TOIMINTAKERTOMUS 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS 2009"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin henkilöjäsenen keskusjärjestö ja valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö. BirdLife Suomi on maailmanlaajuisen, yli 110 maassa toimivan ja yli 2,5 miljoonan henkilöjäsenen BirdLife Internationalin jäsenjärjestö. BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta. Linnustonsuojelun kautta toimitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta. Vuosi 2009 oli BirdLife Suomen 37. toimintavuosi ja järjestö toimi menestyksellisesti paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelun ja tutkimuksen sekä lintuharrastuksen ja nuorten luontoharrastusten edistämisessä: Paikalliset jäsenjärjestöt järjestivät lukuisia esitelmätilaisuuksia, kuvailtoja, retkiä, kilpailuja, talkoita, kerhoja ja julkaisivat omia jäsenlehtiä. Selvitimme Suomen törmäpääskykannan kattavammin kuin koskaan aikaisemmin. Puolustimme linnuille tärkeitä alueita ja kartoitimme kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) linnustoa aina saaristosta Lapin tuntureille. Toimimme lintuasiantuntijana useissa mm. soiden käyttöä ja lintujen uhanalaisuutta arvioivissa työryhmissä. Keräsimme yli miljoona lintuhavaintoa lisää Tiira-lintutietopalveluun harrastajien, suojelun ja tutkimuksen avuksi. Järjestimme uudet osallistujaennätykset saavuttaneet Pihabongaus, Tornien taisto ja Lasten lintupäivä tapahtumat. Järjestimme 364 linturetkeä, joihin osallistui noin 1200 lasta. Osallistumme maamme pesimälintulajien levinneisyyttä kartoittavan Suomen lintuatlaksen havaintojen keräämiseen. Saimme runsaasti lintujen esiintymiseen, suojeluun ja lintu harrastuksen liittyvää medianäkyvyyttä. Kehitimme Tiira-lintutietopalvelua mm. toteuttamalla palvelusta ruotsinkielisen version. Kattojärjestömme BirdLife Internationalin kautta olimme suojelemassa maailman harvinaisimpia lintuja, sekä niiden tärkeitä levähdys-, ruokailu- ja pesimäpaikkoja, kamppailimme muuttolintujen laitonta tappamista vastaan ja vaikutimme poliittisella tasolla kansainväliseen lainsäädäntöön. Esimerkkejä saavutuksista: 1

2 Saimme kuusi Länsi-Afrikan valtiota sitoutumaan suojelemaan kaikki muuttolinnuille tärkeät rannikon IBA-alueet. Ansiostamme Kyproksella kiellettiin kaikki lintujen ampumisen toukokuun aikana, mikä on erinomainen uutinen maan kautta matkaaville miljoonille muuttolinnuille. Puolustimme menestyksekkäästi pikkuflamingon tärkeintä pesimäpaikkaa Tansanian Natronjärveä, alueelle suunnitellun luontoa tuhoavan teollisuuskäytön estämiseksi. Saimme mm. Australian ja Kiinan IBA-inventoinnit toteutettua ja tulokset julkaistua. Työmme Rospudan laakson tärkeän lintualueen pelastamiseksi palkittiin, kun Puolan hallitus päätti luopua suunnitelmista vetää tie ainutlaatuisen Natura-alueen lävitse. 1.1 Jäsenyhdistykset BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä. Jäsenyhdistyksiin kuului henkilöjäseniä yhteensä Vuoden 2008 lopussa jäseniä oli BirdLife Suomen jäsenyhdistykset Jäsenmäärä vuonna 2009 Bongariliitto ry 1033 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 284 Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry 195 Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry 2072 Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry 146 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 302 Kemin Lintuharrastajat Xenus ry 93 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry 234 Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, Mellersta Österbottens Ornitologiska Förening rf 100 Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 617 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Lintuyhdistys Kuikka 332 Kuusamon Lintukerho ry 189 Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry 326 Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry 244 Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry 224 Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry 126 Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry 99 Ostrobothnia Australis rf 44 Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry 899 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 181 Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 274 2

3 Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry 426 Porvoon Seudun Lintuyhdistys Borgå Nejdens Fågelförening ry 182 Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 379 Rauman Seudun Lintuharrastajat ry 166 Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry 368 Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry 106 Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry, Åbo Ornitologiska Förening rf 727 Valkeakosken Lintuharrastajat ry 93 Ålands Fågelskyddsförening rf Huomionosoitukset Vuonna 2009 myönnettiin BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki Pertti Koskimiehelle, Kimmo Nuotiolle, Terho Poutaselle, Esa Sojamolle ja Risto A. Väisäselle. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin Pirkka Aallolle, Asko Erikssonille, Jari Heikkiselle, Elja Hervalle, Jukka Jantuselle, Jari Kontiokorvelle, Seppo Löfgrenille, Markku Paakkiselle, Paavo Rantaselle, Jukka Sillanpäälle ja Sami Timoselle. Kultainen ansiomerkki voidaan antaa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti poikkeuksellisen menestyksellisestä sekä hyvin pitkäaikaisesta, yli 25 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintuharrastuksen, - tutkimuksen tai -suojelun edistämiseksi. Hopeinen ansiomerkki voidaan antaa kansallisesti tai paikallisesti huomattavasta ja pitkäaikaisesta, vähintään 15-vuotisesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen tai suojelun hyväksi tai ulkomaan kansalaiselle, joka on erityisen huomattavalla tavalla avustanut liittoa tai sen jäsenyhdistyksiä kansainvälisten suhteiden kehittämisessä. BirdLife Suomen vuoden lintuyhdistys -tunnustuspalkinto myönnettiin Lohjan Lintutieteellinen Yhdistys Hakki ry:lle. Perusteluina valinnalle olivat vuodesta toiseen jatkunut korkeatasoinen yhdistystoiminta, jäsenmäärän kasvu, ahkera osallistuminen BirdLife Suomen järjestämiin valtakunnallisiin yhteishankkeisiin sekä toimialueella saavutettu arvostetun lintuasiantuntijan asema. Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Lauri Tamminen Karstulasta (ks. 3.1) ja vuoden retkikummiksi Olavi Kalkko Tampereelta. 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus BirdLife Suomen tavoitteena on lintujen suojelutilanteen parantaminen. Suojelutoimintaa ohjaavat BirdLife Suomen suojelustrategia sekä BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ja tavoitteet. Suomen kannalta tärkeimmät BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ovat tärkeiden lintualueiden (IBA) kartoitus, seuranta ja suojelu, elinympäristöjen suojeluohjelmat sekä uhanalaisten lajien suojeluohjelmat. BirdLife Suomen tutkimustoiminnan tavoitteena on kerätä ja tuottaa tietoa lintujen- ja muun luonnonsuojelun avuksi. Tutkimukset toteutetaan pääosin vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet jatkoivat valtakunnallista linnustonseurantaa yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantojen tuloksia esiteltiin Linnut-vuosikirjassa ja Linnutlehdessä. Tutkimustoiminnan pääpaino oli IBA-laskennoissa. Suojelutoiminnassa seurattiin BirdLife Suomen suojelustrategiaa vuosiksi Suojelustrategia on pääpiirteissään sisällytetty BirdLife Suomen toimintastrategiaan. Suojelustrategian tavoitteena on, että BirdLife Suomen toiminnan tuloksena lintujen, niille tärkeiden alueiden ja niiden elinympäristöjen tila on parantunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suojelustrategia nostaa BirdLife Suomen suojelutyön pääpainopistealueiksi IBA-työn, linnustonseurannan edistämisen, työn maatalousympäristön lintujen 3

4 tilanteen parantamiseksi, uhanalaisten ja taantuvien lintulajien tilanteen parantamisen sekä kansainvälisen linnustonsuojelutyöhön käytettävien Suomen resurssien kasvattamisen. Suojelutoimintaa koordinoi BirdLife Suomen suojelutoimikunta ja hallitus. Suojelutoimikunta kokoontui kahdesti. Suojelutyötä toteuttivat pääasiallisesti BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi sekä suojeluasiantuntija ja kansallinen IBA-koordinaattori Margus Ellermaa. Lisäksi suojeluasioita edistivät kymmenet vapaaehtoiset ja paikallisyhdistykset omilla toimi-alueillaan. Suojeluasioista keskusteltiin yhdistyksille avoimella aktiivit-sähköpostilistalla (ks. kohta 3.3). 2.1 Lausunnot ja vaikuttaminen BirdLife Suomi avusti ja neuvoi lintu- ja luontoharrastajia, muita kansalaisia sekä yhdistyksiä erilaisissa maankäyttö- ja lupa-asioissa toimimiseksi. Hankkeita koskevia yhteydenottoja tuli BirdLife Suomen toimistolle viikoittain. Vuoden aikana laadittiin seuraavat kirjalliset lausunnot tai kirjeet: Ympäristöministeriölle lausunto Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi raportista (pvm 14.1.). Maa- ja metsätalousministeriölle esitys Kansallisen suo- ja turvemaiden käytön strategiatyöryhmän täydentämisestä (23.1.). Suomen ympäristökeskukselle ehdotus toiminnasta EU:ssa jyrsijämyrkky brodifacoumin ulkokäytön sallimisesta (13.2.). Maa- ja metsätalousministeriölle lausunto luonnoksesta Suomen riistataloudelliseksi kosteikkostrategiaksi (20.2.). Uudenmaan liitolle lausunto Uudenmaan 2. maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (23.2.). Ympäristöministeriölle lausunto Luonnonsuojeluhallinnon tuottavuusohjelma -hankkeen projekteista luonnon monimuotoisuuden seurannan ja tietojen hallinnan koordinoimiseksi sekä eliölajien suojelun tuottavuuden parantamiseksi (26.2.). Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle Pohjois-Karjalan maakuntakaavan (2. vaihe) täydennysehdotuksesta (13.3.). Maatalouspolitiikan uudet haasteet -työryhmälle ehdotus ravinteikkaiden rantapeltojen käyttötarkoituksen muutokseksi (25.3.). Ympäristöministeriölle Pallas Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta (7.4.) Metsäteollisuus ry:lle Suomen FSC-standardin kehittämistyötä koskeva kirje (15.4.). Ympäristöministeriölle lausunto ehdotuksesta laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta (29.4.). Pohjois-Savon liitolle lausunto Pohjois-Savon maakuntakaavaluonnoksesta (11.5.). Keski-Pohjanmaan liitolle lausunto Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta (15.5.). Metsähallitukselle lausunto Länsi-Suomen luonnonvarasuunnitelman päivityksestä (5.6.). Euroopan yhteisöjen komissiolle kantelu lintudirektiivin 4.4.-artiklan vajavaisesta soveltamisesta Suomessa (5.6.). Lapin liitolle lausunto Tunturi-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta (24.6.). Pro Barösundin saaristo -yhdistykselle lausunto näkökohdista, jotka Raaseporin Inkoon merituulivoimapuistohankkeen YVA-selvityksessä tulee ottaa huomioon linnustovaikutusten selvittämiseksi ja haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi (21.8.). Euroopan yhteisöjen komissiolle kantelu Suomen valtiota vastaan lintudirektiivin rikkomisesta merimetson metsästyksellä Ahvenanmaan maakunnassa (4.9.). Vapo, Turveruukki ja EPV Energia Oy:lle vetoomus luontoarvosoiden rauhoittamiseksi turpeenoton valmisteluilta suostrategian laadinnan ajaksi (5.10.) Suostrategiaryhmälle toimenpide-ehdotuksia (2.12.). Ympäristöministeriölle ehdotus ulappa-alueiden linnustolle tärkeiden levähdysalueiden selvittämisestä tuulivoimarakentamisen vuoksi (1.12.). 4

