TOIMINTAKERTOMUS 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS 2006"

Transkriptio

1 1 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö sekä 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin henkilöjäsenen keskusjärjestö. BirdLife Suomi on maailmanlaajuisen, yli 100 maassa toimivan ja yli 2,5 miljoonan henkilöjäsenen BirdLife International -järjestön partneri. BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta. Linnustonsuojelun kautta toimitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta. Vuosi 2006 oli BirdLife Suomen 34. toimintavuosi. 1.1 Jäsenyhdistykset BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä. Jäsenyhdistyksiin kuului henkilöjäseniä yhteensä Vuoden 2005 lopussa jäseniä oli BirdLife Suomen jäsenyhdistykset Jäsenmäärä vuonna 2006 Bongariliitto ry Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 243 Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry 182 Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry 101 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 320 Kemin Lintuharrastajat Xenus ry 86 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry 215 Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, Mellersta Österbottens Ornitologiska Förening rf Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 547 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikka Kuusamon Lintukerho ry 194 Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry

2 2 Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry 168 Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry 182 Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry 128 Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry 72 Ostrobothnia Australis rf 44 Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry 712 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 163 Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 245 Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry 398 Porvoon Seudun Lintuyhdistys Borgå Nejdens Fågelförening ry Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 323 Rauman Seudun Lintuharrastajat ry 133 Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry 363 Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry 100 Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry, Åbo Ornitologiska Förening rf Valkeakosken Lintuharrastajat ry 138 Ålands Fågelskyddsförening rf Huomionosoitukset Vuonna 2006 myönnettiin BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki Esa Lehikoiselle ja hopeiset ansiomerkit seuraaville henkilöille: Juhani Kairamo, Sampo Kunttu, Rauno Laine, Jouni Lamminmäki ja Ilkka Ventus. BirdLife Suomen vuoden lintuyhdistys -tunnustuspalkinto myönnettiin Pirkanmaan Lintutieteelliselle Yhdistykselle. Perusteluina valinnalle olivat yhdistyksen monipuolinen julkaisutoiminta (pönttöjuliste, lintupaikkaopas, uudistunut Lintuviesti), kattava suojelutoiminta ja aktiivinen osallistuminen sekä havaintojärjestelmän kehittämiseen että muuhun BirdLifen toimintaan. Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Markus Lampinen Turusta ja vuoden retkikummeiksi valittiin Hannu Allonen ja Arto Kalliola Turusta Linnustonsuojelu ja -tutkimus Suojelutoiminnan tavoitteena on BirdLife Suomen oman kansallisen suojelustrategian toteuttaminen sekä BirdLife Internationalin suojeluohjelmien ja tavoitteiden edistäminen Suomessa. Suomen kannalta tärkeimmät BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ovat tärkeiden lintualueiden (Important Bird Areas eli IBA) kartoitus, seuranta ja suojelu, elinympäristöjen suojeluohjelmat sekä uhanalaisten lajien suojeluohjelmat. Ympäristöministeriö tuki BirdLife Suomen suojelutoimintaa yleisavustuksella. Lisäksi räyskän suojelusuunnitelmien tekemiseksi saatiin rahoitusta ministeriön uhanalaisten lajien suojelu- ja hoitomomentin määrärahoista. Ison-Britannian BirdLife (Royal Society for the Protection of Birds, RSPB)

3 tuki BirdLife Suomen EU-puheenjohtajuuskauden työtä. BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkönä toimi Teemu Lehtiniemi, suojeluasiantuntijana Margus Ellermaa, metsäasiantuntijana Kristiina Koskinen ja maatalousasiantuntijana Hanna Seitapuro (alkuvuosi 2006). Suojelutoiminnassa seurattiin BirdLife Suomen suojelustrategiaa. Strategia pohjautuu suurelta osin BirdLife Internationalin Euroopan tavoiteohjelmaan. Suojelutoimintaa koordinoi BirdLife Suomen suojelutoimikunta ja hallitus. Suojeluasioista keskusteltiin myös suojelu-sähköpostilistalla. BirdLife Suomen tutkimustoiminnan tavoitteena on kerätä ja tuottaa tietoa linnuston- ja muun luonnonsuojelun avuksi. Tutkimukset toteutetaan pääosin vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet jatkoivat valtakunnallisia linnustonseurantoja yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantojen tuloksia esiteltiin Linnut-vuosikirjassa ja Linnutlehdessä Lausunnot ja vaikuttaminen BirdLife Suomi avusti ja neuvoi lintu- ja luonnonharrastajia, muita kansalaisia sekä yhdistyksiä erilaisissa kaava- ym. hankkeissa toimimiseksi. Hankkeita koskevia yhteydenottoja tuli BirdLife Suomen toimistolle viikoittain. Vuoden aikana laadittiin seuraavat kirjalliset lausunnot tai kirjeet: - Maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle vesilintujen syysmuutonaikaisen levähtämisen ja vesilintukantojen säilymisestä Suomalaisille europarlamentaarikoille EU:n vuosien taloussuunnitelman ympäristönäkökohdista Maa- ja metsätalousministeriölle luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi poikkeustoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan välillä Lapin liitolle Pohjois-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta Vantaan poliisille Vantaan kaupungineläinlääkärin tekemän luonnonlintujen ruokintakieltopäätöksen lainmukaisuudesta Kainuun liitolle Kainuun maakuntakaavaehdotuksesta Maa- ja metsätalousministeriölle luonnoksesta Manner-Suomen kansalliseksi kehittämisohjelmaksi Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle hallituksen esityksestä kasvinsuojeluainelaiksi sekä laeista kemikaalilain ja rikoslain 44 luvun 1 :n muuttamisesta Ympäristöministeriölle ehdotuksesta Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaksi sekä siihen liittyvästä toimintaohjelmasta Kampanjoitiin Välimeren alueella yleisesti tapahtuvien lintuja koskevien luonnonsuojelurikosten, kuten pikkulintujen liimatikkupyynnin, lopettamiseksi. Apuna käytettiin verkkosivuja, artikkeleita ja lehdistötiedotteita. Erityistä huomiota kiinnitettiin Kyproksella tapahtuvan pyynnin lopettamiseen. Osana kampanjaa hankittiin rahoitusta euroa, jonka turvin Kyproksen BirdLife laati linnuista ja niiden laittoman pyynnin vahingollisuudesta kertovan julisteen. Juliste painetaan kolmella kielellä ja jaetaan kaikkiin yli 3 000:een Kyproksen etelä- ja pohjoisosan koululuokkaan. Vuonna 2005 BirdLife Suomi oli yhdessä Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikan ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa vaikuttamassa siihen, ettei muuttohaukkoja otettaisi käyttöön lokkien karkottamiseksi Kuopion jäteasemalta. BirdLifen asiantuntija-avulla laaditusta Savo-Karjalan luontopiirin valituksesta tuli päätös vuonna Korkein hallinto-oikeus katsoi, että muuttohaukkojen käytölle kaatopaikoilla on vaihtoehtoja ja totesi alueellisen ympäristökeskuksen luvan laittomaksi. 2.2 Lajisuojelu ja -tutkimus Metsähanhiprojektia jatkettiin, mutta toiminta oli vähäistä rahoituksen puutteen vuoksi. Metsähanhiprojektin tarkoituksena on selvittää Suomen metsähanhikannan tilaa, esiintymistä ja kokoa. Projektin koordinaattorina toimi Sami Timonen. BirdLife Suomen kokoon kutsumassa

