BirdLife Suomi ry Hyväksytty edustajiston kokouksessa Toimintakertomus 2011 TOIMINTAKERTOMUS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BirdLife Suomi ry Hyväksytty edustajiston kokouksessa 18.3.2012 Toimintakertomus 2011 TOIMINTAKERTOMUS 2011"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ JÄSENYHDISTYKSET HUOMIONOSOITUKSET LINNUSTONSUOJELU JA -TUTKIMUS LAUSUNNOT JA VAIKUTTAMINEN LAJISUOJELU JA -TUTKIMUS ALUESUOJELU JA -TUTKIMUS ELINYMPÄRISTÖT MUU SUOJELU JA TUTKIMUS KANSAINVÄLINEN SUOJELUTOIMINTA LINNUSTONSUOJELUKLUBI LINTUHARRASTUKSEN EDISTÄMINEN VARHAISNUORISO- JA NUORISOTOIMINTA TAPAHTUMAT SÄHKÖPOSTILISTAT KOULUTUSTOIMINTA MUU LINTUHARRASTUKSEN EDISTÄMINEN JÄRJESTÖTOIMINTA TOIMINTA SUOMESSA TIIRA-LINTUTIETOPALVELU KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TIEDOTUSTOIMINTA JA JULKAISUT LINNUT-LEHTI TIIRA-LEHTI LINNUT-VUOSIKIRJA ORNIS FENNICA BIRDLIFE SUOMEN VERKKOSIVUT MUU TIEDOTUSTOIMINTA HALLINTO EDUSTAJISTO LIITTOHALLITUS TOIMIKUNNAT BIRDLIFE SUOMEN JÄSENYYDET JA EDUSTUKSET HENKILÖKUNTA JA TOIMITILAT TALOUS JÄSENMAKSUT JA LAHJOITUKSET VALTIONAVUT YRITYSYHTEISTYÖ SUOMEN LINTUVARUSTE OY

2 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden yli henkilöjäsenen keskusjärjestö ja valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö. BirdLife Suomi on maailmanlaajuisen, yli 115 maassa toimivan ja yli 2,5 miljoonan henkilöjäsenen BirdLife Internationalin jäsenjärjestö. BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta. Linnustonsuojelun kautta toimitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta. BirdLifen toiminta perustuu laajaan asiantuntija- ja vapaaehtoistyöhön, taloudelliseen tukeen ja aktiiviseen osallistumiseen. Vuosi 2011 oli BirdLife Suomen 39. toimintavuosi ja järjestö toimi paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelun ja tutkimuksen sekä lintuharrastuksen ja nuorten luontoharrastusten edistämisessä: Paikalliset jäsenjärjestöt järjestivät lukuisia esitelmätilaisuuksia, kuvailtoja, retkiä, kilpailuja, talkoita, kerhoja ja julkaisivat omia jäsenlehtiä. Selvitimme kuovin esiintymistä ja julkaisimme kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) inventointien tulokset. Tiira-lintutietopalvelun havaintoaineiston määrä nousi yli seitsemään miljoonaan lintuhavaintoon. Pihabongaus-tapahtuma on edelleen Suomen suurin luontoharrastustapahtuma. Tornien taisto - tapahtumaan osallistui yli 320 lintutornia. Järjestimme 20 talkoot, joihin osallistui yli 290 henkilöä. Aloitimme 3-vuotisen hankkeen, jossa selvitetään Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) ja edistetään niiden säilymistä. Julkaisimme lapsille tarkoitetun oppaan linnunpönttöjen rakentamisesta ja kolopesijöistä. Teimme kantelun EU-komissiolle Suomessa tapahtuvasta allin ja haahkan kevätmetsästyksestä. Pesimälintujen levinneisyyttä kartoittavan Suomen lintuatlaksen tulokset julkaistiin. Atlaksen tekemiseen osallistui yli lintuharrastajaa. Saimme runsaasti lintujen esiintymiseen, suojeluun ja lintuharrastuksen liittyvää medianäkyvyyttä. Kattojärjestömme BirdLife Internationalin kautta olimme suojelemassa maailman harvinaisimpia lintuja sekä niiden tärkeitä levähdys-, ruokailu- ja pesimäpaikkoja, toimimme muuttolintujen laitonta tappamista vastaan ja vaikutimme poliittisella tasolla kansainväliseen lainsäädäntöön. Esimerkkejä saavutuksista: Madagaskarilla hehtaaria sademetsää suojeltiin määräaikaisesti. Yli 50 sukupuuton partaalla olevan ja äärimmäisen uhanalaisen lintulajien suojelua tuettiin. Euroopan laajuiseen EuroBirdWatch-tapahtumaan osallistui yli ihmistä ja sen aikana havaittiin 1,5 miljoonaa lintua. Merilintuhankkeessa saatiin albatrossien kalastuskuolleisuus laskemaan pieneen osaan vuosikymmenen takaisesta. Suojelimme suomalaisia laululintuja Välimeren maiden laittomalta pyydystämiseltä. Serengetin kansallispuiston halkaiseva moottoritiehanke saatiin keskeytettyä Tansaniassa. 2

3 1.1 Jäsenyhdistykset BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä. Jäsenyhdistyksiin kuului henkilöjäseniä yhteensä Vuoden 2010 lopussa jäseniä oli BirdLife Suomen jäsenyhdistykset Jäsenmäärä vuonna 2011 Bongariliitto ry 1045 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 298 Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry 215 Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry 155 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 304 Kemi Tornion Lintuharrastajat Xenus ry 104 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry 241 Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, 94 Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 637 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Lintuyhdistys Kuikka 362 Kuusamon Lintukerho ry 193 Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry 327 Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry 262 Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry 243 Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry 117 Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry 107 Ostrobothnia Australis rf 48 Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry 1035 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 175 Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 326 Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry 453 Porvoon Seudun Lintuyhdistys Borgå Nejdens Fågelförening ry 189 Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 426 Rauman Seudun Lintuharrastajat ry 161 Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry 385 Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry 136 Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry, Åbo Ornitologiska Förening rf 754 Valkeakosken Lintuharrastajat ry 95 Ålands Fågelskyddsförening rf

4 1.2 Huomionosoitukset Vuonna 2011 myönnettiin BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki Seppo J. Ojalalle ja Pertti Uusivuorelle. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin Esko Gustafssonille, Tom Lindroosille, Tapani Nummiselle ja Seppo Pekkalalle. Vuonna 2010 tehdyn ansiomerkkiuudistuksen myötä otettiin käyttöön uusi yhdistyksen BirdLifeansiomerkki. Sen myöntää jäsenyhdistyksen hallitus oman harkintansa mukaan. Vuonna 2011 myönnettiin ensimmäiset viisi BirdLife-ansiomerkkiä, jotka Tringa jakoi saajille. BirdLife Suomen vuoden lintuyhdistys -tunnustuspalkinto myönnettiin Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry:lle. Perusteluina valinnalle oli yhdistyksen tasaisen varma toiminta ja sen ansiokas kehittäminen mm. yleisötapahtumien ja retkikummitoiminnan sekä jäsenmäärän kehityksen osalta. Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Kim Kuntze Kaarinasta ja vuoden retkikummiksi Leo Salo Porista (ks. 3.1). 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus BirdLife Suomen tavoitteena on lintujen suojelutilanteen parantaminen. Suojelutoimintaa ohjaavat BirdLife Suomen suojelustrategia sekä BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ja tavoitteet. Suomen kannalta tärkeimmät BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ovat tärkeiden lintualueiden (IBA) kartoitus, seuranta ja suojelu, elinympäristöjen suojeluohjelmat sekä uhanalaisten lajien suojeluohjelmat. BirdLife Suomen tutkimustoiminnan tavoitteena on kerätä ja tuottaa tietoa lintujen- ja muun luonnonsuojelun avuksi. Tutkimukset toteutetaan pääosin vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet jatkoivat valtakunnallista linnustonseurantaa yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantojen tuloksia esiteltiin Linnut-vuosikirjassa ja Linnutlehdessä. Tutkimustoiminnan pääpaino on viime vuosina kohdistunut lintualuetietoon. Lisäksi BirdLife toimii yleisesti lintuihin kohdistuvan tutkimuksen edistämiseksi. Suojelutoiminnassa toteutettiin BirdLife Suomen suojelustrategiaa vuosiksi Suojelustrategia on pääpiirteissään sisällytetty BirdLife Suomen toimintastrategiaan. Suojelustrategian tavoitteena on, että lintujen, niille tärkeiden alueiden ja niiden elinympäristöjen tila on parantunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti BirdLife Suomen toiminnan tuloksena. Suojelustrategia nostaa BirdLife Suomen suojelutyön pääpainopistealueiksi lintualueiden suojelu- ja seurantatyön, linnustonseurannan edistämisen, työn maatalousympäristön lintujen tilanteen parantamiseksi, uhanalaisten ja taantuvien lintulajien tilanteen parantamisen sekä kansainvälisen linnustonsuojelutyöhön käytettävien Suomen resurssien kasvattamisen. Suojelutoimintaa koordinoi BirdLife Suomen suojelutoimikunta ja hallitus. Suojelutoimikunta kokoontui kahdesti. Suojelutyötä toteuttivat pääasiallisesti BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, suojeluasiantuntija Margus Ellermaa ja Maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) - hankkeen koordinaattori Timo Metsänen. Lisäksi suojeluasioita edistivät kymmenet vapaaehtoiset ja paikallisyhdistykset omilla toimialueillaan. Suojeluasioista keskusteltiin yhdistystoimijoille avoimella aktiivit-sähköpostilistalla (ks. kohta 3.3). 2.1 Lausunnot ja vaikuttaminen BirdLife Suomi avusti ja neuvoi lintu- ja luontoharrastajia, muita kansalaisia sekä yhdistyksiä erilaisissa maankäyttö- ja lupa-asioissa toimimiseksi. Hankkeita koskevia yhteydenottoja tuli BirdLife Suomen toimistolle viikoittain. Vuoden aikana laadittiin seuraavat kirjalliset lausunnot tai kirjeet: Metsähallitukselle lausunto Merenkurkun saariston hoito- ja käyttösuunnitelmasta (11.1.) Päijät-Hämeen liitolle lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnoksesta (13.1.) 4

