaviin investoin- 5

7 teihin ja kehittämishankkeisiin, joista ei jatkossa aiheudu käyttökustannuksia. Kaupungilla on myös pääomaltaan enintään euron henkilökuntarahasto. Vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio oli laadittu lievästi ylijäämäiseksi kuitenkin siten, että kaupungin rahoitusosuus Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle oli huomioitu noin 2,4 miljoonaa euroa yhtymähallituksen esittämää pienempänä. Talousarvioon tehtiin vuoden aikana muutamia tarkistuksia, joiden myötä mm. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen rahoitusosuus muutettiin alkuperäisen esityksen mukaiseksi. Talousarviotarkistusten seurauksena budjetoitu tulos painui noin 1,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Mikäli vuoden 2014 tulos toteutuu arvioidun mukaisena, katoaa vastaava määrä taseen ylijäämäpuskurista. Julkisen talouden tasapainottamistoimina toteutetun kuntien valtionosuuksien leikkausten ja yleisen taloustilanteen sekä raskaasta investointiohjelmasta johtuvasta suunnitelman mukaisten poistojen määrän lisääntymisen seurauksena kaupungin talous pysyy alijäämäisenä myös vuonna Talouden tasapainottamiseksi korotettiin kiinteistöveroprosentteja. Sen sijaan kunnallinen tuloveroprosentti pidettiin aikaisempaan linjaukseen perustuen vuoden 2014 tasolla. Kaupungin talouskehityksen kääntämiseksi on valmisteltu sekä kouluverkkoselvitys että sotepalveluverkkoselvitys. Em. selvitysten valtuustokäsittelyn jälkeen valmistellaan kaupunginvaltuuston päätökseen perustuva talouden tasapainottamisohjelma. joka niin ikään tuodaan valtuuston käsiteltäväksi vuoden 2015 alkupuolella. Osana puolustusvoimauudistusta Kauhavan Lentosotakoulun toiminta päättyy vuoden 2014 lopussa. Lakkauttaminen vaikuttaa Kauhavan kaupungin talouteen paitsi asukkaiden poismuuton ja mahdollisesti työttömyyden lisääntymisenä ja näistä seuraavana kunnallisen tuloveron kertymän pienenemisenä. Edelleen lakkauttamisella on vaikutusta myös alueen elinkeinoelämään (kauppa ja palvelut) ja sitä kautta myös yhteisöveron kertymään. Vaikutusten minimoimiseksi on eri toimenpiteiden kautta pyritty uusien työpaikkojen luomiseeni kaupungin alueelle. Kuntaliitoksen myötä Kauhavan kaupunki sai yhdistymisavustusta 8,397 miljoonaa euroa. Kuntaliitossopimuksessa sovituista, yhdistymisavustuksesta rahoitettavista investoinneista on vuoden 2014 lopussa toteutumatta Kiistola-Rannanjärvi liikenneväylä sekä Kangas-Annala silta- ja Annalanpuoleinen tieyhteys. Näiden hankkeiden toteuttamiseen on varauduttu vuosina 2015 ja Kankaanpuoleinen tie on rakennettu vuonna Em. hankkeiden toteuttamista varten on taseeseen muodostettu euron investointivaraukset. 1.4 Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2013 Suomen bruttokansantuotteen määrä laski 1,2 prosenttia. Bruttokansantuote laski myös vuonna Vuoden 2014 osalta suhdanne-ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Loppuvuotta kohden ennusteet ovat kuitenkin synkistyneet alkuvuoden ennusteista. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, mutta ennuste pitää sisällään maltillisen suhdannekäänteen. Käänne pohjautuu nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palveluiden viennin arvioidaan lisääntyvän 0,4 prosenttia samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei arvioida kasvavan lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymisen edessä. Myös investointien ennustetaan pysyvän vuonna 2014 alamaissa, mikä johtuu mm. asunrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Mikäli BKT:n kasvu painuu miinukselle myös vuonna 2014, toteutuisi kolmen peräkkäisen negatiivisen talouskasvun kausi. Vastaava tilanne on ollut ainoastaan 1990-luvun alun lamavuosina. Vuonna 2015 talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Ennusteiden mukaan kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriön syyskuun 2014 ennusteen mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat paikallaan. Yleisen ta- 6

8 louskehityksen piristymisen arvioidaan hälventävän kuluttajien kokomaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Vuodelle 2016 VM arvioi bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia. BKT:n historiallisen matala kasvu ennustejaksolla johtuu mm. väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. Työttömyysasteen arvioidaan vuonna 2014 olevan 8,6 prosenttia ja 8,5 prosenttia vuonna Vuoden 2015 työttömyysasteeksi ennustetaan 8,2 prosenttia, minkä jälkeen tilanteen arvioidaan parantuvan edelleen. Palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin VM arvioi vuonna 2014 kohoavan 1,4 prosenttia palkkasumman kasvaessa 0,9 prosenttia. Vuonna 2015 ansiotason kasvuvauhdiksi ennustetaan 1,2 prosenttia. Palkkasumman ennustetaan kasvavan 1,7 prosenttia. Kuntien menot ja verotulot vuosina Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2014 noin 1,2 prosenttia. Kunta-alan palkkasumma pienenee 0,4 prosenttia johtuen mm. ammattikorkeakoulujen. energialaitosten ja satamien toimintojen yhtiöittämisestä. Ilman yhtiöittämisiä palkkasumma kasvaisi 0,6 1,0 prosenttia. Vuonna 2015 kunta-alan ansiotaso indeksi kohonnee 1,1 prosenttia. Palkkasumman arvioidaan pysyvän vuoden 2014 tasolla toteutettavien palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,3 prosenttia, ja talousarviovaikutus 0,15 prosenttia. Vanha palkkaperintö huomioiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on kaikkiaan noin 0,6 prosenttia. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan 1,8 prosenttia. Vuonna 2014 kustannustason kasvun arvioidaan olevan 1,1 prosenttia ja vuonna ,1 prosenttia. Kuntien verotulot kasvavat vuonna 2014 noin 2,5 prosenttia ja vuonna 2015 noin 1,8 prosenttia. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi vuonna ,36 prosenttiyksikköä 19,74 prosenttiin. Kunnallisen tuloveron tilitykset kohoavat vuonna 2014 noin 1,4 prosentilla Vuonna 2015 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan vain noin 1,2 prosentilla. Yhteisöveron tilitykset lisääntyvät vuonna 2016 noin 6 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2015 tilitysten arvioidaan kasvavan 5,8 prosentilla. Kiinteistöveron tilitysten odotetaan kasvavan vuonna 2014 jopa 10,8 prosentilla vuoteen 2013 verrattuna mm. kiinteistöjen verotusarvojen määräytymiseen tehtyjen tarkistusten seurauksena. Vuonna 2015 kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan 4 prosentilla. Lähde: Kuntataloustiedote 3/ Talousarvion laadintaperusteet Käyttötalouden osalta talousarvio on valtuustoon nähden sitova toimielintasolla ja kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin nähden tehtävä tai osatehtävä tasolla. Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia hankeryhmittäin toimielintasolla kuitenkin siten, että mikäli yksittäisen investointihankkeen arvo on yli euroa, käsitellään se erillisenä hankkeena, jolle myönnetään oma määräraha. Ylijäämärahasto- ja yhdistymisavustusinvestointien määrärahat myönnetään yksilöidyille hankkeille. Kaupunginhallitus on vahvistanut Kauhavan kaupungin taloussuunnitelmakaudeksi 3 vuotta. 7