4 metsähanhityöryhmässä on edustus maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, Metsähallituksesta, Oulun ja Helsingin yliopistoista, Pohjois- Pohjanmaan Lintutieteellisestä Yhdistyksestä, Lapin, Kainuun ja Oulun riistanhoitopiireistä ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksesta. Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys edustaa paikallisia lintuyhdistyksiä ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus alueellisia ympäristökeskuksia. Työryhmä ei kokoontunut. Metsähanhityössä keskityttiin lepäilijälaskentoihin, pesivien lintujen kaularengastamiseen ja vanhan aineiston keräämiseen. Kottarainen oli vuoden laji. Vuoden laji -hankkeessa tiedotettiin kottaraisen vähenemisestä ja vähenemisen syistä. Kaksi lehdistötiedotetta julkaistiin, ja kottaraiselle laadittiin oma osio BirdLifen verkkosivuille. Lintuharrastajia kannustettiin ilmoittamaan yhdistyksille kesän ja syksyn suuret kottaraisparvet. Hankkeen tulokset julkaistaan vuonna Vuonna 2005 toteutettujen kaulushaikara- ja ruskosuohaukkaprojektien tulokset analysoitiin ja julkaistiin. Projektivuoden aineisto osoittaa kaulushaikarakannan olleen reviiriä ja ruskosuohaukkakannan paria vuonna Kaulushaikarayhteenvedon teki vapaaehtoisena projektikoordinaattorina toiminut Petri Parkko. Vuoden 2004 laulujoutsenkartoituksen tulokset julkaistiin Linnut-lehdessä. Suomen laulujoutsenkannaksi arvioitiin paria. Suunniteltiin ja ohjeistettiin vuoden 2007 vuoden lajin, kuukkelin, kartoitus- ja suojeluprojekti. Vapaaehtoisen projektikoordinaattorin tehtävään nimettiin Pertti Koskimies. Jatkettiin lajisuojelusuunnitelmien valmistelua. Tavoitteena on saada lajikohtaiset suunnitelmat kaikille uhanalaisille ja silmälläpidettäville lintulajeille Suomessa. Suunnitelmissa kartoitetaan myös keinot, joilla BirdLife Suomi ja jäsenyhdistykset voivat parhaiten edistää kunkin lajin suojelua. Työ antaa pohjan yksittäisten lajien suojeluhankkeille. Työstä vastasi suojeluasiantuntija. Vuoden aikana tehtiin räyskän kansallinen lajisuojelusuunnitelma. Ympäristöministeriö tuki suunnitelman laatimista. Osallistuttiin WWF Suomen koordinoimaan kiljuhanhen LIFE-hankkeseen. Hanke toteutuu vuosina Hankkeessa BirdLife Suomi vastaa lajin kansallisen suojelusuunnitelman laatimisesta. Suunnitelman laadinta aloitettiin vuoden aikana ja suunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2007 aikana. Osallistuttiin myös AEWAn (Agreement on the Conservation of African-Eurasian Migratory Waterbirds) laatiman lajin kansainvälisen suojelusuunnitelman kommentointiin. Faunististen havaintojen keruuta jatkettiin ja yhdistyksiä kannustettiin tekemään yhteenvedot. Uusia havaintoja kerättiin ja julkaistujen faunististen katsausten tietoja tarkistettiin yhdistyksiltä. Tietokannat lähetettiin yhdistyksille niiden omaa käyttöä sekä tietojen tarkistamista varten. Linnut-vuosikirjassa julkaistiin faunistinen katsaus vuosilta WWF Suomen toimintaryhmien ja ympäristöhallinnon kanssa jatkettiin yhteistyötä uhanalaisten lintulajien, kuten kiljuhanhen ja uhanalaisten petolintujen suojelussa. Kurkityöryhmä jatkoi toimintaansa. Toiminta keskittyi kurkien rengastamiseen. Yritettiin käynnistää yhteistyötä Metsästäjäin keskusjärjestön kanssa metsästäjille suunnatun vesilintujen tunnistusmateriaalin tekemiseksi. Annettiin asiantuntija-apua Turun Lintutieteelliselle Yhdistykselle valituksessa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen luvasta pyydystää luonnosta valkoposkihanhia sijaisemoiksi tarhakiljuhanhiistutuksiin Lapissa Aluesuojelu ja -tutkimus Suomessa sijaitsevien kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA, Important Bird Area) suojelutilanne on hyvä. Suomesta kartoitetusta 96 IBA-alueesta 92 sisältyy osittain tai kokonaan Natura verkostoon. Näistä 92 kohteesta seitsemän on mukana verkostossa SCI-alueena (Site of Community Interest) ilman lintudirektiivin mukaista SPA-statusta (Special Protection Area, erityissuojelualue). Lisäksi muutamasta IBA-alueesta on suojeltu vain osa.

5 Lågskärin Nyhamnin IBA-alueen vajavaisesta suojelusta oltiin yhteydessä EU:n komissioon. SPAverkoston ulkopuoliselle osalle on suunniteltu tuulivoimarakentamista, vaikka alueella talvehtii uhanalainen allihaahka ja pesii monipuolinen saaristolinnusto. Komissio antoi lokakuussa Nyhamnin suojelematta jättämisestä virallisen huomautuksen Suomelle. Itse tuulivoimaloiden rakennusluvista valitettiin ensin Ahvenanmaan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Aloitettiin IBA-alueiden linnustotietojen päivityskierros. Alueiden linnustoa ja tilaa inventoidaan aktiivisesti vuonna 2007, jolloin on meneillään Euroopan laajuinen IBA-inventointi. Suomen tärkeät lintualueet -hanketta (FINIBA) jatkettiin yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. BirdLife Suomen tavoitteena on, että suojelemattomat FINIBA-alueet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja muussa päätöksenteossa niin, että kunkin kohteen linnustollinen arvo pystytään ylläpitämään, vaikka kohteella ei olisi virallista suojelustatusta. Alueiden tärkeydestä muistutettiin mm. maakuntakaavaprosessien yhteydessä. Osallistuttiin Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksien koordinoimaan Lintulahdet-Lifehankkeeseen, joka alkoi syksyllä 2003 ja jonka kohteena on yhteensä 12 lintukosteikkoa Uudeltamaalta Kymenlaaksoon. BirdLife Suomi osallistui hankkeen ohjausryhmään. Osana hanketta julkaistiin juliste Siipien viuhunaa kosteikoilla, jossa esitellään kosteikoilla esiintyviä lintudirektiivin liitteen I lajeja ja kosteikkojen luonnonsuojelullista arvoa. Julistetta painettiin kpl kolmella kielellä ja sitä jaettiin mm. jäsenyhdistyksille, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen peruskouluihin, luonto- ja ympäristökouluihin, luontokeskuksiin ja ympäristöhallintoon. Porin Yyterissä järjestettiin elokuussa uhanalaisen etelänsuosirrin pesimäniityn kunnostustalkoot yhteistyössä Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen ja Porin kaupungin kanssa. Talkoisiin osallistui 30 henkilöä. Talkoot olivat osa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa Kokemäenjoki-LIFEhanketta, joka alkoi elokuussa ja jatkuu heinäkuuhun 2011 asti ja jossa BirdLife Suomi on yksi hankekumppaneista Metsät ja luonnon monimuotoisuus Julkaistiin Etelä-Suomen metsiensuojelutilanteesta kertovat verkkosivut (www.etelasuomenmetsat.fi) yhteistyössä useiden muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Verkkosivujen tekemistä koordinoi BirdLife Suomen metsäasiantuntija Kristiina Koskinen. Verkkosivujen tarkoituksena on toimia tietolähteenä ja positiivisena kampanjatyökaluna järjestöjen Etelä-Suomen metsiensuojelutyössä. Sivujen julkistamisen yhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuus Nuuksion Elohovissa. Helmi maaliskuussa 2006 sivuilla oli yhteensä kävijää. Loppuvuodesta kävijämäärät vähenivät. Aloitettiin Ympäristöakatemian käytännön toiminta. Ympäristöakatemia on kolmen ympäristöjärjestön yhteistyöhanke (www.ymparistoakatemia.fi). Hankkeen koordinaattorina toimi BirdLife Suomen metsäasiantuntija Kristiina Koskinen. Vuoden 2006 Ympäristöakatemian seminaarin aiheena oli metsiensuojelun tulevaisuus. Kaksipäiväinen seminaari järjestettiin Lammilla ja sen ohjelmassa oli luentojen lisäksi maastoretkiä ja ryhmätyö. Perinteisten metsiensuojelun ongelmien lisäksi tuotiin esille myös metsiensuojelukysymyksien mahdollisia ratkaisuja, kuten luontomatkailu ja pienyrittäjyys. Seminaariin osallistui 25 henkilöä. Ympäristöakatemian tuleviksi seminaariaiheiksi valittiin Itämeri ja maatalouden ympäristökysymykset. Osallistuttiin aktiivisesti BirdLife Internationalin Euroopan metsätyöryhmän toimintaan (katso kohta 2.7). Kristiina Koskinen toimi lahjoituksen turvin koko vuoden päätoimisena metsävastaavana. 2.5 Maatalous ja luonnon monimuotoisuus Viljelijäväestölle laadittiin ja jaettiin keväällä 36-sivuinen opaskirjanen Oma maa mansikka neuvoja kasvien tunnistamiseksi ja auttamiseksi. Opas esittelee yleisimpiä maatalousympäristössä havaittavia kasvilajeja sekä neuvoo toimenpiteitä vähentyneiden kasvien hyvinvoinnin varmistamiseksi. Esitettä painettiin suomeksi ja ruotsiksi kappaletta. Opas tuotettiin maa- ja metsätalousministeriön tuella yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen, Metsästäjäin keskusjärjestön, Suomen