5 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lausunto Vapo Oy:n Kivisuon turvetuotantohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (26.1.) Ympäristöministeriölle lausunto uhanalaisten luontotyyppien (LuTU) toimintasuunnitelmaehdotuksesta (28.1.) Maa- ja metsätalousministeriölle lausunto ministeriön asetusluonnoksesta koskien allin kevätmetsästyslupia eli metsästyslain 41 B :n 2 momentin mukaisia poikkeuslupia (29.3.) Ympäristöministeriölle lausunto ehdotuksesta YVA-asetuksen hankeluettelon muuttamiseksi (30.3.) Ympäristöministeriölle lausunto Luonnon virkistyskäyttö ja jokamiehenoikeudet - julkaisuluonnoksesta (8.4.) Ympäristöministeriölle lausunto luonnonsuojelulainsäädännön toimivuusarvioinnista (5.5.) Maa- ja metsätalousministeriölle lausunto ehdotuksesta kansalliseksi vieraslajistrategiaksi (30.5.) Maa- ja metsätalousministeriölle lausunto ehdotuksesta soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi (10.6.) Ympäristöministeriölle lausunto ehdotuksesta tuulivoimarakentamista koskevaksi ohjeistukseksi (15.6.) Euroopan komission presidentille José Manuel Barrosolle kirje yhteisen maatalouspolitiikan kehittämisestä (21.6.) Maa- ja metsätalousministeriölle aloite tiettyjen lintulajien metsästyksen rajoittamisesta (7.7.) Maa- ja metsätalousministerille ja ympäristöministerille kirje yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta (6.9.) Maa- ja metsätalousministerille, ympäristöministerille ja asunto- ja viestintäministerille kirje Kauhavalle Alajoen kansallismaisemaan, arvokkaalle luontokohteelle toteutettavasta Annala Kangas-tiehankkeesta (28.9.) Ympäristöministeriölle lausunto asetusluonnoksista Kalevalan puiston sekä eräiden Suomusalmen ja Puolangan kohteiden suojelualueiden perustamiseksi (30.9.) EU:n talouskomissaarille yhteisen maatalouspolitiikan kehittämisestä (5.10.) Ympäristöministeriölle lausunto ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksista, tuulivoimahanke Luoteis-Viron rannikkovesillä (25.10.) Maa- ja metsätalousministerille aloite allin kevätmetsästyksen lopettamiseksi (29.11.) Huhtikuussa 2011 pidettyjä eduskuntavaaleja varten oli jo vuonna 2010 valmisteltu BirdLife Suomen luonnonsuojelun prioriteetit -julistus. Vaaliteeseissä korostettiin tarvetta vahvistaa ympäristöhallintoa ja varmistaa ympäristöasioita koskevan päätöksenteon riippumattomuus; kosteikkojen (järvet, suot lahdet) ennallistamisen ja luonnonhoidon lisärahoituksen välttämättömyyttä sekä lakien muuttamistarvetta, jotta luonnon turmeleminen voidaan nykyistä tehokkaammin estää. Kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeitä luonnonsuojeluasioita nostettiin julkisuuteen lehdistötiedottein ja artikkelein sekä BirdLife Suomen verkkosivujen avulla. 2.2 Lajisuojelu ja -tutkimus Vuoden 2011 lintu oli kuovi. Vuoden lintu -hankkeessa tiedotettiin lajin esiintymisestä ja kannanmuutoksista sekä pyydettiin lintuharrastajia seuraamaan kuovin pesimämenestystä omilla retkeilyalueillaan. Aiheesta julkaistiin lehdistötiedotteita, laadittiin sivut BirdLife Suomen verkkosivuille ja julkaistiin artikkeleita Linnut- ja Tiira-lehdissä. Vapaaehtoisena lajikoordinaattorina toimi Jari Valkama. Julkaistiin vuoden 2010 seurantalajin kaakkurin selvitysten tulokset ja lajin uusi pesimäkannanarvio Linnut-vuosikirjassa. Osallistuttiin Suomen lintujen uhanalaisuutta arvioivan ympäristöministeriön alaisen lintutyöryhmän toimintaan. Vuonna 2011 julkaistiin alueellisesti uhanalaisten lintulajien luettelo. Uhanalaisten ja harvalukuisten lintulajien esiintymistä koskevien ns. faunististen havaintojen keruuta jatkettiin, ja yhdistyksiä kannustettiin tekemään yhteenvedot havainnoista. Uusia havaintoja kerättiin ja 5

6 julkaistujen faunististen katsausten tietoja tarkistettiin yhdistyksiltä. Linnut-vuosikirjassa julkaistiin faunistinen katsaus vuodelta Osallistuttiin kuukkeli-yhteistoimintaverkoston toimintaan hankkeen ohjausryhmän kautta. Kuukkeliverkostohankkeessa toimittiin laajapohjaisesti kuukkelien elinmahdollisuuksien säilyttämiseksi Etelä- ja Keski-Suomen tärkeimmillä jäljellä olevilla alueilla. Hankkeen tavoitteena oli kuukkelin ja kuukkelimetsien lajiston sekä uhanalaisten luontotyyppien suojelutason parantaminen hankealueilla. Kuukkelin suojelemiseksi yhdistettiin pysyvän luonnonsuojelun ja uuden luonnonhoidon menetelmiä. Hanke päättyi vuonna Toteutettiin valkoposkihanhien syyslaskenta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa Laskennassa todettiin Suomessa pesivien valkoposkihanhien syyskannaksi yksilöä, joista puolet tavattiin pääkaupunkiseudulla. Syyskanta kasvoi edellisvuodesta 24 prosenttia. Osallistuttiin merimetsoa koskevaan julkiseen keskusteluun vääriä väittämiä ja epäluuloja oikaisemalla ja kannustettiin jäsenyhdistyksiä tekemään valituksia niiden toimialueille myönnetyistä poikkeusluvista merimetsojen tappamiseksi, mikäli luvissa eivät täyttyneet lintudirektiivin sallimat poikkeuslupaehdot. Avustettiin jäsenyhdistyksiä valitusten laatimisessa. Kesällä paljastui useita petolintuvainotapauksia, joiden pohjalta nostettiin petolintuviha lehdistötiedotteen avulla julkiseen keskusteluun ja neuvoteltiin viranomaisten kanssa keinoista parantaa tilannetta. Selvitettiin Tiira-lintutietopalvelun havaintoaineiston perusteella metsähanhen alalajien taigametsähanhen ja tundrametsähanhen esiintymistä Suomessa. Vuoden 2011 tulokset julkaistiin Linnut-lehdessä. WWF Suomen toimintaryhmien ja ympäristöhallinnon kanssa jatkettiin yhteistyötä uhanalaisten lintulajien, kuten kiljuhanhen ja uhanalaisten petolintujen, suojelussa. Tehtiin maa- ja metsätalousministeriölle aloite uhanalaisten ja silmälläpidettävien riistavesilintulajien metsästysrauhoituksesta. Ahvenanmaan maakuntahallitus salli keväällä 2011 haahkan kevätmetsästyksen ensi kertaa vuoden 2005 EY-tuomioistuimen päätöksen jälkeen. BirdLife Suomi paheksui päätöstä mm. mediatiedottein. Päätöksen pohjalta tehtiin Euroopan komissiolle kantelu lintudirektiivin vastaisesta allin ja haahkan kevät- ja pesimäaikaisesta metsästyksestä Suomessa. Allin kevätmetsästyksen poistamiseksi kerättiin Tiiralintutietopalvelun avulla tehostetusti tietoa allin syksyisestä runsaudesta Suomen merialueilla kevätmetsästyskantelun argumenttien tueksi. Järjestettiin Kuopiossa kuikkalintuseminaari yhdessä lintuyhdistys Kuikan ja Kuopion luonnontieteellisen museon kanssa. BirdLifen kuikkalintuihin erikoistunut Gavia-työryhmä jatkoi toimintaansa. Työryhmän tavoitteena on kaakkurin ja kuikan kannan ja poikastuoton seuranta sekä niiden elinympäristöihin liittyvän tiedon kerääminen, levittäminen ja julkaiseminen; aihepiiriä seuraavien ja tutkivien yhdyssiteenä toimiminen sekä lajien ja niiden elinympäristöjen kiinnostavuuden edistäminen seurantakohteina; BirdLife Suomen avustaminen suojelunäkökohtiin ja lajien elinympäristöön liittyvien asioiden käsittelyssä sekä kuikkalintuihin liittyvä kansainvälinen yhteistyö. BirdLife Suomen rariteettikomitea (RK) tarkastaa ja julkaisee kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja pitää yllä virallista lajilistaa Suomessa havaituista lintulajeista. Komitea kokoontui kolme kertaa: 22.1., ja 6.8. Vuoden 2010 havaintokatsaus julkaistiin Linnutvuosikirjassa. Katsauksessa on havaintojen lisäksi kerrottu komitean toiminnan ajankohtaisista asioista. Jokaisen kokouksen jälkeen RK on julkaissut BirdLifen verkkosivuilla tiedotteen tärkeimmistä käsitellyistä asioista. RK osallistui kansainväliseen rariteettikomiteoiden yhteistyöhön ja piti aktiivisesti yllä keskusteluyhteyttä muihin pohjoismaalaisiin rariteettikomiteoihin ja lintuasiantuntijoihin. BirdLife Suomen ylläpitämää Suomen lintujen taksonomiaa muutettiin Euroopan rariteettikomiteoiden yhteistyöryhmän taksonomisen komitean suositusten mukaisesti joulukuussa Uusien suositusten myötä Suomessa luonnonvaraisesti tavatuksi tulkittujen lintulajien määrä kasvoi yhdellä, kun 6

