ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA"

Transkriptio

1 ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

2 RAKENUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN NYKYINEN AIKATAULU voimaan vaatimukset uusiutuvista lähteistä peräisin olevasta energian vähimmäistasosta uusissa ja perusteellisesti korjattavissa rakennuksissa 2015 lähes nollaenergiarakentamista koskevat tekniset kuvaukset suosituksina rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset lähes nollaenergiatasolle viranomaisten käyttöön tulevien julkisten uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia Lähes nollaenergiamääräykset eivät koske korjausrakentamista, mutta sielläkin on tavoitteena on edistää käytäntöjä, joilla päästäisiin kohti lähes nollaenergiarakennuksia. Juha Vinha 2

3 RAKENUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa. Vähennykset syntyvät yhä pienemmistä osatekijöistä. Kokonaisuuden hallinta monimutkaistuu. Rakennuksen energiatehokkuutta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon myös asuinalueen energiaratkaisut ja ulkopuolella tuotetun energian vaihtoehdot. Yhä useampiin rakentamiseen ja asumiseen liittyviin asioihin syntyy haasteita ja ongelmia energiatehokkuuden parantamisesta: - rakenteiden kosteustekninen toiminta heikkenee (vaipan ulko-osien viilentyminen, rakenteiden ja toteutustapojen muutokset, korjausrakentaminen) - sisäilman laatu voi heikentyä (ylilämpeneminen kesällä ja jäähdytystarpeen lisääntyminen, haitallisten aineiden tulo sisäilmaan voi lisääntyä paine-erojen kasvaessa, ilmanvaihdon väärä toiminta, kosteuden poiston heikentyminen) - esteettisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteuttaminen vaikeutuu (ikkunoiden määrä ja sijoittelu, tilaratkaisut, ulkonäkö, monimuotoisuus, ääneneristys) - tekniset järjestelmät monimutkaistuvat ja niiden toiminta tai viat voivat aiheuttaa kosteus- ja turvallisuusriskejä (järjestelmien määrä kasvaa ja hallinta monimutkaistuu, sähkötehon hallinta korostuu, huollon ja ylläpidon tarve lisääntyy) - kustannukset lisääntyvät ja taloudellisuus heikkenee (rakentaminen kallistuu entisestään, yhä suurempi osa ratkaisuvaihtoehdoista on taloudellisesti kannattamattomia) Juha Vinha 3

4 TODELLINEN JA TEOREETTINEN ENERGIANKULUTUS EROAVAT TOISISTAAN kwh/(m 2 a) Teoreettinen energiankulutus 2010 Todellinen energiankulutus Vanhoissa taloissa todellinen kulutus on usein pienempi Ilmanvaihdon määrä on ohjearvoja pienempi. Sisäilman lämpötila on usein ohjearvoja alhaisempi. Massiivirakenteiden varaamaa lämpöä ei ole otettu huomioon oikealla tavalla laskelmissa. Uusissa taloissa todellinen kulutus on usein suurempi Ilmanvaihdon ja lämpötilan arvot vastaavat paremmin ohjearvoja. Sähkölaitteiden aiheuttama kulutus on usein laskennallisia arvoja suurempi. Ylilämmöt ovat suurempia johtuen suurista ikkunoista, puutteellisesta auringonsuojauksesta ja tehokkaasta lämmöneristyksestä. Rakennuksiin asennetaan jälkikäteen koneellinen jäähdytys ja ikkunoita pidetään auki. Energiaa kuluttavilla käyttötottumuksilla on suurempi suhteellinen vaikutus. Juha Vinha 4

5 LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN Olosuhteiden muutokset rakenteissa Kriittinen kohta Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa: Ulko-osat viilenevät, jolloin kosteuden kondensoituminen ja homeen kasvulle suotuisat olosuhteet lisääntyvät rakenteissa. Rakenteiden vikasietoisuus heikkenee samasta syystä. Yhä pienemmät kosteusvuodot ulkoa tai sisältä voivat saada aikaan kosteusvaurion. Vanhoissa rakenteissa lisäeristäminen tehdään usein sisäpuolelle, jolloin vanhan rakenteen lämpötila alenee ja kosteustekninen toiminta heikkenee. Vaipparakenteiden toimintaa voidaan parantaa merkittävästi rakenteiden ja toteutustapojen muutoksilla. Eniten muutoksia tarvitaan puurakenteissa. Vanhojen rakenteiden korjausten yhteydessä voidaan lisäksi joutua käyttämään myös teknisiä laitteita (lämmitin, kuivain, ohjattu koneellinen ilmanvaihto). Kuva: Hedtec Oy, Olosuhdevahti Rakenteet saadaan oikein suunniteltuina toimiviksi myös seuraavan 100 vuoden aikana. Juha Vinha 5

6 LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN Rakenteiden ja toteutustapojen muutokset Lämmöneristepaksuuksien lisääminen muuttaa vaipparakenteita monessa tapauksessa niin paljon, että rakenteiden toteutustavat ja tuotantotekniikat muuttuvat. uudet runkotyypit ja liitokset sekä tehokkaammat lämmöneristeet kokemusperäinen tieto uusista rakenteista puuttuu suunnittelu- ja asennusvirheet kasvavat Nopeassa tahdissa tehdyt suuret muutokset vaativat paljon koulutusta. rakennusalan käytännöt muuttuvat hitaasti koulutus ei tavoita kaikkia Tiukka rakentamisaikataulu lisää omalta osaltaan rakenteiden kosteusriskejä. puutteellinen suunnittelu liian lyhyet kuivumisajat Kaikessa rakentamisessa rakennusaikaisen kosteudenhallinnan merkitys korostuu! Juha Vinha 6

7 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Lämpötilan ja sademäärän muutos Suomessa tulevina vuosikymmeninä Lämpötila Sademäärä Kuvat: Ilmatieteen laitos Lämpötila nousee, viistosaderasitus julkisivupinnoille kasvaa ja pilvisyys lisääntyy. Suurimmat muutokset tapahtuvat talvella. Homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät varsinkin rakenteiden ulko-osissa. Kosteuden siirtyminen ulkoa sisälle päin lisääntyy varsinkin julkisivuissa, joihin imeytyy sadevettä. Homehtumis- ja kondenssiriski lisääntyy näissä rakenteissa myös rakenteiden sisäpinnan lähellä. Rakenteiden kuivuminen hidastuu syksyllä ja talvella. Riski vanhojen betonijulkisivujen pakkasrapautumiselle lisääntyy. Juha Vinha 7

8 FRAME-PROJEKTI FRAME on laaja-alainen kansallinen tutkimus, jonka pääasiallisina tavoitteina oli selvittää lämmöneristyksen lisäyksen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja rakennusten energiankulutukseen. Tutkimus keskittyi pääasiassa uudisrakentamiseen käsittäen eri tyyppiset rakennukset pientaloista julkisiin rakennuksiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kuitenkin myös korjausrakentamisen puolella. Kosteusteknisiin tarkasteluihin valittiin tavanomaisia tai riskialttiiksi tiedettyjä vaipparakenteita. Keskeinen osa tutkimusta olivat eri ohjelmilla tehtävät laskennalliset tarkastelut. Tätä varten laskentaohjelmien luotettavuutta arvioitiin vertaamalla niitä myös erilaisiin laboratorio- ja kenttäkoetuloksiin. Laskennallisia tarkasteluja varten määritettiin lisäksi kriittiset sisä- ja ulkoilman olosuhteet sekä nykyisessä että tulevaisuuden ilmastossa vuosina 2050 ja Tutkimuksen tulosten perusteella laadittiin tyypillisimmille matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteille ja liitoksille suunnittelu- ja toteutusohjeet. Projektin kesto oli n. 3 vuotta: Juha Vinha 8

