ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA"

Transkriptio

1 ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

2 RAKENUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN NYKYINEN AIKATAULU voimaan vaatimukset uusiutuvista lähteistä peräisin olevasta energian vähimmäistasosta uusissa ja perusteellisesti korjattavissa rakennuksissa 2015 lähes nollaenergiarakentamista koskevat tekniset kuvaukset suosituksina rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset lähes nollaenergiatasolle viranomaisten käyttöön tulevien julkisten uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia Lähes nollaenergiamääräykset eivät koske korjausrakentamista, mutta sielläkin on tavoitteena on edistää käytäntöjä, joilla päästäisiin kohti lähes nollaenergiarakennuksia. Juha Vinha 2

3 RAKENUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa. Vähennykset syntyvät yhä pienemmistä osatekijöistä. Kokonaisuuden hallinta monimutkaistuu. Rakennuksen energiatehokkuutta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon myös asuinalueen energiaratkaisut ja ulkopuolella tuotetun energian vaihtoehdot. Yhä useampiin rakentamiseen ja asumiseen liittyviin asioihin syntyy haasteita ja ongelmia energiatehokkuuden parantamisesta: - rakenteiden kosteustekninen toiminta heikkenee (vaipan ulko-osien viilentyminen, rakenteiden ja toteutustapojen muutokset, korjausrakentaminen) - sisäilman laatu voi heikentyä (ylilämpeneminen kesällä ja jäähdytystarpeen lisääntyminen, haitallisten aineiden tulo sisäilmaan voi lisääntyä paine-erojen kasvaessa, ilmanvaihdon väärä toiminta, kosteuden poiston heikentyminen) - esteettisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteuttaminen vaikeutuu (ikkunoiden määrä ja sijoittelu, tilaratkaisut, ulkonäkö, monimuotoisuus, ääneneristys) - tekniset järjestelmät monimutkaistuvat ja niiden toiminta tai viat voivat aiheuttaa kosteus- ja turvallisuusriskejä (järjestelmien määrä kasvaa ja hallinta monimutkaistuu, sähkötehon hallinta korostuu, huollon ja ylläpidon tarve lisääntyy) - kustannukset lisääntyvät ja taloudellisuus heikkenee (rakentaminen kallistuu entisestään, yhä suurempi osa ratkaisuvaihtoehdoista on taloudellisesti kannattamattomia) Juha Vinha 3

4 TODELLINEN JA TEOREETTINEN ENERGIANKULUTUS EROAVAT TOISISTAAN kwh/(m 2 a) Teoreettinen energiankulutus 2010 Todellinen energiankulutus Vanhoissa taloissa todellinen kulutus on usein pienempi Ilmanvaihdon määrä on ohjearvoja pienempi. Sisäilman lämpötila on usein ohjearvoja alhaisempi. Massiivirakenteiden varaamaa lämpöä ei ole otettu huomioon oikealla tavalla laskelmissa. Uusissa taloissa todellinen kulutus on usein suurempi Ilmanvaihdon ja lämpötilan arvot vastaavat paremmin ohjearvoja. Sähkölaitteiden aiheuttama kulutus on usein laskennallisia arvoja suurempi. Ylilämmöt ovat suurempia johtuen suurista ikkunoista, puutteellisesta auringonsuojauksesta ja tehokkaasta lämmöneristyksestä. Rakennuksiin asennetaan jälkikäteen koneellinen jäähdytys ja ikkunoita pidetään auki. Energiaa kuluttavilla käyttötottumuksilla on suurempi suhteellinen vaikutus. Juha Vinha 4

5 LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN Olosuhteiden muutokset rakenteissa Kriittinen kohta Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa: Ulko-osat viilenevät, jolloin kosteuden kondensoituminen ja homeen kasvulle suotuisat olosuhteet lisääntyvät rakenteissa. Rakenteiden vikasietoisuus heikkenee samasta syystä. Yhä pienemmät kosteusvuodot ulkoa tai sisältä voivat saada aikaan kosteusvaurion. Vanhoissa rakenteissa lisäeristäminen tehdään usein sisäpuolelle, jolloin vanhan rakenteen lämpötila alenee ja kosteustekninen toiminta heikkenee. Vaipparakenteiden toimintaa voidaan parantaa merkittävästi rakenteiden ja toteutustapojen muutoksilla. Eniten muutoksia tarvitaan puurakenteissa. Vanhojen rakenteiden korjausten yhteydessä voidaan lisäksi joutua käyttämään myös teknisiä laitteita (lämmitin, kuivain, ohjattu koneellinen ilmanvaihto). Kuva: Hedtec Oy, Olosuhdevahti Rakenteet saadaan oikein suunniteltuina toimiviksi myös seuraavan 100 vuoden aikana. Juha Vinha 5

6 LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN Rakenteiden ja toteutustapojen muutokset Lämmöneristepaksuuksien lisääminen muuttaa vaipparakenteita monessa tapauksessa niin paljon, että rakenteiden toteutustavat ja tuotantotekniikat muuttuvat. uudet runkotyypit ja liitokset sekä tehokkaammat lämmöneristeet kokemusperäinen tieto uusista rakenteista puuttuu suunnittelu- ja asennusvirheet kasvavat Nopeassa tahdissa tehdyt suuret muutokset vaativat paljon koulutusta. rakennusalan käytännöt muuttuvat hitaasti koulutus ei tavoita kaikkia Tiukka rakentamisaikataulu lisää omalta osaltaan rakenteiden kosteusriskejä. puutteellinen suunnittelu liian lyhyet kuivumisajat Kaikessa rakentamisessa rakennusaikaisen kosteudenhallinnan merkitys korostuu! Juha Vinha 6

7 ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Lämpötilan ja sademäärän muutos Suomessa tulevina vuosikymmeninä Lämpötila Sademäärä Kuvat: Ilmatieteen laitos Lämpötila nousee, viistosaderasitus julkisivupinnoille kasvaa ja pilvisyys lisääntyy. Suurimmat muutokset tapahtuvat talvella. Homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät varsinkin rakenteiden ulko-osissa. Kosteuden siirtyminen ulkoa sisälle päin lisääntyy varsinkin julkisivuissa, joihin imeytyy sadevettä. Homehtumis- ja kondenssiriski lisääntyy näissä rakenteissa myös rakenteiden sisäpinnan lähellä. Rakenteiden kuivuminen hidastuu syksyllä ja talvella. Riski vanhojen betonijulkisivujen pakkasrapautumiselle lisääntyy. Juha Vinha 7

8 FRAME-PROJEKTI FRAME on laaja-alainen kansallinen tutkimus, jonka pääasiallisina tavoitteina oli selvittää lämmöneristyksen lisäyksen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja rakennusten energiankulutukseen. Tutkimus keskittyi pääasiassa uudisrakentamiseen käsittäen eri tyyppiset rakennukset pientaloista julkisiin rakennuksiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kuitenkin myös korjausrakentamisen puolella. Kosteusteknisiin tarkasteluihin valittiin tavanomaisia tai riskialttiiksi tiedettyjä vaipparakenteita. Keskeinen osa tutkimusta olivat eri ohjelmilla tehtävät laskennalliset tarkastelut. Tätä varten laskentaohjelmien luotettavuutta arvioitiin vertaamalla niitä myös erilaisiin laboratorio- ja kenttäkoetuloksiin. Laskennallisia tarkasteluja varten määritettiin lisäksi kriittiset sisä- ja ulkoilman olosuhteet sekä nykyisessä että tulevaisuuden ilmastossa vuosina 2050 ja Tutkimuksen tulosten perusteella laadittiin tyypillisimmille matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteille ja liitoksille suunnittelu- ja toteutusohjeet. Projektin kesto oli n. 3 vuotta: Juha Vinha 8

