KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025

Transkriptio

1 Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari ja Hannele Savioja KOULUTUS JA TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 2025 Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista, väliraportti Raportit ja selvitykset 2011:12

2 Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2011:12 ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) 1

3 Esipuhe Väliraportti sisältää valtakunnallista ennakointitietoa vuoteen 2025 ulottuvasta työvoiman kysynnästä. Raportissa esitetään myös alustavia valtakunnallisia työvoiman kysyntään perustuvia 2010-luvun loppupuolen aloittajatarpeita. Ne kuvaavat nuorten koulutusta ammatillisessa peruskoulutuksessa, ammattikorkeakoulutuksessa sekä yliopistokoulutuksessa. Kevään 2011 aikana laaditaan Opetushallituksessa tätä raporttia täydentävä julkaisu, joka sisältää lisäksi ennakointityössä käytettyä tausta-aineistoa ja vaihtoehtoisia ennakointilaskelmia. Väliraportin tuloksia on hyödynnetty vuosien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman valmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutustarjonta työryhmässä. Valtakunnallisia ennakointituloksia on käytetty myös vertailutietoina maakunnan liittojen vastaavassa ennakointityössä. Ennakoinnista ja raportin kirjoittamisesta ovat vastanneet opetusneuvokset Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari ja Hannele Savioja. Osastosihteeri Riitta Siitonen on osallistunut ennakointiaineistojen muokkaukseen ja raportin tekniseen valmisteluun. Koulutustarjonta työryhmä on asiantuntijaryhmineen tukenut ja antanut palautetta ennakointityöstä. Pasi Kankare Johtaja 1

4 SISÄLTÖ 1 Tiivistelmä...3 Työvoiman kysyntä toimialoittain...3 Avautuvat työpaikat...4 Alustavia tuloksia aloittajatarpeista Taustaa Toimialakehitys Perusskenaario...10 Tavoiteskenaario...11 Työllisten muutokset toimialoittain Työllisten muutokset ammattiryhmittäin Ammattirakenteen perus- ja tavoitekehitys...22 Maa- ja metsätaloustyö...24 Teollinen työ...25 Rakennusalan työ...28 Liikenne- ja logistiikkatyö...29 Palvelutyö...31 Toimistotyö...32 Sosiaali- ja terveysalan työ...34 Opetus- ja kasvatustyö...36 Kulttuuri- ja tiedotustyö...38 Muu johto- ja asiantuntijatyö...39 Turvallisuusalan työ Poistuma työllisestä työvoimasta vuoteen 2025 mennessä...43 Työvoiman ikä ja eläkkeellesiirtymisiän vaikutus poistumaan...43 Poistuman laskeminen...44 Poistuma työllisestä työvoimasta vuosina Työvoiman kysyntä Avautuvat työpaikat Avautuvat työpaikat pääammattiryhmittäin...49 Mitkä ammattiryhmät työllistävät tulevaisuudessa? Työvoiman riittävyys Työvoiman tarve ja siihen perustuva aloittajatarve...54 Lähdekirjallisuutta...58 Liitteet 1 Toimiala-, ammatti- sekä koulutus-, opintoala- ja koulutusasteluokitus 2 Työllisten määrä toimialoittain 3 Poistuma, työllisten määrän muutos ja avautuvat työpaikat Poistuman ajoittuminen ja osuudet suuruuden mukaan 5 Koulutuksen nykyiset ja tavoitteelliset tehokkuus- ja vaikuttavuuskertoimet 6 Nuorten ikäluokan kokoon sovitettu koulutuksen aloittajatarve koulutusaloittain ja -asteittain sekä opintoaloittain 2

5 1 Tiivistelmä Opetushallitus on ennakoinut työvoiman kysyntää laatimalla toimialoittaiset ammattirakenne-ennusteet vuodelle Sen lisäksi on ennakoitu työvoiman poistuma kaudella Opetushallitus on työssään hyödyntänyt työelämän asiantuntijoiden näkemyksiä ja eri ennakointiselvityksiä. Ennakoinnissa käytetyt toimialaennusteet on laatinut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT). Raportissa on myös alustavia tuloksia työvoiman kysyntään perustuvista aloittajatarpeista. Työvoiman kysyntä toimialoittain VATT on laatinut toimialoittaiset työvoiman kysyntäennusteet koulutustarpeiden ennakointia varten kahtena vaihtoehtoisena ennusteena, perusskenaariona ja tavoiteskenaariona. Perusskenaariossa Suomen talouden rakenteellinen kehitys näyttäisi ennusteiden mukaan jatkuvan tulevaisuudessa pitkälti lähihistorian mukaisena sekä tuotantorakenteen että kokonaiskysynnän ja -tarjonnan rakenteiden osalta. Työllisyyden ennakoidaan kasvavan kaudella eniten seuraavilla toimialoilla: - terveydenhuoltopalvelut (67 000) - sosiaalipalvelut (63 000) - vähittäiskauppa (16 000). Työllisyyden ennakoidaan vähenevän kaudella eniten seuraavilla toimialoilla: - metsätalous- ja -teollisuus (30 000) - elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus (30 000) - liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut (22 000) - metallien ja metallituotteiden valmistus (19 000). Tavoiteskenaariossa talouden kasvu on ennusteen mukaan selvästi nopeampaa kuin perusuralla. Tavoiteuralla Suomen talous lähestyy täystyöllisyyttä. Suomen talouden keskeisten vientitoimialojen maailmanmarkkinakysynnän oletetaan kasvavan perusuraan verrattuna nopeammin. Taustalla on odotus teollisuuden toimialojen kyvystä sopeutua maailmanmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin tulevien vuosikymmenien aikana. Myös palvelutoimialojen kysynnän kasvuun on tehty muutoksia. Liike-elämän palveluiden sekä tutkimuksen ja kehittämisen toimialojen viennin oletetaan kasvavan perusuran kasvua nopeammin. Julkisen hallinnon kysynnän kasvun oletetaan olevan tavoiteuralla matalampi kuin perusuralla. Vähennystä perusskenaarioon nähden on oletettu myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään. Työllisyysasteen oletetaan nousevan 75 prosenttiin, kun perusuralla työllisyysaste jää hieman yli 72 prosenttiin. Työllisyyden ennakoidaan kasvavan eniten kaudella seuraavilla toimialoilla: - sosiaalipalvelut (38 000) - terveydenhuoltopalvelut (30 000) - vähittäiskauppa (23 000) - koulutus ja tutkimus (22 500). 3