5 Jatkettiin kampanjaa Välimeren alueella yleisesti tapahtuvien lintuja koskevien luonnonsuojelurikosten, kuten pikkulintujen liimatikkupyynnin, lopettamiseksi. Apuna käytettiin verkkosivuja, artikkeleita ja lehdistötiedotteita. Jäsenistöä osallistui Maltan Raptor Camp -leirille, jossa metsästyksen laillisuutta valvottiin petomuuttopaikoilla. 2.2 Lajisuojelu ja -tutkimus Törmäpääsky oli vuoden lintu. Vuoden lintu -hankkeessa tiedotettiin lajin esiintymisestä ja kannanmuutoksista sekä pyydettiin ilmoittamaan lajin pesimäpaikat paikallisyhdistyksille. Aiheesta julkaistiin lehdistötiedotteita, laadittiin törmäpääskysivut BirdLife Suomen verkkosivuille. Lintuharrastajia kannustettiin ilmoittamaan yhdistyksille lajia koskevat pesimäpaikkatietonsa. Hankkeen tulokset julkaistaan vuonna Vapaaehtoisena lajikoordinaattorina toimi Santtu Ahlman. Suunniteltiin ja ohjeistettiin vuoden 2010 vuoden linnun, kuikan sekä kaakkurin, kartoitus- ja suojeluprojekti. Vapaaehtoisen projektikoordinaattorin tehtävään nimettiin Pekka Lehtonen (kuikka) ja Kalevi Eklöf (kaakkuri) BirdLife Suomen Gavia-työryhmästä. Työryhmän tavoitteena on: - kaakkurin ja kuikan kannan ja poikastuoton seuranta sekä niiden elinympäristöihin liittyvän tiedon kerääminen, levittäminen ja julkaiseminen. - toimiminen aihepiiriä seuraavien ja tutkivien yhdyssiteenä sekä edistää lajien ja niiden elinympäristöjen kiinnostavuutta seurantakohteina. - avustaa BirdLife Suomea suojelunäkökohtiin ja lajien elinympäristöön liittyvien asioiden käsittelyssä. - kansainvälinen yhteistyö. Työryhmä kokoontui kahdesti, mutta toimi aktiivisesti sähköpostin välityksellä koko vuoden. Lajien esiintymisestä kerättiin tietoa aikaisemmilta vuosilta. Työryhmän julkaisema Gavia-nettilehti ilmeistyi kahtena numerona. Jatkettiin Kruunupyyn Teerijärvellä sijaitsevia naurulokkiyhdyskuntia koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista ja tehtyjen ruoppausten laillisuuden selvittämistä koskeneita valitusprosesseja. Länsi-Suomen ympäristökeskus salli kahden kolonian pesimäpaikan tuhoamisen ruoppaamalla pesimäajan ulkopuolella. Valvovan viranomaisen mukaan 5700 naurulokkiparin pesimäpaikkojen tuhoaminen oli niin pieni toimenpide, ettei sellaiseen tarvita erityisiä lupia. Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon tehdystä valituksesta saatiin kielteinen päätös Vaasan hallinto-oikeudesta. Päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta ei saatu päätöstä vuoden 2009 aikana. Osallistuttiin Suomen lintujen uhanalaisuutta arvioivan ympäristöministeriön alaisen lintutyöryhmän toimintaan. Uhanalaisuusarviointityö keskittyi vuodelle Vuoden lopussa työryhmä oli saanut valmiiksi ehdotuksen Suomen uhanalaisista linnuista. Uhanalaisuusarviointi julkaistaan loppuvuonna Uhanalaisten ja harvalukuisten lintulajien esiintymistä koskevien ns. faunististen havaintojen keruuta jatkettiin, ja yhdistyksiä kannustettiin tekemään yhteenvedot havainnoista. Uusia havaintoja kerättiin ja julkaistujen faunististen katsausten tietoja tarkistettiin yhdistyksiltä. Linnut-vuosikirjassa julkaistiin faunistinen katsaus vuodelta Paikallisyhdistysten vastuuhenkilöt täydensivät aiempien vuosien puutteita noin 5000 yhteenvetotiedon osalta, ja aineisto parani vuoden aikana merkittävästi. Aineistoa käytettiin hyväksi myös lintujen uhanalaisuustarkastelutyössä. Osallistuttiin kuukkeli-yhteistoimintaverkoston toimintaan hankkeen ohjausryhmän kautta. Kuukkeliverkostohankkeessa toimitaan laajapohjaisesti kuukkelien elinmahdollisuuksien säilyttämiseksi Etelä- ja Keski-Suomen tärkeimmillä jäljellä olevilla alueilla. Hankkeen tavoitteena on kuukkelin ja kuukkelimetsien lajiston ja uhanalaisten luontotyyppien suojelutason parantaminen hankealueilla. Kuukkelin suojelemiseksi on tarkoitus yhdistää pysyvän luonnonsuojelun ja uusia luonnonhoidon menetelmiä. Osallistuttiin maa- ja metsätalousministeriön vieraslajityöryhmän maaselkärankaiset-alaryhmän toimintaan. Työryhmä arvioi nykyisten vieraiden maaselkärankaislajien haittoja ja pyrkii arvioimaan 5

6 potentiaalisia uusia leviäjiä. Suomessa säännöllisesti tavattavista linnuista vieraslajeja ovat kuparisorsa, kesykyyhky, tiibetinhanhi ja fasaani. Toteutettiin valkoposkihanhien syyslaskenta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa Laskennassa todettiin Suomessa pesivien valkoposkihanhien syyskannaksi yksilöä, joista yli puolet tavattiin pääkaupunkiseudulla. Osallistuttiin aktiivisesti merimetsoa koskevaan julkiseen keskusteluun oikaisemalla vääriä väittämiä ja epäluuloja. Tehtiin Euroopan yhteisöjen komissiolle kantelu merimetson vapaasta metsästystä Ahvenanmaan maakunnan alueella kesällä, syksyllä ja talvella. Merimetso ei ole lintudirektiivin liitteen II laji, minkä vuoksi sen kantojen rajoittamisen tai haittojen ehkäisemisen tulee tapahtua vain lintudirektiivissä hyväksytyin keinoin. Yleinen metsästys ei kuulu näihin hyväksyttyihin keinoihin. WWF Suomen toimintaryhmien ja ympäristöhallinnon kanssa jatkettiin yhteistyötä uhanalaisten lintulajien, kuten kiljuhanhen ja uhanalaisten petolintujen, suojelussa. BirdLife Suomen rariteettikomitea (RK) tarkastaa ja julkaisee kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja pitää yllä virallista lajilistaa Suomessa havaituista lintulajeista. Komitea kokoontui kolme kertaa. Kokousasioita hoidettiin sähköpostilistan välityksellä. Komitea kehitti toimintaansa vuoden aikana mm. siirtymällä ilmoitusten sähköiseen käsittelyyn, uudistamalla havaintoilmoituslomakkeen ja sen täyttöohjeen sekä lisäämällä verkkosivuilleen sieltä vielä puuttuneet vanhat julkaistut RK-katsaukset. Vuoden aikana komitealle lähetettiin 197 havaintoilmoitusta. Yksityiskohtainen selostus RK:n toiminnasta löytyy vuosittain julkaistavasta raportista. Vuoden 2009 aikana julkaistiin vuoden 2008 raportti Linnut-vuosikirjassa. Metsähanhihankkeessa ei ollut toimintaa. Hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää Suomen metsähanhikannan tilaa, esiintymistä ja kokoa. Hankekoordinaattorina toimi Sami Timonen. BirdLife Suomen metsähanhityöryhmä lopetettiin vuoden vaihteessa toiminnan vähäisyyden vuoksi. BirdLife Suomen aloitteesta alkusyksyllä käynnistyi laaja julkinen keskustelu hämärässä metsästämisestä ja lajintuntemuskyvyn riittämättömyydestä metsästystilanteissa. Keskustelun innoittamana aloitettiin työ BirdLife Suomen metsästysstrategian päivittämiseksi ja julkistamiseksi. Osallistuttiin maa- ja metsätalousministeriön alaisen metsäkanalintutyöryhmän asiantuntijaryhmän toimintaan. Ryhmän tarkoituksena on toteuttaa kansallinen metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelma, joka on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2010 aikana. 2.3 Aluesuojelu ja -tutkimus Kansainvälisesti tärkeät lintualueet, IBA (Important Bird Area) hankkeessa, jatkettiin IBA-alueiden kartoituksia kymmenien vapaaehtoisten voimin. Yhteistyöhankkeessa tietoa keräsivät tai muuta apua antoivat myös Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. Jäsenyhdistykset toimivat hankkeessa aktiivisesti alueellisten IBA-vastaavien työpanoksella ja toteuttamalla inventointeja alueellaan. Jatkettiin työtä IBA-alueiden valintaperuste- eli kriteerilajien suojelutavoitearvojen asettamiseksi kullekin kohteelle. Vuoden 2009 laskentojen jälkeen kaikilta Suomen IBA-alueilta oli saatu vähintään tyydyttävät linnustotiedot viime vuosilta. Tehtiin Euroopan yhteisöjen komissiolle kantelu lintudirektiivin 4.4.-artiklan soveltamisesta Suomessa. Kantelussa keskityttiin Espoon Suomenojan ja muiden tärkeiden suojelemattomien lintualueiden säilymisen varmistamisen riittämättömyyteen, jos kohteita ei ole otettu virallisesti mukaan suojelualueverkostoon. BirdLife International katsoi Suomenojan lintualueen ylittävän kansainvälisesti tärkeän lintualueen kriteerit, ja se sai IBA-statuksen alkuvuonna Suomen tärkeät lintualueet (FINIBA) -hankkeen osalta uusia tietoja ei kerätty aktiivisesti. FINIBAalueiden tärkeydestä muistutettiin päättäjiä mm. maakuntakaavaprosessien yhteydessä. Tehtiin yhteistyössä Porvoon Seudun Lintuyhdistyksen kanssa olemassa oleviin aineistoihin perustunut selvitys maakunnallisesti arvokkaista lintualueista yhdistyksen toimialueella. Selvitys tehtiin helpottamaan Itä-Uudenmaan maakuntakaavan II vaiheen valmistelutyötä. II vaiheessa varmistetaan mm. luonnonarvojen säilyvyys. 6