9 TTY:N RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISEN TOIMINNAN ANALYSOINTIMENETELMÄ Tarkasteluperiaatteiden kehitystyö TTY Rakennusfysikaaliset testivuodet TTY ja IL Sisäilman mitoitusolosuhteet TTY ja TKK Laskennallisen homeriskimallin kehitystyö VTT TTY ja VTT Laskentaohjelmien toiminnan verifiointi TTY Suomessa käytettävien rakennusmateriaalien ominaisuudet TTY Juha Vinha 9

10 IKKUNOIDEN KONDENSOITUMISRISKIN LISÄÄNTYMINEN 10 Kondenssituntien lukumäärä aukealla paikalla olevassa rakennuksessa Ikkunoiden kondensoitumista esiintyy eniten aamuyön tunteina syksyllä. Ikkunan lasiosan U-arvoa ei tule enää pienentää (nykyisin tasolla n. 0,6 W/(m 2 K)) ellei ulkopinnan emissiviteettiä alenneta. Varjostukset vähentävät kondensoitumista ja ikkunan ulkopinnan matalaemissiviteettipinta (selektiivipinta) poistaa sen kokonaan. Ikkunan U-arvoa voidaan parantaa myös karmin U-arvoa parantamalla. Matalaemissivitettipintojen (selektiivipinta) lisääminen ikkunaan heikentää matkapuhelimien kuuluvuutta osassa rakennuksista (mm. betonirakenteiset sekä tiiviillä alumiinilaminaattipintaisilla polyuretaanieristeillä toteutetut rakennukset). Juha Vinha 10

11 TUULETETTU YLÄPOHJA Lämmöneristeen lisääminen tuuletettuun yläpohjaan on helppo tapa vähentää energiankulutusta. Lämmöneristyksen parantamisen alentaa tuuletustilan lämpötilaa. kosteuden tiivistyminen ja homeen kasvu yläpohjassa lisääntyy yläpohjien vikasietoisuus heikkenee Kuva: Lars-Erik Harderup & Jesper Arfvidsson, Lund, Ruotsi Yläpohja on saatava ilmatiiviiksi aina kun lämmöneristystä lisätään! Kosteus- ja homeongelmia on havaittu paljon Etelä-Ruotsissa, mutta myös Suomessa. Juha Vinha 11

12 PUURAKENTEINEN TUULETETTU YLÄPOHJA Homehtumisriski lisääntyy voimakkaasti puurakenteiden ulko-osissa ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksesta. Uusissa rakennuksissa tuuletustilan kosteusteknistä toimintaa voidaan parantaa lämpöä eristävällä aluskatteella. Vinoissa yläpohjissa lämmöneristys toteutetaan puupalkkien yläpuolelle laitettavalla tuulensuojalla. Vuoden 2050 ilmastossa riittävä aluskatteen lämmönvastus on n. 0,5 m 2 K/W (esim. 20 mm XPS-eristettä). Vuoden 2100 ilmastossa vastaava arvo on 1,0 m 2 K/W (esim. 40 mm XPS-eristettä). Yläpohjan tuuletuksessa suositeltava ilmanvaihtokerroin on 0,5 1,0 1/h. Yläpohjan ilmatiiviys on erittäin tärkeä. Kuva: Hedtec Oy, Olosuhdevahti Vanhoissa rakennuksissa yläpohja on pyrittävä saamaan ilmatiiviiksi aina, kun lämmöneristystä lisätään. Tarvittaessa yläpohjaa voidaan myös esimerkiksi lämmittää. Juha Vinha 12

13 SISÄINEN KONVEKTIO YLÄPOHJIEN LÄMMÖNERISTEKERROKSESSA Yläpohjarakenteissa sisäinen konvektio voi lisätä paksujen (600 mm) puhalluseristeiden läpi siirtyvää lämpövirtaa enimmillään jopa %. Lämmöneristepaksuutta lisättäessä konvektion suhteellinen osuus lisääntyy. Hyvin vesihöyryä läpäisevän tuulensuojan käyttö lämmöneristeen yläpinnassa ei vähennä sisäistä konvektiota puhalletussa lasivillaeristeessä. Puhalletussa puukuitueristeessä konvektio vähenee jonkin verran. 100 mm levyeristeen käyttö puhalletun lasivillaeristeen alapuolella vähentää sisäistä konvektiota. Sisäisen konvektion vaikutusta voidaan vähentää oleellisesti pienentämällä puhalluseristeen ilmanläpäisevyyttä tai korvaamalla puhalluserite levyeristeellä. Nykyiset U-arvon laskentaohjeet eivät ota sisäisen konvektion vaikutusta huomioon riittävästi yläpohjarakenteissa. Juha Vinha 13

14 LUMEN JÄÄTYMINEN RÄYSTÄILLE Ongelmallinen loivissa katoissa, joissa yläpohjan lämmöneristystä ei saa lisättyä reunoille. Yläpohjan tuuletusta ei saa tukkia lämmöneristeellä. Yläpohjan ja ulkoseinän liitos oltava ilmatiivis. Tarvittaessa katolle tehtävä riittävät kallistukset ja tila lisäeristeelle. Vesikourujen sähkölämmitys ja lumiesteet auttavat. Juha Vinha 14

15 VANHAN KATTORAKENTEEN ULKOREUNAN LISÄERISTYSRATKAISU Rakenteen toiminta? Juha Vinha 15

16 TUULETTUMATTOMAT JA VÄHÄN TUULETTUVAT YLÄPOHJAT Tasakattoja tai loivat kallistukset: lammikoituminen, katteiden vaurioituminen Eristeiden pakkovoimat (EPS) ja pehmeneminen (mineraalivilla) Tuulettuminen hidasta, vanhoissa katoissa ei edes uritusta. Vuodot leviävät laajalle ja kuivuvat erittäin hitaasti. Vuotokohtien sijainti vaikea havaita, ei voi tarkistaa. Eristeiden kiinnitys profiilipeltiin aiheuttaa välillä ohiporauksia. höyrynsulun ilmavuodot lisäävät kosteusrasitusta urien kautta tapahtuva tuuletus voi jopa pahentaa kosteusongelmia tässä tilanteessa Katteen asentaminen kuivien eristeiden päälle ensiarvoisen tärkeää! Juha Vinha 16

17 KEVYTSORAKATTO Juha Vinha 17

18 BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Pakkasrapautumisvaurioita saattaa alkaa esiintyä vanhassa rakennuskannassa myös sisämaassa ilmastonmuutoksen myötä. Pakkasenkestävyyden suhteen nykyinen vaatimustaso on riittävä myös tulevaisuudessa. Betonin lisähuokoistuksen on onnistuttava aina! Raudoitteiden sijainti normien ja toleranssien mukaisiksi, eli riittävästi välikkeitä! Ruostumattomien terästen käyttö julkisivuissa on suositeltavaa (erityisesti pieliteräkset). Peitepaksuusvaatimustaso on riittävä. Liitosten ja detaljien toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näiden toiminnalla ratkaistaan koko rakenteen toimivuus! Lämmöneristyksen lisäys ei vaikuta betonijulkisivujen kosteustekniseen toimintaan. Juha Vinha 18

