Akuutti meluvamma. Melulähteet
|
|
- Aarno Pakarinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seppo Savolainen KATSAUS voi syntyä yksittäisen voimakkaan meluimpulssin tai lyhytkestoisen voimakkaan melun vaikutuksesta. Yleisimpiä syitä sen syntyyn ovat kovaääniset työkoneet, ampumaharrastus, metsästys, kovaääninen musiikki, moottoriurheilu ja elokuvat. Korvan soiminen melualtistuksen seurauksena on ensimmäinen hälytysmerkki sisäkorvan sietokyvyn ylityksestä. Soimisen myötä seuraavat kuulon heikkenemä sekä korvien tukkoisuus, lukkoisuus. Muina oireina voi esiintyä korvakipua, äänen säröytymistä tai kuulon häiritsevää herkkyyttä (hyperakuusi). Melualtistuksen päätyttyä oireet häviävät yleensä muutaman tunnin tai vuorokauden kuluessa, mutta osalle oireet jäävät pitkäaikaisiksi tai jopa pysyviksi. Akuutin meluvamman hoitomahdollisuudet ovat rajalliset. Tämän johdosta on erittäin tärkeätä tiedostaa melun terveysriskit kuulolle ja huolehtia kuulon riittävästä suojauksesta. (AM) tarkoittaa kuulon äkillistä sisäkorvatyyppistä heikkenemää ja korvan soimista, jonka aiheuttaa yksittäinen voimakas meluimpulssi tai lyhytkestoinen altistuminen voimakkaalle melulle. Monilla työpaikoilla esiintyvä kova im pulssi melu (esim. pulttivasara, iskuporakone tai räjäytykset) on aiheuttanut akuutteja meluvammoja. Uudet työturvallisuusmääräykset ja huolellisempi kuulonsuojaus on vähentänyt niiden määrää. Sen sijaan tämän päivän ongelmaksi on muodostumassa vapaa-ajan ja harrastusten voimakas melu. Sen haittavaikutukset ovat selvästi lisääntyneet ja kohdentuvat varsinkin nuorisoon. AM:n riskin kannalta merkittäviä harrastuksia ovat mm. ammunta, metsästys, moottoriurheilu ja erilaisten työkalujen ja koneiden käyttö. Kovaääniseen musiikkiin liittyvät harrastukset, kuten diskoissa, pop- ja rock-konserteissa käynti tai omassa bändissä soittaminen saattavat myös johtaa akuuttiin meluvammaan. Tiettyjen liikunta- ja urheilutapahtumien yhteydessä on usein käytetty voimakkaita ääniefektejä, joiden melutaso saattaa ylittää riskirajan (Clark 1991, Jokitulppo ym. 1997, Dalton ym. 2001, Bray ym. 2004, Jokitulppo 2009). Työn ja harrastusten lisäksi terveysriskin aiheuttavalle melulle voi altistua myös tahattomasti, esimerkkinä yllättävä räjähdys, vahingonlaukaus, ilotulite, salamanisku ja lasten voimakasääniset leikkikalut. Meludirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/10/EY) ja meluasetus (Suomen Asetuskokoelma 85/2006) määrittävät työperäiselle tasaiselle ja impulssimelulle toiminta- ja raja-arvoja, joita voidaan soveltaa myös vapaa-ajan melualtistukseen. Toiminta-arvojen ohella ehdoton raja-arvo tasaiselle melulle on 87 db(a) ja impulssimelulle 140 db(a) mitattuna korvakäytävästä kuulonsuojaimen sisäpuolelta. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut myös vapaa-aikaa varten ohjearvon, jonka mukaan C-painotteinen lyhytaikainen impulssimainen ääni ei saa ylittää 140 db:n tasoa (Asumisterveysohje 2003). Melulähteet Melulähteet ja AM:n aiheuttajat vaihtelevat eri ikäkausilla. Lasten voimakasäänisistä leikkikaluista esimerkiksi nallipyssyn laukaus saattaa olla voimakkaampi kuin rynnäkkökiväärin. Suuri osa teini-ikäisistä tiedostaa kovaäänisen musiikin haitallisen vaikutuksen kuuloon (Rice ym. 1987), mutta yli puolessa tapauksista MP3-soitinta käytetään musiikin kuuntelussa maksimiteholla (Vogel ym. 2008) Duodecim 2010;126:2373 9
2 KATSAUS Suomalaisen tutkimuksen mukaan teiniikäisistä yli 50 % on altistanut kuulonsa melutasoille, jotka voivat johtaa akuuttiin meluvammaan ( Jokitulppo ym. 2007). Tilapäistä kuulokynnyksen laskua tai korvien soimista on raportoitu esiintyneen %:lla vuotiaista, jotka ovat viettäneet aikaa yökerhoissa tai rock-konserteissa (Clark 1991, Jokitulppo ym. 1997, Dalton ym. 2001, Bray ym. 2004, Jokitulppo 2009). Varusmiesikäluokasta 1 2 % saa vuosittain impulssimelun aiheuttaman AM:n (Savolainen ja Lehtomäki 2005). Tavallisimmin aiheuttajana on rynnäkkökiväärin laukauksen meluimpulssi suojaamattomaan korvaan. Osalle heistä jää