Muuttaminen ja vanhuus: Asumisen ja hoivan siirtymia

Transkriptio

1 Muuttaminen ja vanhuus: Asumisen ja hoivan siirtymia Teppo Kröger & Outi Jolanki ASU-tutkimusohjelman loppuseminaari Suomen Akatemia, Helsinki

2 MOVAGE-projekti MOVAGE Muuttaminen ja vanhuus: Asumisen ja hoivan siirtymiä (Moving in old age: Transitions in housing and care) Suomen Akatemian Asumisen tulevaisuuden tutkimusohjelma Toteutuspaikka Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Prof. Teppo Kröger, FT Outi Jolanki, YTM Paula Vasara, FM Jiby Mathew Puthenparambil (alkuvaiheessa myös YTT Anu Leinonen) Yhteistyössä etenkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) (Dos. Anni Vilkko) sekä Linköpingin yliopiston (NISAL) kanssa

3 MOVAGE-projekti Lähtökohtana havainto siitä, että monet vanhatkin ihmiset muuttavat: osa mielellään, osa vastentahtoisesti; tietoa tästä on kuitenkin niukasti Tutkimusprojekti keskittyy tutkimaan vanhojen ihmisten asumis- ja muuttopäätöksiä, muuttamisen syitä ja kokemuksia Kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia aineistoja Monitieteinen tarkastelu: yhteiskuntapolitiikka, terveystutkimus, sosiaali- ja ympäristögerontologia, asumistutkimus

4 Projektin käsitteelliset lähtökohdat Asumispolku (housing pathways) (Clapham 2005, 2010) Asumispäätöksiä tarkasteltava yksilön ja perheen/läheisten elämänhistorian kokonaisuudessa Otettava huomioon kodin ja asuinympäristön subjektiivinen merkitys Otettava huomioon sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti, jossa päätöksiä tehdään

5 Projektin käsitteelliset lähtökohdat Toimijuus Huomio päätöksentekoon ja valintoihin Tarkastelussa kuitenkin myös, miten toimijuus toteutuu ( effective choice, Brown & King 2005), ja miten päätöksentekoa mahdollistavat tai rajoittavat esim. taloudelliset tekijät, terveydentila, asuinympäristön ominaisuudet, palvelujen ja avun saatavuus, perhesuhteet ja muut sosiaaliset suhteet Muuttaminen voi olla suunniteltua tai eitoivottua ja suunnittelematonta

6 Projektin tutkimuskysymyksiä Miksi muutetaan tai päätetään jäädä nykyiseen asuntoon? Mistä minne muutetaan? Maaseudulta ja haja-asutusalueelta kaupungin keskustaan? Omakotitalosta kerrostaloon? Omasta kodista palvelutaloon? Mitä muutolla tavoitellaan ja mitä saavutetaan? Itsenäisyys ja omillaan pärjääminen? Avun ja palvelujen saaminen? Sosiaalisten verkostojen ylläpito ja sosiaalinen osallistuminen? Toimintakyvyn ja terveyden ylläpito? Hyvinvointi ja onnellisuus?

7 MOVAGE-projektin kvantiaineistot 75 + kyselyaineisto (Arki, apu ja palvelut 2010/2015) 2010: N = 1436, vastausprosentti 72% 2015: N = 1474, vastausprosentti 74% Avun antaminen ja saaminen, palvelut, terveydentila, sosiaaliset suhteet, asumismuoto, toimeentulo 2015: lisäkysymyksiä asumisesta ja muuttamisesta Asuu yksin 60,8%, puolison kanssa 34,8 %, lasten kanssa 2,5% Asunut nykyisessä asunnossa max 5 v. 18,3%, 6-20 v. 31,4%, yli 20 v. 50,4%

8 AAP-kysely 2015 Syyt nykyiseen asuntoon muuttamiseen Halusin lähemmäs palveluita: 19,8% Asunnon hallintamuodon vaihto: 16,8% Kotitalouden koko muuttui: 14,8% Asunto oli liian suuri: 13,6% Asunnon ylläpito oli liian työlästä: 13,0% Asunto oli liian pieni: 12,5% Terveyssyyt: 12,1% Halusin muuttaa toiselle paikkakunnalle: 10,0% Puolisoni halusi muuttaa: 10,4% Halusin lähemmäs lastani/lapsiani: 9,6% Lapseni ym. halusivat, että muutan: 8,9% En viihtynyt asunnossa enkä alueella: 7,1% Asunto oli liian kallis: 4,0%

