Toimintakertomus 2012

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2012 Sisältö 1. Yleistä Linnustonsuojelu ja -tutkimus Lajit Alueet Elinympäristöt Muu kansallinen suojelu- ja tutkimustoiminta Kansainvälinen suojelutoiminta Lausunnot ja vaikuttaminen Lintuharrastuksen edistäminen Tapahtumat Tiira-lintutietopalvelu Retkikummi-toiminta Lasten ja nuorten toiminta Muu toiminta lintuharrastuksen edistämiseksi Tiedotus ja julkaisut Tiira-lehti Linnut-lehti Linnut-vuosikirja Ornis Fennica Verkkosivut ja sähköpostilistat Muu tiedotustoiminta Järjestötoiminta Jäsenyhdistykset ja paikallistoiminta Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen Huomionosoitukset Kansainvälinen järjestötoiminta Hallinto Edustajisto Liittohallitus Toimikunnat Henkilökunta ja toimitilat Jäsenyydet ja edustukset Talous Jäsenmaksut ja tukijat Valtionavut Yritysyhteistyö ja muu varainhankinta Suomen Lintuvaruste Oy

2 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen- ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden yli henkilöjäsenen keskusjärjestö ja valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö. BirdLife Suomi on maailmanlaajuisen, yli 115 maassa toimivan ja yli 2,5 miljoonan henkilöjäsenen BirdLife Internationalin jäsenjärjestö. BirdLife International vietti 90-vuosijuhliaan, ja sen historiasta julkaistiin artikkeleita BirdLife Suomen julkaisuissa. BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta. Linnustonsuojelun kautta toimitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta. BirdLifen toiminta perustuu laajaan asiantuntija- ja vapaaehtoistyöhön, taloudelliseen tukeen ja aktiiviseen osallistumiseen. Vuosi 2012 oli BirdLife Suomen 40. toimintavuosi, ja järjestö toimi paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelun ja tutkimuksen sekä lintuharrastuksen ja nuorten luontoharrastusten edistämisessä.toiminnan tarkoitusta toteutettiin seuraavasti: - Jäsenyhdistykset järjestivät lukuisia esitelmätilaisuuksia, kuvailtoja, retkiä, kilpailuja, talkoita ja kerhoja sekä julkaisivat omia jäsenlehtiä. - Selvitettiin mustakurkku-uikun kantaa ja julkaistiin kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) inventointien tulokset. - Tiira-lintutietopalvelun havaintoaineiston määrä nousi yli kahdeksaan miljoonaan lintuhavaintoon. - Pihabongaus-tapahtuma oli edelleen Suomen suurin luontoharrastustapahtuma. Tornien taisto - tapahtumaan osallistui yli 300 lintutornia. - Järjestettiin ensimmäinen Joutsenbongaus, jossa selvitettiin syksyisen joutsenkannan kokoa ja kartoitettiin vaarallisia törmäysriskialueita. - Järjestettiin 14 talkoot, joihin osallistui yli 160 henkilöä. - Jatkettiin 3-vuotista hanketta, jossa selvitetään Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) ja edistetään niiden säilymistä. - Kerättiin tietoa haahkan esiintymisestä Ahvenanmaalla kevätmetsästysvalitusta varten. - Avustettiin jäsenyhdistystämme Tringa ry:tä allin kevätmetsästystä koskevassa valituksessa. Riistahallinto ei myöntänyt v allin kevätmetsästykseen lupia. - Lintujen esiintyminen, suojelu ja lintuharrastus sai runsaasti medianäkyvyyttä. Kattojärjestömme BirdLife Internationalin kautta oltiin mukana suojelemassa maailman harvinaisimpia lintuja sekä niiden tärkeitä levähdys-, ruokailu- ja pesimäpaikkoja, toimittiin muuttolintujen laitonta tappamista vastaan ja vaikutettiin poliittisella tasolla kansainväliseen lainsäädäntöön. Esimerkkejä saavutuksista: - Hankkimalla tietoa monimuotoisuuden kannalta tärkeästä kohteesta Afrikassa ja Välimeren alueella BirdLife on varmistanut lähes 15 miljoonan euron rahoituksen alueiden suojelun edistämiseksi. - Tyynelle valtamerelle perustettiin maailman suurin merellinen suojelualue. - Kymmenien sukupuuton partaalla olevan ja äärimmäisen uhanalaisen lintulajien suojelua tuettiin. - Euroopan laajuiseen EuroBirdwatch-tapahtumaan osallistui yli ihmistä ja sen aikana havaittiin yli 6 miljoonaa lintua. - Euroopan komissio hyväksyi toimintasuunnitelman kalastuksen yhteydessä tapahtuvan merilintujen kuolemien vähentämiseksi BirdLifen yli 10 vuotta kestäneen työn ansiosta. 2

3 - Libanonissa edistettiin vastuullista metsästystä ja edistettiin siten myös suomalaisten muuttolintujen turvallista muuttomatkaa. - Sambesin IBA-aluetta uhannut kaivoshanke saatiin Sambiassa pysäytettyä. BirdLife Suomen järjestötoimintaa ohjaava nelivuotinen strategiakausi päättyi vuonna Edustajiston syyskokouksessa hyväksyttiin uusi strategia vuosille Linnustonsuojelu ja -tutkimus BirdLife Suomen tavoitteena on lintujen suojelutilanteen parantaminen. Suojelutoimintaa ohjaavat BirdLife Suomen suojelustrategia sekä BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ja tavoitteet. Suomen kannalta tärkeimmät BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ovat tärkeiden lintualueiden (IBA) kartoitus, seuranta ja suojelu, elinympäristöjen suojeluohjelmat sekä uhanalaisten lajien suojeluohjelmat. BirdLife Suomen tutkimustoiminnan tavoitteena on kerätä ja tuottaa tietoa lintujen- ja muun luonnonsuojelun avuksi. Tutkimukset toteutetaan pääosin vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet jatkoivat valtakunnallista linnustonseurantaa yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantojen tuloksia esiteltiin Linnut-vuosikirjassa ja Linnut-lehdessä. BirdLifen tutkimustoiminnan pääpaino on viime vuosina kohdistunut lintualuetietoon. Lisäksi BirdLife toimii yleisesti lintuihin kohdistuvan tutkimuksen edistämiseksi. Suojelutoiminnassa toteutettiin BirdLife Suomen suojelustrategiaa vuosiksi Suojelustrategia on pääpiirteissään sisällytetty BirdLife Suomen toimintastrategiaan. Suojelustrategian tavoitteena on, että lintujen, niille tärkeiden alueiden ja niiden elinympäristöjen tila on parantunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti BirdLife Suomen toiminnan tuloksena. Suojelustrategia nostaa BirdLife Suomen suojelutyön pääpainopistealueiksi lintualueiden suojelu- ja seurantatyön, linnustonseurannan edistämisen, työn maatalousympäristön lintujen tilanteen parantamiseksi, uhanalaisten ja taantuvien lintulajien tilanteen parantamisen sekä kansainvälisen linnustonsuojelutyöhön käytettävien Suomen resurssien kasvattamisen. Vuonna 2012 laadittiin uusi suojelustrategia vuosille edelliseen strategiaan perustuen. Suojelutoimintaa koordinoivat BirdLife Suomen suojelutoimikunta ja hallitus. Suojelutoimikunta kokoontui kahdesti. Suojelutyötä toteuttivat pääasiallisesti BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, suojeluasiantuntijat MargusEllermaa ja Tero Toivanen sekä Maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) -hankkeen koordinaattori Timo Metsänen. Lisäksi suojeluasioita edistivät kymmenet vapaaehtoiset ja BirdLifen jäsenyhdistykset omilla toimialueillaan. 2.1 Lajit Vuoden 2012 lintu oli mustakurkku-uikku. Vuoden lintu -hankkeessa tiedotettiin lajin esiintymisestä ja kannanmuutoksista sekä pyydettiin lintuharrastajia selvittämään lajin esiintymispaikkoja ja Suomen pesimäkantaa. Mustakurkku-uikusta julkaistiin lehdistötiedotteita, laadittiin sivut BirdLife Suomen verkkosivuille ja julkaistiin artikkeleita Linnut- ja Tiira-lehdissä. Lajikoordinaattorina toimi Juha Lindy. 3