19 RAKENNUSAIKAISEN KOSTEUDEN KUIVUMINEN KIVIRAKENTEISTA SOLUMUOVIERISTEITÄ KÄYTETTÄESSÄ Esimerkki rakennusaikaisen kosteuden kuivumisesta betonielementin sisäkuoresta 1 vuosi Solumuovieristeitä käytettäessä sisäkuoren kuivumisaika pinnoituskosteuteen (tiiviitä pinnoitteita käytettäessä) voi pidentyä seuraavasti verrattuna mineraalivillaeristeeseen: 2 4 kk, kuivumistaso 90 % RH ja 6 12 kk, kuivumistaso 80 % RH Solumuovieristeen paksuuden kasvattaminen lisää myös kuivumisaikaa. Polyuretaanieristettä käytettäessä kuivumisaika on pisin. Alumiinipinnoite lisää kuivumisaikaa, koska pinnoite estää kosteuden kuivumisen ulospäin kokonaan. Juha Vinha 19

20 ULKOPUOLINEN LISÄLÄMMÖNERISTYS o C = 7g/m 3-5 o C = 3g/m 3 ~ -3 o C, RH 100% + 20 o C = 7g/m 3 Vaikutukset rakenteen toimintaan: Sadevesirasitus poistuu Ulkokuoren lämpötila nousee Ulkokuoren RH alenee Sisäilman kosteuslisän aiheuttama riski kosteuden kondensoitumiselle ja homeen kasvulle vähenee Toiminnan edellytykset: Ei sadevesivuotoja rakenteen sisään Riittävän pieni vesihöyrynvastus ulospäin -5 o C = 3g/m 3 a/d453/mp/lisaeris ~ +5 o C, RH 50% Tuuletusväli ulkoverhouksen takana on aina paras ratkaisu. Juha Vinha 20

21 LEVY- TAI PUUVERHOUS VANHOJEN BETONIRAKENTEIDEN ULKOVERHOUKSENA Levyverhous Puuelementtirakenne (TES-elementti) Puurakenteisen elementin ulkoverhouksen tausta on aina tuuletettava. Kuva: Koskisen Oy Juha Vinha 21

22 TIILIVERHOTUT KIVIRAKENTEISET ULKOSEINÄT Juha Vinha 22

23 HARKKORAKENTEISET ULKOSEINÄT Juha Vinha 23

24 PUURUNKOINEN ULKOSEINÄ Höyrynsulku on suositeltavaa asettaa enintään n. 50 mm syvyydelle seinän sisäpinnasta, jotta sitä ei tarvitse rikkoa sähköasennuksien takia. Vähintään 75 % lämmöneristeestä tulee olla kuitenkin höyrynsulun ulkopuolella. Lämmöneriste tulisi asentaa höyrynsulun sisäpuolelle vasta sitten, kun rakennusaikainen kosteus sisältä on kuivunut. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää pystykoolausta pystyrungon kohdalla. Höyrynsulkukalvon tilalla voidaan käyttää esim. solumuovilevyä. Pehmeät lämmöneristeet on asennettava erityisen huolellisesti, jotta kulmiin ja liitoksiin ei synny ilman virtausreittejä. Puurungon ulkopuolelle tulee laittaa hyvin lämpöä eristävä tuulensuoja. Jäykistävää tuulensuojalevyä käytettäessä laitetaan erillinen lämpöä eristävä tuulensuoja sen ulkopuolelle. Tuulensuojan on oltava hyvin vesihöyryä läpäisevä. Ulkoverhouksen takana on oltava aina tuuletusväli. Juha Vinha 24

25 TIILIVERHOTTU PUURANKASEINÄ Tiiliverhotussa puurankaseinässä homehtumisriski rakenteen ulkoosissa on erityisen suuri, koska tiiliverhoukseen kerääntynyt kosteus siirtyy sisäänpäin diffuusiolla. Tuulensuojan tulee olla hyvin lämpöä eristävä ja homehtumista kestävä. Vaihtoehtoisesti puurungon ulkopinnassa voidaan käyttää esim. teräsprofiilista tehtyä ristikoolausta. Vuoden 2050 ilmastossa tuulensuojan lämmönvastuksen tulee olla vähintään 1,6 m 2 K/W (esim. 50 mm mineraalivillalevy) ja vuoden 2100 ilmastossa 2,7 m 2 K/W (esim. 100 mm mineraalivillalevy). Voimakasta homehtumisriskiä esiintyy myös höyrynsulun sisä- ja ulkopuolella pystyrungon kohdalla, jos sisäpuolella käytetään ristikoolausta ja tuulensuojan lämmönvastus ei ole riittävä. Korkeissa rakennuksissa (yli 10 m) tiiliverhouksen taakse tulee laittaa kummaltakin puolelta tuuletettu höyrynsulkukerros (esim. teräsohutlevy). Höyrynsulkuna on suositeltavaa käyttää ns. hygrokalvoa, joka mahdollistaa rakenteen kuivumisen myös sisälle päin. Tiiliverhotun rakenteen päällystäminen vesitiiviillä pinnoitteella ei ole suositeltavaa. Kaikkia rakoja ei kyetä tukkimaan, jolloin vesi valuu tiiliverhouksen vuotokohtiin ja seurauksena voi olla puurungon lahovauriot rakenteen alaosassa tai tiilen pakkasrapautuminen vuotokohdissa. Juha Vinha 25

26 TIILIVERHOTTU PUURANKASEINÄ Enintään 10 m korkea seinä Yli 10 m korkea seinä mm Juha Vinha 26

27 ERISTERAPATTU RANKASEINÄ Eristerapattujen puu- ja teräsrankaseinien kastuminen saumakohtien kosteusvuotojen seurauksena sekä kosteuden hidas kuivuminen aiheuttavat homeen kasvua rakenteen ulko-osissa. EPS-eristeen käyttö rapatussa rankaseinässä pahentaa tilannetta entisestään, koska ulkopinnan vesihöyrynvastus kasvaa ja näin ollen rakenteen kuivuminen heikkenee. Paksurapattu rakenne ei toimi hyvin edes ideaalitilanteessa, koska se kerää sadevettä samalla tavoin kuin tiiliverhottu seinä. Rapattu pintarakenne tulee erottaa sisemmästä seinäosasta kuivumisen mahdollistavalla tuuletusvälillä, esim. levyrappauksella. Puurankarakenteen päälle tehdyissä eristerappausrakenteissa on todettu erittäin paljon kosteusvaurioita Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa. Juha Vinha 27

28 LIITOSTEN VUOTOKOHTIA ERISTERAPPAUSSEINÄSSÄ Ikkuna- ja oviliitokset Kiinnikkeet Kuvat: Ingemar Samuelson SP, Ruotsi Juha Vinha 28

29 ERISTERAPPAUSRAKENTEEN IKKUNALIITOKSET Juha Vinha 29

30 HYBRIDIERISTETTY PUURAKENTEINEN ULKOSEINÄ Rakenteen toiminta? Juha Vinha 30

31 SISÄPUOLELTA ERISTETTY MASSIIVIRAKENNE Massiivirakenteet, kuten muutkin vanhat rakenteet, tulisi aina ensisijaisesti eristää ulkopuolelta hyvin vesihöyryä läpäisevällä lämmöneristeellä. Jos massiivirakenteita eristetään sisäpuolelta, eristeen ja rakenteen välinen pinta viilenee ja homehtumisriski siinä kasvaa. Ilmavuodot sisältä eristeen taakse on estettävä!? Kriittinen kohta Rakenteessa on oltava aina myös riittävä höyrynsulku eristeen lämpimällä puolella. Avohuokoisia lämmöneristeitä käytettäessä muovikalvon tai muovitiivistyspaperin käyttö on paras ratkaisu. Kosteutta läpäisevän ilmansulun käyttö ei paranna rakenteen kuivumista sisäänpäin. Solumuovieristeitä käytettäessä eristeen oma vesihöyrynvastus muodostaa riittävän höyrynsulun lämmöneristettä lisättäessä. Kevytbetoni- ja tiilirakenne on rapattava ulkopuolelta, jotta viistosade ei pääsee kastelemaan seinää. Hirsiseinässä on estettävä viistosateen tunkeutuminen saumojen kautta eristetilaan (esim. paisuvat saumatiivisteet) Rakenteen on päästävä kuivumaan riittävästi ennen sisäpuolisen lämmöneristyksen ja höyrynsulun laittoa. Juha Vinha 31