9 TTY:N RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISEN TOIMINNAN ANALYSOINTIMENETELMÄ Tarkasteluperiaatteiden kehitystyö TTY Rakennusfysikaaliset testivuodet TTY ja IL Sisäilman mitoitusolosuhteet TTY ja TKK Laskennallisen homeriskimallin kehitystyö VTT TTY ja VTT Laskentaohjelmien toiminnan verifiointi TTY Suomessa käytettävien rakennusmateriaalien ominaisuudet TTY Juha Vinha 9

10 IKKUNOIDEN KONDENSOITUMISRISKIN LISÄÄNTYMINEN 10 Kondenssituntien lukumäärä aukealla paikalla olevassa rakennuksessa Ikkunoiden kondensoitumista esiintyy eniten aamuyön tunteina syksyllä. Ikkunan lasiosan U-arvoa ei tule enää pienentää (nykyisin tasolla n. 0,6 W/(m 2 K)) ellei ulkopinnan emissiviteettiä alenneta. Varjostukset vähentävät kondensoitumista ja ikkunan ulkopinnan matalaemissiviteettipinta (selektiivipinta) poistaa sen kokonaan. Ikkunan U-arvoa voidaan parantaa myös karmin U-arvoa parantamalla. Matalaemissivitettipintojen (selektiivipinta) lisääminen ikkunaan heikentää matkapuhelimien kuuluvuutta osassa rakennuksista (mm. betonirakenteiset sekä tiiviillä alumiinilaminaattipintaisilla polyuretaanieristeillä toteutetut rakennukset). Juha Vinha 10

11 TUULETETTU YLÄPOHJA Lämmöneristeen lisääminen tuuletettuun yläpohjaan on helppo tapa vähentää energiankulutusta. Lämmöneristyksen parantamisen alentaa tuuletustilan lämpötilaa. kosteuden tiivistyminen ja homeen kasvu yläpohjassa lisääntyy yläpohjien vikasietoisuus heikkenee Kuva: Lars-Erik Harderup & Jesper Arfvidsson, Lund, Ruotsi Yläpohja on saatava ilmatiiviiksi aina kun lämmöneristystä lisätään! Kosteus- ja homeongelmia on havaittu paljon Etelä-Ruotsissa, mutta myös Suomessa. Juha Vinha 11

12 PUURAKENTEINEN TUULETETTU YLÄPOHJA Homehtumisriski lisääntyy voimakkaasti puurakenteiden ulko-osissa ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksesta. Uusissa rakennuksissa tuuletustilan kosteusteknistä toimintaa voidaan parantaa lämpöä eristävällä aluskatteella. Vinoissa yläpohjissa lämmöneristys toteutetaan puupalkkien yläpuolelle laitettavalla tuulensuojalla. Vuoden 2050 ilmastossa riittävä aluskatteen lämmönvastus on n. 0,5 m 2 K/W (esim. 20 mm XPS-eristettä). Vuoden 2100 ilmastossa vastaava arvo on 1,0 m 2 K/W (esim. 40 mm XPS-eristettä). Yläpohjan tuuletuksessa suositeltava ilmanvaihtokerroin on 0,5 1,0 1/h. Yläpohjan ilmatiiviys on erittäin tärkeä. Kuva: Hedtec Oy, Olosuhdevahti Vanhoissa rakennuksissa yläpohja on pyrittävä saamaan ilmatiiviiksi aina, kun lämmöneristystä lisätään. Tarvittaessa yläpohjaa voidaan myös esimerkiksi lämmittää. Juha Vinha 12

13 SISÄINEN KONVEKTIO YLÄPOHJIEN LÄMMÖNERISTEKERROKSESSA Yläpohjarakenteissa sisäinen konvektio voi lisätä paksujen (600 mm) puhalluseristeiden läpi siirtyvää lämpövirtaa enimmillään jopa %. Lämmöneristepaksuutta lisättäessä konvektion suhteellinen osuus lisääntyy. Hyvin vesihöyryä läpäisevän tuulensuojan käyttö lämmöneristeen yläpinnassa ei vähennä sisäistä konvektiota puhalletussa lasivillaeristeessä. Puhalletussa puukuitueristeessä konvektio vähenee jonkin verran. 100 mm levyeristeen käyttö puhalletun lasivillaeristeen alapuolella vähentää sisäistä konvektiota. Sisäisen konvektion vaikutusta voidaan vähentää oleellisesti pienentämällä puhalluseristeen ilmanläpäisevyyttä tai korvaamalla puhalluserite levyeristeellä. Nykyiset U-arvon laskentaohjeet eivät ota sisäisen konvektion vaikutusta huomioon riittävästi yläpohjarakenteissa. Juha Vinha 13

14 LUMEN JÄÄTYMINEN RÄYSTÄILLE Ongelmallinen loivissa katoissa, joissa yläpohjan lämmöneristystä ei saa lisättyä reunoille. Yläpohjan tuuletusta ei saa tukkia lämmöneristeellä. Yläpohjan ja ulkoseinän liitos oltava ilmatiivis. Tarvittaessa katolle tehtävä riittävät kallistukset ja tila lisäeristeelle. Vesikourujen sähkölämmitys ja lumiesteet auttavat. Juha Vinha 14

15 VANHAN KATTORAKENTEEN ULKOREUNAN LISÄERISTYSRATKAISU Rakenteen toiminta? Juha Vinha 15

16 TUULETTUMATTOMAT JA VÄHÄN TUULETTUVAT YLÄPOHJAT Tasakattoja tai loivat kallistukset: lammikoituminen, katteiden vaurioituminen Eristeiden pakkovoimat (EPS) ja pehmeneminen (mineraalivilla) Tuulettuminen hidasta, vanhoissa katoissa ei edes uritusta. Vuodot leviävät laajalle ja kuivuvat erittäin hitaasti. Vuotokohtien sijainti vaikea havaita, ei voi tarkistaa. Eristeiden kiinnitys profiilipeltiin aiheuttaa välillä ohiporauksia. höyrynsulun ilmavuodot lisäävät kosteusrasitusta urien kautta tapahtuva tuuletus voi jopa pahentaa kosteusongelmia tässä tilanteessa Katteen asentaminen kuivien eristeiden päälle ensiarvoisen tärkeää! Juha Vinha 16

17 KEVYTSORAKATTO Juha Vinha 17

18 BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Pakkasrapautumisvaurioita saattaa alkaa esiintyä vanhassa rakennuskannassa myös sisämaassa ilmastonmuutoksen myötä. Pakkasenkestävyyden suhteen nykyinen vaatimustaso on riittävä myös tulevaisuudessa. Betonin lisähuokoistuksen on onnistuttava aina! Raudoitteiden sijainti normien ja toleranssien mukaisiksi, eli riittävästi välikkeitä! Ruostumattomien terästen käyttö julkisivuissa on suositeltavaa (erityisesti pieliteräkset). Peitepaksuusvaatimustaso on riittävä. Liitosten ja detaljien toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näiden toiminnalla ratkaistaan koko rakenteen toimivuus! Lämmöneristyksen lisäys ei vaikuta betonijulkisivujen kosteustekniseen toimintaan. Juha Vinha 18