6 Työllisyyden ennakoidaan vähenevän eniten kaudella seuraavilla toimialoilla: - maa-, riista- ja kalatalous (20 400) - elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus (13 400) - muu teollisuus, (muun muassa tekstiilien vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus) (12 300) - julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta (11 600). Avautuvat työpaikat Toimialoittaisen työvoiman kysynnän pohjalle on laadittu ammattiryhmittäinen työvoiman kysyntäennuste. Se koostuu kahdesta osasta, työllisten muutoksesta ammattiryhmittäin ja työvoiman poistumasta ennakointikaudella. Muutoksen ja poistuman summa tarkoittaa avautuvien työpaikkojen määrää. Tässä ennakoinnissa on tuotettu kullekin toimialalle kaksi ammattirakennevaihtoehtoa, perus- ja tavoitekehitys. Toimialaennusteen merkitys ammattirakenne-ennusteisiin on useissa tapauksissa merkittävä. Tämä koskee erityisesti niitä ammattiryhmiä, jotka keskittyvät tiettyihin toimialoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi maa- ja metsätalouden ammatit, joissa työskentelevät sijoittuvat pääosin vastaaville toimialoille sekä vastaavasti sosiaali- ja terveysalan ammatit. Ammattiryhmittäiseen työllisyysennusteeseen vaikuttavat lisäksi toimialojen ammattirakenteissa ennakoidut muutokset. Työllisten määrän ennakoidaan peruskehitysvaihtoehdossa vähenevän ennakointikaudella kaiken kaikkiaan noin :lla. Suurimmat vähennykset ovat teollisessa työssä, lähes henkilöä. Myös toimistotyössä sekä maa- ja metsätaloustyössä työllisten määrä vähenee merkittävästi. Merkittävää lisäystä on kuitenkin sosiaali- ja terveysalan työssä, noin työllistä ennakointikaudella Tavoitekehitysvaihtoehdossa työllisten määrä puolestaan lisääntyy lähes henkilöllä. Lisäystä on peruskehitystä useammissa ammattiryhmissä. Eniten työllisyys kasvaa tässäkin vaihtoehdossa sosiaali- ja terveysalan työssä. Lisäystä peruskehitykseen verrattuna on etenkin asiantuntijatehtävissä sekä palvelutyössä. Työllisten määrä vähenee tavoitekehitysvaihtoehdossa eniten teollisessa työssä. Maa- ja metsätaloustyössä sekä toimistotyössä työllisten määrä vähenee voimakkaammin kuin peruskehityksessä. Poistuman työllisestä työvoimasta ennakoidaan olevan työntekijää, mikä on 46 prosenttia vuoden 2007 työllisten määrästä. Vuosittainen poistuma on keskimäärin Poistuman osuus vuoden 2007 työllisistä on selvästi suurin, noin 57 prosenttia maa- ja metsätaloustyön pääammattiryhmässä. Toimistotyössä sekä opetus- ja kasvatustyössä osuus on hiukan yli 50 prosenttia, sosiaali- ja terveysalan työssä hiukan alle 50 prosenttia. Osuus on pienin kulttuuri- ja tiedostustyössä (42 %). Pääammattiryhmien sisällä ammattiryhmien poistumaosuudet voivat vaihdella huomattavasti. Määrällisesti eniten työllisiä poistuu palvelutyön, teollisen työn sekä sosiaali- ja terveysalan työn ammattiryhmistä, joiden yhteenlaskettu poistuma on 54 prosenttia koko työllisten poistumasta. Työllisten muutoksen ja poistuman yhteenlaskettuna summana saadaan avautuvien työpaikkojen määrä ennakointikaudella. Työpaikkoja ennakoidaan avautuvan ennakointikaudella peruskehityksessä ja tavoitevaihtoehdossa Vuositasolle laskettuna tämä tarkoittaa perusvaihtoehdossa keskimäärin uutta työpaikkaa ja tavoitekehityksessä uutta työpaikkaa. 4

7 Eniten työpaikkoja ennakoidaan avautuvan vuosittain sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmässä, peruskehitysvaihtoehdossa ja tavoitekehitysvaihtoehdossa Opettajien ja opetusalan asiantuntijoiden ammattiryhmässä avautuu työpaikkoja edellä mainituissa vaihtoehdoissa ja sairaanhoitajien ammattiryhmässä ja kauppiaiden ja myyjien ammattiryhmässä ja sekä perus- ja lähihoitajien ammattiryhmässä on ja vuosittain. Maaliikennetyöntekijöille ja -yrittäjille, avautuu työpaikkoja vuosittain ja 2 500, siivoustyöntekijöille ja sekä taloushallinnon toimistotyöntekijöille ja Alustavia tuloksia aloittajatarpeista Tämän väliraportin tavoite on esitellä vuoteen 2025 ulottuvia työvoiman kysyntäennusteita. Näistä on johdettu aloittajatarpeet 2010-luvun loppupuolelle. Alustavat koulutusja opintoaloittaiset sekä koulutusasteittaiset nuorten ikäluokkaan sovitetut aloittajatarvelaskelmat on esitetty liitteessä 6. Tarkastelu perustuu pääasiassa tavoitekehityksen mukaisiin ennakointituloksiin. Opintoaloittaisia tuloksia käsitellään tarkemmin myöhemmin kesällä 2011 julkaistavassa loppuraportissa. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksessa ennakoidaan neljänneksen (2 000 aloittajaa) kasvutarvetta nykyaloittajamäärään. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittajatarve on yli 40 prosenttia ja yliopistokoulutuksessa yli 60 prosenttia nykytilaa suurempi. Ammattikorkeakoulutuksessa tarve on lähes 50 prosenttia nykytilaa alhaisempi. Peruskoulutuksen ennakoitu lisäaloittajatarve kohdistuu ammatillisen peruskoulutuksen puhdistuspalveluiden opintoalaan. Puhdistuspalveluissa koulutustarpeet ovat moninkertaiset aloittajamäärään nähden. Nuorilla ei ole pitkään aikaan ollut halukkuutta alan koulutukseen, joten työvoimatarpeen tyydyttäminen vain nuorten koulutusta lisäämällä ei ole realistista. Ammatillinen aikuiskoulutus ja ennen muuta laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaneet korvaavat osittain alan työvoiman koulutustarvetta. Matkailualalla ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen aloittajamäärät ovat nelinkertaiset ennakoituun koulutustarpeeseen nähden. Matkailualan koulutus on ollut pitkään suosittua nuorten keskuudessa, mikä on johtanut koulutuksen ylitarjontaan. Matkailualan työvoimatarve ei kuitenkaan ole kehittynyt samaa vauhtia. Tulevaisuudessakaan ei ole nähtävissä niin suurta työvoiman kysynnän kasvua, että se edellyttäisi nykyisten koulutusmäärien ylläpitämistä. Lisäksi matkailu- sekä majoitus- ja ravitsemisalan useiden ammattien työntekijät ovat nuoria, jolloin poistuma on melko pientä. Yliopistokoulutuksen lisäystarve kohdistuu kotitalous- ja kuluttajapalveluihin. Koulutusalalla on hyvin vähän yliopistokoulutusta, joten määrälliset lisäystarpeet jäävät vähäisiksi. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutukseen ennakoidaan noin aloittajan lisäystarvetta. Se kohdistuu eniten ammatilliseen peruskoulutukseen, jossa aloittajamäärää tulisi lisätä noin 20 prosenttia. Ammattikorkeakoulujen ennakointitulos vastaa nykytilaa. Yliopistokoulutuksen aloittajatarve on ennakoitu selvästi nykytilaa suuremmaksi. Todellisuudessa lisäystarve ei ole kovin suuri, koska vertailussa käytössä olevista tilastoista puuttuu sellaisia lääketieteen opiskelijoita, jotka ovat vaihtaneet alaa lääketieteeseen saman yliopiston sisällä. 1 Edellä esitetyt nimikkeet ovat ammattiryhmien eikä opintoalojen tai tutkintojen nimikkeitä. Esimerkiksi perus- ja lähihoitajien ammattiryhmän avautuvat työpaikat kuvaavat vain osittain lähihoitajien koulutustarvetta, koska koulutuksesta sijoitutaan muihinkin ammattiryhmiin, muun muassa sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien ammattiryhmään. Koulutustarve johdetaan useista ammattiryhmistä. 5