4 Julkaistiin vuoden 2010 seurantalajin kuikan inventointitulokset ja lajin uusi pesimäkannanarvio Linnutvuosikirjassa. Osallistuttiin muun muassa Suomen lintujen uhanalaisuutta arvioivan ympäristöministeriön alaisen lintutyöryhmän toimintaan. Ryhmä keskittyi vuonna 2012 lintudirektiiviraportointia ja siihen liittyviä kannanarvioita ja kannanmuutoksia koskeviin kysymyksiin. Lintudirektiiviraportointityö tuki suoraan BirdLife InternationalinBirds in Europe 3 -hanketta, jossa päivitetään tieto kaikkien Euroopan maiden lintulajien kannoista ja kannanmuutoksista. Osallistuttiin Suomen riistakeskuksen koordinoiman metsähanhen kannanhoitosuunnitelman laadintaan. Asiantuntijaryhmässä BirdLife Suomea edusti Teemu Lehtiniemi. Ehdotettiin maa- ja metsätalousministeriölle metsähanhen metsästyksen rajoittamista. Lisäksi kannustettiin lintuharrastajia kirjaamaan ylös metsähanhihavainnot alalajilleen, jotta tietämys alalajien esiintymisestä paranisi. Uhanalaisten ja harvalukuisten lintulajien esiintymistä koskevien ns. faunististen havaintojen keruuta jatkettiin, ja yhdistyksiä kannustettiin tekemään yhteenvedot havainnoista. Uusia havaintoja kerättiin ja julkaistujen faunististen katsausten tietoja tarkistettiin yhdistyksiltä. Linnut-vuosikirjassa julkaistiin katsaus vuodelta Toteutettiin valkoposkihanhien syyslaskenta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa Laskennassa todettiin Suomessa pesivien valkoposkihanhien syyskannaksi yksilöä. Syyskanta kasvoi edellisvuodesta 13 prosenttia. Osallistuttiin merimetsoa koskevaan julkiseen keskusteluun vääriä väittämiä ja epäluuloja oikaisemalla ja kannustettiin jäsenyhdistyksiä tekemään valituksia niiden toimialueille myönnetyistä poikkeusluvista merimetsojen tappamiseksi, mikäli luvissa eivät täyttyneet lintudirektiivin sallimat poikkeuslupaehdot. Avustettiin jäsenyhdistyksiä valitusten laatimisessa. WWF Suomen toimintaryhmien ja ympäristöhallinnon kanssa jatkettiin yhteistyötä uhanalaisten lintulajien, kuten kiljuhanhen ja uhanalaisten petolintujen, suojelussa. Tehtiin maa- ja metsätalousministeriölle aloite uhanalaisten riistavesilintulajien metsästyksen rajoittamisesta ja annettiin muita kannanottoja koskien ministeriön esittämiä metsästysrajoituksia. Jatkettiin työtä haahkan kevät- ja kesäaikaisen metsästyksen lopettamiseksi Suomen rannikkoalueilla ja Ahvenanmaalla. Tätä varten koottiin mm. lisäaineistoa haahkan esiintymisestä Ahvenanmaalla. Toisen vastaavan epäkohdan eli allin kevätmetsästyksen osalta vuosien työ tuotti tulosta, sillä vuonna 2012 allin kevätmetsästys kiellettiin. BirdLifen kuikka- ja kaakkuriryhmät jatkoivat toimintaansa. Päätettiin järjestää kansainvälinen kuikkalintututkijoiden tapaaminen Tvärminnessä syksyllä Syksyn 2012 aikana suunniteltiin tapahtumaa ja oltiin yhteydessä kansainvälisiiin osallistujiin ja esitelmöitsijöihin. BirdLifen kurkityöryhmä jatkoi toimintaansa. Työryhmä osallistui koko maailmaa koskevan kansainvälisen kurkikatsauksen tekoon ja laadittiin kirjallisuusluetteloa suomalaisesta kurkikirjallisuudesta. 4

5 Kurkia rengastettiin ennätykselliset 126, joista värirenkailla 98. Kontrolleja saatiin 231 eri kurjesta Suomen lisäksi 11 eri maasta. BirdLife Suomen rariteettikomitea (RK) kokoontui neljä kertaa: 14.1., , ja Vuoden 2011 havaintokatsaus julkaistiin Linnut-vuosikirjassa. Katsauksessa kerrottiin havaintojen lisäksi komitean toiminnan ajankohtaisista asioista. Jokaisen kokouksen jälkeen RK julkaisi BirdLifen verkkosivuilla tiedotteen tärkeimmistä käsitellyistä asioista. Lahden kansanopistossa järjestettiin RK:n ja paikallisten harvinaisuuskomiteoiden yhteinen kokous Kokouksessa käsiteltiin mm. RK:n lajilistalta poistettujen lajien määrityskriteereitä ja käytäntöjä havaintojen käsittelyprosessin viemiseksi Tiira-järjestelmään. Lisäksi RK osallistui kansainväliseen rariteettikomiteoiden yhteistyöhön ja piti aktiivisesti yllä keskusteluyhteyttä muihin pohjoismaalaisiin rariteettikomiteoihin ja lintuasiantuntijoihin. 2.2 Alueet Vuoden tärkein linnustonsuojeluhanke oli Maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) -hankkeen jatkaminen. MAALI on IBA (kansainväliset) ja FINIBA (kansalliset) -hankkeiden laajennus, jossa tarkasteluyksikkönä on maakunta. BirdLifen jäsenyhdistykset toteuttivat vuonna 2012 hanketta alueillaan ja nimeävät havaintojen ja selvitysten perusteella arvokkaimmat linnustokohteet MAALI-alueiksi pääosin vuoden 2013 aikana. Hanketta edistettiin useilla yhdistysvierailuilla, tuottamalla jäsenyhdistyksille materiaalia (mm. esitykset jäsenistölle ja rahoittajille sekä avustushakemuspohja) sekä kirjoittamalla hankkeesta juttuja Tiira-lehteen. Yhdistysten MAALI-vastuuhenkilöille järjestettiin koulutustilaisuus Orivedellä Tilaisuuteen osallistui 35 henkeä 20 eri yhdistyksestä. Tilaisuudessa kuultiin aluetyön merkityksestä luonnonsuojelulle, esiteltiin Lintualuetietokannan käyttöä ja ilmaista paikkatieto-ohjelmaa, opastettiin MAALI-hankkeesta viestimisestä ja kuultiin maakuntakaavoituksen käytänteistä. MAALI-hankkeen vähimmäistavoitteena on laatia alueelliset sähköiset julkaisut ja tarjota kaikkien toimijoiden käyttöön karttarajaukset tärkeimmistä lintualueista, jotta alueet on mahdollista huomioida maankäytön suunnittelussa. Kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA, Important Bird Area) -hankkeessa julkaistiin Linnut-vuosikirjassa tutkimus, jossa tarkasteltiin Natura-linnustonsuojelualueilla (SPA) tapahtuneita muutoksia IBA-seurantojen aineistoon perustuen. Tutkimuksen mukaan monien lintulajien kannat ovat SPA-alueilla vähentyneet. Selvitys oli jatkoa edellisvuonna vuosikirjassa julkaistuun artikkeliin, joka käsitteli laajemmin IBA-alueiden linnustomuutoksia, hoito- ja käyttösuunnitelmien tilannetta ja alueiden hoidon rahoitusta. Tapaamisin, kirjein ja aloittein vaikutettiin päättäjiin, jotta sekä Suomessa että EU:ssa kasvatettaisiin Natura alueilla sijaitsevien kosteikkojen hoitoon osoitettavaa rahoitusta. 5