6 luonnonsuojeluliiton ja WWF Suomen kanssa. Esitteen tuottamisesta vastasi maatalousasiantuntija Hanna Seitapuro. Maatalouteen liittyviä asioita hoiti vapaaehtoinen maatalousvastaava Irina Herzon. Maatalousvastaava osallistui LUMOTTU-hankkeen (Maatalousluonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelma) ohjausryhmän työhön JÄMYRÄn edustajana. Osallistuttiin osana järjestöjen maatalouden ympäristöryhmää (JÄMYRÄ) maatalouden ympäristötukijärjestelmän seuraavan toimintakauden suunnittelutyöhön. JÄMYRÄ antoi lausunnon ympäristötukijärjestelmästä maa- ja metsätalousministeriölle Muu suojelu ja tutkimus H5N1-lintuinfluenssamuotoa löytyi Euroopasta talvella Tiedostusvälineet kirjoittivat aiheesta laajasti ja mediassa esiintyneet osin virheellisetkin tiedot luonnonvaraisten lintujen osuudesta taudin leviämisessä aiheuttivat poikkeuksellisen runsaasti yhteydenottoja myös BirdLifen toimistolle. BirdLife Suomi toimi aktiivisesti koko vuoden väärinkäsityksien oikaisemiseksi. Tosiasioihin pohjautuvaa tietoutta jaettiin taajaan päivitetyillä lintuinfluenssa-verkkosivuilla sekä mediatiedottein. Lisäksi osallistuttiin useisiin tilaisuuksiin, joissa aihetta käsiteltiin. Eduskunnan ympäristövaliokunta kutsui BirdLife Suomen edustajat asiantuntijaksi kokoukseensa Kolmas valtakunnallinen lintuatlas käynnistyi. Hanketta koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo ja siinä ovat mukana BirdLife Suomi, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö. BirdLife Suomi osallistuu hankkeessa atlastoimikunnan ja ohjausryhmän toimintaan. Lisäksi BirdLife Suomen Tiira-lehteä ja sähköpostilistoja käytettiin hankkeesta tiedottamiseen. Hankkeen muu toteutus tapahtuu suoraan atlastoimiston ja jäsenyhdistysten kesken. Tiira-lehden kaikissa numeroissa ja Linnut-lehdessä tuotiin monipuolisesti esiin linnustonsuojelua sekä kotimaassa että ulkomailla. Lintujen talviruokinnasta ja pesimärauhasta tiedotettiin ja toimittajia avustettiin ruokintaan ja muihin lintujen suojeluasioihin liittyvissä kysymyksissä. BirdLife Suomen verkkosivuilla ylläpidettiin palvelua, jossa voi esittää suojelukysymyksiä BirdLife Suomen asiantuntijoille. Mielenkiintoisimmat kysymykset vastauksineen julkaistiin sivuilla ja osa kysymyksistä julkaistiin myös Tiira-lehdessä. 2.7 Kansainvälinen suojelutoiminta Suomi oli vuoden jälkipuoliskolla EU:n puheenjohtajamaa. Yhdessä BirdLife Internationalin kanssa laadittiin tavoiteohjelma Suomen puheenjohtajuuskaudelle. Puheenjohtajuuskauden aikana toimitettiin aktiivisesti tietoja BirdLife Internationalilta Suomen päättäjille ja avainvirkamiehille. Erityisesti keskityttiin lintujen tuonnin kieltämiseen EU:ssa, Natura alueiden LIFE+-rahoitusohjelmaan, EU:n biodiversiteettisuojelun strategiaan sekä meriympäristödirektiivin säätämisprosessiin. BirdLife Internationalin Euroopan metsätyöryhmä (Forest Task Force, FTF) jatkoi toimintaansa. BirdLife Suomi osallistui ryhmän toimintaan ja kehittämiseen aktiivisesti. FTF:n vuosikokous pidettiin Cambridgessa teemoina boreaalisen metsävyöhykkeen linnustonsuojelu sekä paperinkulutuksen vaikutukset luonnonmetsiin. Suurtapahtuma järjestettiin yhteistyössä metsiensuojelutyötä tekevien ympäristöjärjestön katto-organisaatioiden Forest Movement Europen sekä Taiga Rescue Networkin kanssa. Kokouksessa FTF esitteli hankkeitaan muille järjestöille postereilla, jotka tehtiin Suomessa. BirdLife Suomen FTF-edustajana toimi Marcus Walsh. BirdLife Suomi toimi vastuullisena partnerina metsätyöryhmän tutkimushankkeessa, joka kartoittaa Puolan ja Valko-Venäjän biologisesti arvokkaiden metsien sijaintia ja ominaisuuksia. Hanke toteutetaan Aage V. Jensenin säätiön tuella. Hanke jatkuu vuoden 2007 kesäkuuhun ja laajenee Romaniaan ja Bulgariaan. Samalla kartoitetaan myös muiden Euroopan maiden metsätietokantojen soveltuvuutta ja saatavuutta biologisesti arvokkaiden metsien etsintään. Hankkeen yhteydessä on tutkittu myös

7 mahdollisuutta käyttää kaukokartoitustekniikkaa arvometsien tunnistamiseen yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen professori Erkki Tompon tutkimusryhmän kanssa. BirdLife Suomi on sekä kansallisen että kansainvälisen FSC-yhdistyksen jäsen. Suomen kansallinen FSCyhdistys järjestäytyi uudelleen vuonna 2006 saatuaan Suomen FSC-standardin virallisesti hyväksyttyä kansainvälisen FSC:n taholta. Kiinnostus FSC-sertifiointiin lisääntyi selvästi, kun yhdistys sai jäsenekseen Stora Enson. Forest Task Force valmistelee hanketta FSC-sertifikaatin ekologisen vaikuttavuuden arvioimiseksi yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa. Marcus Walsh, BirdLife Suomen metsävastaava Kristiina Koskinen sekä akatemiatutkija Otso Ovaskainen kävivät esittelemässä hanketta FSC:n päämajassa Bonnissa Hanke pyritään käynnistämään vuonna BirdLife Suomen edustaja FSC-yhteyksissä on Marcus Walsh. BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän (Agriculture Task Force, ATF) toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. ATF:n ajankohtaisia asioita olivat mm. biopolttoaineet ja CAP-kesannointi (CAP, Common Agriculture Policy). BirdLife Suomea edusti työryhmässä Irina Herzon. Osallistuttiin BirdLife Internationalin direktiivityöryhmän (Birds and Habitats Directive Task Force, BHDTF) toimintaan. Työryhmä käsittelee lintujen suojeluasioita EU:n luonnonsuojelulainsäädännön näkökulmista. Kommentoitiin BirdLife Internationalin laatimia suojelutasoltaan epäsuotuisien, mutta metsästettävien lajien kansainvälisiä suojelusuunnitelmia (mustapyrstökuiri ja lapasotka). BirdLife Internationalille välitettiin tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa. Vuoden aikana oltiin suojelukysymyksissä yhteydessä erityisesti BirdLife Internationaliin ja Ison-Britannian BirdLife-partneriin (RSPB) sekä useisiin muihin Euroopan BirdLife-partnereihin. Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLife Suomen verkkosivuilla välitettiin tietoa kansainvälisistä suojeluhankkeista. EU-asioissa BirdLife Suomi teki yhteistyötä BirdLife Internationalin Euroopan toimiston kanssa, joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa. Osallistuttiin Siemenpuu-säätiön toimintaan yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö on ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Säätiössä on mukana 15 suomalaista kansalaisjärjestöä. Jatkettiin BirdLife Internationalin ja Etiopian BirdLifen (Ethiopian Wildlife and Natural History Society, EWNHS) kanssa Etiopian Bergan alueen kosteikkojen suojelun kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja alueen elintason sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen pitkällä aikavälillä. Kohdealueella pesii maailmanlaajuisesti uhanalainen pilkkarääkkiäinen, jolla on koko maailmassa vain kolme tunnettua pesimäaluetta. Kolmas pesimäalue löytyi hankkeen toimesta. BirdLife Suomi maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna yhden euron. BirdLife Suomen jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisten suojeluhankkeiden tukemiseen Linnustonsuojeluklubi Linnustonsuojeluklubin jäsenet tukevat suoraan BirdLife Suomen suojelutyötä. Osa varoista käytetään BirdLife Internationalin kansainväliseen suojelutyöhön. Klubin toimintaa tuki 470 henkilöä. 2.9 Lintuihin kohdistuvat rikokset Kansainväliselle Eurogroup Against Bird Crime -ryhmälle välitettiin tietoja linturikoksista Suomessa. Yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa jatkettiin mm. CITES-sopimuksen vastaisen ja laittoman täytettyjen lintujen kaupan estämiseksi.