8 Opintoaloista suhteellisesti suurimpia kasvutarpeita ennakoidaan hammaslääketieteen ja muun hammashuollon ammatilliseen peruskoulutukseen, kuntoutuksen ja liikunnan yliopistokoulutukseen sekä sosiaali- ja terveysalan (yhteiset) peruskoulutukseen. Viimeksi mainitun opintoalan kasvu on määrällisesti ylivoimaisesti suurin ja vastaa koko koulutusalan kasvutarvetta. Kauneudenhoitoala on opintoaloista ainoa, jolle ennakoidaan molemmissa kehitysvaihtoehdossa nykyistä alhaisempaa aloittajatarvetta, joka on noin puolet vuoden 2009 aloittajamäärästä. Sosiaali- ja terveysalan ennakoituun koulutustarpeeseen vaikuttavat eniten sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat työvoimatarpeet ja niiden lisäksi suuret poistumat. Kulttuurialan koulutuksen nykyinen aloittajamäärä on kaksinkertainen verrattuna ennakointitulokseen. Vähennystarpeet kohdistuvat kaikille koulutusasteille: eniten ammatilliseen peruskoulutukseen ja vähiten yliopistokoulutukseen. Opintoaloista suurimmat supistustarpeet nykytilaan nähden ovat viestintä- ja informaatiotieteiden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa, kulttuurin- ja taiteiden tutkimuksen yliopistokoulutuksessa, musiikin ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä käsi- ja taideteollisuuden kaikkien koulutusasteiden koulutuksessa. Kulttuurialan koulutus on ollut hyvin suosittua. Tämä on johtanut aloittajamäärien merkittävään kasvuun viimeisten vuoden aikana. Ennakointitulokseen vaikuttaa se, että suuressa osassa kulttuurialan ammatteja työntekijät ovat keskimääräistä nuorempia ja poistuma jää muiden ammattien työntekijöiden poistumaa pienemmäksi. Myös läpäisyn parantamista ja moninkertaisen koulutuksen vähentämistä koskevat tavoitteet vaikuttavat ennakointitulosta alentavasti. Kulttuuri- ja tiedotustyöntekijät työskentelevät pääosin virkistys- ja kulttuuritoiminnan toimialalla. Ennakoituun aloittajatarpeeseen vaikuttaa lisäksi se, että virkistys- ja kulttuuritoiminnan toimialan työllisten määrän on ennakoitu pienentyvän selvästi ennakointikaudella tavoitekehityksessä. Tästä huolimatta ennakoinnissa nähdään monilla toimialoilla kulttuurialoihin liittyvien ammattien ja osaamisen merkityksen kasvavan. Tämä on otettu huomioon ennakoinnissa ammattirakenne-ennusteiden sekä ammattien ja koulutuksen vastaavuusavaimien laadinnassa. Luonnontieteiden alalla vähennystarve olisi 35 prosenttia vuoden 2009 aloittajamäärästä. Ennakoidut tarpeet ovat nykytilaa selvästi alhaisemmat ammatillisessa peruskoulutuksessa ja yliopistoissa. Ammattikorkeakouluissa ennakoitu aloittajatarve on 18 prosenttia nykytilaa korkeampi. Opintoaloilla suurimpia muutoksia ennakoidaan tietojenkäsittelyn ammatilliseen peruskoulutukseen, jossa laskennallinen aloittajatarve on noin kolmanneksen nykytilasta. Tämän vastapainona ammattikorkeakoulutuksen tarpeen ennakoidaan kasvavan noin 20 prosenttia. Matemaattis-luonnontieteellisessä yliopistokoulutuksessa on ennakointituloksen mukaan vähentämistarvetta opintoaloittain prosenttia. Ennakointitulokseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat tietojenkäsittelyn osalta liikeelämänpalvelujen työllisyyskehityksen voimakas hidastuminen ja muiden luonnontieteiden osalta lisäksi eräiden teollisuuden toimialojen ja julkisen hallinnon vähenevä työllisyys. Lisäksi luonnontieteelliselle yliopistokoulutukselle on ollut tyypillistä pitkät opintoajat, erittäin alhainen läpäisyaste ja siihen liittyen suuri alan vaihto. Ennakoinnissa koulutuksen tehokkuustavoitetta on nostettu selvästi, minkä on pienentänyt ennakoitua aloittajatarvetta nykytilaan nähden. Seuraavaksi tarkastellaan niitä koulutusaloja, joiden ennakoidut aloittajatarpeet poikkeavat vain vähän nykyisistä aloittajamääristä. Sen sijaan koulutusaste- ja opintoalakohtaisessa vertailussa eroja löytyy jo enemmän. Ennakointitulosten perusteella tekniikan- ja liikenteen ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksessa, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja kaupan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan yliopistokoulutuksessa ja humanistisen ja kasvatusalan ammatillisessa peruskoulutuksessa olisi selvää vähentämistarvetta. 6

9 Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve on hieman suurempi kuin vuonna Ammattikorkeakoulujen (-20 %) ja yliopistojen (-18 %) aloittajatarve koko koulutusalalla on nykytilaa alhaisempi. Ennakoitu aloittajatarve on nykytilaa suurempi muutamilla opintoaloilla ammatillisessa peruskoulutuksessa. Niillä lisäystarpeet ovat kuitenkin niin suuria, että koko koulutusalan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve on kasvava. Suurinta muutostarvetta ennakoidaan kone-, metalli- ja energiatekniikkaan, jossa ennakoitu aloittajatarve on suurempi kuin nykytila. Vaikka opintoalan kannalta keskeisille toimialoille arvioidaan työvoiman määrän vähennystä, on poistumalla iso merkitys lopputuloksen muodostumiselle. Lähes yhtä suuri lisäystarve on ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa, jossa poistuman osuus laskelmantuloksen muodostumisessa on kasvanut merkittävästi. Valtaosa alan työpaikoista on kuljetuksen toimialalla, jolle ennustetaan tavoitekehityksessä pientä kasvua. Kuljetusalan merkittäviä muutoksia ovat viime vuosina olleet pakollinen kuljettajapätevyyden suorittaminen ja ylläpito täydennyskoulutuksella sekä työaikalainsäädännön muutokset. Arkkitehtuurin ja rakentamisen yliopistokoulutukseen ennakoidaan merkittävää lisäystarvetta. Yliopistokoulutettujen työpaikat ovat pääsääntöisesti rakentamisen ja liikeelämän teknisten palvelujen toimialoilla, joille ennakoidaan työllisten määrän kasvua. Tavoitevaihtoehdossa on lisäksi korostettu korkean osaamisen ja asiantuntijatyön merkityksen kasvua. Ennakoinnissa tehdyistä painotuksista johtuen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve jää nykytilan tasolle, vaikka alan keskeisten ammattien poistuma on suurta. Ennakoinninkin kannalta keskeinen tulevaisuuden kysymys on tilapäisen ulkomaisen työvoiman määrä ja siihen liittyvät taustatekijät, kuten esimerkiksi se, että koulutettuja kotimaisia osaajia ei olisi riittävästi tarjolla tai ulkomaisen työvoiman alhaisemmat kustannukset. Tekniikan ja liikenteen koulutustarpeen ennakointituloksiin vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden toimialojen aleneva työllisyys ennustekaudella ja teollisuudelle tuotteita ja palveluja tuottavien toimialojen hidas työllisyyden kasvu. Monissa teollisuusammateissa työvoima on ikääntynyttä ja poistuma sen vuoksi suuri. Ammattiryhmien välillä on isojakin eroja, joten poistuman vaikutus ja ajoittuminen eri opintoalojen ennakointitulokseen vaihtelee. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja kaupan ennakoitu aloittajatarve on vähän nykytilaa pienempi. Ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve vastaa nykytilaa, ammattikorkeakouluissa on vähän lisäystarvetta (7 %) ja yliopistokoulutuksessa ennakointitulos on 22 prosenttia nykytilaa pienempi. Suurin ero nykytilaan nähden on liiketalouden ja kaupan yliopistokoulutuksessa, jonka ennakoitu tarve on lähes kolmanneksen pienempi kuin nykyinen koulutustarjonta. Myös hallinnon, tilastotieteen, sosiaalitieteiden ja politiikkatieteiden ennakoitu tarve on selvästi nykytilaa alempi. Oikeustieteessä ennakoidaan selvää lisäystarvetta, samoin liiketalouden ja kaupan ammattikorkeakoulutuksessa. Koulutusalan tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin monenlaisiin ammatteihin ja lähes kaikille toimialoille. Aloittajatarpeiden ennakointitulokseen vaikuttavat eniten kaupan, rahoituksen ja vakuutuksen ja liike-elämän palvelujen toimialat, joille kaikille ennakoidaan kasvavaa työllisyyttä. Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa ja osassa liike-elämän palveluja kasvu on pientä, mikä heijastuu korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden tarpeeseen. Tärkeä työllistäjä julkinen hallinto on supistumassa. Toimistotyön ammattien työvoimatarpeen ennakoidaan pienenevän ja myyntityön työvoimatarpeen kasvavan vain vähän, mikä vaikuttaa ammatillisen peruskoulutuksen ennakoituun aloittajatarpeeseen. 7

