Vanhuus, asuminen ja hoiva

Transkriptio

1 Vanhuus, asuminen ja hoiva Teppo Kröger & Outi Jolanki Ikääntyneiden asuminen Suomessa Helsinki,

2 Vanhuus Toimintakykyarpajaiset Sukupuoliero Perherakenteen erot Koulutus- ja varallisuuserot Alueelliset erot Tulossa: kulttuuriset erot Kaiken läpitunkeva subjektiivisuus, elämänvaiheen tulkinta yksilöllisen elämänhistorian pohjalta

3 Asuminen Maa Paikkakunta Asuinalue Lähiympäristö Rakennus & piha Asunto Esteettömyys Tilavuus Toimivuus Jälleen: merkitysten merkitys!

4 Hoiva Informaali hoiva Puoliso: antaja vs. saaja Lapset: antaja vs. saaja Lastenlapset: antaja vs. saaja Muut läheiset: antaja vs. saaja Formaali hoiva Sosiaali- vs. terveyspalvelut Julkiset vs. yksityiset palvelut Hoiva- vs. kodinhoitopalvelut

5 One-size-fits-all -ajattelusta moninaisuuden tukemiseen

6 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Edes ageing-in-place ajattelusta ei saa tulla ainut vanhojen ihmisten asumista ohjaava ideologia Eikä toisaalta myöskään hyvissä ajoin tapahtuvasta muuttamisesta Eikä tehostetusta palveluasumisesta Tärkeää on erilaisten asumis- ja palveluvaihtoehtojen olemassaolo, valintojen jättäminen ihmisille itselleen ja erilaisten valintojen tukeminen

7 MOVAGE Muuttaminen ja vanhuus: Asumisen ja hoivan siirtymiä Tutkimusryhmä Hankkeen johtaja: prof.teppo Kröger (JY) Tutkijat: Outi Jolanki (JY) Anu Leinonen (JY) Paula Vasara (JY) Anni Vilkko (THL) Jiby Mathews, (JY) Toteutuspaikka Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto (& THL) Yhteistyökumppanit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sotera, Aalto-yliopisto National Institute for the Study of Ageing and Later Life, University of Linköping, Sweden Centre for International Research on Care, Labour and Equalitites, University of Leeds, UK Institute of Health and Welfare Policy, National Yang-Ming University, Taiwan Social Policy Research Centre, University of New South Wales, Australia

8 MOVAGE-projekti Suomen Akatemian Asumisen tulevaisuuden tutkimusohjelma Lähtökohtana havainto siitä, että monet vanhatkin ihmiset muuttavat: osa mielellään, osa vastentahtoisesti; tietoa tästä on kuitenkin niukasti Tutkimusprojekti keskittyy tutkimaan vanhojen ihmisten asumis- ja muuttopäätöksiä, muuttamisen syitä ja kokemuksia Kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia aineistoja Monitieteinen tarkastelu: yhteiskuntapolitiikka, terveystutkimus, sosiaali- ja ympäristögerontologia, asumistutkimus

9 Projektin käsitteelliset lähtökohdat Asumispolku (housing pathways) (Clapham 2005, 2010) Asumispäätöksiä tarkasteltava yksilön ja perheen/läheisten elämänhistorian kokonaisuudessa Otettava huomioon kodin ja asuinympäristön subjektiivinen merkitys Otettava huomioon sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti, jossa päätöksiä tehdään

10 Projektin käsitteelliset lähtökohdat Toimijuus Huomio päätöksentekoon ja valintoihin Tarkastelussa kuitenkin myös, miten toimijuus toteutuu ( effective choice Brown & King 2005), ja miten päätöksentekoa mahdollistaa tai rajoittaa esim. taloudelliset tekijät, terveydentila, asuinympäristön ominaisuudet, palvelujen ja avun saatavuus, perhesuhteet ja muut sosiaaliset suhteet Muuttaminen voi olla suunniteltua tai eitoivottua ja suunnittelematonta Terveystutkimus ja kriittinen vammaistutkimus osoittaneet, että huonontunut terveys ja toimintakyvy usein merkitsee täyden toimijaaseman menetystä

11 Projektin tutkimuskysymyksiä Miksi muutetaan tai päätetään jäädä nykyiseen asuntoon? Mistä minne muutetaan? Maaseudulta ja haja-asutusalueelta kaupungin keskustaan? Omakotitalosta kerrostaloon? Omasta kodista palvelutaloon? Mitä muutolla tavoitellaan ja mitä saavutetaan? Itsenäisyys ja omillaan pärjääminen? Avun ja palvelujen saaminen? Sosiaalisten verkostojen ylläpito ja sosiaalinen osallistuminen? Toimintakyvyn ja terveyden ylläpito? Hyvinvointi ja onnellisuus?