8 3. Lintuharrastuksen edistäminen Varhaisnuoriso- ja nuorisotoiminta Nuorisotoiminta on joko välillisesti tai suoraan mukana suuressa osassa järjestön perustoimintoja. Konkreettisimmin nuorisotoimintaa toteutetaan retkikummien kautta. Retkikummit ovat jäsenyhdistysten vapaaehtoisia, jotka järjestävät opastettuja linturetkiä, lintukursseja ja lintukerhoja. Vuoden lopussa retkikummeina toimi 93 henkilöä yhteensä 24 jäsenyhdistyksessä. Tietoutta lintuharrastuksesta levitettiin retkikummien linturetkillä ja lintukursseilla sekä Tiira-lehden välityksellä. Retkikummit järjestivät noin 250 retkeä ja tapahtumaa, joista noin 25 oli erityisesti suunnattu lapsille ja nuorille. Retkikummien retkille ja tapahtumiin osallistui noin henkilöä, joista lapsia ja nuoria oli noin Jäsenyhdistysten käyttöön oli saatavilla BirdLifen Suomen nuorisotyön materiaali, joka sisältää oppaan lintukerhotoiminnasta, materiaalia oppitunnin pitämiseksi kouluissa sekä materiaalia leiripäivän järjestämiseksi. Jäsenyhdistysten nuorisotoimintaa kannustettiin nimeämällä BirdLife Suomen syyskokouksessa vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi Markus Lampinen Turun Lintutieteellisestä Yhdistyksestä. BirdLife Suomi järjesti kolmannen Lasten lintupäivän Mukana oli yhdeksän joukkuetta ja 22 lasta yhteensä kahdeksalta paikkakunnalta. Tapahtuman päätarkoituksena on innostaa lapsia ja nuoria lintu- ja muuhun luontoharrastukseen sekä retkeilyyn ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon. Yhteistyötä Parasta Lapsille ry:n kanssa jatkettiin järjestämällä lintuteemapäivä lasten kesäleirillä Haukiputaalla. Leirillä kerrottiin linnuista ja esiteltiin lapsille lintuharrastusta. Teemapäivän vetäjänä toimi Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen retkikummi Markku Hukkanen. BirdLife Suomi osallistui Luonto-Liiton ja Natur och Miljön järjestämiin nuorille suunnattuihin Ympäristötoimintapäiviin Orivedellä. Tapahtumaan toimitettiin BirdLife Suomen esittelymateriaalia ja osallistujille järjestettiin linturetki. Retken vetäjinä toimivat Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen retkikummit Timo Peltoniemi ja Pirjo Ahola. Retkelle osallistui noin 15 nuorta. Itse tapahtumaan osallistui noin 130 nuorta ympäri Suomea. Opettajien täydennyskoulutusmateriaalia eli VESO-pakettia välitettiin jäsenyhdistyksille. Tiira-lehden jokaisessa vuoden 2006 numerossa oli lapsille ja nuorille suunnatut omat sivut, joilla julkaistiin lasten omia juttuja, piirroksia ja lasten ottamia lintukuvia. 3.2 Tapahtumat Tammikuun viimeisenä viikonloppuna järjestettiin Suomen ensimmäinen Pihabongaus-tapahtuma. Pihabongauksessa tarkkailtiin tunnin ajan lintuja kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla ja ilmoitettiin havainnot BirdLife Suomelle. Kohderyhmänä olivat kaikki luonnosta kiinnostuneet ihmiset. Tapahtumaan osallistui yli ihmistä noin pihalla; lintuja ilmoitettiin lähes yksilöä. Yli kolmetuhatta osallistujaa ei ollut jäseniä. Heille lähetettiin tapahtuman jälkeen kirje, jossa kerrottiin BirdLife Suomen jäsenyhdistyksistä, suojeluklubista, julkaisuista ja Lintuvarusteesta. Pihabongauksesta tuli maan suurin lintuharrastustapahtuma, joka on tarkoitus toistaa vuosittain. BirdLife Suomi ja Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki järjestivät yhteistyössä Muutonseuranta lintutieteen apuväline -seminaarin Lohjan Kisakalliossa Seminaarissa kuultiin mm. ensisaapujahavainnoista ja ilmastonmuutostutkimuksesta, arktisesta syysmuutosta, lintuasema-aineiston käytöstä lintukantojen seurannassa, lintuinfluenssasta sekä siitä, miten muutonseuranta voi täydentää pesimälinnuston inventointeja. Seminaariin osallistui yli 70 henkilöä. BirdLife Suomi järjesti 13. valtakunnallisen Tornien taisto -lintuharrastustapahtuman 6.5. Ennätykselliset 248 joukkuetta ja noin lintuharrastajaa osallistui tapahtumaan, jossa havainnoidaan lintulajeja

9 lintutorneista kahdeksan tunnin ajan. BirdLife Suomen joukkue kisaili Helsingin Viikissä ja havaitsi 91 lajia. Joukkueen jäsenet olivat Mika Asikainen, Teemu Lehtiniemi, Pertti Uusivuori, Olli-Pekka Liinalaakso, Karno Mikkola, Heidi Björklund, Tom Björklund ja Helena Ranta. Päivän aikana tuhannet ihmiset kävivät tutustumassa lintuharrastukseen torneilla eri puolilla Suomea. Tapahtumaa sponsoroi Kemira ja tapahtuma tuotti e BirdLife Suomen linnustonsuojelutyöhön. BirdLife Suomen ja Kuusamon Lintukerhon järjestämä 23. SM-lintumaraton kilpailtiin Kuusamossa Kisaan osallistui yhteensä 29 joukkuetta ja lintumaratonissa havaittiin yhteensä 156 lajia. Kilpailun voittajajoukkue havaitsi 131 lajia. Kuusamon Lintumaratonin osallistumismaksuilla tuettiin Vihtasalmen lintutornin rakentamista Verkkosivut ja sähköpostilistat BirdLife Suomen verkkosivuja hyödynnettiin lintuharrastuksen edistämisessä. Verkkosivuilla on esillä monipuolisesti lintuihin ja lintuharrastukseen liittyvää materiaalia. Sivuista tarkemmin kohdassa 5.5. BirdLife Suomi ylläpiti jäsenyhdistysten toimihenkilöiden BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa, suojeluaiheista sähköpostilistaa ja lintuharrastajille tarkoitettua sähköpostilistaa (Lintuverkko), jolla oli vuoden lopussa noin tilaajaa. Lisäksi ylläpidettiin eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua listaa (EuroBirdNet), jolla oli noin tilaajaa. Sähköpostilistoista ja verkkosivuista vastasi henkilökunta Joonas Gustafssonin ja Jarkko Prihan (Prihateam Networks) avustamana. 3.4 Koulutustoiminta BirdLife Suomi järjesti vuoden aikana seitsemän kurssia ja koulutustilaisuutta, jotka järjestettiin yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Kurssin nimi: Paikka: Aika: Osanottajat: Muutonseuranta lintutieteen apuväline Lohja Kevätmuutto Kristiinankaupunki Lintuharrastuksen peruskurssi aloittaville senioreille Kristiinankaupunki Arktika Virolahti Kahlaajakurssi Kristiinankaupunki Syysmuutto ja vaelluslinnut Kristiinankaupunki Puheenjohtajakokous Kempele Lisäksi järjestettiin Parikkalassa yhteistyössä Tmi Ornion kanssa lintuharrastuksen peruskurssi (16 osanottajaa) ja yölaulajakurssi (20 osanottajaa). 3.5 Muu toiminta BirdLife Suomi asensi Nokian lahjoittaman kameran kuvaamaan alkuvuodeksi lintujen talviruokintapaikkaa Hämeessä. Kamera otti yli 1300 kuvaa, joissa esiintyi yhteensä yli kymmenen lintulajia. Kuvat siirsi verkkosivuillemme Hannu Sievilä HS-visual Art Ky:stä. Lintukamerasivu keräsi kolmessa kuukaudessa noin kävijää.

10 BirdLife Suomen nimistötoimikunta julkaisi huhtikuussa uuden painoksen maailman lintujen suomenkielisestä nimistöstä, joka vastaa Howard & Mooren lajilistan kolmatta painosta sekä länsipalearktisen alueen lajien osalta Euroopan rariteettikomiteoiden AERC:n suosituksia. Tiira-lehteä lähetettiin halukkaille yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. Yhteensä noin lehteä jaettiin erilaisissa tapahtumissa. Tiedotustoiminnan yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta eri medioissa lukuisia kertoja (katso kohta 5.6). Lintuharrastuksesta ja linnuista kiinnostuneita palveltiin puhelimitse päivittäin. Kyselyhuippu osui alkukevääseen lintuinfluenssan vuoksi. Havainnot harvinaisista linnuista tarkastava rariteettikomitea (RK) toimi entiseen tapaan. Vuoden 2006 aikana julkaistiin edellisen vuoden harvinaisuusraportti Linnut-vuosikirjassa Järjestötoiminta 4.1 Toiminta Suomessa Jäsenyhdistyksiä kannustettiin tekemään aktiivista jäsenhankintaa. Jäsenyhdistysten järjestötoimintaa tuettiin valitsemalla vuoden lintuyhdistys (tarkemmin kohdassa 1.2). BirdLife Suomi edisti jäsenhankintaa lähettämällä kaikille jäsenyhdistysten uusille jäsenille ilmaisen Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan. Yhdistyksille ja retkikummien tapahtumiin osallistuneille lähetettiin myös BirdLife Suomen lehtiä. Uusia jäseniä liittyi noin 650. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsentiedotteissa ja Tiira-lehdessä. Tiira-lehden keskeisen osan muodosti jäsenyhdistysten tapahtumapalsta. Sähköpostia käytettiin tehokkaasti hyväksi tiedottamisessa ja käytännön asioissa. BirdLife Suomen jäsentiedotteet välitettiin sähköpostitse aktiivit-sähköpostilistan avulla lähes 200 jäsenyhdistysten toimihenkilölle. Kempeleessä järjestettiin puheenjohtajakokous Kokouksessa käsiteltiin etupäässä Tiiralintuhavaintopalveluun liittyviä asioita, kuten havaintojen käyttöoikeuksia, järjestelmän rahoitusta, havaintojen salaamista ja jäsenten etuja. Lisäksi kokouksessa jaettiin puheenjohtajakansio, johon on koottu olennainen perustieto BirdLife Suomesta. Kansio annetaan jatkossa kaikille uusille puheenjohtajille. Kokoukseen osallistui noin 20 yhdistyksen edustajia. Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen verkkosivuja, joilta löytyy kaikki perustieto BirdLife Suomen toiminnasta. Jäsenyhdistyksille toimitettiin tilauksesta tapahtumissa käytettäviä lintutorneihin kiinnitettäviä infokortteja. Yhdistyksillä oli myös mahdollisuus tilata yhdistysbanderolleja. Jäsenrekisteripalveluja tarjottiin niitä haluaville yhdistyksille; palveluja käytti kymmenen jäsenyhdistystä. Toiminnanjohtaja, suojelu- ja tutkimuspäällikkö, tiedottaja, järjestösihteeri ja toimistosihteeri vierailivat yhdistyksissä ja yhdistysten tapahtumissa 14 kertaa esittelemässä liiton toimintaa sekä ajankohtaisia lintuharrastus- ja suojeluasioita. Kehittämistoimikunta avusti henkilökuntaa järjestötyön kehittämisessä. 4.2 Tiira-lintutietopalvelu Vuoden päätavoite oli valtakunnallisen havaintojärjestelmän avaaminen ja kehittäminen. BirdLife Suomen kehittämä Tiira-lintutietopalvelu avattiin Palveluun kirjautui parissa viikossa yli käyttäjää ja vuoden lopussa kirjautuneita käyttäjiä oli Palvelu on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille ja se toimii internetissä osoitteessa Palveluun tulevat havainnot ovat jäsenyhdistyksille käyttökelpoisessa muodossa arkistoituna. Palvelussa voi selata havaintoja koko maasta ja siellä voi pitää omaa havaintopäiväkirjaa. Palvelua kehitettiin vuoden

