PIEKSÄMÄEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 PIEKSÄMÄEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Toteutuessaan Ideapark mullistaa Pieksämäen liikenteen. Sen myötä on tarpeen tarkastella koko liikennejärjestelmää kaikkine kulkutapoineen ja käyttäjineen. Ideapark tuonee myös merkittävän piristysruiskeen seudun kehittämiselle, jonka ohjaamiseksi on tarpeen selvittää sekä maankäytön kehittymislinjauksia että siihen tiiviisti sidoksissa olevaa liikennejärjestelmää. Tässä yhteydessä kuvataan lyhyesti Pieksämäen liikennejärjestelmää ja sen kehittämistarpeita. Tehtävä liittyy osana AIRIX Ympäristö Oy:n laatimiin maankäyttöselvityksiin, jolloin keskeiset liikennejärjestelmän kehittämisseikat kuvataan tarpeen mukaan myös kaavaselostusten liikenneteksteissä. Muut liikenneselvitykset Pieksämäen liikennekysymyksiä on tarkasteltu erikseen Tiehallinnon teettämässä toimenpidesuunnitelmassa Valtatien 23 parantaminen Naiskankaan liittymän (Kt 72) kohdalla. Selvityksessä on tutkittu Ideaparkin vaikutusta alueen maantieverkossa. Lisäksi Pieksämäen kaupunki teettää parhaillaan suunnitelmaa, jonka tavoitteena on selvittää Keskuskadun suunnittelutarve sekä nykyisistä lähtökohdista että Ideaparkin vaikutukset huomioon ottaen. Näitten selvitysten tulokset on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan tässä selvityksessä. Autoliikenne Ajoneuvoliikenteen suurimmat kysymykset ja muutospaineet liittyvät Ideaparkin toteuttamiseen valtatien 23 ja kantatien 72 liittymän läheisyyteen. Kauppakeskus lisää maanteiden liikennettä nykyisestä oleellisesti. Pieksämäen merkitys kauttakulkupaikkana tai asiointipaikkana korostuu ja samalla korostuu ohikulkutiejärjestelyjen merkitys. Myös sisäistä liikennettä Ideapark suuntaa kokonaan uudella tavalla. Vaikka asiointia suuntautunee keskustan sijasta Ideaparkkiin, on myös oletettavaa, että muualta Pieksämäelle tulevaa uutta asiointiliikennettä suuntautuu Ideaparkin ohella myös Pieksämäen keskustaan, mikä korostaa tarvetta selkeään liikennejärjestelmään kokonaisuutena. Nykyisellä liikenneverkolla on ongelmana keskustan läpiajon sujuvuus. Ohikulkuteiden sijasta on usein helpompaa käyttää Keskuskatua, jonka luonteeseen läpikulku soveltuu huonosti. Erityisesti keskustan yleisen viihtyisyyden, liikenneturvallisuuden ja keskustan toiminnallisen kehittämisen kannalta Keskuskadun roolia sujuvana läpikulkukatuna tulisi vähentää ja pyrkiä korostamaan ohikulkuteiden käyttöä. Ideapark jo sinänsä lisää runsaasti painetta ohikulkuteiden sujuvoittamiseen. 1

2 Liikennemääräkartta 2007, Kaakkois-Suomen tiepiiri Pohjakartta Affecto Finland Oy, Lupa L7627/08 Liikenneverkon suurimmat muutokset kohdistuvat valtatien 23 ja kantatien 72 liittymäalueen läheisyyteen, jossa Ideapark-hanke vaikuttaa konkreettisimmin. Ideaparkhankkeen liittymisestä maantieverkkoon on tehty erillinen selvitys (Kaakkois-Suomen tiepiiri, TL-Suunnittelu Oy), jossa esitetään alueen liittymäjärjestelyjä kehitettäväksi tasoliittymin. Tämä raamittaa myös muun alueen maantieverkon kehittämistä. Varautumista uusiin eritasoliittymiin ei Pieksämäen alueella liikennemäärä- ja kuormitusperustein tarvita. Liikennemäärien muutoksesta saa hyvän käsityksen seuraavista liikenneennusteista. Asioinnin huipun oletetaan ajoittuvan lauantaihin, jonka vuorokausiliikenne seuraavan kuvan (vasen) mukaan kasvaa moninkertaiseksi nykyisiin verrattu- 2