12 MOVAGE-projektin kvantiaineistot 75 + kyselyaineisto (Arki, apu ja palvelut 2010) Tampere N=742, Jyväskylä N= 694 (TaY & JY) Avun antaminen ja saaminen, palvelut, terveydentila, sosiaaliset suhteet, asumismuoto, toimeentulo Avun ja palvelujen tarpeen yhteys asumismuotoon Hyvinvointipalvelut (HYPA 2009, THL) N = 391 Asumistarpeet, palvelut ja hoiva

13 MOVAGE-projektin kvaliaineistot 75+ haastatteluaineisto (JY) syksy 2011 kevät 2012 puolistrukturoituja narratiivisia haastatteluja N = 47, naisia = 34, miehiä = 13 Yksin asuvia = 30, puolison kanssa = 17 Asumismuoto: palvelutalo (11), omakotitalo (8), omistusasunto kerrostalossa (13), vuokraasunto kerrostalossa (9), rivitalo (6) Haastatteluteemoja mm. asumishistoria, muuttamisen syyt ja muuttokokemukset avun- ja palveluiden tarve ja käyttö sosiaaliset suhteet (lapset, ystävät, muut sukulaiset ja naapurit) ja harrastukset asumisen unelma, minkälaisessa asunnossa ja asuinpaikalla asuisi, jos ei olisi mitään rajoitteita

14 MOVAGE-projektin kvaliaineistot 75+ haastatteluaineisto (JY) Useimmat muuttaneet useita kertoja elämänsä aikana, monet työn vuoksi ennen asettumista nykyiseen asuinpaikkaan Muuttosyitä: eläköitymisen jälkeen muutettu lasten lähelle (lastenlasten hoito), oma/puolison avun tarve ja terveysongelmat (nykyiset tai ennakoidut), nykyisen asunnon esteellisyys ja palvelujen puute Muuton suunta useimmiten omakotitalosta kerros-, rivi- tai palvelutaloon

15 MOVAGE-projektin kvaliaineistot Asumisyhteisö (Helsinki) 2012 yhteistyössä MOVAGE & MONA-hanke (Aalto yliopisto) Marraskuu 2012 ryhmäkeskustelut (2 X 6 hlöä, moderaattorit Anni Vilkko & Outi Jolanki) Asumisyhteisön synty ja kehitys Syyt muuttaa yhteisöön sekä kokemus asumisesta Palvelutarpeet ja palveluiden saatavuus alueella Ryhmäkeskustelujen pohjalta tehdään kaikille yhteisön asukkaille (N=70) palvelukysely tammikuussa 2013 Avun tarve ja palvelujen käyttö ja saatavuus

16 MOVAGE-projektin kvaliaineistot Aikuiset vanhoja omaisiaan auttavat/hoitavat henkilöt-haastatteluaineisto (JY, WOCAWOprojekti) 2009, N = 76 (72 naista, 4 miestä) Vanhempien avun tarpeella yhteys lasten muuttopäätöksiin Mm. vanhemmat muuttavat asumaan lapsen lähelle, aikuinen lapsi muuttaa lähelle vanhempaa, aikuinen lapsi kulkee oman kotinsa ja vanhemman kodin väliä ja asuu ajoittain vanhemman/vanhempien kanssa Lasten merkitys vanhojen vanhempien muuttopäätöksissä

17 MOVAGE-projektin kvaliaineistot Kirjoitettu aineisto kodin merkityksestä (SKS) , N = 227 (65+) Asumishistoria, nykyinen koti, muuttopäätökset, avun tarve

18 MOVAGE-projektin tavoitteet Teoreettisena tavoitteena soveltaa asumispolun ja toimijuuden käsitteitä asumistutkimuksessa Tuottaa tietoa mistä muutetaan ja minne (muuttamispolut), sekä selvittää vanhojen ihmisten asumis- ja muuttamistoiveita Käytännön tavoitteena tuottaa tietoa asuntotuotannon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen hyvä asuinympäristö tukee itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta, tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen osallistumiseen sekä tukea ja turvaa tarvittaessa

19 Alustavia havaintoja Näkyykö iäkkäiden omaisten avun tarve aikuisten lasten asumisratkaisuissa? 7 haastateltavan äiti oli muuttanut asumaan lähelle, 6 oli muuttanut yhteen vanhempansa kanssa Yhteen tai lähekkäin muuttaminen saattoi olla tietoinen valinta tai siihen saatettiin ajautua Vanhojen vanhempien avun tarve ja auttamisen helpottaminen oli tärkeä asuinjärjestelyjen syy Yksi peruste muuttaa yhteen tai lähekkäin ja perheen tarjoamalle hoivalle oli julkisten hoivapalvelujen huono saatavuus tai koetut laatuongelmat Yhdessä asuminen voi myös kuormittaa auttavaa henkilöä enemmän, koska oma lepo ja muut sosiaaliset kontaktit saattavat jäädä vähäiseksi

20 Alustavia havaintoja Rooted in place vs. Nomadic life Monille tietty asunto edustaa hyvinvointia, turvallisuutta, elämän jatkuvuttaa, identiteettiä Toisille, koti ei rajaudu yhteen asuntoon vai voi sijaita eri paikoissa: muuttaminen ja sen tuomat uudet alut ovat osa elämänhistoriaa Ageing-in-place on tärkeä päämäärä mutta toisaalta se helposti luo stereotyyppisiä ajattelumalleja, jotka väheksyvät vanhojen ihmisten toimijuutta ja omaa yksilöllistä merkityksenantoa ja jotka voivat johtaa yksinkertaistettuihin toimintamalleihin ja vaihtoehtojen vähentymiseen