Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Jory

Transkriptio

1 Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Jory

2 Visio Päihde- ja mielenterveystyö kuuluu kaikille Aavan osaava henkilöstö lisää kuntalaisten ja asiakkaiden tietoisuutta päihde- ja mielenterveysasioissa ja huomioi palveluissa päihde- ja mielenterveysasiakkaiden erityistarpeet.

3 Strategiset tavoitteet (+selitykset) Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen Työntekijät hallitsevat tarvitsemansa työmenetelmät tietoa ja osaamista lisätään koulutuksella Työntekijöillä on työnsä näkökulmasta riittävä osaamistaso ja tieto palvelurakenteesta Aavan työntekijöillä on halu ja kyky ottaa mielenterveys- ja päihdeasiat puheeksi, tunnistaa haittoja, tukea ja tarvittaessa ohjata asiakkaita eteenpäin Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen Palvelut järjestetään tarpeen mukaan Aava-kuntien alueille Sähköistä asiointia kehitetään (palvelut, tiedon jakaminen, itsehoito) Nuorten ja nuorten aikuisten palveluita ja niiden rakennetta kehitetään Palveluiden suunnittelu ja toteuttaminen on asiakaslähtöistä Yhteistyön lisääminen alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Yhteistyötä lisätään ja tiivistetään kuntien, seurakuntien, vapaaehtoisjärjestöjen ym. toimijoiden kanssa Asiakkaan ja läheisten asiantuntijuuden kunnioittaminen Ehkäisevän työn tekeminen kaikissa palveluissa ja asiakaskontakteissa SELITYS TYÖLAPANEN TEKEE

4 Keskusteluun / sovittava Toimenpiteet mitä tehdään? Vastuu Kokonaisuus Joryllä Jokainen tuloaluejohtaja vastaa omastaan + tulosalueiden joryt TyöLapanen tm. koordinaatioryhmä Nykyinen TyöLapanen + Kari Kristeri ja Marjo Mäkipää kutsuttuna tarpeen mukaan Koordinaatioryhmä tuottaa pohdittavia asioita jorylle Jalkauttaminen Viestiminen kuka, miten, missä? Esimiestapaaminen Heti tapaamisen jälkeen lyhyehkö teksti + strategiadokumentti koko henkilöstölle spostilla + info Mediatiedote ja tilaisuus samalla viikolla, aamupäivällä Yhteistyökumppaneiden tapaaminen iltapäivällä tai Toimenpiteiden seuranta, raportointi ja arviointi Mittarit, vastuut Tulosalueet määrittävät Mittari ja vastuut mennessä Siljalla Seuranta Yksi isompi väliarvioiti, yhteinen kokoontuminen Johtoryhmä seuraa tilannetta vuoden välein Tulosalueiden joryt seuraavat tilannetta xx välein?

5 Toimenpiteet Koko strategia, pohdittavaksi: Asiakkaan asiantuntemus + yhteistyö asiakkaan ja läheisten kanssa? Koulutuksessa? Kokemusasiantuntijat mukaan Asiantuntijaryhmä kehittäjäasiakkaista mukana prosessissa ja koulutuksessa Erityisryhmät huomioidaan koulutuksessa, työntekijöiden työnkuvien kautta Jos erityisiä tarpeita TyöLapasen kautta joryyn