7 mustapäätasku jaettiin kahdeksi lajiksi: sepeltaskuksi (Saxicola maurus) ja mustapäätaskuksi (Saxicola rubicola). 2.3 Aluesuojelu ja -tutkimus Vuoden tärkein linnustonsuojeluhanke oli Maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) -hankkeen aloittaminen. MAALI on IBA (kansainväliset) ja FINIBA (kansalliset) -hankkeiden laajennus, jossa tarkasteluyksikkönä on maakunta. BirdLifen jäsenyhdistykset toteuttavat hanketta alueillaan ja nimeävät havaintojen ja selvitysten perusteella arvokkaimmat linnustokohteet MAALI-alueiksi vuosien aikana. Hanketta edistettiin useilla yhdistysvierailuilla, tuottamalla jäsenyhdistyksille materiaalia (mm. esitykset jäsenistölle ja rahoittajille sekä avustushakemuspohja), luotiin alueiden valinnnan kriteereiden luonnos sekä kirjoitettiin hankkeesta juttuja Tiira-lehteen. Merkittävänä uudistuksena hankkeen yhteydessä BirdLife otti käyttöön myös paikkatieto-ohjelman (Quantum-GIS) ja -käytänteet, joilla voidaan tehokkaasti ja nykyaikaisesti tuottaa maankäytönsuunnittelun tarpeisiin vastaavia digitaalisia aineistoja. Hankkeen lopputulemana on tarkoitus saada minimissään alueelliset sähköiset julkaisut ja karttarajaukset kaikkien toimijoiden käyttöön tärkeimmistä lintualueista, jotta alueet säilyisivät linnuille ja lintuharrastajille tulevaisuudessa. Kansainvälisesti tärkeät lintualueet, IBA (Important Bird Area) -hankkeessa julkaistiin Linnutvuosikirjassa tutkimus IBA-alueiden nykytilasta. Selvityksen mukaan linnustoarvot ovat romahtaneet. Heikoin tilanne on lintuvesillä eli matalavetisillä kosteikoilla. Lintujen vähenemisen syynä on vesistöjen rehevöityminen ja sitä seurannut ravintoketjujen muutos ja vesistöjen umpeenkasvu. Kosteikkojen hoidolla on vahva positiivinen merkitys, mutta niitä toteutetaan kunnostustarpeessa olevien kohteiden määrään nähden vuositasolla neljä kertaa liian vähän. Samassa yhteydessä arvioitiin IBA-alueille tehtyjen virallisten hoito- ja käyttösuunnitelmien tilanne ja laatu. Suunnitelmia on liian vähän ja niiden laatu on keskimäärin heikko. Jatkettiin lintualuetietojen tallentamiseen ja käsittelyyn tehdyn verkkosovelluksen, IBA-selaimen kehitystyötä. IBA-selaimen avulla lintualueita koskevan aineiston käsittely on helpompaa sekä paikallisyhdistyksissä että valtakunnallisesti. IBA-selaimen lintualuetietokantaan on talletettu yli lintualueen linnustotietoja. Edellisvuoden tapaan osallistuttiin tuulivoimarakentamisen suunnitteluun ja keskusteluun neuvottelemalla alan keskeisten toimijoiden kanssa, jottei tuulivoimaa rakennettaisi linnustolle haitallisiin paikkoihin. Erityisesti korostettiin linnustollisesti huonosti tunnetuilla avomerialueilla muutonaikaisten linnustoselvitysten tekemistä, jotta linnustollisesti tärkeät ruokailualueet eivät menettäisi merkitystään voimaloiden häirintävaikutusten vuoksi. Alkuvuonna julkaistiin kolmen luonnonsuojelujärjestön yhteinen ohjeistus tuulivoimaloiden ympäristövaikutusten arviointeihin ja neuvoteltiin ympäristöministeriön tuulivoimaohjeistusta valmistelevan työryhmän jäsenten kanssa. Osallistuttiin Porvoon ulkosaariston luonto- ja kulttuurimatkailun edellytysten kehittäminen -hankkeen ohjausryhmään. Hanketta koordinoi Metsähallitus. Osana hanketta käsitellään mm. matkailua Söderskärin linnustonsuojelualueella. 2.4 Elinympäristöt Osallistuttiin asiantuntijajäsenenä kansallisen suo- ja turvemaiden strategian valmisteluun. Strategian valmisteluryhmässä BirdLife Suomea edusti Keijo Savola. Koska valmistunut strategia ei vastannut nykypäivän haasteisiin ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen hyvän tilan näkökulmasta, pidettiin luonnonsuojeluliiton kanssa tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin, että luonnonsuojelujärjestöt ovat tyytymättömiä strategiaan. Koska suostrategialla ei pystytty vastaamaan ympäristöhaasteisiin, tehtiin Euroopan komissiolle kantelu suolajiston suojelun laiminlyönnistä yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. 7

8 Osallistuttiin Etelä-Pohjanmaan suomaakuntakaavaprosessiin liittyvään Suo- ja turvemaaselvityshanke - työryhmän toimintaan. BirdLifen tavoitteena on, että myös Etelä-Pohjanmaalla turvetuotanto ohjataan luonnontilansa menettäneille soille. Etelä-Suomen metsiensuojelutilanteesta kertovien verkkosivujen (www.etelasuomenmetsat.fi) ylläpitoa jatkettiin loppusyksyyn saakka yhteistyössä useiden muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Verkkosivujen tarkoituksena on toimia tietolähteenä ja positiivisena kampanjatyökaluna järjestöjen Etelä-Suomen metsiensuojelutyössä. Sivuston ylläpito lopetettiin loppuvuonna. BirdLife jatkoi edustustaan kansallisen FSC-yhdistyksen (Forest Stewardhip Council) jäsenenä ympäristökamarissa. Vuoden 2011 alussa tuli Suomessa voimaan uudistettu kansallinen FSC-standardi, johon BirdLife on pääosin tyytyväinen. Osallistuttiin pienimuotoisiin sertifiointiin liittyviin konsultaatioihin ja seminaareihin. Edustusta jatkettiin myös kansainvälisessä FSC-organisaatiossa (ks. kohta 2.6). Osallistuttiin BirdLife Internationalin Euroopan metsätyöryhmän toimintaan (ks. kohta 2.6). Maataloustyö keskittyi kansallisesti ympäristötukeen ja sen kehittämiseen luonnon monimuotoisuuden kannalta paremmaksi. Ympäristötuelta haluttiin enemmän ympäristöhyötyjä viljelijöiden taloudellisen hyödyn rinnalle. Tätä tavoitetta edistettiin tapaamisissa ja työryhmissä erilaisin aloittein ja ehdotuksin. Osallistuttiin järjestöjen maatalouden ympäristöryhmän (Jämyrä) kautta maatalouden ympäristötukien uudistamista pohtivien työryhmien toimintaan. Vedottiin maatalousministeriin ja toimitettiin avainvirkamiehille tietoja, jotta Suomi tukisi EU:n maatalouspolitiikan uudistamista nykyistä ympäristöystävällisemmäksi. Osallistuttiin Maaseutuverkostojen ohjausryhmään. BirdLife Suomea ohjausryhmässä edusti Seppo Ojala ja varajäsenenä toimi Irina Herzon. Tehtiin aktiivista yhteistyötä BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän kanssa (ATF = Agriculture Task Force) (ks. kohta 2.6). Maatalouteen liittyviä asioita hoiti vapaaehtoinen maatalousvastaava Irina Herzon yhdessä suojeluhenkilökunnan kanssa. Osallistuttiin LIFE+ kotiseutukosteikkohankkeen ohjausryhmään. Hanketta koordinoi Metsästäjäin keskusjärjestö. Viisivuotisen Kotiseutukosteikko Life -hankkeen tavoitteena on luoda vähintään 30 kohteen mallialueverkosto läpi Suomen sekä kehittää osallistavaa yhteistyö- ja toimintamallia suojelualueiden ulkopuolella olevien arkikosteikkojen käytännönläheiseen kunnostustoimintaan. 2.5 Muu suojelu ja tutkimus Jatkettiin toimintaa Ympäristöakatemian (www.ymparistoakatemia.fi) toiminnan edistämiseksi. Ympäristöakatemia on ympäristöjärjestöjen yhteistyöhanke, jonka edistämiseksi on perustettu oma yhdistys Ympäristöareena ry. Ympäristöakatemia piti seminaarin Luonnon monimuotoisuus maataloustuotannon edellytyksenä ohjaavatko tukitoimet oikeaan suuntaan? Lintujen talviruokinnasta ja pesimärauhasta tiedotettiin, ja toimittajia avustettiin ruokintaan ja muihin lintujen suojeluasioihin liittyvissä kysymyksissä. Tiira-lehden kaikissa numeroissa ja Linnut-lehdessä tuotiin monipuolisesti esiin linnustonsuojelua sekä kotimaassa että ulkomailla. BirdLife Suomen verkkosivuilla ylläpidettiin palvelua, jossa voi esittää suojelukysymyksiä BirdLife Suomen asiantuntijoille. Mielenkiintoisimmat kysymykset vastauksineen julkaistiin verkkosivuilla ja osa Tiira-lehdessä. Osallistuttiin Maan ystävien koordinoimaan Polttava Kysymys -kampanjaan, jonka tavoitteena oli saada Suomeen sitova ilmastolaki kasvihuonekaasupäästöjen suunnitelmalliseksi vähentämiseksi. Ilmastolaki saatiin maininnaksi hallitusohjelmaan. Neuvottiin eri yhteyksissä paitsi yksittäisiä kansalaisia ja järjestöjä myös hankesuunnittelua, arviointeja ja selvityksiä tekeviä yrityksiä siitä, miten linnustoselvityksiä on toteutettava hanke- ja kaava-alueilla. 8

