Muuttaminen mahdollisuutena vanhetessa?

Transkriptio

1 Vaihtoehtoja ikäihmisen asumiseen Jyväskylä Muuttaminen mahdollisuutena vanhetessa? Outi Jolanki, FT, Dosentti Terveystieteiden yksikkö Tampereen yliopisto

2 Negatiivinen julkinen kuva asumisen vaihtoehdoista Epäily: Palveluasujia kohdeltu kovakouraisesti Jyväskylässä (YLE Keski-Suomi ) Yksinäisten vanhusten karu arki valtava palaute hoitokotien ongelmista (IL ) Mutta ei kotonakaan ole asiat hyvin: Helsinkiläinen talonmies yksinäisiä vanhuksia jätetään heitteille - Kuin eläin häkissä (IL ) Omaisia pelottaa: vanhus ei saa hoitopaikkaa (HS ), Muistisairas äitimme ei saa tarvitsemaansa hoitopaikkaa (HS ) Paljon vähemmän tarinoita, kuten: Ikinuori Aira Samulin, 88, esittelee ihmekotinsa. Koneet valvovat unta ja syömistä (IS ) Lähes satavuotiaana Espanjaan. Korkeaan ikään ehtineiden joukko kasvaa nopeasti. Heimo Simula täytti 99 vuotta ja muutti lastensa tuella Espanjaan (HS )

3 Paikallaan vanheneminen kansallinen ja globaali tavoite Ageing in Place oikeus asua omassa kodissaan ja saada apua sinne tarvitsematta muuttaa terveyden heikkenemisen vuoksi (Mestheneos 2011, OECD 1994) EU:ssa ja useissa muissa maissa omaksuttu tavoite tukea omassa kodissa asumista ja vähentää laitosasumista Suurin osa (lähes 90%) 70+-vuotiaista asuu omassa kodissaan (yksityiskoti, tavallinen palvelutalo), kansallinen ja kuntien tavoite on edelleen lisätä omassa yksityiskodissa asuvien määrää

4 Kotini on linnani? Jolanki 2016 Kotona asumisen tavoitetta on perusteltu sillä, että vanhat ihmiset haluavat asua kotonaan, eivätkä halua muuttaa toisaalta paikallaan ikääntymisen politiikkaa on arvosteltu, koska yksinäisyys on monien iäkkäiden ongelma, ja koti voi terveyden heiketessä muuttua turvattomaksi paikaksi (Tedre 2006), vanhaa kotia tärkeämpi voi olla asuinympäristön tarjoama apu ja tuki vanhetessa (Karisto & Haapola 2012) Ehkä vanha koti ei kaikille ole paras paikka ja ehkä kodin voi perustaa uudelleen vanhanakin (Vilkko 2010)?

5 Jäädä vai lähteä? Muuttaako vai ei? MOVAGE Muuttaminen ja vanhuus, , Jyväskylän yliopisto Haastattelu- ja kyselyaineistoja 75+ vuotiaat Keski-Suomi JASO yhteisölliset asumisoikeusasunnot, J-kylä Loppukiri asuinyhteisö, Helsinki Tutkittiin: Halutaanko jäädä paikoilleen vai muuttaa? Syyt jäädä tai muuttaa uuteen asuntoon? Miksi yhteisöllinen asuminen valitaan?

6 Syyt jäädä paikoilleen? 75+ haastattelut: Vanha koti ja tuttu asuinympäristö tärkeä perhehistoria ja muistot, osa omaa itseä (identiteetti), ystävät ja naapurit (sosiaaliset verkostot) Ei löydy sopivaa uutta (koko, sijainti, hinta) tai ei tietoa vaihtoehdoista Puoliso tai lapset vastustavat muuttoajatusta Terveys ei ole voimia etsiä uutta ja järjestää muuttoa

7 Muuttosyyt Liittyivät samoin terveyteen, ennakoituun avun tarpeeseen, asunnon ja asuinympäristön ominaisuuksiin, yksinäisyyteen ja turvattomuuteen, muiden ihmisten toiveisiin ja tarpeisiin (puoliso, lapset, ystävät)

