Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2009

Transkriptio

1 Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen (TLY) päätehtäviä vuonna 2009 olivat havaintojen keruu, lintuasematoiminnan ylläpitäminen, linnustonsuojelutoiminta, jäsenlehti Ukulin julkaiseminen sekä uusien kotisivujen kehittäminen. Lisäksi yhdistys järjesti mm. 12 yleisölle tarkoitettua lintukävelyä, pöllöretken, yölaulajaretken, 2 jäseniltaa, 2 kokousta sekä yhden esitelmän (luonto- ja ympäristökasvatusviikon yhteydessä). Yhdistyksellä on omat kotisivut osoitteessa sekä sähköpostilista Ukuliverkko. Havainnot kerättiin pääasiassa käyttäen BirdLife Suomen Tiiralintutietojärjestelmää. 2. Hallinto Yhdistyksen hallituksella oli kertomusvuoden aikana 8 kokousta. Hallituksen kokoonpano ja tehtävänjako on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Nimi Tehtävä Läsnä Markus Ahola linnustonsuojeluvastaava 6/8 Olli Kanerva taloudenhoitaja 5/8 Emma Kosonen varapuheenjohtaja, myynti- ja kokousasiat 7/8 Juha Kylänpää Jurmon lintuasemanhoitaja, kotisivut 5/8 Jari Kårlund sihteeri, tiedotus, kotisivut 7/8 Markus Lampinen retki- ja rallivastaava, nuorisojaoston pj, Tiira-yhdistyskäyttäjä, 4/8 kotisivut Rami Lindroos lehtiarkisto 5/8 Mikael Nordström puheenjohtaja 8/8 Kalle Rainio aluevastaava, Tiira-yhdistyskäyttäjä, Jurmon lintuaseman varahoitaja, kotisivut 7/8 TLY:llä oli seuraavat toimikunnat vuonna 2009: Aluerariteettikomitea (ARK). Kokoonpano: Pekka Alho (puheenjohtaja), Kalle Rainio (sihteeri), Hannu Huhtinen ja Rami Lindroos. ARK kokoontui kaksi kertaa. Vuoden aikana käsiteltiin 135 havaintoa, joista osa kokousten ulkopuolella sähköpostikäsittelyssä. Rariteettikomitealle annettiin lausunto 18 havainnosta. ARK julkaisi Ukulissa artikkelin harvinaisten lintujen määrittämisestä ja raportoinnista sekä vuoden 2008 ARK- katsauksen. Petolintutoimikunta. Petolintutoimikunnan työhön on osallistunut noin 20 harrastajaa ja sen puheenjohtajana on toiminut Seppo Pekkala. Toimikunnan jäsenten toiminnan pääosa suuntautui petolintujen pesimäkartoituksiin ja pesintämahdollisuuksien parantamiseen. Tärkeimpiä kohdelajeja olivat maa- ja merikotka, kolopöllöt ja huuhkaja, kana-, varpus-, tuuli- ja hiirihaukka. Jäsenet osallistuivat petolintujen valtakunnallisiin kartoituksiin (merikotka- ja sääksiselvitykset, petolinturuutujen kartoitus sekä pesintähavaintojen keruu ns. petolintujen B-lomakkeella). Toimikunnalla ei ollut vuoden aikana yhtään yleiskokousta. Maaliskuussa 2009 järjestettiin kaikille avoin petolintuilta, johon osallistui lähes 100

2 kuulijaa. Osa kuulijoista tuli aktiivisesti mukaan petolintuharrastukseen, mikä oli yksi tilaisuuden tavoitteista. Jurmon asematoimikunta. Puheenjohtaja Juha Kylänpää, Kalle Rainio, Jari Helstola, Hannu Ali-Eskola ja Markus Mattila. Tutkimustoimikunta. Esa Lehikoinen ja Esko Gustafsson. Havaintotoimikunta. Esko Gustafsson, Sampo Kunttu, Esa Lehikoinen ja Kalle Rainio Nuorisojaosto. Puheenjohtaja Markus Lampinen. Ks. Nuorisotoiminta. Linnustonsuojelutoimikunta. Puheenjohtaja Markus Ahola. Ks. Suojelu. Ukulin toimituskunta. Mikko Oivukka (päätoimittaja), Susanna Auvinen, Esko Gustafsson, Panu Kunttu, Kalle Rainio, Asko Suoranta, Totti Toiskallio (ulkoasu ja taitto). Lisäksi yhdistyksessä toimivat seuraavat henkilöt: Esko Gustafsson (atlasvastaava, laskentavastaava, tutkimustoiminta, kotisivut, Tiirayhdistyskäyttäjä) Arto