9 MOVAGE-projektin kvaliaineistot 75+ haastatteluaineisto (JY) puolistrukturoituja narratiivisia haastatteluja N = 47, naisia = 34, miehiä = 13 Yksin asuvia = 30, puolison kanssa = 17 Asumismuoto: palvelutalo (11), omakotitalo (8), omistusasunto kerrostalossa (13), vuokraasunto kerrostalossa (9), rivitalo (6) Haastatteluteemoja mm. asumishistoria, muuttamisen syyt ja muuttokokemukset avun- ja palveluiden tarve ja käyttö sosiaaliset suhteet (lapset, ystävät, muut sukulaiset ja naapurit) ja harrastukset asumisen unelma, minkälaisessa asunnossa ja asuinpaikalla asuisi, jos ei olisi mitään rajoitteita

10 MOVAGE-projektin kvaliaineistot 75+ haastatteluaineisto (JY) Useimmat muuttaneet useita kertoja elämänsä aikana, monet työn vuoksi ennen asettumista nykyiseen asuinpaikkaan Muuttosyitä: eläköitymisen jälkeen muutettu lasten lähelle (lastenlasten hoito), oma/puolison avun tarve ja terveysongelmat (nykyiset tai ennakoidut), nykyisen asunnon esteellisyys ja palvelujen puute Muuton suunta useimmiten omakotitalosta kerros-, rivi- tai palvelutaloon

11 MOVAGE-projektin kvaliaineistot Asumisyhteisöt (Helsinki ja Jyväskylä) Ryhmäkeskustelut (2 X 6 hlöä, moderaattorit Anni Vilkko & Outi Jolanki, Helsinki) / yksilöhaastattelut (Jolanki, Jyväskylä) Asumisyhteisön synty ja kehitys Syyt muuttaa yhteisöön sekä kokemus asumisesta Palvelutarpeet ja palveluiden saatavuus alueella Palvelukysely yhteisöjen asukkaille: avun tarve, palvelujen käyttö ja saatavuus

12 MOVAGE-projektin kvaliaineistot Aikuiset vanhoja omaisiaan auttavat/hoitavat henkilöt -haastatteluaineisto (JY, WOCAWOprojekti) 2009, N = 76 (72 naista, 4 miestä) Vanhempien avun tarpeella yhteys lasten muuttopäätöksiin Mm. vanhemmat muuttavat asumaan lapsen lähelle, aikuinen lapsi muuttaa lähelle vanhempaa, aikuinen lapsi kulkee oman kotinsa ja vanhemman kodin väliä ja asuu ajoittain vanhemman/vanhempien kanssa Lasten merkitys vanhojen vanhempien muuttopäätöksissä

13 Julkaisuja Kröger, T. & Leinonen, A. (2012) Transformation by Stealth: The Retargeting of Home Care in Finland. Health and Social Care in the Community 20 (3), Yeandle, S. & Kröger, T. & Cass, B. (2012) Voice and Choice for Users and Carers? Developments in Patterns of Care for Older People in Australia, England and Finland. Journal of European Social Policy 22 (4), Kröger, T. & Yeandle, S. (eds.) (2013) Combining Paid Work and Family Care: Policies and Experiences in International Perspective. Bristol: Policy Press. Vasara, P. (2014) Hoivan kertomuksia. Tarinamallit ikääntyneestä äidistään huolehtivien tytärten narratiiveissa. Janus 22 (1), 3 18.

14 Julkaisuja Jolanki, O. (2015) Whose business it is anyway? Distributing responsibilities between family members and formal carers. Journal of Applied Linguistics and Professional Practice, 9 (3), Jolanki, O. (2015) Elderly parents' need for help and adult children's moving decisions. Journal of Housing for the Elderly, 29 (1 2), Jolanki, O. & Vilkko, A. (2015) The meaning of a 'sense of community' in a Finnish senior cohousing community. Journal of Housing for the Elderly, 29 (1 2), Vasara, P. (2015) Not ageing in place: Negotiating meanings of residency in age-related housing. Journal of Aging Studies, 35,

15 Julkaisuja Jolanki, O. (2015) To work or to care? Working women's decision-making. Community, Work and Family, 18 (3), Jolanki Outi & Teittinen Outi (2015) Yhteisölliseen asumisoikeusasuntoon muuttaminen muuttosyyt ja odotukset. Jason tarina. Jyväskylä: Varttuneiden asumisoikeusyhdistys JASO. Mathew Puthenparambil, J. & Kröger, T. & van Aerschot, L. (2015) Users of home care services in a Nordic welfare state under marketisation: The rich, the poor and the sick. Health and Social Care in the Community (Published as Early View).