3 na. Liikennejärjestelyjä mitoittavana tilanteena pidetään arki-iltapäivän huipputuntia (oikea kuva), jossa myös työmatkaliikenne on maksimissaan. Lähde: Valtatien 23 parantaminen Naiskankaan liittymän (Kt 72) kohdalla, Kaakkois- Suomen tiepiiri Liikenneverkon kehittämisehdotukset; perusteluita ja vaikutuksia: Valtatien 23 liittymien pääsuuntien muutokset siten, että Yhdystien liittymissä valtatie muuttuu jatkuvaksi pääsuunnaksi. o liittymät tulisi toteuttaa kanavoituina tasoliittyminä, joissa varaudutaan liikennevalo-ohjaukseen; mikäli liittymien pääsuuntaa ei muuteta, liikennevalo-ohjausta tarvitaan huomattavasti aikaisemmin o ohikulkuliikenne suuntautuu helpommin ohikulkutielle Keskuskadun sijasta o raskaan liikenteen sujuvuus tältä osin paranee oleellisesti eikä liikenne ohjaudu keskustaan o liikenteen opastusjärjestelyt saadaan loogisiksi myös uuden asiointiliikenteen kannalta o liikenteen haitat vähenevät erityisesti Kontiopuiston asuntoalueen kohdalla ja Keskuskadun varrella Valtatien 23 liittymiä Ideaparkin alueelta länteen tulee kehittää tasoliittymin seuraavin periaattein: Suonenjoentien ja valtatien 23 liittymää kehitetään joko kiertoliittymänä tai kanavoituna tasoliittymänä, jossa varaudutaan liikennevaloohjauksen toteuttamiseen. Suonenjoentien liittymästä länteen sijaitsevissa liittymissä (Jukolantie, Linnatie, Järvisuomentie) varaudutaan kanavointiin; kolmihaaraisissa liittymissä ensi vaiheessa voidaan toteuttaa pääsuunnalla väistötila. Liikennevalo-ohjaustarvetta ei ole tässä vaiheessa ennustetuilla liikennevirroilla eikä myöskään varautumistarvetta eritasoliittymäratkaisuihin ole tällä hetkellä näköpiirissä 3

4 Vanhan Mikkelintien liittymä valtatiehen on Kaakkois-Suomen tiepiirin teettämässä selvityksessä esitetty katkaistavaksi ja kehitettäväksi keskustaajaman ja keskustaajaman asukkaiden sisäisenä yhteytenä Ideaparkkiin. Kuitenkin taajaman eteläosan kehittäminen (radan ja valtatien välissä) edellyttää, että yhteys keskustasta valtatielle säilyy. Näin ollen Vanhaa Mikkelintietä on jatkossa tutkittava linjattavaksi lännemmäksi ja toteuttamalle siihen tukeutuen sekä keskustan eteläinen sisääntuloyhteys että Nokkalan ja Ideapark-alueen välinen valtatien suuntainen rinnakkaisyhteys. Liittymisen valtatiehen tulisi siirtyä nykyistä edullisempaan kohtaan sekä liittymägeometrian että näkemien kannalta. Uusi liittymä tulisi toteuttaa vähintään kanavoituna tasoliittymänä, varausta eritasoliittymään ei muuten tarvita, jollei maasto erityisesti tue eritasoliittymän toteuttamista. Kaavaluonnoksessa yhteys valtatielle on esitetty liikenteen yhteystarvenuolella. Ideapark-alueelta esitetään uutta yhteyttä radan varressa keskustaan jonka päätarkoitus on toimia sekä uuden cityliikenteen reittinä että kevyen liikenteen akselina, jotka molemmat hyödyntävät uutta ratapihan alikulkua. Reitille ei synny merkittävää ajoneuvoliikenteen kysyntää. Vanhan Mikkelintien kääntäminen