11 aikana ja siihen tuli runsaasti uusia ominaisuuksia. Jäsenyhdistysten jäsenillä on käytössään laajemmat hakuominaisuudet ja tarkemmat kartat kuin ei-jäsenillä. Jäsenyhdistyksille järjestettiin keväällä Tiira-koulutusta yhteensä kymmenellä paikkakunnalla. Koulutuksiin osallistui 24 jäsenyhdistystä. Yhdistysten aktiiveja koulutettiin ja kyselyihin vastattiin myös yhdistyskäyntien yhteydessä sekä puhelimitse ja sähköpostitse koko vuoden ajan. Tiiraan siirrettiin 11 jäsenyhdistyksen vanhoja havaintoarkistoja. Havainnot tiliytettiin käyttäjien omille havaintotileille joulukuussa. Havaintoarkistojen myötä Tiiraan tuli noin miljoona havaintoa ja vuonna 2006 havaintoja kirjattiin Tiiraan noin Tiiraan liittyville kyselyille ja palautteille avattiin Tiira-keskustelufoorumi samaan aikaan Tiiralintutietopalvelun kanssa. Foorumilla vastailtiin palautteeseen säännöllisesti ja foorumilta tulleita kehittämisehdotuksia otettiin vastaan. Vuoden aikana kaikki jäsenyhdistykset siirtyivät käyttämään Tiiraa ensisijaisena havaintojenkeruujärjestelmänä. Tiiran sivuilla kirjattiin yhteensä käyntiä vuoden aikana. Tiiran toteutuksesta vastasi ohjelmistosuunnittelija Sampo Kunttu apunaan Mikko Lindfors ja Timo Koski. Työtä ohjasi havaintotoimikunta (11.4. asti) ja muu henkilökunta Kansainvälinen toiminta BirdLife Suomi toimi edellisten vuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin sihteeristön kanssa tiedotuksellisissa ja järjestötoimintaan liittyvissä asioissa. BirdLife Suomi sai sihteeristöltä materiaalia ja muuta apua tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi. Ljubljanassa Sloveniassa järjestettyyn BirdLifen Euroopan kokoukseen osallistuivat toiminnanjohtaja Mika Asikainen, suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi ja hallituksen jäsen Aki Arkiomaa. Kokouksessa käsiteltiin monipuolisesti BirdLifen Euroopan ohjelmaa: mm. IBA-hanke, linnustonseuranta, ilmastonmuutos ja lintuinfluenssa olivat näkyvästi esillä. Kokouksen virallisessa osuudessa mm. hyväksyttiin Euroopan alueelle uudet toimintaohjeet, esiteltiin BirdLife Internationalin uusi ekstranetti ja keskusteltiin useista Euroopan laajuisista hankkeista. BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Mika Asikainen toimi BirdLife Internationalin Euroopan neuvoston (European Committee) puheenjohtajana ja lokakuussa Asikainen valittiin neuvostoon uudelle kaksivuotiskaudelle. Neuvosto on neuvoa antava elin Euroopan toimistojen henkilökunnalle. Neuvosto myös hyväksyy Euroopan henkilökunnan vuosisuunnitelmat ja budjetin. BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin tukijoille sekä lehden tilaajille. Suomen levikki oli 140 kappaletta. Pohjoismaiden BirdLife-partnerit kokoontuivat lokakuussa Ljubljanan kokouksen yhteydessä keskustelemaan yhteisistä hankkeista. Esille nousi mm. mahdollisuus osallistua jonkin Euroopan maan BirdLife-partnerin kehittämiseen BirdLife Internationalin Supporting partner -menettelyllä. Tämän asian selvittelyä päätettiin jatkaa. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudesta katso kohta Tiedotustoiminta ja julkaisut 5.1 Linnut-lehti Tilattava aikakauslehti Linnut ilmestyi 41. vuosikertanaan neljänä numerona. Lehden tavoitteena oli antaa kaikille linnuista kiinnostuneille hyödyllistä ja luotettavaa lintutietoa sekä tarjota kiinnostavia kuvauksia linturetkiltä kokemuksellisen tekstin ja hyvien valokuvien avulla.

12 Lehteä markkinoitiin aktiivisesti. Näytenumero ja markkinointikirje lähetettiin jokaiselle uudelle jäsenelle. Näytenumeroita lähetettiin myös retkikummeille, lintukurssien pitäjille, luontokeskuksiin ja näyttelyihin. Vuoden aikana kokeiltiin myös mahdollisuutta tilata lehdestä näytenumero tekstiviestillä. Lehden tilaajamäärä kasvoi vuoden aikana noin 5 %. Painosmäärä oli keskimäärin kpl. Painopaikkana oli Erweko Oy Helsingissä. Päätoimittajana oli tiedottaja Lauri Hänninen ja taittajana Seppo Alanko. Lehteä vakituisesti avustavia toimittajia olivat Heidi Björklund, Tom Björklund, Kari Kekki, Teemu Lehtiniemi, Jyrki Normaja, Mia Rönkä ja William Velmala. Lisäksi Airi Lamminmäki avusti toimitustyössä. BirdLife Suomen toimisto ylläpiti lehden tilaajarekisteriä. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. Vanhojen Linnut-lehtien irtonumeroiden myyntiä jatkettiin Tiira-lehti Tiira-tiedotuslehden 11. vuosikerta ilmestyi neljänä numerona. Lehdessä esiteltiin BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten perustoimintoja, kansallisia ja kansainvälisiä linnustonsuojeluaiheita, lintuharrastusaiheita sekä BirdLife Suomen ja jäsenyhdistysten tapahtumia. Lehden painosmäärä oli keskimäärin kpl. Painopaikka oli West Point Oy Raumalla. Lehden päätoimittajana toimi Mika Asikainen. BirdLife Suomen henkilökunta toimitti pääosan lehden aineistosta. Lehden taittajana toimi Seppo Alanko. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. 5.3 Linnut-vuosikirja Linnut-vuosikirja ilmestyi kymmenennen kerran. Kirjan sisältö koostui uhanalaisten lajien seurantaraporteista, valtakunnallisista linnustonseurantaraporteista sekä muista tutkimusraporteista. Näiden lisäksi vuosikirjassa oli mukana myös rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2005 harvinaisuushavainnot ja vuoden 2004 pikkuharvinaisuuskatsaus. Kirjan toimitti Rauno Yrjölä ja taittoi Seppo Alanko. Kirjan painosmäärä oli kpl. Painopaikka oli Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopiossa. Vuosikirja julkaistiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 5.4 Ornis Fennica BirdLife Suomelle vuonna 2005 siirtynyt Ornis Fennica ilmestyi neljänä numerona. Lehden päätoimittajana oli Jon Brommer ja taittajana Johan Ulfvens. Painosmäärä oli 800 kpl. Painopaikka oli Suomen Graafiset Palvelut Oy. Artikkeleita lähetettiin toimitukseen 45, joista 22 julkaistiin. Ornis Fennican sitaatti-indeksi (impact factor) on yli 0,7, mikä tekee siitä varsin arvostetun lintutieteellisen julkaisun. Suomen Akatemia tuki Ornis Fennican julkaisemista. 5.5 BirdLife Suomen verkkosivut BirdLife Suomen verkkosivuja osoitteessa pidettiin ajan tasalla lähes päivittäin. Sivuilla vieraili keskimäärin noin kävijää kuukaudessa ja vuoden aikana kävijöitä oli yhteensä noin Tämä on noin 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sivujen ylläpitämisestä vastasi BirdLife Suomen henkilökunta ja Pekka J. Nikander. Suurimman osan sivujen materiaalista tuotti BirdLife Suomen henkilökunta. Teknisissä kysymyksissä apua saatiin Joonas Gustafssonilta. Sivujen suosituin palvelu on lintutilannekatsaus, joka viikoittain kertoo lintutilanteen eri puolilla maata. Katsaus kootaan yhdessä jäsenyhdistysten kanssa ja se on suunnattu kaikille linnuista kiinnostuneille. Lintutilanneraportteja lähettivät katsaukseen vuoden aikana Pirkka Aalto, Seppo Grönlund, Tomi Hakkari, Jouni Holopainen, Harri Hutri, Matti Häkkilä, Oskari Härmä, Harri Högmander, Juhani Karvonen, Pekka Kyllönen, Olli Lamminsalo, Timo Leppänen, Sami Luoma, Jyrki Mäkelä, Aarne Ohtonen, Harri Okkonen,