32 HÖYRYNSULUN VESIHÖYRYNVASTUKSEN MINIMIARVOT SISÄPUOLISELLA LISÄERISTYKSELLÄ? Juha Vinha 32

33 HIRSISEINÄN LISÄERISTÄMINEN ULKOPUOLELTA LISÄERISTETTY HIRSISEINÄ SISÄPUOLELTA LISÄERISTETTY HIRSISEINÄ EI SUOSITELTAVA U = 0.25 W/m 2 K U = 0.38 W/m 2 K HIRSISEINÄ 150 mm MINERAALIVILLA / PUUKUITUERISTE 100 mm PUURUNKO 100 X 50 mm, k 600 HUOKOINEN KUITULEVY 25 mm TUULETUSRAKO RISTIKOOLAUS 2 x 22 x 50 mm, k 600 ULKOVERHOUS LAUTA HIRSIPANEELI 20 mm MUOVITIIVISTYSPAPERI MINERAALIVILLA / PUUKUITUERISTE 50 mm KOOLAUS 50 x 50 mm, k 600 HIRSISEINÄ 150 mm Juha Vinha 33

34 VANHAN PURUSEINÄN LISÄERISTÄMINEN ULKOPUOLELTA LISÄERISTETTY PURUSEINÄ SISÄPUOLELTA LISÄERISTETTY PURUSEINÄ EI SUOSITELTAVA U = 0.23 W/m 2 K U = 0.32 W/m 2 K VANHA RAKENNE ULKOVERHOUS POISTETTUNA MINERAALIVILLA / PUUKUITUERISTE 100 mm PUURUNKO 100 x 50 mm, k 600 HUOKOINEN KUITULEVY 25 mm TUULETUSRAKO RISTIKOOLAUS 2 x 22 x 50 mm, k 600 ULKOVERHOUSLAUTA SISÄVERHOUSLEVY MUOVITIIVISTYSPAPERI MINERAALIVILLA / PUUKUITUERISTE 50 mm KOOLAUS 50 x 50 mm, k 600 VANHA RAKENNE SISÄVERHOUS POISTETTUNA Juha Vinha 34

35 VALESOKKELIT JA PUURAKENTEINEN TIILIVERHOILTU SEINÄ Tiiliverhotun seinän lisäeristäminen joudutaan tekemään yleensä sisäpuolelta. Höyrynsulku on poistettava ennen lisäeristystä. Valesokkeli estää seinään tulleen kosteuden kuivumisen ulospäin. seinän alapäässä lahoriski Puurunko on nostettava harkolla ylös laatan alta valesokkelin yläpintaan. Harkon ja valesokkelin väliin olisi hyvä saada edes ohut polyuretaanieristekaista. Ilmavirtaus eristeen ulkopintaan tulee estää. Juha Vinha 35

36 ROUTASUOJAUKSEN LISÄÄMINEN Alapohjan lämmöneristyksen kasvaessa tulee lisätä rakennuksen routasuojausta. q Erityisesti tämä koskee maanvastaisella alapohjalla toteutettuja rakennuksia. Riittävä routaeristys tulee varmistaa varsinkin rakennuksen ulkonurkissa. 1 m REUNA-ALUE Jos alapohjan lämmöneristys kasvaa merkittävästi, routasuojauksen mitoitus saatetaan joutua tekemään kylmän rakennuksen mukaan. RIL on julkaissut juuri uuden routasuojausohjeen: RIL Juha Vinha 36

37 MAANVASTAINEN BETONILAATTA Kaksoislaattarakenne? Juha Vinha 37

38 MAANVASTAINEN BETONILAATTA Lämmöneristämätön laatta Maanvastaisen alapohjan lisäeristäminen on aina ongelmallista ellei betonilaattaa poisteta kokonaan. Toisaalta lisäeristämisen hyöty on yleensä vähäisempi kuin muissa rakennusosissa. Maapohja on lämmennyt rakennuksen keskialueella diffuusio ylöspäin Tiiviit lattiapäällysteet ovat riski homeen kasvu päällysteiden alla ja lattiapäällysteiden irtoilu Lattiapäällysteen oltava hyvin vesihöyryä läpäisevä Jos kosteus nousee lisäksi kapillaarisesti laatan alapintaan, on harkittava laatan purkamista ja uuden alapohjan tekoa. Yläpuolella olevan tilan riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava, jotta maasta tuleva kosteus pääsee pois. Myös vähän lämmöneristetyissä laatoissa voi esiintyä samaa diffuusio-ongelmaa, varsinkin, jos eristeenä on käytetty mineraalivillaa. Juha Vinha 38

39 MAANVASTAINEN BETONILAATTA Yläpuolelta lämpöeristetty laatta Puurunko ja mineraalivilla on poistettava tai korvattava solumuovieristeellä ja pintalaatalla. Kaksoislaattarakenteessa kuitenkin edellä esitetyt ongelmat. Juha Vinha 39

40 RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA Alapohjan toimivuuden edellytyksenä on lisäksi monet aiemmin korostetut asiat: Eloperäinen materiaali tulee poistaa ryömintätilasta Maapohja ei saa olla monttu. Salaojasorakerros perusmaan päälle ja perusmaan pinnan kallistus ulospäin salaojiin. Ryömintätilan pohja tulisi lämpöeristää varsinkin puurakenteista alapohjaa käytettäessä. Myös sepelin käyttö maan pinnalla parantaa alapohjan kosteusolosuhteita. Lämmöneristys vähentää maan viilentävää vaikutusta ryömintätilassa. Lämmöneristys alentaa maapohjan lämpötilaa, jolloin diffuusiolla maasta haihtuvan kosteuden määrä vähenee. Vuoden 2050 ilmastossa maan pinnan lämmönvastus tulee olla vähintään 1,3 m 2 K/W (esim. 50 mm EPS tai 150 mm kevytsoraa). Puuvasojen alapuolelle tarvitaan hyvin lämpöä eristävä tuulensuoja, jonka lämmönvastus on vähintään 0,4 m 2 K/W. Tuulensuojan tulee olla hyvin kosteutta kestävä. Alapohjarakenteen ilmatiiviys on erittäin tärkeä. Ryömintätilan tuuletuksessa suositeltava ilmanvaihtokerroin on 0,5 1,0 1/h, jos kosteutta tulee ryömintätilaan pääasiassa ulkoilman mukana. Muussa tapauksessa ilmanvaihtokertoimen on oltava isompi. Koneellinen kuivatus tai lämmitys ei ole välttämätön, jos alapohja tehdään muuten rakenteellisesti oikein. Juha Vinha 40