9 Kaupungin hallinnoimat hankkeet on budjetoitu sille tehtäväalueelle, joka vastaa hankkeen hallinnoinnista. Hankkeiden kuntarahaosuuksiin on vuodelle 2015 varattu yhteensä euroa. Palkat ja henkilöstömenot Palkat on budjetoitu vakanssirakenteen mukaisena. Palkkojen korotuksiin on varattu 0,6 prosenttia. Palkkoja ja henkilöstömenoja tarkastellaan lähemmin luvussa 3.3 Henkilöstö. Kuntayhtymät ja muu yhteistyö Perusturvan järjestäminen siirrettiin vuoden 2009 alusta lukien yhteistoiminta-alueelle, johon kuuluvat Kauhavan kaupungin lisäksi Lappajärven ja Evijärven kunnat. Vuoden 2009 alusta asti kansalaisopistopalvelut on ostettu Järvilakeuden kansalaisopistolta. Ympäristöterveydenhuollon palvelut siirtyivät vuoden 2011 alusta kuntayhtymä Kaksineuvoiselta Seinäjoen kaupungin järjestettäväksi. Seinäjoen kaupungilta / Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta ostetaan palo- ja pelastustoimen palvelut. Näin ollen merkittävin menoryhmä kaupungin talousarviossa on palvelujen ostot. Kaupungin käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat merkittävät maksuosuudet kuntayhtymille ja muille yhteistyökumppaneille: Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Siitä: euroa - Kuntayhtymä Kaksineuvoisen oma toiminta euroa - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kuntayhtymä euroa - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä euroa - Esh:n ostot yksityisiltä palveluntuottajilta euroa Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Järviseudun ammatti-instituutin kuntayhtymä Seinäjoen kaupunki, ympäristöterveydenhuolto Seinäjoen kaupunki, palo- ja pelastustoimi Järvilakeuden kansalaisopisto euroa 0 euroa 0 euroa euroa euroa euroa Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät saavat toimintaansa valtiolta täyden yksikköhinnan mukaisen rahoituksen lisättynä investointilisällä. Tämän ns. ylläpitäjämallin mukaan kotikunnille ei määrätä erillistä maksuosuutta, vaan kunnat osallistuvat ammatillisen koulutuksen rahoitukseen niiltä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta perittävällä asukaskohtaisella rahoitusosuudella. Jäsenkuntien mahdollinen suoritusvelvollisuus kuntayhtymän menoihin on sovittu perussopimuksissa tai erillisillä päätöksillä. Avustusmäärärahat Avustusmäärärahat perustuvat osittain sopimuksiin ja aikaisemmin tehtyihin päätöksiin. Muilta osin avustuskäytännöt on yhtenäistetty kaupungin taloudellisiin ja toiminnallisiin olosuhteisiin sopiviksi. 8

10 Asukaslautakunnat päättävät kaupunginosien alueella toimivien kyläyhdistysten ym. paikallisten toimijoiden avustamisesta. Kaupunginhallitus ei myönnä vuosittaisia toiminta-avustuksia. Toimielimien käytössä olevat avustusmäärärahat on ilmoitettu luvussa 2 Käyttötalousosa kunkin toimielimen kohdalla. Verotulot Kaupungin tuloveroprosentiksi vuodelle 2015 on määrätty 21,75, eli tuloveroprosentti pidettiin vuoden 2014 tasolla. Vuoden 2013 hyvästä työllisyystilanteesta ja tuloveroprosenttiin tehdystä 0,50 prosenttiyksikön tarkistuksesta johtuen kaupungin kunnallisveron vuoden 2013 tuotto kasvoi 6,4 prosentilla vuodesta Kasvu oli 2,5 prosenttiyksikköä valtakunnallista keskiarvoa (3,9 %) korkeampi. Vuonna 2014 kunnallisveron tilitykset ovat olleet selvästi vuotta 2013 korkeammat, tammi - marraskuussa tilitykset ovat kasvaneet noin 1,9 miljoonalla vuoden 2013 vastaavaan aikaan verrattuna. Muutos perustuu kunnalliseen tuloveroprosenttiin vuodelle 2014 tehtyyn 1,00 prosenttiyksikön korotukseen. Talouden laskusuhdanteesta johtuvasta työttömyysasteen hienoisesta heikkenemisestä ja työikäisen väestömäärän edelleen jatkuneesta negatiivisesta kehityksestä johtuen kunnallisverotuksessa verotettava tulo kasvaa tulevina vuosina aikaisempia vuosia selvästi hitaammin. Kauhavan kaupungin osalta kunnallisen tuloveron tuoton arvioidaan jäävän 0,3 prosenttia vuoden 2014 kertymää pienemmäksi. Yhteisöveron tuotto oli marraskuun 2014 lopussa lähes 0,4 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaa aikaa korkeampi. Vuonna 2015 kaupungin saaman yhteisöveron määrän arvioidaan kasvavat noin 9,5 prosenttia vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Talouden taantumalla saattaa kuitenkin olla verotettavaa tuloa pienentävä vaikutus, mikä vastaavasti vaikuttaa veron kertymään. Kiinteistöveron tuotto on budjetoitu kiinteistöjen verotusarvoihin perustuen. Kauhavan kaupungille on määrätty seuraavat kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistövero 0,95 % Vakituinen asuinrakennus 0,55 % Muu asuinrakennus 1,10 % Voimalaitokset 2,80 % Rakentamattomat rakennuspaikat 2,00 %. Verotulojen määräksi on arvioitu Tulovero (kunnallisvero) Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Verotulot, euroa/asukas euroa euroa euroa euroa euroa 9