9 Yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa jatkettiin mm. CITES-sopimuksen vastaisen ja laittoman täytettyjen lintujen kaupan estämiseksi. 2.6 Kansainvälinen suojelutoiminta Osallistuttiin BirdLife Internationalin EU:n luonnonsuojeludirektiivien toimeenpanoa, soveltamista ja toimivuutta tarkastelevan työryhmän (Birds and Habitats Directive Task Force, BHDTF) toimintaan. Työryhmä suunnittelee ja toteuttaa mm. strategioita, joilla vastataan yleisesti EU:ssa esiin nousevaan luonto- ja ympäristöasioiden hoitamisen painoarvon laskemiseen. BirdLife Internationalin koordinoima Euroopan metsätyöryhmä (Forest Task Force, FTF) jatkoi toimintaansa, johon BirdLife Suomi osallistui kommentoimalla aloitteita ja ehdotuksia sekä vastaamalla Euroopan komission kyselyihin. Lisäksi BirdLife Suomi suoritti jäsenorganisaatioiden keskuudessa tutkimuksen tyytyväisyydestä FSC-sertifiointiin. Tulokset esiteltiin Berliinissä FSCseminaarissa. Kansainvälisen FSC-osallistuminen käsitti äänestämisen sääntöjen uudistamiseksi (Principles&Criteria); BirdLife Suomi äänesti puolesta. BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän (Agriculture Task Force, ATF) toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. BirdLife Suomea edusti työryhmässä Irina Herzon. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistustarve oli kansainvälisen maataloustyön painopistealueena. Osallistuttiin lintujen maailmanlaajuiseen uhanalaisuustarkastelutyöhön Suomen näkökulmasta olennaisten lajien osalta. BirdLife Internationalille välitettiin tietoa lintujen suojelutilanteesta Suomessa. Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLife Suomen verkkosivuilla välitettiin tietoa kansainvälisistä suojeluhankkeista. EU-asioissa BirdLife Suomi teki yhteistyötä BirdLife Internationalin Euroopan toimiston kanssa, joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa. Osallistuttiin Siemenpuu Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiön toimintaan yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö on ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Säätiössä on mukana 15 suomalaista kansalaisjärjestöä. BirdLife Suomi maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä ja tukijasta BirdLife Internationalille jäsenmaksuna yhden US-dollarin sekä vapaaehtoista jäsenmaksua BirdLifen Euroopan toiminnalle euroa. Jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisiin suojeluhankkeisiin. Verkkosivuston suojeluosiossa oli vuoden aikana useita tärkeitä kansainvälisiä kokouksia ja vetoomuksia tukevia kirjeiden lähetyskampanjoita. 2.7 Linnustonsuojeluklubi Linnustonsuojeluklubin tukijat tukevat BirdLife Suomen suojelutyötä. Osa varoista käytetään BirdLife Internationalin kansainväliseen suojelutyöhön. Klubin toimintaa tuki vuonna 2011 yhteensä 446 henkilöä (2010 tukijoita oli 370), joista perusjäseniä (30 euroa) oli 367 henkilöä, kv-jäseniä (70 euroa) 62 henkilöä ja tukijäseniä (200 euroa tai enemmän) 17 henkilöä. 3. Lintuharrastuksen edistäminen 3.1 Varhaisnuoriso- ja nuorisotoiminta Nuorisotoiminta on joko välillisesti tai suoraan mukana suuressa osassa järjestön perustoimintoja. Nuorisotoiminnan painopisteitä ohjaa toimintastrategia. 9

10 Konkreettisimmin nuorisotoimintaa toteutetaan jäsenyhdistysten ja retkikummien kautta. Jäsenyhdistykset järjestivät vuoden aikana yli 70 lapsille, nuorille ja perheille suunnattua tapahtumaa. Retkikummit ovat jäsenyhdistysten vapaaehtoisia, jotka järjestävät opastettuja linturetkiä, lintukursseja ja lintukerhoja. Vuoden lopussa retkikummeina toimi 126 henkilöä 26 jäsenyhdistyksessä. Retkikummitoiminnan kannustamiseksi nimettiin BirdLife Suomen syyskokouksessa vuoden retkikummiksi Leo Salo Porista, Porin Lintutieteellisestä Yhdistyksestä. Tietoutta lintuharrastuksesta levitettiin retkikummien linturetkillä ja lintukursseilla sekä Tiira-lehden välityksellä. Retkikummit järjestivät 207 retkeä ja tapahtumaa, joista 57 oli erityisesti suunnattu lapsille tai nuorille. Retkikummien retkille ja tapahtumiin osallistui henkilöä, joista lapsia ja nuoria oli Toiminnalla on vankka suosio, ja sen kautta tavoitetaan esimerkiksi koululaisia, jotka eivät välttämättä muuta kautta saa kokemuksia lintuharrastuksesta ja retkeilystä. Jäsenyhdistysten käyttöön oli saatavilla BirdLifen Suomen nuorisotyön materiaali, joka sisältää mm. oppaan lintukerhotoiminnasta, materiaalia oppitunnin pitämiseksi kouluissa sekä materiaalia leiripäivän järjestämiseksi. Jäsenyhdistysten nuorisotoimintaa kannustettiin nimeämällä BirdLife Suomen syyskokouksessa vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi Kim Kuntze Kaarinasta, Turun Lintutieteellisestä Yhdistyksestä. BirdLife Suomi järjesti seitsemännen, uudistetun Lasten lintuviikon (ennen Lasten lintupäivä). Tapahtuman päätarkoituksena on innostaa lapsia ja nuoria lintu- ja muuhun luontoharrastukseen sekä retkeilyyn ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon. Tapahtuman konsepti uudistettiin: lintulajien sijasta tapahtuman ideana oli etsiä ennalta nimettyjä lintujen pesinnän merkkejä, hieman salapoliisileikin tapaan. Uudistuksen tarkoituksena on madaltaa opettajien, ohjaajien ja vanhempien kynnystä osallistua tapahtumaan saatujen palautteiden perusteella on käynyt selväksi, että huono tai huonoksi koettu lintulajien tuntemus on suuri este linturetkeilyyn lasten kanssa. Uuden konseptin tueksi julkaistiin runsaasti havainnollista materiaalia, kuten retkilomake, vetäjän ohje, esityksiä ja värityskuvia. Tapahtuma sijoitettiin koulujen päätösviikolle, jotta erityisesti koulut, päiväkodit ja iltapäiväkerhot voisivat osallistua tapahtumaan. Mukana oli ennätykselliset 111 ryhmää ja 608 lasta, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin edeltävänä vuonna. Lasten lintuviikon tueksi ja muuhun nuorisotoiminnan käyttöön julkaistiin uusi lapsille ja nuorille suunnattu Pöntöt & linnut -kirjanen. Opas antaa ohjeet laadukkaiden ja turvallisten linnunpönttöjen rakentamiseen sekä pöntöissä pesivien lajien tunnistamiseen. Samalla se kannustaa lintujen tarkkailuun sekä lasten ja aikuisten yhteiseen nikkarointiin. Opas oli tilattavissa BirdLife Suomen toimistolta ja ladattavissa pdf-versiona verkkosivuilta. Opasta jaettiin myös kaikkien jäsenyhdistysten käyttöön. BirdLife Suomi osallistui Luonto-Liiton ja Natur och Miljön järjestämille, nuorille suunnatuille Ympäristötoimintapäiville Karjaalla. Tapahtuman teemana oli Tulevaisuus nyt, ja BirdLife Suomi oli yksi retkeilyaiheisen työpajan järjestäjistä. Tapahtumaan toimitettiin myös esittelymateriaalia ja osallistujille järjestettiin linturetki. BirdLife Suomen edustajana ja retken vetäjänä toimi Hanna Hyvönen. Tapahtumaan osallistui toistasataa nuorta eri puolilta Suomea. Opettajien täydennyskoulutusmateriaali eli VESO-paketti oli saatavilla jäsenyhdistysten käyttöön. Tiira-lehden vuoden jokaisessa numerossa oli lapsille ja nuorille suunnatut omat sivut, joilla julkaistiin lasten ja nuorten juttuja, piirroksia ja lintukuvia. 3.2 Tapahtumat Tammikuun viimeisenä viikonloppuna järjestettiin kuudennen kerran valtakunnallinen Pihabongaus-tapahtuma. Pihabongauksessa tarkkailtiin tunnin ajan lintuja kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla ja ilmoitettiin havainnot BirdLife Suomelle. Tämän avoimen, valtakunnallisen ja ilmaisen tapahtuman kohderyhmänä olivat kaikki luonnosta kiinnostuneet ihmiset. Pihabongaus on maan suurin lintuharrastustapahtuma. Tapahtumaan osallistui yli ihmistä noin pihalla. Lintuja ilmoitettiin yksilöä. Jäsenyhdistykset järjestivät muutamilla paikkakunnilla myös Pihabongaukseen kannustavia yleisötilaisuuksia. 10

11 Osallistujille lähetettiin tapahtuman jälkeen Tiira-lehti sekä BirdLife Suomesta ja sen jäsenyhdistyksistä kertovaa materiaalia. Tapahtuma on myös merkittävin keino tukijoiden tavoittamiseksi (lisätietoja vuositukijoista kohdassa 8). Tapahtumaa sponsoroivat Ekokem, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Weilin+Göös ja Suomen Lintuvaruste Oy. BirdLife Suomi järjesti 18. valtakunnallisen Tornien taisto -lintuharrastustapahtuman 7.5. Tapahtumaan osallistuttiin yli 320 lintutornissa ympäri maan. Eniten lajeja (109) havaittiin Porin Leveäkarin lintutornissa. Sadan lajin raja rikkoontui myös viidessä muussa tornissa. Kilpailun pohjoisimmassa tornissa, Inarin Kaamasessa, havaittiin 46 lajia. Tapahtuman järjestäjän BirdLifen joukkue havaitsi Helsingin Viikin Keinumäessä 100 lajia. Päivän aikana tuhannet ihmiset kävivät tutustumassa lintuharrastukseen torneilla eri puolilla Suomea. Valtakunnallisesta Lasten lintupäivästä kerrotaan kohdassa Sähköpostilistat BirdLife Suomi ylläpiti jäsenyhdistysten toimihenkilöiden BirdLife-aktiivit-sähköpostilistaa, suojeluaiheista sähköpostilistaa ja lintuharrastajille tarkoitettua Lintuverkko-sähköpostilistaa. Vuoden lopussa Lintuverkossa oli (2010: tilaajaa) ja BirdLife-aktiivit-listalla 340 tilaajaa. Eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua EuroBirdNet-sähköpostilistaa BirdLife Suomi on ylläpitänyt vuodesta Vuoden lopussa EuroBirdNet-sähköpostilistalla oli 699 tilaajaa (2010: 730 tilaajaa). 3.4 Koulutustoiminta Edustajiston molempien kokousten yhteydessä järjestettiin kaikille jäsenyhdistysten aktiiveille tarkoitettu yhdistystoiminnan kehittämispäivä. Päivien aikana käsiteltiin monipuolisesti ajankohtaisia aiheita, kuten MAALI-hanketta, yhdistyslain muutoksia, nuorisotoimintaa ja paikallistoimintaa. Osallistujia oli molemmissa tapahtumissa noin viisikymmentä eri puolilta maata. Jäsenyhdistysten puheenjohtajille suunniteltu puheenjohtajainfo, johon on koottu olennainen tieto jäsenyhdistysten ja BirdLife Suomen yhteistyöstä, jaettiin kaikille jäsenyhdistysten puheenjohtajille sähköpostitse. Paketin sisältö oli ladattavissa myös BirdLife Suomen verkkosivuilla. Yhdistysvierailujen yhteydessä käytiin läpi ajankohtaisia asioita yhdistysten hallitusten kanssa ja pyrittiin auttamaan yhdistyksiä niiden kohtaamissa haasteissa ja ongelmissa. Yhteistyössä Skaftung Naturen ja Visamixin kanssa järjestettiin 20 lintuaiheista maastokurssia. Jäsenyhdistykset järjestivät lisäksi yli 25 erilaista kurssia ja koulutustilaisuutta eri puolilla maata. 3.5 Muu lintuharrastuksen edistäminen BirdLife ja UPM uusivat vuonna 2010 aloitetun yhteistyösopimuksen BirdLifen jäsenyhdistysten talkootoiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi. Yhteistyön myötä jäsenyhdistyksille jaettiin yhteensä euroa talkooavustusta, joka osaltaan mahdollisti 29 talkootapahtuman järjestämisen. Osallistujia talkoissa oli yhteensä noin 290 henkilöä. Talkoilla mm. kunnostettiin lintutorneja, rakennettiin linnunpönttöjä, raivattiin pusikoita ja niitettiin niittyjä. Suuremman erityistuen saanut talkootapahtuma järjestettiin Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen toimesta Pihlajaveden Kivisuolla. Ennallistamistalkoissa tukittiin vanhoja ojia sekä poistettiin nuorta puustoa tarkoituksena parantaa riekon soidinmahdollisuuksia. Tiira-lehteä lähetettiin yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. Yhteensä noin lehteä jaettiin vuoden aikana erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi lehti lähetettiin kaikille Piha- ja Mökkibongaukseen sekä retkikummien vetämille yleisöretkille osallistuneille. 11