Kalliola (lintukävelyt) Asko Suoranta (järvilintuarkisto) Juhani Salmi vuoden 2009 lajiprojekti Hannu Allonen (Ukuliverkko) Petri Vainio (lintulautakisa) BirdLife Suomen edustajistossa yhdistystä edustivat Arto Kalliola, Emma Kosonen, Markus Lampinen, Mikael Nordström ja Kalle Rainio. Vuoden aikana edustajisto kokoontui kaksi kertaa. Kevätkokous pidettiin Nurmijärvellä ja syyskokous Lappeenrannassa. Nurmijärvellä yhdistystä edusti Arto Kalliola ja Lappeenrannassa edustivat Arto Kalliola sekä Kalle Rainio. BirdLife Suomi r.y.:n toimielimissä on jäseninä seuraavat TLY:n jäsenet: Esko Gustafsson (suojelutoimikunta), Panu Kunttu (suojelutoimikunta, pj), Tapio Aalto (rariteettikomitea), Jyrki Normaja, (rariteettikomitea), William Velmala (rariteettikomitea), Antti Karlin (kurkityöryhmä), Toni Laaksonen (tieteellinen toimikunta), Jari Valkama (tieteellinen toimikunta), Peter Uppstu (Tiira-toimikunta, pj), Kalle Rainio (Tiira-toimikunta), Sampo Kunttu (Tiira-toimikunta), Arto Kalliola (edustajiston varapj, BirdLifen edustaja Sääksisäätiön hallituksessa) ja Jari Kårlund (liittohallitus). 3. Jäsenistö Koko jäsenmäärä oli (vuotta aiemmin 683). Varsinaisia jäseniä oli 632 (593), nuorisojäseniä 33 (34), perhejäseniä 45 (38), kunniajäseniä 6 (7) ja ainaisjäseniä 11 (11). Nuoriksi on laskettu jäsenet, jotka ovat syntyneet vuonna 1984 (1983) tai myöhemmin.

3 4. Julkaisutoiminta ja tiedottaminen Jäsenlehti Ukulia toimitti 6-henkinen toimituskunta. Vuoden aikana ilmestyivät Ukuli 2/2008 sekä 1/2009. Vuoden aikana lähetettiin yksi jäsentiedote. Yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin lisäksi BirdLife Suomen Tiira-lehden yhdistyspalstalla, yhdistyksen kotisivuilla, Ukuliverkossa ja Turun Sanomien Ajassa-palstalla. TLY tai sen edustajat esiintyivät valtakunnan- ja paikallismedioissa mm. seuraavasti: Merimetsokeskustelu jatkui kiivaana koko vuoden. Mikael Nordström esitti useita merimetsoaiheisia kannanottoja eri tahoille. Lisäksi Mikael Nordström piti Uudenkaupungin merimetsoillassa esitelmän aiheesta Merimetso osana saaristoluontoa sekä Turun eläin- ja kasvitieteellisen seuran kokouksessa ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin kokouksessa esitelmät aiheesta Merimetso ja muuttuva saaristoluonto. Lisäksi yhdistys oli esillä sähköisessä mediassa ja lehdistössä mm. seuraavilla aiheilla: Rauvolan altaitten tilanne (Turun Radio, TV2 alueuutiset), Pihabongaus (monet), lintujen talviruokinta (Turun Radio, Turun Sanomat), muuttolintujen saapuminen (Turun Radio), lintuharrastuskurssi Paimiossa (Turun Radio), lintukävelyt (Turun Radio), kevätlinnut (Turkulainen), petolintutoimikunta (Turun Sanomat), Mietoistenlahti (Metsä.fi-lehti), lokkisota (Turun Sanomat), Friskalanlahden kaavoitus (Turun Sanomat), merimetsoaiheinen aprillipila (Radio Vega Åboland), Jukka Sillanpään BirdLife Suomen hopeisesta ansiomerkistä (Åbo Underrättelser), lintuharrastusreportaasi (Turun Sanomat Extra), juttusarja projektilaji törmäpääskystä ja linnuista yleensä (Turun Radio), petolintutoimikunnan tuulihaukkatiedote (monet), tornien taisto (Turun Radio), syysmuuton tilanne (Turun Radio) Yhdistyksellä oli koko vuoden käytössään viisi suljettua sähköpostilistaa: hallitus-, aktiivit-, ylläpito-, suojelu- ja nuorisoverkko. Hallitusverkkoon kuuluivat hallituksen