mitattavissa oleva pysyvä kuulon heikkenemä tai tinnitus tai molemmat (Mrena ym. 2002). Varttuneemmalla väestöllä harrastuspiirin melualtistukset ovat lyhyempiä mutta käytännössä samankaltaisia (mm. ampumaharrastus, metsästys, elokuvat, konsertit, voimakasääninen musiikki, kotitalouskoneet, moottoriurheilu) ( Jokitulppo ja Björk 2002). Taulukossa on kuvattu yleisimpien vapaaajan harrastusten ja työkoneiden tuottamia keskiäänenpaine- ja huippuäänenpainetasoja. Patogeneesi Voimakkaan ääniaallon katsotaan aiheuttavan sisäkorvan simpukan kalvojen repeämiä, kierteis- eli Cortin elimen tuki- ja aistinsolujen vaurioitumista sekä sisäkorvan verenkierron vaikeutumista. Vaikutus näkyy ensimmäiseksi Cortin elimen aistinsolujen vaurioitumisena. Ääntä aistivista soluista ulommat karvasolut vaurioituvat herkimmin, ja laajemmissa vaurioissa tätä tapahtuu myös sisemmissä karvasoluissa. Samoin vaurioitumista ja tuhoutumista tapahtuu vastaavissa tukirakenteissa ja tukisoluissa (Deiterin ja Hensenin solut). Impulssimelun katsotaan aiheuttavan sisäkorvassa myös verenkiertohäiriön, joka johtaa Cortin elimen aistinsolujen hapenpuutteeseen. Tämän seurauksena solujen aineenvaihdunta häiriintyy, mikä aiheuttaa solujen vau Taulukko. Vapaa-ajan harrastusten ja työvälineiden aiheuttamia äänitasoja. Äänilähde tai ympäristö Keskiäänitaso (LAeq, db(a)) Huippuäänitaso (LCpeak, db(a)) Klassinen musiikki Disko, tanssitila Pop-, rock-konsertti yleisötiloissa Rock- tai jazz-harjoitustilat Korvalappustereot MP3-soitin Aerobicsali Jääkiekko-ottelu Ilotulitteet Haulikko (cal 12) Hirvikivääri (cal 308) Nallipyssy, etäisyys 20 cm Vihellyspilli Auton turvatyynyn laukeaminen Ruohonleikkuri Smirgeli Puutyökoneet Kivipora Moottorisaha Moottorikelkka S. Savolainen
3 Äänenpainetason (sound pressure level, SPL) yksikkö on desibeli SPL = 20 x log P / P₀, jossa P = mitattu äänen voimakkuus P₀ = vertailuvoimakkuus (0 desibeliä), joka on kansainvälisesti sovittu keskimääräinen kuulokynnys (20 µpa) Äänen intensiteettitason kaava on L I = 10 x log I/ I ₀, jossa vertailuintensiteetti I₀ = W/m 2 Desibeliasteikko on logaritminen. Käytännössä äänenpaineen kaksinkertaistuminen merkitsee 6 db:n kasvua. Äänen intensiteetin kaksinkertaistuminen merkitsee 3 db:n kasvua, koska teho on verrannollinen paineen neliöön (Krokstad ja Launkli 2008). Esimerkiksi kahdeksan tunnin oleskelu 85 db:n tasaisessa melussa vastaa äänienergialtaan 15 minuutin oleskelua 100 db:n tasaisessa melussa (kuva 1). rioi tumisen ja tuhoutumisen (Kellerhals 1972, Pilgramm ym. 1996). Erityisen hankala tilanne on, jos rakenteiden repeämisen seurauksena endolymfaa pääsee sekoittumaan perilymfan kanssa. Endolymfan on katsottu olevan aistinsoluille tuhoavan myrkyllinen aine. Kun äänen voimakkuus ylittää 165 db, paineaalto saattaa aiheuttaa myös tärykalvon repeämisen (kuvat 2 ja 3). Oireet A-painotettu keskiäänitaso (LAeq, db) min ,15 h 2, Altistumisaika viikossa 1 min h Altistumisaika päivässä Kuva 1. Melun aiheuttama äänienergia säilyy samana (pysyy vakiona), kun keskiäänitaso nousee ja altistusaika lyhenee. (Krokstad ja Laukli 2008, piirros: Seija Rusanen). Korvan soiminen on ensimmäinen hälyttävä merkki sisäkorvan sietokyvyn ylityksestä ja alkavasta akuutista meluvammasta. Lähes jokaisessa (95 %) AM-tapauksessa esiintyy kor vien soimista, noin puolessa tapauksista (45 %) korvien soimisen yhteydessä esiintyy korvien tukkoisuutta tai lukkoisuutta tai kuulon heikkenemistä ja noin 5 %:ssa ainoastaan kuulon heikkenemistä (Mrena ym. 2004). Suuressa osassa lievistä AM-tapauksista korvien soiminen ja kuulon heikkenemä häviävät muutaman tunnin tai muutaman vuorokauden kuluessa. Kyseessä on kuulokynnyksen tilapäinen muutos (temporary threshold shift, TTS). Voimakkaamman meluimpulssin tai pitempiaikaisen voimakkaassa melussa oleskelun aiheuttama kuulon heikkenemä voi korjaantua parin kolmen ensimmäisen viikon aikana traumasta, mutta yleensä se johtaa kuulon pysyvään heikkenemään (permanent threshold shift, PTS) ja korvien pitkäaikaiseen soimiseen. Muina oireina saattaa esiintyä korvakipua, äänen säröytymistä tai tiettyjen äänien kokemista epämiellyttävänä (hyperakusis). Satunnaisesti on myös kuvattu esiintyvän huimauksen tunnetta (Mrena ym. 2004, Savolainen ym. 2008). Löydökset Korva-, nenä- ja kurkkutautien alueen tutkimuksessa löydös on normaali, ellei otosko 2375