10 Humanistisen ja kasvatusalan koulutuksen ennakoitu aloittajatarve on jonkin verran nykytilaa pienempi. Ammatillisessa peruskoulutuksessa ennakointitulos on neljänneksen nykytilaa pienempi. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloittajatarpeet ovat lähellä nykytilaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suurimmat erot nykytilaan nähden ovat vapaa-aika ja nuorisotyön ja kielitieteiden opintoaloilla, joilla ennakoidut vähennystarpeet ovat melko suuria. Merkittävää aloittajamäärän kasvua ennakoidaan vapaa-aika ja nuorisotyön ammattikorkeakoulutukseen. Yliopistokoulutuksessa ennakointitulos eri opintoaloilla on prosenttia pienempi kuin nykyiset aloittajamäärät lukuun ottamatta opetus- ja kasvatustyön opintoalaa. Ennakointitulosten mukaan aloittajamäärää tulisi lisätä lähes 30 prosenttia. Muutos aiheutuu eräiden opetusalalle keskeisesti liittyvien toimialojen työllisyyden ennakoidusta kasvusta. Opetus- ja kasvatustyön pääammattiryhmän työntekijöistä yli 90 prosenttia työskentelee kahdella suurella toimialalla. Koulutuksen ja tutkimuksen toimialan työllisyyden on ennakoitu kasvavan 13 prosenttia sekä sosiaalipalvelujen toimialan työllisyyden 22 prosenttia. Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakoitu aloittajatarve vastaa nykytilaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa tulos on hiukan nykytilaa suurempi ja yliopistokoulutuksessa 30 prosenttia nykytilaa alhaisempi. Opintoaloittain tarkasteltuna ennakointitulos poikkeaa nykytilasta alaspäin eniten luonto- ja ympäristöalan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa, puutarhatalouden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja metsätalouden yliopistokoulutuksessa. Ennakoidut aloittajatarpeet ovat nykytilaa suurempia maatilatalouden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa sekä metsätalouden ammatillisessa peruskoulutuksessa. Luonnonvara-alan työpaikkojen kannalta keskeisten toimialojen, maa- ja riistatalouden sekä metsätalouden ja -teollisuuden, työllisyyden supistumisen ennakoidaan jatkuvan. Teollisuuden työllisyyskehitys näkyy ennen kaikkea metsätalouden korkeakoulutuksen tarpeen supistumisena. Maa- ja metsätaloudessa toimiva työvoima on hyvin iäkästä, minkä vuoksi suuri poistuma pitää erityisesti maatilatalouden ammatillisen peruskoulutuksen tarvetta korkealla tasolla. 8

11 2 Taustaa Tässä julkaisussa käsitellään työvoiman kysyntää vuoteen 2025 saakka. Väliraportti sisältää sekä toimiala-, ammattirakenne- että poistumaennusteet ja alustavia tuloksia ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen aloittajatarpeista. Toimialaennusteet on laatinut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) neljän ministeriön muodostaman konsortion toimeksiannosta. Opetushallituksessa on tuotettu näille toimialaennusteille ammattirakenne-ennusteet vuodelle Lisäksi on arvioitu työvoiman poistuma ennakointikaudella sekä otettu huomioon työttömyys arvioitaessa uuden työvoiman kokonaistarvetta. Ennakoinnin tuloksia hyödynnetään aloittajatarpeiden määrittämisessä. Tässä ennakoinnissa ne tarkoittavat tämän vuosikymmenen loppupuolen keskimääräistä aloittajatarvetta nuorten ammatillisesti suuntautuneessa koulutuksessa. Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointituloksista laaditaan tätä väliraporttia laajempi raportti kesään 2011 mennessä. Ennakointituloksiin saattaa tulla vielä tarkennuksia esimerkiksi uusien tilastotietojen vuoksi. Ennakointituloksia hyödynnetään koulutustarjontaa koskevassa päätöksenteossa, muun muassa vuosien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa. Aloittajatavoitteiden valmistelusta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Koulutustarjonta työryhmä. Samanaikaisesti valtakunnallisen ennakoinnin kanssa maakuntien liitot ennakoivat yhteistyötahojensa kanssa alueellisia työvoima- ja koulutustarpeita. Opetushallituksessa ennakoidaan valtakunnallisen ennakoinnin lisäksi ruotsinkielisen väestön työvoima- ja koulutustarpeita. 9

12 3 Toimialakehitys Toimialakehitystä koskevassa luvussa tarkastellaan kahta VATTin laatimaa toimialaennustetta, joita on käytetty laadittaessa ammattirakenne-ennusteita. VATT julkaisi alkuvuodesta 2010 raportin (2010a) työvoiman tarpeesta Suomen taloudessa vuosina Talouden rakenneanalyysi täydentyi loppuvuodesta 2010 vaihtoehtoisella näkemyksellä. VATT on laatinut skenaarioista myös alueelliset ennusteet maakuntien liittojen ja niiden ennakointiryhmien käyttöön. Toimialaennusteissa käytetty kansantalouden tilinpidon työllisten määrän taso on muunnettu Opetushallituksessa työssäkäyntitilaston tasoon, koska ennakoinnissa keskeiset ammattien työllisyystiedot saadaan Tilastokeskuksesta työssäkäyntitilastosta. Kansantalouden tilinpidon aineistoissa ja Opetushallituksen käyttämissä toimialaluokituksissa on eroja, jotka ennakointityössä on huomioitu. Tässä luvussa kerrotut toimialoittaiset tiedot ovat työssäkäyntitilaston tasossa. Perusskenaario Perusskenaariossa Suomen talouden rakenteellinen kehitys näyttäisi VATTin ennusteiden mukaan jatkuvan tulevaisuudessa pitkälti lähihistorian mukaisena sekä tuotantorakenteen että kokonaiskysynnän ja -tarjonnan rakenteiden osalta. Kotimainen kysyntä kasvaa kuitenkin suhteellisesti nopeammin kuin vientikysyntä, mikä on selkeä muutos aikaisempaan kehitykseen verrattuna. Tuotantorakenteessa palvelualojen osuus bruttokansantuotteesta ja työvoimasta kasvaa alkutuotannon ja jalostuksen osuuksien pienentyessä. Erityisen selvästi tuotantorakenteen muutos näkyy työvoiman kysynnässä, ja työllisten määrä palvelualoilla tulee kasvamaan tulevaisuudessa nopeasti. Teollisuuden toimialoilla työllisten määrän vähenemiseen vaikuttavat ennen kaikkea mahdollisuus korvata työvoimaa lisäämällä pääomapanoksia ja palvelualoja nopeampi tuottavuuskehitys. Niiden seurauksena vähemmällä työpanoksella tuotetaan tulevaisuudessa aikaisempaa suurempi arvonlisäys. Ennusteen mukaan työvoiman määrä kääntyisi laskuun vuoden 2010 aikana, minkä jälkeen työvoima vähenee tasaisesti koko tarkastelujakson ajan. Työllisten määrän huippu saavutettiin vuonna 2008, minkä jälkeen finanssikriisiä seuranneen taantuman vuoksi työllisten määrä putosi nopeasti. Ennusteessa arvioitiin, että vuonna 2010 työllisiä olisi yli vähemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin. Työttömyysaste alkaa kuitenkin laskea jo seuraavana vuonna ja työllisyystilanne paranee vähitellen. Vuonna 2025 työllisten määrän ennakoidaan olevan noin , mikä on vähemmän kuin taantumaa edeltäneenä vuonna Työllisyyden ennakoidaan kasvavan kaudella eniten seuraavilla toimialoilla: - terveydenhuoltopalveluissa (67 000) - sosiaalipalveluissa (63 000) - vähittäiskaupassa (16 000). Työllisyyden ennakoidaan vähenevän eniten seuraavilla toimialoilla: - metsätalous- ja -teollisuus (30 000) - elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus (30 000) - liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut (22 000) - metallien ja metallituotteiden valmistus (19 000) - koneiden, laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus (14 000) 10