13 Antti Peuna, Marko Pohjoismäki, Jouni Ruuskanen, Leo Salo, Frans Silvenius, Lauri Tervo, Tero Toivanen, Jari-Pekka Tyyskä, Jarmo Vuorinen ja Jouni Ylipekkala. BirdLife Suomen verkkosivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvaruste Oy:n verkkosivut. BirdLife Suomen sivusto toimi Nebula Oy:n palvelimella. Tiira-sivustosta tarkemmin kohdassa 4.2 ja eteläsuomenmetsät-sivustosta kohdassa Muu tiedotustoiminta BirdLife Suomen toimisto antoi 40 lehdistötiedotetta, joiden läpimenoprosentti oli yli 80 %. Lisäksi joukkoviestimiä avustettiin yli 250 kertaa. Näistä oli radiohaastatteluita 49 ja tv-haastatteluita 14. Alkukevään eurooppalaiset lintuinfluenssatapaukset lisäsivät selvästi median yhteydenottoja. Vuoden aikana jäsenyhdistyksiä tiedotettiin pääasiassa aktiivit-sähköpostilistan välityksellä. Tämän lisäksi yhdistyksille lähetettiin yksi jäsentiedote. Edustajiston kokousasioiden lisäksi esiteltiin hallituksen päätöksiä, järjestö- ja linnustonsuojeluasioita sekä muita ajankohtaisia tapahtumia. Tiira-järjestelmästä tiedotettiin Tiira-foorumilla, sähköpostilistoilla ja yhdistyskäyttäjien postilistalla. Maanviljelijöille tehdystä opaskirjasesta Oma maa mansikka kerrotaan kohdassa Hallinto 6.1 Edustajisto Edustajistoon, BirdLife Suomen ylimpään päättävään elimeen, kuului 79 edustajaa. Edustajiston puheenjohtajaksi kaudelle valittiin Harri Högmander Jyväskylästä ja varapuheenjohtajaksi Petri Seppälä Vammalasta. Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen Lohjalla sekä syyskokoukseen Kempeleessä. Kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin BirdLife Suomen sääntömääräiset asiat. Syyskokouksessa valittiin kaudelle liittohallituksen varapuheenjohtajaksi Asta Lähdesmäki sekä hallituksen jäseniksi Hanna Aalto, Jukka Ihanus, Harto Lindén ja Tuomo Pihlaja. Syyskokouksessa hyväksyttiin BirdLife Suomen visio Kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin Muutonseuranta lintutieteen apuväline -seminaari ja syyskokouksen yhteydessä pidettiin puheenjohtajakokous, jossa esillä oli erityisesti Tiirahavaintojärjestelmään liittyviä asioita. Tilintarkastajina toimivat Ernst & Young Oy (Roger Nyqvist) ja Timo Böhme sekä varatilintarkastajina Timo Heiskari ja Jyrki Normaja. 6.2 Liittohallitus BirdLife Suomen kymmenjäseninen hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa osallistuminen kokouksiin): Ulla Matturi puheenjohtaja (9/9) Asta Lähdesmäki varapuheenjohtaja (9/9) Marko Vauhkonen sihteeri (7/9) Aki Arkiomaa taloudenhoitaja (7/9) Hanna Aalto jäsen (5/9)

14 Heidi Björklund jäsen (8/9) Olli-Pekka Liinalaakso jäsen (9/9) Tuomo Pihlaja jäsen (8/9) Peter Uppstu jäsen (7/9) Jari Valkama jäsen (5/9) Hallituksen kokousten pöytäkirjapykäliä kertyi 163. Hallituksen toiminnan helpottamiseksi perustettiin hallituksen omat verkkosivut Toimikunnat Vuoden lopussa BirdLife Suomella oli kahdeksan toimikuntaa. 1. Suojelutoimikunta Aki Arkiomaa, Margus Ellermaa (siht.), Esko Gustafsson, Harri Hölttä, Panu Kunttu (pj), Teemu Lehtiniemi, Markku Mikkola-Roos, Sami Timonen, Ville Vepsäläinen ja Marcus Walsh. Toimikunta avusti henkilökuntaa suojelutoiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa. Toimikunta kokoontui neljä kertaa. 2. Kehittämistoimikunta Hanna Aalto, Aki Arkiomaa, Mika Asikainen, Lauri Hänninen, Katri Liikonen (siht.), Asta Lähdesmäki, Ulla Matturi (pj). Toimikunta linjaa ja priorisoi seuraavien vuosien asiakokonaisuuksia varainhankinnan, jäsenhankinnan, järjestötoiminnan ja tiedotuksen suhteen. Toimikunta kokoontui kolme kertaa. 3. Nimistötoimikunta Heidi Björklund, Lauri Hänninen (siht.), Harri Högmander, Matti Lammin-Soila, Juhani Lokki ja Visa Rauste, Risto A. Väisänen (pj). Toimikunta ylläpitää ja päivittää maailman lintujen suomenkielisten nimien luetteloa. Toimikunta ei kokoontunut, mutta julkaisi päivitetyn luettelon huhtikuussa. 4. Rariteettikomitea Tapio Aalto, Antero Lindholm (siht.), Pekka J. Nikander, Jyrki Normaja, Visa Rauste (pj), Kari Soilevaara ja William Velmala. Komitea tarkasti ja julkaisi Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot ja kokoontui kolme kertaa. 5. Metsähanhityöryhmä Teuvo Eskola, Matti Hovi, Sauli Härkönen, Keijo Kapiainen, Jukka Keränen, Teemu Lehtiniemi (siht.), Matti Osara, Jorma Pessa (pj), Ari Rajasärkkä, Minna Ruokonen, Sami Timonen, Einari Väyrynen ja Veli- Matti Väänänen. Työryhmä koordinoi metsähanhen tutkimusta ja suojelua Suomessa. Työryhmä ei kokoontunut vuoden aikana. 6. Kurkityöryhmä Juhani Rinne, ym. Työryhmä koordinoi kurkien tutkimusta ja suojelua. 7. Tieteellinen toimikunta Jon Brommer, Esa Lammi, Teemu Lehtiniemi (siht.), Hannu Pietiäinen (pj) ja Jari Valkama. Toimikunnan tehtävänä on Ornis Fennican kehittäminen ja tieteellisen toiminnan koordinointi. Toimikunta kokoontui ensimmäisen kerran. 8. Johtoryhmä Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, toiminnanjohtaja ja suojelu- ja tutkimuspäällikkö. Johtoryhmä valmisteli hallituksen kokousten asioita. Pääosa kokouksista käytiin internetin välityksellä puhelinpalavereina. Kokouksia oli yhteensä 17.

15 6.4. BirdLife Suomen jäsenyydet ja edustukset 15 Jäsenyydet: 1. Aikakauslehtien Liitto ry 2. Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry (OK-opintokeskus) 3. Siemenpuu Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö 4. Suomen luonnonsuojeluliitto ry, ulkojäsen 5. Suomen ympäristökasvatuksen seura ry 6. Tieteellisten Seurain Valtuuskunta 7. Veronmaksajain Keskusliitto ry Henkilökunta edusti BirdLife Suomea. Kotimaiset edustukset (suluissa BirdLife Suomea edustanut henkilö): 1. Järjestöjen maatalouden ympäristöryhmä JÄMYRÄ (Teemu Lehtiniemi) 2. Kuusamon lintumaratonin järjestelytoimikunta (Mika Asikainen) 3. Lintuatlaksen ohjausryhmä (Harri Högmander) 4. Lintuatlastoimikunta (Marko Vauhkonen asti, Asta Lähdesmäki alkaen) 5. Lintulahdet-Life-hanke (Teemu Lehtiniemi) 6. Lintutyöryhmä (UHEKS) (Teemu Lehtiniemi) 7. Metsähallituksen Länsi-Suomen alueen luonnonvarasuunnitteluryhmä (Risto Sulkava) 8. Metsähallituksen petolinturyhmä (Teemu Lehtiniemi) 9. Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan luonnonvarasuunnittelun yhteistyöryhmä (Ulla Matturi) 10. Metsävetoomushankkeen ohjausryhmä (Marcus Walsh) 11. Suomen biodiversiteetti-indikaattorit -kehityshanke (Teemu Lehtiniemi) 12. Sääksisäätiö (Arto Kalliola) 13. Viikin Vanhankaupunginlahden-tutkimustyöryhmä (Teemu Lehtiniemi) 14. Ympäristöjärjestöjen metsäryhmä (Marcus Walsh) Kansainväliset edustukset: 1. BirdLife International (Mika Asikainen) 2. Eurogroup Against Bird Crime (Teemu Lehtiniemi) 3. Forest Stewardship Council (FSC) (Marcus Walsh) 7. Henkilökunta ja toimitilat BirdLife Suomen toimihenkilöt olivat toiminnanjohtaja Mika Asikainen, suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi, järjestösihteeri Heini Jalava (10.3. asti), järjestösihteeri Katri Liikonen, tiedottaja Lauri Hänninen, toimistosihteeri Kirsi Peltonen ja taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo. Lisäksi Margus Ellermaa työskenteli suojeluasiantuntijana, Kristiina Koskinen metsäasiantuntijana, Sampo Kunttu