jäsenet ja aktiivitlistalle hallituksen jäsenten lisäksi useita yhdistyksen aktiiveja. Ylläpitolistalla hoidettiin kotisivujen ylläpitoon liittyviä asioita. Sähköpostilistat toimivat TLY:n oman domainin alla. Yhdistyksen keskeisillä toimijoilla oli käytössään alias-sähköpostiosoitteet. Sähköpostilista Ukuliverkko oli jäsenten ja kaikkien muidenkin linnuista kiinnostuneiden käytettävissä. Ukuliverkko on ollut toiminnassa yhdeksän vuotta. Vuoden lopussa Ukuliverkolla oli 388 tilaajaa, jotka lähettivät kuukausittain 48 (elokuu) (marraskuu) viestiä. Vuoden aikana Ukuliverkkoon lähetettiin 974 viestiä. Yhdistys ylläpiti kotisivujaan osoitteessa Sivuilla tiedotettiin yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Kotisivuja päivittivät vuoden aikana, Esko Gustafsson, Juha Kylänpää, Jari Kårlund, Markus Lampinen ja Kalle Rainio. Lisäksi tilattiin Waumedialta yhdessä RSLH:n kanssa pohjarakenne uusille kotisivuille. Vuoden aikana sivuille tuotettiin hiljalleen myös sisältöä. 5. Kokoukset ja jäsenillat Vuoden aikana järjestettiin kaksi sääntömääräistä kokousta, kevätkokous 2.4. ja syyskokous Lisäksi järjestettiin kolme ohjelmallista lintuiltaa tai esitelmää. Kokouksiin ja lintuiltoihin osallistui yhteensä 197 henkilöä.

4 Taulukko 3. Jäsenillat ja kokoukset pvm esiintyjä aihe osallistujia tyyppi useita Petolintuilta 95 lintuilta 2.4. Jyrki Normaja Määrityskilpailu n.15 kevätkokous Sami Lyytinen Merikotkien elämää n.15 esitelmä Hartmut Müller Birds and birdwatching in Azerbaidzan 22 lintuilta Jyrki Normaja Annapurna sanctuary maailman kaunein paikka? 40 syyskokous 6. Nuorisotoiminta Nuorisojaoston toiminta oli niukkaa johtuen sekä vetäjien että osallistujien puutteesta. 7. Jurmon lintuasema Vuosi 2009 oli Jurmon lintuaseman 47. toimintavuosi. Miehityspäiviä kertyi 249, mikä on luvun korkein. Viime vuosien tilanne näkyy taulukossa 4. Keväällä asema oli yhtäjaksoisesti miehitettynä Syksyn pisin yhtenäinen miehitysjakso oli Taulukko 4. Miehityspäivät ja asemalla käyneiden henkilöiden määrät Jurmossa vuosi miehityspäiviä henkilöitä ? Erillisten miehitysjaksojen määrä väheni edelleen ja oli 186 (206 vuonna 2008, 216 vuonna 2007). Reilusti yli 10 vuoden jälkeen asemalla oli kuitenkin pitkäaikainen miehittäjä, Johannes Hänninen, joka vietti saarella ajan Miehitysjaksoista 74 (40%) oli kaksipäiväisiä, eli useimmiten viikonloppu: lauantai ja noin puolet sunnuntaista. Yli neljän päivän jaksoja oli 36 (19%). Osuuksissa ei ollut juurikaan muutosta edellisvuoteen verrattuna. Keskimäärin miehittäjät viettivät asemalla vuoden aikana 7.8 vrk. Jos Hännisen yli kuukauden jaksoa ei oteta huomioon, keskiarvo on 7.4 vrk, joka sekin on huomattavasti aikaisempia vuosia enemmän (6.3 vrk vuonna 2008, 6.0 vrk vuonna 2007). Asemalla siis kävi pienentynyt joukko harvemmin, mutta vietti siellä pitempiä aikoja. Tällä lienee positiivinen vaikutus havainnoinnin tasoon. Rengastuspäiviä kertyi yhteensä vaatimattomat 48. Talkoisiin osallistui 10 rengastajaa. Kevätpuolella ( ) rengastettiin 31 päivänä. Syyspuolella ( ) verkkoja viriteltiin ainoastaan 17 päivänä. Pisin yhtäjaksoinen rengastusjakso oli , yhteensä 12 päivää. Rengastusten yhteismäärä jäi 2765 yksilöön, joista 58 oli poikasia. Rengastuslajeja oli 54. Rengastusmäärä jäi selvästi 2000-luvun keskiarvosta, joka on viiden edellisen vuoden ( ) osalta noin 4890 lintua.