13 - muu teollisuus, jossa muun muassa tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus (14 000). Perusskenaarion oletukset tulevaisuuden kysyntärakenteen kehityksestä ja vientikysynnän merkityksen pienenemisestä saattavat olla ylimitoitettuja, jos toimialat onnistuvat luomaan jatkuvasti uusia tuotteita ja palveluita, joiden hintakilpailukyky ylittää olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden kilpailukyvyn. Erityisesti yksittäisten toimialojen vientikysynnän kehitys voi erota paljonkin perusuralla oletetusta laskevasta trendistä. Tämä edellyttää kuitenkin laaja-alaista tuottavuuden kasvua ja teknologisten innovaatioiden hyödyntämistä. Tavoiteskenaario Tavoiteskenaariossa talouden kasvu makrotasolla on selvästi nopeampaa kuin perusskenaariossa. Siinä talouskasvu jää 2020-luvulla noin 1,7 prosentin tasolle. Tavoiteskenaariossa reaalinen bruttokansantuote kasvaa tarkastelujakson viimeisinä vuosina 2,3 prosentin vuosivauhtia. Tavoiteuralla Suomen talous lähestyy täystyöllisyyttä, sillä työttömyysaste putoaa luvulla lähelle 4 prosenttia työllisyyden kasvaessa ja työvoiman vähetessä. Tavoiteuran tulosten perusteella työllisten määrä laskee vuoteen 2012 saakka, minkä jälkeen se alkaa kasvaa nopeasti parin vuoden ajan. Tämänkin jälkeen kasvun nopeus hidastuu, mutta kasvu jatkuu vuoteen 2025 saakka. Vuonna 2025 työllisten määrän ennakoidaan olevan Tavoiteuralla Suomen talouden keskeisten vientitoimialojen maailmanmarkkinakysynnän oletetaan kasvavan perusuraan verrattuna nopeammin vuodesta 2011 eteenpäin. Taustalla on odotus teollisuuden toimialojen kyvystä sopeutua maailmanmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin myös tulevien vuosikymmenien aikana. Teollisuuden toimialojen kysynnän kasvuoletusten lisäksi myös palvelutoimialojen kysynnän kasvuun on tehty muutoksia. Liike-elämän palveluiden ja tutkimuksen ja kehittämisen toimialojen viennin oletetaan kasvavan perusuran kasvua nopeammin. Myös julkiseen kysyntään on tehty tavoiteuralla vaihtoehtoisia oletuksia, joiden myötä talouden resursseja vapautuu menestyvien yksityisten toimialojen käyttöön perusuraa enemmän. Julkisen hallinnon kysynnän kasvun oletetaan olevan tavoiteuralla matalampi kuin perusuralla, koska valtionhallinnon tuottavuusohjelman seurauksena julkisen kulutuksen osuus kansantuotteessa tulee pienenemään. Myös paikallishallinnon kulutuksen odotetaan supistuvan jonkin verran. Samansuuruinen vähennys perusskenaarioon nähden on oletettu myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään. Syynä kysynnän hitaampaan kasvuun nähdään julkisten palvelujen rakenteiden ja tuottamistapojen muutokset, joiden avulla tuottavuutta pystytään parantamaan. Kysynnän kehitykseen liittyvien oletusten lisäksi tavoiteskenaariossa on tehty merkittävä muutos oletukseen työllisyyden ja työllisyysasteen kehityksestä tulevina vuosina. Vuoteen 2025 mennessä vuotiaiden työllisyysasteen oletetaan nousevan 75 prosenttiin, kun perusuralla työllisyysaste jää hieman yli 72 prosenttiin. Työllisyyden ennakoidaan kasvavan eniten kaudella seuraavilla toimialoilla: - sosiaalipalvelut (38 000) - terveydenhuoltopalvelut (30 000) - vähittäiskauppa (23 000) 11

14 - koulutus ja tutkimus (22 500) - liike-elämän tekniset palvelut (11 600). Työllisyyden ennakoidaan vähenevän eniten seuraavilla toimialoilla: - maa-, riista- ja kalatalous (20 400) - elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus (13 400) - muu teollisuus, muun muassa tekstiilien vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus (12 300) - julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta (11 600). Työllisten muutokset toimialoittain Toimialaennusteet on laadittu 28 toimialalle. Seuraavassa tarkastellaan työllisten muutoksia toimialoittain. Perustelut työvoiman kysynnän kehitykselle ilmenevät VATTin raporteista (2010a; 2010b). Liitteestä 2 ilmenee työllisten kehitys toimialoittain työssäkäyntitilaston tason mukaisena vuodesta 1995 eteenpäin. Maa-, riista- ja kalataloudessa työllisten määrä vuonna 2007 oli Vuodesta 1995 työllisten määrä on pienentynyt :lla eli keskimäärin 3 700:lla vuodessa. Työllisten määrän väheneminen hidastui lähestyttäessä vuotta VATTin mukaan vuosikymmenen puolivälissä alkanut noususuhdanne on saattanut vaikuttaa niin, että työllisyysaste on pysynyt korkeana ja hidastanut rakenteellisen muutoksen vaikutusta. Toisaalta saattaa olla kysymys pysyvämmästä rakennemuutoksen hidastumisesta. Työllisyyden ennakoidaan alenevan myös tulevaisuudessa, mutta huomattavasti hitaammin kuin edellisten 12 vuoden aikana. Perusuran mukaan työllisyys alenisi 5 600:lla vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaisi sitä, että nopein rakennemuutos toimialalla olisi jäämässä taakse. Tavoiteuran toimialaennusteessa työllisyyden ennakoidaan pienenevän huomattavasti enemmän kuin peruskehityksessä ja nopeammin kuin viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Tavoitekehityksen toimialaennusteen mukaan työllisten määrä vähenisi :lla vuosina Tavoiteuran toimialaennusteessa työllisyyden kasvuodotukset koskevat enemmän muita toimialoja, joiden käyttöön jää maatalouden supistuessa enemmän työvoimaa. Metsätalouden ja -teollisuuden työllisten määrä oli vuonna Työllisten määrä pieneni 3 400:lla vuosina Vuodesta 2008 työllisyys alkoi voimakkaasti laskea etenkin metsäteollisuudessa. Työllisyyden vähennyksen ennakoidaan olevan henkilöä vuosina Tavoitekehityksen toimialaennusteen mukaan työllisten määrä vähenisi 9 900:lla. Alatoimialoista massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen työllisten määrä vähenee eniten eli perusurassa 48 prosenttia ja tavoiteurassakin 23 prosenttia vuosina Tavoiteuran suotuisampi kehitys edellyttää uusien tuotelinjojen ja nykyistä kehittyneempien tuotteiden luomista ja siitä syntyvää kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla. Puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen alatoimialalla työllisyys laskee perusuran mukaan 31 prosenttia ja tavoiteuralla kasvaa 2 prosenttia. Tavoiteuran hyvä työllisyyskehitys saavutetaan tuoteinnovaatioiden ja niiden seurauksena kasvavan vientikysynnän avulla. Metsätalouden alatoimiala työllisyyskehitys heijastelee metsäteollisuuden kehitysnäkymiä. Perusuralla työllisten määrän ennakoidaan vähenevän 48 prosenttia ja tavoiteurassa 24 prosenttia. 12