11 Valtionosuudet Valtionosuuksiin on budjetoitu valtiovarainministeriön peruspalveluihin maksama ns. yhden putken valtionosuus sekä sen ulkopuolelle jäävät, opetus- ja kulttuuriministeriön päätettävät valtionosuudet. Perusopetuksen kotikuntakorvaukset (menot ja tulot) on budjetoitu käyttötalouteen. Peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Yhteensä Valtionosuudet, euroa/asukas euroa euroa euroa euroa Maksut ja muut toimintatuotot Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen korvaus lomitustoiminnan kustannuksista on budjetoitu toimintatuottoihin. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen vuokraa kaupungilta toimintaansa tarvitsemia tiloja. Kaupunki vastaa omistamiensa tilojen kunnossapitokustannuksista sekä pääosin siivouksesta. Kuntayhtymä maksaa perussopimuksen mukaisesti vuonna 2015 käyttövuokraa 3,40 euroa/m² ja korvaa siivouksesta siivousintensiteetin mukaisesti perushinnasta 5,37 euroa/m² viikoittaisen siivouskertojen mukaisesti johdetut kulut. Lisäksi kuntayhtymä maksaa pääomavuokrana kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot. Kaupunki myy Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle myös ateriapalveluita. Kauhavan Vesi Oy vuokraa toimintaansa tarvitsemat, kaupungin omistuksessa olevat tilat ja käyttöomaisuuden. Käyttöomaisuuden siirtoa yhtiön omistukseen selvitetään vuoden 2015 aikana. Lisäksi Kauhavan Vesi Oy ostaa toistaiseksi kaupungilta toimistosihteeri- ja taloushallintopalvelut. Varhaiskasvatus on siirtynyt Kuntayhtymä Kaksineuvoiselta kuntien järjestettäväksi alkaen. Kauhavan kaupunki tuottaa varhaiskasvatuspalvelut myös Evijärven ja Lappajärven kunnille. Valtionosuuksien yhteydessä maksettavat perusoppilaiden kotikuntakorvaukset on budjetoitu toimintatuottoihin, kuten myös elatustuen takaisinperinnästä valtionosuuksien yhteydessä maksettava korvaus. Lainanottoperiaatteet ja maksuvalmiuden ylläpitäminen Pitkäaikaista lainaa otetaan kaupunginvaltuuston talousarviossa tai erillisenä päätöksenä hyväksymä enimmäismäärä vuodessa. Talousarvion rahoitusosassa määritelty pitkäaikaisten lainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova. Pitkäaikaisten lainojen nostovaltuuksista määrätään hallintosäännössä. Lainojen lyhennykset pyritään yhteensovittamaan suunnitelman mukaisten poistojen kanssa. Lainakanta pidetään lainakustannusriskien minimoimiseksi mahdollisimman monipuolisena ja korkoriskeiltä voidaan suojautua eri instrumentteja käyttäen. Talousarviolainojen lisäksi kaupunki voi käyttää lyhytaikaisia rahoitusinstrumentteja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kaupungilla on sopimukset kuntatodistusohjelmista Danske Bank Oyj:n, Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Lyhytaikaisen luoton nostovaltuuksista em. sopimusten rajoissa määrätään hallintosäännössä. 10

12 Taloussuunnitelma Veroprosentit pidetään taloussuunnitelmakaudella vuoden 2015 tasolla. Tuloveroprosentti on jonkin verran Etelä-Pohjanmaan keskimääräistä tasoa korkeampi ja kiinteistöveroprosentit Etelä- Pohjanmaan keskiarvossa. Toiminnan tehostamisen sekä palvelujen ja palveluverkon uudelleenjärjestämisen avulla menokehitys pidetään maltillisella tasolla. Maltillisesta menokehityksestä huolimatta talous pysyy selvästi alijäämäisenä suunnittelukaudella. Alijäämäkehitys johtuu valtionosuuksiin tehdyistä leikkauksista, verotulojen kasvun pienuudesta sekä suunnitelman mukaisten poistojen määrän lisääntymisestä raskaan investointiohjelman seurauksena. Lainakannan kasvun myötä kasvavat myös korkomenot. Myös korkotaso tullee nousemaan suunnitelmakauden lopussa. Talouden tasapainottamiseksi on jo valmisteltu kouluverkkoselvitys ja sote-palveluverkkoselvitys. Heti valtuuston palveluverkkoratkaisujen jälkeen laaditaan kaupungille erillinen talouden tasapainottamisohjelma. Suunnitelmakauden aikana kiinnitetään erityistä huomioita myös tuottavuuden parantamiseen. Talouden tasapainottaminen suunnittelukauden aikana tulee edellyttämään kaupunginvaltuustolta merkittäviä päätöksiä. Poistoja lisäävät investoinnit tulee pitää suunnitelmakauden jälkeen poistojen tasolla. Vuosina 2015 ja 2016 investointitaso on kaupungin taloudelliseen kestokykyyn nähden selvästi liian korkea, ja myös vuonna 2017 poistoihin suhteutettuna kestävää tasoa korkeampi. Lainakanta kasvaa taloussuunnitelmakaudella noin 14 miljoonalla eurolla johtuen korkeasta investointitasosta ja siitä, että investointeja ei pystytä rahoittamaan tulorahoituksella. Myös olemassa olevien lainojen lyhennysten maksamiseen on osin otettava uutta lainaa. Jotta rahoitus olisi tasapainossa, pitäisi lainojen lyhennykset ja poistojen määrä olla lähes samalla tasolla. Suunnitelman lähtökohtana on vuoden 2013 tilinpäätöksen mukainen 6,1 miljoonan euron kumulatiivinen ylijäämä. Vuoden 2014 tulokseksi on huomioitu talousarviotarkistuksen mukainen 1,801 miljoonan euron alijäämä. Vuosina 2015 tuloksen arvioidaan muodostuvan 1,105 euroa alijäämäiseksi. Myös vuodet 2016 ja 2017 muodostuvat alijäämäisiksi. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin tase kuitenkin pysyy ylijäämäisenä suunnitelmakaudella. Talousarvion sitovuus ja tilivelvollisuus Kaupunginvaltuusto vahvistaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden (2015) talousarviona sitovana noudatettavaksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi. Valtuusto päättää ulkoiset määrärahat ja tuloarviot sekä tavoitteet toimielimittäin, paitsi perusturvan osalta, jolle päätetään oma määräraha toimiala-tasoisena. Investointimäärärahat myönnetään toimielimille hankkeittain. Talousarvio on siis kaupunginvaltuustoon nähden sitova bruttomääräisenä käyttötalouden ulkoisten erien osalta toimielintasolla ja investointien osalta toimielintasolla hankkeittain tai hankeryhmittäin. Rahoituslaskelman eristä pitkäaikaisten lainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova siten, että se osoittaa talousarviopäätöksellä otettavan uuden lainan enimmäismäärän. Määrärahojen riittävyydestä, tuloarvioiden ja tavoitteiden toteutumisesta vastaavat tilivelvolliset viranhaltijat ja ao. toimielimet. Tilivelvolliset viranhaltijat on mainittu toimielinkohtaisten tavoitteiden yhteydessä. Perusturvan osalta tilivelvollinen on kaupunginjohtaja, tuloslaskelman erien sekä pitkäaikaisten lainojen lisäyksen osalta hallintojohtaja. Teknisen toimialan investoinneista tilivelvollinen on tekninen johtaja, sivistystoimialan investoinneista sivistysjohtaja ja kaupunginhallituksen investoinneista kaupunginjohtaja. 11