8 Terveyden heikkeneminen ja avun tarpeiden lisääntyminen tai ennakointi Jolanki 2016 Terveys heikentynyt tai ennakoitiin sen heikkenemistä ja avun ja palveluiden tarpeen lisääntyvän Muutettiin helpompaan asuntoon lähelle palveluita Yhteisöllinen asumisen valittiin, koska oltiin epävarmoja saako entisessä asunnossa apua naapureilta, ja toivottiin yhteisöllisen asumisen tarjoavan paremmin keskinäistä apua Ja sinne todella sitäkin, että jos joku ihminen on semmosessa tilanteessa, että ei jaksa käydä kaupassa niin, siellä voi talosta löytyä ihminen joka sanoo, että mä olen menossa kauppaan ja mä voin käydä siellä hakemassa hänellekin. Eli sillä tavalla se yhteisöllisyys tulee luultavasti pelaamaan toivon mukaan hyvin. (Aino JASOaineisto)

9 Asunnon ja asuinympäristön ominaisuudet Asunto ja asuinympäristö josta muutettiin oli usein epäkäytännöllinen ja esteellinen, erilaiset palvelut kaukana tai vaikeasti saavutettavissa, huonot julkiset kulkuyhteydet «No siinä oli semmonen juttu, että kun mies sairastu, hän sairasti sitä (muistisairautta), ja meil oli iso omakotitontti ja omakotitalo siellä, niin ei jaksettu enää pitää sitä»...»hyvin olen viihtynyt. Ja täs on hirveen mukavat asukkaat» (Sanni, 75+-haastattelut) Muutto voi olla pakkomuutto, mutta pitkän aikavälin kokemus voi olla myönteinen

10 Turvattomuus ja yksinäisyys Ystäviä/muita läheisiä vähän/asuvat kaukana, ei haluta olla taakka lapsille Yhteisöllisen asumisen toivottiin olevan turvallisempaa, koska asukkaat tuttuja, ei jää yksin turvallisuuden tunne on semmonen, tämmösessäkin talossa (kerrostalo) voi sanoo että joku voi tuntee kovasti turvattomuutta ku ei tunne ketään, jos jotakin sattuu. Mut siinä talossa on, että, jos jotakin sattuu niin ei oo mitään hätää ( ) siin on niinku, joku kontakti lähellä että, on semmonen valvonta ( ) jokin semmonen turvallisuustekijä on siellä niin kun paremmin kun jossakin yksistään asumismuodossa kerrostalossa tai jossakin. (Aino JASO-aineisto)

11 Epävarmuus palveluiden saatavuudesta Ennakoitiin avun tarpeen lisääntymistä ja usein epäiltiin julkisten hoivapalveluiden saatavuutta, on toimittava itse Ja just se että kun se menee siihen että, tota niin, me joudutaan ite enemmässä ja enemmässä määrin ite hankkimaan palvelut, niitä kuka mua auttaa tai muuta, ja mitä ni, on olemassa ihminen (toiminnanohjaaja), joka tuntee asian niin hyvin. Se tietää sen, että mistä sää hankit ja millä tavalla kuuluuko se siihen julkiseen hommaan. (Mirja JASO-aineisto)

12 Sosiaaliset kontaktit, harrastukset Jolanki 2016 Tärkeä muuttosyy kodin ulkopuolella tarjoutuvat sosiaaliset kontaktit ja mahdollisuus erilaisiin harrastuksiin Kirjasto, teatteri, kirkko, ulkoilumahdollisuudet, toisille tärkeää luonnonläheisyys toisille keskusta-asuminen Yhteisölliseltä asumiselta erityisesti toivottiin seuraa ja mahdollisuuksia yhteistoimintaan ja yhteisiin harrastuksiin Mä odotan, että mulle tulee, ikään kuin helpompaa ja mukavampaa siellä että...kun siinä on kavereita sitten. Vaikkapa muutaman sanan vaihtaa, lenkkikavereita esimerkiks tai kaupallelähtökavereita. ( ) Mut sitten voitas pitää semmoisia yhteisiä jumppatuokioita. Tai kuntosalijuttuja, yhteisiä saunoja. Ja sitten, näitä just teatteriretkiä ja retkiä kenties jonnekin, tänne ympäristöön, missä nähtäs vähän muutakin (Kaisa JASO-aineisto).