15 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksen työllisten määrä vuonna 2007 oli Työllisten määrä laskee vuosien 2007 ja 2025 välillä peruskehityksessä jopa 46 prosenttia. Elintarviketeollisuuden kehityksestä on lyhemmällä aikavälillä VATTin ennustetta suotuisampia arvioita (esim. ETLA) ja teollisuus itse arvioi pitkällä aikavälillä noin viidenneksen vähennyksen työllisten määriin toimialalla (Heiskanen 2010). VATT onkin arvioinut, että historiatietoihin perustunut lähtökohta toimialan tuottavuuden kasvusta ja kysyntärakenteesta tuotti peruslaskelmassa epärealistisen kehityksen työllisyydelle. Näin ollen tavoitekehityksen ennuste, jossa työllisten määrä laskee ennustekauden aikana 23 prosenttia vastaa paremmin teollisuudenkin näkemyksiä. Tavoitevaihtoehdossa on oletus, että ulkomaiselle kysynnälle löytyy korvaavaa kysyntää kotimaasta. Alalle arvioidaan syntyvän lisää pienyrittäjyyttä panimo- ja juoma-alalla sekä ruoka-alalla. Keskittyminen jatkuu tulevaisuudessakin, mutta mitään mullistavaa ei ole näköpiirissä seuraavien 15 vuoden aikana. Lisääntyvällä tuonnilla on merkitystä ja alan toimintaympäristö muuttuu jo lähivuosina. (Ks. esim. TEM 2009a; 2010e.) Metallien ja metallituotteiden valmistuksessa työllisten määrän oli vuonna Peruskehityksessä työllisten määrän ennakoidaan supistuvan runsaan neljänneksen ennustekauden aikana. Tavoitevaihtoehdossa työllisten lasku on noin viidenneksen. Alatoimialojen kehitys nähdään supistuvaksi molemmissa vaihtoehdoissa, lukuun ottamatta mineraalien kaivua, jonne nähdään pientä kasvua tavoitevaihtoehdossa (4 %). Ennakoitu kehitys tarkoittaa peruskehityksessä vähennystä ja tavoitevaihtoehdossakin työllisten määrä laskee :lla. Kahden kehitysvaihtoehdon välinen ero ennustekauden lopussa on vain työllistä. Kemiallisten yms. tuotteiden valmistukseen on arvioitu peruskehityksessä työllisten määrän laskua noin 14 prosenttia. Tämä tarkoittaa noin työllistä vähemmän kuin vuonna 2007, jolloin työllisiä oli Kahden kehitysvaihtoehdon välillä ei ole merkittävää eroa työllisten määrissä ennustekauden lopussa. VATT arvioi peruskehitystä siten, että toimialan työllisyys alkaa hitaasti laskea 2010-luvun puolivälissä ennen kaikkea raaka-aineiden hintojen nousun seurauksena. Näin olleen öljytuotteiden jalostuksen työpaikat vähenevät ja kumi- ja muovituotteiden sekä kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistuksen työllisyys kääntyy laskuun vientikysynnän vähentyessä toimialan tuottavuuden seurauksena. Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksen toimialan ennakoidaan supistuvan peruskehityksessä 16 prosenttia ja tavoitevaihtoehdossa 8 prosenttia. Vuonna 2007 työllisiä oli koko toimialalla Alatoimialoista kulkuneuvojen valmistuksen on arvioitu supistuvan koneiden ja laitteiden valmistusta enemmän. Peruskehityksessä työllisten määrä kulkuneuvojen valmistuksessa supistui lähes puoleen nykyisestä. Tavoitekehityksen arvio on hieman positiivisempi, mutta edelleen työllisten määrä vähentyy vuoteen 2025 mennessä lähes neljänneksellä ts. runsaalla työllisellä. Ennustetta perustellaan sillä, että Suomessa toimivat yritykset tulevat siirtämään tuotantoaan ns. halpatuotantomaihin ja lähelle kasvavia markkinoita. Kehitys tulisi olemaan samanlainen kuin mitä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa on koettu. Suomeen arvioidaan jäävän asiakaskohtaisesti räätälöitävien tuotteiden valmistusta ja piensarjatuotteet. (Ks. TEM 2009c.) Teollisuuden toimialoista suurin työllisten osuuden muutos ennakoidaan elektroniikkaja sähkötuotteiden valmistuksen toimialalle, vaikka ala on jo käynyt läpi suuren murroksen 2000-luvun aikana. Vuonna 2007 toimialan työllisiä oli Peruskehityksessä muutos jatkuisi voimakkaana, sillä toimialan työllisten määrä puolittuisi vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaisi työllisen vähennystä. Tavoitevaihtoehdossa arvioidaan huomattavasti alhaisempaa työllisten vähennystä, ts. vähennys on 16 prosenttia ja 13

16 9 500 työllistä. Molemmissa kehitysvaihtoehdoissa sähkökoneiden ja -laitteiden valmistuksen alatoimiala supistuu voimakkaasti, tavoitekehityksessäkin 37 prosenttia. Sen sijaan radio-, TV- ja tietoliikennetoiminnalle peruskehityksessä ennakoitu työllisen työvoiman supistuminen alle puoleen lieventyy tavoitevaihtoehdossa vain hyvin pieneen vähennykseen (3 %). Lääkintäkojeiden, mittauslaitteiden yms. valmistuksen alatoimialan kehitys arvioidaan molemmissa vaihtoehdoissa lähes samoin. Toimialan työllisistä noin viidennes vähentyy ennustekauden aikana. Muun teollisuuden työllisten määrä laskee noin kolmanneksella molemmissa kehitysvaihtoehdoissa. Vuonna 2007 työllisiä oli Merkittävä työllisten osuuden lasku on ennakoitu peruskehityksessä savi-, lasi- ja kivituotteiden valmistukseen (42 %). Tavoitekehityksessä näkymä on hieman suotuisampi, mutta työllisten määrä supistuisi tässäkin vaihtoehdossa lähes 5 000:lla. Viime vuosikymmeninä suurta murrosta läpikäynyt tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus sen sijaan ei enää menettäisi työllisiä suuressa mittakaavassa. Työllisten vähennys olisi molemmissa kehitysvaihtoehdoissa alle työllistä ennustekauden aikana. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialan työllisyyden ennakoidaan laskevan ennustekaudella noin neljänneksen sekä perus- että tavoitekehityksessä. Kun vuonna 2007 työllisiä oli , laskisi työllisten määrä molemmissa kehitysvaihtoehdoissa vajaalla työllisellä. Uusien voimalaitosten, innovaatioiden ja investointien vaikutus olisi merkittävä toimialan panos- ja teknologiarakenteisiin. Tästä huolimatta tavoitevaihtoehdossa VATT ei ole tehnyt vaihtoehtoisia oletuksia toimialan kehityksestä, koska riittävän selkeää kuvaa 2020-luvun energiaratkaisuista ei ole vielä olemassa. Rakentamisen toimialalle ennakoidaan pientä kasvua molemmissa kehitysvaihtoehdoissa. Vuonna 2007 työllisiä oli Talonrakennustoiminta kasvaa peruskehityksessä 3 prosenttia ja tavoitevaihtoehdossa 4 prosenttia. Kasvu tarkoittaa runsaan työllisen lisäystä ennustejakson loppuun mennessä molemmissa vaihtoehdoissa. Maa- ja vesirakennustoiminnan on arvioitu kasvavan peruskehityksessä vain hiukan nykytilaan nähden ja tavoitevaihtoehdossa työllisten osuus laskee ennustekaudella 3 prosenttia. VATT on arvioinut alatoimialojen kehitysennustetta siten, että tavoiteuralla investointikysynnän kasvu on selvästi peruskehitystä voimakkaampaa. Tästä seuraa, että talonrakennustoiminta kasvaa nopeasti ja työllistää hyvin. Sen sijaan julkisen kulutuksen hitaampi kasvu laskee maa- ja vesirakentamisen työllisyyttä. Tukkukaupassa ja agentuuritoiminnassa oli työllistä vuonna Työllisyyden kasvun ennakoidaan tulevaisuudessa olevan huomattavasti vähäisempää kuin luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuonna 2025 työllisten määrä olisi vain vähän vuoden 2007 määrää korkeampi sekä perus- että tavoitekehityksessä, joiden välillä ei ole eroa. Tavoitekehityksessä työllisyys jää jonkin verran peruskehitystä alhaisemmalle tasolle. VATTin arvion mukaan tukkukaupan kysyntä eroaa vähittäiskaupan kysynnästä kahdesta näkökulmasta: Tukkukaupan merkitys teollisuudelle on suuri ja myös vientiin tarvitaan tukkukaupan palveluja. Tukkukaupan tulevaisuuden kasvu riippuu välillisesti kulutuskysynnän kasvusta, jonka ennakoidaan olevan ensi vuosikymmenellä noin 2 prosenttia vuodessa. Tuottavuuskasvu on selvästi hitaampaa kuin teollisuudessa ja työpanoksen merkitys arvonlisäyksen kasvussa on suuri. 14