16 Asumisvalintakirja Läheinen yhteistyö Housing First -hankkeen kanssa (Kirsi Juhila, Tampereen yliopisto) Yhteinen kirjahanke: Juhila & Kröger (toim.) Siirtymät ja valinnat asumispoluilla, SoPhi 2015 Kirsi Juhila & Outi Jolanki: Siirtymät ja valinnat vanhojen ihmisten ja asunnottomien asumispoluilla Suvi Raitakari, Kirsi Juhila & Anni Vilkko: Asumispolkujen tutkiminen rakenteiden ja toimijuuden vuorovaikutuksena Outi Jolanki: Ikäsopivat asumisen valinnat Anni Vilkko: Sosiaalinen ja fyysinen elinympäristö ikäännyttäessä törmäyskurssillako? Paula Vasara: Muuttamiseen liittyvät odotukset pitkään samassa kodissa asuneilla ikääntyneillä Kirsi Juhila & Teppo Kröger: Johtopäätökset

17 Järjestettyjä tapahtumia Sukupolvet, ikä ja asuminen -työryhmä, Sosiaalipolitiikan päivät, Jyväskylä (Jolanki & Leinonen) Vanhenemisen paikat -työryhmä, VIII Gerontologian päivät, Helsinki (Vilkko & Jolanki) Symposium Residential mobility and housing decisions in later life. 22nd Nordic Congress of Gerontology, Gothenburg (Jolanki & Abramsson) ARCH14 Health Care Architecture conference, Otaniemi (Vilkko ym.) MOVAGE-loppuseminaari, Suomen Akatemia Nordic Research Network on Housing for Older People, Nordic seminar, Helsinki

18 Muuttaminen pakko ja mahdollisuus Vanhatkin ihmiset ovat heterogeeninen ryhmä asumis- ja muuttopoluissaan ja -toiveissaan Paikalleen juurtuneet vs. sarjamuuttajat Itserakennetussa omakotitalossa vuosikymmeniä asuneet vs. maan sisällä/maasta toiseen muuttaneet, evakot ym. Muutto voi olla vastentahtoinen tapahtuma, jolloin päätös tehdään pakotettuna terveyden heiketessä tai suunniteltu tapahtuma sekä keino varautua tulevaan ja mahdollistaa helpompi arki ja oman elämäntyylin jatkuminen Vanhojen vanhempien ja aikuisten lasten asumisvalinnat ovat yhteydessä toisiinsa taustalla hoivan tarve ja palvelujen saatavuus, mutta myös arvot, normit ja yhteinen elämänhistoria Jolanki O (2015). Elderly parents need for help and adult children s moving decisions. Journal of Housing for the Elderly, 29 (1-2). Jolanki, O (2015). Housing pathways of older people (in the process) Jolanki O (2015). Ikä ja asumisen valinnat (arvioitavana) Jolanki 2015

19 Uudet asumisen vaihtoehdot Yhteisöllisiä asumismuotoja kehitelty eri maissa Asumisyhteisöt (Hollanti, Tanska, Ruotsi) ja yhteisöllinen asuminen ns. eläkeläiskylät (Englanti) Myös Suomessa lisääntynyt kiinnostus yhteisöllisyyden edistämiseen Yhteisöllisyys teemana mm. Kansallisessa ikääntyneiden asumisen kehittämisen ohjelmassa, kansallisessa palveluiden laatusuosituksessa, monien kuntien strategioissa, rakennuttajien ja yhdistysten asuntoesittelyissä, media (sanoma- ja aikakauslehdet) Yhteisölliset asumismuodot asumisyhteisöt (yhteiset säännöt ja sitoutuminen toimintaan), muu yhteisöllisyyttä korostava asuminen (yhteisiä tiloja, vapaaehtoista yhteistoimintaa), uusimuotoinen perhehoiva (hoivaasumisen muoto, kodinomainen yhteistalous) Jolanki 2015