13 Talouden tasapaino vaatimuksen toteutuminen Kuntalaki edellyttää, että kunnan talouden on oltava tasapainossa. Kauhavan kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää euroa. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin tase pysyy ylijäämäisenä myös taloussuunnitelmakauden ajan. Näin ollen kuntalain edellyttämä talouden tasapainovaatimus toteutuu, eikä erillistä toimenpideohjelmaa tarvita. Koska suunnitelmakauden tilikauden tulokset muodostuvat alijäämäisiksi, laatii Kauhavan kaupunki erillisen talouden tasapainottamisohjelman vuonna Konsernin tavoitteet Kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa ja kokonaisvastuuta toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Kuntalain uudistuksessa on kiinnitetty huomioita myös omistajaohjaukseen. Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Konserniohjeella on annettu (kv ) toimintaohjeet ja periaatteet Kauhava-konserniin kuuluville tytäryhteisöille ja soveltuvin osin kuntayhtymille ja osakkuusyhteisöille. Konserniohjeet koskevat tämän luvun loppuun koottuja yhteisöjä. Konserniyksiköitä koskevia tavoitteita on toteutettu liitoskuntien elokuussa 2007 hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelman perusteella siten, että vuokratalo- ja aluelämpöyhtiöt on fuusioitu kumpikin yhdeksi yhtiöksi sekä vesi- ja jätevesihuolto yhtiöitetty. Kauhavan kaupunkistrategiassa todetaan konsernirakenteen tiivistämistä jatkettavan siten, että kiinteistöjen hallintaa ja vuokrausta harjoittavat sekä elinkeinotoiminnan edellytyksiä luovat kaupungin tytäryhtiöt kootaan vaiheittain yhden yhtiön omistukseen. Tällöin konserniohjaus, isännöinti, kunnossapito, rakennuttaminen ja taloushallinto saadaan keskitettyä tehokkaaksi. Kaupunkistrategiassa on asetettu myös konsernia koskevia tavoitteita. Yhdeksi kaupunkistrategian painopisteeksi on määrätty tasapainoinen talous. Tavoitteena on varmistaa kaupungin ja sen konserniyksiköiden talouden tasapaino jatkuvalla tuottavuustyöllä, tulopohjan kehittämisellä ja aktiivisella omistajaohjauksella. Tavoitetta mitataan tytäryhtiöiden osalta taloudellisella tuloksella, jonka on oltava kaikkien tytäryhtiöiden osalta vähintään lievästi voitollinen. Vuokrataloyhtiöt: Ryhmään kuuluvat Kauhavan Vuokra-asunnot Oy ja sen tytäryhtiöt As Oy Kauhavan Jokihovi. Koy Jokihovi, As Oy Tilhentupa 1 ja 2. Vuokrataloyhtiöiden viimeisenä vaiheena sulautetaan tytäryhtiöt As Oy Kauhavan Jokihovia lukuun ottamatta Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:öön. Yhtiön rakenteita ja toimintatapoja tarkastelemalla varmistetaan fuusiolta odotettujen hyötyjen toteutuminen. Vuokra-asunnot Oy ostaa taloushallintopalvelut kaupungilta. Kaupunkistrategian yksi painopiste on Asuin- ja elinympäristön viihtyisyys luo vetovoimaa. Tavoitteena on mm. vaikuttaa aktiivisesti potentiaalisten muuttajien asumispaikkaratkaisuihin asuntotarjonnan ja asiakaspalvelun keinoin ja varmistamalla vuokra- ja omistusasuntokannan riittävyys siten, että Kauhavan Vuokra-asunnot Oy aktivoi asuntotuotantoa soveltuvin hankinnoin ja olevaa asuntokantaa peruskorjaamalla ja käyttötarkoitusta muuttamalla. 12

