BirdLife Suomi ry Hyväksytty edustajiston kokouksessa Toimintakertomus 2011 TOIMINTAKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ JÄSENYHDISTYKSET HUOMIONOSOITUKSET LINNUSTONSUOJELU JA -TUTKIMUS LAUSUNNOT JA VAIKUTTAMINEN LAJISUOJELU JA -TUTKIMUS ALUESUOJELU JA -TUTKIMUS ELINYMPÄRISTÖT MUU SUOJELU JA TUTKIMUS KANSAINVÄLINEN SUOJELUTOIMINTA LINNUSTONSUOJELUKLUBI LINTUHARRASTUKSEN EDISTÄMINEN VARHAISNUORISO- JA NUORISOTOIMINTA TAPAHTUMAT SÄHKÖPOSTILISTAT KOULUTUSTOIMINTA MUU LINTUHARRASTUKSEN EDISTÄMINEN JÄRJESTÖTOIMINTA TOIMINTA SUOMESSA TIIRA-LINTUTIETOPALVELU KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TIEDOTUSTOIMINTA JA JULKAISUT LINNUT-LEHTI TIIRA-LEHTI LINNUT-VUOSIKIRJA ORNIS FENNICA BIRDLIFE SUOMEN VERKKOSIVUT MUU TIEDOTUSTOIMINTA HALLINTO EDUSTAJISTO LIITTOHALLITUS TOIMIKUNNAT BIRDLIFE SUOMEN JÄSENYYDET JA EDUSTUKSET HENKILÖKUNTA JA TOIMITILAT TALOUS JÄSENMAKSUT JA LAHJOITUKSET VALTIONAVUT YRITYSYHTEISTYÖ SUOMEN LINTUVARUSTE OY

2 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden yli henkilöjäsenen keskusjärjestö ja valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö. BirdLife Suomi on maailmanlaajuisen, yli 115 maassa toimivan ja yli 2,5 miljoonan henkilöjäsenen BirdLife Internationalin jäsenjärjestö. BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta. Linnustonsuojelun kautta toimitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta. BirdLifen toiminta perustuu laajaan asiantuntija- ja vapaaehtoistyöhön, taloudelliseen tukeen ja aktiiviseen osallistumiseen. Vuosi 2011 oli BirdLife Suomen 39. toimintavuosi ja järjestö toimi paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelun ja tutkimuksen sekä lintuharrastuksen ja nuorten luontoharrastusten edistämisessä: Paikalliset jäsenjärjestöt järjestivät lukuisia esitelmätilaisuuksia, kuvailtoja, retkiä, kilpailuja, talkoita, kerhoja ja julkaisivat omia jäsenlehtiä. Selvitimme kuovin esiintymistä ja julkaisimme kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) inventointien tulokset. Tiira-lintutietopalvelun havaintoaineiston määrä nousi yli seitsemään miljoonaan lintuhavaintoon. Pihabongaus-tapahtuma on edelleen Suomen suurin luontoharrastustapahtuma. Tornien taisto - tapahtumaan osallistui yli 320 lintutornia. Järjestimme 20 talkoot, joihin osallistui yli 290 henkilöä. Aloitimme 3-vuotisen hankkeen, jossa selvitetään Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) ja edistetään niiden säilymistä. Julkaisimme lapsille tarkoitetun oppaan linnunpönttöjen rakentamisesta ja kolopesijöistä. Teimme kantelun EU-komissiolle Suomessa tapahtuvasta allin ja haahkan kevätmetsästyksestä. Pesimälintujen levinneisyyttä kartoittavan Suomen lintuatlaksen tulokset julkaistiin. Atlaksen tekemiseen osallistui yli lintuharrastajaa. Saimme runsaasti lintujen esiintymiseen, suojeluun ja lintuharrastuksen liittyvää medianäkyvyyttä. Kattojärjestömme BirdLife Internationalin kautta olimme suojelemassa maailman harvinaisimpia lintuja sekä niiden tärkeitä levähdys-, ruokailu- ja pesimäpaikkoja, toimimme muuttolintujen laitonta tappamista vastaan ja vaikutimme poliittisella tasolla kansainväliseen lainsäädäntöön. Esimerkkejä saavutuksista: Madagaskarilla hehtaaria sademetsää suojeltiin määräaikaisesti. Yli 50 sukupuuton partaalla olevan ja äärimmäisen uhanalaisen lintulajien suojelua tuettiin. Euroopan laajuiseen EuroBirdWatch-tapahtumaan osallistui yli ihmistä ja sen aikana havaittiin 1,5 miljoonaa lintua. Merilintuhankkeessa saatiin albatrossien kalastuskuolleisuus laskemaan pieneen osaan vuosikymmenen takaisesta. Suojelimme suomalaisia laululintuja Välimeren maiden laittomalta pyydystämiseltä. Serengetin kansallispuiston halkaiseva moottoritiehanke saatiin keskeytettyä Tansaniassa. 2

3 1.1 Jäsenyhdistykset BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä. Jäsenyhdistyksiin kuului henkilöjäseniä yhteensä Vuoden 2010 lopussa jäseniä oli BirdLife Suomen jäsenyhdistykset Jäsenmäärä vuonna 2011 Bongariliitto ry 1045 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 298 Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry 215 Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry 155 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 304 Kemi Tornion Lintuharrastajat Xenus ry 104 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry 241 Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, 94 Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 637 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Lintuyhdistys Kuikka 362 Kuusamon Lintukerho ry 193 Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry 327 Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry 262 Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry 243 Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry 117 Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry 107 Ostrobothnia Australis rf 48 Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry 1035 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 175 Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 326 Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry 453 Porvoon Seudun Lintuyhdistys Borgå Nejdens Fågelförening ry 189 Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 426 Rauman Seudun Lintuharrastajat ry 161 Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry 385 Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry 136 Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry, Åbo Ornitologiska Förening rf 754 Valkeakosken Lintuharrastajat ry 95 Ålands Fågelskyddsförening rf

4 1.2 Huomionosoitukset Vuonna 2011 myönnettiin BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki Seppo J. Ojalalle ja Pertti Uusivuorelle. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin Esko Gustafssonille, Tom Lindroosille, Tapani Nummiselle ja Seppo Pekkalalle. Vuonna 2010 tehdyn ansiomerkkiuudistuksen myötä otettiin käyttöön uusi yhdistyksen BirdLifeansiomerkki. Sen myöntää jäsenyhdistyksen hallitus oman harkintansa mukaan. Vuonna 2011 myönnettiin ensimmäiset viisi BirdLife-ansiomerkkiä, jotka Tringa jakoi saajille. BirdLife Suomen vuoden lintuyhdistys -tunnustuspalkinto myönnettiin Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry:lle. Perusteluina valinnalle oli yhdistyksen tasaisen varma toiminta ja sen ansiokas kehittäminen mm. yleisötapahtumien ja retkikummitoiminnan sekä jäsenmäärän kehityksen osalta. Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Kim Kuntze Kaarinasta ja vuoden retkikummiksi Leo Salo Porista (ks. 3.1). 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus BirdLife Suomen tavoitteena on lintujen suojelutilanteen parantaminen. Suojelutoimintaa ohjaavat BirdLife Suomen suojelustrategia sekä BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ja tavoitteet. Suomen kannalta tärkeimmät BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ovat tärkeiden lintualueiden (IBA) kartoitus, seuranta ja suojelu, elinympäristöjen suojeluohjelmat sekä uhanalaisten lajien suojeluohjelmat. BirdLife Suomen tutkimustoiminnan tavoitteena on kerätä ja tuottaa tietoa lintujen- ja muun luonnonsuojelun avuksi. Tutkimukset toteutetaan pääosin vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet jatkoivat valtakunnallista linnustonseurantaa yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantojen tuloksia esiteltiin Linnut-vuosikirjassa ja Linnutlehdessä. Tutkimustoiminnan pääpaino on viime vuosina kohdistunut lintualuetietoon. Lisäksi BirdLife toimii yleisesti lintuihin kohdistuvan tutkimuksen edistämiseksi. Suojelutoiminnassa toteutettiin BirdLife Suomen suojelustrategiaa vuosiksi Suojelustrategia on pääpiirteissään sisällytetty BirdLife Suomen toimintastrategiaan. Suojelustrategian tavoitteena on, että lintujen, niille tärkeiden alueiden ja niiden elinympäristöjen tila on parantunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti BirdLife Suomen toiminnan tuloksena. Suojelustrategia nostaa BirdLife Suomen suojelutyön pääpainopistealueiksi lintualueiden suojelu- ja seurantatyön, linnustonseurannan edistämisen, työn maatalousympäristön lintujen tilanteen parantamiseksi, uhanalaisten ja taantuvien lintulajien tilanteen parantamisen sekä kansainvälisen linnustonsuojelutyöhön käytettävien Suomen resurssien kasvattamisen. Suojelutoimintaa koordinoi BirdLife Suomen suojelutoimikunta ja hallitus. Suojelutoimikunta kokoontui kahdesti. Suojelutyötä toteuttivat pääasiallisesti BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, suojeluasiantuntija Margus Ellermaa ja Maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) - hankkeen koordinaattori Timo Metsänen. Lisäksi suojeluasioita edistivät kymmenet vapaaehtoiset ja paikallisyhdistykset omilla toimialueillaan. Suojeluasioista keskusteltiin yhdistystoimijoille avoimella aktiivit-sähköpostilistalla (ks. kohta 3.3). 2.1 Lausunnot ja vaikuttaminen BirdLife Suomi avusti ja neuvoi lintu- ja luontoharrastajia, muita kansalaisia sekä yhdistyksiä erilaisissa maankäyttö- ja lupa-asioissa toimimiseksi. Hankkeita koskevia yhteydenottoja tuli BirdLife Suomen toimistolle viikoittain. Vuoden aikana laadittiin seuraavat kirjalliset lausunnot tai kirjeet: Metsähallitukselle lausunto Merenkurkun saariston hoito- ja käyttösuunnitelmasta (11.1.) Päijät-Hämeen liitolle lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnoksesta (13.1.) 4