4 KATSAUS Kuulokäytävä Eteiskalvo Eteiskäytävä Kuulohermo Simpukkatiehyt Suonijuova Tyvikalvo Kuva 2. Kaavio sisäkorvan simpukan poikkileikkauk sesta. Tyvikalvo erottaa simpukkatiehyen kuulokäytävästä ja eteiskalvo (Reissnerin kalvo) eteiskäytävästä. Eteis- ja kuulokäytävässä on perilymfaa ja simpukkatiehyessä endolymfaa. Altistavan äänen taajuudesta riippumatta vaurio paikantuu sisäkorvan simpukkaan ja näkyy kuulokäyrässä tyypillisenä kuoppana 3 6 khz:n kohdalla. Vaikeimmissa tapauksissa muutokset laajenevat sekä matalammille että korkeammille taajuusalueille, ja muutokset ovat suhteessa syntyneen vamman asteeseen (kuva 4). Tärykalvon repeämän yhteydessä kuulon muutoksissa on mukana myös johtotyyppistä heikkenemää. Korvien pitkään jatkuvan ja häiritsevän soimisen takia tulee mitata soimisen taajuusalue (Hz) ja voimakkuus (db). AM:n oireita ja kuulontutkimuslöydöksiä on syytä kontrolloida muutaman päivän välein. Mikäli oireet ovat voimakkaita tai eivät lievene muutaman päivän kuluessa, tulee konsultoida alan erikoislääkäriä tai ohjata potilas erikoissairaanhoidon piiriin (Atula ja Blomgren 2008). Hoito piassa paljastu tärykalvon repeämää. Äänirautakokeet voivat antaa merkkejä sisäkorvavauriosta, mutta akuuttia meluvammaa epäiltäessä tulee aina suorittaa heti audiometrinen tutkimus kuulokynnyksen määrittämiseksi. Meluvamman seurauksena osa sisäkorvan vaurioituneista aistinsoluista ja tukisoluista tuhoutuu heti eikä niiden toimintakyvyn palauttamiseksi ole mitään tehtävissä. Tietty osa aistisoluista vaurioituu ja niiden toiminta Ulkokarvasolu Hensenin solut Aistinkarvat Sisäkarvasolu Tyvikalvo Öttcherin solut Deiterin solut Pilarisolut Cortin kanava Hermosyyt 2376 Kuva 3. Kaavio kierteis- eli Cortin elimestä. S. Savolainen
5 0 0,5 1,0 2,0 3,0 4,0 6,0 8,0 khz Ilotulite Heavy Disko RK db Kuva 4. Audiogrammit neljältä potilaalta, jotka saivat vakavan akuutin meluvamman. Kaikkien kuulo oli ennen vammautumista normaali. Ilotulite: potilas on 15-vuotias nuori nainen, jonka vieressä oli räjähtänyt ilotulite alle kahden metrin etäisyydellä kaksi päivää aikaisemmin. Heavy: potilas on 20-vuotias mies, joka oli ollut heavyrock-konsertissa alle 24 tuntia aiemmin. Disko: potilas on 20-vuotias mies, jonka korvaan kaveri oli huutanut diskon kovaäänisessä melussa kolme päivää sitten. RK: potilas 20-vuotias mies, jonka vieressä kolmen metrin etäisyydellä oli tapahtunut rynnäkkökiväärin vahingonlaukaus puoli vuorokautta aikaisemmin. häiriytyy tilapäisesti, mutta ne toipuvat aikaa myöten itsestään. Näiden solujen hoitamiseksi ei tarvitse tehdä mitään. Loppuosa soluista vaurioituu lievästi ja niiden toiminta lakkaa. Vaurion seurauksena olosuhteet sisäkorvassa ovat yleensä niin epäedulliset, että nämä solut tuhoutuvat aikaa myöten kokonaisuudessaan. Hyvissä olosuhteissa ne voivat kuitenkin toipua. Hoitotoimenpiteet tulisi kohdistaa tämän ryhmän solujen toiminnan palauttamiseksi. Hoitomahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset. Ensisijaisena tehtävänä on välttää uutta altistumista voimakkaalle äänelle, joka rasittaisi sisäkorvaa. Tarvittaessa tulisi käyttää kuulonsuojaimia. Tupakanpoltolla on katsottu olevan epäedullinen vaikutus, joten siitä on syytä pidättäytyä. Kaikilla hoitotoimenpiteillä on pyritty parantamaan sisäkorvan mikroverenkiertoa ja siten kohottamaan Cortin elimen happipitoisuutta, jolloin luodaan edellytykset aistinsolujen toipumiselle. Mikroverenkierron parantamiseksi on käytetty erilaisia lääkehoitoja, kuten beetahistiiniä, pentoksiveriinia, kortikosteroideja, hepariinia, suonensisäisiä plasmanlaajentajia ja hengitys kaasuja (normaalipaineinen 100-prosenttinen happi, karbogeeni eli hapen ja hiilidioksidin seos). Minkään