20 Miksi yhteisöllisyys kiinnostaa? Yhteisöllisyys ja yhteisölliset asuinmuodot lääke modernin kaupunkielämän yksityisyydelle ja eristyneisyydelle ja yksinäisyydelle? Kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisen osallisuuden vahvistaminen Vanhemmatkin ihmiset toimijoita ts. oikeus osallistua omia asioita koskevaan päätöksentekoon, haluavat ja kykenevät tekemään omaa asumistaan koskevia päätöksiä ja toteuttamaan niitä Tieto asuinympäristön ja sosiaalisten kontaktien merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille Vahvistamalla yhteisöllisyyttä edistetään vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä keskinäistä apua ja tukea? Jolanki 2015

21 Yhteisöllisen asumisen osa-projektit Senioreiden asumisyhteisö (Loppukiri), Helsinki Aloittanut Omistusasuntoja, asukkaat perustaneet ja hoitavat yhteistyössä asukkaat sitoutuvat osallistumaan työryhmiin (siivous, yhteisten tilojen ylläpito, yhteiset illalliset ym.) 2013: 66 asukasta, useimmat yksinasuvia eläkeikäisiä naisia Jolanki & Vilkko (2015) The meaning of a sense of community in a Finnish senior cohousing community. Journal of Housing for the Elderly, 29 (1-2). Yhteisölliset asumisoikeusasunnot (JASO), Jyväskylä Ensimmäinen kerrostalo 10/2014 (54 hlöä), toinen 10/2015 (38 huoneistoa), uusia suunnitteilla muihin kaupunginosiin Asumisoikeusasuntoja, keskeisiä toimijoita asukastoimikunta ja toiminnanohjaaja (osa-aikainen) Asukkaat osallistuneet tilojen ja toiminnan suunnitteluun asukastapaamisissa, osallistuminen yhteiseen toimintaan vapaaehtoista Jolanki & Teittinen (2015). Yhteisölliseen asumisoikeusasuntoon muuttaminen muuttosyyt ja odotukset. Jason tarina. Varttuneiden asumisoikeusyhdistys JASO. Jyväskylä. ( pdf saatavilla: Jolanki 2015

22 Aineisto Asumisyhteisö (Helsinki), Jyväskylän yliopisto & THL: ryhmäkeskustelut (2 x 6 hlöä sekä moderaattorit) marraskuu 2012 kysely huhtikuu 2013 (66 lähetettyä lomaketta, 41 vastaajaa) Yhteisölliset asumisoikeusasunnot (Jyväskylä), Jyväskylän yliopisto & GeroCenter: henkilöhaastattelut ennen muuttoa elo-syyskuu 2014 (N=18), seurantahaastattelut elokuu 2015, (3. haastattelu 2016) kyselyaineisto (Merja Rantakokko, Jyväskylän yliopisto) Syyt muuttaa ja odotukset yhteisöllistä asumista kohtaan? Asumiskokemukset: mitä yhteisöllisyys merkitsee ja miten yhteisöllisyys ilmenee arjessa? Jolanki 2015

23 Muuttosyyt Oma elämäntilanne sekä toiveet ja odotukset Terveysongelmat ja lisääntyvä avun tarve (tai ennakoitiin tulevaa) Turvattomuuden ja yksinäisyyden tunne nykyisessä asunnossa, sosiaalisten kontaktien vähyys Asunnon ja asuinympäristön ominaisuudet Epäkäytännöllinen asunto ja asuinympäristö, erilaiset palvelut kaukana tai vaikeasti saavutettavissa Avun ja (hoiva)palveluiden saatavuus Epävarmuus avun saamisesta naapureilta tai muu apu Epäily julkisten palveluiden saatavuudesta ja sopivuudesta Jolanki 2015

24 Mitä yhteisölliseltä asumiselta odotettiin ja täyttyivätkö odotukset? Arki yhteisöllisessä talossa oli tarjonnut: Mahdollisuuden vaikuttaa omaan asumiseen ja elää omannäköistä elämää Seuraa ja turvallisuuden tunnetta yksinäisyyden lievittyminen Yhdessä tekemistä, vanhojen harrastusten oheen uusia aktiviteetteja ja uusia ystäviä Vastavuoroista käytännön apua ja tukea Merkityksellistä tekemistä (Loppukirissä työvuorot, muiden auttaminen) tarpeellisuuden tunne Palveluiden järjestäminen yhdessä aluillaan (Jyväskylän aineisto: hieronta-, kampaamo-, ateriatilaus 1krt/vko, siivous- vaateostoksetpalvelua) Jolanki 2015