5 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lausunto Vapo Oy:n Kivisuon turvetuotantohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (26.1.) Ympäristöministeriölle lausunto uhanalaisten luontotyyppien (LuTU) toimintasuunnitelmaehdotuksesta (28.1.) Maa- ja metsätalousministeriölle lausunto ministeriön asetusluonnoksesta koskien allin kevätmetsästyslupia eli metsästyslain 41 B :n 2 momentin mukaisia poikkeuslupia (29.3.) Ympäristöministeriölle lausunto ehdotuksesta YVA-asetuksen hankeluettelon muuttamiseksi (30.3.) Ympäristöministeriölle lausunto Luonnon virkistyskäyttö ja jokamiehenoikeudet - julkaisuluonnoksesta (8.4.) Ympäristöministeriölle lausunto luonnonsuojelulainsäädännön toimivuusarvioinnista (5.5.) Maa- ja metsätalousministeriölle lausunto ehdotuksesta kansalliseksi vieraslajistrategiaksi (30.5.) Maa- ja metsätalousministeriölle lausunto ehdotuksesta soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi (10.6.) Ympäristöministeriölle lausunto ehdotuksesta tuulivoimarakentamista koskevaksi ohjeistukseksi (15.6.) Euroopan komission presidentille José Manuel Barrosolle kirje yhteisen maatalouspolitiikan kehittämisestä (21.6.) Maa- ja metsätalousministeriölle aloite tiettyjen lintulajien metsästyksen rajoittamisesta (7.7.) Maa- ja metsätalousministerille ja ympäristöministerille kirje yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta (6.9.) Maa- ja metsätalousministerille, ympäristöministerille ja asunto- ja viestintäministerille kirje Kauhavalle Alajoen kansallismaisemaan, arvokkaalle luontokohteelle toteutettavasta Annala Kangas-tiehankkeesta (28.9.) Ympäristöministeriölle lausunto asetusluonnoksista Kalevalan puiston sekä eräiden Suomusalmen ja Puolangan kohteiden suojelualueiden perustamiseksi (30.9.) EU:n talouskomissaarille yhteisen maatalouspolitiikan kehittämisestä (5.10.) Ympäristöministeriölle lausunto ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksista, tuulivoimahanke Luoteis-Viron rannikkovesillä (25.10.) Maa- ja metsätalousministerille aloite allin kevätmetsästyksen lopettamiseksi (29.11.) Huhtikuussa 2011 pidettyjä eduskuntavaaleja varten oli jo vuonna 2010 valmisteltu BirdLife Suomen luonnonsuojelun prioriteetit -julistus. Vaaliteeseissä korostettiin tarvetta vahvistaa ympäristöhallintoa ja varmistaa ympäristöasioita koskevan päätöksenteon riippumattomuus; kosteikkojen (järvet, suot lahdet) ennallistamisen ja luonnonhoidon lisärahoituksen välttämättömyyttä sekä lakien muuttamistarvetta, jotta luonnon turmeleminen voidaan nykyistä tehokkaammin estää. Kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeitä luonnonsuojeluasioita nostettiin julkisuuteen lehdistötiedottein ja artikkelein sekä BirdLife Suomen verkkosivujen avulla. 2.2 Lajisuojelu ja -tutkimus Vuoden 2011 lintu oli kuovi. Vuoden lintu -hankkeessa tiedotettiin lajin esiintymisestä ja kannanmuutoksista sekä pyydettiin lintuharrastajia seuraamaan kuovin pesimämenestystä omilla retkeilyalueillaan. Aiheesta julkaistiin lehdistötiedotteita, laadittiin sivut BirdLife Suomen verkkosivuille ja julkaistiin artikkeleita Linnut- ja Tiira-lehdissä. Vapaaehtoisena lajikoordinaattorina toimi Jari Valkama. Julkaistiin vuoden 2010 seurantalajin kaakkurin selvitysten tulokset ja lajin uusi pesimäkannanarvio Linnut-vuosikirjassa. Osallistuttiin Suomen lintujen uhanalaisuutta arvioivan ympäristöministeriön alaisen lintutyöryhmän toimintaan. Vuonna 2011 julkaistiin alueellisesti uhanalaisten lintulajien luettelo. Uhanalaisten ja harvalukuisten lintulajien esiintymistä koskevien ns. faunististen havaintojen keruuta jatkettiin, ja yhdistyksiä kannustettiin tekemään yhteenvedot havainnoista. Uusia havaintoja kerättiin ja 5

