Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia StrategiaTapaaminen Rentola
|
|
- Krista Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia StrategiaTapaaminen Rentola
2 Onko me etsitty vai löydetty? Epätietoiset (ja ehkä hieman vastahakoiset) lähtevät etsimään; etsimisen suunnasta varmat, innokkaat ja ennakkoluulottomat lähtevät löytämään. (Petri Virtanen ja Mikko Wennberg 2005)
3 StrategiaTapaaminen Aamukahvi 9.00 Aloitus Toimenpideryhmien tuotosten esittely kaikille Keskustelua ja kysymyksiä tehdyistä valinnoista Tulosalueiden yhteiset haasteet ja yhteistyö toimenpiteissä Toimenpiteiden seuranta, raportointi ja arviointi Toimenpideryhmien terveiset sisältöryhmille Toimenpideryhmät poistuvat, Sisältöryhmät jäävät lounaalle ja iltapäiväksi Rentolaan 12 Lounas Sisältöryhmät katsovat kokonaisuutta 14 Yhteinen keskustelu ja yhteenveto kokonaisuudesta 14.45Työskentelyn arviointi ja lopetus (klo 15)
4 Prosessi etenee
5 Prosessi etenee Kyselyt Vierailu Karviaisessa Toimenpideryhmien työskentely Muuta?
6 Visio Päihde- ja mielenterveystyö kuuluu kaikille Aavan osaava henkilöstö lisää kuntalaisten ja asiakkaiden tietoisuutta päihde- ja mielenterveysasioissa ja huomioi palveluissa päihde- ja mielenterveysasiakkaiden erityistarpeet.
7 Strategiset tavoitteet (+selitykset) Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen Työntekijät hallitsevat tarvitsemansa työmenetelmät tietoa ja osaamista lisätään koulutuksella Työntekijöillä on työnsä näkökulmasta riittävä osaamistaso ja tieto palvelurakenteesta Aavan työntekijöillä on halu ja kyky ottaa mielenterveys- ja päihdeasiat puheeksi, tunnistaa haittoja, tukea ja tarvittaessa ohjata asiakkaita eteenpäin Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen Palvelut järjestetään tarpeen mukaan Aava-kuntien alueille Sähköistä asiointia kehitetään (palvelut, tiedon jakaminen, itsehoito) Nuorten ja nuorten aikuisten palveluita ja niiden rakennetta kehitetään Palveluiden suunnittelu ja toteuttaminen on asiakaslähtöistä Yhteistyön lisääminen alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Yhteistyötä lisätään ja tiivistetään kuntien, seurakuntien, vapaaehtoisjärjestöjen ym. toimijoiden kanssa Ehkäisevän työn tekeminen kaikissa palveluissa ja asiakaskontakteissa
8 Toimenpiteiden läpikäynti tulosalueittain Jokainen toimenpideryhmä esittelee omat toimenpiteensä ja avaa niitä Saa kysyä ja kommentoida, esittää toiveita ja huomioita Aikaa max. 30min /toimenpideryhmä
9 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen Henkilöstön suunnitelmallisen koulutuksen järjestäminen Yhteinen kouluttautuminen Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen asiakasprosessien kuvaaminen ja vastuiden sopiminen eri toimijoiden välillä Yhteistyön lisääminen alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Toimijoiden aktiivinen kutsuminen yhteistyöhön Perhevalmennus Vanhempainillat, koulunväki, sivistystoimi, päivähoito Tulosalueiden välinen yhteistyö, esh Seurat ja järjestöt liikuntalähetteet Seurakunnat, esim. perhekahvilat Oppilaitosyhteistyö Ehkäisevän työn tekeminen kaikissa palveluissa ja asiakaskontakteissa Aatto-toimintamallin mukainen toiminta Terveyskioskin toiminta, esim. teemapäivät, testit PETE verkostot Tutuiksi Aavassa