12 Tiedotustoiminnan yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta eri medioissa lukuisia kertoja (ks. kohta 5.6). Lintuharrastuksesta ja linnuista kiinnostuneita palveltiin puhelimitse ja sähköpostitse. Omille verkkosivuille (www.birdlife.fi) on lisäksi koottu paljon lintuharrastukseen liittyvää tietoutta kaikkien kiinnostuneiden saataville (ks. kohta 5.5). 4. Järjestötoiminta 4.1 Toiminta Suomessa Jäsenyhdistyksiä kannustettiin aktiiviseen jäsenhankintaan. Jäsenyhdistysten järjestötoimintaa kannustettiin valitsemalla vuoden lintuyhdistys (ks. 1.2). BirdLife Suomi edisti jäsenhankintaa lähettämällä kaikille jäsenyhdistysten uusille jäsenille liittymislahjana Kuukkelin kaltaiset - lintuharrastusoppaan. Yhdistyksille ja retkikummien tapahtumiin osallistuneille lähetettiin myös BirdLife Suomen lehtiä. Vuoden aikana jäsenmäärä kasvoi 347 henkilöllä. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin pääasiassa aktiivit-sähköpostilistalla (ks. kohta 3.3.) ja Tiira-lehdessä. Tiira-lehden keskeisen osan muodosti jäsenyhdistysten tapahtumakalenteripalsta. Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen verkkosivuja, joilta löytyy kaikki perustieto BirdLife Suomen toiminnasta. Kahdelle jäsenyhdistykselle sekä yhdelle paikallisryhmälle toimitettiin tilauksesta tapahtumissa käytettävä yhdistysbanderolli. Yhdistyksille tarjottiin myös mahdollisuutta teettää lintutorneihin kiinnitettäviä infokortteja. Jäsenrekisteripalvelua tarjottiin sitä haluaville yhdistyksille; palvelua käytti 18 jäsenyhdistystä. Järjestökoordinaattori, MAALI-hankekoordinaattori ja suojeluasiantuntija vierailivat yhdistyksissä ja yhdistysten tapahtumissa 13 kertaa esittelemässä liiton toimintaa sekä ajankohtaisia lintuharrastus- ja suojeluasioita. Syyskuussa järjestettiin kolmatta kertaa BirdLife-mielipidekysely, johon saivat vastata kaikki BirdLife Suomen kanssa tekemisissä olevat (jäsenet, tukijat, Tiira-palvelun käyttäjät, verkkosivujen vierailijat, Facebook-fanit yms.). Verkkolomakkeella toimineeseen kyselyyn saatiin vastausta, mikä on karkeasti sama määrä kuin edellisvuonna. Kyselyn tuloksia pyritään hyödyntämään tulevaisuuden toiminnan suunnittelussa, ja kysely on tarkoitus toistaa vuosittain toiminnan kehittymisen seuraamiseksi. 4.2 Tiira-lintutietopalvelu Tiira-lintutietopalvelun kehittäminen ja ylläpito oli yksi vuoden päätavoitteista. Palvelu on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille, ja se toimii Internetissä (www.tiira.fi). Palveluun tulevat havainnot ovat jäsenyhdistyksille käyttökelpoisessa muodossa arkistoituina. Palvelussa voi selata havaintoja koko maasta, ja siellä voi pitää omaa havaintopäiväkirjaa. Jäsenyhdistysten jäsenillä on käytössään enemmän ominaisuuksia kuin ei-jäsenillä. Kaikki jäsenyhdistykset käyttävät Tiiraa ensisijaisena havaintojenkeruujärjestelmänä. Tiiraan luotiin vuoden aikana valituille käyttäjille tarkoitettu csv-lataustoiminto, jonka avulla Tiiraan voi viedä kätevästi vanhoja havaintoaineistoja. Muita tärkeimpiä kehityskohteita olivat ilmavoimien yhteistyö, Maanmittauslaitoksen nimistö- ja osoiterajapintojen käyttöönotto sekä yhdistyskartat. Muita ohjelmistokehitykseen liittyviä toteutuksia olivat Pihabongaus-, Tornien taisto- ja Mökkibongaus-sivujen jatkokehitys. Ornis Fennican artikkelien hakuun rakennettiin hakukone, jonka avulla vanhat artikkelit ovat luettavissa verkossa. Vuoden lopussa Tiira-lintutietopalvelulla oli rekisteröityneitä käyttäjiä (2010: ), joista (2010: 4 549) oli rekisteröitynyt BirdLife-jäsennumerolla. Tiiran verkkosivuilla käytiin 2,3 miljoonaa kertaa vuoden aikana (2010: 2,0 miljoonaa käyntikertaa). Yksittäisiä hakuja tehtiin 64,3 miljoonaa. 12

13 Tiiraan kirjattiin vuoden aikana havaintoa (2010: havaintoa), joista ennen vuotta 2011 tehtyä havaintoa (2010: havaintoa). Uudella csv-lataustoiminnolla Tiiraan vietiin vuonna havaintoa. Vuoden lopussa Tiirassa oli lintuhavaintoa (2010: havaintoa). Vuoden lopussa Tiiran yhdistyskäyttäjien tekemiä koontihavaintoja oli yhteensä Rekisteröityneitä käyttäjiä ja yhdistyskäyttäjiä ohjeistettiin sähköpostin ja Tiira-foorumin kautta sekä puhelimitse. Tiira oli myös vakioaihe yhdistysvierailujen yhteydessä. Tiiran ohjelmointityöstä vastasi ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind. Suunnittelutyöstä vastasivat Tiira-toimikunta ja henkilökunta. 4.3 Kansainvälinen toiminta BirdLife Suomi toimi edellisvuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin henkilökunnan kanssa tiedotuksellisissa ja järjestötoimintaan liittyvissä asioissa. BirdLife Suomi sai BirdLife Internationalilta materiaalia ja muuta apua tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi. BirdLife Internationalin Euroopan kokous järjestettiin Unkarissa Budapestissa Kokoukseen osallistuivat BirdLife Suomesta Teemu Lehtiniemi ja Margus Ellermaa. Kokous oli ensimmäinen, jossa Keski-Aasian maat (Kazakstan, Turkmenistan, Uzbekistan, Kirgisia ja Tadžikistan) olivat yhdessä mukana Euroopan kanssa. Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia linnustonsuojeluasioita sekä aloitettiin seuraavan Euroopan ohjelman (2013 ) suunnittelun aloittaminen sekä keskusteltiin BirdLifen strategian muuttamisesta. Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved osallistui kutsuttuna lintuharrastusmessuille Sètubalissa Portugalissa sekä tutustui tämän jälkeen muutaman päivän Portugalin lintumatkailuun Södersved osallistui kutsusta Hula Bird Festival -tapahtumaan Pohjois-Israelissa. Matkojen antia hyödynnetään tulevissa Linnut-lehdissä. BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin tukijoille ja lehden tilaajille. Suomen levikki oli 130 kappaletta. Kansainvälistä suojeluun liittyvää toimintaa on käsitelty kohdassa Tiedotustoiminta ja julkaisut 5.1 Linnut-lehti Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. 46. vuosikertaan kuului neljä numeroa ja 208 sivua. Lehden tavoitteena on antaa kaikille linnuista kiinnostuneille hyödyllistä ja luotettavaa lintutietoa sekä tarjota kiinnostavia kuvauksia linturetkiltä kokemuksellisen tekstin ja hyvien valokuvien avulla. Lehti painettiin Painorauma Oy:ssä Raumalla. Päätoimittajana oli Jan Södersved, ja lehteä taittoi Seppo Alanko. Lehteä avustivat vakituisesti Heidi Björklund, Janne Lampolahti, Teemu Lehtiniemi, Jyrki Normaja, Jarmo Pirhonen, Mia Rönkä ja William Velmala. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. Kunkin numeron painosmäärä oli Lehteä markkinoitiin aktiivisesti. Näytenumero ja markkinointikirje lähetettiin jokaiselle uudelle jäsenelle. Näytenumeroita lähetettiin myös muun muassa retkikummeille, lintukurssien pitäjille ja yhteistyökumppanien asiakkaille. Lehti oli tilattavissa verkkolomakkeella, tekstiviestillä tai postitse. Lehden tilaajamäärä kasvoi vuoden aikana noin 1,5 %, ja tilaajia oli keskimäärin