14 Lisäksi vuokrataloyhtiöille asetetaan seuraavat tavoitteet: Taloudelliset tavoitteet: Toiminta on taloudellisesti kannattavaa vuokratuloihin perustuen. Emo ei myönnä avustusta vuokrataloyhtiöille. Tilikauden tuloksen tulee olla lievästi positiivinen, jotta pystytään varautumaan myös tuleviin investointeihin. Yhtiöillä ei ole velvollisuutta maksaa osinkoa kaupungille. Yhtiöiden maksuvalmius on hyvä, ja ne pystyvät huolehtimaan velvoitteistaan myös kaupungille Vieraan pääoman määrän muutos; ennallaan tai vähenevä. Toiminnalliset tavoitteet: Vuokrataloyhtiöiden tavoitteena on tarjota asukkaille viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö Käyttöaste vähintään 92 % Päätöksen saaminen asuntohakemukseen, enintään 7 päivää hakemuksen jättämisestä Luottotappiot enintään 1 % liikevaihdosta Vuokrasaamiset enintään 3 % liikevaihdosta Yhtiö voi toimia asuntomarkkinatilanteen edellyttäessä kaupunkistrategian mukaisesti kiinteistöjä hankkivana ja asuntoja rakennuttavana operaattorina Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut kaupungilta. Muut kiinteistöyhtiöt ja yhtiöt: Ryhmään kuuluvat Kiinteistö Oy Kauhavan Säästökeskus, Kiinteistö Oy Riihi, Kiinteistö Oy Tietotalo ja Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy. Siitä on muodostettu kaupungin koko alueen kattava yritystiloja hallinnoiva ja rakennuttava yhtiö. Elinkeinotoiminnan edellytyksiin liittyvien yhtiöiden toimitusjohtajuudet keskitetään tähän yhtiöön ja taloushallinnot siirretään kaupungin taloustoimiston vastattavaksi. Toimitilojen ja niiden hallintaan liittyvien osakkeiden omistuksen siirto yrittäjille on mahdollista. Maksuaika voidaan räätälöidä sekä yhtiölle että kaupungille sopivaksi. Taloudelliset tavoitteet: Yhtiöt tekevät vähintään nollatuloksen. Yhtiöillä ei ole osingonmaksuvelvollisuutta kaupungille. (Vuokra)Tulot sellaisella tasolla, että kiinteistöjen ylläpito- ja perusparannuskustannukset saadaan katettua Yhtiöt selviävät käyttökuluistaan tulorahoituksella Kaupungin saaman vuokran määrä kattaa kaupungin maksamien vastikkeiden määrän Mikäli konserniyhtiöiden kautta toteutetaan investointihankkeita, tulee yhtiön pääomarahoitukseen liittyvät puutteet ja ongelmat huomioida. Toiminnalliset tavoitteet: Tilat ovat vuokrattuina / käytössä mahdollisimman täysimääräisesti Luottotappiot enintään 1 % liikevaihdosta Saamiset enintään 3 % liikevaihdosta Omistuksen siirto yrittäjälle / sijoittajalle on mahdollista 13

15 Kauhavan Vesi Oy: Kauhavan Vesi Oy vastaa toiminta-alueellaan vesi- ja jätevesihuollosta kokonaisuudessaan. Kaupunkistrategian yhtenä painopisteenä on Asuin- ja elinympäristön viihtyisyys luo vetovoimaa. Tähän liittyen Kauhavan Vesi Oy:n tulee verkostoratkaisuissa pyrkiä ympäristöystävällisyyden ja taloudellisuuden huomioimiseen. Lisäksi yhtiölle asetetaan seuraavat tavoitteet: Taloudelliset tavoitteet: Yhtiö tekee vähintään nollatuloksen Kaupungin yhtiöön sijoittamalle pääomalle asetetaan 2 %:n tuottovaatimus. Tuottomuodon tulee olla mahdollisimman vähän asiakasmaksuja rasittava. Kaupunki ei osallistu yhtiön investointien rahoittamiseen. Investointien toteuttamista varten otetuille lainoille voidaan myöntää kaupungin omavelkainen takaus. Toiminnalliset tavoitteet: Yhtiö toimii tiiviissä yhteistyössä kaupungin teknisen toimialan kanssa Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut kaupungilta Yhtiö kehittää edelleen toimivaa, joustavaa ja edullista toimintakonseptia Varallaolojärjestelmä on yhteinen ja yhdenmukainen koko kaupungin alueella Veden toimitusvarmuus ja hyvä laatu turvataan Vuotovesien määrää pyritään vähentämään Puhdistettu jätevesi vastaa viranomaisten vaatimuksia Kauhavan Kaukolämpö Oy Kaupunkistrategian painopiste Asuin- ja elinympäristön viihtyisyys luo vetovoimaa koskee myös Kauhavan Kaukolämpö Oy:tä. Tavoitteena on edistää kestäviä energiaratkaisuja ja laajentaa kaukolämmön saatavuutta taajamissa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvana. Verkostoratkaisuissa tulee huomioida ympäristöystävällisyys ja taloudellisuus. Lisäksi yhtiölle asetetaan seuraavat tavoitteet: Taloudelliset tavoitteet: Toiminta on taloudellisesti kannattavaa, yhtiön tulos on positiivinen Kaupungin yhtiöön sijoittamalle pääomalle asetetaan 2 %:n tuottovaatimus. Emo ei myönnä avustusta lämpöyhtiöille Nettoinvestoinnit sopeutetaan tulorahoitukseen lukuun ottamatta merkittäviä yhtiön toiminnan laajennus- ja laitosinvestointeja. Toiminnalliset tavoitteet: Lämpöenergia-asiakkaiden määrä vähintään vuoden 2014 tasolla Uusia liittyjiä otetaan, mikäli se on mahdollista nykyinen verkosto kannattavasti hyödyntäen ja sitä kustannustehokkaasti laajentaen Energiahukka minimoidaan Kannattavuustavoitteesta tinkimättä hyödynnetään mahdollisimman paljon kotimaista, uusiutuvaa energiaraaka-ainetta Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut kaupungilta. 14

16 Kauhavan Jäähalli Oy Taloudelliset tavoitteet Yhtiö tekee vähintään nollatuloksen Kaupunki tukee yhtiötä vuonna 2015 taloudellisesti vain yhtiön pääomakulujen kannalta välttämättömällä määrällä Käyttötuntihinta vastaa hoitokustannuksia Toiminnalliset tavoitteet Käyttöasteen kasvun tavoite 1500 tuntia Energiatehokkuuden parantaminen edelleen Turnausten ja taitoluistelukäytön lisääminen Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut kaupungilta. Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy Taloudelliset tavoitteet Kaupunki ei myönnä avustusta yhtiölle Toiminta on taloudellisesti kannattavaa Toiminnalliset tavoitteet Suomen Yrittäjäopistolla on valtakunnallisesti tunnustettu asema yrittäjäkoulutuksen edistäjänä ja uudistajana vuonna Selvitetään edellytykset muodostaa Yrittäjäopiston korttelista toimitilojen, kustannusten ja markkinoinnin kannalta jäsentynyt ja tehokas sekä omistajuudeltaan yhtenäinen kokonaisuus. Yrittäjyyslukiotoiminnan kehittäminen yhdessä Kauhavan kaupungin kanssa 15