6 Toteutettiin IBA-alueiden seurantasuunnitelmaa tekemällä linnustoinventointeja 25 IBA-alueella vapaaehtoisvoimin ja yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Lintualuetietojen tallentamiseen ja käsittelyyn tehdyn verkkosovelluksen, Lintualuetietokannan (IBAselaimen) kehitystyötä jatkettiin. IBA-selaimen avulla lintualueita koskevan aineiston käsittely helpottuu sekä paikallisyhdistyksissä että valtakunnallisesti. IBA-selaimen lintualuetietokantaan on talletettu yli lintualueen linnustotietoja, ja sitä käytetään myös MAALI-hankkeessa. Edellisvuoden tapaan osallistuttiin tuulivoimarakentamisen suunnitteluun ja keskusteluun neuvottelemalla alan keskeisten toimijoiden kanssa, jottei tuulivoimaa rakennettaisi linnustolle haitallisiin paikkoihin. Erityisesti korostettiin muutonaikaisten linnustoselvitysten tekemistä linnustollisesti huonosti tunnetuilla avomerialueilla, jotta linnuille tärkeät ruokailualueet eivät menettäisi merkitystään voimaloiden häirintävaikutusten vuoksi. Annettiin lausuntoja maakuntakaavoista ja kannustettiin jäsenyhdistyksiä osallistumaan maakuntakaavoitushankkeisiin ja muihin tärkeisiin kaavahankkeisiin. Osallistuttiin Porvoon ulkosaariston luonto- ja kulttuurimatkailun edellytysten kehittäminen -hankkeen ohjausryhmään. Hanketta koordinoi Metsähallitus. Osana hanketta käsitellään mm. matkailua Söderskärin linnustonsuojelualueella. 2.3 Elinympäristöt Maataloustyö keskittyi kansallisesti ympäristötukeen ja sen kehittämiseen luonnon monimuotoisuuden kannalta paremmaksi sekä EU:n tulevan budjettikauden maataloustukiin liittyvään vaikuttamistyöhön. Maataloustuilta yleisesti, mutta erityisesti ympäristötuelta haluttaisiin enemmän ympäristöhyötyjä viljelijöiden taloudellisen hyödyn rinnalle. Tätä tavoitetta edistettiin tapaamisissa ja työryhmissä aloittein, ehdotuksin ja kirjein. Vuoden aikana vedottiin esimerkiksi maatalousministeriin, muihin ministereihin, europarlamentaarikkoihin ja avainvirkamiehiin, jotta Suomi tukisi EU:n maatalouspolitiikan uudistamista nykyistä ympäristöystävällisemmäksi. Lisäksi laadittiin muun muassa ohjeistus uhanalaisimpien maatalouslintujen huomioon ottamisesta maatalousympäristössä ja tuissa sekä peltoalueiden tilapäisten kosteikkojen merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle. Järjestöjen maatalouden ympäristöryhmän (Jämyrä) kautta osallistuttiin maatalouden ympäristötukien uudistamista pohtivien työryhmien toimintaan. Maaseutuverkostojen ohjausryhmässä BirdLife Suomea edusti Seppo Ojala ja varajäsenenä toimi Irina Herzon. Tehtiin aktiivista yhteistyötä BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän kanssa (AgricultureTaskForce, ATF) (ks. kohta 2.6). Vuonna 2012 ATF:n toiminnassa keskityttiin EU:n maataloustukiuudistukseen ja budjettiin. Maatalouteen liittyviä asioita hoiti vapaaehtoinen maatalousvastaava Irina Herzon yhdessä suojeluhenkilökunnan kanssa. 6

7 BirdLife oli mukana laatimassa luonnonsuojelujärjestöjen yhteistä esitystä valtionmaiden lisäsuojelusta. Esitys sisälsi yhteensä 507 suojelunarvoista metsä- ja suoaluetta, joiden yhteispinta-ala on noin hehtaaria. Osallistuttiin metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon asiantuntijatyöryhmän (Metsä-ELO) toimintaan. Työryhmän jäsenenä oli Tero Toivanen. Jatkettiin kansallisen FSC-yhdistyksen (ForestStewardhipCouncil) jäsenenä ympäristökamarissa. Edustusta jatkettiin myös kansainvälisessä FSC-organisaatiossa (ks. kohta 2.6). Osallistuttiin muiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa tehdyn yhteistyön kautta ympäristönsuojelulain uudistusprosessiin avustamalla ja kommentoimalla tekstiluonnoksia. Ympäristönsuojelulain muutoksella on erityinen merkitys soiden monimuotoisuusnäkökulmasta, koska lakiuudistsentavoiteena on luonnon monimuotoisuuden säilymisen nykyistä parempi varmistaminen turvetuotantohankkeissa, erityisesti niiden sijoittumisessa. Soidensuojelun täydennysohjelman valmisteluihin osallistuttiin muiden hanketta valmistelemassa työryhmässä olevien järjestöedustajien kautta. Osallistuttiin BirdLife Internationalin Euroopan metsätyöryhmän toimintaan (ks. kohta 2.6). Osallistuttiin LIFE+ -kotiseutukosteikkohankkeen ohjausryhmään. Hanketta koordinoi Metsästäjäin keskusjärjestö. Viisivuotisen hankkeen tavoitteena on luoda vähintään 30 kohteen mallialueverkosto läpi Suomen sekä kehittää osallistavaa yhteistyö- ja toimintamallia suojelualueiden ulkopuolella olevien pienialaisten kosteikkojen käytännönläheiseen kunnostustoimintaan. 2.4 Muu kansallinen suojelu- ja tutkimustoiminta Osallistuttiin Ympäristöakatemian toiminnan edistämiseen. Ympäristöakatemia on ympäristöjärjestöjen yhteistyöhanke, jonka toiminnasta vastaa oma yhdistys Ympäristöareena ry ja jonka tavoitteena on välittää tietoa ympäristöasioista päättäjille. Ympäristöakatemia järjesti metsäaiheisen kurssin. Lintujen talviruokinnasta ja pesimärauhasta tiedotettiin, ja toimittajia avustettiin ruokintaan ja muihin lintujen suojeluasioihin liittyvissä kysymyksissä. Tiira-lehden kaikissa numeroissa ja Linnut-lehdessä tuotiin monipuolisesti esiin linnustonsuojelua sekä kotimaassa että ulkomailla. BirdLife Suomen verkkosivuilla ylläpidettiin palvelua, jossa voi esittää suojelukysymyksiä BirdLife Suomen asiantuntijoille. Mielenkiintoisimmat kysymykset vastauksineen julkaistiin verkkosivuilla ja osa Tiiralehdessä. Osallistuttiin Maan ystävien koordinoimaan Polttava Kysymys -kampanjaan, jonka tavoitteena on saada Suomeen sitova ilmastolaki kasvihuonekaasupäästöjen suunnitelmalliseksi vähentämiseksi. Ilmastolaki saatiin maininnaksi hallitusohjelmaan. 7