6 julkaistujen faunististen katsausten tietoja tarkistettiin yhdistyksiltä. Linnut-vuosikirjassa julkaistiin faunistinen katsaus vuodelta Osallistuttiin kuukkeli-yhteistoimintaverkoston toimintaan hankkeen ohjausryhmän kautta. Kuukkeliverkostohankkeessa toimittiin laajapohjaisesti kuukkelien elinmahdollisuuksien säilyttämiseksi Etelä- ja Keski-Suomen tärkeimmillä jäljellä olevilla alueilla. Hankkeen tavoitteena oli kuukkelin ja kuukkelimetsien lajiston sekä uhanalaisten luontotyyppien suojelutason parantaminen hankealueilla. Kuukkelin suojelemiseksi yhdistettiin pysyvän luonnonsuojelun ja uuden luonnonhoidon menetelmiä. Hanke päättyi vuonna Toteutettiin valkoposkihanhien syyslaskenta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa Laskennassa todettiin Suomessa pesivien valkoposkihanhien syyskannaksi yksilöä, joista puolet tavattiin pääkaupunkiseudulla. Syyskanta kasvoi edellisvuodesta 24 prosenttia. Osallistuttiin merimetsoa koskevaan julkiseen keskusteluun vääriä väittämiä ja epäluuloja oikaisemalla ja kannustettiin jäsenyhdistyksiä tekemään valituksia niiden toimialueille myönnetyistä poikkeusluvista merimetsojen tappamiseksi, mikäli luvissa eivät täyttyneet lintudirektiivin sallimat poikkeuslupaehdot. Avustettiin jäsenyhdistyksiä valitusten laatimisessa. Kesällä paljastui useita petolintuvainotapauksia, joiden pohjalta nostettiin petolintuviha lehdistötiedotteen avulla julkiseen keskusteluun ja neuvoteltiin viranomaisten kanssa keinoista parantaa tilannetta. Selvitettiin Tiira-lintutietopalvelun havaintoaineiston perusteella metsähanhen alalajien taigametsähanhen ja tundrametsähanhen esiintymistä Suomessa. Vuoden 2011 tulokset julkaistiin Linnut-lehdessä. WWF Suomen toimintaryhmien ja ympäristöhallinnon kanssa jatkettiin yhteistyötä uhanalaisten lintulajien, kuten kiljuhanhen ja uhanalaisten petolintujen, suojelussa. Tehtiin maa- ja metsätalousministeriölle aloite uhanalaisten ja silmälläpidettävien riistavesilintulajien metsästysrauhoituksesta. Ahvenanmaan maakuntahallitus salli keväällä 2011 haahkan kevätmetsästyksen ensi kertaa vuoden 2005 EY-tuomioistuimen päätöksen jälkeen. BirdLife Suomi paheksui päätöstä mm. mediatiedottein. Päätöksen pohjalta tehtiin Euroopan komissiolle kantelu lintudirektiivin vastaisesta allin ja haahkan kevät- ja pesimäaikaisesta metsästyksestä Suomessa. Allin kevätmetsästyksen poistamiseksi kerättiin Tiiralintutietopalvelun avulla tehostetusti tietoa allin syksyisestä runsaudesta Suomen merialueilla kevätmetsästyskantelun argumenttien tueksi. Järjestettiin Kuopiossa kuikkalintuseminaari yhdessä lintuyhdistys Kuikan ja Kuopion luonnontieteellisen museon kanssa. BirdLifen kuikkalintuihin erikoistunut Gavia-työryhmä jatkoi toimintaansa. Työryhmän tavoitteena on kaakkurin ja kuikan kannan ja poikastuoton seuranta sekä niiden elinympäristöihin liittyvän tiedon kerääminen, levittäminen ja julkaiseminen; aihepiiriä seuraavien ja tutkivien yhdyssiteenä toimiminen sekä lajien ja niiden elinympäristöjen kiinnostavuuden edistäminen seurantakohteina; BirdLife Suomen avustaminen suojelunäkökohtiin ja lajien elinympäristöön liittyvien asioiden käsittelyssä sekä kuikkalintuihin liittyvä kansainvälinen yhteistyö. BirdLife Suomen rariteettikomitea (RK) tarkastaa ja julkaisee kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja pitää yllä virallista lajilistaa Suomessa havaituista lintulajeista. Komitea kokoontui kolme kertaa: 22.1., ja 6.8. Vuoden 2010 havaintokatsaus julkaistiin Linnutvuosikirjassa. Katsauksessa on havaintojen lisäksi kerrottu komitean toiminnan ajankohtaisista asioista. Jokaisen kokouksen jälkeen RK on julkaissut BirdLifen verkkosivuilla tiedotteen tärkeimmistä käsitellyistä asioista. RK osallistui kansainväliseen rariteettikomiteoiden yhteistyöhön ja piti aktiivisesti yllä keskusteluyhteyttä muihin pohjoismaalaisiin rariteettikomiteoihin ja lintuasiantuntijoihin. BirdLife Suomen ylläpitämää Suomen lintujen taksonomiaa muutettiin Euroopan rariteettikomiteoiden yhteistyöryhmän taksonomisen komitean suositusten mukaisesti joulukuussa Uusien suositusten myötä Suomessa luonnonvaraisesti tavatuksi tulkittujen lintulajien määrä kasvoi yhdellä, kun 6

7 mustapäätasku jaettiin kahdeksi lajiksi: sepeltaskuksi (Saxicola maurus) ja mustapäätaskuksi (Saxicola rubicola). 2.3 Aluesuojelu ja -tutkimus Vuoden tärkein linnustonsuojeluhanke oli Maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) -hankkeen aloittaminen. MAALI on IBA (kansainväliset) ja FINIBA (kansalliset) -hankkeiden laajennus, jossa tarkasteluyksikkönä on maakunta. BirdLifen jäsenyhdistykset toteuttavat hanketta alueillaan ja nimeävät havaintojen ja selvitysten perusteella arvokkaimmat linnustokohteet MAALI-alueiksi vuosien aikana. Hanketta edistettiin useilla yhdistysvierailuilla, tuottamalla jäsenyhdistyksille materiaalia (mm. esitykset jäsenistölle ja rahoittajille sekä avustushakemuspohja), luotiin alueiden valinnnan kriteereiden luonnos sekä kirjoitettiin hankkeesta juttuja Tiira-lehteen. Merkittävänä uudistuksena hankkeen yhteydessä BirdLife otti käyttöön myös paikkatieto-ohjelman (Quantum-GIS) ja -käytänteet, joilla voidaan tehokkaasti ja nykyaikaisesti tuottaa maankäytönsuunnittelun tarpeisiin vastaavia digitaalisia aineistoja. Hankkeen lopputulemana on tarkoitus saada minimissään alueelliset sähköiset julkaisut ja karttarajaukset kaikkien toimijoiden käyttöön tärkeimmistä lintualueista, jotta alueet säilyisivät linnuille ja lintuharrastajille tulevaisuudessa. Kansainvälisesti tärkeät lintualueet, IBA (Important Bird Area) -hankkeessa julkaistiin Linnutvuosikirjassa tutkimus IBA-alueiden nykytilasta. Selvityksen mukaan linnustoarvot ovat romahtaneet. Heikoin tilanne on lintuvesillä eli matalavetisillä kosteikoilla. Lintujen vähenemisen syynä on vesistöjen rehevöityminen ja sitä seurannut ravintoketjujen muutos ja vesistöjen umpeenkasvu. Kosteikkojen hoidolla on vahva positiivinen merkitys, mutta niitä toteutetaan kunnostustarpeessa olevien kohteiden määrään nähden vuositasolla neljä kertaa liian vähän. Samassa yhteydessä arvioitiin IBA-alueille tehtyjen virallisten hoito- ja käyttösuunnitelmien tilanne ja laatu. Suunnitelmia on liian vähän ja niiden laatu on keskimäärin heikko. Jatkettiin lintualuetietojen tallentamiseen ja käsittelyyn tehdyn verkkosovelluksen, IBA-selaimen kehitystyötä. IBA-selaimen avulla lintualueita koskevan aineiston käsittely on helpompaa sekä paikallisyhdistyksissä että valtakunnallisesti. IBA-selaimen lintualuetietokantaan on talletettu yli lintualueen linnustotietoja. Edellisvuoden tapaan osallistuttiin tuulivoimarakentamisen suunnitteluun ja keskusteluun neuvottelemalla alan keskeisten toimijoiden kanssa, jottei tuulivoimaa rakennettaisi linnustolle haitallisiin paikkoihin. Erityisesti korostettiin linnustollisesti huonosti tunnetuilla avomerialueilla muutonaikaisten linnustoselvitysten tekemistä, jotta linnustollisesti tärkeät ruokailualueet eivät menettäisi merkitystään voimaloiden häirintävaikutusten vuoksi. Alkuvuonna julkaistiin kolmen luonnonsuojelujärjestön yhteinen ohjeistus tuulivoimaloiden ympäristövaikutusten arviointeihin ja neuvoteltiin ympäristöministeriön tuulivoimaohjeistusta valmistelevan työryhmän jäsenten kanssa. Osallistuttiin Porvoon ulkosaariston luonto- ja kulttuurimatkailun edellytysten kehittäminen -hankkeen ohjausryhmään. Hanketta koordinoi Metsähallitus. Osana hanketta käsitellään mm. matkailua Söderskärin linnustonsuojelualueella. 2.4 Elinympäristöt Osallistuttiin asiantuntijajäsenenä kansallisen suo- ja turvemaiden strategian valmisteluun. Strategian valmisteluryhmässä BirdLife Suomea edusti Keijo Savola. Koska valmistunut strategia ei vastannut nykypäivän haasteisiin ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen hyvän tilan näkökulmasta, pidettiin luonnonsuojeluliiton kanssa tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin, että luonnonsuojelujärjestöt ovat tyytymättömiä strategiaan. Koska suostrategialla ei pystytty vastaamaan ympäristöhaasteisiin, tehtiin Euroopan komissiolle kantelu suolajiston suojelun laiminlyönnistä yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. 7