19 RAKENNUSAIKAISEN KOSTEUDEN KUIVUMINEN KIVIRAKENTEISTA SOLUMUOVIERISTEITÄ KÄYTETTÄESSÄ Esimerkki rakennusaikaisen kosteuden kuivumisesta betonielementin sisäkuoresta 1 vuosi Solumuovieristeitä käytettäessä sisäkuoren kuivumisaika pinnoituskosteuteen (tiiviitä pinnoitteita käytettäessä) voi pidentyä seuraavasti verrattuna mineraalivillaeristeeseen: 2 4 kk, kuivumistaso 90 % RH ja 6 12 kk, kuivumistaso 80 % RH Solumuovieristeen paksuuden kasvattaminen lisää myös kuivumisaikaa. Polyuretaanieristettä käytettäessä kuivumisaika on pisin. Alumiinipinnoite lisää kuivumisaikaa, koska pinnoite estää kosteuden kuivumisen ulospäin kokonaan. Juha Vinha 19

20 ULKOPUOLINEN LISÄLÄMMÖNERISTYS o C = 7g/m 3-5 o C = 3g/m 3 ~ -3 o C, RH 100% + 20 o C = 7g/m 3 Vaikutukset rakenteen toimintaan: Sadevesirasitus poistuu Ulkokuoren lämpötila nousee Ulkokuoren RH alenee Sisäilman kosteuslisän aiheuttama riski kosteuden kondensoitumiselle ja homeen kasvulle vähenee Toiminnan edellytykset: Ei sadevesivuotoja rakenteen sisään Riittävän pieni vesihöyrynvastus ulospäin -5 o C = 3g/m 3 a/d453/mp/lisaeris ~ +5 o C, RH 50% Tuuletusväli ulkoverhouksen takana on aina paras ratkaisu. Juha Vinha 20

21 LEVY- TAI PUUVERHOUS VANHOJEN BETONIRAKENTEIDEN ULKOVERHOUKSENA Levyverhous Puuelementtirakenne (TES-elementti) Puurakenteisen elementin ulkoverhouksen tausta on aina tuuletettava. Kuva: Koskisen Oy Juha Vinha 21

22 TIILIVERHOTUT KIVIRAKENTEISET ULKOSEINÄT Juha Vinha 22

23 HARKKORAKENTEISET ULKOSEINÄT Juha Vinha 23

24 PUURUNKOINEN ULKOSEINÄ Höyrynsulku on suositeltavaa asettaa enintään n. 50 mm syvyydelle seinän sisäpinnasta, jotta sitä ei tarvitse rikkoa sähköasennuksien takia. Vähintään 75 % lämmöneristeestä tulee olla kuitenkin höyrynsulun ulkopuolella. Lämmöneriste tulisi asentaa höyrynsulun sisäpuolelle vasta sitten, kun rakennusaikainen kosteus sisältä on kuivunut. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää pystykoolausta pystyrungon kohdalla. Höyrynsulkukalvon tilalla voidaan käyttää esim. solumuovilevyä. Pehmeät lämmöneristeet on asennettava erityisen huolellisesti, jotta kulmiin ja liitoksiin ei synny ilman virtausreittejä. Puurungon ulkopuolelle tulee laittaa hyvin lämpöä eristävä tuulensuoja. Jäykistävää tuulensuojalevyä käytettäessä laitetaan erillinen lämpöä eristävä tuulensuoja sen ulkopuolelle. Tuulensuojan on oltava hyvin vesihöyryä läpäisevä. Ulkoverhouksen takana on oltava aina tuuletusväli. Juha Vinha 24

25 TIILIVERHOTTU PUURANKASEINÄ Tiiliverhotussa puurankaseinässä homehtumisriski rakenteen ulkoosissa on erityisen suuri, koska tiiliverhoukseen kerääntynyt kosteus siirtyy sisäänpäin diffuusiolla. Tuulensuojan tulee olla hyvin lämpöä eristävä ja homehtumista kestävä. Vaihtoehtoisesti puurungon ulkopinnassa voidaan käyttää esim. teräsprofiilista tehtyä ristikoolausta. Vuoden 2050 ilmastossa tuulensuojan lämmönvastuksen tulee olla vähintään 1,6 m 2 K/W (esim. 50 mm mineraalivillalevy) ja vuoden 2100 ilmastossa 2,7 m 2 K/W (esim. 100 mm mineraalivillalevy). Voimakasta homehtumisriskiä esiintyy myös höyrynsulun sisä- ja ulkopuolella pystyrungon kohdalla, jos sisäpuolella käytetään ristikoolausta ja tuulensuojan lämmönvastus ei ole riittävä. Korkeissa rakennuksissa (yli 10 m) tiiliverhouksen taakse tulee laittaa kummaltakin puolelta tuuletettu höyrynsulkukerros (esim. teräsohutlevy). Höyrynsulkuna on suositeltavaa käyttää ns. hygrokalvoa, joka mahdollistaa rakenteen kuivumisen myös sisälle päin. Tiiliverhotun rakenteen päällystäminen vesitiiviillä pinnoitteella ei ole suositeltavaa. Kaikkia rakoja ei kyetä tukkimaan, jolloin vesi valuu tiiliverhouksen vuotokohtiin ja seurauksena voi olla puurungon lahovauriot rakenteen alaosassa tai tiilen pakkasrapautuminen vuotokohdissa. Juha Vinha 25

26 TIILIVERHOTTU PUURANKASEINÄ Enintään 10 m korkea seinä Yli 10 m korkea seinä mm Juha Vinha 26

27 ERISTERAPATTU RANKASEINÄ Eristerapattujen puu- ja teräsrankaseinien kastuminen saumakohtien kosteusvuotojen seurauksena sekä kosteuden hidas kuivuminen aiheuttavat homeen kasvua rakenteen ulko-osissa. EPS-eristeen käyttö rapatussa rankaseinässä pahentaa tilannetta entisestään, koska ulkopinnan vesihöyrynvastus kasvaa ja näin ollen rakenteen kuivuminen heikkenee. Paksurapattu rakenne ei toimi hyvin edes ideaalitilanteessa, koska se kerää sadevettä samalla tavoin kuin tiiliverhottu seinä. Rapattu pintarakenne tulee erottaa sisemmästä seinäosasta kuivumisen mahdollistavalla tuuletusvälillä, esim. levyrappauksella. Puurankarakenteen päälle tehdyissä eristerappausrakenteissa on todettu erittäin paljon kosteusvaurioita Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa. Juha Vinha 27

28 LIITOSTEN VUOTOKOHTIA ERISTERAPPAUSSEINÄSSÄ Ikkuna- ja oviliitokset Kiinnikkeet Kuvat: Ingemar Samuelson SP, Ruotsi Juha Vinha 28