8 Neuvottiin eri yhteyksissä paitsi yksittäisiä kansalaisia ja järjestöjä myös hankesuunnittelua, arviointeja ja selvityksiä tekeviä yrityksiä siitä, miten linnustoselvityksiä on toteutettava hanke- ja kaava-alueilla. Yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa jatkettiin mm. CITES-sopimuksen vastaisen ja laittoman täytettyjen lintujen kaupan estämiseksi. 2.5 Kansainvälinen suojelutoiminta Osallistuttiin BirdLife Internationalin EU:n luonnonsuojeludirektiivien toimeenpanoa, soveltamista ja toimivuutta tarkastelevan työryhmän (Birds and Habitats Directive TaskForce, BHDTF) toimintaan. Työryhmä suunnittelee ja toteuttaa mm. strategioita, joilla vastataan yleisesti EU:ssa esiin nousevaan luontoja ympäristöasioiden hoitamisen painoarvon laskemiseen. Toimikunnan toimintaan osallistuttiin pääosin sähköpostilla. Marraskuussa Belgiassa, Brysselissä pidettyyn kokoukseen osallistui MargusEllermaa. BirdLife Internationalin koordinoima Euroopan metsätyöryhmä (ForestTaskForce, FTF) jatkoi toimintaansa, johon BirdLife Suomi osallistui kommentoimalla aloitteita ja ehdotuksia sekä vastaamalla Euroopan komission kyselyihin. Vuonna 2012 toiminnassa painottui uuden EU:n metsästrategian ( ) valmisteluprosessi, jossa FTF tuotti BirdLifen kannanoton aiheesta. Lisäksi BirdLife on ollut seuraamassa ja vaikuttamassa uuden Euroopan laajuisen metsäsopimuksen valmisteluprosessissa. Myös puubiomassan tuotantoon liittyvissä aiheissa FTF on ollut aktiivinen. Toimikunta kokoontui kerran, marraskuussa Brysselissä. Lisäksi pidettiin kaksi puhelinkokousta. Suomesta FTFn toimintaan osallistui MargusEllermaa. Osallistuttiin BirdLife Internationalin koordinoimaan Birds in Europe 3 -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on julkaista kaikkien Euroopassa tavattavien lintujen maakohtaiset kannanarviot ja kannanmuutostiedot. EU maissa tämä tapahtuu osana lintudirektiivin toimeenpanon raportointia. Birds in Europe 3 -hankkeen aloitusseminaari pidettiin Mikulowissa, Tšekissä. Kokoukseen osallistui BirdLife Suomesta Teemu Lehtiniemi. Osallistuttiin BirdLife Europen EU:n biodiversiteettistrategian toteutumista arvioivan raportin laadintaan keräämällä tiedot tavoitteiden toteutumisesta Suomen osalta. Raportista tiedotettiin Suomen medioille ja sen keskeiset tulokset julkaistiin BirdLife SUomen verkkosivuilla. BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän (AgricultureTaskForce, ATF) toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. BirdLife Suomea edusti työryhmässä Irina Herzon. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistustarve oli kansainvälisen maataloustyön painopistealueena. Osallistuttiin BirdLife Internationalin koordinoimaan lintujen maailmanlaajuiseen uhanalaisuustarkastelutyöhön lähinnä vain seuraamalla keskustelua, koska vuonna 2012 Suomessa esiintyvien lajien luokkiin ei esitetty muutoksia. BirdLife Internationalille välitettiin tietoa lintujen suojelutilanteesta Suomessa. Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLife Suomen verkkosivuilla välitettiin tietoa kansainvälisistä suojeluhankkeista. 8

9 EU-asioissa BirdLife Suomi teki yhteistyötä BirdLife Internationalin Euroopan toimiston kanssa, joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa. Osallistuttiin Siemenpuu Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiön toimintaan yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö on ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Säätiössä on mukana 15 suomalaista kansalaisjärjestöä. BirdLife Suomi maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä ja tukijasta BirdLife Internationalille jäsenmaksuna yhden US-dollarin sekä vapaaehtoista jäsenmaksua BirdLifen Euroopan toiminnalle euroa. Jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisiin suojeluhankkeisiin. Verkkosivuston suojeluosiossa oli vuoden aikana useita tärkeitä kansainvälisiä järjestövaatimuksia ja vetoomuksia tukevia kampanjoita. 2.6 Lausunnot ja vaikuttaminen Vuoden aikana laadittiin mm. seuraavat kirjalliset kannanotot. Osassa kannanottoja oli myös muita järjestöjä allekirjoittajina. Hämeen liitolle lausunto Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (16.2.) Pohjanmaan liitolle lausunto luonnoksesta Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaksi (16.2.) valtionvarainministerille ja ympäristöministerille kirje LIFE-rahoituksen kasvattamiseksi EU:ssa (23.2.) Kymenlaakson liitolle muistutus Kymenlaakson energiavaihemaakuntakaavaehdotuksesta (15.3.) maa- ja metsätalousministeriölle lausunto ministeriön asetusluonnoksesta allin kevätmetsästyksen lopettamiseksi (20.3.) ympäristöministeriölle lausunto tuulivoimarakentamisoppaan luonnoksesta (30.3.) ympäristöministeriölle lausunto luonnoksesta Suomen luonnon monimuotoisuudensuojelun ja kestävän käytön strategiaksi (10.4.) EU:n komissiolle aloite koskien bioenergian hiilijalanjäljen laskemista siten, että epäsuorat maankäyttömuutokset otetaan huomioon (27.4.) Metsähallitukselle lausunto Söderskärin ja Långörenin saariston hoito- ja käyttösuunnitelmasta (27.4.) maa- ja metsätalousministeriölle kannanotto EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa esitettyjä viherryttämistoimia (27.4.) Euroopan parlamentin suomalaisjäsenille ja Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerille kannanotto koskien EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa esitettyjä viherryttämistoimia (4.6.) maa- ja metsätalousministeriölle lausunto luonnoksesta Suomen metsäkanalintujen hoitosuunnitelmaksi (14.6.) Uudenmaan liitolle lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta (27.6.) maa- ja metsätalousministeriölle aloite uhanalaisten vesilintujen metsästyksen rajoittamisesta (6.7.) maa- ja metsätalousministeriölle lausunto koskien metsähanhen, merihanhen, riekon ja metson tiettyjä metsästysrajoituksia (11.7.) maa- ja metsätalousministeriölle lausunto metson, teeren, pyyn ja riekon metsästyksen kieltämistä eräissä maakunnissa ja kunnissa metsästysvuonna (7.9.) 9

10 Päijät-Hämeen liitolle lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan luonnoksesta (30.9.) Panaman ympäristöministerille ja pääministerille kirje koskien Panamanlahden suojelutarvetta ja alueelle kohdistuvia kehityssuunnitelmia (8.10.) Varsinais-Suomen ELY-keskukselle lausunto Preiviikinlahden hoito- ja käyttösuunnitelmasta (30.10.) valtioneuvostolle lausunto koskien mietintöä tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistamisesta (15.11.) valtioneuvostolle kannanotto koskien maaseudun kehittämisen ja ympäristötoimien turvaamista EU:n budjetissa (19.11.) ympäristöministeriölle aloite kosteikkojen hoidon tehostamiseksi ja kosteikkojen hoitoa koskevan rahoituksen lisäämiseksi (22.11.) Kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeitä luonnonsuojeluasioita nostettiin julkisuuteen lehdistötiedottein ja artikkelein sekä BirdLife Suomen verkkosivujen avulla. BirdLife Suomi avusti ja neuvoi lintu- ja luontoharrastajia, muita kansalaisia sekä yhdistyksiä erilaisissa maankäyttö- ja lupa-asioissa toimimiseksi. Hankkeita koskevia yhteydenottoja tuli BirdLife Suomen toimistolle viikoittain. 3. Lintuharrastuksen edistäminen BirdLife Suomen tavoitteena on tarjota lintuharrastukseen liittyviä palveluja parhaiten Suomessa. Tarjoamalla monipuolisia ja haluttuja palveluita BirdLife Suomi jäsenyhdistyksineen vahvistaa jo saavuttamaansa asemaa lintuharrastajayhteisössä ja houkuttelee toimintaansa uusia linnuista kiinnostuneita. Lintuharrastusta edistämällä pyritään kasvattamaan linnustonsuojeluun myönteisesti suhtautuvien määrää sekä etsimään rahoitusta suojelutyölle. Lintuharrastuksen näkyvyyttä ja kiinnostavuutta lisäämällä saadaan uusia jäseniä ja tukijoita, jotka haluavat tukea BirdLife Suomen toimintaa ja osallistua siihen. Tätä kautta saadaan myös lisää havaintoja, joihin BirdLife Suomen suojelutoiminta asiantuntemuksen ohella perustuu. 3.1 Tapahtumat BirdLife Suomi järjesti vuoden aikana useita valtakunnallisia lintuharrastustapahtumia, joiden avulla parannettiin järjestön tunnettuutta, hankittiin uusia jäseniä ja tukijoita sekä jaettiin tietoa linnuista ja lintuharrastuksesta. Tammikuun viimeisenä viikonloppuna järjestettiin seitsemännen kerran valtakunnallinen Pihabongaus-tapahtuma. Pihabongauksessa tarkkailtiin tunnin ajan lintuja kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla. Havainnot ilmoitettiin BirdLife Suomelle. Tämän avoimen, valtakunnallisen ja maksuttoman tapahtuman kohderyhmänä olivat kaikki luonnosta kiinnostuneet ihmiset. Pihabongaus on maan suurin lintuharrastustapahtuma. Tapahtumaan osallistui yli ihmistä reilulla pihalla ympäri maan. 10