17 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen: Kuntayhtymän päätehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi) asukkaille perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. Perusturvan menot muodostavat Kauhavan kaupungin käyttötalousmenoista noin 60 prosenttia. Yhtymä tuottaa kaupungin asettaman rahoituskehyksen puitteissa perusturvan palvelut ja koordinoi erikoissairaanhoidon ja erityishuollon palvelujen käyttöä. Perusturvan järjestämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota tuottavuuden parantamiseen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota niihin toimintoihin, joissa on vuonna 2013 ollut taloustilaston mukaan selvästi maakunnan keskimääräistä korkeammat kustannukset sekä tukipalveluihin. Kuntayhtymän talouden ja toiminnan kehittymistä seurataan säännöllisellä kuntayhtymän yhtymähallituksen ja johtajan raportoinnilla kaupungille. Kuukausittaiseen käyttöön perustuva tasauslasku on toimitettava kaupungille kohtuullisessa ajassa. Yhtymän toiminnassa on noudatettava perussopimuksen 14 :n mukaisesti sen toiminnan ja palvelujen mitoittamista yhtymän jäsenkuntien asettamiin rahoituskehyksiin sekä jäsenkuntien yhtymän toiminnalle asettamiin reunaehtoihin. Sote-uudistuksen valmisteluun osallistutaan aktiivisesti asettaen pääpaino palvelujen taloudellisuuteen, kustannustehokkuuteen ja arjen sujuvuuden kannalta olennaisten lähipalvelujen saatavuuteen sekä sosiaalipalvelujen, terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon perustason integraatioon. Kauhavan kaupunki osallistuu aktiivisesti Etelä-Pohjanmaan sote-tuotantoalueen valmisteluun. 16

18 2. Käyttötalousosa Ulkoisten toimintatuottojen määräksi arvioidaan euroa, mikä on euroa (2,0 %) enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Myyntituottoja on arvioitu kertyvän euroa, mikä on 0,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Maksutuotoiksi on budjetoitu euroa, missä on kasvua 59,3 prosenttia enemmän kuin vuonna Muutoksesta merkittävä osa selittyy varhaiskasvatuksen järjestämisen siirtymisestä Kuntayhtymä Kaksineuvoiselta kaupungille alkaen. Tukien ja avustusten määrä pienenee 54,5 prosentilla ollen euroa. Muutos johtuu kaupungin hallinnoimien hankkeiden vähenemisestä. Muita toimintatuottaja arvioidaan kertyvän euroa, mikä on 0,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Muiden toimintatuottojen pieneneminen selittyy varhaiskasvatustilojen vuokratuottojen muuttumisesta sisäisiksi alkaen. Kaupungin käyttötalouden ulkoiset menot vuodelle 2015 ovat talousarvion mukaan euroa. Vuoden 2014 tarkistetun talousarvion käyttötalousmenoihin verrattuna vuoden 2015 menot ovat euroa (0,0 %) suuremmat. Henkilöstömenoissa on kasvua euroa eli 6,8 prosenttia. Talousarviossa on palkkojen sopimuskorotuksiin varattu 0,60 %. Muilta osin henkilöstökulujen kasvua selittää varhaiskasvatushenkilöstön siirtyminen kaupungin palvelukseen elokuulla Palvelujen ostot pienenevät varhaiskasvatuksen siirrosta ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen palvelurakenteeseen ja toimintaan tehtyjen muutosten seurauksena euroa (-2,7 %) vuoden 2014 tarkistettuun talousarvioon verrattuna. Aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmän menot pienenevät euroa (6,4 %). Avustuksiin on budjetoitu 8,7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Muihin toimintakuluihin on budjetoitu euroa, mikä on 17,3 prosenttia kuluvaa vuotta enemmän. Talousarvio ei kuitenkaan ole sitova tiliryhmätasolla. Toimielimet voivat käyttösuunnitelman hyväksyessään kohdistaa valtuuston myöntämän määrärahan uudelleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Toimintakate eli verorahoituksella katettava osuus on euroa. Toimintakate paranee euroa eli 0,2 prosenttia vuoden 2014 tarkistettuun talousarvioon verrattuna. Käyttötalousosa on valtuustoon nähden sitova ulkoisten toimintakulujen ja tuottojen osalta (käyttötaloustulot ja menot) toimielimittäin. Sisäiset ja ulkoiset erät on eriteltynä tehtävittäin tavoitteiden yhteydessä. Sisäiset erät käsitellään informatiivisia. Kuten edellä on todettu, vuodet 2013, 2014 ja 2015 eivät ole varhaiskasvatuksen kaupungille siirtymisen vuoksi vertailukelpoisia tuloslaskelman tiliryhmätasolla eivätkä perusturvan, kasvatus- ja opetuslautakunnan ja teknisen lautakunnan toimialatasoisten määrärahojen ja tuloarvioiden osalta. Huomio koskee sekä ulkoisia että sisäisiä eriä. 17

19 Käyttötalousmenot menolajeittain Aineet,tarvikkeet ja tavarat 4 % Avustukset 1 % Muut toimintakulut 1 % Henkilöstökustannukset 31 % Palvelujen ostot 63 % Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut 18