5 Touko-kesäkuussa TLY teetti saarella pesimälinnustokartoituksen. Keväällä asema oli yhtäjaksoisesti miehitettynä Heinäkuun 25. päivä kutsuttiin kyläläiset ja heihin sukulaisuussuhteessa olevat jurmolaiset viettämään aseman rakentamisen aloittamisen 10-vuotisjuhlaa. Vieraita kävi 34. Kertomusvuonna saatiin vihdoin valmiiksi rakennusvaiheessa suunnitellut asiat, kun piha-aita valmistui toukokuussa. Syksyllä pihalle tehtiin heinäkompostori. Lisäksi perustettiin toimikunta suunnittelemaan Jurmon lintuaseman 50-vuotisjuhlajulkaisua. Toimikuntaan kuuluvat Juha Kylänpää, Kalle Rainio, Markus Ahola, Esa Lehikoinen, Jyrki Normaja ja William Velmala. 8. Retket Yhdistys järjesti kaikille avoimen pöllöretken Ruissalossa. Retken vetäjinä toimivat Emma Kosonen ja Markus Lampinen. Retkelle osallistui noin sata henkilöä. Yhdistys järjesti kaikille avoimen yölaulajaretken 5.6. Turun Aurajokivarressa. Retken vetäjinä toimivat Emma Kosonen ja Markus Lampinen. Retkelle osallistui noin 30 henkilöä. Lintukävelyjä pidettiin Ruissalossa vuoden aikana 12 kertaa ja niihin osallistui yhteensä 242 henkeä (taulukko 6). Lisäksi pidettiin lintukävely Sauvossa, johon osallistui 14 henkilöä. Sauvossa vetäjinä toimivat Jari Kårlund, Petri Laine ja Pekka Salmi. Taulukko 6. Lintukävelyt Päivä Osallist. Vetäjät Hannu Allonen, Arto Kalliola, Jarmo Laine, Petri Laine, Mikko Oivukka Jorma Hellsten, Arto Kalliola, Petri Vainio Jorma Hellsten, Arto Kalliola Hannu Allonen, Jorma Hellsten, Arto Kalliola, Jarmo Laine, Petri Laine, Rauno Laine, Mikko Oivukka Hannu Allonen, Mikko Oivukka, Petri Vainio Arto Kalliola, Petri Laine Jorma Hellsten, Arto Kalliola Jorma Hellsten, Arto Kalliola Jorma Hellsten, Arto Kalliola, Petri Laine, Petri Vainio Jorma Hellsten, Arto Kalliola, Petri Laine, Lennart Saari, Petri Vainio Hannu Allonen, Arto Kalliola, Petri Vainio Hannu Allonen, Jorma Hellsten, Petri Vainio 9. Linturallit ja kisat Vuoden 2009 aikana järjestettiin kolme yhdistyksen omaa pinnarallia. Kevätralli kisattiin ja siihen osallistui kaksi joukkuetta. Rallialueena oli Salo. Rallin voittajaksi selviytyi joukkue Jorma Knaapi, Leena Laitinen ja Markus Lampinen 91 lajilla.