8 Osallistuttiin Etelä-Pohjanmaan suomaakuntakaavaprosessiin liittyvään Suo- ja turvemaaselvityshanke - työryhmän toimintaan. BirdLifen tavoitteena on, että myös Etelä-Pohjanmaalla turvetuotanto ohjataan luonnontilansa menettäneille soille. Etelä-Suomen metsiensuojelutilanteesta kertovien verkkosivujen ( ylläpitoa jatkettiin loppusyksyyn saakka yhteistyössä useiden muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Verkkosivujen tarkoituksena on toimia tietolähteenä ja positiivisena kampanjatyökaluna järjestöjen Etelä-Suomen metsiensuojelutyössä. Sivuston ylläpito lopetettiin loppuvuonna. BirdLife jatkoi edustustaan kansallisen FSC-yhdistyksen (Forest Stewardhip Council) jäsenenä ympäristökamarissa. Vuoden 2011 alussa tuli Suomessa voimaan uudistettu kansallinen FSC-standardi, johon BirdLife on pääosin tyytyväinen. Osallistuttiin pienimuotoisiin sertifiointiin liittyviin konsultaatioihin ja seminaareihin. Edustusta jatkettiin myös kansainvälisessä FSC-organisaatiossa (ks. kohta 2.6). Osallistuttiin BirdLife Internationalin Euroopan metsätyöryhmän toimintaan (ks. kohta 2.6). Maataloustyö keskittyi kansallisesti ympäristötukeen ja sen kehittämiseen luonnon monimuotoisuuden kannalta paremmaksi. Ympäristötuelta haluttiin enemmän ympäristöhyötyjä viljelijöiden taloudellisen hyödyn rinnalle. Tätä tavoitetta edistettiin tapaamisissa ja työryhmissä erilaisin aloittein ja ehdotuksin. Osallistuttiin järjestöjen maatalouden ympäristöryhmän (Jämyrä) kautta maatalouden ympäristötukien uudistamista pohtivien työryhmien toimintaan. Vedottiin maatalousministeriin ja toimitettiin avainvirkamiehille tietoja, jotta Suomi tukisi EU:n maatalouspolitiikan uudistamista nykyistä ympäristöystävällisemmäksi. Osallistuttiin Maaseutuverkostojen ohjausryhmään. BirdLife Suomea ohjausryhmässä edusti Seppo Ojala ja varajäsenenä toimi Irina Herzon. Tehtiin aktiivista yhteistyötä BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän kanssa (ATF = Agriculture Task Force) (ks. kohta 2.6). Maatalouteen liittyviä asioita hoiti vapaaehtoinen maatalousvastaava Irina Herzon yhdessä suojeluhenkilökunnan kanssa. Osallistuttiin LIFE+ kotiseutukosteikkohankkeen ohjausryhmään. Hanketta koordinoi Metsästäjäin keskusjärjestö. Viisivuotisen Kotiseutukosteikko Life -hankkeen tavoitteena on luoda vähintään 30 kohteen mallialueverkosto läpi Suomen sekä kehittää osallistavaa yhteistyö- ja toimintamallia suojelualueiden ulkopuolella olevien arkikosteikkojen käytännönläheiseen kunnostustoimintaan. 2.5 Muu suojelu ja tutkimus Jatkettiin toimintaa Ympäristöakatemian ( toiminnan edistämiseksi. Ympäristöakatemia on ympäristöjärjestöjen yhteistyöhanke, jonka edistämiseksi on perustettu oma yhdistys Ympäristöareena ry. Ympäristöakatemia piti seminaarin Luonnon monimuotoisuus maataloustuotannon edellytyksenä ohjaavatko tukitoimet oikeaan suuntaan? Lintujen talviruokinnasta ja pesimärauhasta tiedotettiin, ja toimittajia avustettiin ruokintaan ja muihin lintujen suojeluasioihin liittyvissä kysymyksissä. Tiira-lehden kaikissa numeroissa ja Linnut-lehdessä tuotiin monipuolisesti esiin linnustonsuojelua sekä kotimaassa että ulkomailla. BirdLife Suomen verkkosivuilla ylläpidettiin palvelua, jossa voi esittää suojelukysymyksiä BirdLife Suomen asiantuntijoille. Mielenkiintoisimmat kysymykset vastauksineen julkaistiin verkkosivuilla ja osa Tiira-lehdessä. Osallistuttiin Maan ystävien koordinoimaan Polttava Kysymys -kampanjaan, jonka tavoitteena oli saada Suomeen sitova ilmastolaki kasvihuonekaasupäästöjen suunnitelmalliseksi vähentämiseksi. Ilmastolaki saatiin maininnaksi hallitusohjelmaan. Neuvottiin eri yhteyksissä paitsi yksittäisiä kansalaisia ja järjestöjä myös hankesuunnittelua, arviointeja ja selvityksiä tekeviä yrityksiä siitä, miten linnustoselvityksiä on toteutettava hanke- ja kaava-alueilla. 8

9 Yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa jatkettiin mm. CITES-sopimuksen vastaisen ja laittoman täytettyjen lintujen kaupan estämiseksi. 2.6 Kansainvälinen suojelutoiminta Osallistuttiin BirdLife Internationalin EU:n luonnonsuojeludirektiivien toimeenpanoa, soveltamista ja toimivuutta tarkastelevan työryhmän (Birds and Habitats Directive Task Force, BHDTF) toimintaan. Työryhmä suunnittelee ja toteuttaa mm. strategioita, joilla vastataan yleisesti EU:ssa esiin nousevaan luonto- ja ympäristöasioiden hoitamisen painoarvon laskemiseen. BirdLife Internationalin koordinoima Euroopan metsätyöryhmä (Forest Task Force, FTF) jatkoi toimintaansa, johon BirdLife Suomi osallistui kommentoimalla aloitteita ja ehdotuksia sekä vastaamalla Euroopan komission kyselyihin. Lisäksi BirdLife Suomi suoritti jäsenorganisaatioiden keskuudessa tutkimuksen tyytyväisyydestä FSC-sertifiointiin. Tulokset esiteltiin Berliinissä FSCseminaarissa. Kansainvälisen FSC-osallistuminen käsitti äänestämisen sääntöjen uudistamiseksi (Principles&Criteria); BirdLife Suomi äänesti puolesta. BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän (Agriculture Task Force, ATF) toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. BirdLife Suomea edusti työryhmässä Irina Herzon. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistustarve oli kansainvälisen maataloustyön painopistealueena. Osallistuttiin lintujen maailmanlaajuiseen uhanalaisuustarkastelutyöhön Suomen näkökulmasta olennaisten lajien osalta. BirdLife Internationalille välitettiin tietoa lintujen suojelutilanteesta Suomessa. Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLife Suomen verkkosivuilla välitettiin tietoa kansainvälisistä suojeluhankkeista. EU-asioissa BirdLife Suomi teki yhteistyötä BirdLife Internationalin Euroopan toimiston kanssa, joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa. Osallistuttiin Siemenpuu Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiön toimintaan yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö on ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Säätiössä on mukana 15 suomalaista kansalaisjärjestöä. BirdLife Suomi maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä ja tukijasta BirdLife Internationalille jäsenmaksuna yhden US-dollarin sekä vapaaehtoista jäsenmaksua BirdLifen Euroopan toiminnalle euroa. Jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisiin suojeluhankkeisiin. Verkkosivuston suojeluosiossa oli vuoden aikana useita tärkeitä kansainvälisiä kokouksia ja vetoomuksia tukevia kirjeiden lähetyskampanjoita. 2.7 Linnustonsuojeluklubi Linnustonsuojeluklubin tukijat tukevat BirdLife Suomen suojelutyötä. Osa varoista käytetään BirdLife Internationalin kansainväliseen suojelutyöhön. Klubin toimintaa tuki vuonna 2011 yhteensä 446 henkilöä (2010 tukijoita oli 370), joista perusjäseniä (30 euroa) oli 367 henkilöä, kv-jäseniä (70 euroa) 62 henkilöä ja tukijäseniä (200 euroa tai enemmän) 17 henkilöä. 3. Lintuharrastuksen edistäminen 3.1 Varhaisnuoriso- ja nuorisotoiminta Nuorisotoiminta on joko välillisesti tai suoraan mukana suuressa osassa järjestön perustoimintoja. Nuorisotoiminnan painopisteitä ohjaa toimintastrategia. 9