17 Vähittäiskaupassa oli työllistä vuonna Työllisten määrä kasvoi :lla vuosina Tulevaisuudessa kasvun ennakoidaan jäävän selvästi tätä hitaammaksi molemmissa ennustevaihtoehdoissa. Tavoitekehityksen vaihtoehdossa kaupan toimialojen kasvu kiihtyy 2020-luvulla kansantalouden kasvun nopeutumisen seurauksena. Kotitalouksien kysyntä kehittyy suotuisasti, mikä lisää vähittäiskaupan kasvua ja työllisyyttä. Työllisten määrän kasvu on peruskehityksen toimialaennusteen mukaan henkilöä ja tavoitekehityksen toimialaennusteen mukaan henkilöä vuosina Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminannan toimialalla oli työllistä vuonna Työllisyyden kasvuksi ennakoidaan peruskehityksessä 4 prosenttia ja tavoitekehityksessä 8 prosenttia (6 200 työllistä). Kasvu johtuu pääasiassa ravitsemistoiminnan (ravintolat, kahvilat, yms. ateriapalvelu) alatoimialan työllisyyden kasvusta (9 %). Toimialan tulevaisuuden kasvu seuraa tavoitevaihtoehdossa kansantalouden kasvuvauhtia. Majoitus- ja ravitsemistoimialan kasvupotentiaalin määrittelee koti- ja ulkomaisen kotitalouskysynnän kehitys. Kansainvälinen kilpailu matkailussa edellyttää alan uusiutumista ja uusien palvelumuotojen luomista. Toimialalla tuotetaan tulevaisuudessa runsaasti myös muita palveluita kuin hotelli- ja ravintolapalveluita (ks. myös TEM 2010a; 2010b). Matkailun ohjelmapalveluissa näyttää olevan kysyntää tulevaisuudessa ennen muuta hyvinvointipalveluissa ja siinä erityisesti liikuntapalveluissa (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010c). Vuonna 2007 kuljetuksen toimialalla työllisten määrä oli Työllisten osuus supistuu ennustejaksolla arvioiden mukaan peruskehityksessä noin 2 prosenttia. Tavoiteurassa sen sijaan työllisten määrä kasvaa siten, että nykytilaan nähden työllisiä olisi toimialalla noin enemmän (5 %). Alatoimialoille on ennakoitu merkittäviä muutoksia. Suurin alatoimialoista on maaliikennekuljetus, jonka työllisten osuus supistuu perusurassa noin 5 prosenttia. Tavoitevaihtoehdossa ennakoidaan sen sijaan noin 4 prosenttia kasvua. Ero selittyy kansantalouden nopeammalla kasvulla tavoitekehityksessä, joka lisää kuljetuspalveluiden kysyntää. VATTin mukaan viennin kasvu lisää puolestaan tavarakuljetuksia ja kotimaisen kysynnän kasvu nostaa sekä tavarakuljetuksen että henkilökuljetuksen tarvetta. Vesiliikenteen työllisten määrä kasvaa peruskehityksessä lähes neljänneksellä ts. noin työllisellä. Tavoiteuralla kasvua on enää 13 prosenttia. VATTin mukaan tämä johtuu vaihtoehtolaskelmassa viennin kasvun hidastumisesta 2020-luvulla, jolloin sekä ilmaliikenteen että vesiliikenteen kokonaiskysyntä laskee hieman. Myös julkisen kysynnän väheneminen vaikuttaa omalta osaltaan vesiliikenteen työvoiman kysynnän hitaampaan kasvuun. Ilmaliikenteen työllisten osuus kasvaa peruskehityksessä noin 4 prosenttia, mutta tavoiteuralla työllisten määrä jää nykytilan tasolle. Vaihtoehtolaskelmassa ilma- ja vesiliikenteessä ennustekauden loppupuolella nimenomaan henkilöliikenteen osuus kasvaa ja tavarakuljetusten osuus vähentyy hieman. Posti- ja telealan toimialalla oli työllisiä vuonna Työllisyyden vähentymisen ennakoidaan jatkuvan peruskehityksessä 9 prosenttia ja kasvavan tavoitekehityksessä 2 prosenttia ennakointijaksolla. Tavoitekehityksessä on arvioitu vain teleliikenteen alatoimialan työllisyyden supistuvan (15 %), koska tuottavuuskehitys on nopeaa juuri teleliikenteessä. Sen sijaan posti- ja kuriiritoiminnan alatoimialan työllisyydessä on ennakoitu 8 prosentin kasvua. 15

18 Vuodesta 1995 lukien on ollut useita tietoyhteiskuntaohjelmia. Eri hallinnonalojen digitaalikehitystä ja toimintatapojen muutosta voidaan tulevaisuudessa ohjata ja tehostaa hallinnonalakohtaisilla älystrategioilla liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsauksen mukaan (LVM 2010b). Esimerkkeinä voi olla sähköinen asiointi ja maksaminen sekä sosiaali- ja terveystoimi, jolla tieto- ja viestintätekniikan käytön avulla varmistetaan vanhusten mahdollisimman pitkään toteutettava kotihoito. Myös ympäristösektori voi edellyttää laajakaistan huomioimista kaavoituksessa ja rakennusluvan ehdoissa. Nähtäväksi jää mahdollisten älystrategioiden vaikutus posti- ja telealan työllisyyden kehitykseen. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan työllisten määrä oli vuonna Vuosikymmenen alun tasaisen kehityksen jälkeen työllisten määrä alkoi kasvaa vuodesta 2005 eteenpäin. Vakuutustoiminnan työllisyydessä ei tapahtunut suuria muutoksia. Molemmissa kehitysvaihtoehdoissa työllisyyden ennakoidaan kasvavan taantumaa edeltänyttä työllisyyttä korkeammaksi. Taloustaantuman vuoksi työllisten määrä väheni vuosina , minkä jälkeen työllisyys kääntyy peruskehityksen mukaan pieneen kasvuun vuoteen 2015 saakka. Tämän jälkeen työllisyyden kasvu pysähtyy vähitellen. Työllisten määrän ennakoidaan kasvavan 2 000:lla, josta vakuutustoiminnan osuus on 85 prosenttia. Tavoitekehityksessä työllisyyden kasvu jatkuu vuoteen 2025 saakka ja on peruskehitystä suurempi. VATTin mukaan kasvuun vaikuttaa eniten vientikysynnän kasvu sekä koko kansantaloudessa että rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalla. Vaikka toimialan tuottavuuskehitys jatkuu nopeana, kysynnän kasvun vaikutus on suurempi ja työvoiman tarve toimialalla kasvaa. Tavoitekehityksen vaihtoehdossa työllisyyden kasvu on henkilöä, josta yli 70 prosenttia on vakuutustoiminnassa. Isännöinnin ja kiinteistönhoidon sekä siivouksen ja ympäristönhuollon toimialalla oli työllisiä vuonna Peruskehityksessä työllisyyden ennakoidaan pienentyvän 3 prosenttia. Siivouksen alatoimialan työllisyyden arvioidaan supistuvan. Tavoitekehityksessä on ennakoitu työllisyyden kasvua 13 prosenttia, ts työllisellä. Työllisyyden kasvu kohdistuu isännöinnin, kiinteistönhoidon ja ympäristönhuollon alatoimialalle. Vaihtoehtoennusteiden ero on työllistä. Vuonna 2007 isännöinnin ja kiinteistönhoidon sekä siivouksen ja ympäristönhuollon alatoimialat työllistivät yhtä paljon. Tavoitekehityksessä siivouksen alatoimialan työllisyyden on ennakoitu pienenevän lievästi. Sen sijaan isännöinnin, kiinteistönhoidon ja ympäristönhuollon alatoimialan työllisyyden on ennakoitu kasvavan runsaan neljänneksen. Ympäristönhuollon työllisten osuus oli 27 prosenttia edellä mainitun alatoimialan ja 14 prosenttia koko toimialan työllisistä. Tämä osuus on kasvanut viime vuosina ja kasvanee edelleen jatkossa. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2016 on asetettu tavoitteeksi se, että yhdyskuntajätteistä tulisi kierrättää 50 prosenttia, hyödyntää energiana 30 prosenttia ja korkeintaan 20 prosenttia sijoittaa kaatopaikoille. Tavoitteena on jätteen synnyn ehkäisy ja jätteistä aiheutuvien terveyshaittojen ja ympäristövaikutusten vähentäminen. (YM 2010.) Tämä tulee heijastumaan työvoiman osaamisvaatimuksien kasvuna. Liike-elämän teknisten palvelujen toimialan työllisten määrä oli vuonna Työllisyyden kasvu oli erittäin nopeaa 1990-luvun lopussa. Muutamien vuosien tasaisemman vaiheen jälkeen työllisyys kasvoi vuodesta 2004 lähtien nopeasti taantuman alkuun saakka. Liike-elämän palvelujen kysynnän väheneminen erityisesti teollisuuden toimialoilla vähentää työvoimantarvetta lähivuosina. 16