6 Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen Yhteiset Puheeksiotto kaikissa kohtaamisissa koulutuksessa osana Koulutus henkilökunnalle Sama kaikille vai kohdennettu? Tietosuoja-asioiden selvittäminen todelliset tarpeet? Työyhteisöjen toiminta savuttomuus, päihteettömyys tietoisuus toimintaohjelmista Sisäinen osaamisen lisääminen työparityöskentelyn kautta (esim. psyk. Ja päihdesh:t tukena muille) Koti- asumis- ja vuodeosastopalvelut Palvelukartoitukseen ja palvelu- ja hoitosuunnitelmaan laaditaan puheeksiottokysymykset Tarvittaessa tehdään masennusseula (valittava mitä käytetään) Puheeksioton mallit käytössä myös ostopalveluissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Henkilöstön suunnitelmallisen koulutuksen järjestäminen Sosiaalipalvelut Huomioimme vuosittaisissa henkilöstö- ja toimintasuunnitelmissa strategiatyössä esille nousseet koulutustarpeet, joita ovat mm. - asenteet, tunnistaminen, motivointi ja hoitoonohjaus - Päihde- ja mielenterveystyön vahvistaminen osana sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta - Riittävät ja tarvittavat ja ajantasaiset tiedot päihteistä, huumausaineista, käyttötavoista ja vaikutuksista yksilöön, perheeseen, arkeen - Riittävät ja tarvittavat ja ajantasaiset tiedot riippuvuuksista ja niiden hoidosta (myös peli-, läheis- ja seksuaaliriippuvuus) - Mitä välineitä käytetään ja missä kohdissa?

7 Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen (jatkuu) Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Päihdekoulutusta yleisemmällä tasolla kaikille, ainakin vastaanottotyötä tekeville, muistetaan myös nykyiset mt- sairaanhoitajat. Päihdesairaanhoitajien osaamisen syventäminen, ellei löydetä jo riittävän kouluttautuneita työntekijöitä. Mini interventio, varhaisen puuttumisen koulutusta kaikille. Depressioseulan käyttökoulutus. Ehdotetaan käytettäväksi mielialan seulontaan BDI seulaa, jota käyttää myös esh ja päihdeseulana auditia, joka ei kylläkään seulo ns. tissuttelijoita. Joka yksikössä on oltava työntekijöitä, jotka osaavat seuloa. Vastaanottopisteissä+ neuvoloissa lähes jokaisen tulee osata seuloa. Tietosuojakoulutusta kaikille, auttaa aina joksikin aikaa. Koulutusta tarvitaan siihen, missä kohtaa meidän on osattava tehdä yhteistyötä tietosuojan estämättä, ei niinkään salassapitoon. Kaikille terveyskeskuslääkäreille kuluu osata olla konsultoitavissa myös nmt- ja päihdeasioissa. Tämä otetaan osana uuden lääkärin perehdytysohjelmaa.

8 Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen Yhteiset: Toimintamallit ja niiden kuvaaminen Oman organisaation tuntemusta lisättävä Tiedonkulku, riittävän tiedonkulun varmistaminen Sähköisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto Nettiterkka, -sossu, -psykologi Matala kynnys Liikkuvat palvelut Nuoret ja nuoret aikuiset, erityisesti avopäihdepalvelut alle 18 vuotialle? Nuorten oma vastaanotto, keskitetyt moniammatillisesti tuotetut palvelut Time out toimintamalli? Yhteistyön tiivistäminen ja raja-aitojen madaltaminen Yhteiset kotikäynnit Teemapäiviä tulosaluerajojen yli Jatkohoito? Olemassa olevien palveluiden tunnettuus? Sisäisten hoitoketjujen katkeamattomuus Pohdittavaksi: Miten alueellinen tarve näkyy toimenpiteissä? Koti- asumis- ja vuodeosastopalvelut Aava aktivoituu alueellisen vaikeahoitoisille päihde- ja mielenterveysasiakkaille tarkoitetun yksikön perustamiseksi Kotiutuminen esim. tarkkailuosastolta, yhteistyö esh kanssa (Palvelu pyörillä? hanke) = Liikutus-hanke Päivätoiminnan kehittäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen asiakasprosessien kuvaaminen ja vastuiden sopiminen eri toimijoiden välillä Sosiaalipalvelut Kuvaamme aikuissosiaalityössä sekä lastensuojelussa (nuorten osalta) miten toimitaan päihde- ja/tai mielenterveysasiakkaan asiassa. Hiomme sosiaalityön sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimintaa ja asiakasprosessia näiden pohjalta. Mitä palveluita? Mitä puuttuu? Ketä konsultoidaan ja pyydetään kumppaneiksi? Laadimme selvityksen päihdemuistisairaiden palvelujen ja erityisesti asumispalveluiden järjestämistarpeesta. Sisäinen hoidonporrastus sekä palvelukokonaisuus tarkastellaan yhdessä koti- ja asumispalveluiden kanssa. selvitämme tilaajien kanssa päihdehuollon kuntayhtymien jäsenyyden keskittämistä Mt-päihdetiimin toiminnan tehostaminen ja jalkauttaminen, alueellisten tiimien toiminnasta tiedottaminen