7 Porin Yyterissä järjestettiin elokuussa uhanalaisen etelänsuosirrin pesimäniityn kunnostustalkoot osana Lounais-Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa Kokemäenjoki-LIFE-hanketta, joka jatkuu heinäkuuhun 2011 asti, ja jossa BirdLife Suomi on yksi hankekumppaneista. Talkoojärjestelyissä oli mukana Porin Lintutieteellinen Yhdistys. Talkoisiin osallistui 20 henkilöä. Seurattiin Pallas Ylläksen IBA-alueella mahdollisesti toteutettavaa Pallas-hotellin laajennushanketta, ja oltiin valmiita toimimaan, mikäli lainmuutos tuotaisiin eduskunnan hyväksyttäväksi. Puolustettiin Kauhavan alajoen IBA-aluetta sitä uhkaavaa tienrakennushanketta vastaan yhdessä Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen kanssa. Lopullisia päätöksiä tien rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä ei tehty vuonna Osallistuttiin tuulivoimarakentamisen suunnitteluun neuvottelemalla alan keskeisten toimijoiden kanssa, jottei tuulivoimaa rakennettaisi linnustolle haitallisiin paikkoihin. Erityisesti korostettiin linnustollisesti huonosti tunnetuilla avomerialueilla muutonaikaisten linnustoselvitysten tekemistä, jotta linnustollisesti tärkeät ruokailualueet eivät menettäisi merkitystään voimaloiden häirintävaikutusten vuoksi. Korostettiin ennakoivan kokonaisvaltaisen selvityksen tekemistä, jotta tuulivoima-alueet voidaan jo ennen tarkempaa suunnittelua osoittaa kaavoituksella linnustollisesti vähäarvoisille alueilla. Ympäristöministeriölle tehtiin aloite koko maan avomerialueiden osalta tärkeiden lintujen ruokailupaikkojen selvittämiseksi esim. lentolaskentojen avulla. 2.4 Metsät ja luonnon monimuotoisuus Jatkettiin Etelä-Suomen metsiensuojelutilanteesta kertovien verkkosivujen ylläpitoa (www.etelasuomenmetsat.fi) yhteistyössä useiden muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Verkkosivujen tekemistä koordinoi BirdLife Suomi. Verkkosivujen tarkoituksena on toimia tietolähteenä ja positiivisena kampanjatyökaluna järjestöjen Etelä-Suomen metsiensuojelutyössä. Metsien ympäristösertifiointia edistävässä Suomen FSC-yhdistyksessä BirdLife Suomea edusti Keijo Savola. Suomen FSC-yhdistyksen toiminnassa uuden kansallisen FSC-standardin saamista pidetään tärkeänä, mutta eri osapuolten toisistaan poikkeavien näkemysten vuoksi uusi standardi ei juuri edistynyt vuonna Aloitettiin metsätaloustoimijoiden kanssa yhteistyö, jonka tavoitteena on petolintujen pesien säästäminen metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä. Osallistuttiin kansallisen suo- ja turvemaiden käytön strategiatyöryhmän toimintaan. BirdLife Suomen tavoitteena on työryhmätyön kautta saada parannettua soiden ja suolintujen suojelutilannetta. Osallistuttiin BirdLife Internationalin Euroopan metsätyöryhmän toimintaan (ks. kohta 2.7). 2.5 Maatalous ja luonnon monimuotoisuus Maatalouteen liittyviä asioita hoiti vapaaehtoinen maatalousvastaava Irina Herzon yhdessä suojeluhenkilökunnan kanssa. Maataloustyö keskittyi kansallisesti ympäristötukeen ja sen kehittämiseen luonnon monimuotoisuuden kannalta paremmaksi. Tätä tavoitetta edistettiin tapaamisissa ja työryhmissä erilaisin aloittein ja ehdotuksin. Ympäristötukijärjestelmän muutosten valmisteluryhmän toimintaan osallistuttiin järjestöjen maatalouden ympäristöryhmän (Jämyrä) kautta. Ympäristötuen valmisteluryhmässä jatkettiin laitumien ja heinämaiden määrän kasvattamiseen tähtäävien tukitoimien edistämistä. Näiden määrän kasvattaminen olisi erittäin hyödyllistä taantuneiden maatalouslintujen kantojen parantamiseksi. Osallistuttiin maatalouden Ympäristö 2010 teemavuoden suunnitteluun maa- ja metsätalousministeriön työryhmissä. Osana teemavuoden tiedotusmateriaaleja valmisteltiin hakemusta uusintapainosten tekemiseksi Viljelmien siipiveikot ja Oma maa mansikka -esitteistä. Tehtiin aktiivista yhteistyötä BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän kanssa (ATF = Agriculture Task Force) (ks. kohta 2.7). 7

8 2.6 Muu suojelu ja tutkimus Jatkettiin toimintaa Ympäristöakatemian toiminnan edistämiseksi. Ympäristöakatemia on ympäristöjärjestöjen yhteistyöhanke (www.ymparistoakatemia.fi), jonka edistämiseksi on perustettu oma yhdistys Ympäristöareena ry. Ympäristöakatemian seuraavaksi seminaariaiheeksi on valittu Itämeri. Lintujen talviruokinnasta ja pesimärauhasta tiedotettiin, ja toimittajia avustettiin ruokintaan ja muihin lintujen suojeluasioihin liittyvissä kysymyksissä. Jatkettiin yhteiskunnallista keskustelua, ja tiedotettiin Trichomonas-loisen aiheuttamasta uhkasta viherpeipoille sekä lintujen ruokkijoiden toimenpiteistä loisen leviämisen estämiseksi. Osallistuttiin kolmanteen valtakunnalliseen lintuatlakseen. Ympäristöministeriön rahoittamaa hanketta koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo, ja hankkeessa ovat mukana BirdLife Suomi, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. BirdLife Suomi osallistui hankkeessa atlastoimikunnan ja ohjausryhmän toimintaan. Lisäksi BirdLife Suomen Tiira-lehteä ja sähköpostilistoja käytettiin hankkeesta tiedottamiseen. Hankkeen toteutus tapahtuu eläinmuseon atlastoimiston koordinoimana. Hankkeessa BirdLife Suomea edustivat vapaaehtoiset Risto Väisänen (lintuatlastoimikunta) ja Harri Högmander (lintuatlaksen ohjausryhmä). Tiira-lehden kaikissa numeroissa ja Linnut-lehdessä tuotiin monipuolisesti esiin linnustonsuojelua sekä kotimaassa että ulkomailla. BirdLife Suomen verkkosivuilla ylläpidettiin palvelua, jossa voi esittää suojelukysymyksiä BirdLife Suomen asiantuntijoille. Mielenkiintoisimmat kysymykset vastauksineen julkaistiin verkkosivuilla ja osa Tiira-lehdessä. Osallistuttiin Lintuharrastajien rengastus- ja havaintoaineistojen hyödyntäminen linnuston seurannassa ja ympäristötutkimuksessa -hankkeeseen, jonka tavoitteena on kartoittaa ja tarvittaessa arkistoida harrastajien keräämiä lintuaineistoja, jotta niitä voitaisiin käyttää paremmin hyväksi tutkimuksessa. Osallistuttiin Maan ystävien koordinoimaan Polttava Kysymys -kampanjaan, jonka tavoitteena on saada Suomeen sitova ilmastolaki kasvihuonekaasupäästöjen suunnitelmalliseksi vähentämiseksi. Valmisteltiin vuonna 2010 pidettävää lintuja ja ympäristömuutosta käsittelevää symposiota. Loppuvuodesta päätettiin järjestää symposio yhdessä Maj ja Tor Nesslingin säätiön kanssa. Valmistelutyöstä vastasi tieteellinen toimikunta yhdessä henkilökunnan kanssa. 2.7 Kansainvälinen suojelutoiminta Osallistuttiin BirdLife Internationalin EU:n luonnonsuojeludirektiivien toimeenpanoa, soveltamista ja toimivuutta tarkastelevan työryhmän (Birds and Habitats Directive Task Force, BHDTF) toimintaan. Työryhmä suunnittelee ja toteuttaa mm. strategioita, joilla vastataan yleisesti EU:ssa esiin nousevaan luonto- ja lintudirektiivin heikentämiseen. Työryhmän osalta toteutettiin myös Euroopan laajuinen tietojen keruu Natura-alueiden hoidon rahoitustarpeen vajauksesta EU:ssa, minkä tulokset julkaistiin joulukuussa 2009, sekä selvitys lintujen ja luonnonsuojelualueiden tilasta Euroopassa. Tämän kyselyn tulokset julkaistaan vuonna Työryhmä myös suunnitteli yhteiseurooppalaista tiedotuskampanjaa biodiversiteettivuodelle BirdLife Internationalin koordinoima Euroopan metsätyöryhmä (Forest Task Force, FTF) jatkoi toimintaansa, johon BirdLife Suomi osallistui kommentoimalla aloitteita ja ehdotuksia. Työryhmässä on edustettuna useita Euroopan maita edustuksen pääpainon ollessa Keski- ja Itä-Euroopassa. BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän (Agriculture Task Force, ATF) toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. BirdLife Suomea edusti työryhmässä Irina Herzon. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistustarve oli kansainvälisen maataloustyön painopistealueena. BirdLife teki pohjatyön uuteen ehdotukseen maatalouspolitiikan uudistamiseksi. Ehdotus esiteltiin useiden kansainvälisten järjestöjen yhteisehdotuksena, ja myös luomuviljelijöiden järjestö tuki ehdotusta. Osana maatalouspolitiikkatyötä tuotettiin seitsemän artikkelia maatalouspolitiikan uudistusta käsitteleville verkkosivuille (http://www.cap2020.ieep.eu/). 8