10 Sosiaalipalvelut Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen Huomioimme vuosittaisissa henkilöstö- ja toimintasuunnitelmissa strategiatyössä esille nousseet koulutustarpeet, joita ovat mm. asenteet, tunnistaminen, motivointi ja hoitoonohjaus Päihde- ja mielenterveystyön vahvistaminen osana sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta Riittävät ja tarvittavat ja ajantasaiset tiedot päihteistä, huumausaineista, käyttötavoista ja vaikutuksista yksilöön, perheeseen, arkeen Riittävät ja tarvittavat ja ajantasaiset tiedot riippuvuuksista ja niiden hoidosta (myös peli-, läheis- ja seksuaaliriippuvuus) sekä mielenterveysongelmista Mitä välineitä käytetään ja missä kohdissa? Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen Kuvaamme aikuissosiaalityössä sekä lastensuojelussa (nuorten osalta) miten toimitaan päihdeja/tai mielenterveysasiakkaan asiassa. Hiomme sosiaalityön sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimintaa ja asiakasprosessia näiden pohjalta. Mitä palveluita? Mitä puuttuu? Ketä konsultoidaan ja pyydetään kumppaneiksi? Laadimme selvityksen päihdemuistisairaiden (dementikkojen) palvelujen ja erityisesti asumispalveluiden järjestämistarpeesta. Sisäinen hoidonporrastus sekä palvelukokonaisuus tarkastellaan yhdessä koti- ja asumispalveluiden kanssa. selvitämme tilaajien kanssa päihdehuollon kuntayhtymien jäsenyyden keskittämistä Jatkohoito? Olemassa olevien palveluiden tunnettuus? Sisäisten hoitoketjujen katkeamattomuus
11 Sosiaalipalvelut (jatkuu) Yhteistyön lisääminen alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa hiottuamme sosiaalityön ja päihde- ja mielenterveyspalveluidemme osalta toimintaamme ja asiakasprosessia toimimme aktiivisesti uuden yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistamiseksi. Keinot: yhteistyöpalavereihin kutsuminen, avoimien ovien järjestäminen omissa toimintayksiköissä Kutsumme yhteistyökumppaneita mukaan vertaisryhmätoiminnan ja tukihenkilötoiminnan kehittämiseen. Ehkäisevän työn tekeminen kaikissa palveluissa ja asiakaskontakteissa Olemme mukana seudullisen Pete verkoston alueellisissa verkostoissa ja erilaiset ehkäisevän työn teemat näkyvät toimipisteissämme julisteina, tiedotteina tms.
12 Koti-, asumis- ja vuodeosastopalvelut Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen Palvelukartoitukseen ja palvelu- ja hoitosuunnitelmaan laaditaan puheeksiottokysymykset Tarvittaessa tehdään masennusseula (valittava mitä käytetään) Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen Aava aktivoituu alueellisen vaikeahoitoisille päihde- ja mielenterveysasiakkaille tarkoitetun yksikön perustamiseksi Kotiutuminen esim. tarkkailuosastolta, yhteistyö esh kanssa (Palvelu pyörillä? hanke) = Liikutus-hanke Päivätoiminnan kehittäminen Yhteistyön lisääminen alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Oppilaitosyhteistyön aktivointi Ehkäisevän työn tekeminen kaikissa palveluissa ja asiakaskontakteissa 2013 aloitettavissa hyvinvointia edistävissä kotikäynneissä puhekeksiottaminen laadittujen kysymysten perusteella Päivätoiminnan kehittäminen
13 Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen Työikäisten aikuisten kaikki mt- ja päihetyön perusterveydenhuollon avopalvelut, jotka eivät kuulu työterveyshuoltoon. Kaikkien aikuisten mt- ja päihde vastaanottopalvelut, aikuisten ikäraja sovitaan erikseen. Aikuisia ovat yhdessä sovitun ikärajan ylittäneet. Ikäraja ei ole olla jäykkä, esim. etäisyydet voivat olla hyvä syy poiketa ikärajasta. Mini interventiot kaikkien työntekijöiden rutiiniksi. Opetellaan käyttämään enemmän keskussairaalan psykiatrian arviointipolia. Myös omat mt- ja päihdehoitajat tulee muistaa konsultaatioapuna, arviointipolille