11 Kaikkiaan havaittiin 95 lintulajia. Lintuja ilmoitettiin yksilöä. Jäsenyhdistykset järjestivät muutamilla paikkakunnilla myös Pihabongaukseen liittyviä yleisötapahtumia. Kaikille Pihabongaukseen osallistuneille lähetettiin tapahtuman jälkeen Tiira-lehti sekä BirdLife Suomesta ja sen jäsenyhdistyksistä kertovaa materiaalia. Tapahtuma on myös merkittävin keino uusien vuositukijoiden (ks. 7.1) tavoittamiseksi. Tapahtuman suojelijana toimi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina olivat Ekokem, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Olympus Finland Oy ja Suomen Lintuvaruste Oy. BirdLife Suomi järjesti 19. valtakunnallisen Tornien taisto -lintuharrastustapahtuman 5.5. Tapahtumaan osallistuttiin yli 300 lintutornissa ympäri maan. Eniten lajeja (103) havaittiin Virolahden Vilkkilänturalla Lintulahden lintutornissa. Tapahtumaan liittyvää yleisötoimintaa kasvatettiin: 74tornilla järjestettiin vähintään yksi linturetki tai muu lintuopastus kello 10. Päivän aikana tuhannet ihmiset kävivät tutustumassa lintuharrastukseen torneilla eri puolilla Suomea. Tornikisa käytiin nyt toista kertaa samaan aikaan myös Ruotsissa. Ruotsissa tapahtumaan osallistui 47 tornia. Kahdeksas Lasten lintuviikko (ennen Lasten lintupäivä) järjestettiin Lasten lintuviikko on valtakunnallinen lasten lintutapahtuma, jonka järjestävät yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonto-Liitto. Tapahtuman tarkoituksena on kannustaa kouluja, päiväkoteja ja muita lapsiryhmiä lähtemään linturetkelle toukokuun lopulla. Osallistumiskynnys on pidetty mahdollisimman matalana: tapahtumassa etsittiin merkkejä pesivistä linnuista, mutta lajeja ei tarvinnut tunnistaa. Opettajille ja muille ryhmänvetäjille oli myös tarjolla runsaasti havainnollisia materiaaleja, jotka olivat ladattavissa pdf-versioina verkkosivuilta. Tapahtumaa markkinoitiin aktiivisesti mm. Vihreä lippu -kouluille ja -päiväkodeille, luonto- ja ympäristökouluille sekä luontokerhoille. Tapahtumaan osallistui ennätykselliset lasta ja 335 aikuista 103 ryhmässä eri puolilta maata. Mökkibongaus-tapahtuma järjestettiin kolmatta kertaa Mökkibongaus on kaikille avoin kesätapahtuma, jonka tarkoituksena on saada yleisö kiinnostumaan lähiluonnosta ja kerätä lintutietoa. Mökkibongauksessa kerättiin havaintoja käen ja vuoden linnun, mustakurkku-uikun, lisäksi kahdeksasta tutusta lintulajista: laulujoutsenesta, kyhmyjoutsenesta, kuikasta, meriharakasta, västäräkistä, kirjosieposta, talitiaisesta ja peiposta. Mökkibongaukseen osallistui lähes henkilöä yli paikalta eri puolilla maata. Tapahtumaa mainostettiin Helsingin Sanomissa ostetulla mainoksella. Ilta-Sanomat julkaisi ison tapahtuma-aiheisen jutun.tapahtuman osallistujamäärä oli 30 % korkeampi kuin edellisenä vuonna. Mökkibongauksen suojelijana toimi muusikko Sakari Kuosmanen. EuroBirdwatch-tapahtumaanosallistuttiin Maailman suurin lintutapahtuma järjestettiin 41 Euroopan ja Keski-Aasian maassa. Viikonlopun mittaisen tapahtuman lintuhavainnot koottiin yhteen ja samalla tiedotettiin erityisesti muuttolintuihin kohdistuvista uhkista. Suomessa lintuharrastajia kannustettiin retkeilemään tapahtumaviikonlopun aikana ja tallentamaan havaintonsa Tiira-lintutietopalveluun. Lintuhavaintoja kirjattiin yhteensä noin 1,5 miljoonasta lintuyksilöstä. Osa jäsenyhdistyksistä järjesti myös yleisöretkiä tapahtumaviikonloppuna, päätapahtuman järjesti LLY Rovaniemellä. Valtakunnallinen Joutsenbongaus toteutettiin ensimmäistä kertaa Joutsenbongauksen tavoitteena on seurata Suomessa levähtävien laulujoutsenten syyskantaa ja aktivoida suurta yleisöä lintujen tarkkailuun. 11

12 Samalla kerättiin tietoja joutsenille vaarallisista sähköjohdoista. Havaintoja ilmoitettiin kaikkiaan yli 2300, ja näiden mukaan Joutsenbongauksessa havaittiin lähes laulujoutsenta. Joutsenbongauksen suojelijana toimi toimittaja Juha Laaksonen. Tapahtuman yritysyhteistyökumppani oli Elenia Verkko Oy. Paikallisesti jäsenyhdistykset ja niiden paikallisryhmät järjestivät jäsenilleen ja yleisölle runsaasti erilaisia lintuharrastusaiheisia tapahtumia, kuten retkiä, kursseja, kilpailuja ja yleisötilaisuuksia. Lisäksi BirdLife Suomi järjesti 10 lintukurssia kotimaassa ja lähialueilla yhteistyössä kotimaisten lintumatkailuyritysten (SkaftungNature, Visamix) kanssa. 3.2 Tiira-lintutietopalvelu Tiira-lintutietopalvelun kehittäminen ja ylläpito oli yksi vuoden päätavoitteista. Palvelu on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille, ja se toimii Internetissä ( Palveluun tulevat havainnot ovat jäsenyhdistyksille ja harrastajille käyttökelpoisessa muodossa arkistoituina. Palvelussa voi selata havaintoja koko maasta, ja siellä voi pitää omaa havaintopäiväkirjaa. Jäsenyhdistysten jäsenillä on käytössään enemmän ominaisuuksia kuin ei-jäsenillä. Kaikki jäsenyhdistykset käyttävät Tiiraa ensisijaisena havaintojenkeruujärjestelmänä. Isoimmat Tiiraan tehdyt muutokset olivat havaintoihin liittyvien tallenteiden lisääminen ja käsittely sekä sisäisen koordinaattijärjestelmän muutos yhtenäiskoordinaateista tasokoordinaateiksi. Muita tärkeimpiä kehityskohteita olivat paikan haku Maanmittauslaitoksen nimistö- ja osoiterajapintojen avulla, RK- ja ARKlistojen hallinta sekä vapaaehtoistyönä tehty Tiira-haku for Android. Muita ohjelmistokehitykseen liittyviä toteutuksia olivat Pihabongaus-, Tornien taisto- ja Mökkibongaus-sivujen jatkokehitys. Vuoden lopussa Tiira-lintutietopalvelulla oli rekisteröitynyttä käyttäjää ( vuonna 2011), joista (4 845) oli rekisteröitynyt BirdLife-jäsennumerolla. Tiiran verkkosivuilla käytiin 2,5 miljoonaa kertaa vuoden aikana (2,3 miljoonaa vuonna 2011). Yksittäisiä hakuja tehtiin 64,7 miljoonaa (64,3 miljoonaa). Tiiraan kirjattiin vuoden aikana havaintoa ( vuonna 2011), joista oli ennen vuotta 2012 tehtyä havaintoa (edellisvuonna ennen vuotta 2011 tehtyä havaintoa). Csv-lataustoiminnolla Tiiraan vietiin havaintoa vuonna Vuoden lopussa Tiirassa oli lintuhavaintoa (2011 lopussa ). Vuoden lopussa Tiiran yhdistyskäyttäjien tekemiä koontihavaintoja oli yhteensä Rekisteröityneitä käyttäjiä ja yhdistyskäyttäjiä ohjeistettiin sähköpostin ja Tiira-foorumin kautta sekä puhelimitse. Tiira oli myös vakioaihe yhdistysvierailujen yhteydessä. Tiiran ohjelmointityöstä vastasi ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind. Suunnittelutyöstä vastasivat Tiira-toimikunta ja henkilökunta. Joulukuussa tehtiin sopimus Tiira-kännykkäsovelluksen tekemisestä. 12