29 ERISTERAPPAUSRAKENTEEN IKKUNALIITOKSET Juha Vinha 29

30 HYBRIDIERISTETTY PUURAKENTEINEN ULKOSEINÄ Rakenteen toiminta? Juha Vinha 30

31 SISÄPUOLELTA ERISTETTY MASSIIVIRAKENNE Massiivirakenteet, kuten muutkin vanhat rakenteet, tulisi aina ensisijaisesti eristää ulkopuolelta hyvin vesihöyryä läpäisevällä lämmöneristeellä. Jos massiivirakenteita eristetään sisäpuolelta, eristeen ja rakenteen välinen pinta viilenee ja homehtumisriski siinä kasvaa. Ilmavuodot sisältä eristeen taakse on estettävä!? Kriittinen kohta Rakenteessa on oltava aina myös riittävä höyrynsulku eristeen lämpimällä puolella. Avohuokoisia lämmöneristeitä käytettäessä muovikalvon tai muovitiivistyspaperin käyttö on paras ratkaisu. Kosteutta läpäisevän ilmansulun käyttö ei paranna rakenteen kuivumista sisäänpäin. Solumuovieristeitä käytettäessä eristeen oma vesihöyrynvastus muodostaa riittävän höyrynsulun lämmöneristettä lisättäessä. Kevytbetoni- ja tiilirakenne on rapattava ulkopuolelta, jotta viistosade ei pääsee kastelemaan seinää. Hirsiseinässä on estettävä viistosateen tunkeutuminen saumojen kautta eristetilaan (esim. paisuvat saumatiivisteet) Rakenteen on päästävä kuivumaan riittävästi ennen sisäpuolisen lämmöneristyksen ja höyrynsulun laittoa. Juha Vinha 31

32 HÖYRYNSULUN VESIHÖYRYNVASTUKSEN MINIMIARVOT SISÄPUOLISELLA LISÄERISTYKSELLÄ? Juha Vinha 32

33 HIRSISEINÄN LISÄERISTÄMINEN ULKOPUOLELTA LISÄERISTETTY HIRSISEINÄ SISÄPUOLELTA LISÄERISTETTY HIRSISEINÄ EI SUOSITELTAVA U = 0.25 W/m 2 K U = 0.38 W/m 2 K HIRSISEINÄ 150 mm MINERAALIVILLA / PUUKUITUERISTE 100 mm PUURUNKO 100 X 50 mm, k 600 HUOKOINEN KUITULEVY 25 mm TUULETUSRAKO RISTIKOOLAUS 2 x 22 x 50 mm, k 600 ULKOVERHOUS LAUTA HIRSIPANEELI 20 mm MUOVITIIVISTYSPAPERI MINERAALIVILLA / PUUKUITUERISTE 50 mm KOOLAUS 50 x 50 mm, k 600 HIRSISEINÄ 150 mm Juha Vinha 33

34 VANHAN PURUSEINÄN LISÄERISTÄMINEN ULKOPUOLELTA LISÄERISTETTY PURUSEINÄ SISÄPUOLELTA LISÄERISTETTY PURUSEINÄ EI SUOSITELTAVA U = 0.23 W/m 2 K U = 0.32 W/m 2 K VANHA RAKENNE ULKOVERHOUS POISTETTUNA MINERAALIVILLA / PUUKUITUERISTE 100 mm PUURUNKO 100 x 50 mm, k 600 HUOKOINEN KUITULEVY 25 mm TUULETUSRAKO RISTIKOOLAUS 2 x 22 x 50 mm, k 600 ULKOVERHOUSLAUTA SISÄVERHOUSLEVY MUOVITIIVISTYSPAPERI MINERAALIVILLA / PUUKUITUERISTE 50 mm KOOLAUS 50 x 50 mm, k 600 VANHA RAKENNE SISÄVERHOUS POISTETTUNA Juha Vinha 34

35 VALESOKKELIT JA PUURAKENTEINEN TIILIVERHOILTU SEINÄ Tiiliverhotun seinän lisäeristäminen joudutaan tekemään yleensä sisäpuolelta. Höyrynsulku on poistettava ennen lisäeristystä. Valesokkeli estää seinään tulleen kosteuden kuivumisen ulospäin. seinän alapäässä lahoriski Puurunko on nostettava harkolla ylös laatan alta valesokkelin yläpintaan. Harkon ja valesokkelin väliin olisi hyvä saada edes ohut polyuretaanieristekaista. Ilmavirtaus eristeen ulkopintaan tulee estää. Juha Vinha 35

36 ROUTASUOJAUKSEN LISÄÄMINEN Alapohjan lämmöneristyksen kasvaessa tulee lisätä rakennuksen routasuojausta. q Erityisesti tämä koskee maanvastaisella alapohjalla toteutettuja rakennuksia. Riittävä routaeristys tulee varmistaa varsinkin rakennuksen ulkonurkissa. 1 m REUNA-ALUE Jos alapohjan lämmöneristys kasvaa merkittävästi, routasuojauksen mitoitus saatetaan joutua tekemään kylmän rakennuksen mukaan. RIL on julkaissut juuri uuden routasuojausohjeen: RIL Juha Vinha 36

37 MAANVASTAINEN BETONILAATTA Kaksoislaattarakenne? Juha Vinha 37

38 MAANVASTAINEN BETONILAATTA Lämmöneristämätön laatta Maanvastaisen alapohjan lisäeristäminen on aina ongelmallista ellei betonilaattaa poisteta kokonaan. Toisaalta lisäeristämisen hyöty on yleensä vähäisempi kuin muissa rakennusosissa. Maapohja on lämmennyt rakennuksen keskialueella diffuusio ylöspäin Tiiviit lattiapäällysteet ovat riski homeen kasvu päällysteiden alla ja lattiapäällysteiden irtoilu Lattiapäällysteen oltava hyvin vesihöyryä läpäisevä Jos kosteus nousee lisäksi kapillaarisesti laatan alapintaan, on harkittava laatan purkamista ja uuden alapohjan tekoa. Yläpuolella olevan tilan riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava, jotta maasta tuleva kosteus pääsee pois. Myös vähän lämmöneristetyissä laatoissa voi esiintyä samaa diffuusio-ongelmaa, varsinkin, jos eristeenä on käytetty mineraalivillaa. Juha Vinha 38

39 MAANVASTAINEN BETONILAATTA Yläpuolelta lämpöeristetty laatta Puurunko ja mineraalivilla on poistettava tai korvattava solumuovieristeellä ja pintalaatalla. Kaksoislaattarakenteessa kuitenkin edellä esitetyt ongelmat. Juha Vinha 39

40 RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA Alapohjan toimivuuden edellytyksenä on lisäksi monet aiemmin korostetut asiat: Eloperäinen materiaali tulee poistaa ryömintätilasta Maapohja ei saa olla monttu. Salaojasorakerros perusmaan päälle ja perusmaan pinnan kallistus ulospäin salaojiin. Ryömintätilan pohja tulisi lämpöeristää varsinkin puurakenteista alapohjaa käytettäessä. Myös sepelin käyttö maan pinnalla parantaa alapohjan kosteusolosuhteita. Lämmöneristys vähentää maan viilentävää vaikutusta ryömintätilassa. Lämmöneristys alentaa maapohjan lämpötilaa, jolloin diffuusiolla maasta haihtuvan kosteuden määrä vähenee. Vuoden 2050 ilmastossa maan pinnan lämmönvastus tulee olla vähintään 1,3 m 2 K/W (esim. 50 mm EPS tai 150 mm kevytsoraa). Puuvasojen alapuolelle tarvitaan hyvin lämpöä eristävä tuulensuoja, jonka lämmönvastus on vähintään 0,4 m 2 K/W. Tuulensuojan tulee olla hyvin kosteutta kestävä. Alapohjarakenteen ilmatiiviys on erittäin tärkeä. Ryömintätilan tuuletuksessa suositeltava ilmanvaihtokerroin on 0,5 1,0 1/h, jos kosteutta tulee ryömintätilaan pääasiassa ulkoilman mukana. Muussa tapauksessa ilmanvaihtokertoimen on oltava isompi. Koneellinen kuivatus tai lämmitys ei ole välttämätön, jos alapohja tehdään muuten rakenteellisesti oikein. Juha Vinha 40