lähettäminen voisi sovitusti tapahtua heidän kauttaan. Erityisesti nuorten lääkäreiden konsultaatioapuna ovat psykiatriset sh:t käytettävissä. Geriatrista osaamista vahvistetaan vastaanotoilla. Psykogeriatrian osaamiseen kuuluu rakentaa hoitotiimi yhdessä muiden tulosalueiden kanssa. Jo sairastuneitten ryhmiä lisätään harkitusti, hyvänä esimerkkinä masennuspotilaiden ryhmät. Tulevaisuudessa lisätään psykiatria sairaanhoitajia ja päihdehoitajia. Kolmas päihdehoitaja tulee saada jo v 2014 talousarvioon. Neuvottelut A- klinikoiden kanssa: Siellä olisi korvaushoitojen suunnittelu ja lääkärikonsultaatiovastuut, meillä Aavassa käytännön toteuttaminen. Toteutus vastaanotoilla viikonloppuja lukuunottamatta. Masennuspotilaiden hoitoon kiinnitetään erityinen huomio. Heille tehdään kaikille hoitosuunnitelma ja osoitetaan selkeästi omahoitaja. Suunnitelmaa tehdessä sovitaan potilaan hoitotiimi. Omahoitaja ja hoitotiimi valikoituvat luontevasti potilaan hoidon tarpeen mukaan ja omahoitaja voi olla vaikka potilaan tuttu dm hoitaja. Vähintään keskivaikeassa depressiossa psyk sh olisi aina hoitotiimissä. Pth lääkäri on masennuspotilaalla sama koko ajan. Lääkityksen aloituksen jälkeen, olisi potilaalla rutiinisti soittoaika lääkärille 2-3 viikon kuluttua jne. Hoitosuunnitelma, omahoitaja ja tarv hoitotiimi varmistetaan muillekin psykiatrisille ja päihdeasiakkaille vähänkin pidempiaikaisissa elämän häiriötilanteissa. Sysmä- Hartola alueen päihdepalvelut varmistetaan sosiaalityön tulosalueen kanssa niin, ettei alueelle tule katkoa v alussa. Sähköisiä palveluita kehitetään periaatteella: Nimettömät palvelut ovat valtakunnan tason palveluita. Mielenterveystalo on sähköisten palveluiden perusta. Effican omahoito alusta otetaan käyttöön soveliaille mt ja päihdeasiakkaille samaan aikaan kuin muillekin pitkäaikaissairaille. Aavan omat sähköiset palvelut toimivat nimellä ja asiakasta palvellaan henkilökohtaisesti. Tietosuoja-asioiden selvittäminen todelliset tarpeet?
14 Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut (jatkuu) Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen Päihdekoulutusta yleisemmällä tasolla kaikille, ainakin vastaanottotyötä tekeville, muistetaan myös nykyiset mt- sairaanhoitajat. Päihdesairaanhoitajien osaamisen syventäminen, ellei löydetä jo riittävän kouluttautuneita työntekijöitä. Mini interventio, varhaisen puuttumisen koulutusta kaikille. Depressioseulan käyttökoulutus. Ehdotetaan käytettäväksi mielialan seulontaan BDI seulaa, jota käyttää myös esh ja päihdeseulana auditia, joka ei kylläkään seulo ns. tissuttelijoita. Joka yksikössä on oltava työntekijöitä, jotka osaavat seuloa. Vastaanottopisteissä+ neuvoloissa lähes jokaisen tulee osata seuloa. Tietosuojakoulutusta kaikille, auttaa aina joksikin aikaa. Koulutusta tarvitaan siihen, missä kohtaa meidän on osattava tehdä yhteistyötä tietosuojan estämättä, ei niinkään salassapitoon. Kaikille terveyskeskuslääkäreille kuluu osata olla konsultoitavissa myös nmt- ja päihdeasioissa. Tämä otetaan osana uuden lääkärin perehdytysohjelmaa. Yhteistyön lisääminen alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Kunta ja Te- keskus yhteistyö, sovitaan rooleista nykyistä paremmin esim. nuorten kohdalla, Tietoisesti halutaan kehittää ja yhteistyötä muiden tulosalueiden kanssa ja rakentaa mm. suunnitelmalliset, moniammattilliset tiimit myös päihde- ja mt potilaille kuten muillekin pitkäaikaissairaille. Verkojen säännölliset kokoontumiset nostettiin