20 2.1. Toimielintasoiset tavoitteet ja talousarviot Osana kaupungin strategiaprosessia on toimielimille määritelty valtuustoon nähden sitovat, strategiset tavoitteet. Toimielimistä keskusvaalilautakunnalle ja kaupunginvaltuustolle ei ole asetettu tavoitteita. Perusturvan osalta Kuntayhtymä Kaksineuvoisen tavoitteet on asetettu osana Kauhavan kaupunki konsernin tavoitteita luvussa Keskusvaalilautakunta Talous TP 2013 TA + muutokset TA 2015 Keskusvaalilautakunta 2014 Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset Toimintakate, ulkoinen Toimintatulot, sisäiset + ulkoiset Toimintamenot, sisäiset + ulkoiset Toimintakate Vuonna 2014 järjestetään europarlamenttivaalit Tarkastuslautakunta Toimielin: Tarkastuslautakunta Tehtäväalueet: Tilintarkastus, sisäinen valvonta Tilivelvollinen viranhaltija: Sivistystoimen hallintopäällikkö Strategiset tavoitteet Tavoite: Jatkuvasti laadukas ja hyödyllinen arviointitoiminta (= arviointi prosessi) Tavoite: Tilintarkastustoiminnan ohjaaminen (= tilintarkastus prosessi) Mittari ja tavoitetaso: Vuoden 2014 arviointikertomuksen laadinta ja tilintarkastuksen toteuttaminen sekä tilinpäätöksen hyväksymisen valmistelu kaupunginvaltuustolle kesäkuun 2015 kokoukseen. Mittari ja tavoitetaso: Lakisääteisen tilintarkastuksen toteutumisen varmistaminen. Kaikki tarkastuspäivät JHTT:n toimesta. Tavoite: Sisäisellä valvonnalla varmistetaan toiminnan laillisuus. Mittari ja tavoitetaso: Puhdas tilintarkastuskertomus. 19

21 Talous TP 2013 TA + muutokset TA 2015 Tarkastuslautakunta 2014 Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset Toimintakate, ulkoinen Toimintatulot, sisäiset + ulkoiset Toimintamenot, sisäiset + ulkoiset Toimintakate Toiminta vuonna 2015 Hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin painopistealueet ovat kaupunkikonsernin kokonaisarvioinnissa ja tarkentuvat arviointisuunnitelmassa ja työohjelmassa. Tarkastuslautakunnan erikseen päättämien (ad hoc) arviointien ja tarkastusten toteuttaminen. Tilintarkastajan avustaminen toteuttamalla erikseen sovittavat tarkastustoimeksiannot. Toimintaympäristön muutos taloussuunnitelmakaudella Elektroniseen kokouskäytännön valmistelutoimenpiteitä jatketaan. Kaupungilla on 20 tilintarkastuspäivää vuosina Kaupunginvaltuusto Talous TP 2013 TA + muutokset TA 2015 Valtuusto 2014 Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset Toimintakate, ulkoinen Toimintatulot, sisäiset + ulkoiset Toimintamenot, sisäiset + ulkoiset Toimintakate Kaupunginvaltuuston määrärahaan sisältyy euron käyttövarat esimerkiksi valtuuston tutustumis-/opintomatkaan. 20

22 2.1.4 Kaupunginhallitus Toimielin: Kaupunginhallitus Tehtäväalueet: Hallinto ja talous Tilivelvollinen viranhaltija: Kaupunginjohtaja Strategiset tavoitteet Tavoite: Kaupungin talous on tasapainoissa tai lievästi ylijäämäinen. Investointitaso pidetään pitkällä aikavälillä / taloussuunnitelmakaudella kestävällä tasolla. Mittari ja tavoitetaso: Tuloslaskelma / Tilikauden tulos vähintään 0. Tase / Taseessa on kertynyttä ylijäämää. Poistoja aiheuttavien investointien määrä = poistot Tavoite: Päätöksenteko / asioiden käsittely on viivytyksetöntä ja tasapuolista. Mittari ja tavoitetaso: Käsittelyaika: alle 3 kk vireilletulosta. Toimeenpano: enintään 10 pv kokouksesta. Tavoite: Päätökset ovat kaupunkistrategian mukaisia. Tavoite: Vakinaisen henkilöstön määrä on aleneva suunnitelmakaudella (pl organisaatiomuutokset) Sairauspoissaolojen aleneminen ja erityisesti sairauslomien pitkittymisen ennaltaehkäisy Keskimääräisen eläköitymisiän nostaminen Mittari ja tavoitetaso: Kaupunkistrategian toteutumisaste Kaupunkistrategia toimintasuunnitelman toteutumisraportti Mittari ja tavoitetaso: Henkilöstön määrä henkilöstöraportin mukaan henkilötyövuosia sairauspoissaolokustannukset /vuosi eläköitymisikä Talous TP 2013 TA + muutokset TA 2015 Kaupunginhallitus 2014 Toimintatulot, ulkoiset Toimintamenot, ulkoiset Toimintakate, ulkoinen Toimintatulot, sisäiset + ulkoiset Toimintamenot, sisäiset + ulkoiset Toimintakate