14 5.2 Tiira-lehti Tiira-jäsenlehden 16. vuosikerta ilmestyi neljänä numerona. Lehdessä esiteltiin BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten kuulumisia, toimintaa ja tapahtumia, lintuharrastusaiheita sekä kansallista ja kansainvälistä linnustonsuojelua. Lehden painosmäärä oli keskimäärin Painopaikkana oli Salon Lehtitehdas Salossa. Päätoimittajana oli Kirsi Peltonen ja taittajana Santtu Ahlman. BirdLife Suomen henkilökunta toimitti pääosan lehden aineistosta. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. 5.3 Linnut-vuosikirja Linnut-vuosikirja ilmestyi 14. kerran. 168-sivuisessa julkaisussa oli kolme pääotsikkoa: uhanalaiset lajit, linnustonseuranta ja linnustonsuojelu. Kirjassa oli 17 artikkelia: mm. harvinaisuushavaintojen yhteenvetoja, vuoden 2010 linnun kaakkurin tulosten yhteenveto, uhanalaisten lajien seurantaraportteja, valtakunnallisia linnustonseurantaraportteja ja IBA-alueiden seurantatulokset. Kirjan toimitti Kalle Ruokolainen ja taittoi Aarnipaja Ky / Jyrki Heimonen. Kirjan painosmäärä oli Vuosikirja julkaistiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 5.4 Ornis Fennica Vuonna 2011 Ornis Fennican toimituskuntaan kuuluivat päätoimittaja Matti Koivula, toimittajat Ian Henderson, Toni Laaksonen, Aleksi Lehikoinen, Ilya Maclean ja Robert Thomson sekä tekninen toimittaja Johan Ulfvens. Lehti painettiin Graafiset Palvelut Oy:ssä Kuopiossa, ja se ilmestyi vuonna 2011 neljästi. Vuosikerran 240 sivulla julkaistiin 26 vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia ja 4 kirja-arvostelua. Painosmäärä oli 600. Vuonna 2011 Ornis Fennicaan lähetettiin 62 käsikirjoitusta. Käsitellyistä 58 käsikirjoituksesta 31 hylättiin ja 27:än esitettiin muutoksia ennen hyväksymispäätöstä. Vuonna 2011 julkaistuista artikkeleista 14 oli hyväksytty painettavaksi vuonna 2010 ja loput vuonna Sarjan verkkosivuilla jatkettiin Early Online -käytäntöä: hyväksytyt, korjatut artikkelit olivat nähtävissä ja ladattavissa ennen varsinaista julkaisemista. Ennen vuotta 2005 julkaistujen artikkelien skannaustyöhön saatiin Otto A. Malmin säätiön apuraha, minkä turvin saatiin skannattua vuosien artikkelit. Nyt kaikki Ornis Fennicassa julkaistut tieteelliset artikkelit löytyvät skannattuina verkkosivuilta Ornis Fennicalla on artikkelien julkaisusopimus Gale Groupin kanssa (http://www.gale.cengage.com/) ja Proquestin kanssa (www.proquest.com). Sarjan sitaatti-indeksi oli ISI Web of Sciencen mukaan vuoden 2011 lopussa 0,794. Tieteellisten seurojen valtuuskunnan tuki Ornis Fennican julkaisemiselle oli euroa. 5.5 BirdLife Suomen verkkosivut BirdLife Suomen verkkosivuja osoitteessa päivitettiin säännöllisesti. Sivuilla vieraili kävijää kuukaudessa, ja vuoden aikana kävijöitä oli Sivujen ylläpitämisestä vastasi BirdLife Suomen henkilökunta. Sivuston suosituimpia osioita olivat lintumaailman kuulumisia esittelevä, viikon tai kahden välein päivitettävä lintutilannekatsaus, lintujen suomenkielinen nimistö, pihabongaus ja talviruokinta sekä muut harrastussivut. BirdLife Suomen verkkosivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvaruste Oy:n sivusto, jota ylläpiti Pekka J. Nikander. BirdLife Suomen sivusto toimi Nebula Oy:n palvelimella. Verkkosivujen uudistusprojektia jatkettiin vuonna Tiira-sivustosta kerrotaan tarkemmin kohdassa 4.2 ja Etelä-Suomen metsät -sivustosta kohdassa

15 5.6 Muu tiedotustoiminta BirdLife Suomen toimisto laati vuoden aikana 37 mediatiedotetta, jotka julkaistiin painetussa tai sähköisessä mediassa. Lisäksi joukkoviestimiä avustettiin yli 180 kertaa; radiohaastatteluja annettiin 28 ja tv-haastatteluita 11. Jäsenyhdistysten aktiivitoimijoille välitettiin aktiivit-sähköpostilistalla (ks. kohta 3.3) muun muassa edustajiston kokousasioita, hallituksen päätöksiä, järjestö- ja linnustonsuojeluasioita, tiedotteita sekä muita ajankohtaisia tapahtumia. Tiira-järjestelmästä tiedotettiin Tiira-foorumilla, sähköpostilistoilla ja yhdistyskäyttäjien postilistalla. Uudempi tiedonvälityskanava on vuoden 2010 alussa perustettu BirdLife Suomen Facebook-sivu, jonka päivityksiä seurasi vuoden 2011 lopussa jo noin henkilöä. 6. Hallinto 6.1 Edustajisto Edustajistoon, BirdLife Suomen ylimpään päättävään elimeen, kuului 89 edustajaa. Edustajiston puheenjohtajana toimi Petri Seppälä (Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys) ja varapuheenjohtajana Arto Kalliola (Turun Lintutieteellinen Yhdistys). Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen Kouvolassa ja syyskokoukseen Salossa. Kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin mm. BirdLife Suomen sääntömääräiset asiat. Syyskokouksessa valittiin liittohallitukseen viiden erovuoroisen tilalle jäsenet kaudelle Erovuorossa olivat puheenjohtaja Aki Arkiomaa sekä jäsenet Markus Ahola, Johan Hassel, Markus Keskitalo ja Mika Roini. Hallituksessa jatkavat Marko Vauhkonen sekä jäsenet Hanna Aalto, Hannu Holmström, Juhani Kairamo ja Jari Kårlund. Erovuoroisista valittiin jatkamaan puheenjohtaja Aki Arkiomaa sekä jäsenet Markus Ahola, Johan Hassel, Markus Keskitalo ja Mika Roini. Uusia jäseniä hallitukseen ei valittu. Varsinaisena tilintarkastajana toimi KHT Maria Mäntymaa (Ernst & Young Oy) ja varatilintarkastajana KHT Tuomas Rahkamaa. Uuden lainsäädännön mukaisena toiminnantarkastajana (entinen maallikkotilintarkastaja) toimi Jorma Lindfors. Jyrki Normaja oli varatoiminnantarkastaja. 6.2 Liittohallitus BirdLife Suomen kymmenjäseninen hallitus kokoontui viisi kertaa. Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa osallistuminen kokouksiin): Nimi Asema Kotipaikka Osallistuminen Aki Arkiomaa puheenjohtaja Helsinki (5/5) Marko Vauhkonen varapuheenjohtaja Heinola (5/5) Markus Keskitalo sihteeri Porvoo (4/5) Juhani Kairamo taloudenhoitaja Espoo (5/5) Hanna Aalto jäsen Parikkala (4/5) Markus Ahola jäsen Turku (2/5) Johan Hassel jäsen Kokkola (4/5) Hannu Holmström jäsen Helsinki (5/5) Jari Kårlund jäsen Sauvo (5/5) Mika Roini jäsen Helsinki (4/5) 15

16 Hallituksen kokousten pöytäkirjapykäliä kertyi 87. Näiden lisäksi hallitus piti vuoden aikana kolme sähköpostikokousta. 6.3 Toimikunnat Vuoden lopussa BirdLife Suomella oli kahdeksan toimikuntaa. 1. Suojelutoimikunta Teemu Lehtiniemi (pj.), Markus Ahola, Ari-Pekka Auvinen, Margus Ellermaa, Harri Hölttä, Aili Jukarainen, Markku Mikkola-Roos, Heikki Pönkkä, Jouni Ruuskanen, Keijo Savola, ja Marcus Walsh. Toimikunta piti valtaosin yhteyttä sähköpostilistan välityksellä. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa. 2. Kuikkalintutyöryhmä Gavia Pekka Lehtonen (pj.), Kalevi Eklöf, Jukka Kauppinen, Lasse Kosonen, Teemu Lehtiniemi, Pertti Virta ja Jukka Virtanen. Toimikunta piti valtaosin yhteyttä sähköpostilistan välityksellä. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa. 3. Nimistötoimikunta Risto A. Väisänen (pj.), Heidi Björklund, Teemu Lehtiniemi, Harri Högmander, Matti Lammin-Soila, Juhani Lokki ja Visa Rauste. Toimikunta ylläpitää ja päivittää maailman lintujen suomenkielisten nimien luetteloa. Toimikunta ei kokoontunut. 4. Rariteettikomitea Visa Rauste (pj.), Tapio Aalto, Aleksi Lehikoinen (siht), Pekka J. Nikander, Jyrki Normaja, Kari Soilevaara ja William Velmala. Komitea tarkastaa ja julkaisee Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot. Komitea kokoontui kolme kertaa: 6.2., ja Vuoden 2009 havaintokatsaus julkaistiin Linnut-vuosikirjassa. Tarkemmin komitean toiminnasta on kerrottu kohdassa Kurkityöryhmä Juhani Rinne (pj.), Jouko Alhainen, Antti Karlin ja Pekka Mustakallio (rengastuskoordinaattori). Työryhmä koordinoi kurkien tutkimusta ja suojelua. Työryhmä on yksittäistapauksissa antanut lausuntoja, neuvonut ihmisiä sekä ottanut loukkaantuneita kurkia hoitaakseen. Kurkityöryhmä toimi sähköpostitse ja kokoontui kerran. 6. Tieteellinen toimikunta Matti Koivula (pj.), Esa Lammi, Toni Laaksonen, Aleksi Lehikoinen, Teemu Lehtiniemi, Harto Lindén, Hannu Pietiäinen ja Jari Valkama. Toimikunnan tehtävänä on Ornis Fennican kehittäminen ja tieteellisen toiminnan koordinointi. Toimikunta ei kokoontunut, mutta käsitteli asioita sähköpostitse. 7. Tiira-toimikunta Peter Uppstu (pj.), Janne Aalto, Sampo Kunttu, Teemu Lehtiniemi, Olli- Pekka Liinalaakso, Antti J. Lind, Tero Linjama, Panu Muhli, Esa Partanen, Tuomo Pihlaja, Inka Plit, Kalle Rainio, Matti Riihimäki ja Kaisa Välimäki. Toimikunta vastasi Tiira-lintutietopalvelun suunnittelusta ja kehitystyön priorisoinnista. Toimikunta hoiti asioita sähköpostitse. 8. IBA-ohjausryhmä Antti Below, Margus Ellermaa, Esa Lehikoinen, Teemu Lehtiniemi, Markku Mikkola-Roos, Risto A. Väisänen. Toimikunta ei kokoontunut. 6.4 BirdLife Suomen jäsenyydet ja edustukset Jäsenyydet: 1. Aikakauslehtien Liitto ry 2. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry 16