6 Kesäralli pidettiin Rallikunniksi arvottiin Kustavi, Taivassalo ja Uusikaupunki. Joukkueita oli yhteensä 15 ja lajimäärä 162. Rallin voitti joukkue Pekka Alho, Hannu Klemola ja Tom Lindbom 128 lajilla. Talviralli järjestettiin ja joukkueita siihen osallistui 15. Lajimäärä oli 99. Rallin voitti jo toista vuotta peräkkäin joukkue Tomi Kaijanen, Markus Tuomi, Kari Kaunisto ja Totti Toiskallio 58 lajilla. Lisäksi kuudetta kertaa järjestettiin PLY:n ja Pyhäjärven suojeluyhdistyksen kanssa Pyhäjärviralli Rallin lajimäärä oli 97 ja joukkueita oli mukana yhteensä 10. Rallin voitti joukkue Regulus: Petri Ahti, Erkki Jokinen ja Ilkka Laitinen 72:lla lajilla. Yhdistyksen nimikkojoukkue osallistui 9.5. BirdLife Suomen valtakunnalliseen Tornien Taisto - kilpailuun Mynämäen Mietoistenlahden isossa tornissa havaiten 95 lajia, joka riitti yhdeksänteen sijaan. Yhteensä TLY:n alueelta mukana oli 27 tornia. BirdLife Suomen Pihabongaukseen osallistui TLY:n alueelta 930 pihaa. Yhdistys järjesti Ruissalossa Tammenterhon pihalla yleisöpihabongauksen. Talven lintulautakisassa sijoittuivat tasapisteille Kim Kuntze ja Kari Lahtela 32:lla lajilla. Voittajaksi arvottiin Kuntze. Kisan vetäjänä toimi Petri Vainio. 10. Suojelu TLY:n neljän IBA-alueen kohdevastaavina olivat vuonna 2009 seuraavat henkilöt: Jouko Lehtonen (Ruissalo), Mikael Nordström (Korppoon - Nauvon eteläinen saaristo) ja Jukka Sillanpää (Mietoistenlahti). Paimionlahdella ei ollut IBA-vastaavaa. Mietoistenlahden hoitoa jatkettiin aiempien vuosien tapaan. Silakkarin niittyä ja edustan vesialuetta niitettiin. Hoidosta vastasi Jukka Sillanpää. Hän myös edustaa yhdistystä vuonna 2007 toimintansa aloittaneessa Mietoistenlahden yhteistyöryhmässä. Suojelutoimikunta piti yhden kokouksen ja kävi keskustelua sähköpostilistan välityksellä. TLY:n linnustonsuojelurahastoon oli vuoden loppuun mennessä kertynyt 450. Rahastosta ei jaettu suojeluavustuksia vuonna Valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Turun hallinto-oikeuden tekemästä päätöksestä koskien Otajärven rauhoituspäätöksestä tehtyä valitusta. Tyydyttiin Turun hallinto-oikeuden päätöksiin koskien Paimionlahden, Otajärven, Kuusistonlahden, Kuljun-Taipaleenlahden ja Lamminjärven suojelualueiden perustamista. Suurin osa valituksista hylättiin. TLY voitti korkeimmassa hallinto-oikeudessa Ruissalon valkoposkihanhien pyydystyslupa-asian, joka koski kiljuhanhien istuttamista Suomen Lappiin valkoposkihanhia apuna käyttäen. Jätettiin lausunto Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotuksesta.