10 Konkreettisimmin nuorisotoimintaa toteutetaan jäsenyhdistysten ja retkikummien kautta. Jäsenyhdistykset järjestivät vuoden aikana yli 70 lapsille, nuorille ja perheille suunnattua tapahtumaa. Retkikummit ovat jäsenyhdistysten vapaaehtoisia, jotka järjestävät opastettuja linturetkiä, lintukursseja ja lintukerhoja. Vuoden lopussa retkikummeina toimi 126 henkilöä 26 jäsenyhdistyksessä. Retkikummitoiminnan kannustamiseksi nimettiin BirdLife Suomen syyskokouksessa vuoden retkikummiksi Leo Salo Porista, Porin Lintutieteellisestä Yhdistyksestä. Tietoutta lintuharrastuksesta levitettiin retkikummien linturetkillä ja lintukursseilla sekä Tiira-lehden välityksellä. Retkikummit järjestivät 207 retkeä ja tapahtumaa, joista 57 oli erityisesti suunnattu lapsille tai nuorille. Retkikummien retkille ja tapahtumiin osallistui henkilöä, joista lapsia ja nuoria oli Toiminnalla on vankka suosio, ja sen kautta tavoitetaan esimerkiksi koululaisia, jotka eivät välttämättä muuta kautta saa kokemuksia lintuharrastuksesta ja retkeilystä. Jäsenyhdistysten käyttöön oli saatavilla BirdLifen Suomen nuorisotyön materiaali, joka sisältää mm. oppaan lintukerhotoiminnasta, materiaalia oppitunnin pitämiseksi kouluissa sekä materiaalia leiripäivän järjestämiseksi. Jäsenyhdistysten nuorisotoimintaa kannustettiin nimeämällä BirdLife Suomen syyskokouksessa vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi Kim Kuntze Kaarinasta, Turun Lintutieteellisestä Yhdistyksestä. BirdLife Suomi järjesti seitsemännen, uudistetun Lasten lintuviikon (ennen Lasten lintupäivä). Tapahtuman päätarkoituksena on innostaa lapsia ja nuoria lintu- ja muuhun luontoharrastukseen sekä retkeilyyn ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon. Tapahtuman konsepti uudistettiin: lintulajien sijasta tapahtuman ideana oli etsiä ennalta nimettyjä lintujen pesinnän merkkejä, hieman salapoliisileikin tapaan. Uudistuksen tarkoituksena on madaltaa opettajien, ohjaajien ja vanhempien kynnystä osallistua tapahtumaan saatujen palautteiden perusteella on käynyt selväksi, että huono tai huonoksi koettu lintulajien tuntemus on suuri este linturetkeilyyn lasten kanssa. Uuden konseptin tueksi julkaistiin runsaasti havainnollista materiaalia, kuten retkilomake, vetäjän ohje, esityksiä ja värityskuvia. Tapahtuma sijoitettiin koulujen päätösviikolle, jotta erityisesti koulut, päiväkodit ja iltapäiväkerhot voisivat osallistua tapahtumaan. Mukana oli ennätykselliset 111 ryhmää ja 608 lasta, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin edeltävänä vuonna. Lasten lintuviikon tueksi ja muuhun nuorisotoiminnan käyttöön julkaistiin uusi lapsille ja nuorille suunnattu Pöntöt & linnut -kirjanen. Opas antaa ohjeet laadukkaiden ja turvallisten linnunpönttöjen rakentamiseen sekä pöntöissä pesivien lajien tunnistamiseen. Samalla se kannustaa lintujen tarkkailuun sekä lasten ja aikuisten yhteiseen nikkarointiin. Opas oli tilattavissa BirdLife Suomen toimistolta ja ladattavissa pdf-versiona verkkosivuilta. Opasta jaettiin myös kaikkien jäsenyhdistysten käyttöön. BirdLife Suomi osallistui Luonto-Liiton ja Natur och Miljön järjestämille, nuorille suunnatuille Ympäristötoimintapäiville Karjaalla. Tapahtuman teemana oli Tulevaisuus nyt, ja BirdLife Suomi oli yksi retkeilyaiheisen työpajan järjestäjistä. Tapahtumaan toimitettiin myös esittelymateriaalia ja osallistujille järjestettiin linturetki. BirdLife Suomen edustajana ja retken vetäjänä toimi Hanna Hyvönen. Tapahtumaan osallistui toistasataa nuorta eri puolilta Suomea. Opettajien täydennyskoulutusmateriaali eli VESO-paketti oli saatavilla jäsenyhdistysten käyttöön. Tiira-lehden vuoden jokaisessa numerossa oli lapsille ja nuorille suunnatut omat sivut, joilla julkaistiin lasten ja nuorten juttuja, piirroksia ja lintukuvia. 3.2 Tapahtumat Tammikuun viimeisenä viikonloppuna järjestettiin kuudennen kerran valtakunnallinen Pihabongaus-tapahtuma. Pihabongauksessa tarkkailtiin tunnin ajan lintuja kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla ja ilmoitettiin havainnot BirdLife Suomelle. Tämän avoimen, valtakunnallisen ja ilmaisen tapahtuman kohderyhmänä olivat kaikki luonnosta kiinnostuneet ihmiset. Pihabongaus on maan suurin lintuharrastustapahtuma. Tapahtumaan osallistui yli ihmistä noin pihalla. Lintuja ilmoitettiin yksilöä. Jäsenyhdistykset järjestivät muutamilla paikkakunnilla myös Pihabongaukseen kannustavia yleisötilaisuuksia. 10

11 Osallistujille lähetettiin tapahtuman jälkeen Tiira-lehti sekä BirdLife Suomesta ja sen jäsenyhdistyksistä kertovaa materiaalia. Tapahtuma on myös merkittävin keino tukijoiden tavoittamiseksi (lisätietoja vuositukijoista kohdassa 8). Tapahtumaa sponsoroivat Ekokem, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Weilin+Göös ja Suomen Lintuvaruste Oy. BirdLife Suomi järjesti 18. valtakunnallisen Tornien taisto -lintuharrastustapahtuman 7.5. Tapahtumaan osallistuttiin yli 320 lintutornissa ympäri maan. Eniten lajeja (109) havaittiin Porin Leveäkarin lintutornissa. Sadan lajin raja rikkoontui myös viidessä muussa tornissa. Kilpailun pohjoisimmassa tornissa, Inarin Kaamasessa, havaittiin 46 lajia. Tapahtuman järjestäjän BirdLifen joukkue havaitsi Helsingin Viikin Keinumäessä 100 lajia. Päivän aikana tuhannet ihmiset kävivät tutustumassa lintuharrastukseen torneilla eri puolilla Suomea. Valtakunnallisesta Lasten lintupäivästä kerrotaan kohdassa Sähköpostilistat BirdLife Suomi ylläpiti jäsenyhdistysten toimihenkilöiden BirdLife-aktiivit-sähköpostilistaa, suojeluaiheista sähköpostilistaa ja lintuharrastajille tarkoitettua Lintuverkko-sähköpostilistaa. Vuoden lopussa Lintuverkossa oli (2010: tilaajaa) ja BirdLife-aktiivit-listalla 340 tilaajaa. Eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua EuroBirdNet-sähköpostilistaa BirdLife Suomi on ylläpitänyt vuodesta Vuoden lopussa EuroBirdNet-sähköpostilistalla oli 699 tilaajaa (2010: 730 tilaajaa). 3.4 Koulutustoiminta Edustajiston molempien kokousten yhteydessä järjestettiin kaikille jäsenyhdistysten aktiiveille tarkoitettu yhdistystoiminnan kehittämispäivä. Päivien aikana käsiteltiin monipuolisesti ajankohtaisia aiheita, kuten MAALI-hanketta, yhdistyslain muutoksia, nuorisotoimintaa ja paikallistoimintaa. Osallistujia oli molemmissa tapahtumissa noin viisikymmentä eri puolilta maata. Jäsenyhdistysten puheenjohtajille suunniteltu puheenjohtajainfo, johon on koottu olennainen tieto jäsenyhdistysten ja BirdLife Suomen yhteistyöstä, jaettiin kaikille jäsenyhdistysten puheenjohtajille sähköpostitse. Paketin sisältö oli ladattavissa myös BirdLife Suomen verkkosivuilla. Yhdistysvierailujen yhteydessä käytiin läpi ajankohtaisia asioita yhdistysten hallitusten kanssa ja pyrittiin auttamaan yhdistyksiä niiden kohtaamissa haasteissa ja ongelmissa. Yhteistyössä Skaftung Naturen ja Visamixin kanssa järjestettiin 20 lintuaiheista maastokurssia. Jäsenyhdistykset järjestivät lisäksi yli 25 erilaista kurssia ja koulutustilaisuutta eri puolilla maata. 3.5 Muu lintuharrastuksen edistäminen BirdLife ja UPM uusivat vuonna 2010 aloitetun yhteistyösopimuksen BirdLifen jäsenyhdistysten talkootoiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi. Yhteistyön myötä jäsenyhdistyksille jaettiin yhteensä euroa talkooavustusta, joka osaltaan mahdollisti 29 talkootapahtuman järjestämisen. Osallistujia talkoissa oli yhteensä noin 290 henkilöä. Talkoilla mm. kunnostettiin lintutorneja, rakennettiin linnunpönttöjä, raivattiin pusikoita ja niitettiin niittyjä. Suuremman erityistuen saanut talkootapahtuma järjestettiin Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen toimesta Pihlajaveden Kivisuolla. Ennallistamistalkoissa tukittiin vanhoja ojia sekä poistettiin nuorta puustoa tarkoituksena parantaa riekon soidinmahdollisuuksia. Tiira-lehteä lähetettiin yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. Yhteensä noin lehteä jaettiin vuoden aikana erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi lehti lähetettiin kaikille Piha- ja Mökkibongaukseen sekä retkikummien vetämille yleisöretkille osallistuneille. 11