41 BETONIELEMENTEILLÄ TEHTY RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA? Lämmöneristeen tulisi olla betonirakenteisessa ryömintätilaisessa alapohjassa betonielementtien alapuolella. Eristeen alapinnassa esiintyy homeen kasvulle otollisia olosuhteita. Kaksoislaattarakenne on riskialtis kosteusvaurioille. Lisäeristys kannattaa laittaa korjattaessa betonielementtien alapuolelle ja saumata tiiviisti. Myös maapohja kannattaa lämmöneristää esim. kevytsoralla. Rakenteen ilmanpitävyys on erittäin tärkeä. Juha Vinha 41

42 RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA Korjausesimerkki 1 VANHA RAKENNE U = 0.26 W/m 2 K LATTIALAUTA 30 mm SAHANPURU / KUTTERINLASTU 225 mm PUURUNKO: SOIROT 50 x 100 mm, k 600 VASAT 50 x 150, k 600 TERVAPAPERI LAUTA 22 mm TUULETUSTILA Juha Vinha 42

43 RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA Korjausesimerkki 1 UUSI RAKENNE, KUIVA TILA U = 0.16 W/m 2 K LATTIALAUTA 28 mm MUOVIKALVO / MUOVITIIVISTYSPAPERI MINERAALIVILLA / PUUKUITUERISTE 250 mm PUURUNKO: SOIROT 50 x 100 mm, k 600 VASAT 50 x 150 mm, k 600 HUOKOINEN KUITULEVY 25 mm TUULETUSTILA Juha Vinha 43

44 RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA Korjausesimerkki 1 UUSI RAKENNE, KOSTEA TILA U = 0.17 W/m 2 K LAATOITUS + VEDENERISTE / MUOVIMATTO PINTAVALU mm + LATTIALÄMMITYS MUOVIKALVO FILMIVANERI 15 mm MINERAALIVILLA / PUUKUITUERISTE 250 mm PUURUNKO: SOIROT 50 x 100 mm, k 600 VASAT 50 x 150 mm, k 600 HUOKOINEN KUITULEVY 25 mm TUULETUSTILA - PINTAVALUN KUIVUMISAIKA VÄH. 6 VIIKKOA ENNEN PINNOITUSTA - ALAPOHJAN KANTAVUUS TARKISTETTAVA Betonilaatta jää kahden tiiviin pinnan väliin, mutta lattialämmityksen kanssa toteutettuna rakenne voidaan tässä tapauksessa hyväksyä. Betonin alkalisuus suojaa sitä myös homehtumiselta. Muovikalvo suojaa alla olevia puurakenteita myös suurilta kosteusvuodoilta. Juha Vinha 44

45 KELLARIN SEINIEN LISÄERISTYS Kosteus- ja lämmöneristys puuttuvat yleensä seinän ulkopuolelta. kosteus- ja homeongelmia kellaritiloissa Sisäpuolelta eristämisessä samat ongelmat kuin muissakin sisäpuolelta eristetyissä seinissä - lisänä vielä maaperän kosteus. Ulkopuolinen lämmön- ja kosteudeneristys aina kun mahdollista. Eristys sisäpuolella: kalsiumsilikaattieriste suositeltavin vaihtoehto tai kevytbetonija kevytsoraharkko, myös solumuovieriste joissakin tapauksissa, EI PUURUNKOA SISÄPUOLELLE! Ei ilmarakoa vanhan rakenteen ja lisäeristyksen väliin. Välipohjan ja ulkoseinän liitosalueen kylmäsillat ovat usein ongelma varsinkin, jos rakenne korjataan ulkopuolisella lämmöneristyksellä. Juha Vinha 45

46 VAIPAN ILMANPITÄVYYS Vaipan ilmanpitävyyden parantamisella on lähes pelkästään positiivisia vaikutuksia. Hyvä ilmanpitävyys on keskeinen edellytys energiatehokkaalle rakentamiselle. 1) Erilaisten haitallisten aineiden ja mikrobien virtaus sisäilmaan vähenee. 2) Kosteuden virtaus vaipparakenteisiin vähenee. 3) Vaipparakenteiden sisäpinnat eivät jäähdy ulkoa tulevien ilmavirtausten seurauksena. 4) Rakennuksen energiankulutus vähenee ilmanvaihdon tapahtuessa LTO:n kautta. 5) Rakennuksen käyttäjien kokema vedon tunne vähenee. 6) Ilmanvaihdon säätäminen ja tavoiteltujen painesuhteiden säätäminen helpottuu, mutta toisaalta säätöjen tekeminen on vielä aiempaakin tärkeämpää. Riittävän ilmanvaihdon takaaminen on ensiarvoisen tärkeää! Ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirtojen säätäminen on erittäin tärkeää! Erityisesti, jos rakennuksen ilmanvuotoluku q 50 on alle 0,5 m 3 /(m 2 h). Juha Vinha 46

47 RAKENNUKSEN PAINE-EROT Juha Vinha 47

48 RAKENNUKSEN PAINE-EROT TALVITILANTEESSA Lämpötilaerojen ja ilmanvaihdon vaikutus 1. Ylipaine sisällä 2. Alipaine sisällä (koneellinen poisto) 3. Tasapainotettu ilmanvaihto (koneellinen tulo-poisto) Paine-erojakauma syntyy, jos tuloilmanvaihto on suurempi kuin poistoilmanvaihto. Ilmavuodot lisäävät energiankulutusta. Sisäilman kosteus virtaa rakenteisiin rakennuksen yläosasta. Mikrobien ja radonin virtaus sisälle on vähäistä. Vuotokohdat toimivat korvausilmakanavina. Tyynellä säällä ilmavuodot eivät aiheuta lisäenergiankulutusta, mutta vetovalitukset lisääntyvät. Sisäilman kosteuslisä ei aiheuta haittaa rakenteille. Suuri riski alapohjasta tuleville mikrobeille ja radonille. Rakennuksen yläosan ilmavuodot lisäävät energiankulutusta. Rakennuksen alaosan ilmavuodot heikentävät LTO:n hyötysuhdetta. Kosteuskonvektioriski rakennuksen yläosassa. Vedontunne ja radonriski rakennuksen alaosassa. Juha Vinha 48