esille, esim. kunta, te. keskus, sos, hyvinvointi ja me esim. nuorten ja nuorten aikuisten asioissa. Ehkäisevän työn tekeminen kaikissa palveluissa ja asiakaskontakteissa Mini interventiot kaikkien työntekijöiden rutiiniksi. Depressioseulan käyttökoulutus. Ehdotetaan käytettäväksi mielialan seulontaan BDI seulaa, jota käyttää myös esh ja päihdeseulana auditia, joka ei kylläkään seulo ns. tissuttelijoita. Joka yksikössä on oltava työntekijöitä, jotka osaavat seuloa. Vastaanottopisteissä+ neuvoloissa lähes jokaisen tulee osata seuloa
15 Keskusteluun / sovittava Keskustelua ja kysymyksiä tehdyistä valinnoista Tulosalueiden yhteiset haasteet ja yhteistyö toimenpiteissä? Mitä yhteistä? (Tavoitteittain) Puheeksiotto kaikissa kohtaamisissa Koulutus (yhteinen) Ennaltaehkäisevät toimet ja näkökulma Toimintamallit ja niiden kuvaaminen Tiedonkulku, riittävän tiedonkulun varmistaminen Sähköisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto Matala kynnys? Nuoret ja nuoret aikuiset Yhteistyön tiivistäminen ja raja-aitojen madaltaminen Yhteiset kotikäynnit Teemapäiviä tulosaluerajojen yli Miten tehdään yhteistyötä? Kuka/mikä taho koordinoi? Jokainen tulosaluejohtaja omastaan vastuussa, kokonaisuus joryssä TyöLapanen tms. koordinaatioryhmä koordinoi yhteistyötä? Jory nimeää. Konkretisointi? Jalkauttaminen? Selkeä suomi ja viestiminen Kaikkien esimiesten tehtävä, ylemmät seuraaville Kehittämispäivät Työyhteisöjen toiminta savuttomuus, päihteettömyys, tietoisuus toimintaohjelmista Toimenpiteiden seuranta, raportointi ja arviointi Mittarit? Kuka määrittää? Millä aikataululla? Mittarit määritetään tulosalueilla Millä aikavälillä seuranta? Kuka sen tekee? Kuka arvioi toteutumista? Yksi isompi väliarvioiti, yhteinen kokoontuminen Johtoryhmä seuraa tilannetta Sovitaan yhteisistä toimintatavoista Toimenpideryhmien terveiset sisältöryhmille Paljon hyvää materiaalia, kiteytettävä ja yksinkertaistettava Riittävästi mutta riittävän vähän Konkretiaa Myös valintoja tehtävä Sanaa pyritään ei käytetä Päällekkäisyydet pois!
16 Työn tueksi Tietoa ehkäisevän ja edistävän työn tutkitusti vaikuttavista menetelmistä THL Raportti 47/2012; Ennen kuin on liian myöhäistä, ehkäisevän mielenterveystyön toimivia käytäntöjä palvelujärjestelmän kehittäjille Mikä vaikuttaa? koulutus klo 9-13 Maksuton koulutus PETE alueen ammattilaisille Kouluttajat THL:stä ja Mielen tuki -hankkeesta
17 KIITOS toimenpideryhmille! Työskentelyä jatketaan tulosalueittain iltapäivän työskentelyssä kerättävän palautteen pohjalta
18 Toimenpiteet tavoitteittain
19 Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen Koti- asumis- ja vuodeosastopalvelut Palvelukartoitukseen ja palvelu- ja hoitosuunnitelmaan laaditaan puheeksiottokysymykset Tarvittaessa tehdään masennusseula (valittava mitä käytetään) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Henkilöstön suunnitelmallisen koulutuksen järjestäminen Sosiaalipalvelut Huomioimme vuosittaisissa henkilöstö- ja toimintasuunnitelmissa strategiatyössä esille nousseet koulutustarpeet, joita ovat mm. - asenteet, tunnistaminen, motivointi ja hoitoonohjaus - Päihde- ja mielenterveystyön vahvistaminen osana sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta - Riittävät ja tarvittavat ja ajantasaiset tiedot päihteistä, huumausaineista, käyttötavoista ja vaikutuksista yksilöön, perheeseen, arkeen - Riittävät ja tarvittavat ja ajantasaiset tiedot riippuvuuksista ja niiden hoidosta (myös peli-, läheis- ja seksuaaliriippuvuus)