9 Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen (jatkuu) Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Työikäisten aikuisten kaikki mt- ja päihdetyön perusterveydenhuollon avopalvelut, jotka eivät kuulu työterveyshuoltoon. Kaikkien aikuisten mt- ja päihde vastaanottopalvelut, aikuisten ikäraja sovitaan erikseen. Aikuisia ovat yhdessä sovitun ikärajan ylittäneet. Ikäraja ei ole olla jäykkä, esim. etäisyydet voivat olla hyvä syy poiketa ikärajasta. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Mini interventiot kaikkien työntekijöiden rutiiniksi. Opetellaan käyttämään enemmän keskussairaalan psykiatrian arviointipolia. Myös omat mt- ja päihdehoitajat tulee muistaa konsultaatioapuna, arviointipolille lähettäminen voisi sovitusti tapahtua heidän kauttaan. Erityisesti nuorten lääkäreiden konsultaatioapuna ovat psykiatriset sh:t käytettävissä. + uudet päihdesairaanhoitajat Geriatrista osaamista vahvistetaan vastaanotoilla. Psykogeriatrian osaamiseen kuuluu rakentaa hoitotiimi yhdessä muiden tulosalueiden kanssa. Jo sairastuneitten ryhmiä lisätään harkitusti, hyvänä esimerkkinä masennuspotilaiden ryhmät, esim. depressiokoulu Tulevaisuudessa lisätään psykiatria sairaanhoitajia ja päihdehoitajia. Kolmas päihdehoitaja tulee saada jo v 2014 talousarvioon. Psykiatristen sairaanhoitajien päihdeosaamista lisättävä Neuvottelut A- klinikoiden kanssa: Siellä olisi korvaushoitojen suunnittelu ja lääkärikonsultaatiovastuut, meillä Aavassa käytännön toteuttaminen. Toteutus vastaanotoilla viikonloppuja lukuunottamatta. Masennuspotilaiden hoitoon kiinnitetään erityinen huomio. Heille tehdään kaikille hoitosuunnitelma ja osoitetaan selkeästi omahoitaja. Suunnitelmaa tehdessä sovitaan potilaan hoitotiimi. Omahoitaja ja hoitotiimi valikoituvat luontevasti potilaan hoidon tarpeen mukaan ja omahoitaja voi olla vaikka potilaan tuttu dm hoitaja. Vähintään keskivaikeassa depressiossa psyk sh olisi aina hoitotiimissä. Pth lääkäri on masennuspotilaalla sama koko ajan. Lääkityksen aloituksen jälkeen, olisi potilaalla rutiinisti soittoaika lääkärille 2-3 viikon kuluttua jne. Hoitosuunnitelma, omahoitaja ja tarv. hoitotiimi varmistetaan muillekin psykiatrisille ja päihdeasiakkaille vähänkin pidempiaikaisissa elämän häiriötilanteissa. Sysmä- Hartola alueen päihdepalvelut varmistetaan sosiaalityön tulosalueen kanssa niin, ettei alueelle tule katkoa v alussa. Sähköisiä palveluita kehitetään periaatteella: Nimettömät palvelut ovat valtakunnan tason palveluita. Mielenterveystalo on sähköisten palveluiden perusta. Effican omahoito alusta otetaan käyttöön soveliaille mt ja päihdeasiakkaille samaan aikaan kuin muillekin pitkäaikaissairaille. Aavan omat sähköiset palvelut toimivat nimellä ja asiakasta palvellaan henkilökohtaisesti. Psykiatristen ja päihdesh:den työnkuvat joustaviksi, mahdollisuus toimia saman vuorokauden aikana, mennä tueksi akuuttitilanteesssa Puheeksioton mallit työterveyden kanssa yhtenevät Reseptikäytännöt keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kohdalla. Rec luovutus päihtyneelle?