41 BETONIELEMENTEILLÄ TEHTY RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA? Lämmöneristeen tulisi olla betonirakenteisessa ryömintätilaisessa alapohjassa betonielementtien alapuolella. Eristeen alapinnassa esiintyy homeen kasvulle otollisia olosuhteita. Kaksoislaattarakenne on riskialtis kosteusvaurioille. Lisäeristys kannattaa laittaa korjattaessa betonielementtien alapuolelle ja saumata tiiviisti. Myös maapohja kannattaa lämmöneristää esim. kevytsoralla. Rakenteen ilmanpitävyys on erittäin tärkeä. Juha Vinha 41

42 RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA Korjausesimerkki 1 VANHA RAKENNE U = 0.26 W/m 2 K LATTIALAUTA 30 mm SAHANPURU / KUTTERINLASTU 225 mm PUURUNKO: SOIROT 50 x 100 mm, k 600 VASAT 50 x 150, k 600 TERVAPAPERI LAUTA 22 mm TUULETUSTILA Juha Vinha 42

43 RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA Korjausesimerkki 1 UUSI RAKENNE, KUIVA TILA U = 0.16 W/m 2 K LATTIALAUTA 28 mm MUOVIKALVO / MUOVITIIVISTYSPAPERI MINERAALIVILLA / PUUKUITUERISTE 250 mm PUURUNKO: SOIROT 50 x 100 mm, k 600 VASAT 50 x 150 mm, k 600 HUOKOINEN KUITULEVY 25 mm TUULETUSTILA Juha Vinha 43

44 RYÖMINTÄTILAINEN ALAPOHJA Korjausesimerkki 1 UUSI RAKENNE, KOSTEA TILA U = 0.17 W/m 2 K LAATOITUS + VEDENERISTE / MUOVIMATTO PINTAVALU mm + LATTIALÄMMITYS MUOVIKALVO FILMIVANERI 15 mm MINERAALIVILLA / PUUKUITUERISTE 250 mm PUURUNKO: SOIROT 50 x 100 mm, k 600 VASAT 50 x 150 mm, k 600 HUOKOINEN KUITULEVY 25 mm TUULETUSTILA - PINTAVALUN KUIVUMISAIKA VÄH. 6 VIIKKOA ENNEN PINNOITUSTA - ALAPOHJAN KANTAVUUS TARKISTETTAVA Betonilaatta jää kahden tiiviin pinnan väliin, mutta lattialämmityksen kanssa toteutettuna rakenne voidaan tässä tapauksessa hyväksyä. Betonin alkalisuus suojaa sitä myös homehtumiselta. Muovikalvo suojaa alla olevia puurakenteita myös suurilta kosteusvuodoilta. Juha Vinha 44

45 KELLARIN SEINIEN LISÄERISTYS Kosteus- ja lämmöneristys puuttuvat yleensä seinän ulkopuolelta. kosteus- ja homeongelmia kellaritiloissa Sisäpuolelta eristämisessä samat ongelmat kuin muissakin sisäpuolelta eristetyissä seinissä - lisänä vielä maaperän kosteus. Ulkopuolinen lämmön- ja kosteudeneristys aina kun mahdollista. Eristys sisäpuolella: kalsiumsilikaattieriste suositeltavin vaihtoehto tai kevytbetonija kevytsoraharkko, myös solumuovieriste joissakin tapauksissa, EI PUURUNKOA SISÄPUOLELLE! Ei ilmarakoa vanhan rakenteen ja lisäeristyksen väliin. Välipohjan ja ulkoseinän liitosalueen kylmäsillat ovat usein ongelma varsinkin, jos rakenne korjataan ulkopuolisella lämmöneristyksellä. Juha Vinha 45

46 VAIPAN ILMANPITÄVYYS Vaipan ilmanpitävyyden parantamisella on lähes pelkästään positiivisia vaikutuksia. Hyvä ilmanpitävyys on keskeinen edellytys energiatehokkaalle rakentamiselle. 1) Erilaisten haitallisten aineiden ja mikrobien virtaus sisäilmaan vähenee. 2) Kosteuden virtaus vaipparakenteisiin vähenee. 3) Vaipparakenteiden sisäpinnat eivät jäähdy ulkoa tulevien ilmavirtausten seurauksena. 4) Rakennuksen energiankulutus vähenee ilmanvaihdon tapahtuessa LTO:n kautta. 5) Rakennuksen käyttäjien kokema vedon tunne vähenee. 6) Ilmanvaihdon säätäminen ja tavoiteltujen painesuhteiden säätäminen helpottuu, mutta toisaalta säätöjen tekeminen on vielä aiempaakin tärkeämpää. Riittävän ilmanvaihdon takaaminen on ensiarvoisen tärkeää! Ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirtojen säätäminen on erittäin tärkeää! Erityisesti, jos rakennuksen ilmanvuotoluku q 50 on alle 0,5 m 3 /(m 2 h). Juha Vinha 46

47 RAKENNUKSEN PAINE-EROT Juha Vinha 47

48 RAKENNUKSEN PAINE-EROT TALVITILANTEESSA Lämpötilaerojen ja ilmanvaihdon vaikutus 1. Ylipaine sisällä 2. Alipaine sisällä (koneellinen poisto) 3. Tasapainotettu ilmanvaihto (koneellinen tulo-poisto) Paine-erojakauma syntyy, jos tuloilmanvaihto on suurempi kuin poistoilmanvaihto. Ilmavuodot lisäävät energiankulutusta. Sisäilman kosteus virtaa rakenteisiin rakennuksen yläosasta. Mikrobien ja radonin virtaus sisälle on vähäistä. Vuotokohdat toimivat korvausilmakanavina. Tyynellä säällä ilmavuodot eivät aiheuta lisäenergiankulutusta, mutta vetovalitukset lisääntyvät. Sisäilman kosteuslisä ei aiheuta haittaa rakenteille. Suuri riski alapohjasta tuleville mikrobeille ja radonille. Rakennuksen yläosan ilmavuodot lisäävät energiankulutusta. Rakennuksen alaosan ilmavuodot heikentävät LTO:n hyötysuhdetta. Kosteuskonvektioriski rakennuksen yläosassa. Vedontunne ja radonriski rakennuksen alaosassa. Juha Vinha 48

49 PAINE-EROJEN VAIKUTUKSET JA HALLINTA TIIVIIN VAIPAN KANSSA Täysin tiiviiseen vaippaan pyrkiminen voi nostaa ilmanvaihdon synnyttämät paine-erot suuriksi ja syntyy ongelmia niihin vuotokohtiin, joita vaippaan aina jää. Ilmanvaihto tulee säätää oikein! Tavoitteena on pieni alipaine rakennuksen sisällä (-5 Pa). Ilmanvaihdon toimintaan on kiinnitettävä suurta huomiota (seuranta- ja hälytyslaitteet, suodattimien vaihto, tuuletusmahdollisuus, automaattisesti säätyvät järjestelmät) Vaipan hyvä ilmatiiviys (q 50 = 0,5 1,0 m 3 /(m 2 h)) on riittävä. Ilmanvaihdon säätö Paine-ero (Pa) n 50 = 0,15 1/h n 50 = 4,0 1/h n 50 = 10,0 1/h Tasapainotettu ilmanvaihto % vähemmän tuloilmaa % enemmän tuloilmaa Juha Vinha 49