20 Puheeksiottamisen ja osaamisen lisääminen ja kehittäminen (jatkuu) Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Päihdekoulutusta yleisemmällä tasolla kaikille, ainakin vastaanottotyötä tekeville, muistetaan myös nykyiset mt- sairaanhoitajat. Päihdesairaanhoitajien osaamisen syventäminen, ellei löydetä jo riittävän kouluttautuneita työntekijöitä. Mini interventio, varhaisen puuttumisen koulutusta kaikille. Depressioseulan käyttökoulutus. Ehdotetaan käytettäväksi mielialan seulontaan BDI seulaa, jota käyttää myös esh ja päihdeseulana auditia, joka ei kylläkään seulo ns. tissuttelijoita. Joka yksikössä on oltava työntekijöitä, jotka osaavat seuloa. Vastaanottopisteissä+ neuvoloissa lähes jokaisen tulee osata seuloa. Tietosuojakoulutusta kaikille, auttaa aina joksikin aikaa. Koulutusta tarvitaan siihen, missä kohtaa meidän on osattava tehdä yhteistyötä tietosuojan estämättä, ei niinkään salassapitoon. Kaikille terveyskeskuslääkäreille kuluu osata olla konsultoitavissa myös nmt- ja päihdeasioissa. Tämä otetaan osana uuden lääkärin perehdytysohjelmaa.
21 Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen Koti- asumis- ja vuodeosastopalvelut Aava aktivoituu alueellisen vaikeahoitoisille päihde- ja mielenterveysasiakkaille tarkoitetun yksikön perustamiseksi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen asiakasprosessien kuvaaminen ja vastuiden sopiminen eri toimijoiden välillä Sosiaalipalvelut Kuvaamme aikuissosiaalityössä sekä lastensuojelussa (nuorten osalta) miten toimitaan päihde- ja/tai mielenterveysasiakkaan asiassa. Hiomme sosiaalityön sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimintaa ja asiakasprosessia näiden pohjalta. Laadimme selvityksen päihdedementikkojen palvelujen ja erityisesti asumispalveluiden järjestämistarpeesta. Sisäinen hoidonporrastus sekä palvelukokonaisuus tarkastellaan yhdessä koti- ja asumispalveluiden kanssa. selvitämme tilaajien kanssa päihdehuollon kuntayhtymien jäsenyyden keskittämistä
22 Palvelurakenteen ja toimintamallien selkiyttäminen (jatkuu) Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Työikäisten aikuisten kaikki mt- ja päihdetyön perusterveydenhuollon avopalvelut, jotka eivät kuulu työterveyshuoltoon. Kaikkien aikuisten mt- ja päihde vastaanottopalvelut, aikuisten ikäraja sovitaan erikseen. Aikuisia ovat yhdessä sovitun ikärajan ylittäneet. Ikäraja ei ole olla jäykkä, esim. etäisyydet voivat olla hyvä syy poiketa ikärajasta. Mini interventiot kaikkien työntekijöiden rutiiniksi. Opetellaan käyttämään enemmän keskussairaalan psykiatrian arviointipolia. Myös omat mt- ja päihdehoitajat tulee muistaa konsultaatioapuna, arviointipolille lähettäminen voisi sovitusti tapahtua heidän kauttaan. Erityisesti nuorten lääkäreiden konsultaatioapuna ovat psykiatriset sh:t käytettävissä. Geriatrista osaamista vahvistetaan vastaanotoilla. Psykogeriatrian osaamiseen kuuluu rakentaa hoitotiimi yhdessä muiden tulosalueiden kanssa. Jo sairastuneitten ryhmiä lisätään harkitusti, hyvänä esimerkkinä masennuspotilaiden ryhmät. Tulevaisuudessa lisätään psykiatria sairaanhoitajia ja päihdehoitajia. Kolmas päihdehoitaja tulee saada jo v 2014 talousarvioon. Neuvottelut A- klinikoiden kanssa: Siellä olisi korvaushoitojen suunnittelu ja lääkärikonsultaatiovastuut, meillä Aavassa käytännön toteuttaminen. Toteutus vastaanotoilla viikonloppuja lukuunottamatta. Masennuspotilaiden hoitoon kiinnitetään erityinen huomio. Heille tehdään kaikille hoitosuunnitelma ja osoitetaan selkeästi