10 Yhteistyön lisääminen alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Yhteiset: Tuetaan järjestöjä, esim. tilat, työaikaa (myös virka-ajan ulkopuolella) Pohdittavaksi: Asiakkaan asiantuntemus ja yhteistyö asiakkaan ja läheisten kanssa? Missä näkyy? Kuuluu jokaiselle työntekijälle Koti- asumis- ja vuodeosastopalvelut Oppilaitosyhteistyön aktivointi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Toimijoiden aktiivinen kutsuminen yhteistyöhön Perhevalmennus Vanhempainillat, koulunväki, sivistystoimi, päivähoito Tulosalueiden välinen yhteistyö, esh Seurat ja järjestöt liikuntalähetteet Seurakunnat, esim. perhekahvilat Oppilaitosyhteistyö Sosiaalipalvelut hiottuamme sosiaalityön ja päihde- ja mielenterveyspalveluidemme osalta toimintaamme ja asiakasprosessia toimimme aktiivisesti uuden yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistamiseksi. Keinot: yhteistyöpalavereihin kutsuminen, avoimien ovien järjestäminen omissa toimintayksiköissä Kutsumme yhteistyökumppaneita mukaan vertaisryhmätoiminnan ja tukihenkilötoiminnan kehittämiseen. Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Kunta ja Te- keskus yhteistyö, sovitaan rooleista nykyistä paremmin esim. nuorten kohdalla, Tietoisesti halutaan kehittää ja yhteistyötä muiden tulosalueiden kanssa ja rakentaa mm. suunnitelmalliset, moniammattilliset tiimit myös päihde- ja mt potilaille kuten muillekin pitkäaikaissairaille. Verkojen säännölliset kokoontumiset nostettiin esille, esim. kunta, te. keskus, sos, hyvinvointi ja me esim. nuorten ja nuorten aikuisten asioissa.

11 Ehkäisevän työn tekeminen kaikissa palveluissa ja asiakaskontakteissa Yhteiset: Ennaltaehkäisevät toimet ja näkökulma lähelle ja osaksi arkea! Liikkuvat palvelut, liikkuminen palveluihin esim. päivätoimintaan? Yhteiset kotikäynnit, ei vain vanhuksille, esim. perhetyö PETE työ, Koti- asumis- ja vuodeosastopalvelut 2013 aloitettavissa hyvinvointia edistävissä kotikäynneissä puhekeksiottaminen laadittujen kysymysten perusteella Päivätoiminnan kehittäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Aatto-toimintamallin mukainen toiminta Terveyskioskin toiminta, esim. teemapäivät, testit PETE verkostot Tutuiksi Aavassa Sosiaalipalvelut Olemme mukana seudullisen Pete verkoston alueellisissa verkostoissa ja erilaiset ehkäisevän työn teemat näkyvät toimipisteissämme julisteina, tiedotteina tms. Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Mini interventiot kaikkien työntekijöiden rutiiniksi. Depressioseulan käyttökoulutus. Ehdotetaan käytettäväksi mielialan seulontaan BDI seulaa, jota käyttää myös esh ja päihdeseulana auditia, joka ei kylläkään seulo ns. tissuttelijoita. Joka yksikössä on oltava työntekijöitä, jotka osaavat seuloa. Vastaanottopisteissä+ neuvoloissa lähes jokaisen tulee osata seuloa