Kangaskadulle, jolloin yhteys Torille ja matkakeskukseen selkeytyy. Kangaskadun merkityksen kohottaminen keskustan pääkaduksi, jolloin syntyy looginen yhteys Ideaparkista Torille; samalla ratkaisu keventää Keskuskadun liikennepainetta. Myöhemmin Kangaskadun itäpään linjausta voidaan kehittää tarpeen mukaan radan varressa, kun veturitallien aluetta kehitetään. Kaavaluonnoksessa säilytetään myös autoliikenteen yhteysvaraus jatkamalla Kangaskatua ratapihan yli Joroistentielle. Kangaskadun roolin nousu ja Keskuskadun läpikulkuliikenteen väheneminen rauhoittavat Keskuskatua siinä määrin, että katua voidaan kehittää kevyen liikenteen, liikenneturvallisuuden ja keskustan viihtyisyyden näkökulmista. o Keskuskadulle toteutetaan saarekkeellisia suojateitä, jotka parantavat liikenneturvallisuutta merkittävästi. Samalla tulee mahdolliseksi toteuttaa liittymiin tarpeen mukaan nykyaikainen liikennevalo-ohjaus, jossa pääsuunnan vasempaan kääntyviä ohjataan omissa vaiheissaan. Vaikka suoraa meneviä kaistoja on pääsääntöisesti tämän jälkeen vain yksi, saadaan järjestelyjen ansiosta toteutettua paitsi kääntymiskaistoja myös jonkin verran uusia pysäköintipaikkoja Keskuskadulle. o Uusia liikennevaloja toteutetaan Hiekkapurontien ja Huvilakadun liittymiin sekä Kaakinmäenkadun ja Joroistentien liittymään. Myös Kalevalankadun ja Keskuskadun liittymässä on tarpeen parantaa erityisesti Keskuskadun ylittävän kevyen liikenteen olosuhteita. Tämä tapahtuu toteuttamalla saarekkeellinen suojatie, liittymäalueen korotus ja tarvittaessa vielä liikennevalo-ohjaus. o Liikenteen rytmi muuttuu läpiajosta rauhallisemmaksi keskustan kauppakaduksi o Keskuskadun jatkeena Länsiväylän maantiemäisyyttä pyritään vähentämään toteuttamalla saarekkeellisia suojateitä ja istutuksia. Samalla lii- 4

5 kenteen nopeuksia hillitään ja liikenneturvallisuutta parannetaan. Myös nämä toimet tähtäävät osaltaan keskustan läpiajon vähentämiseen. Keskustan läpi Huvilakadulta Hiekkapurontien kautta Vanhalle Mikkelintielle kulkevaa yhteyttä kehitetään liikennevaloin, jolloin keskustan läpi pohjoisetelä-suunnassa syntyy toimiva yhteys. Valo-ohjausten ansiosta liikenne voi painottua Savontien ja Häyrisentien sijasta nykyistä enemmän Keskuskadulle. Häyrisentietä ja Kalevalankatua korostetaan puistokatuina. Etenkin Häyrisentien liikennetilaa kavennetaan, toteutetaan turvallisia suojateitä ja järjestetään pysäköintiä kadun varressa. Liikenteen fyysisillä ratkaisuilla sekä viherrakentamisella sekä hillitään liikenteen nopeutta että parannetaan ympäristön viihtyisyyttä. Järjestelyjen seurauksena liikenne ohjautuu jatkossa paremmin Keskuskadulle ja sen pääkatupariksi nousevalle Kangaskadulle. Selkiön alueelle Vanhan Mikkelintien ja Savon radan väliin on osoitettu TP/resalue, jonka käyttöönotto edellyttää liikenneyhteyttä alueelle sekä Vanhalta Mikkelintieltä että Joroistentieltä rautatien alitse. Yhteydet palvelevat toteutuessaan myös kevyen liikenteen verkon täydentäjinä. Esitetyt kehittämistoimenpiteet parantavat kaupungin sisäisen liikenteen sujuvuutta sekä jakavat kuormitusta useammalle pääväylälle. Keskustan liikenne on nykyistä enemmän keskustahakuista ja rytmiltään