13 3.3 Retkikummi-toiminta Retkikummitoiminta on BirdLife Suomen merkittävimpiä vapaaehtoistoiminnan ohjelmia. Retkikummit ovat jäsenyhdistyksissä toimivia, BirdLife Suomeen rekisteröityneitä retkenvetäjiä. Vuonna 2012 retkikummeina toimi 134 henkilöä. Retkikummit vetivät pääsääntöisesti kaikille avoimia linturetkiä tai järjestivät muita lintutapahtumia, joihin on helppo osallistua. Vuoden aikana järjestettiin yhteensä 249 retkeä ja muuta tapahtumaa, joihin osallistui henkilöä. Retkillä ja tapahtumissa osallistujille kerrottiin linnuista, lintuharrastuksesta ja -yhdistyksestä. Retkikummitoiminnan kautta jäsenyhdistyksiin saadaan sitoutettua vapaaehtoistoimijoita. Retkillä pyritään myös hankkimaan uusia jäseniä. Retkikummien toimintaa tuettiin tarjoamalla retkille tapaturmavakuutus ja materiaaleja. Retkikummien oma verkkosivusto tarjosi ohjeita ja vinkkejä tapahtumien järjestämiseen, ja ajankohtaisista asioista tiedotettiin vuoden aikana kolmella sähköisellä uutiskirjeellä. Retkikummitoiminnan kannustamiseksi nimettiin BirdLife Suomen syyskokouksessa vuoden retkikummiksi Jorma V. A. Halonen Lapin lintutieteellisestä yhdistyksestä. 3.4 Lasten ja nuorten toiminta BirdLife Suomen tärkeänä tavoitteena on innostaa nuoria luontoharrastukseen, löytää jäsenyhdistyksiin uusia nuoria jäseniä ja kannustaa nykyisiä nuorisojäseniä harrastuksessaan eteenpäin. Lasten osalta tärkeimpänä tavoitteena on myönteisten luontokokemusten tarjoaminen kestävän luontosuhteen kehittymisen pohjaksi. Nuorisotoiminta on joko välillisesti tai suoraan mukana suuressa osassa järjestön perustoimintoja. BirdLife Suomi tuki jäsenyhdistystensä valmiuksia toteuttaa lasten ja nuorten toimintaa omalla alueellaan. BirdLife Suomi järjesti yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa valtakunnallisen Lasten lintuviikon (ks. 3.1), joka tarjoaa puitteet ja runsaasti oheismateriaalia lapsiryhmille suunnattujen lintutapahtumien järjestämiseen. Tapahtumaa markkinoitiin erityisesti alakouluille, päiväkodeille ja luontokouluille. Matalan kynnyksen tapahtumassa tehtiin vuonna 2012 uusi osallistujaennätys. Lasten ja nuorten lintuharrastuksen edistämisessä on retkikummitoiminnalla (ks. 3.3) suuri merkitys. Retkikummit järjestivät retkiä esimerkiksi koululuokille. Toiminnalla on vankka suosio, ja sen kautta tavoitetaan esimerkiksi koululaisia, jotka eivät välttämättä muuta kautta saa kokemuksia lintuharrastuksesta ja retkeilystä. Jäsenyhdistyksissä toimii lisäksi lastenkerhoja ja nuorten ryhmiä. Yhdistykset järjestivät myös erityisesti nuorille suunnattuja tapahtumia, kuten lintuasemakursseja. Yhteensä jäsenyhdistyksissä järjestettiin vuoden 13

14 aikana ainakin 167 lapsille, nuorille ja perheille suunnattua tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä ainakin lasta tai nuorta. Näistä retkikummien järjestämien tapahtumien osuus oli 68 retkeä ja lasta tai nuorta. Jäsenyhdistyksiä avustettiin nuorisotyössä myös tapahtumien yhteydessä sekä tuottamalla ja jakamalla lasten ja nuorten lintuharrastustoimintaan tarkoitettua materiaalia. Vuonna 2011 julkaistua, lapsille ja nuorille suunnattua linnunpönttöopasta jaettiin edelleen jäsenyhdistysten käyttöön, ja se oli myös ladattavissa pdftiedostona. Jäsenyhdistysten saatavilla oli myös BirdLifen Suomen nuorisotyön materiaali, joka sisältää mm. oppaan lintukerhotoiminnasta, materiaalia oppitunnin pitämiseksi kouluissa ja materiaalia leiripäivän järjestämiseksi, sekä opettajien täydennyskoulutusmateriaali eli VESO-paketti, jolla peruskoulun opettajia tutustutetaan lintuharrastukseen ja oman paikkakunnan lintuharrastusmahdollisuuksiin. Tiira-lehden jokaisessa numerossa oli lapsille ja nuorille suunnatut omat sivut, joilla julkaistiin lasten ja nuorten juttuja, piirroksia ja lintukuvia. Valtakunnalliset, Luonto-Liiton ja Natur ochmiljön järjestämät nuorten Ympäristötoimintapäivät siirtyivät vuodelta 2012 järjestettäväksi kevättalvella BirdLife Suomi osallistui tapahtuman suunnitteluun. Jäsenyhdistysten nuorisotoimintaa kannustettiin nimeämällä BirdLife Suomen syyskokouksessa vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi Tuomas Meriläinen Päijät-Hämeen lintutieteellisestä yhdistyksestä. 3.5 Muu toiminta lintuharrastuksen edistämiseksi BirdLife Suomen julkaisut (ks ), verkkosivustot ja sähköpostilistat (ks. 4.5) palvelivat lintuharrastajia ja muita linnuista kiinnostuneita tarjoamalla tietoa linnuista sekä vinkkejä lintuharrastukseen ja lintujen suojeluun. Lisäksi suurta yleisöä palveltiin vastaamalla satoihin lintujen biologiaan, tunnistamiseen, ruokintaan ja suojeluun liittyviin kysymyksiin puhelimitse ja sähköpostitse. Tiedotustoiminnan yhteydessä esiteltiin säännöllisesti lintuharrastusta eri medioissa (ks. 4.6). Järjestöä ja lintuharrastusta esittelevää Tiira-lehteä lähetettiin yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. Yhteensä noin lehteä jaettiin vuoden aikana erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi lehti lähetettiin kaikille Piha- ja Mökkibongaukseen sekä retkikummien vetämille yleisöretkille osallistuneille. BirdLife Suomi tarjosi yrityksille ja yhteisöille opastettuja luontoretkiä, jotka sopivat esimerkiksi henkilökunnan virkistyspäivän ohjelmaan. Vuoden aikana järjestettiin viisi tällaista retkeä. 14