13 Miten odotukset täyttyivät? Arki yhteisöllisissä asumismuodoissa (Loppukiri, JASO-talo) oli tarjonnut: Jolanki 2016 Mahdollisuuden vaikuttaa omaan asumiseen ja elää omannäköistä elämää Seuraa ja turvallisuuden tunnetta yksinäisyyden lievittyminen Yhdessä tekemistä, vanhojen harrastusten oheen uusia aktiviteetteja ja uusia ystäviä Vastavuoroista käytännön apua ja tukea tarpeellisuuden tunne

14 JASO, Jyväskylä, seurantahaastattelu 08/2015 Aira, 75 v., muuttanut okt:sta kerrostaloon jokin vuosi sitten, josta muutti miehensä kanssa 10/2014 JASO:n taloon (molemmilla terveysongelmia). Muuton yhtenä syynä oli toive, että yhteisöllisessä kt:ssa enemmän seuraa ja tukea. Seurantahaastattelu 8/2015: Aira: Eli, mutta kyllä mää tykkään että tää on onnistunu paikka kaikin tavoin. Ja sitte se minusta on mukava että on niinkun vähän saman tasosia ihmisiä. Tahtotila on samanlainen suurin piirtein kaikilla että, seuraa on jos haluaa mut ei oo pakko mennä jos ei halua. Jokainen voi olla omassa mökissään sillon kun siltä tuntuu että kaipaa yksinäisyyttä niin, mutta myös tukee ja apua löytyy. H: Oletko siis tyytyväinen että muutit? Aira: Kyllä. En oo katunu päivääkään.

15 Yhteenveto - teesit Monet haluavat jäädä asumaan vanhaan kotiinsa myös vanhetessa, ja muuttaminen voi olla vastentahtoinen, kriisitilanteessa tehty ja pakon sanelema vaihtoehto MUTTA monet ovat muuttaneet eläkkeellejäämisen jälkeen ja valmiita muuttamaan uudestaan Muutto voi olla mahdollisuus - vapaaehtoinen valinta, joka mahdollistaa paremman elämän Yhteisöllinen asuminen ei ole yleislääke kaikkeen ts. yksinäisyyteen, turvattomuuteen ja avun tarpeisiin mutta tarjoaa yhden asumisvaihtoehdon, joka tukee sosiaalista aktiivisuutta ja osallisuutta yhteisössä

16 Teesit Muuttosyistä terveys ja palvelutarpeet ovat yksi keskeinen muuttosyy, muttei ainoa tärkeää myös sosiaaliset kontaktit, mahdollisuus jatkaa omannäköistä elämää, harrastuksia jne. Asumista tarkasteltava muutenkin kuin ongelmien, hoivan ja palveluiden näkökulmasta Vanhemmat ihmiset ovat asumis- ja muuttovalinnoissaan heterogeeninen ryhmä siinä missä nuoremmatkin Lisää tietoa tarvitaan siitä millaisia toiveita ja suunnitelmia eri alueilla (kaupungeissa, haja-asutusalueilla, maaseudulla) asuvilla ihmisillä on asuinympäristön ja asunnon suhteen, sekä millaiset mahdollisuudet (taloudelliset, sosiaaliset) toteuttaa suunnitelmiaan Tiedon pohjalta voidaan edelleen kehittää vaihtoehtoisia asumismuotoja ja ikäystävällistä alue- ja kaupunkisuunnittelua

17 Kirjallisuus Jolanki O & Teittinen O. (2015) Yhteisölliseen asumisoikeusasuntoon muuttaminen muuttosyyt ja odotukset. Kirjassa: JASOn tarina, s Toim. Halonen U. Varttuneiden asumisoikeusyhdistys JASO, Jyväskylä. Jolanki O & Vilkko A. (2015) The meaning of a sense of community in a Finnish senior cohousing community. Journal of Housing for the Elderly, 29: 1-2, Karisto A & Haapola I. (2012) Elinympäristö muutoksessa. Kirjassa: Vanhuusikä muutoksessa. Ikihyvä Päijät-Häme tutkimuksen tuloksia , s Toim. Haapola I, Karisto A, Fogelholm M. Päijät-Hämeen Sosiaali- ja terveysyhtymän julkaisuja 72. Mestheneos E. (2011) Ageing in Place in the European Union. Global Ageing 7(2): OECD (1994) Caring for fail elderly people: New directions in care. OECD, Paris. Vilkko A. (2010) Koti vanhetessa. Kirjassa: Kotia paikantamassa, s Toim.Vilkko A, Suikkanen A, Järvinen-Tassopoulos J. LUP, Rovaniemi.