omahoitaja. Suunnitelmaa tehdessä sovitaan potilaan hoitotiimi. Omahoitaja ja hoitotiimi valikoituvat luontevasti potilaan hoidon tarpeen mukaan ja omahoitaja voi olla vaikka potilaan tuttu dm hoitaja. Vähintään keskivaikeassa depressiossa psyk sh olisi aina hoitotiimissä. Pth lääkäri on masennuspotilaalla sama koko ajan. Lääkityksen aloituksen jälkeen, olisi potilaalla rutiinisti soittoaika lääkärille 2-3 viikon kuluttua jne. Hoitosuunnitelma, omahoitaja ja tarv. hoitotiimi varmistetaan muillekin psykiatrisille ja päihdeasiakkaille vähänkin pidempiaikaisissa elämän häiriötilanteissa. Sysmä- Hartola alueen päihdepalvelut varmistetaan sosiaalityön tulosalueen kanssa niin, ettei alueelle tule katkoa v alussa. Sähköisiä palveluita kehitetään periaatteella: Nimettömät palvelut ovat valtakunnan tason palveluita. Mielenterveystalo on sähköisten palveluiden perusta. Effican omahoito alusta otetaan käyttöön soveliaille mt ja päihdeasiakkaille samaan aikaan kuin muillekin pitkäaikaissairaille. Aavan omat sähköiset palvelut toimivat nimellä ja asiakasta palvellaan henkilökohtaisesti.
23 Yhteistyön lisääminen alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Koti- asumis- ja vuodeosastopalvelut Oppilaitosyhteistyön aktivointi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Toimijoiden aktiivinen kutsuminen yhteistyöhön Sosiaalipalvelut hiottuamme sosiaalityön ja päihde- ja mielenterveyspalveluidemme osalta toimintaamme ja asiakasprosessia toimimme aktiivisesti uuden yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistamiseksi. Keinot: yhteistyöpalavereihin kutsuminen, avoimien ovien järjestäminen omissa toimintayksiköissä Kutsumme yhteistyökumppaneita mukaan vertaisryhmätoiminnan ja tukihenkilötoiminnan kehittämiseen. Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Kunta ja Te- keskus yhteistyö, sovitaan rooleista nykyistä paremmin esim. nuorten kohdalla, Tietoisesti halutaan kehittää ja yhteistyötä muiden tulosalueiden kanssa ja rakentaa mm. suunnitelmalliset, moniammattilliset tiimit myös päihde- ja mt potilaille kuten muillekin pitkäaikaissairaille. Verkojen säännölliset kokoontumiset nostettiin esille, esim. kunta, te. keskus, sos, hyvinvointi ja me esim. nuorten ja nuorten aikuisten asioissa.
24 Ehkäisevän työn tekeminen kaikissa palveluissa ja asiakaskontakteissa Koti- asumis- ja vuodeosastopalvelut 2013 aloitettavissa hyvinvointia edistävissä kotikäynneissä puhekeksiottaminen laadittujen kysymysten perusteella Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Aatto-toimintamallin mukainen toiminta Sosiaalipalvelut Olemme mukana seudullisen Pete verkoston alueellisissa verkostoissa ja erilaiset ehkäisevän työn teemat näkyvät toimipisteissämme julisteina, tiedotteina tms. Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Mini interventiot kaikkien työntekijöiden rutiiniksi. Depressioseulan käyttökoulutus. Ehdotetaan käytettäväksi mielialan seulontaan BDI seulaa, jota käyttää myös esh ja päihdeseulana auditia, joka ei kylläkään seulo ns. tissuttelijoita. Joka yksikössä on oltava työntekijöitä, jotka osaavat seuloa. Vastaanottopisteissä+ neuvoloissa lähes jokaisen tulee osata seuloa
25 Sisältöryhmät Kokonaisuuden läpikäynti tavoitteittain omissa sisältöryhmissä Aikaa 20 min /tavoite Tarkastelkaa: Miten keväiset tarvekartoitukset ja luomanne tavoitteet näkyvät toimenpiteissä? Mitä puuttuu? Mitä kaivataan lisää? Mitä toivotte tulosalueittain vielä mietittävän? Terveisiä jorylle ja tulosalueille KIRJATKAA YLÖS!!!