17 3. Suomen FSC -yhdistys 4. Siemenpuu Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö 5. Suomen luonnonsuojeluliitto ry, ulkojäsen 6. Suomen ympäristökasvatuksen seura ry 7. Tieteellisten Seurain Valtuuskunta 8. Veronmaksajain Keskusliitto ry 9. Ympäristöareena ry Em. jäsenyyksien kohdalla BirdLife Suomea edusti henkilökunta. Kotimaiset edustukset (suluissa BirdLife Suomea edustanut henkilö): 1. Kiljuhanhityöryhmä (Teemu Lehtiniemi) 2. Kokemäenjoki LIFE ohjausryhmä (Teemu Lehtiniemi) 3. Kuukkeli yhteistoimintaverkosto hankkeen ohjausryhmä (Teemu Lehtiniemi) 4. LIFE+ kotiseutukosteikkohankkeen ohjausryhmä (Teemu Lehtiniemi) 5. Lintutyöryhmä (UHEKS) (Teemu Lehtiniemi) 6. Maaseutuverkostojen ohjausryhmä (Seppo Ojala) 7. Maataloushankkeiden ympäristöseurantaohjelma (Irina Herzon) 8. Metsähallituksen petolinturyhmä (Teemu Lehtiniemi) 9. Porvoon ulkosaariston luonto- ja kulttuurimatkailun edellytysten kehittäminen (Teemu Lehtiniemi) 10. Rovaniemen lintuatlaksen ohjausryhmä (Teemu Lehtiniemi) 11. Soiden eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla hankkeen ohjausryhmä (Esko Rajala) 12. Suomen FSC-yhdistys (Margus Ellermaa) 13. Sääksisäätiö (Vesa Hyyryläinen) 14. Ympäristöareena (Marcus Walsh) 15. LIFE+ rahaston tehostaminen kansallinen työryhmä (Margus Ellermaa) Kansainväliset edustukset: 1. BirdLife International (Teemu Lehtiniemi) 2. Eurogroup Against Bird Crime (Teemu Lehtiniemi) 3. Forest Stewardship Council (FSC) (Margus Ellermaa) 4. Forest Task Force (FTF) (Margus Ellermaa) 5. Agriculture Task Force (ATF) (Irina Herzon) 6. Birds and Habitats Directives Task Force (BHDTF) (Teemu Lehtiniemi) 7. Henkilökunta ja toimitilat BirdLife Suomen toimihenkilöt olivat suojeluasiantuntija Margus Ellermaa, suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi ( alkaen vt. toiminnanjohtaja), ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind, hallintosihteeri Kirsi Peltonen, järjestökoordinaattori Inka Plit, toiminnanjohtaja Matti Riihimäki ( saakka), tiedottaja Jan Södersved ja osa-aikainen taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo sekä määräaikaisina MAALI-hankekoordinaattori Timo Metsänen, toimitusavustaja Tuuli Turtola (

18 alkaen) ja toimistosihteeri Matti Sivonen (osa-aikaisena ). BirdLife Suomen toimistolla suorittivat siviilipalvelustaan Jaakko Holster (29.4. saakka), Matti Sivonen (5.8. saakka) ja Mikko Husso (3.10. alkaen). BirdLife Suomen toimisto sijaitsee Helsingissä (Annankatu 29 A 16). BirdLife Suomi on vuokrannut työpisteen Ympäristöareenalle ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringalle. Tiloissa sijaitsee myös Tringan arkisto. 8. Talous BirdLife Suomen talouden perustana olivat jäsen- ja tilausmaksut, opetusministeriön yleisavustus nuorisotyötä tekeville järjestöille, ympäristöministeriön yleisavustus, muu julkinen projektirahoitus, mainostulot, linnustonsuojeluklubin ja vuositukijoiden tukimaksut sekä lahjoitukset. Toimintavuoden lopussa tilikauden ylijäämä oli 6769,41 euroa. 8.1 Jäsenmaksut ja lahjoitukset Jäsenyhdistysten jäsenmaksu oli 11 euroa per jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Muita merkittäviä tulolähteitä olivat linnustonsuojeluklubin tukimaksut, vuositukijoiden tukimaksut (2 578 vuositukijaa, joista uusia oli 872 ja vanhoja 1 706) ja lahjoitukset. BirdLife Suomella oli Verohallituksen myöntämä vähennyskelpoisen lahjoituksen saajan asema, jolloin yhteisöt voivat vähentää tekemänsä lahjoituksen omassa verotuksessaan. 8.2 Valtionavut Opetusministeriön yleisavustus oli euroa. Ympäristöministeriöltä saatiin yleisavustusta ympäristöjärjestötoimintaan euroa. 8.3 Yritysyhteistyö BirdLifen yhteistyökumppanit olivat Finnature Oy, Lintukuva.fi, Liminganlahden ystävät ry, Skaftung Nature, Villalan Kesäpesä Oy, Ylläksen Yöpuu, Ekokem Oy, Lemmikkiruokatehdas Lemmikki Oy ja Visamix Oy. Yhteistyön aihealueina olivat mm. lintu- ja valokuvauskurssien sekä tapahtumien järjestäminen. Havaintosivupalvelua myytiin Metsähallitukselle ja eräille kunnille. Yhdessä Mobile Avenue Finland Oy:n kanssa jatkettiin matkapuhelinkäyttäjille tarkoitettujen linnunlaulusoittoäänien ja taustakuvien välittämistä ja tekstiviestipalveluiden tarjoamista. 9. Suomen Lintuvaruste Oy BirdLife Suomi omistaa Suomen Lintuvaruste Oy:n kokonaan. Lintuvaruste ei jakanut osinkoa. Yhtiö lahjoitti BirdLife Suomelle 9.000,00 euroa tieteellistä toimintaa varten. BirdLife Suomen edustajana yhtiön hallituksessa toimivat Aki Arkiomaa ja Juhani Kairamo. Muut hallituksen jäsenet olivat Jukka Ihanus ja Jouni Lamminmäki. Lintuvarusteella on myymälä Helsingin Viikissä (Koetilantie 1). 18

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus... 3 2.1 Lajit... 3 2.2 Alueet... 5 2.3 Elinympäristöt... 6 2.4 Muu kansallinen suojelu- ja tutkimustoiminta... 7 2.5 Kansainvälinen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2007

TOIMINTAKERTOMUS 2007 1 TOIMINTAKERTOMUS 2007 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin 10 000 henkilöjäsenen keskusjärjestö ja valtakunnallinen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009

TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS 2009 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin 10 000 henkilöjäsenen keskusjärjestö ja valtakunnallinen nuorisotyötä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2014

Toimintakertomus 2014 BirdLife Suomi ry Vahvistettu edustajiston kokouksessa 15.3.2015 Toimintakertomus 2014 1. Yleistä... 2 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus... 3 2.1 Lintulajit... 4 2.2 Tärkeät lintualueet... 5 2.3 Elinympäristöt...

Lisätiedot

Tavoitteet ja alatavoitteet. Keskusjärjestön avaintoimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

Tavoitteet ja alatavoitteet. Keskusjärjestön avaintoimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. SUOJELUTAVOITE: BirdLife Suomen toiminnan ansiosta lintujen, niille tärkeiden alueiden ja elinympäristöjen tila parantuu. Myös luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon monimuotoisuuden suojelun tärkeys

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2008

TOIMINTAKERTOMUS 2008 TOIMINTAKERTOMUS 2008 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin 10 000 henkilöjäsenen keskusjärjestö ja valtakunnallinen nuorisotyötä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelma 2016 1. Yleistä... 2 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus... 3 2.1 Lintulajit... 3 2.2 Tärkeät lintualueet... 4 2.3 Elinympäristöt... 5 2.4 Muu kansallinen suojelu ja tutkimus... 5 2.5

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011...2 1. YLEISTÄ... 2 2. Linnustonsuojelu- ja tutkimustoiminta...2 2.1 LAJIT... 3 2.2 ALUEET... 3 2.3 ELINYMPÄRISTÖT... 4 2.4 MUU KANSALLINEN SUOJELU- JA

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2009

Toimintasuunnitelma 2009 BirdLife Suomi ry Toimintasuunnitelma 2009 1(8) Toimintasuunnitelma 2009 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2008

Toimintasuunnitelma 2008 BirdLife Suomi ry Toimintasuunnitelma 2008 1(8) Toimintasuunnitelma 2008 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 1. Yleistä... 2 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus... 2 2.1 Lintulajit... 3 2.2 Tärkeät lintualueet... 4 2.3 Elinympäristöt... 5 2.4 Muu kansallinen suojelu ja tutkimus... 5 2.5

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 1 TOIMINTAKERTOMUS 2006 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö sekä 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin 9 500

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

TLY on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. BirdLife Suomen edustajiston kokouksissa TLY:llä on viisi edustajaa.

TLY on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. BirdLife Suomen edustajiston kokouksissa TLY:llä on viisi edustajaa. TURUN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS R.Y. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Toimintavuosi 2012 on Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry:n (TLY) 46. toimintavuosi. TLY:n pääasiallisia tehtäviä vuonna 2012 tulevat

Lisätiedot

Ajankohtaisia suojeluasioita. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi

Ajankohtaisia suojeluasioita. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi Ajankohtaisia suojeluasioita Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi Vuoden lintu Selkälokki 2013 Tavoitteena toistaa 2003 tehty työ Kannan koko, kannan muutokset, poikastuotto Koordinaattorina Martti Hario Vuonna

Lisätiedot

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry Pohjois-Suomen pelastusliitto ry toimintakertomus 2016 Yleistä Vuosi 2016 oli pelastusliiton 87. toimintavuosi. Liiton toiminta toteutettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) kanssa tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 11.3.2017 IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen biodiversiteetin seurantaverkosto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 1. YLEISTÄ Vuosi 2012 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenesensimmäinen toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys jatkaa vuonna 1982 perustetun Palotutkimuksen

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2014

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2014 Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys r.y. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2014 1. Hallitus Puheenjohtajana jatkoi neljättä kautta Hannu Lehtoranta. Muut hallituksen toimihenkilöt: varapuheenjohtaja Toni

Lisätiedot

POHJOIS POHJANMAAN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012

POHJOIS POHJANMAAN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Pohjois Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 3000 90014 OULUN YLIOPISTO POHJOIS POHJANMAAN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012 YLEISTÄ Pohjois Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 201 Paikallistoimikunta Paikallistoimikunnan kokouksia oli vuonna 201 kaksi: kevätkokous (11.2.) ja syyskokous (13.11.).