50 PAINE-EROJEN VAIKUTUKSET JA HALLINTA KORJAUSKOHTEISSA Vaihdettaessa LTO:lla varustettu koneellinen ilmanvaihto painovoimaisen tilalle alipaine rakennusvaipan yli tyypillisesti kasvaa ainakin ajoittain. Jos vaipassa on homevaurioita, mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet pääsevät helpommin sisäilmaan, ellei rakennusvaippaa tiivistetä korjauksen yhteydessä. Suositeltavinta on luonnollisesti korjata samanaikaisesti myös vaurioituneet rakenteet. Ilmanvaihto on tärkeää säätää oikein myös tässä tapauksessa! Kouluissa ja päiväkodeissa pääilmanvaihto säädetään usein pienemmälle poissaoloaikoina. Likaisten tilojen kohdepoistot jäävät kuitenkin päälle, jolloin alipaine sisällä kasvaa ja voi aiheuttaa saman ongelman. Sisäilman laadun kannalta ongelmana ei yleensä olekaan ilmanvaihdon vähäisyys, vaan liiallinen alipaine ja ilmaa vuotavat vaurioituneet rakenteet sekä likaiset korvausilmareitit. Väärin tehdyssä ilmanvaihtokorjauksessa lopputulos voi olla sisäilman laadun kannalta huonompi kuin ennen korjausta! Juha Vinha 50

51 KYLMÄSILTOJEN JA ILMAVUOTOKOHTIEN HAVAINNOINTI Pintalämpötilojen tulee olla riittävän korkeat, jotta asukkaille ei synny vedon tunnetta. Alhaisia pintalämpötiloja aiheuttavat rakenteelliset kylmäsillat ja ilmavuotokohdat. Pintalämpötiloja ja ilmavuotokohtia voidaan tutkia lämpökuvauksen ja alipainekokeen avulla. Normaalit olosuhteet sisällä Sisällä 50 Pa alipaine FLIR Systems 24.0 C FLIR Systems 24.0 C Sp3 Sp2 22 Sp3 Sp Sp Sp Juha Vinha 51

52 VUOTOKOHTIEN SIJAINTI TTY:N JA TKK:N ASUINRAKENNUSTUTKIMUKSISSA pientalot ja kerrostalot Prosenttiosuus, % Ilmansulun läpiviennit ja sähköasennukset. Ulkoseinän ja alapohjan liittymä Pientalot Ulkoseinän ja välipohjan liittymä 37 8 Ulkoseinän ja yläpohjan liittymä Kerrostalot 5 4 Ulkoseinien välinen nurkka 31 Ovet ja ikkunat 72 Pääasialliset ilmavuotokohdat pientaloissa olivat: - ulkoseinän ja yläpohjan liitoksissa - ovien ja ikkunoiden liitoksissa sekä itse ovissa ja ikkunoissa (jakauma ~ 50% / 50%) - puurunkoisen ulkoseinän ja välipohjan liitoksissa Kerrostaloissa ilmavuodot keskittyivät ovien ja ikkunoiden liitoksiin sekä itse oviin ja ikkunoihin (jakauma ~ 50% / 50%). Juha Vinha 52

53 TTY:N JULKAISUJA RAKENTEIDEN JA LIITOSTEN TOTEUTUKSESTA TTY:n rakennusfysiikan tutkimusraportteja löytyy kotisivuiltamme osoitteesta Juha Vinha 53

54 ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSESSA TkT Juha Jokisalo Tutkitut talotyypit: Pientalo Huoneistoala 134 m² Kerrostalo 3 asuinkerrosta + kellari Huoneistoala 1627 m² Toimisto Nettoala 5390 m² Atriumtila 526 m² Avokonttorit 4043 m² Neuvotteluhuoneet 178 m² Toimistohuoneet 643 m² Juha Vinha 54

55 kwh/m²a TILOJEN JA ILMANVAIHDON LÄMMITYS- JA JÄÄHDYTYSTARVE Lämmöneristystaso: A = 2008 määräysten mukainen lämmöneristystaso seinä 200 mm MV, katto 300 mm PV, lattia 150 mm EPS B = Nykyisten määräysten mukainen lämmöneristystaso seinä 250 mm MV, katto 500 mm PV, lattia 225 mm EPS C = Matalaenergiatalo seinä 300 mm MV, katto 550 mm PV, lattia 300 mm EPS D = Passiivitalo seinä 350 mm MV, katto 550 mm PV, lattia 350 mm EPS E = Lähes nollaenergiatalo seinä 500 mm MV, katto 650 mm PV, lattia 350 mm EPS Rakennus U-arvot, W/m²K Lämmönersitystason valintaperuste: US YP AP Pientalo A Normitaso C3 (2008) B Normitaso C3 (2010) C Matalaenergiapientalo (RIL ) D Passiivipientalo (RIL ) Kerrostalo ja toimisto ¹ A Normitaso C3 (2008) B Normitaso C3 (2010) C Matalaenergiakarrostalo (RIL ) D Passiivikerrostalo (RIL ) E Passiivipientalo (RIL ) ¹ Toimistossa vain US ja YP:n lämmönersitystaso otettu huomioon. (Toimistossa AP:n lämpöhäviöitä ei ole otettu huomioon kellarikerroksessa sijaitsevan paikotustilan vuoksi.) kwh/m²a Pientalo: A (läm.) B (läm.) C (läm.) D (läm.) A (jäähd.) B (jäähd.) C (jäähd.) D (jäähd.) kwh/m²a Toimisto: Lämmitystarve Jäähdytystarve Jäähdytystarve A (läm.) B (läm.) C (läm.) D (läm.) E (läm.) A (jäähd.) 10 B (jäähd.) C (jäähd.) 5 D (jäähd.) E (jäähd.) Kerrostalo: Lämmitystarve A (läm.) B (läm.) C (läm.) D (läm.) E (läm.) A (jäähd.) B (jäähd.) C (jäähd.) D (jäähd.) E (jäähd.) Lämmitystarve Jäähdytystarve Juha Vinha 55

56 YHTEENVETO FRAME -PROJEKTIN TUTKIMUSTULOKSISTA Rakennusten energiankulutus Lämmöneristyksen lisääminen v määräysten mukaisesta vertailutasosta ei ole kerrosaloissa ja toimistoissa kannattavaa, koska ostoenergiansäästö on marginaalinen. Pientaloissa asia riippuu siitä, kuinka pitkä takaisinmaksuaika lisäeristämiselle voidaan hyväksyä. Kerrostaloissa ja toimistorakennuksissa jo vuoden 2008 rakentamismääräysten mukaiset U-arvotasot tutkittujen vaipparakenteiden (US, YP ja AP) osalta olisivat olleet energiansäästön kannalta varsin riittäviä. Tulevaisuudessa rakennusten lämmitystarve vähenee ja jäähdytystarve kasvaa. Varsinkin kerrostaloissa kärsitään ylilämpöongelmista jo nyt. Lämmöneristystason lisäämisellä saavutettava energiansäästö tulee ilmastonmuutoksen myötä edelleen pienenemään. Rakennusten energiankulutusta voidaan hieman pienentää hyödyntämällä rakenteiden termistä massaa. Rakennusten energiankulutusta voidaan jatkossa pienentää erityisesti energiatehokkailla lämmitys- ja jäähdytysratkaisuilla sekä passiivisilla jäähdytystavoilla. Juha Vinha 56

57 ASUKKAIDEN VAIKUTUS ENERGIANKULUTUKSEEN Energian ominaiskulutus lattiapinta-alaa kohti luvun alussa tehdyissä puurunkoisissa pientaloissa (TTY:n ja TKK:n kenttätutkimus) Energiatehokkuusluokka A (vanha luokitus normeerattuna Jyväskylän säätietoihin) Keskimääräiset Ilmanvaihtomäärät koneellisilla IV- järjestelmillä lähes samat. Tuloksissa ei ole otettu huomioon takassa ja saunassa poltettua puuta. Asumistottumuksilla on ratkaiseva merkitys pientalojen energiankulutuksessa! Juha Vinha 57