49 PAINE-EROJEN VAIKUTUKSET JA HALLINTA TIIVIIN VAIPAN KANSSA Täysin tiiviiseen vaippaan pyrkiminen voi nostaa ilmanvaihdon synnyttämät paine-erot suuriksi ja syntyy ongelmia niihin vuotokohtiin, joita vaippaan aina jää. Ilmanvaihto tulee säätää oikein! Tavoitteena on pieni alipaine rakennuksen sisällä (-5 Pa). Ilmanvaihdon toimintaan on kiinnitettävä suurta huomiota (seuranta- ja hälytyslaitteet, suodattimien vaihto, tuuletusmahdollisuus, automaattisesti säätyvät järjestelmät) Vaipan hyvä ilmatiiviys (q 50 = 0,5 1,0 m 3 /(m 2 h)) on riittävä. Ilmanvaihdon säätö Paine-ero (Pa) n 50 = 0,15 1/h n 50 = 4,0 1/h n 50 = 10,0 1/h Tasapainotettu ilmanvaihto % vähemmän tuloilmaa % enemmän tuloilmaa Juha Vinha 49

50 PAINE-EROJEN VAIKUTUKSET JA HALLINTA KORJAUSKOHTEISSA Vaihdettaessa LTO:lla varustettu koneellinen ilmanvaihto painovoimaisen tilalle alipaine rakennusvaipan yli tyypillisesti kasvaa ainakin ajoittain. Jos vaipassa on homevaurioita, mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet pääsevät helpommin sisäilmaan, ellei rakennusvaippaa tiivistetä korjauksen yhteydessä. Suositeltavinta on luonnollisesti korjata samanaikaisesti myös vaurioituneet rakenteet. Ilmanvaihto on tärkeää säätää oikein myös tässä tapauksessa! Kouluissa ja päiväkodeissa pääilmanvaihto säädetään usein pienemmälle poissaoloaikoina. Likaisten tilojen kohdepoistot jäävät kuitenkin päälle, jolloin alipaine sisällä kasvaa ja voi aiheuttaa saman ongelman. Sisäilman laadun kannalta ongelmana ei yleensä olekaan ilmanvaihdon vähäisyys, vaan liiallinen alipaine ja ilmaa vuotavat vaurioituneet rakenteet sekä likaiset korvausilmareitit. Väärin tehdyssä ilmanvaihtokorjauksessa lopputulos voi olla sisäilman laadun kannalta huonompi kuin ennen korjausta! Juha Vinha 50

51 KYLMÄSILTOJEN JA ILMAVUOTOKOHTIEN HAVAINNOINTI Pintalämpötilojen tulee olla riittävän korkeat, jotta asukkaille ei synny vedon tunnetta. Alhaisia pintalämpötiloja aiheuttavat rakenteelliset kylmäsillat ja ilmavuotokohdat. Pintalämpötiloja ja ilmavuotokohtia voidaan tutkia lämpökuvauksen ja alipainekokeen avulla. Normaalit olosuhteet sisällä Sisällä 50 Pa alipaine FLIR Systems 24.0 C FLIR Systems 24.0 C Sp3 Sp2 22 Sp3 Sp Sp Sp Juha Vinha 51

52 VUOTOKOHTIEN SIJAINTI TTY:N JA TKK:N ASUINRAKENNUSTUTKIMUKSISSA pientalot ja kerrostalot Prosenttiosuus, % Ilmansulun läpiviennit ja sähköasennukset. Ulkoseinän ja alapohjan liittymä Pientalot Ulkoseinän ja välipohjan liittymä 37 8 Ulkoseinän ja yläpohjan liittymä Kerrostalot 5 4 Ulkoseinien välinen nurkka 31 Ovet ja ikkunat 72 Pääasialliset ilmavuotokohdat pientaloissa olivat: - ulkoseinän ja yläpohjan liitoksissa - ovien ja ikkunoiden liitoksissa sekä itse ovissa ja ikkunoissa (jakauma ~ 50% / 50%) - puurunkoisen ulkoseinän ja välipohjan liitoksissa Kerrostaloissa ilmavuodot keskittyivät ovien ja ikkunoiden liitoksiin sekä itse oviin ja ikkunoihin (jakauma ~ 50% / 50%). Juha Vinha 52

53 TTY:N JULKAISUJA RAKENTEIDEN JA LIITOSTEN TOTEUTUKSESTA TTY:n rakennusfysiikan tutkimusraportteja löytyy kotisivuiltamme osoitteesta Juha Vinha 53

54 ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSESSA TkT Juha Jokisalo Tutkitut talotyypit: Pientalo Huoneistoala 134 m² Kerrostalo 3 asuinkerrosta + kellari Huoneistoala 1627 m² Toimisto Nettoala 5390 m² Atriumtila 526 m² Avokonttorit 4043 m² Neuvotteluhuoneet 178 m² Toimistohuoneet 643 m² Juha Vinha 54

55 kwh/m²a TILOJEN JA ILMANVAIHDON LÄMMITYS- JA JÄÄHDYTYSTARVE Lämmöneristystaso: A = 2008 määräysten mukainen lämmöneristystaso seinä 200 mm MV, katto 300 mm PV, lattia 150 mm EPS B = Nykyisten määräysten mukainen lämmöneristystaso seinä 250 mm MV, katto 500 mm PV, lattia 225 mm EPS C = Matalaenergiatalo seinä 300 mm MV, katto 550 mm PV, lattia 300 mm EPS D = Passiivitalo seinä 350 mm MV, katto 550 mm PV, lattia 350 mm EPS E = Lähes nollaenergiatalo seinä 500 mm MV, katto 650 mm PV, lattia 350 mm EPS Rakennus U-arvot, W/m²K Lämmönersitystason valintaperuste: US YP AP Pientalo A Normitaso C3 (2008) B Normitaso C3 (2010) C Matalaenergiapientalo (RIL ) D Passiivipientalo (RIL ) Kerrostalo ja toimisto ¹ A Normitaso C3 (2008) B Normitaso C3 (2010) C Matalaenergiakarrostalo (RIL ) D Passiivikerrostalo (RIL ) E Passiivipientalo (RIL ) ¹ Toimistossa vain US ja YP:n lämmönersitystaso otettu huomioon. (Toimistossa AP:n lämpöhäviöitä ei ole otettu huomioon kellarikerroksessa sijaitsevan paikotustilan vuoksi.) kwh/m²a Pientalo: A (läm.) B (läm.) C (läm.) D (läm.) A (jäähd.) B (jäähd.) C (jäähd.) D (jäähd.) kwh/m²a Toimisto: Lämmitystarve Jäähdytystarve Jäähdytystarve A (läm.) B (läm.) C (läm.) D (läm.) E (läm.) A (jäähd.) 10 B (jäähd.) C (jäähd.) 5 D (jäähd.) E (jäähd.) Kerrostalo: Lämmitystarve A (läm.) B (läm.) C (läm.) D (läm.) E (läm.) A (jäähd.) B (jäähd.) C (jäähd.) D (jäähd.) E (jäähd.) Lämmitystarve Jäähdytystarve Juha Vinha 55

56 YHTEENVETO FRAME -PROJEKTIN TUTKIMUSTULOKSISTA Rakennusten energiankulutus Lämmöneristyksen lisääminen v määräysten mukaisesta vertailutasosta ei ole kerrosaloissa ja toimistoissa kannattavaa, koska ostoenergiansäästö on marginaalinen. Pientaloissa asia riippuu siitä, kuinka pitkä takaisinmaksuaika lisäeristämiselle voidaan hyväksyä. Kerrostaloissa ja toimistorakennuksissa jo vuoden 2008 rakentamismääräysten mukaiset U-arvotasot tutkittujen vaipparakenteiden (US, YP ja AP) osalta olisivat olleet energiansäästön kannalta varsin riittäviä. Tulevaisuudessa rakennusten lämmitystarve vähenee ja jäähdytystarve kasvaa. Varsinkin kerrostaloissa kärsitään ylilämpöongelmista jo nyt. Lämmöneristystason lisäämisellä saavutettava energiansäästö tulee ilmastonmuutoksen myötä edelleen pienenemään. Rakennusten energiankulutusta voidaan hieman pienentää hyödyntämällä rakenteiden termistä massaa. Rakennusten energiankulutusta voidaan jatkossa pienentää erityisesti energiatehokkailla lämmitys- ja jäähdytysratkaisuilla sekä passiivisilla jäähdytystavoilla. Juha Vinha 56