12 Tiedotustoiminnan yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta eri medioissa lukuisia kertoja (ks. kohta 5.6). Lintuharrastuksesta ja linnuista kiinnostuneita palveltiin puhelimitse ja sähköpostitse. Omille verkkosivuille ( on lisäksi koottu paljon lintuharrastukseen liittyvää tietoutta kaikkien kiinnostuneiden saataville (ks. kohta 5.5). 4. Järjestötoiminta 4.1 Toiminta Suomessa Jäsenyhdistyksiä kannustettiin aktiiviseen jäsenhankintaan. Jäsenyhdistysten järjestötoimintaa kannustettiin valitsemalla vuoden lintuyhdistys (ks. 1.2). BirdLife Suomi edisti jäsenhankintaa lähettämällä kaikille jäsenyhdistysten uusille jäsenille liittymislahjana Kuukkelin kaltaiset - lintuharrastusoppaan. Yhdistyksille ja retkikummien tapahtumiin osallistuneille lähetettiin myös BirdLife Suomen lehtiä. Vuoden aikana jäsenmäärä kasvoi 347 henkilöllä. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin pääasiassa aktiivit-sähköpostilistalla (ks. kohta 3.3.) ja Tiira-lehdessä. Tiira-lehden keskeisen osan muodosti jäsenyhdistysten tapahtumakalenteripalsta. Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen verkkosivuja, joilta löytyy kaikki perustieto BirdLife Suomen toiminnasta. Kahdelle jäsenyhdistykselle sekä yhdelle paikallisryhmälle toimitettiin tilauksesta tapahtumissa käytettävä yhdistysbanderolli. Yhdistyksille tarjottiin myös mahdollisuutta teettää lintutorneihin kiinnitettäviä infokortteja. Jäsenrekisteripalvelua tarjottiin sitä haluaville yhdistyksille; palvelua käytti 18 jäsenyhdistystä. Järjestökoordinaattori, MAALI-hankekoordinaattori ja suojeluasiantuntija vierailivat yhdistyksissä ja yhdistysten tapahtumissa 13 kertaa esittelemässä liiton toimintaa sekä ajankohtaisia lintuharrastus- ja suojeluasioita. Syyskuussa järjestettiin kolmatta kertaa BirdLife-mielipidekysely, johon saivat vastata kaikki BirdLife Suomen kanssa tekemisissä olevat (jäsenet, tukijat, Tiira-palvelun käyttäjät, verkkosivujen vierailijat, Facebook-fanit yms.). Verkkolomakkeella toimineeseen kyselyyn saatiin vastausta, mikä on karkeasti sama määrä kuin edellisvuonna. Kyselyn tuloksia pyritään hyödyntämään tulevaisuuden toiminnan suunnittelussa, ja kysely on tarkoitus toistaa vuosittain toiminnan kehittymisen seuraamiseksi. 4.2 Tiira-lintutietopalvelu Tiira-lintutietopalvelun kehittäminen ja ylläpito oli yksi vuoden päätavoitteista. Palvelu on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille, ja se toimii Internetissä ( Palveluun tulevat havainnot ovat jäsenyhdistyksille käyttökelpoisessa muodossa arkistoituina. Palvelussa voi selata havaintoja koko maasta, ja siellä voi pitää omaa havaintopäiväkirjaa. Jäsenyhdistysten jäsenillä on käytössään enemmän ominaisuuksia kuin ei-jäsenillä. Kaikki jäsenyhdistykset käyttävät Tiiraa ensisijaisena havaintojenkeruujärjestelmänä. Tiiraan luotiin vuoden aikana valituille käyttäjille tarkoitettu csv-lataustoiminto, jonka avulla Tiiraan voi viedä kätevästi vanhoja havaintoaineistoja. Muita tärkeimpiä kehityskohteita olivat ilmavoimien yhteistyö, Maanmittauslaitoksen nimistö- ja osoiterajapintojen käyttöönotto sekä yhdistyskartat. Muita ohjelmistokehitykseen liittyviä toteutuksia olivat Pihabongaus-, Tornien taisto- ja Mökkibongaus-sivujen jatkokehitys. Ornis Fennican artikkelien hakuun rakennettiin hakukone, jonka avulla vanhat artikkelit ovat luettavissa verkossa. Vuoden lopussa Tiira-lintutietopalvelulla oli rekisteröityneitä käyttäjiä (2010: ), joista (2010: 4 549) oli rekisteröitynyt BirdLife-jäsennumerolla. Tiiran verkkosivuilla käytiin 2,3 miljoonaa kertaa vuoden aikana (2010: 2,0 miljoonaa käyntikertaa). Yksittäisiä hakuja tehtiin 64,3 miljoonaa. 12

13 Tiiraan kirjattiin vuoden aikana havaintoa (2010: havaintoa), joista ennen vuotta 2011 tehtyä havaintoa (2010: havaintoa). Uudella csv-lataustoiminnolla Tiiraan vietiin vuonna havaintoa. Vuoden lopussa Tiirassa oli lintuhavaintoa (2010: havaintoa). Vuoden lopussa Tiiran yhdistyskäyttäjien tekemiä koontihavaintoja oli yhteensä Rekisteröityneitä käyttäjiä ja yhdistyskäyttäjiä ohjeistettiin sähköpostin ja Tiira-foorumin kautta sekä puhelimitse. Tiira oli myös vakioaihe yhdistysvierailujen yhteydessä. Tiiran ohjelmointityöstä vastasi ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind. Suunnittelutyöstä vastasivat Tiira-toimikunta ja henkilökunta. 4.3 Kansainvälinen toiminta BirdLife Suomi toimi edellisvuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin henkilökunnan kanssa tiedotuksellisissa ja järjestötoimintaan liittyvissä asioissa. BirdLife Suomi sai BirdLife Internationalilta materiaalia ja muuta apua tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi. BirdLife Internationalin Euroopan kokous järjestettiin Unkarissa Budapestissa Kokoukseen osallistuivat BirdLife Suomesta Teemu Lehtiniemi ja Margus Ellermaa. Kokous oli ensimmäinen, jossa Keski-Aasian maat (Kazakstan, Turkmenistan, Uzbekistan, Kirgisia ja Tadžikistan) olivat yhdessä mukana Euroopan kanssa. Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia linnustonsuojeluasioita sekä aloitettiin seuraavan Euroopan ohjelman (2013 ) suunnittelun aloittaminen sekä keskusteltiin BirdLifen strategian muuttamisesta. Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved osallistui kutsuttuna lintuharrastusmessuille Sètubalissa Portugalissa sekä tutustui tämän jälkeen muutaman päivän Portugalin lintumatkailuun Södersved osallistui kutsusta Hula Bird Festival -tapahtumaan Pohjois-Israelissa. Matkojen antia hyödynnetään tulevissa Linnut-lehdissä. BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin tukijoille ja lehden tilaajille. Suomen levikki oli 130 kappaletta. Kansainvälistä suojeluun liittyvää toimintaa on käsitelty kohdassa Tiedotustoiminta ja julkaisut 5.1 Linnut-lehti Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. 46. vuosikertaan kuului neljä numeroa ja 208 sivua. Lehden tavoitteena on antaa kaikille linnuista kiinnostuneille hyödyllistä ja luotettavaa lintutietoa sekä tarjota kiinnostavia kuvauksia linturetkiltä kokemuksellisen tekstin ja hyvien valokuvien avulla. Lehti painettiin Painorauma Oy:ssä Raumalla. Päätoimittajana oli Jan Södersved, ja lehteä taittoi Seppo Alanko. Lehteä avustivat vakituisesti Heidi Björklund, Janne Lampolahti, Teemu Lehtiniemi, Jyrki Normaja, Jarmo Pirhonen, Mia Rönkä ja William Velmala. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. Kunkin numeron painosmäärä oli Lehteä markkinoitiin aktiivisesti. Näytenumero ja markkinointikirje lähetettiin jokaiselle uudelle jäsenelle. Näytenumeroita lähetettiin myös muun muassa retkikummeille, lintukurssien pitäjille ja yhteistyökumppanien asiakkaille. Lehti oli tilattavissa verkkolomakkeella, tekstiviestillä tai postitse. Lehden tilaajamäärä kasvoi vuoden aikana noin 1,5 %, ja tilaajia oli keskimäärin