25 Ongelmia paratiisissa? - haasteita ja kehittämistarpeita jatkossa Yhteisöjen sisällä Demokraattinen päätöksenteko ja ristiriitojen ratkaisukeinot Päätöksenteon avoimuus vs. klikkiytyminen? Individualismi vs. yhteisöllisyys Yksilöiden tarpeiden ja toiveiden sekä yhteisön edun yhteensovittaminen ja tasapainoilu Joku kokee yhteisön mahdollistavana, toinen yksilönvapautta rajoittavana (työvuorot, yhteisöllisyyden paine ) Yhteisön kehitys on prosessi Yhteisön muutos asukkaiden elämäntilanteiden muuttuessa (terveysongelmat, leskeytyminen) ja asukkaiden vaihtuessa? Keskinäinen vuorovaikutus ja vastuunotto toiminnasta pitkällä aikavälillä? Jolanki 2015

26 Haasteita jatkuu Yhteisölliset asumismuodot yhteiskunnassa? Ruohonjuuritason aktiivisten kansalaisten toiminta haastaa jaon kuntalaisiin/palvelujen käyttäjiin ja ammattilaisiin/viranomaisiin Ovatko ammattilaiset (viranomaiset, rahoittajat, suunnittelijat ym.) valmiita tasa-arvoiseen dialogiin ja kanssasuunnitteluun aktiivisten kansalaisten kanssa varsinkin jos he ovat vanhoja ihmisiä? Kenelle yhteisöllinen asuminen saatavilla? Taloudelliset, alueelliset tekijät ym. Keskinäisen avun ja tuen sekä julkisten palvelujen suhde? Millaista apua voidaan odottaa kanssa-asujilta ja täydentääkö yhteisöstä saatu tuki julkisia palveluja? Jolanki 2015

27 Yhteenvetoa Vanhatkin ihmiset ovat muuttovalinnoissaan heterogeeninen ryhmä Toiset haluavat pysyä vanhassa kodissaan, toiset haluavat muuttaa Joillekin muuttaminen vastentahtoista, joillekin vapaaehtoinen valinta Asumisen ja muuttamisen valinnat ovat kompleksisia; niissä kietoutuvat yhteen terveydentila, toimintakyky, avun ja palveluiden tarve ja saatavuus mutta myös perhe- ja muut sosiaaliset suhteet, elämäntyyli, aiempi asumishistoria ja koko elämänhistoria, sekä tarjolla olevat asumisen vaihtoehdot ja omat resurssit (sosiaaliset ja taloudelliset) Asumisen valintojen ymmärtämiseksi on tarkasteltava yksilön valintoja suhteessa perheen ja läheisten elämään sekä sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissaan Vanhat ihmiset aktiivisina kansalaisina Vanhat ihmiset ovat ottamassa aktiivista toimijan roolia vanhuuteen valmistautumisessa ja omien asumistoiveiden ja -tarpeiden ennakoimisessa Jolanki 2015

28 Yhteenvetoa Tulevaisuuden trendejä? Seniorikorttelit, monen sukupolven talo -konsepti (asuntorakentajat), ryhmäkodit ja iäkkäiden itse perustamat asumisyhteisöt tarjoavat uusia asumismahdollisuuksia Ovatko suuret ikäluokat vanhempiaan liikkuvampia eläköidyttyään? Mikä muuttamisen suunta? Otetaanko enemmän hoivavastuuta vanhoista vanhemmista, jolloin lähellä asuminen helpottaa yhteydenpitoa? Vai muutetaanko aurinkorannikolle, varustetaan kesämökki kakkosasunnoksi tai omistaudutaan matkustelulle? Individualismi vs. yhteisöllisyys? Yhteisöllinen asuminen tuskin yleislääke kaikkiin yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteisiin ja avuntarpeeseen - mutta tarjoaa yhden asumisvaihtoehdon, joka voi tavallista omakoti- tai kerrostaloasumista paremmin tukea hyvinvointia, sosiaalista aktiivisuutta ja osallistumista lähiyhteisön toimintaan Jolanki 2015

29 Kiitos Suomen Akatemialle työmme rahoittamisesta!