rauhallisempaa. Samalla syntyy edellytyksiä myös keskustan laajamittaiselle kehittämiselle, jota on pohdittu erillisessä kehityskuvaselvityksessä. Erityisesti toimenpiteet edistävät keskustan viihtyisyyttä, parantavat kevyen liikenteen asemaa sekä lisäävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Edellä esitettyjen periaatteiden toteuttaminen edellyttää jatkossa tarkempaa suunnittelua mm. kaavoituksen tilavarausten tarkemmaksi määrittämiseksi. Pysäköinti Kaupallisen alueen pysäköintikapasiteetti riittää hyvin normaaleihin kuormitustilanteisiin. Lisäksi pysäköintitarvetta kevennetään hyvillä kevyen ja joukkoliikenteen järjestelyillä kaupalliselle alueelle. Keskustan pysäköintijärjestelmä on hajautunut; pysäköintilaitoksia ei ole käytössä ja pysäköinti on maksutonta. Kaupallisessa ydinkeskustassa ei kuitenkaan ole selkeitä mahdollisuuksia pysäköinnin keskittämiseen laitoksia rakentamalla niiden suurten kustannusten vuoksi. Kadunvarsipysäköintiä voidaan jonkin verran tehostaa Keskuskadulla sekä Häyrisentiellä, joissa pysäköinnin lisäämisellä on myös liikennettä rauhoittava vaikutus. Jatkossa keskustatoimintojen alueella tulisi keskustan vetovoimaisuuden kasvaessa kehittää myös pysäköintilaitoksia, joiden avulla pysäköintipaikkaa etsivää liikennettä voidaan keskustassa vähentää. 5

6 VVe, TVe

7 Joukkoliikenne Maankäytön ja katuverkon kehittämisessä on merkittävänä tavoitteena ollut parantaa mahdollisuuksia kattavan ja selkeän joukkoliikenteen reitistön rakentumiselle Pieksämäen keskeisille alueille ja palvelujen tarjoamiselle nykyistä kustannustehokkaammin. Todellinen tahtotila joukkoliikenteen kehittämiseksi edellyttää niin toimintaympäristön kuin rahoituksenkin osalta keskittymistä joukkoliikenteen kehittämiseen siellä missä ovat todelliset käyttäjäpotentiaalit. Pieksämäellä tämä tarkoittaa joukkoliikenteen kehittämistä ns. paikallisliikennealueella. Paikallisliikennettä voidaan kehittää nykyisen mallin pohjalta täydennettynä cityliikenne -konseptilla. Cityliikenne tarkoittaa normaalia linja-autoa pienellä kalustolla ajettavaa liikennettä. Yleisestikin reiteillä, jotka eivät vaadi koululaiskuljetusten vuoksi suurempaa kalustoa kannattaa harkita houkuttelevampaa cityliikennekonseptia. Rakennetta suunniteltaessa on lähtökohtana pidetty, että joukkoliikenne käyttää alueiden kautta kulkevia jatkuvia kokoojaväyliä, joilta kävelyetäisyys alueiden perimmäiseen nurkkaankin on kohtuullinen. Täyden hyödyn saaminen tehdyistä ratkaisuista edellyttää kuitenkin joukkoliikenneasiantuntemuksen käyttämistä jatkosuunnittelussa. Joukkoliikenteen käytön edistämiseksi joukkoliikenteen (paikallisliikenne ja cityliikenne) kehittämistyön painopistealueina kannattaa pitää seuraavia maankäyttökäytäviä : - Siilinniemi Narvajärvi keskusta Kontioniemi/Tahiniemi - Pappilanmäki keskusta Selkiö Puutarhatien teollisuusalue (IDEAPARK - alue) - Keskusta Matkakeskus Puutarhatien teollisuusalue (IDEAPARK alue). Käytävillä vahvistuva joukkoliikenne antaa hyvät mahdollisuudet käyttää joukkoliikennettä työmatkoilla, koulumatkoilla ja pitemmällä tähtäimellä myös asiointi- ja vapaa-ajan matkoilla. Paikallisliikenne tarjoaa palvelua