14 5.2 Tiira-lehti Tiira-jäsenlehden 16. vuosikerta ilmestyi neljänä numerona. Lehdessä esiteltiin BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten kuulumisia, toimintaa ja tapahtumia, lintuharrastusaiheita sekä kansallista ja kansainvälistä linnustonsuojelua. Lehden painosmäärä oli keskimäärin Painopaikkana oli Salon Lehtitehdas Salossa. Päätoimittajana oli Kirsi Peltonen ja taittajana Santtu Ahlman. BirdLife Suomen henkilökunta toimitti pääosan lehden aineistosta. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. 5.3 Linnut-vuosikirja Linnut-vuosikirja ilmestyi 14. kerran. 168-sivuisessa julkaisussa oli kolme pääotsikkoa: uhanalaiset lajit, linnustonseuranta ja linnustonsuojelu. Kirjassa oli 17 artikkelia: mm. harvinaisuushavaintojen yhteenvetoja, vuoden 2010 linnun kaakkurin tulosten yhteenveto, uhanalaisten lajien seurantaraportteja, valtakunnallisia linnustonseurantaraportteja ja IBA-alueiden seurantatulokset. Kirjan toimitti Kalle Ruokolainen ja taittoi Aarnipaja Ky / Jyrki Heimonen. Kirjan painosmäärä oli Vuosikirja julkaistiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 5.4 Ornis Fennica Vuonna 2011 Ornis Fennican toimituskuntaan kuuluivat päätoimittaja Matti Koivula, toimittajat Ian Henderson, Toni Laaksonen, Aleksi Lehikoinen, Ilya Maclean ja Robert Thomson sekä tekninen toimittaja Johan Ulfvens. Lehti painettiin Graafiset Palvelut Oy:ssä Kuopiossa, ja se ilmestyi vuonna 2011 neljästi. Vuosikerran 240 sivulla julkaistiin 26 vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia ja 4 kirja-arvostelua. Painosmäärä oli 600. Vuonna 2011 Ornis Fennicaan lähetettiin 62 käsikirjoitusta. Käsitellyistä 58 käsikirjoituksesta 31 hylättiin ja 27:än esitettiin muutoksia ennen hyväksymispäätöstä. Vuonna 2011 julkaistuista artikkeleista 14 oli hyväksytty painettavaksi vuonna 2010 ja loput vuonna Sarjan verkkosivuilla jatkettiin Early Online -käytäntöä: hyväksytyt, korjatut artikkelit olivat nähtävissä ja ladattavissa ennen varsinaista julkaisemista. Ennen vuotta 2005 julkaistujen artikkelien skannaustyöhön saatiin Otto A. Malmin säätiön apuraha, minkä turvin saatiin skannattua vuosien artikkelit. Nyt kaikki Ornis Fennicassa julkaistut tieteelliset artikkelit löytyvät skannattuina verkkosivuilta Ornis Fennicalla on artikkelien julkaisusopimus Gale Groupin kanssa ( ja Proquestin kanssa ( Sarjan sitaatti-indeksi oli ISI Web of Sciencen mukaan vuoden 2011 lopussa 0,794. Tieteellisten seurojen valtuuskunnan tuki Ornis Fennican julkaisemiselle oli euroa. 5.5 BirdLife Suomen verkkosivut BirdLife Suomen verkkosivuja osoitteessa päivitettiin säännöllisesti. Sivuilla vieraili kävijää kuukaudessa, ja vuoden aikana kävijöitä oli Sivujen ylläpitämisestä vastasi BirdLife Suomen henkilökunta. Sivuston suosituimpia osioita olivat lintumaailman kuulumisia esittelevä, viikon tai kahden välein päivitettävä lintutilannekatsaus, lintujen suomenkielinen nimistö, pihabongaus ja talviruokinta sekä muut harrastussivut. BirdLife Suomen verkkosivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvaruste Oy:n sivusto, jota ylläpiti Pekka J. Nikander. BirdLife Suomen sivusto toimi Nebula Oy:n palvelimella. Verkkosivujen uudistusprojektia jatkettiin vuonna Tiira-sivustosta kerrotaan tarkemmin kohdassa 4.2 ja Etelä-Suomen metsät -sivustosta kohdassa

15 5.6 Muu tiedotustoiminta BirdLife Suomen toimisto laati vuoden aikana 37 mediatiedotetta, jotka julkaistiin painetussa tai sähköisessä mediassa. Lisäksi joukkoviestimiä avustettiin yli 180 kertaa; radiohaastatteluja annettiin 28 ja tv-haastatteluita 11. Jäsenyhdistysten aktiivitoimijoille välitettiin aktiivit-sähköpostilistalla (ks. kohta 3.3) muun muassa edustajiston kokousasioita, hallituksen päätöksiä, järjestö- ja linnustonsuojeluasioita, tiedotteita sekä muita ajankohtaisia tapahtumia. Tiira-järjestelmästä tiedotettiin Tiira-foorumilla, sähköpostilistoilla ja yhdistyskäyttäjien postilistalla. Uudempi tiedonvälityskanava on vuoden 2010 alussa perustettu BirdLife Suomen Facebook-sivu, jonka päivityksiä seurasi vuoden 2011 lopussa jo noin henkilöä. 6. Hallinto 6.1 Edustajisto Edustajistoon, BirdLife Suomen ylimpään päättävään elimeen, kuului 89 edustajaa. Edustajiston puheenjohtajana toimi Petri Seppälä (Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys) ja varapuheenjohtajana Arto Kalliola (Turun Lintutieteellinen Yhdistys). Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen Kouvolassa ja syyskokoukseen Salossa. Kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin mm. BirdLife Suomen sääntömääräiset asiat. Syyskokouksessa valittiin liittohallitukseen viiden erovuoroisen tilalle jäsenet kaudelle Erovuorossa olivat puheenjohtaja Aki Arkiomaa sekä jäsenet Markus Ahola, Johan Hassel, Markus Keskitalo ja Mika Roini. Hallituksessa jatkavat Marko Vauhkonen sekä jäsenet Hanna Aalto, Hannu Holmström, Juhani Kairamo ja Jari Kårlund. Erovuoroisista valittiin jatkamaan puheenjohtaja Aki Arkiomaa sekä jäsenet Markus Ahola, Johan Hassel, Markus Keskitalo ja Mika Roini. Uusia jäseniä hallitukseen ei valittu. Varsinaisena tilintarkastajana toimi KHT Maria Mäntymaa (Ernst & Young Oy) ja varatilintarkastajana KHT Tuomas Rahkamaa. Uuden lainsäädännön mukaisena toiminnantarkastajana (entinen maallikkotilintarkastaja) toimi Jorma Lindfors. Jyrki Normaja oli varatoiminnantarkastaja. 6.2 Liittohallitus BirdLife Suomen kymmenjäseninen hallitus kokoontui viisi kertaa. Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa osallistuminen kokouksiin): Nimi Asema Kotipaikka Osallistuminen Aki Arkiomaa puheenjohtaja Helsinki (5/5) Marko Vauhkonen varapuheenjohtaja Heinola (5/5) Markus Keskitalo sihteeri Porvoo (4/5) Juhani Kairamo taloudenhoitaja Espoo (5/5) Hanna Aalto jäsen Parikkala (4/5) Markus Ahola jäsen Turku (2/5) Johan Hassel jäsen Kokkola (4/5) Hannu Holmström jäsen Helsinki (5/5) Jari Kårlund jäsen Sauvo (5/5) Mika Roini jäsen Helsinki (4/5) 15