57 ASUKKAIDEN VAIKUTUS ENERGIANKULUTUKSEEN Energian ominaiskulutus lattiapinta-alaa kohti luvun alussa tehdyissä puurunkoisissa pientaloissa (TTY:n ja TKK:n kenttätutkimus) Energiatehokkuusluokka A (vanha luokitus normeerattuna Jyväskylän säätietoihin) Keskimääräiset Ilmanvaihtomäärät koneellisilla IV- järjestelmillä lähes samat. Tuloksissa ei ole otettu huomioon takassa ja saunassa poltettua puuta. Asumistottumuksilla on ratkaiseva merkitys pientalojen energiankulutuksessa! Juha Vinha 57

58 ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSIA TAVANOMAISISSA VAIPPARAKENTEISSA Vaatii lisää kuivumisaikaa Vaatii rakenteellisia muutoksia Käytöstä tulisi luopua - solumuovieristeiset betonisandwich- ja sisäkuorielementit - ulkopuolelta solumuovieristeillä eristettävät kivirakenteet - sisäpuolelta lisäeristettävät massiivirakenteet Kivirakenteen riittävä kuivuminen on varmistettava, jos rakenne pinnoitetaan sisäpuolelta vesihöyrytiiviillä pinnoitteella tai materiaalilla tai peitetään kaapistoilla tai muilla kuivumista rajoittavilla rakenteilla. Sisäpuolelta lämpöeristettyjen massiivirakenteiden riittävä kuivuminen on varmistettava ennen sisäpuolen lämmöneristyksen ja höyrynsulun laittamista. - puurakenteinen tuuletettu yläpohja (lämpöä eristävä aluskate/ tulensuoja, vähemmän ilmaa läp. lämmöneriste) - tiiliverhottu puurankaseinä (lämpöä eristävä tuulensuoja, erillinen höyrynsulkukerros tuuletusrakoon yli 10 m korkeissa seinissä) - sisäpuolelta lisäeristetty hirsiseinä (ilmanpitävä ja riittävä höyrynsulku) - ryömintätilainen alapohja (maanpinnan lämmöneristys, lämpöä eristävä ja kosteutta kestävä tuulensuoja puurakenteisessa alapohjassa) - maanvastainen alapohja (routaeristyksen lisäys) - ikkunat (ulkolasin ulkopintaan matalaemissivitettipinta) - tuulettumaton eristerappaus puurankarakenteen päällä Korvaavana rakenteena voidaan käyttää esim. tuuletetun levyverhouksen päälle tehtyä rappausta tai muuta ratkaisua, jossa rakenne tuuletetaan. Taulukossa esitetyt asiat ovat voimassa myös vanhoja rakenteita korjattaessa ja lisäeristettäessä. Juha Vinha 58

59 YHTEENVETO FRAME -PROJEKTIN TUTKIMUSTULOKSISTA Rakenteiden kosteus- ja lämpötekninen toiminta Kosteusvaurioiden riski lisääntyy monissa tavanomaisissa vaipparakenteissa ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksesta. Toisaalta on myös monia rakenteita, joissa nämä tekijät eivät vaikuta merkittävästi rakenteiden toimintaan. Rakenteissa tapahtuvien olosuhteiden muuttumisen lisäksi rakenteiden kosteusriskit lisääntyvät myös rakenteiden dimensioiden, rakenneratkaisujen ja toteutustapojen muutosten seurauksena. Lähes kaikki uudet vaipparakenteet saadaan toimiviksi myös seuraavan 100 vuoden aikana rakenteellisten ja toteutuksessa tehtävien muutoksien avulla. Korjausrakentamisessa rakenteiden lisäeristäminen voi edellyttää rakenteellisten muutosten lisäksi myös teknisten laitteiden käyttöä (lämmitin, kuivain, ohjattu koneellinen ilmanvaihto). Puurakenteiden kosteusteknistä toimintaa voidaan parantaa merkittävästi laittamalla lämmöneristystä kantavien rakenteiden ulkopuolelle. Betoni- ja kivirakenteiden kuivumiseen on varattava lisää aikaa, jos niiden ulkopuolella käytetään lämmöneristeenä solumuovieristeitä. Juha Vinha 59

60 LISÄTIETOA FRAME -PROJEKTISTA Projektin loppuraportit (tutkimusraportit 159 ja 160) ja viimeisen yleisöseminaarin esitykset ovat saatavilla TTY:n rakennusfysiikan tutkimusryhmän kotisivuilta osoitteesta: Rakennusaikaiseen kosteudenhallintaan liittyvää aineistoa on lisäksi saatavilla osoitteesta: Rakennusfysiikan ilmastolliset testivuodet on julkaistu Ilmatieteen laitoksen kotisivuilla osoitteessa: Tutkimuksen rahoittajina olivat: Tekes, Ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT ry:n toimialaliitot sekä yksittäisinä yrityksinä Finnfoam Oy, Suomen Kuitulevy Oy ja Fibratus Oy. Juha Vinha 60

61 KIITOS! Juha Vinha 61

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä FRAME-hankkeen johtopäätöksiä Vaipan ilmanpitävyys Vaipan ilmanpitävyyden parantamisella on lähes pelkästään positiivisia vaikutuksia ja se on keskeinen edellytys matalaenergiarakentamiselle Erilaisten

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO Ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteiden ja rakennusten rakennusfysikaalisessa toiminnassa 13.3.2013 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO

FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos VAIPAN ILMANPITÄVYYS Vaipan ilmanpitävyyden parantamisella on lähes pelkästään positiivisia vaikutuksia ja se on

Lisätiedot

ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 3.2.2015 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET SEINÄRAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISEEN ULKOPUOLELTA

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

UUDET ENERGIAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET

UUDET ENERGIAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET UUDET ENERGIAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 8.5.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos RAKENUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN AIKATAULU Aikataulu 1.1.2015 voimaan vaatimukset uusiutuvista

Lisätiedot

MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE

MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE 10.10.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN?

FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN? FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN? 27.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden

Lisätiedot

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen

Lisätiedot

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN NÄKÖKULMASTA 6.9.2011 Tutk. joht. Juha Vinha Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennusfoorumi, Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus,

Lisätiedot

FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN

FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN 25.9.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISEEN

ENERGIATEHOKKUUDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISEEN ENERGIATEHOKKUUDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISEEN 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos RAKENUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN NYKYINEN AIKATAULU

Lisätiedot

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN?