58 ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSIA TAVANOMAISISSA VAIPPARAKENTEISSA Vaatii lisää kuivumisaikaa Vaatii rakenteellisia muutoksia Käytöstä tulisi luopua - solumuovieristeiset betonisandwich- ja sisäkuorielementit - ulkopuolelta solumuovieristeillä eristettävät kivirakenteet - sisäpuolelta lisäeristettävät massiivirakenteet Kivirakenteen riittävä kuivuminen on varmistettava, jos rakenne pinnoitetaan sisäpuolelta vesihöyrytiiviillä pinnoitteella tai materiaalilla tai peitetään kaapistoilla tai muilla kuivumista rajoittavilla rakenteilla. Sisäpuolelta lämpöeristettyjen massiivirakenteiden riittävä kuivuminen on varmistettava ennen sisäpuolen lämmöneristyksen ja höyrynsulun laittamista. - puurakenteinen tuuletettu yläpohja (lämpöä eristävä aluskate/ tulensuoja, vähemmän ilmaa läp. lämmöneriste) - tiiliverhottu puurankaseinä (lämpöä eristävä tuulensuoja, erillinen höyrynsulkukerros tuuletusrakoon yli 10 m korkeissa seinissä) - sisäpuolelta lisäeristetty hirsiseinä (ilmanpitävä ja riittävä höyrynsulku) - ryömintätilainen alapohja (maanpinnan lämmöneristys, lämpöä eristävä ja kosteutta kestävä tuulensuoja puurakenteisessa alapohjassa) - maanvastainen alapohja (routaeristyksen lisäys) - ikkunat (ulkolasin ulkopintaan matalaemissivitettipinta) - tuulettumaton eristerappaus puurankarakenteen päällä Korvaavana rakenteena voidaan käyttää esim. tuuletetun levyverhouksen päälle tehtyä rappausta tai muuta ratkaisua, jossa rakenne tuuletetaan. Taulukossa esitetyt asiat ovat voimassa myös vanhoja rakenteita korjattaessa ja lisäeristettäessä. Juha Vinha 58

59 YHTEENVETO FRAME -PROJEKTIN TUTKIMUSTULOKSISTA Rakenteiden kosteus- ja lämpötekninen toiminta Kosteusvaurioiden riski lisääntyy monissa tavanomaisissa vaipparakenteissa ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksesta. Toisaalta on myös monia rakenteita, joissa nämä tekijät eivät vaikuta merkittävästi rakenteiden toimintaan. Rakenteissa tapahtuvien olosuhteiden muuttumisen lisäksi rakenteiden kosteusriskit lisääntyvät myös rakenteiden dimensioiden, rakenneratkaisujen ja toteutustapojen muutosten seurauksena. Lähes kaikki uudet vaipparakenteet saadaan toimiviksi myös seuraavan 100 vuoden aikana rakenteellisten ja toteutuksessa tehtävien muutoksien avulla. Korjausrakentamisessa rakenteiden lisäeristäminen voi edellyttää rakenteellisten muutosten lisäksi myös teknisten laitteiden käyttöä (lämmitin, kuivain, ohjattu koneellinen ilmanvaihto). Puurakenteiden kosteusteknistä toimintaa voidaan parantaa merkittävästi laittamalla lämmöneristystä kantavien rakenteiden ulkopuolelle. Betoni- ja kivirakenteiden kuivumiseen on varattava lisää aikaa, jos niiden ulkopuolella käytetään lämmöneristeenä solumuovieristeitä. Juha Vinha 59

60 LISÄTIETOA FRAME -PROJEKTISTA Projektin loppuraportit (tutkimusraportit 159 ja 160) ja viimeisen yleisöseminaarin esitykset ovat saatavilla TTY:n rakennusfysiikan tutkimusryhmän kotisivuilta osoitteesta: Rakennusaikaiseen kosteudenhallintaan liittyvää aineistoa on lisäksi saatavilla osoitteesta: Rakennusfysiikan ilmastolliset testivuodet on julkaistu Ilmatieteen laitoksen kotisivuilla osoitteessa: Tutkimuksen rahoittajina olivat: Tekes, Ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT ry:n toimialaliitot sekä yksittäisinä yrityksinä Finnfoam Oy, Suomen Kuitulevy Oy ja Fibratus Oy. Juha Vinha 60

61 KIITOS! Juha Vinha 61

RIL 107: LUVUT 2 JA 4

RIL 107: LUVUT 2 JA 4 RIL 107: LUVUT 2 JA 4 13.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos SISÄILMAN KOSTEUSLISÄN MITOITUSARVOT 10 Sisäilman kosteuslisä, ν (g/m 3 ) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 0-30 -25-20 -15-10

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEITA TEORIA JA KÄYTÄNTÖ

RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEITA TEORIA JA KÄYTÄNTÖ RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEITA TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 20.9.2016 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN HAASTEET Muut vaikutukset Huomioon otettavien

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:

Lisätiedot

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA FRAME Tutkimuksen päätösseminaari TTY Tietotalo 8.11.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Betonijulkisivujen toiminta Sisältö: - Tutkimusaineisto

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

Lohjan rakennusvalvonta 15.2.2016

Lohjan rakennusvalvonta 15.2.2016 Lohjan rakennusvalvonta 15.2.2016 Rakennusvalvonnan uudet puhelinajat Tulosalue esimies, johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää, soittoaika klo 12.00-13.00 - lupakäsittely / lautakunnan luvat Tarkastusinsinööri,

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Kingspan-ohjekortti nro. 109 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS

ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS ILMATIIVIIDEN RAKENTEIDEN TOTEUTUS 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 ILMANPITÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELU-

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita. FRAME-hankkeessa tehty ohjeistus

Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita. FRAME-hankkeessa tehty ohjeistus Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita FRAME-hankkeessa tehty ohjeistus FRAME-projektin päätösseminaari TTY, Tampere 8.11.2012 Elina Manelius Tampereen

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT Leca sorasta on Suomessa pitkäaikaiset ja hyvät käyttökokemukset. Leca sora ryömintatilassa Tuulettuvat ryömintätilat Uudis- ja korjausrakentaminen 3-12 / 5.9.2016 korvaa esitteen

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS 12.12.2011 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikan käsikirja, esittely - ja keskustelutilaisuus, Helsinki 12.12. 2011 KÄSIKIRJAN TOTEUTUSTILANNE

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Täyttää seuraavien rakentamismääräysten mukaiset vaatimukset: RIL 107-2012 (Suomi) RAL DIN 4107 (Saksa) ÖNORM B 5320 (Itävalta) 1 Oikea ja turvallinen ikkunan

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio 1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15 L E V O L A Sivu 1 / 15 PÄIVÄTUULI 27400 KIUKAINEN SISÄILMATUTKIMUS Yhteenveto 01.02.2016 L E V O L A Sivu 2 / 15 Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Rakennuksen sisäilmatutkimus käyttötarkoituksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,

Lisätiedot

Betonikoulutus 28.11.2013

Betonikoulutus 28.11.2013 Betonikoulutus 28.11.2013 Betonin kosteuden ja kuivumisen hallinta Ilman kosteus 1 Ulkoilman keskimääräinen vuotuinen suhteellinen kosteus RH (%) ja vesihöyrypitoisuus (g/m³) Suomessa ULKOILMAN SEKÄ AS.