15 4. Tiedotus ja julkaisut 4.1 Tiira-lehti Tiira-jäsenlehden 17. vuosikerta ilmestyi neljänä numerona, joissa oli yhteensä 120 sivua. Lehdessä esiteltiin BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten kuulumisia, toimintaa ja tapahtumia, lintuharrastusaiheita sekä kansallista ja kansainvälistä linnustonsuojelua. Lehden painosmäärä oli keskimäärin Painopaikkana oli BotniaPrint Kokkolassa. Päätoimittajana oli Kirsi Peltonen ja taittajana Santtu Ahlman. BirdLife Suomen henkilökunta toimitti pääosan lehden aineistosta. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. Tiirassa ryhdyttiin käyttämään FSCsertifioitua painopaperia. 4.2 Linnut-lehti Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. 47. vuosikertaan kuului neljä numeroa ja 224 sivua. Lehden tavoitteena on antaa kaikille linnuista kiinnostuneille hyödyllistä ja luotettavaa lintutietoa sekä tarjota kiinnostavia kuvauksia linturetkiltä kokemuksellisen tekstin ja hyvien valokuvien avulla. Lehti painettiin Libris Oy:ssä Helsingissä. Päätoimittajana oli Jan Södersved, ja lehteä taittoi Seppo Alanko. Lehteä avustivat vakituisesti Janne Lampolahti, Teemu Lehtiniemi, Jyrki Normaja, Mia Rönkä, Tuuli Turtola ja William Velmala. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. Kunkin numeron painosmäärä oli Syksyllä toteutettiin telemarkkinointikokeilu, jossa Linnut-lehden tilauksia tarjottiin jäsenille ja tukijoille. Kampanjalla saatiin yli 170 uutta tilausta (19 % loppuunviedyistä kontakteista). Lisäksi Linnut-lehden näytenumero ja markkinointikirje lähetettiin uusille jäsenille. Näytenumeroita lähetettiin myös muun muassa retkikummeille ja lintukurssien pitäjille. Lehti oli tilattavissa verkkolomakkeella, tekstiviestillä tai postitse. Lehden tilaajamäärä oli keskimäärin Linnut painetaan FSC-sertifioidulle painopaperille. 4.3 Linnut-vuosikirja Linnut-vuosikirja ilmestyi 15. kerran. 160-sivuisessa julkaisussa oli kolme pääotsikkoa: uhanalaiset lajit, linnustonseuranta ja tutkimus. Kirjassa oli 18 artikkelia: mm. harvinaisuushavaintojen yhteenvetoja, vuoden 2010 linnun kuikan tulosten yhteenveto, uhanalaisten lajien seurantaraportteja ja valtakunnallisia linnustonseurantaraportteja. Kirjan toimitti Kalle Ruokolainen ja taittoi Aarnipaja Ky / Jyrki Heimonen. Kirjan painosmäärä oli Vuosikirja julkaistiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 15

16 4.4 Ornis Fennica Ornis Fennican toimituskuntaan kuuluivat päätoimittaja Matti Koivula, toimittajat Ian Henderson, Toni Laaksonen, Andreas Lindén, IlyaMaclean ja Robert Thomson sekä tekninen toimittaja Johan Ulfvens. Lehti painettiin Painorauma Oy:ssä Raumalla, ja se ilmestyi neljästi. Vuosikerran 280 sivulla julkaistiin 28 vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia. Painosmäärä oli 550. Julkaisun lukijoille järjestettiin syksyllä 2012 kysely lehden kehittämiseksi. Kyselyyn vastasi 69 lukijaa. Ornis Fennicaan lähetettiin 70 käsikirjoitusta. Käsitellyistä 65 käsikirjoituksesta 35 hylättiin ja 30:een esitettiin muutoksia ennen hyväksymispäätöstä. Vuonna 2012 julkaistuista artikkeleista 13 oli hyväksytty painettavaksi vuonna 2011 ja loput vuonna Sarjan verkkosivuilla jatkettiin EarlyOnline -käytäntöä: hyväksytyt, korjatut artikkelit olivat nähtävissä ja ladattavissa ennen varsinaista julkaisemista. Kaikki Ornis Fennicassa julkaistut tieteelliset artikkelit löytyvät PDF-muodossa verkkosivuilta Ornis Fennicalla on artikkelien julkaisusopimus Gale Groupin kanssa ja Proquestin kanssa. Numeron 3 välissä postitettiin lukijoille julkaisun kehittämiseen tähtäävä kysely, joka samanaikaisesti julkaistiin myös internetissä. Sarjan sitaatti-indeksi vuodelle 2011 oli ISI Web of Sciencen mukaan 0,667. Tieteellisten seurojen valtuuskunnan tuki Ornis Fennican julkaisemiselle oli euroa. 4.5 Verkkosivut ja sähköpostilistat BirdLife Suomen verkkosivuilla vieraili kävijää kuukaudessa, ja vuoden aikana kävijöitä oli Sivujen ylläpitämisestä vastasi BirdLife Suomen henkilökunta. BirdLife Suomen verkkosivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvaruste Oy:n sivusto, jota ylläpiti Pekka J. Nikander. BirdLife Suomen sivusto toimi Nebula Oy:n palvelimella. Tiira.fi-sivustosta kerrotaan tarkemmin kohdassa 3.2. BirdLife Suomen yhteisösivu Facebook-yhteisöpalvelussa perustettiin vuonna Vuoden 2012 lopulla sivun päivityksiä seurasi noin henkilöä (2011 noin 1 700). Syyskuussa Facebookiin avattiin Lintu lintujen tunnistusapua -sivu, jolle käyttäjät voivat ladata määritettäväksi kuvia ja äänitteitä. Vuoden lopussa sivulla oli runsaat 700 käyttäjää. BirdLife Suomi ylläpiti jäsenyhdistysten aktiivitoimijoille BirdLife-aktiivit-sähköpostilistaa, suojeluaiheista sähköpostilistaa sekä lintuharrastajille tarkoitettuja Lintuverkko- ja EuroBirdNet-sähköpostilistoja. Aktiivitlistalle välitettiin muun muassa tietoa ajankohtaisista tapahtumista, järjestö- ja linnustonsuojeluasioita, tiedotteita, edustajiston kokousasioita, sekä hallituksen päätöksiä. Vuoden lopussa BirdLife-aktiivit-listalla oli 347 ( tilaajaa), Lintuverkossa (1 121 tilaajaa) ja eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitetulla EuroBirdNet-sähköpostilistalla 579 (699) tilaajaa. 16

17 4.6 Muu tiedotustoiminta BirdLife Suomen toimisto laati vuoden aikana 35 mediatiedotetta, jotka julkaistiin painetussa tai sähköisessä mediassa. Lisäksi joukkoviestimiä avustettiin yli 180 kertaa; radiohaastatteluja annettiin 37 ja tv-haastatteluita Järjestötoiminta Suojelutavoitteiden lisäksi BirdLife Suomen toiminnan painopisteet ovat olleet järjestön kasvussa ja palvelujen tarjoamisessa jäsenyhdistyksille ja niiden jäsenille. Nämä tavoitteet liittyvät vahvasti toisiinsa, sillä palveluiden kehittäminen ja järjestön kasvu tukevat toisiaan. Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen on keskeisessä roolissa jäsenmäärän kasvun kannalta. Kasvutavoite on strateginen painopistealue mm. siksi, että suojelutyöhön tarvitaan toimijoita; harrastajia, vapaaehtoisia ja ammattilaisia. Järjestötoiminnan kehittämiseksi järjestettiin lokakuussa kysely BirdLifen vuositukijoille (ks. 7.1). Verkkolomakkeella toteutetun kyselyn avulla pyrittiin hahmottamaan vuositukijoiden tarpeita, tavoitteita, motivaatiota ja käyttäytymismalleja sekä ajatuksia vuositukijuudesta ja BirdLifesta. Kyselykutsu lähetettiin sähköpostina vuositukijalle ja kyselyyn vastasi 824 vuositukijaa (vastausprosentti 36). Kysely oli vastattavissa Kyselyn tuloksia hyödynnetään vuositukijatoiminnan kehittämisessä. Vuoden aikana aloitettiin järjestörekisterin uudistamistyö. 5.1 Jäsenyhdistykset ja paikallistoiminta BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joiden toimialueet kattavat koko maan. Jäsenyhdistyksiin kuului yhteensä henkilöjäsentä (vuoden 2011 lopussa ). Vuoden aikana jäsenmäärä kasvoi 469 henkilöllä. BirdLife Suomen jäsenyhdistykset Jäsenmäärävuonna 2012 Bongariliitto ry 1076 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 304 Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry 230 Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens OrnitologiskaFöreningTringa ry 2261 Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry