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN? KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN? 29.4.2010 2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari,

Lisätiedot

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions 1.9.2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos TAUSTA TTY teki Ympäristöministeriölle v. 2008 selvityksen, jossa tuotiin esiin useita

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen aiheuttaa muutospaineita suunnitteluun ja rakentamiseen

Energiatehokas rakentaminen aiheuttaa muutospaineita suunnitteluun ja rakentamiseen FRAME-tutkimus Energiatehokas rakentaminen aiheuttaa muutospaineita suunnitteluun ja rakentamiseen Jutta Telivuo / Graphic Concrete Ltd Betonin toimitus Tampereen teknillisestä yliopistosta tehdyssä, 3-vuotisessa

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO 24.10.2013 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteus- ja homeongelmien vähentäminen 2 Aikataulut Valvonta Vastuut Asiantuntemus Koulutus ja tiedotus Asenteet

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN

MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN 24.5.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää vaipparakenteiden

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT Kosteusturvalliset matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut VTT Rakentamisprosessin kosteuden hallinta - asenteet ja ajattelemattomuus Lämmöneristeiden varastointi? Kosteusongelmien syyt rakennusvirheissä,

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

Betonisandwich- elementit

Betonisandwich- elementit Betonisandwich- elementit -lämmöneristeet -ansastus -mallipiirustukset -tiiveys -detaljit -kuljetus -nostot -kosteustekninen toiminta -ääneneristys -palonkestävyys -kustannukset Seinätyypit Sandwich Uritetulla

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet

Lisätiedot

SPU U-ARVOTAULUKOT. Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät

SPU U-ARVOTAULUKOT. Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät SPU U-ARVOTAULUKOT Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät uudisrakentaminen korjausrakentaminen uudisrakentaminen korjausrakentaminen Alapohjat uudis- ja korjausrakentaminen SPU U-arvotaulukoista löydät

Lisätiedot

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Esityksen sisältö Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Höyrynsulku, Ilmansulku vai molemmat? ISOVER

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Matalaenergiatalon betonijulkisivut. 13.5.2009 Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka

Matalaenergiatalon betonijulkisivut. 13.5.2009 Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka Matalaenergiatalon betonijulkisivut Muutos aiempaan 30 %:n parannus seinän ja ikkunan U-arvoihin Oleellisesti parempi tiiveys Uusia eristevaihtoehtoja käyttöön Lisäkustannus esim. betonisessa ulkoseinärakenteessa

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

RAKENTEET. Lähde: www.kosteudenhallinta.fi, versio 30.9.2015 RAKENTEET

RAKENTEET. Lähde: www.kosteudenhallinta.fi, versio 30.9.2015 RAKENTEET Ulkoseinät Muuratut ja harkkorakenteiset seinät Sandwich- ja kuorielementit Puu- ja teräsrankaseinät Hirsiseinät Tiiliverhotun puurankaseinän kosteusriskikohtia Eristerapatun seinän kosteusriskikohtia

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA FRAME Tutkimuksen päätösseminaari TTY Tietotalo 8.11.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Betonijulkisivujen toiminta Sisältö: - Tutkimusaineisto

Lisätiedot

ThermiSol-eristeiden rakennekuvat

ThermiSol-eristeiden rakennekuvat ThermiSol-eristeiden rakennekuvat Yksi talo. Kaikki ERISTEET. Sisällysluettelo Aihe thermisol-tuotteet Piha-alueen routaeristykset 1.1 Piha-alueen routaeristykset ThermiSol EPS 120 Routa, ThermiSol Super

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Dekaani, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetun ympäristön tiedekunta 1.1.2008-31.12.2009 Rakennustekniikan osaston varajohtaja, Tampereen

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 SEMINAARIN AVAUS

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 SEMINAARIN AVAUS RAKENNUSFYSIIKKA 2013 SEMINAARIN AVAUS 22.10.2013 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikka 2013 -seminaari 22. 24.10.2013 Seminaari järjestetään 3. kerran. Aiemmat seminaarit on

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

Lohjan rakennusvalvonta 15.2.2016

Lohjan rakennusvalvonta 15.2.2016 Lohjan rakennusvalvonta 15.2.2016 Rakennusvalvonnan uudet puhelinajat Tulosalue esimies, johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää, soittoaika klo 12.00-13.00 - lupakäsittely / lautakunnan luvat Tarkastusinsinööri,

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS 1 466111S Rakennusfysiikka 5 op. RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Paloniitty Sauli. 2012. Rakennusten tiiviysmittaus.

Lisätiedot

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on sitouduttu koko Euroopan Unionin piirissä. Vuoteen 2020

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Asiakas: Työn sisältö Pahtataide Oy Selvityksessä tarkasteltiin kosteuden tiivistymisen riskiä yläpohjan kattotuolien

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Johdanto Teemat Laaditaan oppimateriaalia: 1. Perusteet; lämmön siirtyminen, kastepiste,... 2. Työmaan olosuhdehallinta; sääsuojaus, lämmitys, kuivatus,

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU 466111S Rakennusfysiikka (aik. 460160S) RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU Raimo Hannila / (Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS

ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 ILMANPITÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELU-

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Kustantajan huomautus

Kustantajan huomautus Kustantajan huomautus Rakentajain kalenterin artikkeli Rakennusfysiikan perussäännöt suunnittelussa ja rakentamisessa on julkaistu päivitettynä 2009 Artikkelit-osiossa uudella otsikolla Rakennusten rakennusfysikaalisen

Lisätiedot

RIL 107-2012 3. Alkusanat

RIL 107-2012 3. Alkusanat RIL 107-2012 3 Alkusanat RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet sisältää veden- ja kosteudeneristyksen toiminnalliset, rakenteelliset ja työhön liittyvät suositukset sekä tuotteilta

Lisätiedot

Energian kulutuksen jakauma Suomessa. Energiankulutuksen jakauma tyypillisessä kerrostalossa

Energian kulutuksen jakauma Suomessa. Energiankulutuksen jakauma tyypillisessä kerrostalossa Energian kulutuksen jakauma Suomessa Energiankulutuksen jakauma tyypillisessä kerrostalossa Energiatodistuksen tarkoitus Kysynnän painetta vähän energiaa kuluttaviin rakennuksiin = markkinavoimat Luo painetta

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Energiatavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset

Lisätiedot

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUMODUULIT

16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUMODUULIT E 16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUODUULIT 16.1 Runkovaihtoehdot Pilari-palkkijärjestelmässä kantavan rungon muodostavat yleensä mastoina toimivat pilarit ja niiden varaan

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,

Lisätiedot

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

MR000. Tuoterakennekuvaus. rakenneselosteen mukaan

MR000. Tuoterakennekuvaus. rakenneselosteen mukaan MR000 1123 Täytöt MR000 Tuoterakenne TÄYTTÖ - kanaalien täyttö - aluetäytöt ja pengerrykset - perustusten alustäytöt - rakenteiden vierustäytöt - rakenteiden sisäpuoliset täytöt TÄYTTÖÖN LIITTYVÄ ROUTAERISTYS

Lisätiedot

FRAME-seminaari 8.11.2012

FRAME-seminaari 8.11.2012 FRAME-seminaari 8.11.2012 Olli Teriö Rakennustyömaan olosuhdehallinta Kuivatus Lämmitys Ilmanvaihto Kosteuden haihtuminen betonin pinnasta, kun pinta on märkä Ilma ja betoni 18-21 o C Rh 50-70% Ilmavirta

Lisätiedot

Tilaisuuden järjestävät:

Tilaisuuden järjestävät: KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien

Lisätiedot