9 Suomesta toimitettiin esimerkkitapauksia BirdLifen EU:n laajuiseen maatalousraporttiin, jossa käsiteltiin sitä, miten tuetut toimenpiteet toimivat EU:n yleisten maatalouden ympäristötavoitteiden vastaisesti. Toukokuussa osallistuttiin komission tapaamiseen, jossa useat maatalouden intressitahot keskustelivat maataloustuista ja niiden tulevaisuudesta. Osallistuttiin lintujen maailmanlaajuiseen uhanalaisuustarkastelutyöhön Suomen näkökulmasta kiinnostavien lajien osalta. Lisäksi kommentoitiin BirdLife Internationalin laatimia suojelutasoltaan epäsuotuisien, mutta EU-alueella laillisesti metsästettävien lajien kansainvälisiä suojelusuunnitelmia. BirdLife Internationalille välitettiin tietoa lintujen suojelutilanteesta Suomessa. Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLife Suomen verkkosivuilla välitettiin tietoa kansainvälisistä suojeluhankkeista. EU-asioissa BirdLife Suomi teki yhteistyötä BirdLife Internationalin Euroopan toimiston kanssa, joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa. Osallistuttiin Siemenpuu Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiön toimintaan yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö on ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Säätiössä on mukana 15 suomalaista kansalaisjärjestöä. Suunniteltiin uuden kehitysyhteistyöhankkeen aloittamisesta säätiön ja jonkin kehitysmaan BirdLifen kanssa lähivuosina. Jatkettiin BirdLife Internationalin ja Etiopian BirdLifen (Ethiopian Wildlife and Natural History Society, EWNHS) kanssa Etiopian Bergan alueen kosteikkojen suojelun kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja alueen elintason sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Kohdealueella pesii maailmanlaajuisesti uhanalainen pilkkarääkkiäinen, jolla on koko maailmassa vain kolme tunnettua pesimäaluetta. Hanke päättyi vuoden 2009 aikana. BirdLife Suomi maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä ja tukijasta BirdLife Internationalille jäsenmaksuna yhden US-dollarin sekä vapaaehtoista jäsenmaksua BirdLifen Euroopan toiminnalle euroa. Jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisiin suojeluhankkeisiin. 2.8 Linnustonsuojeluklubi Linnustonsuojeluklubin tukijat tukevat BirdLife Suomen suojelutyötä. Osa varoista käytetään BirdLife Internationalin kansainväliseen suojelutyöhön. Klubin toimintaa tuki yhteensä 463 henkilöä. 2.9 Lintuihin kohdistuvat rikokset Kansainväliselle Eurogroup Against Bird Crime -ryhmälle välitettiin tietoja linturikoksista Suomessa. Yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa jatkettiin mm. CITES-sopimuksen vastaisen ja laittoman täytettyjen lintujen kaupan estämiseksi. 3. Lintuharrastuksen edistäminen 3.1 Varhaisnuoriso- ja nuorisotoiminta Nuorisotoiminta on joko välillisesti tai suoraan mukana suuressa osassa järjestön perustoimintoja. Nuorisotoiminnan painopisteitä ohjaa toimintastrategia. Konkreettisimmin nuorisotoimintaa toteutetaan jäsenyhdistysten ja retkikummien kautta. Jäsenyhdistykset järjestivät vuoden aikana noin 50 lapsille, nuorille ja perheille suunnattua tapahtumaa. Retkikummit ovat jäsenyhdistysten vapaaehtoisia, jotka järjestävät opastettuja linturetkiä, lintukursseja ja lintukerhoja. Vuoden lopussa retkikummeina toimi 121 henkilöä 25 jäsenyhdistyksessä. 9

10 Retkikummitoimintaa uudistettiin jonkin verran retkikummeille tehdyn kyselyn pohjalta, ja uudistustyö jatkuu myös ensi vuonna. Näkyvin uutuus on retkikummeille avattu oma verkkosivu osoitteessa Tietoutta lintuharrastuksesta levitettiin retkikummien linturetkillä ja lintukursseilla sekä Tiira-lehden välityksellä. Retkikummit järjestivät 387 retkeä ja tapahtumaa, joista 42 oli erityisesti suunnattu lapsille tai nuorille. Retkikummien retkille ja tapahtumiin osallistui noin 5615 henkilöä, joista lapsia ja nuoria oli Toiminnan suosio on kasvussa, sillä sekä retki- että osallistujamäärät nousivat vuodesta Jäsenyhdistysten käyttöön oli saatavilla BirdLifen Suomen nuorisotyön materiaali, joka sisältää oppaan lintukerhotoiminnasta, materiaalia oppitunnin pitämiseksi kouluissa sekä materiaalia leiripäivän järjestämiseksi. Jäsenyhdistysten nuorisotoimintaa kannustettiin nimeämällä BirdLife Suomen syyskokouksessa vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi Lauri Tamminen Karstulasta, Suomenselän Lintutieteellisestä Yhdistyksestä. 17-vuotias Tamminen harrastaa lintuja monipuolisesti, osallistuen mm. useisiin kartoituslaskentoihin. Lisäksi hän harrastaa lintujen valokuvaamista ja on usein mukana järjestämässä yhdistyksen tapahtumia. BirdLife Suomi järjesti viidennen Lasten lintupäivän Mukana oli ennätykselliset 55 joukkuetta ja 150 lasta 42 paikkakunnalta. Tapahtuman päätarkoituksena on innostaa lapsia ja nuoria lintu- ja muuhun luontoharrastukseen sekä retkeilyyn ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon. BirdLife Suomi osallistui Luonto-Liiton ja Natur och Miljön järjestämille vuotiaille nuorille suunnatuille Ympäristötoimintapäiville Orivedellä. BirdLife Suomi oli yksi Suomen metsät ja ilmasto -työpajan järjestäjistä. Tapahtumaan toimitettiin myös esittelymateriaalia ja osallistujille järjestettiin linturetki. BirdLife Suomen edustajana ja retken vetäjänä toimi Johannes Hänninen Etelä- Savon Lintuharrastajat Oriolus ry:stä. Tapahtumaan osallistui toistasataa nuorta eri puolilta Suomea. Euroopan laajuinen lapsille ja nuorille suunnattu Spring Alive -kampanja jatkui neljättä vuotta. Hankkeessa seurataan verkkosivujen avulla neljän muuttolinnun kevätmuuton etenemistä Euroopassa (www.springalive.net). Hankkeesta tiedotettiin mm. Tiira-lehden lasten sivulla. Opettajien täydennyskoulutusmateriaali eli VESO-paketti oli saatavilla jäsenyhdistysten käyttöön. Tiira-lehden jokaisessa vuoden 2009 numerossa oli lapsille ja nuorille suunnatut omat sivut, joilla julkaistiin lasten omia juttuja, piirroksia ja lasten ottamia lintukuvia. 3.2 Tapahtumat Tammikuun viimeisenä viikonloppuna järjestettiin neljännen kerran valtakunnallinen Pihabongaustapahtuma. Pihabongauksessa tarkkailtiin tunnin ajan lintuja kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla ja ilmoitettiin havainnot BirdLife Suomelle. Kohderyhmänä olivat kaikki luonnosta kiinnostuneet ihmiset. Tapahtumaan osallistui lähes ihmistä noin pihalla. Lintuja ilmoitettiin lähes puoli miljoonaa yksilöä. Jäsenyhdistykset järjestivät muutamilla paikkakunnilla myös Pihabongaukseen kannustavia yleisötilaisuuksia. Osallistujille lähetettiin tapahtuman jälkeen Tiira-lehti sekä BirdLife Suomesta ja sen jäsenyhdistyksistä kertovaa materiaalia pihabongaria tuki BirdLife Suomen toimintaa ostamalla tapahtumaa varten suunnitellun pihabongaripaketin (474 vuonna 2008, joista 206 jatkoi tukijana myös tänä vuonna). Pihabongaus on maan suurin lintuharrastustapahtuma. Tapahtumaa sponsoroivat Weilin+Göös sekä Suomen Lintuvaruste Oy. BirdLife Suomi järjesti 16. valtakunnallisen Tornien taisto -lintuharrastustapahtuman 9.5. Ennätykselliset 292 joukkuetta ja 1297 lintuharrastajaa osallistui tapahtumaan, jossa havainnoitiin lintulajeja lintutorneista kahdeksan tunnin ajan. BirdLife Suomen joukkue (Heidi Bjöklund, Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso, Karno Mikkola, Matti Riihimäki, Pertti Uusivuori) kisaili Helsingin Viikissä ja havaitsi 90 lajia. Päivän aikana tuhannet ihmiset kävivät tutustumassa lintuharrastukseen torneilla eri puolilla Suomea. Tapahtumaa sponsoroivat Kemira sekä Vahanen-yhtiöt. Valtakunnallisesta Lasten lintupäivästä kerrotaan kohdassa

11 3.3 Sähköpostilista BirdLife Suomi ylläpiti jäsenyhdistysten toimihenkilöiden BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa, suojeluaiheista sähköpostilistaa ja lintuharrastajille tarkoitettua Lintuverkko-sähköpostilistaa, jolla oli vuoden lopussa noin tilaajaa. Lisäksi ylläpidettiin eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua listaa (EuroBirdNet), jolla oli noin tilaajaa. 3.4 Koulutustoiminta Jäsenyhdistysten puheenjohtajille suunniteltu puheenjohtajakansio, johon on koottu olennainen tieto jäsenyhdistysten ja BirdLife Suomen yhteistyöstä, jaettiin uusille puheenjohtajille, ja kansion sähköistä versiota ylläpidettiin BirdLife Suomen verkkosivuilla. Pihabongaus-tapahtumaa varten yhdistyksille annettiin vinkkejä tapahtuman paikallisesta hyödyntämisestä. Yhdistysvierailujen yhteydessä käytiin läpi ajankohtaisia asioita yhdistysten hallitusten kanssa ja pyrittiin auttamaan yhdistyksiä niiden kohtaamissa haasteissa ja ongelmissa. Yhteistyössä Skaftung Naturen sekä Visamixin kanssa järjestettiin 11 lintuaiheista maastokurssia. Jäsenyhdistykset järjestivät lisäksi yli 30 erilaista kurssia ja koulutustilaisuutta eri puolilla maata. 3.5 Muu lintuharrastuksen edistämistoiminta Järjestettiin perinteiset niittotalkoot Porin Yyterin kahlaajaniityllä Kokemäenjoen lintukosteikko LIFE - hankkeen puitteissa. Jäsenyhdistykset järjestivät lisäksi yli 40 muuta talkootapahtumaa, joissa jokaisella oli mahdollisuus antaa panoksensa lintujen suojelulle ja lintuharrastuksen edistämiselle. Tiira-lehteä lähetettiin halukkaille yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. Yhteensä noin lehteä jaettiin vuoden aikana erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi vuoden ensimmäinen numero lähetettiin kaikille Pihabongaukseen osallistuneille. Tiedotustoiminnan yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta eri medioissa lukuisia kertoja (ks. kohta 5.6). Lintuharrastuksesta ja linnuista kiinnostuneita palveltiin puhelimitse ja sähköpostitse päivittäin. Omille verkkosivuille (www.birdlife.fi) on lisäksi koottu paljon lintuharrastukseen liittyvää tietoutta kaikkien kiinnostuneiden saataville (ks. kohta 5.5). 4. Järjestötoiminta 4.1 Toiminta Suomessa Jäsenyhdistyksiä kannustettiin aktiiviseen jäsenhankintaan. Jäsenyhdistysten järjestötoimintaa kannustettiin valitsemalla vuoden lintuyhdistys (ks. kohta 1.2). BirdLife Suomi edisti jäsenhankintaa lähettämällä kaikille jäsenyhdistysten uusille jäsenille liittymislahjana Kuukkelin kaltaiset - lintuharrastusoppaan. Yhdistyksille ja retkikummien tapahtumiin osallistuneille lähetettiin myös BirdLife Suomen lehtiä. Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana noin 520. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin pääasiassa aktiivit-sähköpostilistalla (ks. kohta 3.3.) ja Tiira-lehdessä. Tiira-lehden keskeisen osan muodosti jäsenyhdistysten tapahtumakalenteripalsta. Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen verkkosivuja, joilta löytyy kaikki perustieto BirdLife Suomen toiminnasta. 11