16 ohjelmistosuunnittelijana, Hanna Seitapuro (31.5. asti) maatalousasiantuntijana, Mattias Isaksson toimistoapulaisena (31.5. asti) ja Mikko Lindfors ohjelmistosuunnittelijana (noin 4 kuukautta) alkaen BirdLife Suomen toimistolla suoritti siviilipalvelustaan Tuomas Ripatti. BirdLife Suomen toimisto sijaitsee Helsingissä (Annankatu 29 A). BirdLife Suomen tiloissa sijaitsee myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n arkisto Talous BirdLife Suomen talouden perustana olivat jäsen- ja tilausmaksut, opetusministeriön yleisavustus nuorisotyötä tekeville järjestöille, ympäristöministeriön yleisavustus, muu julkinen projektirahoitus, mainostulot, linnustonsuojeluklubin tukimaksut sekä lahjoitukset. Toimintavuoden lopussa tilikauden alijäämä oli 3 249,99 e. 8.1 Jäsenmaksut ja lahjoitukset Jäsenyhdistysten jäsenmaksu oli 8,5 e per jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Jäsenmaksutuottoina saatiin e. Linnustonsuojeluklubin kautta toimintaan saatiin e ja muita lahjoituksia saatiin e. 8.2 Valtionavut Opetusministeriön yleisavustus oli e. Ympäristöministeriöltä saatiin yleisavustusta e, e lajisuojelusuunnitelmien tekemiseen ja e BirdLifen Euroopan kokouksen matkakuluihin. Maa- ja metsätalousministeriöstä saatiin e kasviesitteen tekoon. Ulkoasiainministeriöltä saatiin Etiopian kosteikkohankkeeseen e. Lisäksi OK-opintokeskukselta saatiin e kurssien järjestämiseen. 8.3 Hankkeet Yhdessä Mobile Avenue Finland Oy:n kanssa jatkettiin matkapuhelinkäyttäjille tarkoitettujen linnunlaulusoittoäänien ja taustakuvien välittämistä ja tekstiviestipalveluiden tarjoamista. Mobiilipalvelut tuottivat vuoden aikana yhteensä noin e. Jatkettiin yhteistyötä lintukuvaajien Arto Juvonen, Tomi Muukkonen, Jari Peltomäki ja Markus Varesvuo kanssa Lintukuva.fi-verkkosivuilla. 9. Suomen Lintuvaruste Oy BirdLife Suomi omistaa Suomen Lintuvaruste Oy:n kokonaan. Lintuvaruste ei jakanut osinkoa, mutta yhtiö lyhensi velkaansa BirdLife Suomelle e. BirdLife Suomen edustajina yhtiön hallituksessa olivat Juhani Kairamo, Marko Vauhkonen ja Jouni Lamminmäki. Yhtiökokouksessa BirdLife Suomea edustivat 8.6. Aki Arkiomaa ja Mika Asikainen. Lintuvarusteella on myymälä Helsingin Viikissä.

TOIMINTAKERTOMUS 2007

TOIMINTAKERTOMUS 2007 1 TOIMINTAKERTOMUS 2007 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin 10 000 henkilöjäsenen keskusjärjestö ja valtakunnallinen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2008

TOIMINTAKERTOMUS 2008 TOIMINTAKERTOMUS 2008 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin 10 000 henkilöjäsenen keskusjärjestö ja valtakunnallinen nuorisotyötä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2008

Toimintasuunnitelma 2008 BirdLife Suomi ry Toimintasuunnitelma 2008 1(8) Toimintasuunnitelma 2008 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009

TOIMINTAKERTOMUS 2009 TOIMINTAKERTOMUS 2009 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin 10 000 henkilöjäsenen keskusjärjestö ja valtakunnallinen nuorisotyötä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2009

Toimintasuunnitelma 2009 BirdLife Suomi ry Toimintasuunnitelma 2009 1(8) Toimintasuunnitelma 2009 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä

Lisätiedot

BirdLife Suomi ry Hyväksytty edustajiston kokouksessa 18.3.2012 Toimintakertomus 2011 TOIMINTAKERTOMUS 2011

BirdLife Suomi ry Hyväksytty edustajiston kokouksessa 18.3.2012 Toimintakertomus 2011 TOIMINTAKERTOMUS 2011 TOIMINTAKERTOMUS 2011 1. YLEISTÄ... 2 1.1 JÄSENYHDISTYKSET... 3 1.2 HUOMIONOSOITUKSET... 4 2. LINNUSTONSUOJELU JA -TUTKIMUS... 4 2.1 LAUSUNNOT JA VAIKUTTAMINEN... 4 2.2 LAJISUOJELU JA -TUTKIMUS... 5 2.3

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelma 2016 1. Yleistä... 2 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus... 3 2.1 Lintulajit... 3 2.2 Tärkeät lintualueet... 4 2.3 Elinympäristöt... 5 2.4 Muu kansallinen suojelu ja tutkimus... 5 2.5

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus... 3 2.1 Lajit... 3 2.2 Alueet... 5 2.3 Elinympäristöt... 6 2.4 Muu kansallinen suojelu- ja tutkimustoiminta... 7 2.5 Kansainvälinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011...2 1. YLEISTÄ... 2 2. Linnustonsuojelu- ja tutkimustoiminta...2 2.1 LAJIT... 3 2.2 ALUEET... 3 2.3 ELINYMPÄRISTÖT... 4 2.4 MUU KANSALLINEN SUOJELU- JA

Lisätiedot

Toimintakertomus 2014

Toimintakertomus 2014 BirdLife Suomi ry Vahvistettu edustajiston kokouksessa 15.3.2015 Toimintakertomus 2014 1. Yleistä... 2 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus... 3 2.1 Lintulajit... 4 2.2 Tärkeät lintualueet... 5 2.3 Elinympäristöt...

Lisätiedot

Tavoitteet ja alatavoitteet. Keskusjärjestön avaintoimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

Tavoitteet ja alatavoitteet. Keskusjärjestön avaintoimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. SUOJELUTAVOITE: BirdLife Suomen toiminnan ansiosta lintujen, niille tärkeiden alueiden ja elinympäristöjen tila parantuu. Myös luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon monimuotoisuuden suojelun tärkeys

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 1. Yleistä... 2 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus... 2 2.1 Lintulajit... 3 2.2 Tärkeät lintualueet... 4 2.3 Elinympäristöt... 5 2.4 Muu kansallinen suojelu ja tutkimus... 5 2.5

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

TLY on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. BirdLife Suomen edustajiston kokouksissa TLY:llä on viisi edustajaa.

TLY on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. BirdLife Suomen edustajiston kokouksissa TLY:llä on viisi edustajaa. TURUN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS R.Y. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Toimintavuosi 2012 on Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry:n (TLY) 46. toimintavuosi. TLY:n pääasiallisia tehtäviä vuonna 2012 tulevat

Lisätiedot

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Sisältö Sisältö... 1 1. Yleistä... 2 2. Virallinen toiminta... 2 2.1. Yhdistyksen kokoukset... 2 2.2. Tietotekniikan

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 39 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Suominen Hannu Kankaanpään Seudun RT Y 192 94 98 6 6 8 2 Meurasalo

Lisätiedot

Sulasolin organisaatio

Sulasolin organisaatio Sulasol Mikä Sulasol? Vuonna 1922 perustettu Sulasol, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y. on maamme suurimpia harrastajamusiikkijärjestöjä. Sulasol tarjoaa jäsenilleen harrastustoimintaan liittyviä

Lisätiedot

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 201 Paikallistoimikunta Paikallistoimikunnan kokouksia oli vuonna 201 kaksi: kevätkokous (11.2.) ja syyskokous (13.11.).

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Suvi Pietarinen Tutkija Åbo Akademi, Laboratoriet för trä- och pappers kemi Porthansgatan 3, 20500 Åbo 02 2154887, e-mail suvi.pietarinen@abo.

Suvi Pietarinen Tutkija Åbo Akademi, Laboratoriet för trä- och pappers kemi Porthansgatan 3, 20500 Åbo 02 2154887, e-mail suvi.pietarinen@abo. JÄSENTIEDOTE 2006 Sisältö Seuran yhteystiedot 1 FCES 07 Kahdeksannet ympäristötieteen päivät Mikkelissä 2 Vuosikokouksen pöytäkirja 3 Toimintakertomus vuodelta 2005 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2006

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

TYRNÄVÄN RESERVILÄISET RY

TYRNÄVÄN RESERVILÄISET RY TYRNÄVÄN RESERVILÄISET RY ESKON MALJA KILPAILUT 4.5. 2013 HIUKKAVAARAN AMPUMA- RADALLA Reserviläiskivääri 10 laukausta maaten, matka 150 m/ 2 min Stang 20 ls / 30 s TULOKSET: Sijoitus Nimi Yhdistys Sarja

Lisätiedot

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2012 Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Veli-Matti Viitala

Lisätiedot

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA:

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä 4.11.2015 :n 284 kohdalla (Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavan hyväksyminen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

SF-CARAVAN SAIMAAN SEUTU RY

SF-CARAVAN SAIMAAN SEUTU RY SF-CARAVAN SAIMAAN SEUTU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sivu 2 / 5 YLEISKATSAUS SF-Caravan Saimaan Seutu ry on perustettu 13.6.1970 ja se kuuluu jäsenjärjestönä SF-Caravan ry:een, joka on 17.5.1964 perustettu

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin.