18 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 302 Kemi Tornion Lintuharrastajat Xenus ry 109 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry 230 Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 167 Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 663 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Lintuyhdistys Kuikka 375 Kuusamon Lintukerho ry 198 Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry 328 Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry 258 Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry 249 Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry 123 Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry 111 OstrobothniaAustralisrf 48 Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry 1125 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 212 Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 336 Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry 451 Porvoon Seudun Lintuyhdistys Borgå NejdensFågelförening ry 191 Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 442 Rauman Seudun Lintuharrastajat ry 176 Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry 392 Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry 131 Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry, Åbo OrnitologiskaFöreningrf 812 Valkeakosken Lintuharrastajat ry 97 ÅlandsFågelskyddsföreningrf 126 Muutamissa yhdistyksissä toimi lisäksi niiden sisäisiä paikallisryhmiä. Uusien paikallisryhmien synnyttämiseen tähtäävän paikallistoimintamallin materiaalit olivat jäsenyhdistysten käytettävissä. 18

19 5.2 Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen Jäsenyhdistyksiä kannustettiin aktiiviseen jäsenhankintaan. BirdLife Suomi edisti jäsenhankintaa lähettämällä kaikille jäsenyhdistysten uusille jäsenille liittymislahjana Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan. Yhdistyksille ja retkikummien (ks. 3.3) tapahtumiin osallistuneille lähetettiin myös BirdLife Suomen lehtiä. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin pääasiassa aktiivit-sähköpostilistalla (ks. 4.5) ja Tiira-lehdessä (ks. 4.1). Tiira-lehden keskeisen osan muodosti jäsenyhdistysten tapahtumakalenteri. Lisäksi yhdistyksillä oli halutessaan mahdollisuus esitellä toimintaansa lehdessä laajemminkin. Lehteä toimitettiin jäsenyhdistyksille jaettavaksi tapahtumissa ja yleisötilaisuuksissa. Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen verkkosivuja, joilta löytyy kaikki perustieto BirdLife Suomen toiminnasta. BirdLife Suomen ylläpitämä Tiira-lintutietopalvelu (ks. 3.2) oli keskeisessä asemassa jäsenyhdistysten toiminnassa sekä lintuharrastuksen edistämisen, jäsenhankinnan että suojelu- ja tutkimustyön kannalta. Jäsenyhdistyksiä tuettiin myös mm. tiedotustoiminnassa, sosiaalisen median käytössä, alueellisessa suojelutoiminnassa sekä vapaaehtoisverkoston luomisessa. BirdLife Suomen ja UPM:n yhteistyösopimus talkoiden merkeissä jatkui vuonna Yhteistyön tarkoituksena on tukea talkootyötä lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi. Talkootyöhön lähti mukaan 14 jäsenyhdistystä. Yhteistyön myötä jäsenyhdistyksille jaettiin yhteensä euroa talkooavustusta. Mittavamman erityistuen talkoille sai Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys, joka järjesti talkoot suon ennallistamiseksi Keuruun Kuolemaistenjärvellä. Osallistujia talkoissa oli yhteensä yli 160 henkilöä. Talkoilla mm. kunnostettiin lintutorneja, rakennettiin linnunpönttöjä, raivattiin pusikoita ja niitettiin niittyjä. Järjestökoordinaattori, MAALI-hankekoordinaattori ja toiminnanjohtaja vierailivat 17kertaa 16 yhdistyksessä ja yhdistysten tapahtumissa tapaamassa yhdistysten toimijoita ja keskustelemassa ajankohtaisista lintuharrastus- ja suojeluasioista. Jäsenrekisteripalvelua tarjottiin sitä haluaville yhdistyksille; palvelua käytti 19 jäsenyhdistystä. Jäsenrekisteripalvelussa olevilla yhdistyksillä oli mahdollisuus myös tekstiviestipalveluun, jossa tekstiviestillä voi liittyä yhdistyksen jäseneksi. Kolmelle jäsenyhdistykselle toimitettiin tilauksesta tapahtumissa käytettävä yhdistysbanderolli. Yhdistyksille tarjottiin myös mahdollisuutta teettää lintutorneihin kiinnitettäviä infokortteja, sekä mahdollisuutta teettää verkossa toimiva yhdistyskysely. Muita yhdistystoiminnan tukimuotoja olivat mahdollisuus yhdistysesitteiden ja uuden jäsenen infopakettien tuottamiseen, helposti muistettava sekä pyynnöstä mahdollisuus saada yhdistys@birdlife.fi-sähköpostialias. Kaikista yhdistyspalveluista tiedotettiin mm. verkkosivujen yhdistyspalvelut-osiossa. Jäsenyhdistysten toimijoita koulutettiin yhdistysasioissa. Yhdistysvierailuilla käytiin läpi yhdistysten ajankohtaisia kysymyksiä ja uusille puheenjohtajille lähetettiin perehdytysmateriaali, joka oli saatavilla myös BirdLife Suomen verkkosivuilta. Edustajiston syyskokouksen yhteydessä järjestettiin järjestökoulutusta: aiheina olivat yhdistysten julkaisemien lehtien digitointi, palkkiot yhdistystoiminnassa sekä ajankohtaiset suojeluaiheisiin ja Tiira-lintutietopalveluun liittyvät asiat. 19

20 5.3 Huomionosoitukset Vuonna 2012 BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki myönnettiin Risto Juvasteelle ja Mauri Rautkarille. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin Esa Huhdalle, Hannu Lehtorannalle, Esko Martikaiselle ja Juha Miettiselle. Yhdistyksen BirdLife-ansiomerkki, joita jäsenyhdistykset myöntävät oman harkintansa mukaan, myönnettiin 14 henkilölle. BirdLife Suomen vuoden lintuyhdistys -tunnustuspalkinto myönnettiin Rauman Seudun Lintuharrastajat ry:lle. Valinnan perusteena oli erityisesti panostus yleisötoimintaan sekä lasten ja nuorten lintuharrastuksen edistämiseen. Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Tuomas Meriläinen Päijät-Hämeen lintutieteellisestä yhdistyksestä ja vuoden retkikummiksi Jorma V. A. Halonen Lapin lintutieteellisestä yhdistyksestä. Metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan alueyksikölle myönnettiin Pro Avibus tunnustuspalkintoennakkoluulottomasta linnustonsuojelusta metsäsektorilla. Metsäkeskuksen hankkeissa on suojeltu lähes tuhat petolintujen pesäpuuta, edistetty metsäkanalintujen, kuukkelin ja valkoselkätikan suojelua. Pro Avibus myönnettiin nyt toista kertaa. 5.4 Kansainvälinen järjestötoiminta BirdLife Suomi toimi edellisvuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin henkilökunnan kanssa tiedotuksellisissa ja järjestötoimintaan liittyvissä asioissa. BirdLife Suomi sai BirdLife Internationalilta materiaalia ja muuta apua tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi. Brysselissä Belgiassa pidettyyn Campaigning for Nature -workshopiin osallistui tiedottaja Jan Södersved. BirdLife-partnerien tiedottajille ja suojeluhenkilöstölle suunnatussa koulutustilaisuudessa käsiteltiin kampanjoinnin suunnittelua ja toteutusta. BirdLife Internationalin Euroopan kokous järjestettiin Englannissa (Wyboston/Cambridge) Kokouksessa käsiteltiin BirdLifen kansainvälistä strategiaa, siihen liittyviä ohjelmia ja brändiä. Kokoukseen osallistui toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa. Lokakuussa osallistuttiin maailman suurimpaan lintuharrastustapahtumaan, EuroBirdwatch-viikonloppuun (ks. 3.1). BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin kansainvälisenmaksun maksaneille ja lehden tilaajille. Suomen levikki oli 127 (130 vuonna 2011). Kansainvälistä suojelutoimintaa käsitellään kohdassa