12 Nurmijärven Kiljavalla järjestettiin BirdLife Suomen ja Bongariliiton seminaari Linnut ja ilmastonmuutos. Lappeenrannassa järjestettiin BirdLife Suomen ja Etelä-Karjalan Lintutieteellisen Yhdistyksen seminaari, jossa esiteltiin erilaisia erämaalintuja, tutkimustuloksia sekä valokuvia. Seminaariin osallistui yli 80 henkeä noin 20 yhdistyksestä. Seminaarin jälkeen vietettiin Etelä-Karjalan Lintutieteellisen Yhdistyksen 30-vuotisjuhlia. Neljälle jäsenyhdistykselle toimitettiin tilauksesta tapahtumissa käytettävä yhdistysbanderolli, ja yhdelle yhdistykselle suunniteltiin uusia lintutorneihin kiinnitettäviä infokortteja. Jäsenrekisteripalvelua tarjottiin sitä haluaville yhdistyksille; palvelua käytti 17 jäsenyhdistystä. Järjestökoordinaattori, toiminnanjohtaja, suojeluasiantuntija, suojelu- ja tutkimusjohtaja sekä yksi hallituksen jäsen vierailivat yhdistyksissä ja yhdistysten tapahtumissa 12 kertaa esittelemässä liiton toimintaa sekä ajankohtaisia lintuharrastus- ja suojeluasioita. Syyskuussa järjestettiin suuri BirdLife-mielipidekysely, johon saivat vastata kaikki BirdLife Suomen kanssa tekemisissä olevat (jäsenet, tukijat, Tiira-palvelun käyttäjät, verkkosivujen vierailijat yms.). Verkkolomakkeella toimineeseen kyselyyn saatiin kuukaudessa 927 vastausta. Kyselyn tuloksia pyritään hyödyntämään tulevaisuuden toiminnan suunnittelussa, ja kysely on tarkoitus toistaa vuosittain, jotta voidaan seurata toiminnan kehittymistä. 4.2 Tiira-lintutietopalvelu Tiira-lintutietopalvelun kehittäminen ja ylläpito oli yksi vuoden päätavoitteista. Palvelu on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille, ja se toimii internetissä osoitteessa Palveluun tulevat havainnot ovat jäsenyhdistyksille käyttökelpoisessa muodossa arkistoituina. Palvelussa voi selata havaintoja koko maasta, ja siellä voi pitää omaa havaintopäiväkirjaa. Jäsenyhdistysten jäsenillä on käytössään enemmän ominaisuuksia kuin ei-jäsenillä. Kaikki jäsenyhdistykset käyttävät Tiiraa ensisijaisena havaintojenkeruujärjestelmänä. Lintutietopalvelua kehitti vuoden 2008 lopulla aloittanut uusi ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind. Vuoden suurin kehitystyö oli joulukuussa Svenska kulturfondenin tuella julkaistu Tiiran ruotsinkielinen versio. Lisäksi merkittäviä askeleita olivat järjestelmän sisäiset, huomattavat suorituskyvyn tehostustoimet sekä uusi ominaisuus havainnoitsijan ja linnun sijainnin tarkkuuden ilmoittamiseksi. Vuoden lopussa Tiira-lintutietopalvelulla oli rekisteröityneitä käyttäjiä yli (vuonna ), joista noin (vuonna ) oli rekisteröitynyt BirdLife-jäsennumerolla. Tiiran verkkosivuilla käytiin 1,8 miljoonaa kertaa vuoden aikana (vuonna ,6 miljoonaa). Tiiraan kirjattiin vuoden aikana havaintoa vuodelta 2009 (vuonna 2008 noin ) sekä noin ennen vuotta 2009 tehtyä havaintoa (vuonna 2008 noin ). Vuoden lopussa Tiirassa oli lähes 4,9 miljoonaa havaintoa (vuonna 2008 lähes 3,8 miljoonaa). Yhdistysten Tiira-yhdistyskäyttäjille koottiin yhdistyskäyttäjäohje. Yhdistyskäyttäjiä ohjeistettiin myös sähköpostilistan välityksellä, ja kyselyihin vastattiin yhdistysvierailujen yhteydessä sekä puhelimitse ja sähköpostitse. Tiiraan liittyville kyselyille ja palautteille on käytössä Tiira-keskustelufoorumi. Foorumilla vastattiin palautteeseen ja kehitysehdotuksiin säännöllisesti. Tiiran ohjelmointityöstä vastasi ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind. Suunnittelutyöstä vastasivat Tiiratoimikunta ja henkilökunta. 4.3 Kansainvälinen toiminta BirdLife Suomi toimi edellisvuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin henkilökunnan kanssa tiedotuksellisissa ja järjestötoimintaan liittyvissä asioissa. BirdLife Suomi sai BirdLife Internationalilta materiaalia ja muuta apua tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi. 12

13 Maltalla järjestettyyn BirdLifen Euroopankokoukseen osallistui suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi. Kokouksessa käsiteltiin meneillään olevia ja tuleva hankkeita sekä arvioitiin Euroopan BirdLife-organisaation tilannetta. BirdLife haluaa korostaa ruohonjuuritason toimintaa ja sen tehokkuutta. BirdLife myös haluaisi kasvaa suurimmasta linnustonsuojelujärjestöstä suurimmaksi luonnonsuojelujärjestöksi, mikä ei tarkoita, että lintuihin liittyvää työtä vähennettäisiin, vaan näkökulmaa laajennetaan lintujen pysyessä ensisijaisina. Biodiversiteettivuoteen 2010 päätettiin panostaa. Lähivuosien tavoitteena on saada aikaiseksi EU:ssa hyvä 2020 biodiversiteettitavoite -paketti, jossa tavoiteltaisiin monimuotoisuuden kasvua, yhteisen maatalouspolitiikan saamista ympäristöystävälliseksi ja EUrahoituksen suuntaamista entistä enemmän biodiversiteetin suojeluun. BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin tukijoille ja lehden tilaajille. Suomen levikki oli 140 kappaletta. Kansainvälistä suojeluun liittyvää järjestötoimintaa on käsitelty kohdassa Tiedotustoiminta ja julkaisut 5.1 Linnut-lehti Tilattava aikakauslehti Linnut ilmestyi 44. vuosikertanaan neljänä numerona. Lehden tavoitteena on antaa kaikille linnuista kiinnostuneille hyödyllistä ja luotettavaa lintutietoa sekä tarjota kiinnostavia kuvauksia linturetkiltä kokemuksellisen tekstin ja hyvien valokuvien avulla. Lehteä markkinoitiin aktiivisesti. Näytenumero ja markkinointikirje lähetettiin jokaiselle uudelle jäsenelle. Näytenumeroita lähetettiin myös retkikummeille, lintukurssien pitäjille, luontokeskuksiin ja näyttelyihin. Vuoden aikana jatkettiin myös mahdollisuutta tilata lehdestä näytenumero tekstiviestillä. Lehden tilaajamäärä kasvoi vuoden aikana. Painosmäärä oli keskimäärin 5000 kpl. Painopaikkana oli Erweko Oy Helsingissä. Päätoimittaja oli tiedottaja Lauri Hänninen, ja taittajana toimi Seppo Alanko. Lehteä vakituisesti avustavia toimittajia olivat Heidi Björklund, Margus Ellermaa, Reija Heinonen, Kari Kekki, Teemu Lehtiniemi, Jyrki Normaja, Mia Rönkä ja William Velmala. Lisäksi Airi Lamminmäki avusti toimitustyössä. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. Vanhojen Linnut-lehtien irtonumeroiden myyntiä jatkettiin. 5.2 Tiira-lehti Tiira-jäsenlehden 14. vuosikerta ilmestyi neljänä numerona. Lehdessä esiteltiin BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten kuulumisia, toimintaa ja tapahtumia, lintuharrastusaiheita sekä kansallista ja kansainvälistä linnustonsuojelua. Lehden painosmäärä oli keskimäärin kpl. Painopaikkana oli Lehtisepät Oy Pieksämäellä. Päätoimittaja oli Kirsi Peltonen, ja taittajana toimi Santtu Ahlman. BirdLife Suomen henkilökunta toimitti pääosan lehden aineistosta. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. 5.3 Linnut-vuosikirja Linnut-vuosikirja ilmestyi 12. kerran. 136 sivuisen kirjan sisältö koostui uhanalaisten lajien seurantaraporteista, valtakunnallisista linnustonseuranta- sekä muista tutkimusraporteista. Kirjan toimitti Tapio Solonen ja taittoi Esa Lammi. Kirjan painosmäärä oli kpl. Painopaikka oli Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopiossa. Vuosikirja julkaistiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 13

14 5.4 Ornis Fennica Vuonna 2009 Ornis Fennican toimituskuntaan kuuluivat päätoimittaja Matti Koivula, toimittajat Ian Henderson, Toni Laaksonen, Aleksi Lehikoinen, Ilya Maclean ja Robert Thomson sekä tekninen toimittaja Johan Ulfvens. Lehti painettiin Graafiset Palvelut Oy:ssä Kuopiossa, ja se ilmestyi vuonna 2009 neljästi käsittäen 152 sivua, joilla oli 18 vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusartikkelia, kolme kirja-arvostelua ja yksi muistokirjoitus. Painosmäärä oli 700 kpl. Vuonna 2009 Ornis Fennicaan lähetettiin 72 käsikirjoitusta, joista 56:sta oli tehty päätös mennessä (32 hylättyä käsikirjoitusta ja 24 käsikirjoitukseen esitettiin muutoksia ennen hyväksymispäätöstä). Vuonna 2009 julkaistuista artikkeleista kolme oli hyväksytty painettavaksi edellisja loput kuluneena vuonna. Sarjan verkkosivujen uudistaminen saatiin päätökseen (www.ornisfennica.org), ja sivuille tuli uutuutena Early Online -osio, missä hyväksytyt, korjatut artikkelit näkyvät ennen varsinaista julkaisemista. Vuoden 2009 aikana tehtiin Ornis Fennican artikkelien julkaisusopimus Gale Groupin kanssa (http://www.gale.cengage.com/). Sarjan sitaatti-indeksi oli ISI Web of Sciencen mukaan vuoden 2009 lopussa 0,767. Tieteellisten seurojen valtuuskunnan tuki Ornis Fennican julkaisemiselle oli euroa. 5.5 BirdLife Suomen verkkosivut BirdLife Suomen verkkosivuja osoitteessa päivitettiin säännöllisesti. Sivuilla vieraili keskimäärin noin kävijää kuukaudessa, ja vuoden aikana kävijöitä oli noin , mikä on hieman enemmän kuin vuonna Sivujen ylläpitämisestä vastasi BirdLife Suomen henkilökunta ja Pekka J. Nikander. Suurimman osan sivujen materiaalista tuotti BirdLife Suomen henkilökunta. Sivujen yksi suosituimmista osioista on lintutilannekatsaus, joka säännöllisesti kertoo lintumaailman kuulumiset. BirdLife Suomen verkkosivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvaruste Oy:n verkkosivut. BirdLife Suomen sivusto toimi Nebula Oy:n palvelimella. Tiira-sivustosta tarkemmin kohdassa 4.2 ja Etelä-Suomen metsät -sivustosta kohdassa Muu tiedotustoiminta BirdLife Suomen toimisto antoi 39 lehdistötiedotetta, joiden läpimenoprosentti oli erinomainen. Lisäksi joukkoviestimiä avustettiin noin 160 kertaa, joista radiohaastatteluja oli noin 30 ja tv-haastatteluita 13. Vuoden aikana jäsenyhdistyksiä tiedotettiin pääasiassa aktiivit-sähköpostilistan välityksellä (ks. kohta 3.3). Edustajiston kokousasioiden lisäksi esiteltiin hallituksen päätöksiä, järjestö- ja linnustonsuojeluasioita sekä muita ajankohtaisia tapahtumia. Tiira-järjestelmästä tiedotettiin Tiirafoorumilla, sähköpostilistoilla ja yhdistyskäyttäjien postilistalla. 6. Hallinto 6.1 Edustajisto Edustajistoon, BirdLife Suomen ylimpään päättävään elimeen, kuului 83 edustajaa. Edustajiston puheenjohtajana toimi Petri Seppälä Sastamalasta ja varapuheenjohtajana Arto Kalliola Liedosta. Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen Nurmijärven Kiljavalle ja syyskokoukseen Lappeenrantaan. Kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin mm. BirdLife Suomen sääntömääräiset asiat. Syyskokouksessa valittiin jatkokaudelle liittohallituksen 14

15 puheenjohtajaksi Aki Arkiomaa. Hallituksen jäseniksi kaudelle valittiin Markus Ahola, Johan Hassel, Markus Keskitalo ja Mika Roini. Tilintarkastajina toimivat Ernst & Young Oy (KHT Lauri Mäki) ja Aarne Ohtonen sekä varatilintarkastajina Timo Heiskari ja Jyrki Normaja. 6.2 Liittohallitus BirdLife Suomen kymmenjäseninen hallitus kokoontui kuusi kertaa. Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa osallistuminen kokouksiin): Nimi Asema kotipaikka osallistuminen Aki Arkiomaa puheenjohtaja Helsinki (6/6) Marko Vauhkonen varapuheenjohtaja Heinola (4/6) Markus Keskitalo sihteeri Kotka (4/6) Jukka Ihanus taloudenhoitaja Espoo (6/6) Hanna Aalto jäsen Parikkala (3/6) Heidi Björklund jäsen Espoo (5/6) Johan Hassel jäsen Kokkola (6/6) Panu Kunttu jäsen Kemiönsaari (4/6) Jari Kårlund jäsen Sauvo (6/6) Keijo Savola jäsen Helsinki (4/6) Hallituksen kokousten pöytäkirjapykäliä kertyi Toimikunnat Vuoden lopussa BirdLife Suomella oli kahdeksan toimikuntaa. 1. Suojelutoimikunta Margus Ellermaa, Esko Gustafsson, Harri Hölttä, Panu Kunttu (pj.), Teemu Lehtiniemi, Markku Mikkola- Roos, Heikki Pönkkä, Jouni Ruuskanen, Keijo Savola, Sami Timonen ja Marcus Walsh. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa. 2. Kuikkalintutyöryhmä Gavia Kalevi Eklöf, Jukka Kauppinen, Lasse Kosonen, Teemu Lehtiniemi, Pekka Lehtonen, Pertti Virta ja Jukka Virtanen. Toimikunta kokoontui kaksi kertaa. 3. Nimistötoimikunta Heidi Björklund, Lauri Hänninen, Harri Högmander, Matti Lammin-Soila, Juhani Lokki, Visa Rauste ja Risto A. Väisänen (pj.). Toimikunta ylläpitää ja päivittää maailman lintujen suomenkielisten nimien luetteloa. Toimikunta ei kokoontunut, mutta piti keskenään yhteyttä sähköpostitse. 4. Rariteettikomitea Tapio Aalto, Aleksi Lehikoinen (siht), Pekka J. Nikander, Jyrki Normaja, Visa Rauste (pj.), Kari Soilevaara ja William Velmala. Komitea tarkastaa ja julkaisee Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot. Toimikunta toimi sähköpostitse ja kokoontui kolme kertaa. 5. Kurkityöryhmä 15

16 Juhani Rinne (pj.), Jouko Alhainen, Antti Karlin ja Pekka Mustakallio. Työryhmä koordinoi kurkien tutkimusta ja suojelua. Kurkityöryhmä organisoi värirenkaiden hankinnan ja jakelun. Uusina renkaina kokeiltiin Juvasteen lukurenkaita. Kaikkiaan 66 kurkea saatiin rengastetuiksi. Kontrolleja tuli 161:stä eri kurjesta. Merkittäviä kontrollipaikkoja olivat Puola, Serbia ja Israel. Kurkityöryhmä toimi sähköpostitse ja kokoontui kerran. Toimikunnan jäsenet osallistuivat myös rengastajakokouksen kurkityöryhmään. 6. Tieteellinen toimikunta Matti Koivula, Toni Laaksonen, Esa Lammi, Aleksi Lehikoinen, Teemu Lehtiniemi, Harto Lindén, Hannu Pietiläinen ja Jari Valkama. Toimikunnan tehtävänä on Ornis Fennican kehittäminen ja tieteellisen toiminnan koordinointi. Toimikunta ei kokoontunut, mutta käsitteli asioita sähköpostitse. 7. Tiira-toimikunta Sampo Kunttu, Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso, Antti J. Lind, Tero Linjama, Panu Muhli, Esa Partanen, Tuomo Pihlaja, Inka Plit, Kalle Rainio, Matti Riihimäki ja Peter Uppstu. Toimikunta vastasi Tiira-lintutietopalvelun suunnittelusta ja kehitystyön priorisoinnista. Toimikunta hoiti asioita sähköpostitse ja kokoontui kolme kertaa. 8. IBA-ohjausryhmä Antti Below, Margus Ellermaa, Esa Lehikoinen, Teemu Lehtiniemi, Markku Mikkola-Roos ja Risto A. Väisänen. Ryhmä ohjaa IBA-kartoitushankkeen toteutusta. Ryhmä ei kokoontunut. Vuoden 2009 aikana lopetettiin johtoryhmä, kehittämistyöryhmä ja metsähanhityöryhmä. Uutena työryhmänä aloitti Kuikkalintutyöryhmä Gavia BirdLife Suomen jäsenyydet ja edustukset Jäsenyydet: 1. Aikakauslehtien Liitto ry 2. Suomen FSC -yhdistys 3. Siemenpuu Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö 4. Suomen luonnonsuojeluliitto ry, ulkojäsen 5. Suomen ympäristökasvatuksen seura ry 6. Tieteellisten Seurain Valtuuskunta 7. Veronmaksajain Keskusliitto ry 8. Ympäristöareena ry Henkilökunta edusti BirdLife Suomea. Kotimaiset edustukset (suluissa BirdLife Suomea edustanut henkilö): 1. Järjestöjen maatalouden ympäristöryhmä JÄMYRÄ (Teemu Lehtiniemi, Irina Herzon) 2. Kansallinen suo- ja turvemaiden käytön strategiatyöryhmä (Keijo Savola) 3. Kiljuhanhityöryhmä (Teemu Lehtiniemi) 4. Kuukkeli yhteistoimintaverkosto hankkeen ohjausryhmä (Teemu Lehtiniemi) 5. Lintuatlaksen ohjausryhmä (Harri Högmander) 6. Lintuatlastoimikunta (Risto Väisänen) 7. Lintutyöryhmä (UHEKS) (Teemu Lehtiniemi) 8. Maatalouden ympäristöteemavuosi 2010 ohjausryhmä (Irina Herzon, Teemu Lehtiniemi) 16

17 9. Maataloushankkeiden ympäristöseurantaohjelma (Irina Herzon) 10. Metsähallituksen petolinturyhmä (Teemu Lehtiniemi, Margus Ellermaa) 11. Metsäkanalintutyöryhmän asiantuntijaryhmä (Teemu Lehtiniemi) 12. Suomen ympäristökeskuksen öljyntorjuntatyöryhmä (Teemu Lehtiniemi) 13. Sääksisäätiö (Arto Kalliola) 14. Vieraslajit, maaselkärankaisryhmä (Teemu Lehtiniemi) 15. Ympäristöakatemia (Marcus Walsh) 16. Lintuharrastajien rengastus- ja havaintoaineistojen hyödyntäminen linnuston seurannassa ja ympäristötutkimuksessa tutkimuksen ohjausryhmä (Teemu Lehtiniemi) Kansainväliset edustukset: 1. BirdLife International (Teemu Lehtiniemi) 2. Eurogroup Against Bird Crime (Teemu Lehtiniemi) 3. Forest Stewardship Council (FSC) (Keijo Savola) 4. Forest Task Force (FTF) (Margus Ellermaa) 5. Agriculture Task Force (ATF) (Irina Herzon) 6. Birds and Habitats Directives Task Force (BHDTF) (Teemu Lehtiniemi) 7. Henkilökunta ja toimitilat BirdLife Suomen toimihenkilöt olivat suojelu- ja tutkimusjohtaja, vt. toiminnanjohtajana saakka Teemu Lehtiniemi, toiminnanjohtaja Matti Riihimäki (9.3. alkaen) järjestökoordinaattori Inka Plit (1.4. alkaen), tiedottaja Lauri Hänninen, hallintosihteeri Kirsi Peltonen, taloussihteeri Merja Taiminen- Vähätalo, ohjelmistoasiantuntijana Antti J. Lind ja osa-aikaisena ohjelmistosuunnittelijana Sampo Kunttu. Suojeluasiantuntija Margus Ellermaa oli virkavapaalla 1.5. alkaen. BirdLife Suomen toimistolla suoritti siviilipalvelustaan Mika Lahdelma (1.8. asti) ja Johannes Hänninen (1.7. alkaen). BirdLife Suomen toimisto sijaitsee Helsingissä (Annankatu 29 A 16). BirdLife Suomen tiloissa sijaitsee myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n arkisto. 8. Talous BirdLife Suomen talouden perustana olivat jäsen- ja tilausmaksut, opetusministeriön yleisavustus nuorisotyötä tekeville järjestöille, ympäristöministeriön yleisavustus, muu julkinen projektirahoitus, mainostulot, linnustonsuojeluklubin ja pihabongareiden tukimaksut sekä lahjoitukset. Toimintavuoden lopussa tilikauden ylijäämä oli 4196,01 euroa. 8.1 Jäsenmaksut ja lahjoitukset Jäsenyhdistysten jäsenmaksu oli 11 euroa per jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Muita merkittäviä tulolähteitä olivat linnustonsuojeluklubin tukimaksut, pihabongareiden tukimaksut ja lahjoitukset. BirdLife Suomella oli verohallituksen myöntämä vähennyskelpoisen lahjoituksen saajan asema, jolloin yhteisöt voivat vähentää tekemänsä lahjoituksen omassa verotuksessaan. 8.2 Valtionavut Opetusministeriön yleisavustus oli euroa. Ympäristöministeriöltä saatiin yleisavustusta ympäristöjärjestötoimintaan euroa. 17

18 8.3 Hankkeet Tärkeiden lintualueiden kartoituksia tukivat Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ekokem Oy Ab, Helsingin Vesi, Joutsen Finland Oy, Karttakeskus, Kultasointu, Vision Hunters ja Suomen Lintuvaruste Oy. Tornien taisto -tapahtumaa sponsoroivat Kemira Oyj, Vahanen Oy, Suomen Lintuvaruste Oy ja All Optics Finland Oy. Havaintosivupalvelua myytiin Metsähallitukselle ja eräille kunnille. Yhdessä Mobile Avenue Finland Oy:n kanssa jatkettiin matkapuhelinkäyttäjille tarkoitettujen linnunlaulusoittoäänien ja taustakuvien välittämistä ja tekstiviestipalveluiden tarjoamista. Jatkettiin yhteistyötä lintukuvaajien Arto Juvonen, Tomi Muukkonen, Jari Peltomäki ja Markus Varesvuo kanssa Lintukuva.fi-verkkosivuilla. 9. Suomen Lintuvaruste Oy BirdLife Suomi omistaa Suomen Lintuvaruste Oy:n kokonaan. Lintuvaruste ei jakanut osinkoa. Yhtiö lahjoitti BirdLife Suomelle euroa tieteellistä toimintaa varten. BirdLife Suomen edustajana yhtiön hallituksessa toimivat Aki Arkiomaa ja Jukka Ihanus. Muut hallituksen jäsenet olivat Juhani Kairamo ja Jouni Lamminmäki. Lintuvarusteella on myymälä Helsingin Viikissä (Koetilantie 1). 18

TOIMINTAKERTOMUS 2007

TOIMINTAKERTOMUS 2007 1 TOIMINTAKERTOMUS 2007 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin 10 000 henkilöjäsenen keskusjärjestö ja valtakunnallinen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2008

TOIMINTAKERTOMUS 2008 TOIMINTAKERTOMUS 2008 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin 10 000 henkilöjäsenen keskusjärjestö ja valtakunnallinen nuorisotyötä

Lisätiedot

BirdLife Suomi ry Hyväksytty edustajiston kokouksessa 18.3.2012 Toimintakertomus 2011 TOIMINTAKERTOMUS 2011

BirdLife Suomi ry Hyväksytty edustajiston kokouksessa 18.3.2012 Toimintakertomus 2011 TOIMINTAKERTOMUS 2011 TOIMINTAKERTOMUS 2011 1. YLEISTÄ... 2 1.1 JÄSENYHDISTYKSET... 3 1.2 HUOMIONOSOITUKSET... 4 2. LINNUSTONSUOJELU JA -TUTKIMUS... 4 2.1 LAUSUNNOT JA VAIKUTTAMINEN... 4 2.2 LAJISUOJELU JA -TUTKIMUS... 5 2.3

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2009

Toimintasuunnitelma 2009 BirdLife Suomi ry Toimintasuunnitelma 2009 1(8) Toimintasuunnitelma 2009 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä

Lisätiedot

Tavoitteet ja alatavoitteet. Keskusjärjestön avaintoimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

Tavoitteet ja alatavoitteet. Keskusjärjestön avaintoimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. SUOJELUTAVOITE: BirdLife Suomen toiminnan ansiosta lintujen, niille tärkeiden alueiden ja elinympäristöjen tila parantuu. Myös luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon monimuotoisuuden suojelun tärkeys

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2008

Toimintasuunnitelma 2008 BirdLife Suomi ry Toimintasuunnitelma 2008 1(8) Toimintasuunnitelma 2008 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus... 3 2.1 Lajit... 3 2.2 Alueet... 5 2.3 Elinympäristöt... 6 2.4 Muu kansallinen suojelu- ja tutkimustoiminta... 7 2.5 Kansainvälinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011...2 1. YLEISTÄ... 2 2. Linnustonsuojelu- ja tutkimustoiminta...2 2.1 LAJIT... 3 2.2 ALUEET... 3 2.3 ELINYMPÄRISTÖT... 4 2.4 MUU KANSALLINEN SUOJELU- JA

Lisätiedot

Toimintakertomus 2014

Toimintakertomus 2014 BirdLife Suomi ry Vahvistettu edustajiston kokouksessa 15.3.2015 Toimintakertomus 2014 1. Yleistä... 2 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus... 3 2.1 Lintulajit... 4 2.2 Tärkeät lintualueet... 5 2.3 Elinympäristöt...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelma 2016 1. Yleistä... 2 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus... 3 2.1 Lintulajit... 3 2.2 Tärkeät lintualueet... 4 2.3 Elinympäristöt... 5 2.4 Muu kansallinen suojelu ja tutkimus... 5 2.5

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 1 TOIMINTAKERTOMUS 2006 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö sekä 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin 9 500

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 1. Yleistä... 2 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus... 2 2.1 Lintulajit... 3 2.2 Tärkeät lintualueet... 4 2.3 Elinympäristöt... 5 2.4 Muu kansallinen suojelu ja tutkimus... 5 2.5

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

TLY on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. BirdLife Suomen edustajiston kokouksissa TLY:llä on viisi edustajaa.

TLY on BirdLife Suomen jäsenyhdistys. BirdLife Suomen edustajiston kokouksissa TLY:llä on viisi edustajaa. TURUN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS R.Y. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Toimintavuosi 2012 on Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry:n (TLY) 46. toimintavuosi. TLY:n pääasiallisia tehtäviä vuonna 2012 tulevat

Lisätiedot

Ajankohtaisia suojeluasioita. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi

Ajankohtaisia suojeluasioita. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi Ajankohtaisia suojeluasioita Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi Vuoden lintu Selkälokki 2013 Tavoitteena toistaa 2003 tehty työ Kannan koko, kannan muutokset, poikastuotto Koordinaattorina Martti Hario Vuonna

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 11.3.2017 IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen biodiversiteetin seurantaverkosto

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 Oulun-seudun Lämpö-,Vesi-ja Ilmastointitekninen Yhdistys ry, OuLVI TOIMINTAKERTOMUS 2012 Perustietoja yhdistyksestä: Rekisteri no 110.106 Asiakirja no 69195649 Y-10161609 Merkitty rekisteriin 13.6.1972

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 201 Paikallistoimikunta Paikallistoimikunnan kokouksia oli vuonna 201 kaksi: kevätkokous (11.2.) ja syyskokous (13.11.).

Lisätiedot

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA:

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä 4.11.2015 :n 284 kohdalla (Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavan hyväksyminen

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO VUODEN 2010 LAJI KAAKKURI Vuoden 2010 laji kaakkuri Kalevi Eklöf, Lasse Kosonen & Pertti Virta Vuoden 2010 BirdLifeSuomen toisena seurantalajina oli

Lisätiedot

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Sisältö. Gavia 5 Huhtikuu 2011. Toimituksesta...2. Kuikka vuoden lintu 2010...2. Tekosaaria ja opastauluja kaakkurien pesimäpaikoille...

Sisältö. Gavia 5 Huhtikuu 2011. Toimituksesta...2. Kuikka vuoden lintu 2010...2. Tekosaaria ja opastauluja kaakkurien pesimäpaikoille... Julkaisija: BirdLife Suomi, Gavia-työryhmä Toimitus: Pekka Lehtonen Taitto: Jukka Virtanen Sisältö Toimituksesta...2 Kuikka vuoden lintu 2010...2 Tekosaaria ja opastauluja kaakkurien pesimäpaikoille...5

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry Pohjois-Suomen pelastusliitto ry toimintakertomus 2016 Yleistä Vuosi 2016 oli pelastusliiton 87. toimintavuosi. Liiton toiminta toteutettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) kanssa tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2014

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2014 Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys r.y. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2014 1. Hallitus Puheenjohtajana jatkoi neljättä kautta Hannu Lehtoranta. Muut hallituksen toimihenkilöt: varapuheenjohtaja Toni

Lisätiedot

HALLINTO syysparlamentti. Johtokunta PJ. Sihteeri

HALLINTO syysparlamentti. Johtokunta PJ. Sihteeri esitys HALLINTO syysparlamentti Johtokunta PJ Asiantuntija Sihteeri Työntekijä Olosuhde Valmennus ja koulutus Talous ja markkinointi Kilpa- ja harrastetoiminnan Seuratoimin nan organisointi Puheenjohtaja:

Lisätiedot

POHJOIS POHJANMAAN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012

POHJOIS POHJANMAAN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Pohjois Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 3000 90014 OULUN YLIOPISTO POHJOIS POHJANMAAN LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012 YLEISTÄ Pohjois Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen

Lisätiedot

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Sisältö Sisältö... 1 1. Yleistä... 2 2. Virallinen toiminta... 2 2.1. Yhdistyksen kokoukset... 2 2.2. Tietotekniikan

Lisätiedot

Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2009

Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2009 Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2009 1. Yleistä Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen (TLY) päätehtäviä vuonna 2009 olivat havaintojen keruu, lintuasematoiminnan ylläpitäminen, linnustonsuojelutoiminta,

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry Monimuotoisuuskompensaatiot Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry BirdLife Suomi Valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö 30 jäsenyhdistystä noin 11 000 jäsentä Osa BirdLife International

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 1. YLEISTÄ Vuosi 2012 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenesensimmäinen toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys jatkaa vuonna 1982 perustetun Palotutkimuksen

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry

Pohjois-Suomen pelastusliitto ry Pohjois-Suomen pelastusliitto ry toimintakertomus 2015 Yleistä Vuosi 2015 oli pelastusliiton 86. toimintavuosi. Liiton toiminta toteutettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) kanssa tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 BirdLife Suomi ry Toimintasuunnitelma 2010 1(9) Toimintasuunnitelma 2010 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Lapin kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Lapin kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Lapin kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Tero Toivanen, Rovaniemi, 16.3.2013 IBA kansainvälisesti tärkeät lintualueet Ainoa maailmanlaajuinen biodiversiteetin seurantaverkosto Birdlife sitoutunut

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2013

TOIMINTAKERTOMUS 2013 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1 Yleistä 2 Hallinto Apus ry on Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajien yhdistys, jonka tavoitteena on edistää lintuharrastusta sekä lintujen suojelua ja tutkimusta omalla alueella,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

HANKELUETTELO, JUHA HONKALA, 1997 2009

HANKELUETTELO, JUHA HONKALA, 1997 2009 HANKELUETTELO, JUHA HONKALA, 1997 2009 2009 Rengastustoimiston työtehtävissä museomestarina elo-joulukuu. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin Linnustoselvitykset Inkoon Långvassfjärdenillä ja Raaseporin

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Johdatus lintuharrastukseen ja Tuusulanjärven linnustoon. Juha Honkala 17.3.2010

Johdatus lintuharrastukseen ja Tuusulanjärven linnustoon. Juha Honkala 17.3.2010 Johdatus lintuharrastukseen ja Tuusulanjärven linnustoon Juha Honkala 17.3.2010 juha.honkala@helsinki.fi Kurssin ohjelma luennot (4) Yleistä lintuharrastuksesta Vinkkejä kuinka päästä alkuun ja kuinka

Lisätiedot

SF-CARAVAN SAIMAAN SEUTU RY

SF-CARAVAN SAIMAAN SEUTU RY SF-CARAVAN SAIMAAN SEUTU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sivu 2 / 5 YLEISKATSAUS SF-Caravan Saimaan Seutu ry on perustettu 13.6.1970 ja se kuuluu jäsenjärjestönä SF-Caravan ry:een, joka on 17.5.1964 perustettu

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Buumi ei ole ohitse! Se on alussa Lienee tavallisin kansalaisyhteydenoton aihe yhdistykseen

Buumi ei ole ohitse! Se on alussa Lienee tavallisin kansalaisyhteydenoton aihe yhdistykseen TUULIVOIMA Buumi ei ole ohitse! Se on alussa Lienee tavallisin kansalaisyhteydenoton aihe yhdistykseen mun takapihalle rakennetaan tuulivoimalaa, mitä voin tehdä Valtio ei ole vieläkään valmis Ohjeistus,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 ATOPIALIITTO RY

VUOSIKERTOMUS 2014 ATOPIALIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2014 ATOPIALIITTO RY ** www.atopialiitto.fi ** Karjalankatu 2 B, 00520 Helsinki 2 1 YLEISTÄ Atopialiitto on atooppista ihottumaa sairastavien potilas- ja edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015 11/17/2015 Kuva: Tapani Mikkola. Talkoot, talgud, talkas - quality volunteer management for Nordic-Baltic protected areas Kansainvälistyvä aikuiskoulutus -tilaisuus Oulussa 12.11.2015 Metsähallituksen

Lisätiedot

Suomen lastensuojelun avohuollon toimijat ry Toimintakertomus Yhdistyksen

Suomen lastensuojelun avohuollon toimijat ry Toimintakertomus Yhdistyksen Suomen lastensuojelun avohuollon toimijat ry 2.1.2014 Toimintakertomus 2012-2013 Yhdistyksen alku Yhdistyksen idea sai alkunsa 2011 Vaasassa lastensuojelun sijaishuollon päivillä, jossa muutamien toimijoiden

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 39 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Suominen Hannu Kankaanpään Seudun RT Y 192 94 98 6 6 8 2 Meurasalo

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Apus ry on Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajien yhdistys, jonka tavoitteena on edistää lintuharrastusta sekä lintujen suojelua ja tutkimusta omalla alueella, Suomessa

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Edustajiston kokous Lahdessa MR Kuva Jorma Tenovuo. Uusi ohjelmistokehittäjä aloittaa marraskuu 2008

Edustajiston kokous Lahdessa MR Kuva Jorma Tenovuo. Uusi ohjelmistokehittäjä aloittaa marraskuu 2008 Tietoa Tiirasta Tiira Edustajiston kokous Lahdessa 21.3.2010 MR Kuva Jorma Tenovuo 1/X Tiiran lyhyt historia Edustajiston kokouksessa päätetään Tiiran toteuttamisesta marraskuu 2004 Ohjelmistokehitys alkaa

Lisätiedot

Jäsenyhdistyksen tehtävät

Jäsenyhdistyksen tehtävät Jäsenyhdistyksen tehtävät Uuden jäsenen haltuunotto Jäsenyhdistyksen tulee toimittaa liitolle joulukuun 31. päivään mennessä jäljennökset syyskokouksen pöytäkirjasta tammikuun 31. päivään mennessä tiedot

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

ANOMUS RIIHIMÄKI ANON, ETTÄ MINULLE MYÖNNETÄÄN HARRRASTUSPALKINTO AKTIIVISESTA TOIMINNASTA RIIHIMÄEN YHDISTYKSESSÄ.

ANOMUS RIIHIMÄKI ANON, ETTÄ MINULLE MYÖNNETÄÄN HARRRASTUSPALKINTO AKTIIVISESTA TOIMINNASTA RIIHIMÄEN YHDISTYKSESSÄ. ANOMUS RIIHIMÄKI 21.12.2011 ANON, ETTÄ MINULLE MYÖNNETÄÄN HARRRASTUSPALKINTO AKTIIVISESTA TOIMINNASTA RIIHIMÄEN YHDISTYKSESSÄ. Riihimäen Autoteknillinen Yhdistys puheenjohtaja puh. 040/3305273 sähköposti

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 1 TOIMINTAKERTOMUS Siilinjärvi

TOIMINTAKERTOMUS 1 TOIMINTAKERTOMUS Siilinjärvi TOIMINTAKERTOMUS 1 TOIMINTAKERTOMUS 2015 71800 Siilinjärvi siilinjarvenyrittajat@gmail.com 2 TOIMINTAKERTOMUS SISÄLLYS TOIMINTAKERTOMUS... 3 1. PERINTEISTÄ JA LIIKUNNALLISTA TOIMINTAA VUONNA 2015... 3

Lisätiedot

Sulasolin organisaatio

Sulasolin organisaatio Sulasol Mikä Sulasol? Vuonna 1922 perustettu Sulasol, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y. on maamme suurimpia harrastajamusiikkijärjestöjä. Sulasol tarjoaa jäsenilleen harrastustoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja

Lisätiedot

RL Nuorisojaoston avoin kokous 1/11

RL Nuorisojaoston avoin kokous 1/11 Aika 16.01.10 klo: 10:00 Paikka Siikaranta. Naruportintie 68, Espoo Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Vpj. valinta 4. Raksanuoret

Lisätiedot

Merimasku-Seura ry Merimasku-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2009

Merimasku-Seura ry  Merimasku-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2009 Merimasku-Seura ry:n toimintakertomus vuodelta 2009 Merimasku-Seura ry Yleistä Merimasku-Seura ry:n toiminta vuonna 2009 noudatteli pitkälti seuran perinteitä mutta mielessä on ollut edellisvuosia enemmän

Lisätiedot

POLIISIOPINTOJEN EDISTÄMISSÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

POLIISIOPINTOJEN EDISTÄMISSÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 POLIISIOPINTOJEN EDISTÄMISSÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 Poliisiopintojen Edistämissäätiön Hallitukselle Vuosi 2016 oli Poliisiopintojen Edistämissäätiön viideskymmenestoinen toimintavuosi. Säätiön

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 18.11. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen Jäsentiedote 07.04.2009 JÄSENTIEDOTE 1/2009 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Tutustuminen Espoon kaupungin rakentamiseen

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

SUOMEN RAVITSEMUSTIETEEN YHDISTYS RY FÖRENINGEN FÖR NÄRINGSLÄRA I FINLAND RF Ehdotus sääntömuutokseksi

SUOMEN RAVITSEMUSTIETEEN YHDISTYS RY FÖRENINGEN FÖR NÄRINGSLÄRA I FINLAND RF Ehdotus sääntömuutokseksi SUOMEN RAVITSEMUSTIETEEN YHDISTYS RY FÖRENINGEN FÖR NÄRINGSLÄRA I FINLAND RF Ehdotus sääntömuutokseksi 6.10.2006 Voimassa olevat säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Ravitsemustieteen Yhdistys Föreningen

Lisätiedot

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240 /Maire Korkeamäki JHL ry. 240 2 (7) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 1. JOHDANTO Tämä toimintasuunnitelma on laadittu

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekninen lautakunta 43 18.11.2015 Tekninen lautakunta 4 03.02.2016 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekla 43 Vetelin kunnan alueella sijaitsee yhteensä 11 pohjavesialuetta. Vedenhankinnan kannalta

Lisätiedot