Lisätiedot

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU ATRI VALAN ATU JANNISBERGINTIE I II FREDRIA RUNEBERGIN ATU II +,0 II +7, +7, +, +, +7,0 +9, +0,0 +, +,0 +0, +7, +8,0 +8, +8, +7, VSS pihasauna PP ajo autotalliin +, 7 AP +,0 +, +,0 +,0 +, +7,0 +7, +, tomutus

Lisätiedot

RIL 107-2012. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet

RIL 107-2012. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet RIL 107-2012 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 2 RIL 107-2012 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi Kirjakauppa ko.

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA

ESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA Julkisivuyhdistys 15-vuotisjuhlaseminaari Kalastajatorppa, Hki 18.11.2010 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos ESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA Esimakua Eristerappauskirjasta

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin VANHAINKOTIKÄYTÖSSÄ OLLEEN RAKENNUKSEN RAKENNE - JA SISÄILMASTOTUTKIMUS Lähtötiedot Kohde on rakennettu 1980-luvulla Rakennus on ollut koko historiansa ajan vanhainkotikäytössä Tiloissa tehty pintasaneerauksia

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME)

Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME) 1 (6) LIITE 1 Diaarinumero 2091/31/09 Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME) Tutkimuksen lähtökohta Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakenteiden rakennusfysikaalisessa toiminnassa Ilmastolla

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet SERTIFIKAATTI VTT-C-6665-11 Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013 TUOTTEEN NIMI SPU Eristeet VALMISTAJA SPU Oy Itsenäisyydenkatu 17 A 7, FI-33500 Tampere TUOTEKUVAUS SPU:n valmistamia polyuretaanieristeitä

Lisätiedot

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari 18.11.2010 Helsingissä Ajankohtaista asiaa julkisivurintamalta Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Käyttöikä ja kestävyys ovat julkisivun

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/11 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Tarhapuiston päiväkoti VANTAA 5,0 C 4 2 0-2 -2,0 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio Sauli Paloniitty Projektipäällikkö 2/11

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Pia 040 520 4517 pia.hirvikoski@oikeus.fi KOHDE: Kirkkokatu 17 Kirkkokatu 17 28900 PORI Vakuutusyhtiö:

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

VAIN URAKKALASTENTAA VARTEN. Ylöjärven Vesi Saurion Pohjavesilaitos Sauriontie Ylöjärvi :150. Uudisrakennus RAKENNE.

VAIN URAKKALASTENTAA VARTEN. Ylöjärven Vesi Saurion Pohjavesilaitos Sauriontie Ylöjärvi :150. Uudisrakennus RAKENNE. VAIN URAKKALASTENTAA VARTEN K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno 980 428 4:150 Rakennustoimenpide Uudisrakennus Rakennuskohteen nimi ja osoite Ylöjärven Vesi Saurion Pohjavesilaitos Sauriontie Ylöjärvi

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Saumadetaljien huomioiminen ikkuna-asennuksissa energiatehokkuusvaatimusten ehdoilla. Petri Silvennoinen Julkisivuyhdistys Saumausyhdistys

Saumadetaljien huomioiminen ikkuna-asennuksissa energiatehokkuusvaatimusten ehdoilla. Petri Silvennoinen Julkisivuyhdistys Saumausyhdistys Saumadetaljien huomioiminen ikkuna-asennuksissa energiatehokkuusvaatimusten ehdoilla Petri Silvennoinen Julkisivuyhdistys Saumausyhdistys JULKISIVUMESSUT, JULKISIVUSEMINAARI, 14.10.2011 Ikkuna-asennukset

Lisätiedot

Puutalon energiatehokkaat liitokset

Puutalon energiatehokkaat liitokset Puutalon energiatehokkaat liitokset Lähde: Aho Hanna, Korpi Minna (toim.) ILMANPITÄVIEN RAKENTEIDEN JA LIITOSTEN TOTEUTUS ASUINRAKENNUKSISSA Tampereen teknillinen yliopisto Tutkimusraportti 4, 00 s. Energiatehokkaissa

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Tilaaja Kohde Tarkistaja Sivu 1 / 3 Päiväys 20.11.2014 RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Raahen seudun ulosottovirasto / Kihlakunnanvouti Vähäsantanen Juha Kuusikuja 3, Lampinsaari Markus Liedes KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen suunnittelussa

Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen suunnittelussa Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen suunnittelussa Pekka Laamanen /Musiikkitalo, www. Flirckr.com/ C2 uudistuksen keskeisimpiä pääkohtia Kosteudenhallinnan terävöittäminen ja vastuutus Uudistuneet

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Pöröläntie Kauttua

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Pöröläntie Kauttua PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 12.05.16 10658 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Pöröläntie 1 27500 Kauttua

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Rakennustekniset. uudistukset rakennusten. terveellisyyden. turvaamiseksi Jani Kemppainen

Rakennustekniset. uudistukset rakennusten. terveellisyyden. turvaamiseksi Jani Kemppainen Rakennustekniset uudistukset rakennusten terveellisyyden turvaamiseksi 19.10.2016 Jani Kemppainen Kosteus haastaa rakentamisen alusta loppuun, kaikki ketjun lenkit tärkeitä Tilaaja kertoo omat vaatimuksensa

Lisätiedot

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija

L Ä M P Ö K U V A U S. Kuntotutkimus. Ruusuvuoren koulu VANTAA. Vaihe I Lähtötilanne -10 -15-15,2 C. Tutkimuslaitos Tutkija 1/12 L Ä M P Ö K U V A U S Kuntotutkimus Ruusuvuoren koulu VANTAA Vaihe I Lähtötilanne Alue: -15,8 C 11,9 C 10 5 Piste: 1,6 C 0-5 -10-15 -15,2 C Tutkimuslaitos Tutkija Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennuslaboratorio

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 3 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristäminen PAROC extralla ja PAROC WPS 3n -levyillä Oikein tehty

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä

Lisätiedot

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Ullakon eristäminen Rakennuseristeet

Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Huhtikuu 0 korvaa Joulukuu 00 Sisällys Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta... Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta Näin eristät ullakon seinät... Näin eristät

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI 16.3.2016, HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN TAUSTAA JA TAVOITTEET Kosteusteknisen toimivuuden ja kosteudenhallinnan kannalta

Lisätiedot

Erityismenettely ulkoseinän rakennusfysikaalisessa suunnittelussa

Erityismenettely ulkoseinän rakennusfysikaalisessa suunnittelussa Erityismenettely ulkoseinän rakennusfysikaalisessa suunnittelussa Anssi Knuutila Opinnäytetyö, Rakennusterveysasiantuntija RTA 2015-2016 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) 150 d Erityismenettely

Lisätiedot

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia

Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Hämeenlinna 15.2.2017 Radon uudisrakentamisessa Ohjeistus ja kokemuksia Olli Holmgren 1 Asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvot STM:n päätös n:o 944, 1992: Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi

Lisätiedot

RAK OHJEELLISET PERUSTUSLEIKKAUKSET M1-M11. Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI ALEVIK SAUE VALD ESTONIA PERUSTUSSUUNNITTELUA VARTEN

RAK OHJEELLISET PERUSTUSLEIKKAUKSET M1-M11. Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI ALEVIK SAUE VALD ESTONIA PERUSTUSSUUNNITTELUA VARTEN Päiväys Suunnittelija Selitys K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rn:o Viranomaisten merkintöjä varten Rakennustoimenpide UUDISENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite Ok-talo ORASMÄE Reio KASELAANE 16, LAAGRI

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Lauri Jääskeläinen Direktiivi pohjana Uudet rakennukset olleet jo aiemmin (v:n 2002 direktiivi täytäntöönpanon kautta) vähimmäisenergiatehokkuuden piirissä Suomessa

Lisätiedot

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen

Lisätiedot