myös pääkäytävien ulkopuolelle, mutta huonommalla palvelutasolla kuin mitä pääkäytävillä voidaan tarjota. Joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia tukeva keskeisten alueiden tiivistäminen, eheyttäminen ja muu täydentäminen tarkoittaa helposti hajarakentamisesta luopumista. Haja-alueille rakentaminen lisää tarvetta eri hallintokuntien kuljetuksiin. Samojen rahoitusresurssien kohdistaminen joukkoliikenteen toimintaan keskeisellä alueella palvelee paremmin tavoitetta tarjota joukkoliikenteellä todellinen vaihtoehto päivittäisessä liikkumisessa. Pieksämäellä tavoitteena on, että keskeisillä asuntoalueilla pysäkeille on korkeintaan 600 metrin (max 400 m linnuntietä) kävelymatka (seuraava kuva). 7

8 VVe, TVe

9 Kevytliikenne Kevyen liikenteen pääverkko Pieksämäen keskeisille alueille on tavoitteena luoda yhtenäinen kevyen liikenteen verkosto. Tavoitteena on pääverkko, jolla väylien laatu on hyvä mahdollistaen sujuvan ja turvallisen liikkumisen. Yhtenä keskeisenä periaatteena verkon suunnittelussa on ollut nopeiden ja suorien yhteyksien luominen uusilta asunto- ja työpaikkaalueilta keskustaan ja muihin kaupallisia palveluja tarjoaville alueille. Tutkimuksilla on selkeästi havaittu, että yhteyden nopeudella on suuri merkitys kulkumuodon käyttöön. Pääverkolla autoliikenne ja kevyt liikenne erotetaan toisistaan. Toimivien matkaketjujen syntymistä kehitetään luomalla pääreiteiltä hyvät yhteydet linjaautopysäkeille ja tärkeillä liityntäpysäkeillä on järjestetty pyöräpysäköinti. Kevyen liikenteen verkkoa kehitetään yleisesti siten, että se yhdistää asuinalueet keskustaan, asunto- ja työpaikka-alueita, asuinalueita ja liikekeskuksia sekä asuinalueita ja koulu- ja virkistysalueita. Verkko muodostuu reiteistä. Tämä tarkoittaa, että kaikki reitit eivät välttämättä ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä, vaan osa reiteistä kulkee osin ajoneuvoliikenteen väylillä. Reittien risteämiset pääteiden ja -katujen kanssa pyritään toteuttamaan eritasoisina, kun nopeusrajoitus on suurempi kuin 50 km/h. Samassa tasossa tapahtuvat risteämiset järjestetään turvallisiksi suojateitä ja muita autoliikenteen nopeutta alentavia toimenpiteitä hyväksi käyttäen. Turvallisuus, esteettömyys ja kevyen liikenteen matkojen sujuvuus ovat lähtökohtia myös muiden kuin pääreittien suunnittelussa. Seuraavia reittiä esitetään kehitettäväksi korkealuokkaiseksi erityisesti työmatkaliikenteen tarpeisiin sopivaksi kevyen liikenteen laatukäytäväksi 1. Pieksämäen keskusta IDEAPARK. Yhteinen käytävä citybussiliikenteen kanssa 2. Siilinniemi Naarajärvi keskusta Kontiopuisto 3. Pappilanmäki Keskusta Selkiö Puutarhatien teollisuusalueen eteläosa (IDEAPARK alue). Työmatkaliikenteen laatukäytävillä kevyt liikenne ja autoliikenne on aina erotettu toisistaan ja risteämiset pääkatujen ja -teiden kanssa suunnitellaan eritasoisina. Liikennevaloissa suositaan kevyttä liikennettä. Valaistus ja viitoitus toteutetaan jatkuvana. Talvihoidossa laatukäytävän kevyen liikenteen väylät pyritään auraamaan ennen ajoratoja. Laatukäytäviltä on hyvät yhteydet linja-autopysäkeille ja tärkeillä liityntäpysäkeillä on järjestetty pyöräpysäköinti. 9