19 Peruskehityksen toimialaennusteen mukaan työllisyys jää selvästi alhaisemmalle tasolle kuin taantumaa edeltäneinä huippuvuosina. Työllisten määrän vähennys tarkastelujaksolla on Alatoimialoilla työllisyyskehitys kulkisi eri suuntiin niin, että tietojenkäsittelypalvelujen työllisten määrä vähenisi yli 10 prosenttia, teknisten palvelujen prosentin ja kiinteistön rakentamisen ja vuokrauksen, kulkuneuvojen yms. vuokrauksen kasvaisi 17 prosenttia. Tavoitekehityksessä työllisyyden kasvu jatkuu koko ennustejakson ajan nousten taantumaa edeltävää tasoa korkeammalle. Työllisten määrän ennakoidaan kasvavan :lla vuosina Peruskehitystä nopeampi vientikysynnän kasvu hyödyttää erityisesti tietojenkäsittelypalveluja, joiden kysynnästä merkittävä osa tulee ulkomailta (VATT). Työllisten määrän ennakoidaan kasvavan 10 prosenttia vuoden 2007 tasosta ja päätyvän taantumaa edeltäneitä huippuvuosia korkeammaksi. Teknisten palvelujen työllisyyden kasvu olisi suhteellisesti vieläkin suurempi eli 14 prosenttia. Kiinteistön rakentamisen ja vuokrauksen, kulkuneuvojen yms. vuokrauksen työllisyys puolestaan supistuisi jonkin verran. Liike-elämän kaupallis-hallinnollisten palvelujen työllisten määrä oli vuonna Työllisyyden kasvu oli erityisen nopeaa 1990-luvun lopussa, minkä jälkeen kasvu tasaantui ja alkoi taas kiihtyä vuodesta 2005 alkaen. Peruskehityksen mukaan työllisten määrä vähenisi :lla vuosina Taantuman jälkeen työllisten määrän ennakoidaan peruskehityksessä pysyvän saavutetulla tasolla muutaman vuoden, minkä jälkeen työllisten määrä alkaa laskea. Vähennystä tapahtuisi kaikilla alatoimialoilla. Suhteellisesti eniten pienenisi työnvälityksen ja henkilöstön hankinnan sekä muiden liike-elämän palvelujen työllisten määrä. Tavoitekehityksen mukaan työllisyys kasvaisi taantuman jälkeen koko ennustekauden ajan. VATTin mukaan vientikysynnän perusuraa positiivisempi kehitys kääntää toimialan kasvuun laman jälkeen, mikä näkyy työvoimavaltaisella alalla myös työllisyyden kasvuna. Niillä toimialoilla, joiden kysyntärakenteessa viennillä on suuri merkitys, työllisten määrän kasvu on muita toimialoja nopeampaa. Työllisyyden ennakoidaan kasvavan 3 100:lla vuosina , mutta jäävän jonkin verran huippuvuoden 2009 työllisyyttä alhaisemmaksi. Suhteellisesti eniten kasvaisi kiinteistö- ja mainospalvelujen sekä muiden liikeelämän palvelujen työllisyys. Myös taloudellisen ja lainopillisen konsultoinnin kehitys on positiivinen. Työnvälityksen ja henkilöstön hankinnan työllisyys laskee mutta vähemmän kuin peruskehityksessä. Julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta -toimialalla oli työllisiä vuonna 2007 noin Muutokset kymmenen viime vuoden aikana ovat olleet vähäisiä. Perusskenaariossa toimiala on vuonna 2025 suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Sen sijaan tavoiteskenaariossa, jossa toiminnan tehostamisen ennakoidaan vaikuttavan julkisen sektorin supistumiseen (mm. valtionhallinnon tuottavuusohjelma), työllisten määrän ennakoidaan vähenevän lähes :lla eli vuosittain vajaalla 700:lla. Maanpuolustuksen ja järjestystoiminnan toimialalla oli työllisiä vuonna Peruskehityksessä työllisyyden ennakoidaan kasvavan 4 prosenttia. Kasvu jakautuu samassa suhteessa molemmille alatoimialoille: maanpuolustuksen ja väestönsuojelun sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden alatoimialoille. Tavoitekehityksen vaihtoehdossa on ennakoitu työllisyyden vähennystä 17 prosenttia, ts työllistä. Ennusteiden ero on runsaat työllistä. Vaihtoehtojen eroja on perusteltu ensisijaisesti julkisen kysynnän oletuksiin tehdyillä muutoksilla. VATTin mukaan yhtenä perusteluna on valtionhallinnon tuottavuusohjelma, jonka mukaan tuottavuuden kasvu jää myös tulevaisuudessa 17

20 heikoksi verrattuna esimerkiksi teollisuuden ja yksityisten palvelutoimialojen tuottavuuden kasvuun. Varuskuntia saatetaan joutua yhdistämään tai lakkauttamaan muun muassa ikäluokkien koon pienenemisen seurauksena 2010-luvun lopulla. Yhtenä vaihtoehtona puolustusvoimien ja sen henkilöstön kustannusten alentamiseen voidaan nähdä siirtyminen valikoivaan asevelvollisuuteen tai nykyistä lyhyempiin palvelusaikoihin (Honkatukia 2010c). Koulutuksen ja tutkimuksen toimialalla työskenteli työllistä vuonna Peruskehityksessä työllisyyden ennakoidaan vähentyvän lievästi ennakointijaksolla. Tutkimuksen ja kehittämisen alatoimialan työllisyyden ennakoidaan putoavan jyrkästi (65 %) lähinnä elektroniikkateollisuuden tutkimustoiminnan ennakoidun vähenemisen perusteella. Koulutuksen ja tutkimuksen toimialalla tavoitekehityksessä on ennakoitu työllisyyden kasvua 13 prosenttia, ts työllisellä. Kasvu kohdentuu molemmille alatoimialoille. Tutkimuksen ja kehittämisen työllisyyden arvioidaan kuitenkin kasvavan tässä vaihtoehdossa suhteellisesti enemmän kuin koulutuksen alatoimialan työllisyyden. Toimialan tavoitekehitys perustuu EU:n tavoitteisiin, joiden mukaan tutkimus- ja koulutuspanosten lisääminen on nostettu keskeiseksi politiikkatavoitteeksi ja eurooppalaisen kilpailukyvyn kehityksen vetureiksi. On esitetty näkemyksiä, että työllisyyden edellytyksiä parannetaan ja tuottavuuden kasvua nopeutetaan panostamalla osaamiseen, t&k-toimintaan sekä ilmasto- ja energiasektoriin (ks. esim. VM 2010). Työllisyyden arvioitu kasvu tavoitevaihtoehdossa on huomattava. Terveydenhuoltopalvelujen toimialan työllisten määrä oli vuonna 2007 noin Vuodesta 1995 vuoteen 2007 toimiala on kasvanut keskimäärin noin henkilöllä vuodessa. Toimialan ennakoidaan peruskehitysvaihtoehdossa kasvavan edelleen, kaudella noin henkilöllä (38 %). Tämä merkitsee viime vuosia vielä hieman suurempaa vuosittaista kasvua, joka on kaikista toimialoista sekä määrällisesti että suhteellisesti suurin. Toimialan tavoitevaihtoehdossa työllisten määrän kasvun ennakoidaan puolittuvan peruskehitysvaihtoehtoon verrattuna. Määrä kasvaisi noin :lla (17 %). Vaihtoehdossa on asetettu tavoitteeksi peruskehitystä pienempi palveluiden kysyntä, jolloin palvelut voidaan turvata pienemmällä henkilöstön kasvulla. Sosiaalipalveluiden toimialalla työllisten määrä oli vuonna 2007 lähes yhtä suuri kuin terveydenhuoltopalveluissa eli noin Työllisten lisäys on ollut kuitenkin voimakkaampaa vuodesta 1995 lukien eli keskimäärin noin henkilöä vuodessa. Peruskehitysvaihtoehdossa työllisten määrän ennakoidaan lisääntyvän henkilöllä kaudella (36 %). Tämä merkitsee noin henkilön keskimääräistä vuosittaista lisäystä. Kasvu on sekä suhteellisesti että määrällisesti toiseksi suurin terveydenhuoltopalveluiden jälkeen. Molemmat alatoimialat, lasten päivähoito sekä muut sosiaalipalvelut, kasvaisivat prosentuaalisesti koko toimialan kasvuvauhdin mukaisesti. Tavoitevaihtoehdossa toimialalle ennakoidaan peruskehitystä pienempää kasvua, noin henkilöä (22 %). Kasvu on kuitenkin määrällisesti selvästi suurinta kaikista toimialoista. Painotukset sosiaalipalveluiden alatoimialojen välillä eivät muuttuisi. Tavoitevaihtoehdossa on lähtökohtana se, että palvelujen kysyntä kasvaa vähemmän kuin peruskehitysvaihtoehdossa. 18