hoitomuodon tehosta ei ole selvää luotettavaa näyttöä (Tshoupp ja Probst 1989, Probst ym. 1992, Psillas ym. 2008). Puolustusvoimissa on 1980-luvun puolivälistä lähtien käytetty AM:n hoitona säännönmukaisesti ylipainehappihoitoa (HBO) (Ylikoski ja Sipinen 1986, Savolainen 2002). Sillä saadut tulokset näyttäisivät olevan parempia kuin em. hoidoilla saadut (Pilgramm ja Schumann 1985, Ylikoski ym. 2008). Julkisen terveydenhuollon puolella HBO tulee kyseeseen vain vakavimmissa tapauksissa ja sitä harkitaan tapauskohtaisesti erikoissairaanhoidossa (Atula ja Blomgren 2008). Hoito tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti meluvamman jälkeen (3 10 vuorokauden kuluessa), mutta ehdottomia ylärajoja ei ole. Ehkäisy Koska akuutin meluvamman hoitomahdollisuudet ovat rajalliset, on ensiarvoisen tärkeätä lisätä tiedottamista melun haitallisista vaiku 2377
6 KATSAUS YDINASIAT 88Yksittäinen voimakas meluimpulssi tai lyhytkestoinen voimakas melualtistus voi johtaa akuuttiin meluvammaan. 88Oireina ovat korvan tai korvien soiminen ja kuulon heikkenemä, ja nämä oireet saattavat jäädä pysyviksi. 88Hoitomahdollisuudet ovat rajalliset, ja siksi on tärkeää tiedostaa voimakkaan melun aiheuttama terveysriski. 88Akuutin meluvamman ehkäisy on tärkeää. tuksista korvaan. Keskeistä on pyrkiä välttämään altistusta koville äänille. Jo lyhytkestoinen voimakas melu on riski suojaamattomille korville. Vaikka tiedetään, että esimerkiksi diskomusiikki, korvalappustereot, MP3-soittimet ja ilotulitteet saattavat aiheuttaa meluvamman, riskiin suhtaudutaan yleensä vähätellen. Kuulonsuojainten käyttö on välttämätöntä aina altistuessa lyhytkestoisellekin voimakkaalle melulle. Kuulonsuojainten päätyypit ovat tulppasuojaimet, kupusuojaimet ja niiden yhdistelmä. Markkinoilla on lisäksi saatavissa tasaisesti eri taajuuksia vaimentavia, yksilöllisesti muotoiltuja tulppasuojaimia. Tulppasuojainten vaimennusteho on db, kupusuojaimien db. Yhteiskäyttö parantaa vaimennustehoa 5 10 db. Sekä tulppa- että kupusuojainten vaimennustehot ovat käytännössä osoittautuneet valmistajien ilmoittamia arvoja pienemmiksi (Berger ym. 1996). Hyvän vaimennustehon saavuttamiseksi tulppasuojaimen asettaminen korvakäytävään vaatii opetusta ja harjoittelua (Toivonen ym. 2002). Pienikin virheasento kupusuojaimen asettamisessa tiiviisti korvalle (silmälasien sangat, hiukset, lakin reuna, purukumin jauhaminen jne.) heikentää suojauksen tehoa merkittävästi. Lopuksi Melualtistuksen seurauksena voi olla pysyvä korvaoire, kuten korvien soiminen ja kuulon heikkenemä. Korvien soiminen huonontaa pahimmassa tapauksessa merkittävästi elämänlaatua. Koska akuutin meluvamman hoitomahdollisuudet ovat rajalliset, on tärkeää tiedostaa lyhytkestoisenkin voimakkaan melun haitalliset vaikutukset kuuloon ja huolehtia kuulon riittävästä suojauksesta. SEPPO SAVOLAINEN, LKT, erikoislääkäri Helsingin lääkärikeskus Mannerheimintie Helsinki Sidonnaisuudet SEPPO SAVOLAINEN: Ei sidonnaisuuksia. Summary Acute acoustic trauma Acute acoustic trauma (AAT) may result from a single, intense impulse noise, or from brief exposure to strong noise. Ringing in the ear in consequence of noise exposure is the first alarm indicating that the tolerance of the inner ear has been exceeded. The ringing will be accompanied by hearing impairment, stuffiness and blocking. Other symptoms may also appear. The symptoms disappear in most people after the cessation of noise, but in some the symptoms remain persistent or permanent. Treatment options are limited S. Savolainen