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin. 1 PALOTUTKIMUSRAATI - 22.3.2012 BRANDFORSKNINGSRÅDET RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. YLEISTÄ Vuosi 2011 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenes toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta

Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta Kaukalopalloseurat ja yksittäiset joukkueet Liiton alueet:, Oulu, Etelä- Suomi, Keski- Suomi, Itä- Suomi, Etelä- Karjala, Pohjois- Suomi Uusi liikuntalaki * Valtakunnallisuuden

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 Oulun-seudun Lämpö-,Vesi-ja Ilmastointitekninen Yhdistys ry, OuLVI TOIMINTAKERTOMUS 2012 Perustietoja yhdistyksestä: Rekisteri no 110.106 Asiakirja no 69195649 Y-10161609 Merkitty rekisteriin 13.6.1972

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Hyvä Jäsenemme! Johtokunta. Johtokunnan jäsenet toimintavuonna 2009:

Hyvä Jäsenemme! Johtokunta. Johtokunnan jäsenet toimintavuonna 2009: MTK- Kerimäki Toimintakertomus 2009 Hyvä Jäsenemme! MTK-Kerimäen tuottajayhdistyksen johtokunta päätti toimittaa vuoden 2009 toimintakertomuksen kaikille jäsenilleen. Yhdistyksen toiminta oli vuonna 2009

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo.

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo. Sijoitus Kilpailu % Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag 1 100,0000 939,2404 124 Nousiainen Lauri 2 97,6396 917,0707 127 Nurmi Seppo Karjala A 3 95,4658 896,6531 104 Manni Matti

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2014

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2014 Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys r.y. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2014 1. Hallitus Puheenjohtajana jatkoi neljättä kautta Hannu Lehtoranta. Muut hallituksen toimihenkilöt: varapuheenjohtaja Toni

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät 51 kg 67 kg 1. Antti Juntumaa Oulun Tarmo 1. Rainer Tapio Rovaniemen Reipas 2. Jukka Arola Otanmäen Työv.Urh. 2. Kalevi

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2013 Aika: 11.1.2013 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Tea Lassinaro Marjo

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Syyskokous Lahdesjärven ABC 16.11.2011 klo 17.00 alkaen

Syyskokous Lahdesjärven ABC 16.11.2011 klo 17.00 alkaen Jäsentiedote 5/2011 Internet osoitteemme www.talvi.info Syyskokous Lahdesjärven ABC 16.11.2011 klo 17.00 alkaen Kutsuttuina vieraina: Visual Computing Oy, Petri Jyrkkä ekokumppanit, Suvi Holm ROTOTEC,

Lisätiedot

Endurance Ultrarunning Team Finland ry

Endurance Ultrarunning Team Finland ry Aika: klo 14.00 Paikka: Urheiluopisto Solvalla, Espoo 1. Arto Ahola avasi kokouksen 2. Valittiin kokoukselle puheenjohtajaksi Arto Ahola sihteeriksi Mikael Heerman pöytäkirjan tarkastajiksi Tero Hyppölä

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 KOTEL 15-002 13.3.2015 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Kokouksessa olivat edustettuina osakkeenomistajat liitteenä 1 olevan ääniluettelon mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja Mikko Nikula avasi kokouksen.

Kokouksessa olivat edustettuina osakkeenomistajat liitteenä 1 olevan ääniluettelon mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja Mikko Nikula avasi kokouksen. HKSCAN OYJ PÖYTÄKIRJA NRO 1/2016 HKSCAN OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 13.4.2016 klo 10.00 11.53 Paikka: Läsnä: Finlandia-talo, Mannerheimintie 13, Helsinki Kokouksessa olivat edustettuina osakkeenomistajat

Lisätiedot

Merimasku-Seura ry Merimasku-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2009

Merimasku-Seura ry  Merimasku-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2009 Merimasku-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2009 Merimasku-Seura ry Yleistä Merimasku-Seura ry:n toiminta vuonna 2009 noudatteli pitkälti seuran perinteitä mutta mielessä on ollut edellisvuosia enemmän

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

Suvi Pietarinen Tutkija, Laboratoriet för trä- och pappers kemi Åbo Akademi Porthansgatan 3, 20500 Åbo 02 2154887, e-mail suvi.pietarinen@abo.

Suvi Pietarinen Tutkija, Laboratoriet för trä- och pappers kemi Åbo Akademi Porthansgatan 3, 20500 Åbo 02 2154887, e-mail suvi.pietarinen@abo. JÄSENTIEDOTE 2004 Sisältö Seuran yhteystiedot 1 FCES 05 Seitsemännet ympäristötieteen päivät Jyväskylässä 2 Vuosikokouksen pöytäkirja 3 Toimintakertomus vuodelta 2003 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2004

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2011-31.12.2011. Sisältö. Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2011-31.12.2011. Sisältö. Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2011-31.12.2011 Sisältö Sisältö... 1 1. Yleistä... 2 2. Virallinen toiminta... 2 2.1. Yhdistyksen kokoukset... 2 2.2. Tietotekniikan

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 7.7.2015 klo 12:30 1/5 Paikka Tulihukka-leiri, Mynämäen palloiluhalli, Urheilutie 9, Mynämäki LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Haapala Heikki Haikonen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

SALON SEUDUN RAUHANTURVAAJAT ry 1/1 TOIMINTAKERTOMUS 2008

SALON SEUDUN RAUHANTURVAAJAT ry 1/1 TOIMINTAKERTOMUS 2008 SALON SEUDUN RAUHANTURVAAJAT ry 1/1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli ry:n 17.toimintavuosi. Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden lopussa oli 107 + 2 kannattajajäsentä. 21.9. järjestettiin

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO VUODEN 2010 LAJI KAAKKURI Vuoden 2010 laji kaakkuri Kalevi Eklöf, Lasse Kosonen & Pertti Virta Vuoden 2010 BirdLifeSuomen toisena seurantalajina oli

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2014 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 30.5.2014

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2014 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 30.5.2014 MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2014 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantai 30.5.2014 klo 13.00-16.00 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Jäsenet:

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT HALLITUS Puheenjohtaja Fatima Moursad (Maaninka),

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 1. YLEISTÄ Keski Suomen Ekonomit ry. on v.1937 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on toimia korkeamman taloustieteellisen koulutuksen hankkineiden yhdyssiteenä toiminta alueellaan,

Lisätiedot

Johdatus lintuharrastukseen ja Tuusulanjärven linnustoon. Juha Honkala 17.3.2010

Johdatus lintuharrastukseen ja Tuusulanjärven linnustoon. Juha Honkala 17.3.2010 Johdatus lintuharrastukseen ja Tuusulanjärven linnustoon Juha Honkala 17.3.2010 juha.honkala@helsinki.fi Kurssin ohjelma luennot (4) Yleistä lintuharrastuksesta Vinkkejä kuinka päästä alkuun ja kuinka

Lisätiedot

Avoimet luontohavainnot

Avoimet luontohavainnot Avoimet luontohavainnot Ekologiset yhteydet -seminaari 9.3.2012 Luonnontieteellinen keskusmuseo Miten luontohavainnot syntyvät? Tutkimuksen tuloksena Tieteellisistä kokoelmista Luontoharrastajat keräävät

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 MIKKELIN JUDO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Toimintasuunnitelma 2009 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. JÄRJESTÖTOIMINTA... 3 1.1 Hallinto... 3 1.1.1 Edustajat... 3 1.1.2 Aluetoiminta... 3 1.1.3 Huomionosoitukset...

Lisätiedot

Sij Nimi Seura Loppuaika 1 Tommi Huhtasaari Kauhajoen Karhu 19:39.5. Sij Nimi Seura Loppuaika DNS Noora Hakamaa Kauhajoen Karhu

Sij Nimi Seura Loppuaika 1 Tommi Huhtasaari Kauhajoen Karhu 19:39.5. Sij Nimi Seura Loppuaika DNS Noora Hakamaa Kauhajoen Karhu 8/19/12 Tulokset 22. Laihian ajo 19.08.2012 M-10 10 km 1 Tommi Huhtasaari Kauhajoen Karhu 19:39.5 N-12 10 km Lähti: 0 Keskeytti: 0 Hylätty: 0 DNS Noora Hakamaa Kauhajoen Karhu M-12 10 km 1 Tuomas Kuusikoski

Lisätiedot

UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA 3/13 FÖRENINGEN NYLANDS FRILUFTSOMRÅDEN RF. Läsnä: Mauri Johansson puheenjohtaja.

UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA 3/13 FÖRENINGEN NYLANDS FRILUFTSOMRÅDEN RF. Läsnä: Mauri Johansson puheenjohtaja. UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA 3/13 FÖRENINGEN NYLANDS FRILUFTSOMRÅDEN RF Hallitus Aika: Keskiviikko 05.06.2013 klo. 17.05-18.20 Paikka: Uudenmaan liitto, maakuntasali Esterinportti 2B,

Lisätiedot

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016 Tulokset ILMAHIRVI Sarja S15 1. Antti Santakangas EH 183 2. Jesse Pöyliö La 164 3. Miko Mäkitalo La 159 4. Emmi Jauhiainen KS 157 5. Juuso Ahola La 156 Sarjassa

Lisätiedot

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2).

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2). 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät yhdistys Yhdistyksen ensimmäinen kokous Aika: 28.8.2013 klo 19-20 Paikka: Luontotalo Arkki, Pori Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Lasse Lovén avasi kokouksen ja totesi,

Lisätiedot

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen.

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen. 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry Pöytäkirja Yhdistyksen vuosikokous Aika 12.10.2013 klo 12.00 12.30 Paikka Järvenpään lukio, Lukionkatu 1, Järvenpää Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg

Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ perustettu vuonna 1995 suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti metsää, mutta myös soita ja muita uhanalaisia elinympäristöjä hankkii omistukseensa

Lisätiedot