16 Hallituksen kokousten pöytäkirjapykäliä kertyi 87. Näiden lisäksi hallitus piti vuoden aikana kolme sähköpostikokousta. 6.3 Toimikunnat Vuoden lopussa BirdLife Suomella oli kahdeksan toimikuntaa. 1. Suojelutoimikunta Teemu Lehtiniemi (pj.), Markus Ahola, Ari-Pekka Auvinen, Margus Ellermaa, Harri Hölttä, Aili Jukarainen, Markku Mikkola-Roos, Heikki Pönkkä, Jouni Ruuskanen, Keijo Savola, ja Marcus Walsh. Toimikunta piti valtaosin yhteyttä sähköpostilistan välityksellä. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa. 2. Kuikkalintutyöryhmä Gavia Pekka Lehtonen (pj.), Kalevi Eklöf, Jukka Kauppinen, Lasse Kosonen, Teemu Lehtiniemi, Pertti Virta ja Jukka Virtanen. Toimikunta piti valtaosin yhteyttä sähköpostilistan välityksellä. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa. 3. Nimistötoimikunta Risto A. Väisänen (pj.), Heidi Björklund, Teemu Lehtiniemi, Harri Högmander, Matti Lammin-Soila, Juhani Lokki ja Visa Rauste. Toimikunta ylläpitää ja päivittää maailman lintujen suomenkielisten nimien luetteloa. Toimikunta ei kokoontunut. 4. Rariteettikomitea Visa Rauste (pj.), Tapio Aalto, Aleksi Lehikoinen (siht), Pekka J. Nikander, Jyrki Normaja, Kari Soilevaara ja William Velmala. Komitea tarkastaa ja julkaisee Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot. Komitea kokoontui kolme kertaa: 6.2., ja Vuoden 2009 havaintokatsaus julkaistiin Linnut-vuosikirjassa. Tarkemmin komitean toiminnasta on kerrottu kohdassa Kurkityöryhmä Juhani Rinne (pj.), Jouko Alhainen, Antti Karlin ja Pekka Mustakallio (rengastuskoordinaattori). Työryhmä koordinoi kurkien tutkimusta ja suojelua. Työryhmä on yksittäistapauksissa antanut lausuntoja, neuvonut ihmisiä sekä ottanut loukkaantuneita kurkia hoitaakseen. Kurkityöryhmä toimi sähköpostitse ja kokoontui kerran. 6. Tieteellinen toimikunta Matti Koivula (pj.), Esa Lammi, Toni Laaksonen, Aleksi Lehikoinen, Teemu Lehtiniemi, Harto Lindén, Hannu Pietiäinen ja Jari Valkama. Toimikunnan tehtävänä on Ornis Fennican kehittäminen ja tieteellisen toiminnan koordinointi. Toimikunta ei kokoontunut, mutta käsitteli asioita sähköpostitse. 7. Tiira-toimikunta Peter Uppstu (pj.), Janne Aalto, Sampo Kunttu, Teemu Lehtiniemi, Olli- Pekka Liinalaakso, Antti J. Lind, Tero Linjama, Panu Muhli, Esa Partanen, Tuomo Pihlaja, Inka Plit, Kalle Rainio, Matti Riihimäki ja Kaisa Välimäki. Toimikunta vastasi Tiira-lintutietopalvelun suunnittelusta ja kehitystyön priorisoinnista. Toimikunta hoiti asioita sähköpostitse. 8. IBA-ohjausryhmä Antti Below, Margus Ellermaa, Esa Lehikoinen, Teemu Lehtiniemi, Markku Mikkola-Roos, Risto A. Väisänen. Toimikunta ei kokoontunut. 6.4 BirdLife Suomen jäsenyydet ja edustukset Jäsenyydet: 1. Aikakauslehtien Liitto ry 2. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry 16

17 3. Suomen FSC -yhdistys 4. Siemenpuu Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö 5. Suomen luonnonsuojeluliitto ry, ulkojäsen 6. Suomen ympäristökasvatuksen seura ry 7. Tieteellisten Seurain Valtuuskunta 8. Veronmaksajain Keskusliitto ry 9. Ympäristöareena ry Em. jäsenyyksien kohdalla BirdLife Suomea edusti henkilökunta. Kotimaiset edustukset (suluissa BirdLife Suomea edustanut henkilö): 1. Kiljuhanhityöryhmä (Teemu Lehtiniemi) 2. Kokemäenjoki LIFE ohjausryhmä (Teemu Lehtiniemi) 3. Kuukkeli yhteistoimintaverkosto hankkeen ohjausryhmä (Teemu Lehtiniemi) 4. LIFE+ kotiseutukosteikkohankkeen ohjausryhmä (Teemu Lehtiniemi) 5. Lintutyöryhmä (UHEKS) (Teemu Lehtiniemi) 6. Maaseutuverkostojen ohjausryhmä (Seppo Ojala) 7. Maataloushankkeiden ympäristöseurantaohjelma (Irina Herzon) 8. Metsähallituksen petolinturyhmä (Teemu Lehtiniemi) 9. Porvoon ulkosaariston luonto- ja kulttuurimatkailun edellytysten kehittäminen (Teemu Lehtiniemi) 10. Rovaniemen lintuatlaksen ohjausryhmä (Teemu Lehtiniemi) 11. Soiden eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla hankkeen ohjausryhmä (Esko Rajala) 12. Suomen FSC-yhdistys (Margus Ellermaa) 13. Sääksisäätiö (Vesa Hyyryläinen) 14. Ympäristöareena (Marcus Walsh) 15. LIFE+ rahaston tehostaminen kansallinen työryhmä (Margus Ellermaa) Kansainväliset edustukset: 1. BirdLife International (Teemu Lehtiniemi) 2. Eurogroup Against Bird Crime (Teemu Lehtiniemi) 3. Forest Stewardship Council (FSC) (Margus Ellermaa) 4. Forest Task Force (FTF) (Margus Ellermaa) 5. Agriculture Task Force (ATF) (Irina Herzon) 6. Birds and Habitats Directives Task Force (BHDTF) (Teemu Lehtiniemi) 7. Henkilökunta ja toimitilat BirdLife Suomen toimihenkilöt olivat suojeluasiantuntija Margus Ellermaa, suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi ( alkaen vt. toiminnanjohtaja), ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind, hallintosihteeri Kirsi Peltonen, järjestökoordinaattori Inka Plit, toiminnanjohtaja Matti Riihimäki ( saakka), tiedottaja Jan Södersved ja osa-aikainen taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo sekä määräaikaisina MAALI-hankekoordinaattori Timo Metsänen, toimitusavustaja Tuuli Turtola (

18 alkaen) ja toimistosihteeri Matti Sivonen (osa-aikaisena ). BirdLife Suomen toimistolla suorittivat siviilipalvelustaan Jaakko Holster (29.4. saakka), Matti Sivonen (5.8. saakka) ja Mikko Husso (3.10. alkaen). BirdLife Suomen toimisto sijaitsee Helsingissä (Annankatu 29 A 16). BirdLife Suomi on vuokrannut työpisteen Ympäristöareenalle ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringalle. Tiloissa sijaitsee myös Tringan arkisto. 8. Talous BirdLife Suomen talouden perustana olivat jäsen- ja tilausmaksut, opetusministeriön yleisavustus nuorisotyötä tekeville järjestöille, ympäristöministeriön yleisavustus, muu julkinen projektirahoitus, mainostulot, linnustonsuojeluklubin ja vuositukijoiden tukimaksut sekä lahjoitukset. Toimintavuoden lopussa tilikauden ylijäämä oli 6769,41 euroa. 8.1 Jäsenmaksut ja lahjoitukset Jäsenyhdistysten jäsenmaksu oli 11 euroa per jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Muita merkittäviä tulolähteitä olivat linnustonsuojeluklubin tukimaksut, vuositukijoiden tukimaksut (2 578 vuositukijaa, joista uusia oli 872 ja vanhoja 1 706) ja lahjoitukset. BirdLife Suomella oli Verohallituksen myöntämä vähennyskelpoisen lahjoituksen saajan asema, jolloin yhteisöt voivat vähentää tekemänsä lahjoituksen omassa verotuksessaan. 8.2 Valtionavut Opetusministeriön yleisavustus oli euroa. Ympäristöministeriöltä saatiin yleisavustusta ympäristöjärjestötoimintaan euroa. 8.3 Yritysyhteistyö BirdLifen yhteistyökumppanit olivat Finnature Oy, Lintukuva.fi, Liminganlahden ystävät ry, Skaftung Nature, Villalan Kesäpesä Oy, Ylläksen Yöpuu, Ekokem Oy, Lemmikkiruokatehdas Lemmikki Oy ja Visamix Oy. Yhteistyön aihealueina olivat mm. lintu- ja valokuvauskurssien sekä tapahtumien järjestäminen. Havaintosivupalvelua myytiin Metsähallitukselle ja eräille kunnille. Yhdessä Mobile Avenue Finland Oy:n kanssa jatkettiin matkapuhelinkäyttäjille tarkoitettujen linnunlaulusoittoäänien ja taustakuvien välittämistä ja tekstiviestipalveluiden tarjoamista. 9. Suomen Lintuvaruste Oy BirdLife Suomi omistaa Suomen Lintuvaruste Oy:n kokonaan. Lintuvaruste ei jakanut osinkoa. Yhtiö lahjoitti BirdLife Suomelle 9.000,00 euroa tieteellistä toimintaa varten. BirdLife Suomen edustajana yhtiön hallituksessa toimivat Aki Arkiomaa ja Juhani Kairamo. Muut hallituksen jäsenet olivat Jukka Ihanus ja Jouni Lamminmäki. Lintuvarusteella on myymälä Helsingin Viikissä (Koetilantie 1). 18