7 KIRJALLISUUTTA Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö pre stm.fi/pr /passthru.pdf. Atula T, Blomgren K. Akustinen trauma eli äkillinen melun aiheuttama kuulonalenema. Kirjassa: Atula T, Blomgren K, toim. Korva-, nenä- ja kurkkutaudit; Päivystäjän opas. 1. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2008, s Berger EH, Franks JR, Lindgren F. International review of field studies of hearing protector attenuation. Kirjassa: Axelsson A, Borchgrevink H, Hamernik R, Hellström P, Henderson D, Salvi R, toim. Scientific basis of noise-induced hearing loss. New York: Thieme Medical Pub 1996, s Bray A, Szymanski M, Mills R. Noise induced hearing loss in dance music disc jockeys and an examination of sound levels in nightclubs. J Laryngol Otol 2004; 118: Clark WW. Noise exposure from leisure activities. A review. J Acoust Soc Am 1991;90: Dalton DS, Cruickshanks KJ, Wilev TL, Klein BE, Klein R, Tweed TS. Association of leisure-time noise exposure and hearing loss. Audiology 2001;40:1 9. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/10/EY. Terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheuttaville tekijöille. Euroopan unionin virallinen lehti 42: JOHtml.do?uri=OJ:L:2003:042:SOM:FI:HT ML. Jokitulppo J, Björk E, Akaan-Penttilä E. Estimated leisure noise exposure and hearing symptoms in Finnish teenagers. Scand Audiol 1997;26: Jokitulppo J, Björk E. Estimated leisuretime noise exposure and hearing symptoms in a Finnish urban adult population. Noise Health 2002;5: Jokitulppo J. Non occupational noise. Sources, exposure and effects on hearing. Väitöskirja. Kuopion yliopisto Kellerhals B. Pathogenesis of inner ear lesions in acute acoustic trauma. Acta Otolaryngol 1972;73: Krokstad A, Laukli E. Akustiikka. Kirjassa: Jauhiainen T, toim. Audiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2008, s. 12. Mrena R, Savolainen S, Kuokkanen J, Ylikoski J. Charateristics of tinnitus by acute acoustic trauma; a long-term followup. Audiol Neurotol 2002;7: Mrena R, Savolainen S, Pirvola U, Ylikoski J. Characteristics of acute acoustical trauma in the Finnish defence forces. Int J Audiol 2004;43: Pilgramm M, Lamm H, Jain KK. Hyperbaric oxygen therapy in otolaryngology. Kirjassa: Jain KK, toim. Textbook of hyperbaric medicine. 2., uudistettu painos. Seattle: Hogrefe & Huber Publischer, 1996, s Pilgramm M, Schumann K. Hyperbaric oxygen threapy for acute acoustic trauma. Arch Otorhinolaryngol 185;241: Probst R, Tschoupp K, Lüdin E, Kellerhals B, Podvinec M, Pfaltz CR. A randomized, douple-blind, placebo-controlled study of dextran/pentoxifylline medication in acute acoustic trauma and sudden hearing loss. Acta Otolaryngol 1992;112: Psillas G, Pavlidis P, Karvelis I, Kekes G, Vital V, Constantinidis J. Potential efficay of early treatment of acute acoustic trauma with steroids and piracetam after gunshot noise. Eur Arch Otorhinolaryngol 2008;265: Rice CG, Rossi G, Olina M. Damage risk from personal cassette players. Br J Audiol 1987;21: Savolainen S. Meluvammojen hoito ylipaine happi hoidolla. Suom Lääkäril 2002; 57: Savolainen S. Pääkkönen R, Jokitulppo J, Toivonen M, Lehtomäki K. Nuorten miesten kuulo ja korvien oireilu varusmiespalvelukseen astuessa. Suom Lääkäril 2008;63: Savolainen S, Lehtomäki K. Acute acoustic trauma in the Finnish defence forces in Ann Med Mil Fenn 2005;1: Suomen Asetuskokoelma 85/2006. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta. Toivonen M, Pääkkönen R, Savolainen S, Lehtomäki K. Noise attenuation and proper insertion of ear plugs into ear canal. Ann Occup Hyg 2002;46: Tshoupp K, Probst R. Acute acoustic trauma. A retrospective study of influencing factors and different therapies in 286 patients. Acta Otolaryngol 1989;108: Vogel I, Brug J, Hosli EJ, van der Ploeg CP, Raat H. Mp3 Players and hearing loss: adolecents perceptions of loud music and hearing conservation. J Pediatr 2008; 152: Ylikoski J, Mrena R, Mäkitie A, Kuokkanen J, Pirvola U, Savolainen S. Hyperbaric oxygen therapy seems to enhance recovery from acute acoustic trauma. Acta Otolaryngol 2008;128: Ylikoski J, Sipinen S. Voimakkaan äänen aiheuttaman meluvamman hoito. Duodecim 1986;102:
VARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON
JA VAIKUTUKSET KUULOON Jaana Jokitulppo 1, Markku Toivonen, 2, Erkki Björk, 3 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 Helsinki jaana.jokitulppo@akukon.fi 2 Porin Prikaati, Säkylän varuskuntasairaala
LisätiedotAineisto ja menetelmät. Tulokset. Taulukko 1. Taulukko 2.