7 Jäsenistön keskuudessa järjestettiin vapaaehtoinen linnustonsuojelukeräys loppusyksyn aikana. Keräys tuotti mennessä noin 4100 euroa. Jukka Sillanpäälle luovutettiin BirdLife Suomen myöntämä hopeinen ansiomerkki pitkään jatkuneesta Mietoistenlahden kunnostustyöstä. Laadittiin Örön väylää vastaan yleisönosastokirjoitukset, jotka julkaistiin Turun Sanomissa ja Åbo Underrättelserissä. Jätettiin lausunto Varsinais-Suomen maakuntaliiton maakuntakaavaluonnoksesta. TLY oli mukana Maailman luonnonsäätiö WWF:n vapaaehtoisissa öljyntorjuntajoukoissa. 12 TLY:n jäsentä on ilmoittautunut mukaan. Kuusistonlahdella pidettiin niittotalkoot heinäkuussa kolmena päivänä. Talkoisiin osallistui yhteensä noin 5 henkilöä. Mattholmsfladanilla pidettiin niittotalkoot elokuussa. Talkoisiin osallistui yhteensä 6 henkilöä. IBA- ja FINIBA-alueiden linnustotiedot karttuivat lähinnä Tiiraan ilmoitettujen havaintojen kautta. 11. Tutkimustoiminta Vuoden 2009 BirdLife Suomen projektilaji oli törmäpääsky. Projektin päätarkoituksena oli kartoittaa lajin pesäkoloniat mahdollisimman tarkasti. TLY:n alueella projektia hoiti Juhani Salmi. Vuonna 2006 alkoi kolmas valtakunnallinen lintuatlas. TLY:n alueen tilanne vuoden 2009 jälkeen oli atlaksen selvitysasteittain seuraava: ei tietoja 0 ruutua (0 % / koko Suomi 1 %), satunnaistietoja 1 ruutu (0,5 % / 8 %), välttävät tiedot 6 ruutua (3,5 % / 20 %), tyydyttävät tiedot 38 ruutua (22 % / 29 %), hyvät tiedot 57 ruutua (34 % / 16 %) ja erinomaiset tiedot 68 ruutua (40 % / 26 %). Vähintään tyydyttävät tiedot on siis 163 ruudusta (96 % / 71 %). TLY:n alueella ruutuja on 170 ja koko Suomessa 3813 kappaletta. Yhdistyksen jäsenet osallistuivat ahkerasti myös muihin Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimusprojekteihin kuten talvilintulaskentoihin. Niissä laskettiin TLY:n alueella keväällä 50, syksyllä 49 ja jouluna 66 reittiä. 12. Havaintoarkisto Yhdistyksen pääasiallisena havaintoarkistona toimii BirdLife Suomen Tiira-lintutietojärjestelmä. Vuoden 2009 lopussa Tiirassa oli noin (vuonna ) havaintoa TLY:n havaintojenkeruualueelta. Vanhoista Webkannan havainnoista on Tiiraan siirtämättä vielä muutama tuhat korjaustyötä vaativaa havaintoa. Tiiraan on siirtämättä myös yli Jurmon lintuaseman havaintoa. 13. Talous

8 Taloudellisesti 2009 oli merkittävien panostusten vuosi. Suurin yksittäinen menoerä oli Jurmon pesimälinnuston laskenta, 6573,36 euroa. Tähän saimme avustusta Lounais-Suomen ympäristökeskukselta 3200,00 euroa. IBA- ja atlaskartoituksia tuettiin useilla tahoilla aina Ahvenanmaalta Lemmenjoelle asti. Yhdistyksen kotisivujen uudistamiseen kului rahaa 1464,00 euroa. Tärkein tulonlähde oli edelleen jäsenmaksutulot, joita kertyi 9199,00 euroa. Muiden tulonlähteiden merkitys oli vähäisempi. Jäsenmaksut vuonna 2009 olivat seuraavat: varsinainen jäsen 26 nuorisojäsen 18 perhejäsen 8 Jurmon lintuaseman toimintaa rahoitettiin pääosin lintuasemamaksuilla, joita kertyi 1392,00 euroa. Jurmon toiminnan tulos oli toimintavuonna 1461,53 euroa miinuksella. Asemamaksut olivat seuraavat: yhdistyksen jäsen 17 ei-jäsen 25 jäsenen mukana majoittuva yli 10-vuotias perheenjäsen 17 Asemarengastajat olivat vapautettuja asemamaksusta. Marraskuussa käynnistetty linnustonsuojelukeräys tuotti viime vuoden puolella 4095,50 euroa. Keräys jatkuu vielä tämän vuoden alussa. Yhdistyksen tilikauden tulos oli 4210,18 euroa alijäämäinen ja niinpä poistoja ei tällä kertaa tehty. 14. Muuta Yhdistys kuuluu yhteisöjäsenenä Elävä saaristo ry:hyn. Jäsenetuna TLY:n jäsenet saavat alennusta majoituksesta Isokarissa. BirdLife toimihenkilöt!!!!!!!