26 Keskusteluun Terveisiä Tulosalueille Johtoryhmälle Sisältöryhmien työskentely arviointi
27 KIITOS!
28 TyöLapanen Joryyn Lääkärien työpanos liian vähäinen!!! Osaamattomuus Aavan sisäiset, jo olemassa olevat palvelut joka tulosalueella Silja tiivistää ja kokoaa ja nostaa kaikille yhteiset toimenpiteet taulukko Seurannat, koordinaatioryhmä yms. Mittarit oltava Siljalla! TyöLapanen Taulukko aikatauluttaminen Taulukko valmiina
Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Jory 2.10.2012
Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Jory 2.10.2012 Visio Päihde- ja mielenterveystyö kuuluu kaikille Aavan osaava henkilöstö lisää kuntalaisten ja asiakkaiden tietoisuutta päihde- ja mielenterveysasioissa
LisätiedotAavan päihde- ja mielenterveysstrategia TyöLapanen
Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 TyöLapanen 22.10.2012 Visio Päihde- ja mielenterveystyö kuuluu kaikille Aavan osaava henkilöstö lisää kuntalaisten ja asiakkaiden tietoisuutta päihde-
LisätiedotPeruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava
n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation
LisätiedotAavan johtoryhmän tahtotila Pyyntö LAMK yamk opintoihin Silja
Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 StrategiaStartti 16.2.2012 Heinolassa Taustaa Aavan johtoryhmän tahtotila Pyyntö LAMK yamk opintoihin Silja Kansallinen mielenterveys-
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotPAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT
Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotSuuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen
Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen Päihdeasiain neuvottelukunta
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotAnna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010
Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja
LisätiedotHALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen
HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun
LisätiedotPäihdehoitomalli Joensuun kotihoidossa. Maria Haarala, sh Mikkeli
Päihdehoitomalli Joensuun kotihoidossa Maria Haarala, sh 6.6.2012 Mikkeli Mistä kaikki alkoi? 2010 syksyllä Tavoitteena toimia kotihoidon sisällä, ei erillisenä hankkeena Mahdollisuus käyttää osa työajasta
LisätiedotEhkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,
LisätiedotUudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön
LisätiedotKouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VIITEKEHYS POHJOIS-POHJANMAALLA Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistus Varhaiskasvatus ja koulu keskiössä mutta
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotTavoitteena turvallisuus
Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotVäli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke
Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:
LisätiedotKoordinaatio E H K Ä I S E V Ä T Y Ö EHKÄISEVÄ TYÖ. Matalan kynnyksen. ja haittojen ehkäisy. Neljä tuulta. Edistävä mielenterveystyö
Koordinaatio Ennaltaehkäisevä työ Ennaltaehkäisevä työ: Mahdollisuuksien luominen E H K Ä I S E Ä T Y Ö Ei huolta Pieni huoli Tuntuva ja suuri huoli EHKÄISEÄ TYÖ Matalan kynnyksen palvelut: Riskitekijöiden
LisätiedotEhKäPä- verkoston tapaaminen
Yhteenveto: EhKäPä- verkoston tapaaminen Maanantai 17.9.2018 Klo: 12.30-15.30 Luentosali 2, keskussairaala Susanna Leimio ja Sari Hokkanen Osallistujat Kirsi Uutela, phhyky Johanna Hyytiäinen, phhyky Anna
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotLapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen
Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 4.10.2013 1 Lapsikeskeisen
LisätiedotSTM rahoittama Kehittyvä Napero hanke
STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke II vaihe 1.11.2007 30.10.2009 sosiaali terveys ja päivähoidon yhteistyöhanke perhepalvelumallien kehittäminen perustyöhön 1.9.2008 TK2008 1 KEHITTYVÄ NAPERO hanke
LisätiedotKohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri
Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen 2.10.2017 Pirkanmaan LAPE Pippuri 1 4.10.2017 Päivi Viitanen-Marchegiano Päivän ohjelma 2.10.2017 Kuulumiskierros Terveiset THL:n Valtakunnallisilta LAPE-päiviltä
LisätiedotPäihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä
Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Yhteistyö sosiaali ja terveystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityö, verkostoitumisen tuottama hyöty ja jaksaminen työssä
LisätiedotOtetaanko perheet puheeksi?
Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013 Ohjelma 9-9.15 Tervetuloa/ Päivi Hiltunen, perusturvajohtaja Nastola, Iitti, Sysmä 9.15 10.15 Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö/
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotPoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)
PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
LisätiedotYHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta
YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta Keskiviikko 21.2 2018 Klo 12-15.30 Wanha Herra, Metelinmäen kabinetti Lahti Osallistujat Asikkala: Matti Kettunen Hartola: Johanna Huttunen Hollola: Antti Anttonen
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotYhteistyössä tasapainoon
Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus
LisätiedotSiun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
LisätiedotValtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi
LisätiedotTAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016
Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen
LisätiedotVERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia Pasi Oksanen
Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia 17.5.2019 Pasi Oksanen Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää,
LisätiedotJärvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut
Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun
LisätiedotHyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016
TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotHYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ hanke Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Pohjois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus
HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ hanke 2013 2015 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Pohjois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus Nina Peronius projektipäällikkö 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluketjun,
LisätiedotVetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto
Vetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto Kuopio 1.11.2017 Learning Cafe RYHMÄ 1 Miten toteutetaan ja johdetaan Pohjois-Savon vetovoiman lisäämistä niin, että edistetään osaavan työvoiman saatavuutta?
LisätiedotMainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön toiminta Lahti
Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Kehittämisyksikön toiminta 18.3.2008 Lahti Kehittämisyksikön tehtävät asiakastyötä tekevä, pitkäjänteisesti kehittävä, tutkiva ja oppiva yhteisö kehittää uusia ja
LisätiedotVASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI
VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI 2018 Vastuutyöntekijän kuvaus VASTUUTYÖNTEKIJÄ Kokoaa perheen tueksi monialaisen verkoston Kulkee asiakkaan matkassa koko asiakkuuden ajan Perheen yhteyshenkilö Perheen kokonaiskuvan
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet
Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
LisätiedotMuutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
LisätiedotVäkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä
Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Toimintaohjelma/ taustaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja palveluiden järjestämiseen huomiota hallitusohjelmassa sekä SHL luonnoksessa AVI pyysi viime
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee
LisätiedotProjektipäällikkö Leila Mukkala Muistikoordinaattori Saara Bitter Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola
19.2.2015 Projektipäällikkö Leila Mukkala Muistikoordinaattori Saara Bitter Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti Toimintalinja 1. Kotona asumisen tukeminen
LisätiedotPelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa
Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Välimatkat 109 km maakunnan sisällä Kokkolasta Vaasaan 124 km Vaasan kaupunki
LisätiedotMiten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?
Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020
IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut
LisätiedotHUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke
HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3
LisätiedotKehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu
Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen
LisätiedotKyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä
LisätiedotPohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja
Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotHYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN AIKUISTEN MT- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PALVELUKARTTASUUNNITELMA
HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN AIKUISTEN MT- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PALVELUKARTTASUUNNITELMA 3.10.2016 Esityksen sisältö Uudet palvelut, toiminnot ja resurssitarpeet vihreällä Päivystyksen yhteydessä olevat 24/7
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Muonio 12.4.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen
LisätiedotLAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon
LAPE-muutosohjelman yhteys on VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus-ja palveluverkostojen alueellinen kick off 29.5.2018 Valteri Tervaväylä, Lohipadon yksikkö Jaana Jokinen Erityisasiantuntija LAPE- Toimiva
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotMaakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön
Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019 2022 - työkalu yhteiseen työhön Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kunnan tai useamman kunnan yhteinen lastensuojelulaissa (12 ) määritelty
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotETELÄ-LAPPI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA
SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA KEHITTÄJÄ- ASIAKAS- REKRYTOINTI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO PÄIHDETIETOA IKÄIHMISILLE - tapahtumat PÄIHDEPALVELU- POLKU
LisätiedotPäihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan
Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa
LisätiedotKansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi
Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja
LisätiedotPositiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori
Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori 24.4.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km
LisätiedotESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi
ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI
LisätiedotTavoitteena turvallisuus
Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman
Lisätiedot