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO VUODEN 2010 LAJI KAAKKURI Vuoden 2010 laji kaakkuri Kalevi Eklöf, Lasse Kosonen & Pertti Virta Vuoden 2010 BirdLifeSuomen toisena seurantalajina oli

Lisätiedot

Edustajiston kokous Lahdessa MR Kuva Jorma Tenovuo. Uusi ohjelmistokehittäjä aloittaa marraskuu 2008

Edustajiston kokous Lahdessa MR Kuva Jorma Tenovuo. Uusi ohjelmistokehittäjä aloittaa marraskuu 2008 Tietoa Tiirasta Tiira Edustajiston kokous Lahdessa 21.3.2010 MR Kuva Jorma Tenovuo 1/X Tiiran lyhyt historia Edustajiston kokouksessa päätetään Tiiran toteuttamisesta marraskuu 2004 Ohjelmistokehitys alkaa

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälinen strategia

Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälinen strategia Suomen Akateemisten Naisten Liiton kansainvälinen strategia 2018-2021 Liiton kansainvälisen strategian yleiset periaatteet 1/2 Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL) on osa kansainvälistä korkeasti

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2013

TOIMINTAKERTOMUS 2013 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1 Yleistä 2 Hallinto Apus ry on Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajien yhdistys, jonka tavoitteena on edistää lintuharrastusta sekä lintujen suojelua ja tutkimusta omalla alueella,

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 Oulun-seudun Lämpö-,Vesi-ja Ilmastointitekninen Yhdistys ry, OuLVI TOIMINTAKERTOMUS 2012 Perustietoja yhdistyksestä: Rekisteri no 110.106 Asiakirja no 69195649 Y-10161609 Merkitty rekisteriin 13.6.1972

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Sisältö. Gavia 5 Huhtikuu 2011. Toimituksesta...2. Kuikka vuoden lintu 2010...2. Tekosaaria ja opastauluja kaakkurien pesimäpaikoille...

Sisältö. Gavia 5 Huhtikuu 2011. Toimituksesta...2. Kuikka vuoden lintu 2010...2. Tekosaaria ja opastauluja kaakkurien pesimäpaikoille... Julkaisija: BirdLife Suomi, Gavia-työryhmä Toimitus: Pekka Lehtonen Taitto: Jukka Virtanen Sisältö Toimituksesta...2 Kuikka vuoden lintu 2010...2 Tekosaaria ja opastauluja kaakkurien pesimäpaikoille...5

Lisätiedot

HALLINTO syysparlamentti. Johtokunta PJ. Sihteeri

HALLINTO syysparlamentti. Johtokunta PJ. Sihteeri esitys HALLINTO syysparlamentti Johtokunta PJ Asiantuntija Sihteeri Työntekijä Olosuhde Valmennus ja koulutus Talous ja markkinointi Kilpa- ja harrastetoiminnan Seuratoimin nan organisointi Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Suojelutoimintakysely BirdLife Suomen jäsenyhdistyksille 2013

Suojelutoimintakysely BirdLife Suomen jäsenyhdistyksille 2013 Suojelutoimintakysely BirdLife Suomen jäsenyhdistyksille 2013 Helmikuu 2013 Tulokset 1. Kyselyyn vastanneet Yhteensä 18 yhdistystä: Apus, Hakki, KHLY, KPLY, KSLY, Kuikka, LHLH, LLY, PHLY, PiLY, PPLY, PSLY,

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt

Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y. ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä AKI. AKIn kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin.

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin. 1 PALOTUTKIMUSRAATI - 22.3.2012 BRANDFORSKNINGSRÅDET RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. YLEISTÄ Vuosi 2011 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenes toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys

Lisätiedot

Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg

Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ perustettu vuonna 1995 suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti metsää, mutta myös soita ja muita uhanalaisia elinympäristöjä hankkii omistukseensa

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Iin seudun Rhy:n Vuosikokous

Iin seudun Rhy:n Vuosikokous Iin seudun riistanhoitoyhdistys PÖYTÄKIRJA Pokholmintie 30 95100 KUIVANIEMI Puh 0400-936 333 Email ii@rhy.riista.fi 23.2.2016 Iin seudun Rhy:n Vuosikokous Aika: 23.2.2016 klo 18.00-20:15 Paikka: Läsnä:

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Johdatus lintuharrastukseen ja Tuusulanjärven linnustoon. Juha Honkala 17.3.2010

Johdatus lintuharrastukseen ja Tuusulanjärven linnustoon. Juha Honkala 17.3.2010 Johdatus lintuharrastukseen ja Tuusulanjärven linnustoon Juha Honkala 17.3.2010 juha.honkala@helsinki.fi Kurssin ohjelma luennot (4) Yleistä lintuharrastuksesta Vinkkejä kuinka päästä alkuun ja kuinka

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 1 TOIMINTAKERTOMUS Siilinjärvi

TOIMINTAKERTOMUS 1 TOIMINTAKERTOMUS Siilinjärvi TOIMINTAKERTOMUS 1 TOIMINTAKERTOMUS 2015 71800 Siilinjärvi siilinjarvenyrittajat@gmail.com 2 TOIMINTAKERTOMUS SISÄLLYS TOIMINTAKERTOMUS... 3 1. PERINTEISTÄ JA LIIKUNNALLISTA TOIMINTAA VUONNA 2015... 3

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Sisältö Sisältö... 1 1. Yleistä... 2 2. Virallinen toiminta... 2 2.1. Yhdistyksen kokoukset... 2 2.2. Tietotekniikan

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com 1/3 Willimiehen Disc Golf ry:n sääntömääräinen syyskokous 2013 Aika:!! klo 17.00 Paikka:! Skinnarilankatu 34, huone 7531, Lappeenranta

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Ukko-Kolin Ystävät r.y.:n säännöt

Ukko-Kolin Ystävät r.y.:n säännöt Rekisterinumero 178573. Säännöt rekisteröity yhdistysrekisteriin 25.2.2000. Y-tunnus 1596966-6 Ukko-Kolin Ystävät r.y.:n säännöt Yhdistyksen nimi 1 Yhdistyksen nimi on Ukko-Kolin Ystävät r.y. Yhdistyksen

Lisätiedot

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen Jäsentiedote 07.04.2009 JÄSENTIEDOTE 1/2009 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Lisätiedot

Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2009

Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2009 Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2009 1. Yleistä Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen (TLY) päätehtäviä vuonna 2009 olivat havaintojen keruu, lintuasematoiminnan ylläpitäminen, linnustonsuojelutoiminta,

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on, Finlands Coach Förening rf Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä Finnish Coach Federation kansainvälisissä yhteyksissä

Lisätiedot

Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta

Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta Kaukalopalloseurat ja yksittäiset joukkueet Liiton alueet:, Oulu, Etelä- Suomi, Keski- Suomi, Itä- Suomi, Etelä- Karjala, Pohjois- Suomi Uusi liikuntalaki * Valtakunnallisuuden

Lisätiedot

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2).

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2). 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät yhdistys Yhdistyksen ensimmäinen kokous Aika: 28.8.2013 klo 19-20 Paikka: Luontotalo Arkki, Pori Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Lasse Lovén avasi kokouksen ja totesi,

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry

Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry 1 Selkämeren kansallispuiston Ystävät ry Kevätkokous 24.3.2015 klo 17-18.30 Ravintola Merimestan kokoustilassa Porin Reposaarella Läsnä Raimo Hakila Arto Holma Päivi Kuusisto Hannu Rantala Ilmo Suikkanen

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 1(6) Aika 8.5.2007 Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 Läsnä Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja; toimi puheenjohtajana kohtaan 11 asti Olli Kärkkäinen, varapuheenjohtaja; kokouksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 I VALTAKIRJOJEN TARKASTUS klo 11:30 12:00 II LOUNAS klo 12:00 13:00 III LIITON SYYSKOKOUS klo 13:00 sääntöjen 12 :n mukaisten asioiden käsittely: 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 39 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Suominen Hannu Kankaanpään Seudun RT Y 192 94 98 6 6 8 2 Meurasalo

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 BirdLife Suomi ry Toimintasuunnitelma 2010 1(9) Toimintasuunnitelma 2010 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso Kuva: Riku Lumiaro Merimetson runsastumisen syyt Länsi-Euroopassa 1960-luvun alussa alle 5 000 paria

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry TARKOITUS JA TOIMINTA NIMI JA KOTIPAIKKA. 1 Yhdistyksen nimi on Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry.

SÄÄNNÖT. Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry TARKOITUS JA TOIMINTA NIMI JA KOTIPAIKKA. 1 Yhdistyksen nimi on Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry. Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry SÄÄNNÖT TARKOITUS JA TOIMINTA NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry. Yhdistyksen kotipaikka on Pori. TARKOITUS JA TOIMINNAN

Lisätiedot

- Invalidiliiton valtuuston kevätkokouksessa hyväksytyt toimintasuunnitelman

- Invalidiliiton valtuuston kevätkokouksessa hyväksytyt toimintasuunnitelman YHDISTYKSEN TOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN syksy 2017 ohje Yleistä Yhdistyksen mallisääntöjen mukaan yhdistyksen hallituksen on valmisteltava toimintasuunnitelma ja talousarvio syyskokoukseen, joka on

Lisätiedot

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 18.11. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan

Lisätiedot

Jäsenyhdistyksen tehtävät

Jäsenyhdistyksen tehtävät Jäsenyhdistyksen tehtävät Uuden jäsenen haltuunotto Jäsenyhdistyksen tulee toimittaa liitolle joulukuun 31. päivään mennessä jäljennökset syyskokouksen pöytäkirjasta tammikuun 31. päivään mennessä tiedot

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA:

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä 4.11.2015 :n 284 kohdalla (Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavan hyväksyminen

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot