Toimintasuunnitelma 2016

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma Yleistä Linnustonsuojelu ja -tutkimus Lintulajit Tärkeät lintualueet Elinympäristöt Muu kansallinen suojelu ja tutkimus Kansainväliset suojeluasiat Lintuharrastuksen edistäminen Tapahtumat Tiira-lintutietopalvelu Retkikummitoiminta Lasten ja nuorten toiminta Muu toiminta lintuharrastuksen edistämiseksi Tiedotus ja julkaisut Tiira-lehti Linnut-lehti Linnut-vuosikirja Ornis Fennica Verkkoviestintä Muu tiedotustoiminta Järjestötoiminta Jäsenyhdistykset ja paikallistoiminta Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen Huomionosoitukset Kansainvälinen järjestötoiminta Hallinto Edustajisto Liittohallitus Toimikunnat Henkilökunta ja toimitilat Jäsenyydet ja edustukset Talous Jäsenet Vuositukijat Linnustonsuojeluklubi Kertalahjoitukset Muu varainhankintatyö Valtionavustukset Suomen Lintuvaruste Oy

2 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö. BirdLife Suomen jäseniä ovat 30 lintutieteellistä ja lintuharrastajien yhdistystä, joissa on lähes henkilöjäsentä. Lisäksi BirdLife Suomella on vuositukijaa. Jäsenyhdistysten valitseman edustajiston linjaamaa toimintasuunnitelmaa toteuttavat BirdLife Suomen hallitus ja henkilökunta, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset. BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä toimii luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän kehityksen puolesta. Vuosi 2016 on BirdLife Suomen 44. toimintavuosi. BirdLife Suomi on osa kansainvälistä BirdLife International -järjestöä, joka on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto sekä johtava linnustonsuojelun asiantuntija. BirdLife International toimii kaikkiaan 120 maassa ja keskittyy luonnon monimuotoisuuden, lintulajien, lintualueiden ja lintujen elinympäristöjen suojeluun. Toiminnan tarkoituksena on parantaa luonnon ja lintujen suojelua ja ylläpitää ihmisille välttämättömiä ekologisia järjestelmiä. BirdLife Suomi toteuttaa BirdLife Internationalin Euroopan toimintaohjelmaa, joka ulottuu vuoteen BirdLife Suomen toimintastrategiassa painopisteenä on toiminnan kehittyminen kolmen päätavoitteen kautta: Suojelutavoite: BirdLife Suomen toiminnan tuloksena lintujen, niille tärkeiden alueiden ja niiden elinympäristöjen tila on parantunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kasvutavoite: BirdLife Suomi on kasvanut kaikkien linnuista kiinnostuneiden järjestöksi. Palvelutavoite: BirdLife Suomi tarjoaa kaikille linnuista kiinnostuneille heidän arvostamiaan palveluita parhaiten Suomessa. Vuoden 2016 tavoitteet on johdettu BirdLife Internationalin Euroopan toimintaohjelmasta sekä BirdLife Suomen toimintastrategiasta: Suojelutavoitteista tärkeimmät ovat tärkeiden lintualueiden suojelun edistäminen ja linnustonseurannan tehostaminen. Kasvutavoitteista keskeisimpiä ovat vuositukijoiden määrän ja jäsenyhdistysten jäsenmäärän kasvu sekä uusien paikallisryhmien syntyminen. Palvelutavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeimpiä kehityskohteita ovat Tiira-lintutietopalvelu sekä Internet-pohjaisten palvelujen lisääminen. Strategian kokonaisuudistus aloitetaan, ja tavoitteena on, että uusi strategia hyväksyttäisiin vuoden 2016 lopulla. 2

3 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus BirdLife Suomi suojelee lintuja ja niiden elinympäristöjä tutkimukseen ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon perustuen. Suojelutyön päätavoitteet tulevat BirdLife Suomen toimintastrategiasta vuosille Suojelutyö tukee myös BirdLife Internationalin toimintaa ja tavoitteita. Suojelu- ja tutkimustyötä ohjaa suojelutoimikunta. BirdLife keskittyy suojelutyössä linnustonseurantaan, uhanalaisten ja harvinaisten lajien suojeluun, tärkeiden lintualueiden ja elinympäristöjen suojeluun sekä maankäytön ohjaukseen. Suojelutyössä korostuu kansainvälinen yhteistyö. Jäsenyhdistysten ja suojelutyötä tekevien yksityishenkilöiden tukemisella ja aktivoimisella on keskeinen rooli BirdLifen toiminnassa. BirdLifen tutkimustyön tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa linnuston- ja luonnonsuojelun perustaksi. 2.1 Lintulajit Jatketaan linnustonseurannan tehostamista Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) kanssa. Kannustetaan lintuharrastajia ja -yhdistyksiä osallistumaan pesimäaikaisiin laskentoihin, erityisesti vakiolinjojen laskentaan ja vesilintulaskentoihin. Tavoitteena on parantaa seurantaverkoston kattavuutta kaikkien jäsenyhdistysten alueilla. Linnustonseurannasta tiedotetaan ja keskustellaan muun muassa Lintulaskijat-sähköpostilistalla. Valitaan vuoden lintulaskija yhdessä Luomuksen kanssa. Seurantojen tuloksia julkaistaan Linnut-vuosikirjassa ja omissa lehdissä. Kerätään tietoa uhanalaisten ja harvalukuisten lajien esiintymisestä Suomessa ja julkaistaan yhteenveto vuoden 2014 havainnoista Linnut-vuosikirjassa Vuoden lintu 2016 on koskikara. Vuoden lintu -hankkeen päätavoitteena on parantaa Suomessa pesivän koskikarakannan seurantaa. Lisäksi tuodaan esiin lajia suurelle yleisölle, selvitetään lajin talvikantaa ja tärkeimpiä talvialueita sekä kannustetaan yhdistyksiä järjestämään koskikararetkiä suurelle yleisölle. Edistetään heinäkurpan elinympäristöjen suojelua ensisijaisesti valistuksen avulla. Tuetaan tärkeimpien soidinalueiden maanomistajien toimenpiteitä heinäkurpan hyväksi. Työskennellään metsästyksen epäkohtien korjaamiseksi, erityisesti uhanalaisten vesilintulajien metsästyksen rajoittamiseksi. Toteutetaan kampanja haahkakoiraiden kesämetsästyksen lopettamiseksi. Seurataan merimetsoa ja muita voimakkaita mielipiteitä herättäviä lajeja koskevaa keskustelua, tutkimusta ja poikkeuslupakäytäntöjä. Oikaistaan julkisuudessa esiintyviä vääriä käsityksiä ja puututaan väärin perustein myönnettyihin poikkeuslupiin ja lajeihin kohdistuviin rikoksiin. Puututaan aloitteilla, lausunnoilla ja yhteistyöllä viranomaisten kanssa rauhoittamattomien lintujen tappamiseksi myönnettäviin poikkeuslupiin liittyviin epäkohtiin. Tavoitteena on järkeistää nykyistä lupakäytäntöä niin, että lupia ei myönnettäisi rutiininomaisesti vaan ainoastaan perustelluista syistä lintujen aiheuttamien vakavien vahinkojen estämiseksi. 3

4 BirdLife Suomen kuikkaryhmän satelliittiseurantahankkeessa selvitetään suomalaisten kuikkien muuttoreittejä ja talvehtimisalueita. Tällä hetkellä seurannassa on kaksi kuikkayksilöä. Hankkeelle haetaan ulkopuolista rahoitusta, ja vuoden 2016 tavoitteena on lähettimen asentaminen vähintään kahdelle uudelle yksilölle. Jatketaan yhteistyössä Ruotsin BirdLifen ja muiden toimijoiden kanssa räyskän elintapojen selvittämistä satelliittiseurannan avulla. Valtakunnallinen valkoposkihanhien laskenta toteutetaan elo syyskuun vaihteessa. Vuosittaisen laskennan tavoitteena on seurata lajin pesimäkannan ja levinneisyysalueen muutoksia. Laskenta tehdään yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Osallistutaan tammikuussa yhteiseurooppalaiseen vesilintulaskentaan. Tietoa lintukannoista ja niiden muutoksista kerätään myös BirdLifen valtakunnallisten tapahtumien, Pihaja Pönttöbongauksen (ks. 3.1.) avulla. BirdLife Suomen rariteettikomitea tarkastaa ja julkaisee kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja pitää yllä virallista luetteloa Suomessa havaituista lintulajeista. Rariteettikomitea osallistuu myös Euroopan rariteettikomiteoiden liiton (Association of European Rarities Committees, AERC) toimintaan. 2.2 Tärkeät lintualueet Jatketaan työtä tärkeiden lintualueiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi. Kansainvälisesti tärkeillä lintualueilla (IBA, Important Bird and Biodiversity Areas) toteutetaan alueiden seurantasuunnitelmaa. Vuonna 2016 tavoitteena on inventoida 23 IBA-alueen linnusto. Seurataan IBA-alueille kohdistuvia maankäyttösuunnitelmia ja toimitaan, mikäli jokin suunnitelma uhkaa alueiden linnustoarvoja. Maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) -hankkeessa valmistuvat viimeiset jäsenyhdistysten loppuraportit, ja hankkeelle järjestetään loppuseminaari. Yhdistyksiä avustetaan raporttien teossa ja aineistojen välittämisessä maankäytön suunnittelijoille ja viranomaisille. MAALI-hankkeen tavoitteena on koota tietoa merkittävimpien lintualueiden linnustosta, nimetä kaikkien jäsenyhdistysten alueilta maakunnallisesti tärkeät lintualueet ja laatia alueiden paikkatietorajaukset. Hankkeen aineistot tallennetaan BirdLife Suomen lintualuetietokantaan. Seurataan maakuntakaavoitusta ja erityisesti tärkeille lintualueille tai niiden läheisyyteen kohdistuvia suunnitelmia kaavoituksessa. Lisäksi jäsenyhdistykset seuraavat alemman tason kaavoitusta omilla toimialueillaan. Annetaan lausuntoja lintualueiden suojelua, kaavoitusta ja muita hankkeita koskevista suunnitelmista ja aloitteista. Avustetaan myös jäsenyhdistyksiä lausuntojen teossa. Vaikutetaan tuulivoiman sijoittamiseen. BirdLife Suomi on julkaissut ympäristöministeriön Tuulivoima ja linnusto -hankkeessa selvityksen suurikokoisten lintulajien valtakunnallisista päämuuttoreiteistä ja laatinut yhdessä Pöyry Oy:n kanssa toistaiseksi julkaisemattoman suosituksen linnuston huomioimiseksi tuulivoimarakentamisessa. Huolehditaan, että nämä huomioidaan suunnittelussa. Välitetään tietoa myös BirdLife Suomen tuulivoimaloiden sijoittelua koskevasta kannanotosta sekä BirdLife Suomen, Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF Suomen yhteisestä tuulivoimaselvityksiä koskevasta ohjeesta. 4

5 2.3 Elinympäristöt Toimitaan kosteikkojen hoidon tehostamiseksi. Tavoitteena on, että valtion rahoitusta luonnonsuojelullisesti tärkeiden kosteikkojen hoitoon lisätään ja laaditut hoito- ja käyttösuunnitelmat toteutetaan. Osallistutaan kosteikkojen tilan parantamiseen tähtäävien hankkeiden suunnitteluun. Edistetään myös vesilintujen metsästyshäirinnältä vapaan levähdysalueverkoston laatimista Suomeen. Osallistutaan kansallisen RAMSAR-työryhmän toimintaan. Vaikutetaan maataloutta koskevaan päätöksentekoon ja osallistutaan työryhmiin sekä BirdLife Internationalin toimintaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kehittämiseksi. Toimitaan, jotta maatalouspolitiikka tukisi kestävää maataloutta ja luonnon monimuotoisuutta ylläpitävää maatalousympäristöä. Kansallisesti keskitytään erityisesti ympäristötukea koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Kannustetaan maanviljelijöitä toimiin luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Tehdään yhteistyötä metsien suojelussa muiden ympäristöjärjestöjen kanssa ja osallistutaan järjestöjen yhteisiin aloitteisiin ja lausuntoihin. Osallistutaan Suomen FSC-yhdistyksen toimintaan ja vuonna 2016 toteutettavaan FSC-standardin päivitykseen sekä seurataan FSC-sertifioinnin vaikutuksia metsäluontoon ja metsätalouteen. 2.4 Muu kansallinen suojelu ja tutkimus Osallistutaan luonnonsuojelulain uudistukseen. Erityisesti toimitaan lintujen elinympäristöjen suojan parantamiseksi ja monimuotoisuuskompensaation edistämiseksi. Tiira-lintutietopalvelua (ks. 3.2) kehitetään edelleen tukemaan linnustonsuojelua ja tutkimusta. Tavoitteena on, että järjestelmää pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti jäsenyhdistyksille tärkeissä suojelu- ja tutkimuskysymyksissä. BirdLifen verkkosivuilla julkaistaan säännöllisesti Tiiran aineistoihin pohjautuvia tuloksia. Jatketaan yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa linturikosten seurannassa. Yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa tehostetaan tiedon keruuta ja tallentamista sekä linturikoksista tiedottamista. Annetaan tarvittaessa lausuntoja ja avustetaan jäsenyhdistyksiä lausuntojen teossa, lupa-asioissa, lakialoitteissa ja muissa merkittävissä linnustonsuojelua koskevissa hankkeissa. Ylläpidetään lintuasematoimintaa Porvoon Söderskärillä. Lintuasemalla keskitytään lintujen muuton seurantaan sekä alueella lepäilevien ja pesivien lintujen laskentaan. 2.5 Kansainväliset suojeluasiat Osallistutaan Euroopan BirdLifen maatalouden työryhmän (Agriculture Task Force, ATF) sekä lintu- ja luontodirektiivityöryhmän (Birds and Habitats Directives Task Force, BHDTF) sekä tarvittaessa myös muiden ryhmien työskentelyyn. Erityisesti toimitaan EU:n luonnonsuojelulainsäädännön uudistukseen (muun muassa lintu- ja luontodirektiivit) liittyvissä kysymyksissä. Selvitetään edellytyksiä uusille luonnon monimuotoisuuden säilymistä edistäville kehitysyhteistyöhankkeille yhteistyössä BirdLife Internationalin Afrikan tai Aasian sihteeristön kanssa. Osallistutaan kansalaisjärjestöjen yhteistyösäätiö Siemenpuusäätiön toimintaan. 5

6 Parannetaan BirdLifen kansainvälisten suojeluohjelmien tuntemusta suomalaisten päättäjien keskuudessa ja BirdLife Internationalin tuntemusta jäsenistön ja suuren yleisön keskuudessa. Tuetaan tarvittaessa eri maiden BirdLife-järjestöjen kampanjoita merkittävimpien lintualueiden tai linnustonsuojelukysymysten puolesta. Tuetaan toimintaa Välimeren alueen laittoman lintumetsästyksen lopettamiseksi. 3. Lintuharrastuksen edistäminen BirdLife Suomen tavoitteena on tarjota lintuharrastukseen liittyviä palveluja parhaiten Suomessa. Tarjoamalla monipuolisia ja haluttuja palveluja BirdLife Suomi jäsenyhdistyksineen vahvistaa jo saavuttamaansa asemaa lintuharrastajayhteisössä ja houkuttelee toimintansa piiriin uusia linnuista kiinnostuneita. Lintuharrastusta edistämällä pyritään kasvattamaan linnustonsuojeluun myönteisesti suhtautuvien määrää sekä etsimään rahoitusta suojelutyölle. Lintuharrastuksen näkyvyyttä ja kiinnostavuutta lisäämällä saadaan uusia jäseniä ja vuositukijoita, jotka haluavat tukea BirdLife Suomen toimintaa ja osallistua siihen. Tätä kautta saadaan myös lisää havaintoja, joihin BirdLife Suomen suojelutoiminta asiantuntemuksen ohella perustuu. 3.1 Tapahtumat Järjestetään valtakunnallisia lintuharrastustapahtumia, joiden avulla tehdään BirdLifea ja sen toimintaa tunnetuksi, hankitaan uusia jäseniä ja vuositukijoita sekä välitetään tietoa linnuista ja lintuharrastuksesta. Tammikuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävä Pihabongaus on kaikille avoin valtakunnallinen tapahtuma, jonka tulosten avulla seurataan Suomen talvilinnuston muutoksia. Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Pihabongaus on Suomen suurin luontoharrastustapahtuma: vuonna 2015 siihen osallistui noin ihmistä. Tornien taisto järjestetään lauantaina 7.5. Tornien taisto on valtakunnallinen lintuharrastuksen teemapäivä, jossa kilpaillaan siitä, kuinka paljon lintulajeja joukkueet havaitsevat lintutorneista kahdeksan tunnin aikana. Vuonna 2015 Tornien taisto kisattiin 322 lintutornissa, ja sen osallistuja- ja kävijämäärä oli 3500 henkilöä. Torneissa opastetaan yleisöä ja kerrotaan lintuharrastuksesta. Lisäksi tornien lähiympäristössä järjestetään kaikille avoimia linturetkiä ja muita opastuksia. Jatketaan myös yhteistyötä Ruotsissa vuodesta 2011 ja Tanskassa vuodesta 2015 lähtien järjestetyn vastaavan tapahtuman kanssa. Lasten lintuviikkoa vietetään Tapahtumassa innostetaan erityisesti ohjattuja lapsiryhmiä, kuten koululuokkia ja päiväkotiryhmiä, lähtemään linturetkelle ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon. Osallistumiskynnys on mahdollisimman matala: tapahtumassa etsitään merkkejä pesivistä linnuista, mutta lajeja ei tarvitse tunnistaa. Opettajille ja muille ryhmänvetäjille on myös tarjolla runsaasti havainnollista materiaalia, joka on ladattavissa pdf-versiona verkkosivuilta. Tapahtumaa markkinoidaan muun muassa Vihreä lippu -kouluille ja -päiväkodeille, luonto- ja ympäristökouluille sekä luontokerhoille. Lasten lintuviikko toteutetaan yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa. 6

7 Pönttöbongaus-tapahtuma järjestetään Tapahtuman tavoitteena on saada ihmisiä kiinnittämään huomiota oman lähiympäristönsä lintuihin, innostaa pönttöjen ripustamiseen sekä kerätä tietoa pönttölintujen levinneisyydestä, runsaudesta ja kannanmuutoksista. Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Lokakuun alussa osallistutaan Euroopan ja Keski-Aasian yhteiseen EuroBirdwatch-tapahtumaan, joka on maailman suurin lintuharrastustapahtuma. Viikonlopun mittaisen tapahtuman lintuhavainnot koko Euroopasta kootaan yhteen ja samalla tiedotetaan erityisesti muuttolintuihin kohdistuvista uhkista. Jäseniä kannustetaan retkeilemään tapahtumaviikonlopun aikana ja tallentamaan havaintonsa Tiiralintutietopalveluun. Jäsenyhdistyksiä kannustetaan järjestämään linturetkiä ja muita tapahtumia suurelle yleisölle. Alueellisesti ja paikallisesti jäsenyhdistykset ja niiden paikallisryhmät järjestävät jäsenilleen ja yleisölle runsaasti erilaisia retkiä, kursseja, kilpailuja ja yleisötilaisuuksia. BirdLife Suomi järjestää lintukursseja kotimaassa ja lähialueilla yhteistyössä kotimaisten lintumatkailuyritysten kanssa. 3.2 Tiira-lintutietopalvelu Tiira-lintutietopalvelu on vuonna 2006 käyttöön otettu valtakunnallinen lintuhavaintojen tallennusjärjestelmä ( Kaikkien jäsenyhdistysten havaintojen keruu, arkistointi ja raportointi hoidetaan Tiira-järjestelmällä. Tiirassa on lähes rekisteröitynyttä käyttäjää ja yli 13 miljoonaa lintuhavaintoa. Vuosittain järjestelmään tallennetaan noin miljoona lintuhavaintoa. Tiiraan tallennettuja havaintoja valvovat jäsenyhdistykset. Jäsenyhdistysten havaintotoimikunnat ja - vastaavat sekä alueelliset rariteettikomiteat huolehtivat havaintojen tarkistuksesta, käsittelystä ja arkistoinnista omilla havaintojenkeruualueillaan. Tiiran kehittäminen on yksi BirdLife Suomen toiminnan tärkeimmistä tavoitteista. Tiiraa kehitetään edelleen vastaamaan entistä paremmin sekä lintuharrastajien että jäsenyhdistysten tarpeita lintuharrastuksen edistämisessä ja linnustonsuojelussa. Kehitystyötä koordinoi Tiira-toimikunta. Uuden Tiira-version tekemistä jatketaan. Kehitystyön päätavoitteina on helpottaa havaintojen kirjaamista ja käyttöä sekä saada linnuista entistäkin tarkempaa tietoa. Tämä parantaa havaintoaineiston käyttöä esimerkiksi linnuston suojelussa. Uuden järjestelmän suunnittelussa tehtiin laaja muutos, minkä vuoksi käyttäjille näkyvät ensimmäiset osat julkaistaan vuoden 2016 aikana. Tiiran kehittämisessä otetaan huomioon yhteensopivuus Lajitietokeskuksen järjestelmän kanssa. Lisäksi hallitus tuo kevätedustajiston 2016 kokoukseen seikkaperäisen selvityksen yhteistyömuodoista reunaehtoineen ja niiden vaikutuksista, sekä mahdollisen sopimusluonnoksen. 3.3 Retkikummitoiminta Retkikummitoiminta on BirdLife Suomen merkittävimpiä vapaaehtoistoiminnan ohjelmia. Retkikummit ovat jäsenyhdistyksissä toimivia, BirdLife Suomeen rekisteröityneitä retkenvetäjiä. Vuonna 2015 retkikummina toimi noin 180 henkilöä. Retkikummit vetävät pääsääntöisesti kaikille avoimia linturetkiä tai järjestävät muita tapahtumia, joihin on helppo osallistua. Retkillä ja tapahtumissa osallistujille kerrotaan linnuista, lintuharrastuksesta ja - 7

8 yhdistyksestä. Retkikummitoiminnan kautta jäsenyhdistyksiin saadaan sitoutettua vapaaehtoistoimijoita. Retkillä pyritään myös hankkimaan uusia jäseniä. Retkikummien toimintaa tuetaan muun muassa tarjoamalla kummien käyttöön materiaalia ja retkille tapaturmavakuutus. BirdLife Suomen verkkosivuilla on retkikummeille sivusto, joka tarjoaa ohjeita ja vinkkejä tapahtumien järjestämiseen. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan myös sähköisillä uutiskirjeillä. Retkikummit, jotka järjestävät ja raportoivat vuoden aikana ainakin kaksi retkeä, saavat seuraavan vuoden Linnut-lehden vuosikerran. Vähintään neljä retkeä edellisen vuoden aikana järjestäneille ja raportoineille tarjotaan mahdollisuus saada BirdLifen tunnuksilla varustettu retkiliivi opastuksilla käytettäväksi. Retkikummitoimintaa kehitetään retkikummeilta saadun palautteen perusteella. Valitaan vuoden retkikummi jäsenyhdistysten ehdotusten perusteella. 3.4 Lasten ja nuorten toiminta BirdLife Suomen yhtenä tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria lintu- ja luontoharrastukseen, hankkia jäsenyhdistyksiin uusia nuoria jäseniä ja kannustaa nykyisiä nuorisojäseniä harrastuksessaan eteenpäin. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on myönteisten luontokokemusten tarjoaminen kestävän luontosuhteen kehittymisen pohjaksi. Toukokuun lopulla järjestetään Lasten lintuviikko (ks. 3.1), jonka tarkoituksena on innostaa erityisesti ohjattuja lapsiryhmiä, kuten koululuokkia ja päiväkotiryhmiä, lähtemään linturetkelle ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon. Retkikummeja (ks. 3.3) kannustetaan järjestämään Lasten lintuviikon aikana linturetkiä yhteistyössä paikallisen koulun tai päiväkodin kanssa. Tuetaan jäsenyhdistysten ja niiden paikallisryhmien valmiuksia toteuttaa lasten ja nuorten toimintaa omalla alueellaan. Jäsenyhdistyksissä toimii lastenkerhoja ja nuorten ryhmiä, ja jäsenyhdistyksiä tuetaan lapsille ja nuorille suunnattujen tapahtumien, kuten lintukurssien, järjestämisessä. Lasten ja nuorten lintuharrastustoimintaan tarkoitettua materiaalia tuotetaan ja jaetaan jäsenyhdistysten ja paikallisryhmien käyttöön. Lapsille ja nuorille suunnattua linnunpönttöopasta jaetaan edelleen. BirdLife Suomen nuorisotyön materiaali puolestaan sisältää muun muassa oppaan lintukerhotoiminnasta, materiaalia oppitunnin pitämiseksi kouluissa sekä materiaalia leiripäivän järjestämiseksi. BirdLife Suomen tuottama VESO-koulutuspaketti, jolla peruskoulun opettajia tutustutetaan lintuharrastukseen ja oman paikkakunnan lintuharrastusmahdollisuuksiin, on saatavilla jäsenyhdistysten ja paikallisryhmien käyttöön. Osallistutaan luontokoulujen järjestämään opettajaopiskelijoille suunnattuun koulutuspäivään Opettajankoulutuslaitoksella Helsingissä. Tapahtumassa esitellään opettajaopiskelijoille luontokoulujen ja järjestöjen tarjoamaa lapsi- ja nuorisotoimintaa ja koulutusmateraalia. BirdLife Suomi on esitellyt lintujen tuomista mukaan kouluopetukseen erityisesti Lasten lintuviikon materiaalin avulla. Tiira-lehdessä pidetään lasten ja nuorten omaa palstaa, jossa julkaistaan piirustuksia sekä lyhyitä lintu- ja retkikertomuksia. Valitaan vuoden nuori lintuharrastaja jäsenyhdistysten ehdotusten perusteella. 8

9 3.5 Muu toiminta lintuharrastuksen edistämiseksi BirdLife Suomen julkaisemat lehdet (ks ), verkkosivusto, sosiaalisen median kanavat sekä sähköpostilistat (ks. 4.5) palvelevat lintuharrastajia ja muita linnuista kiinnostuneita tarjoamalla tietoa linnuista sekä vinkkejä lintuharrastukseen ja lintujen suojeluun. Lisäksi suurta yleisöä palvellaan vastaamalla resurssien puitteissa lintujen biologiaan, tunnistamiseen, ruokintaan ja suojeluun liittyviin kysymyksiin puhelimitse ja sähköpostitse. Kannustetaan jäsenyhdistyksiä aktiiviseen toimintaan sosiaalisessa mediassa (ks. 4.5). Tiedotustoiminnan yhteydessä esitellään säännöllisesti lintuharrastusta eri medioissa (ks. 4.6). BirdLife Suomi osallistuu harkinnan mukaan messuille ja muihin vastaaviin tapahtumiin, joissa järjestön toimintaa voidaan esitellä suurelle yleisölle. Osallistutaan Virolahden Arktika-päiville Myös jäsenyhdistyksiä tuetaan messuosallistumisessa (ks. 5.2). Järjestöä ja lintuharrastusta esittelevä Tiira-lehti (ks. 4.1) lähetetään kaikille valtakunnallisiin lintuharrastustapahtumiin (ks. 3.1) sekä retkikummien (ks. 3.3) vetämille yleisöretkille osallistuneille. Lisäksi jäsenyhdistykset voivat jakaa Tiira-lehteä messuilla ja muissa tapahtumissa. Yrityksille ja muille tahoille tarjotaan BirdLifen kautta erikseen tilattavia opastettuja linturetkiä, jotka sopivat esimerkiksi asiakastilaisuuden tai virkistyspäivän ohjelmaksi. 4. Tiedotus ja julkaisut 4.1 Tiira-lehti Tiira on neljästi vuodessa ilmestyvä tiedotuslehti, joka lähetetään BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, BirdLife Suomen vuositukijoille ja linnustonsuojeluklubin tukijoille. Lehti esittelee järjestön ja jäsenyhdistysten tapahtumia sekä kansallista ja kansainvälistä suojelutyötä, kertoo lintumaailman ajankohtaisista asioista, antaa harrastusvinkkejä ja toimii yhdyssiteenä lintuharrastajien kesken. Lehden toimituksesta vastaa päätoimittaja ja sisältöä tuottavat henkilökunta sekä vapaaehtoiset avustajat. Lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu. Tiira-lehteä lähetetään pyynnöstä jäsenyhdistyksille, paikallisryhmille ja muille kiinnostuneille erilaisissa tilaisuuksissa jaettavaksi. Lehti tukee sekä BirdLifen että jäsenyhdistysten tiedotustoimintaa. Tiira-lehti ilmestyy myös vapaasti luettavana verkkoversiona issuu.com-palvelussa. 4.2 Linnut-lehti Linnut-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä, erikseen tilattava erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu kaikille linnuista kiinnostuneille. Se kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta kiinnostavin ja innostavin tekstein sekä näyttävin kuvin. Joka numerossa on vähintään 52 sivua. Lehden kokoamisesta ja toimitustyöstä vastaa päätoimittaja. Lehden taitto ja ilmoitusmyynti on 9

10 ulkoistettu. Vuonna 2016 ilmestyy lehden 51. vuosikerta. Tilaajamäärää pyritään kasvattamaan puhelinmyynnillä sekä lähettämällä näytenumeroita sellaisille jäsenyhdistysten jäsenille, jotka eivät vielä ole lehden tilaajia. 4.3 Linnut-vuosikirja Kesällä 2016 julkaistaan uhanalaisten lajien katsauksiin ja linnustonseurantatutkimuksiin painottuva Linnut-vuosikirja 2015 yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Vuosikirjan toimitustyö ja taitto on ulkoistettu. 4.4 Ornis Fennica Ornis Fennica on BirdLife Suomen neljästi vuodessa ilmestyvä englanninkielinen kansainvälinen lintutieteellinen julkaisusarja, joka on ilmestynyt vuodesta Kaikki lehdessä julkaistut artikkelit ovat vapaasti saatavina julkaisun verkkosivuilta Sarjan päätoimittajaa avustaa toimituskunta. Ornis Fennicaa markkinoidaan Facebookissa ja Twitterissä. 4.5 Verkkoviestintä Verkkosivujen ( tavoite on palvella monipuolisesti jäsenistöä sekä muita linnuista ja lintuharrastuksesta kiinnostuneita. Vuonna 2016 julkaistaan rakenteeltaan ja ulkoasultaan uudistetut verkkosivut. Verkkosivuilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista, ja sinne kootaan tietoa lintuharrastuksesta, linnustonsuojelusta ja yleisöä kiinnostavista aiheista. Myös osa järjestöpalveluista (yhteystiedot, jäsenhakemukset, tilaukset, osoitteenmuutokset) hoidetaan verkkosivujen kautta. BirdLife Suomi ylläpitää jäsenyhdistysten toimihenkilöille ja muille aktiiveille tarkoitettua sähköpostilistaa (Aktiivit-lista), kaikille lintuharrastajille avointa sähköpostilistaa (Lintuverkko) sekä Euroopan laajuista lintuharrastajien listaa (EuroBirdNet). BirdLife Suomen Facebook-sivulle ( päivitetään muun muassa linkkejä lintutilanteesta, järjestön uutisista, tapahtumista ja tiedotteista. Facebook-tykkääjien määrää kasvatetaan ja päivitysten määrää lisätään. Otetaan käyttöön uusia sosiaalisen median kanavia. Kannustetaan ja tuetaan myös jäsenyhdistysten toimintaa sosiaalisessa mediassa. 4.6 Muu tiedotustoiminta Mediatiedotteilla otetaan kantaa erilaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin ja välitetään tietoa lintumaailman tapahtumista. Tiedotusvälineitä palvellaan vastaamalla kyselyihin ja ottamalla kantaa ajankohtaisiin asioihin. Jäsenyhdistyksille tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista sähköpostilistojen välityksellä. Otetaan käyttöön lintulehtiportaali, johon jäsenyhdistysten lehdet voidaan viedä digitaalisessa muodossa ja jossa on kattava hakuominaisuus. BirdLife Suomen nimistötoimikunta päivittää maailman lintujen suomenkieliset nimet nimeämällä Howard & Mooren lajilistan neljännen painoksen myötä tulleet uudet lajit. 10

11 5. Järjestötoiminta BirdLife Suomen toiminnan kaksi päätavoitetta, jäsenyhdistyksille ja niiden jäsenille tarjottavien palveluiden kehittäminen sekä järjestön kasvu, tukevat toisiaan. Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen on tärkeää lintuharrastuksen edistämisen ja jäsenmäärän kasvun kannalta. Kasvutavoitteen toteutuminen tuottaa lisää resursseja ja toimijoita suojelutyöhön. 5.1 Jäsenyhdistykset ja paikallistoiminta BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joiden toimialueet yhdessä kattavat koko maan. Bongariliitto ry Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys - Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Lintuyhdistys Kuikka Kuusamon Lintukerho ry Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry Ostrobothnia Australis rf Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry - Borgå Nejdens Fågelförening rf Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Rauman Seudun Lintuharrastajat ry Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry Valkeakosken Lintuharrastajat ry Ålands Fågelskyddsförening rf 11

12 Tuetaan luonteeltaan paikallisten ja omatoimisten lintuharrastusryhmien syntymistä ja toimintaa yhdistysten toimialueiden sisällä. Vuonna 2015 toimi yhteensä kahdeksan paikallisryhmää viidessä yhdistyksessä. 5.2 Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen BirdLife Suomi tukee jäsenyhdistyksiään ja niiden paikallisryhmiä monin eri tavoin. BirdLifen tarjoamat palvelut on koottu verkkosivuille ( Ajankohtaisista asioista tiedotetaan lisäksi Aktiivit-sähköpostilistalla (ks. 4.5) ja Tiira-lehdessä (ks. 4.1). Lisäksi BirdLife Suomen verkkosivuilta löytyy kattava perustieto BirdLife Suomen toiminnasta. Yhdistystoimintaan liittyvissä asioissa tarjotaan neuvontaa ja koulutusta, ja BirdLife Suomen henkilökunta vierailee jäsenyhdistyksissä tarpeen mukaan. Vierailuilla kuullaan yhdistysten kuulumisia, kerrotaan ajankohtaisista asioista sekä koulutetaan toimihenkilöitä yhdistys- ja suojelutoiminnassa. Uusille puheenjohtajille laadittu perehdyttämismateriaali päivitetään ja jaetaan sähköisessä muodossa vuosittain. Koulutusta järjestetään myös esimerkiksi edustajiston kokousten yhteydessä. Jäsenyhdistyksiä ja paikallisryhmiä kannustetaan aktiiviseen jäsenhankintaan. Vuoden 2014 jäsenhankintakampanjan kokemuksia hyödynnetään uuden materiaalin ja jäsenetujen suunnittelussa. Kaikki uudet jäsenet saavat vuonna 2016 liittymislahjana uudistetun lintuharrastusoppaan sekä BirdLifehavaintovihkon. Yhdistysten jäsenhankintaa tuetaan lähettämällä retkikummien vetämien retkien osallistujille Tiira-lehti. Jäsenyhdistyksille tarjotaan BirdLife Suomen jäsenrekisteripalveluja. Jäsenyhdistyksille tulee mahdollisuus hyödyntää vuonna 2015 käyttöönotetun järjestörekisterin ominaisuuksia. Tuetaan jäsenyhdistyksiä vapaaehtoisverkoston luomisessa ja vahvistamisessa. Tuetaan jäsenyhdistysten sisäistä ja ulkoista viestintää. Tiira-lehden tapahtumakalenteri tarjoaa mahdollisuuden ilmoittaa tapahtumista ja kokouksista. Lisäksi yhdistykset ja paikallisryhmät voivat halutessaan esitellä toimintaansa lehdessä laajemminkin. Ulkoista tiedottamista tuetaan tarjoamalla apua ja neuvontaa mediatiedottamisessa ja tiedotusvälineiden kanssa toimimisessa. BirdLife Suomen valtakunnalliset tiedotteet ovat jäsenyhdistysten käytössä paikallisesti muokattaviksi ja levitettäviksi. Kaikilla yhdistyksillä on lisäksi helposti muistettava sekä pyynnöstä mahdollisuus saada Yhdistyksiä tuetaan myös sosiaalisen median käytössä. Jäsenyhdistyksiä ja paikallisryhmiä kannustetaan järjestämään monipuolista ja helposti lähestyttävää yleisötoimintaa, kuten retkikummien vetämiä retkiä (ks. 3.3). BirdLife Suomen valtakunnalliset lintuharrastustapahtumat (ks. 3.1) tarjoavat valmiit puitteet toteuttaa myös paikallisia tapahtumia ja saada medianäkyvyyttä. Talkootoimintaa edistetään myöntämällä talkooavustuksia yhteistyössä UPM:n kanssa. Lasten ja nuorten toimintaa sekä sen tukemista esitellään kohdassa 3.4. Jäsenyhdistysten ja paikallisryhmien käyttöön tarjotaan monipuolista materiaalia. BirdLifen esitteitä ja Tiira-lehteä voi tilata tapahtumissa jaettavaksi. Mallipohjien avulla on helppoa tuottaa oma yhdistysesite tai uuden jäsenen infopaketti. Kokousohjelmaksi on tarjolla erilaisia valmiita Powerpoint-esityksiä 12

13 taustatietoineen. BirdLifen kautta on mahdollisuus teettää yhdistysbanderolli ja lintutorneihin kiinnitettäviä tornikortteja. Yhdistyskyselypalvelun avulla jäsenyhdistykset voivat teettää jäsenkyselyn helposti ja edullisesti. Tiira-lintutietopalvelu (ks. 3.2) on keskeisessä asemassa jäsenyhdistysten toiminnassa sekä lintuharrastuksen edistämisen, jäsenhankinnan että suojelu- ja tutkimustyön kannalta. Jäsenyhdistysten suojelutyön tukemisesta kerrotaan kohdassa Huomionosoitukset Ansioituneita toimijoita muistetaan BirdLife Suomen hallituksen hakemuksesta myöntämillä ansiomerkeillä (kultainen ja hopeinen) sekä jäsenyhdistyksen hallituksen omalla päätöksellä myönnettävillä yhdistyksen BirdLife-ansiomerkeillä. Jäsenyhdistyksiä kannustetaan aktiivisuuteen valitsemalla vuoden lintuyhdistys, vuoden nuori lintuharrastaja ja vuoden retkikummi. Valinnat julkistetaan edustajiston kokouksissa. 5.4 Kansainvälinen järjestötoiminta BirdLife Suomi on kansainvälisen BirdLife International -järjestön jäsen ja toimii tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin sekä BirdLifen Euroopan toimiston henkilökunnan kanssa suojelu-, tiedotus- ja järjestötoimintaan liittyvissä asioissa. BirdLife Suomi saa BirdLife Internationalilta materiaalia ja muuta apua tiedotuksen ja varainhankinnan tueksi, ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan Euroopan ja maailmanlaajuisiin kampanjoihin, tapahtumiin ja kokouksiin. Lokakuussa osallistutaan maailman suurimpaan lintuharrastustapahtumaan, EuroBirdwatchviikonloppuun (ks. 3.1). BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitetään linnustonsuojeluklubin kansainvälisen maksun maksaneille ja lehden tilaajille. Kansainvälistä suojelutoimintaa käsitellään kohdassa Hallinto 6.1 Edustajisto BirdLife Suomen ylintä päätösvaltaa käyttää edustajisto, jonka toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Jokaisella jäsenyhdistyksellä on vähintään yksi edustaja. Lisäedustajia kukin yhdistys saa jäsenmäärän mukaan BirdLife Suomen säännöissä määriteltyjen perusteiden mukaisesti. Kaudella edustajia on 98. Vuoden 2016 edustajiston kokoukset järjestetään Turussa (kevätkokous) sekä Lohjan seudulla marraskuussa (syyskokous). 13

14 6.2 Liittohallitus Liittohallitus on kymmenjäseninen edustajiston valitsema toimeenpaneva elin, joka kokoontuu noin kuusi kertaa vuoden aikana. Puheenjohtajalle maksetaan euron palkkio. Hallituksen jäsenille annetaan joululahja sekä tarjotaan tilinpäätöspäivällinen. Hallituksen kokouksista tiedotetaan hyvissä ajoin, jotta jäsenjärjestöt voivat tehdä ajallaan esityksiä kokouksissa käsiteltävistä asioista. 6.3 Toimikunnat BirdLife Suomella on seuraavat hallituksen nimeämät toimikunnat ja työryhmät: Kuikkaryhmä koordinoi kuikkatutkimusta Suomessa. Kaakkuriryhmä koordinoi kaakkuritutkimusta Suomessa. Kurkityöryhmä vastaa kurkien suojelutoiminnasta. Nimistötoimikunta pitää yllä suomenkielistä maailman lintujen luetteloa. Rariteettikomitea tarkastaa ja julkaisee Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot. Suojelutoimikunta avustaa hallitusta ja henkilökuntaa suojelutoiminnan koordinoinnissa. Tieteellinen toimikunta kehittää Ornis Fennicaa (ks. 4.4) ja BirdLife Suomen tieteellistä toimintaa. Tiira-toimikunta vastaa Tiira-lintutietopalvelun (ks. 3.2) kehittämisestä. 6.4 Henkilökunta ja toimitilat BirdLife Suomen toimihenkilöt ovat toiminnanjohtaja, suojelu- ja tutkimusjohtaja, tiedottajapäätoimittaja, järjestökoordinaattori, hallintopäällikkö, suojeluasiantuntija, ohjelmistoasiantuntija ja taloussihteeri sekä määräaikaisina Maakunnallisesti tärkeät lintualueet -koordinaattori ja toimistoapulainen. Muita projektityöntekijöitä palkataan tarpeen vaatiessa ja resurssien salliessa. BirdLife Suomen toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Annankatu 29 A Jäsenyydet ja edustukset Jäsenyydet: Aikakauslehtien Liitto ry BirdLife International Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ja Suomen IUCN-komitea Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry Siemenpuu - Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö Suomen luonnonsuojeluliitto ry, ulkojäsen Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) Vastuullisen metsänhoidon yhdistys ry (Suomen FSC) Veronmaksajain Keskusliitto ry Ympäristöareena ry Kotimaiset edustukset: Järjestöjen maatalouden ympäristöryhmä (JÄMYRÄ) Kiljuhanhityöryhmä 14

15 LIFE+ rahaston tehostaminen kansallinen työryhmä Linnuston tutkaselvitys tuulivoima-alueilla -hankkeen ohjausryhmä Lintutyöryhmä (uhanalaisuus ja direktiivit) Metsähallituksen petolinturyhmä Ramsar-kosteikkotyöryhmä Sääksisäätiö Kansainväliset edustukset: Agriculture Task Force (ATF) Association of European Rarities Committees (AERC) Birds and Habitats Directives Task Force (BHDTF) Eurogroup Against Bird Crime BirdLife Suomi tekee jatkuvaa yhteistyötä muun muassa muiden ympäristöjärjestöjen sekä Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen riistakeskuksen kanssa. 7. Talous BirdLife Suomen talous perustuu jäsenmaksuihin, vuositukijamaksuihin, muuhun varainhankintaan ja toiminta-avustuksiin. Varainhankinnasta vastaa toiminnanjohtaja. 7.1 Jäsenet Jäsenyhdistykset maksavat BirdLife Suomelle jäsenmaksua 12 euroa / jäsenyhdistyksen jäsen (pois lukien perhejäsenet). BirdLife Suomi maksaa jokaisesta jäsenyhdistyksen jäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksua 1 euro / jäsen sekä Euroopan toimiston EU-työn kulujen kattamiseen euroa / vuosi. BirdLife Suomi tukee jäsenyhdistystensä jäsenhankintaa (ks. 5.2). 7.2 Vuositukijat BirdLife Suomen vuositukijoiden määrää kasvatetaan. Uusia tukijoita hankitaan valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä (Pihabongaus, Pönttöbongaus) markkinoimalla tukijuutta havaintojen ilmoittamisen yhteydessä. Vuositukijahankintaa tehdään myös telemarkkinointikampanjoilla. Vanhojen vuositukijoiden huoltoa parannetaan. Vuositukijuudesta tuotetaan uutta markkinointimateriaalia (vuositukijaesite). 7.3 Linnustonsuojeluklubi Ylläpidetään linnustonsuojeluklubia, jonka tuotolla tuetaan BirdLife Suomen suojeluhankkeita ja BirdLife Internationalin kansainvälisiä hankkeita. 7.4 Kertalahjoitukset Tehostetaan kertalahjoitusten hankintaa. Vuoden aikana toteutetaan lahjoitusten hankkimiseksi muun muassa keräyksiä, joilla hankitaan varoja suojelutyölle. Kannustetaan jäsenyhdistyksiä toteuttamaan omia jäsenkeräyksiä. 15

16 Edistetään merkkipäivä- ja testamenttilahjoittamista. Jäseniä ja tukijoita kannustetaan perustamaan omia merkkipäiväkeräyksiä kehittämällä tämän tueksi helppo toimintamalli. Jatketaan lahjapönttöjen markkinointia ja myyntiä erityisesti joulusesonkina. 7.5 Muu varainhankintatyö Varainhankinnan verkkosivuja kehitetään osana BirdLifen verkkosivujen uudistamista. Erilaiset vaihtoehdot tukea BirdLifen työtä tuodaan entistä selkeämmin esille. Yritysyhteistyötä tehdään vakiintuneesti lintu- ja luontoalalla toimivien pienyritysten kanssa. Yhteistyöllä pyritään muun muassa luomaan markkinoita luontomatkailulle ja -kurssitoiminnalle. Muilla aloilla toimivien yritysten kanssa pyritään löytämään molempia hyödyttävä kokonaisuus tai tavoitteena on BirdLifen toiminnan mahdollisimman suora tuki. Varainhankintaa kehitetään tavoittelemalla myös uusia yhteistyökumppaneita. Hankkeille kerätään rahoitusta erikseen haettavilla apurahoilla. Lahjoitusten kohdalla korostetaan Verohallituksen veronhuojennuspäätöstä lahjoittajille. BirdLife Suomella on seitsemän rahastoa (Forest Task Force, tieteellinen, Tiira-, kansainvälinen, linnustonsuojelu- ja tutkimusrahasto sekä Laine-Hilkka Wreden linnustonsuojelurahasto). Laine-Hilkka Wreden linnustonsuojelurahastosta voidaan kattaa suojelutyöntekijöiden palkkamenoja Suomessa tehtävää suojelutyötä varten. 7.6 Valtionavustukset Edellisten vuosien tapaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä haetaan yleisavustusta nuorisotoimintaan. Ympäristöministeriöltä haetaan valtionavustusta luonnonsuojelutoimintaan. Kansainvälisiin suojeluhankkeisiin haetaan rahoitusta ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista. Mahdollisiin muihin hankkeisiin haetaan avustuksia asianomaisilta ministeriöiltä. 8. Suomen Lintuvaruste Oy Suomen Lintuvaruste Oy on BirdLife Suomen kokonaan omistama lintuharrastusvälineiden myyntiin erikoistunut yritys. Yhtiön toiminnan tavoitteena on jäsenistön palveleminen, toiminnan kannattavuuden parantaminen sekä BirdLifen toiminnan tukeminen. Suomen Lintuvaruste Oy:n liiketila sijaitsee Helsingin Viikissä osoitteessa Koetilantie 1 B 3. 16