23 Toiminta vuonna 2015 Kauhavan kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi vuotta, ja toimikausi vaihtuu vuoden 2015 alussa. Kauhavan kaupunginjohtajan virka on täytetty määräaikaisena, ja uusi kuuden vuoden määräaikainen toimikausi alkaa vuoden 2015 alusta. Kaupunginjohtajan virkaan ajalle on valittu varatuomari Markku Lumio. Johdon sihteeri eläköityy vuoden 2015 aikana, ja uusi henkilö aloittaa toimessa vuoden 2015 alussa. Näin ollen toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Kaupunginhallituksen talousarviossa on varattu määrärahat kaupunginhallituksen, kehittämistoimikunnan, henkilöstö- ja talousjaoston, vanhus- ja vammaisneuvoston, yt-ryhmän, työsuojelutoimikunnan, muiden toimikuntien ja asukaslautakuntien kokouskuluihin. Kaupunginhallituksen talousarvioon sisältyy yleis-, talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon menot ja tulot. Muuhun yleishallintoon sisältyy mm. maksuosuudet velkaneuvontaan, verotuskustannuksiin, Etelä-Pohjanmaan Liitolle, Suomen Kuntaliitolle ja Kuntatyönantajille, yhteisöjen jäsenmaksut, teosto- ja gramex-maksut sekä pieneläinten talteenoton ja joukkoliikenteen kulut. Kaupunginhallituksen talousarviossa on varattu euroa käytettäväksi strategisiin hankkeisiin. Talousarvioon ei sisälly kaupungin yleishallinnon hallinnoimia kehittämishankkeita. Mahdollisten uusien hankkeiden hakeminen edellyttää kaupunginhallituksen hyväksymisen. Kaupunginhallitukselle on osoitettu euron avustusmääräraha, euron käyttövarat ja euron edustusmääräraha. Näiden käytöstä päättää kaupunginjohtaja. Asukaslautakunnille on osoitettu euron avustusmääräraha. Kaupunki tuottaa omien taloushallintopalvelujensa lisäksi palvelut myös Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:lle, Kauhavan Vesi Oy:lle, Kauhavan Kaukolämpö Oy:lle ja Kiinteistö Oy Riihelle. Uusia tytäryhteisöjä otetaan palvelun piiriin tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Varhaiskasvatuksen siirtyminen Kuntayhtymä Kaksineuvoiselta kaupungin toiminnaksi on aiheuttanut muutoksia myös taloushallintoon, kun palkansaajien määrä sijaiset huomioiden lisääntyi elokuun 2014 alussa noin 200:lla. Palkkasihteeriresurssia on em. johdosta lisätty 0,75 henkilötyövuodella. Muutoksella on vaikutusta myös muihin talouspalveluihin kuten saatavien perintään. Muutos nostaa taloushallinnon atk-palvelujen kustannuksia, kun laskut lähtevät keskitetysti sähköisenä maksajille joko e-laskuina ja palveluntarjoajalla tulostettaviksi. Myös e- laskujen 2 vuoden esilläpidosta aiheutuu kustannuksia. Taloushallinnon kustannukset siirretään vyöryttämällä hallintokunnille. Kaupunki tarjoaa yhteispalvelupisteissä valtionhallinnon palveluja. Vuonna 2015 sopimusperusteisesti tarjotaan poliisihallinnon ja maistraatin sekä verohallinnon palveluja kaupungintalolla. Kunnanosakeskuksissa on saatavilla Kelan ja työvoimahallinnon palveluja. Kaupunki ottaa vuoden 2015 alusta käyttöön tietoturvallisen kansalaisen asiointitilin, jota kautta kuntalaiset voivat laittaa asioitaan vireille sekä saada päätökset. Työllistämisessä on varauduttu velvoitetyöllistettävien palkkaukseen. Määräraha on arvio, ja sen riittävyys on epätodennäköistä. Henkilöstöhallinto hankkii organisaation käyttöön KuntaRekryn Kehitä ja johda HRD-osion, joka systematisoi mm kehitys- ja aktiivisen aikaisen keskustelut. Vuoden alkupuolella otetaan käyttöön myös koko kaupungin Facebook-profiili. Tämä helpottaa ja nopeuttaa tiedottamista, mutta se myös edellyttää kaikkien hallintokuntien sitoutumista ja työpanoksen osoittamista tähän työhön. 22

24 Tietoturvaan, käytännössä henkilökunnan tietoisuuteen tietoturvasta, joudutaan panostamaan aiempaa enemmän mobiililaitteiden käytön lisääntyessä. Varhaiskasvatuksen siirtyminen kaupungin toiminnoksi ja palveluiden myyminen Evijärven ja Lappajärven kunnille on käytännössä tarkoittanut mm kaupungin koko henkilökunnan määrän lisääntymistä 25 prosentilla. Tämä on lisännyt sekä henkilöstö- että tietohallinnon työmäärä huomattavasti. Toimintaympäristön muutos taloussuunnitelmakaudella Sote- ja kuntarakenneuudistus saattavat tuoda muutoksia suunnittelukaudella. Hallinnolle aiheutuu lisätyötä, mikäli kuntarakenneselvityksiä tehdään. Valtionosuuksien leikkaaminen kiristää kuntataloutta edelleen. Heikko yleinen taloustilanne sekä Kauhavan työikäisen väestön määrän pieneneminen vaikuttaa kunnallisveron kertymään. Valtionpalvelujen purkaminen vaikuttaa kuntasektoriin. Vuonna 2019 voimaan tuleva asiakaspalvelulaki velvoittaa kuntia tarjoamaan alueellaan valtionhallinnon palveluja. Palvelujen sähköistäminen ja uudet toimintatavat muuttavat työnkuvia. 23

25 2.1.5 Elinkeino- ja maaseutujaosto Toimielin: Elinkeino- ja maaseutujaosto Tehtäväalueet: Kehitystoimen hallinto, Elinkeinotoimi ja kehittäminen, Maaseutu- ja lomatoimi Tilivelvollinen viranhaltija: Kehitysjohtaja Tavoite: Elinkeino- ja maaseututoimen palvelujen saavutettavuus ja tarvevastaavuus Mittari ja tavoitetaso: - Kehityskeskuksen omat ja verkoston resurssit määrällisesti riittävät ja laadullisesti monipuoliset. - Elinkeinotoimi: Asiakaspalautteet otetaan sekä suoraan asiakkailta että kootusti palautekyselynä elinkeinotoimen kanssa asioineille. - Maaseututoimi: Asiakaspalautteet otetaan sekä suoraan asiakkailta että kootusti tuottajayhdistysten sekä lomituksen yhteistoimintaryhmän kautta. Tavoite: Kauhava tarjoaa yrityksille hyvän toimintaympäristön. Mittari ja tavoitetaso: - Uusien aloittaneiden yritysten lukumäärä suhteellisesti seutukunnallista keskitasoa korkeampi. - Yritysten kehityshankkeiden määrä suhteellisesti seutukunnallista keskitasoa korkeampi. - Työttömyysprosentti seutukunnalisesti pienin. - Kaupungilla on tarjota yrityksille määrällisesti ja laadullisesti kaavoitettuja tontteja. - Alueiden suunnittelussa ja sijoittamisessa otetaan huomioon elinkeinoelämän ja kaupunkisuunnittelun lähtökohdat ja tarpeet. - Uusille kehityskeskuksen ja maaseutu- ja lomatoimen asiakkaille tarjotaan henkilökohtaista neuvontaa toiminnan liikkeellesaamiseksi ja autetaan oikeiden yhteyshenkilöiden löytämisessä. Tavoite: Säännöllinen yhteydenpito kehittämis- ja viranomaisorganisaatioihin. Mittari ja tavoitetaso: - Määrältään riittävät ja laadullisesti kattavat verkostot. - Toteutetut hankkeet ja osallistuminen seudulliseen ja maakunnaliiseen 24