Alkuperäistutkimus Seppo Savolainen, Rauno Pääkkönen, Jaana Jokitulppo, Markku Toivonen, Kyösti Lehtomäki Nuorten miesten kuulo ja korvien oireilu varusmiespalvelukseen astuessa Lähtökohdat Tutkimuksen
LisätiedotKuulo - korvaamaton kumppani
Kuulo - korvaamaton kumppani TeknoDida Orivesi, 8.2. 2013 Miikka Peltomaa, LKT, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Helsingin yliopisto Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää Suomen Musiikkilääketieteen
LisätiedotNUORTEN ALTISTUMINEN MELULLE VAPAA-AIKANA SUOMESSA JA JAPANISSA SEKÄ MELUN AIHEUTTAMAT KUULO-OIREET
NUORTEN ALTISTUMINEN MELULLE VAPAA-AIKANA SUOMESSA JA JAPANISSA SEKÄ MELUN AIHEUTTAMAT KUULO-OIREET Erkki Björk 1, Heli Laitinen 2 ja Pasi Myyryläinen 1 1 Kuopion yliopisto PL 1627, 211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi,
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotTYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ
TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ Rauno Pääkkönen ja Esko Toppila Työterveyslaitos PL 486, 33101 TAMPERE rauno.paakkonen@ttl.fi ja esko.toppila@ttl.fi 1 JOHDANTO WHO:n luokituksen
LisätiedotKOKEMUKSIA KORVAKÄYTÄVÄÄN ASENNETTAVALLA MIKROFONILLA TEHDYISTÄ ÄÄNIMITTAUKSISTA. tai
KOKEMUKSIA KORVAKÄYTÄVÄÄN ASENNETTAVALLA MIKROFONILLA TEHDYISTÄ ÄÄNIMITTAUKSISTA Jaana Jokitulppo & Rauno Pääkkönen Tampereen aluetyöterveyslaitos, PL 486, 33101 Tampere Jaana.Jokitulppo@occuphealth.fi
LisätiedotInsteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
Lisätiedot2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu ja -tärinä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 4 ISBN 952-00-1297-4 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy, Tampere 2003 Työpaikkamelu
LisätiedotELOKUVATEATTEREIDEN MELUTASOT 2018 PROJEKTIYHTEENVETO
ELOKUVATEATTEREIDEN MELUTASOT 2018 PROJEKTIYHTEENVETO JOHDANTO Vantaan ympäristökeskus toteutti elokuvateattereiden ääniolosuhteiden mittausprojektin, jonka tavoitteena oli selvittää elokuvanäytöksen melutasoja
Lisätiedot3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.
Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN
ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten
LisätiedotMelun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen
Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2
LisätiedotKAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.11.2011 Työnumero 82138362 KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN KAIRAKONEEN AIHEUTTAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Päivämäärä 7.11.2011
Lisätiedot6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020
6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020 Juha Jokinen (Selostuksesta vastaava) Janne Kivimäki Antti Lahti Mittauspäivä: 10.2.2009 Laboratoriotyön selostus 21.2.2009 Audio measurements. In this physics assignment
LisätiedotAikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Antti A. Aarnisalo dosentti, vs. ylilääkäri HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Kuulokeskus Taija Lahtinen LL, lääkintäyliluutnantti Sotilaslääketieteen keskus, kenttälääkinnän
LisätiedotMELUN MÄÄRÄ JA VAIKUTUKSET MUSIIKINOPETTAJAN TYÖSSÄ
MELUN MÄÄRÄ JA VAIKUTUKSET MUSIIKINOPETTAJAN TYÖSSÄ Enni Pitkänen Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Musiikin laitos Kevät 2012 Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen
LisätiedotMelu ja sen haittojen ehkäiseminen. Esko Toppila
Melu ja sen haittojen ehkäiseminen Esko Toppila Nykyinen ja tuleva melulainsäädäntö Työsuojelulaki antaa yleisperiaatteet Haittatekijäkohtaiset selvitykset, mitä ne tarkoittavat ovat asetuksissa Meluasetus
LisätiedotYleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)
Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin
LisätiedotNäin hoidat Tinnitustasi
Näin hoidat Tinnitustasi Opas tinnituksen ymmärtämiseen ja hoitoon Sisältö Kohti parempaa terveyttä! 4 Mikä korvissani soi? 5 Mistä tinnitus johtuu? 6 Tinnitus ja aivot 7 Miten tinnitus liittyy kuulonalenemaan?
LisätiedotPuolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet
Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino dosentti, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee
LisätiedotAsumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö
Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotVanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus
Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen
Kommenttipuheenvuoro Anni Mikkonen 30.9.2014 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Tilanne 31.12.2013 448 MW Tuotanto 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh
LisätiedotMUUSIKOIDEN KUULONSUOJAIMET: VAIHTOEHDOISTA
: VAIHTOEHDOISTA KÄYTÄNTÖÖN Heli Koskinen 1, Esko Toppila 1 1 Työterveyslaitos Teknologioiden turvallisuus ja suojautuminen Topeliuksenkatu 41 a A 00250 HELSINKI etunimi.sukunimi@ttl.fi Tiivistelmä Muusikot
LisätiedotPuolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet
Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten
LisätiedotMitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa?
Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa? Kun seinät katoavat ja toimistotila avautuu, syntyy sellaisten työpisteiden tarve, joita voi kutsua tilaksi tilassa. Siirrettävillä väliseinillä
LisätiedotPientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa
Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N
LisätiedotMalliratkaisu Kuulonsuojaimet
Malliratkaisu Kuulonsuojaimet KUULONSUOJAINTEN VALINNASSA HUOMIOITAVAA Jos kuulonsuojaimet vaimentavat liian vähän, kuulo vaurioituu. Jos ne vaimentavat liikaa, varoitusäänien kuuleminen on vaikeaa (mikä
Lisätiedot1 JOHDANTO IMPULSSIMELU JA KUULONSUOJELU. Tiivistelmä
Rauno Pääkkönen 1, Riitta Sauni 2 1 A-insinöörit Suunnittelu Oy, Rauno.Paakkonen@ains.fi 2 Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Riitta.Sauni@stm.fi Tiivistelmä Melu määritellään impulssimeluksi,
LisätiedotAistifysiologia II (Sensory Physiology)
Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Kuuloaisti Modaliteetti = ilman paineen vaihtelut Korvan anatomia Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Tärykalvo Simpukka 1 Äänen siirtyminen välikorvassa Ilmanpainevaihteluiden
LisätiedotVaikuttavuutta kuulonsuojainvalinnalla
Vaikuttavuutta kuulonsuojainvalinnalla Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.-5.2.2014, Oulu Ville Hyvärinen, työhygieenikko, FT Aapistie 1 90220 Oulu puh: +358 43 8241274 5.2.2014 ville.hyvarinen@ttl.fi
LisätiedotOpas kuulon suojaukseen ja henkilökohtaisten kuulonsuojainten valintaan
Opas kuulon suojaukseen ja henkilökohtaisten kuulonsuojainten valintaan Työturvallisuuden ja - terveyden johtaminen Teknillinen korkeakoulu 4.12.2009 Katja Utti- Lankinen Sisältö 1. Johdanto...3 2. Melu...4
LisätiedotTUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ
TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ SISÄLTÖ Tuulivoimalamelun synty ja ominaisuudet Tuulivoimalamelun mallinnuksen haasteet Olhavan tuulipuiston melumittaukset MELUN SYNTY JA OMINAISUUDET
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotEMO. Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA
EMO Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA Tiivistelmä Yleistä MTO on tehty meluasetuksen VNA85/2006 perusteella ja
Lisätiedot19268 JUHA VIRKKI LOUHINNAN MELUSELVITYS PORNAINEN 2005
JUHA VIRKKI LOUHINNAN MELUSELVITYS PORNAINEN 2005 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com
LisätiedotRengastöiden riskit hallintaan muista myös melu
Rengastöiden riskit hallintaan muista myös melu 1. Johdanto Raskaan kaluston rengastyössä vaarallisin työvaihe on renkaan paineistus, jolloin kumin alla piilossa olevat rakenteelliset viat voivat johtaa
LisätiedotTUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET
TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena
LisätiedotKorvan rakenne. Kauko Saaren mittauksia ulkoilmakonserteista. 18.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1
Kuulo ja kuulonsuojaimet 18.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Kauko Saaren mittauksia ulkoilmakonserteista Kesto Etäisyys Orkesteri L Aeq MaxL MaxP LE Minim 39 min 25 m CRAZY WORLD
LisätiedotArto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot
Arto Rauta Konseptikehittäjä - Toimistot Konseptikehittäjän tehtävä Ecophonilla on jakaa akustiikkaasiantuntemusta erilaisten tilojen toteuttajille ja käyttäjille Tutkimushankkeet Seminaarit Ohjeistus
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto Ympäristönsuojelupäällikkö
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 99 Cinnamon GmbH:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmatapahtuma, yrityksen asiakastilaisuus, Henry Fordin katu 6 HEL 2016-005731 T 11 01 00 02 Päätös Ilmoitus
LisätiedotAkustiikka ja toiminta
Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely
LisätiedotTärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle
Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita
LisätiedotLuonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy
Luonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy Yritys Perustettu 2009 Työntekijöitä 6 Yeseco Oy on ekologisiin akustiikkatuotteisiin erikoistunut innovatiivinen suomalainen yritys. Tuotteemme
LisätiedotTuulivoimaloiden (infra)ääni
Tuulivoimaloiden (infra)ääni 13.11.2018 I TkT Panu Maijala, VTT Kaikki tämän esityksen kuvat ja grafiikka: Copyright 2018 Panu Maijala Esityksen sisältö Mistä kiikastaa? Tuulivoimaloiden äänen perusteita.
LisätiedotValtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto Ympäristönsuojelupäällikkö
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 165 Helsinki-viikon säätiön erityisen häiritsevää melua aiheuttava ulkoilmatapahtuma, Kansalaistori HEL 2016-008681 T 11 01 00 02 Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä
LisätiedotValitse oikea kuulonsuojain
Valitse oikea kuulonsuojain 3M Science. Applied to life. Oikean kuulonsuojaimen valinta On tärkeää, että kuulon suojain ei vaimenna liikaa, vaan on optimaalinen juuri sinun tarpeeseesi. 1. Selvitä, mikä
Lisätiedot(9) Aalto-yliopisto AMI-keskus MAGNEETTIKUVAUSLAITTEEN MELUMITTAUKSET. 1 Tausta. 2 Mittaukset ja analyysi. akustiikka audiovisual melu
123065-01.1 1(9) DI Jukka Ahonen, DI Mika Hanski, DI Timo Peltonen 19.9.2012 Aalto-yliopisto AMI-keskus Tilaaja: Aalto-yliopisto Tilaus: 8.6.2012 Yhteyshenkilö: Ari Laiho MAGNEETTIKUVAUSLAITTEEN MELUMITTAUKSET
LisätiedotAmpumaratojen BAT melu
Ampumaratojen BAT melu n päivät 2011 Melutyöryhmän puheenjohtaja Asko Parri Puolustusvoimien ampumaradat meluselvitystilanne Altistuvien määrän pv:n ampumaratojen melualueilla Melualue Asukkaat Vapaaajanasunnot
LisätiedotTYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 85/2006 (MELU) SOVELTAMISESTA
TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 85/2006 (MELU) SOVELTAMISESTA Rauno Pääkkönen & Esko Toppila Työterveyslaitos, PL 486, 33101 Tampere, Finland, rauno.paakkonen@ttl.fi 1 JOHDANTO Suomessa
LisätiedotIlmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys
Ilmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys David Oliva david.oliva@turkuamk.fi 040 0807 594 Turun ammattikorkeakoulu Sisäilmastoseminaari 16.3.2016 TAUSTA - Ilmanvaihtoäänet Ilmanvaihdon
Lisätiedot1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT
1. MITÄ TINNITUS ON 2. TINNITUSÄÄNET 3. TINNITUKSEN TUTKIMINEN 4. TINNITUS SAATTAA AIHEUTTAA 5. MILLOIN LÄÄKÄRIIN 6. TINNITUKSEN MONET SYYT 7. MITÄ VOI TEHDÄ ITSE 8. APUVÄLINEET Pentti Simonen MITÄ TINNITUS
LisätiedotSAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali
INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY Akustiikan asiantuntija puh. 09-58933860, fax 09-58933861 1 SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Yleistä Konserttisali Helsinki 19.5.2003 Konserttisalin
LisätiedotPIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotEritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki
Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotIlmanvaihdon äänitekniikan opas
Ilmanvaihdon äänitekniikan opas Yleistä Tässä oppaassa käsitellään ilmanvaihdon päätelaitteiden (tulo- ja poistoilmalaitteiden sekä ulkosäleikköjen ja -suuttimien) äänitekniikkaa. Logaritminen asteikko
LisätiedotKun oletetaan että taajuus on 1 khz ihmisen korvassa syntyy kuuloaistimus kun painetta on noin 20µPa.
Melu ilmansaasteena Ilmansaaste voi olla myös väliaineessa etenevää värähdysliikettä, melua. Ilmassa ääni havaitaan pieninä poikkeamina vallitsevasta ilmanpaineesta. Näiden poikkeamien tehollista keskiarvoa
LisätiedotSiitolanranta 3:n melumittaus
Siitolanranta 3:n melumittaus 27. 28.9.2016 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi Riikka Litmanen 6.10.2016 1 Johdanto... 3 2 Mittausten suoritus... 3 3 Mittausten aikainen sää... 3 4 Mittauslaitteisto...
LisätiedotPaajalan Martinpolun ja Poutakujan virkistysalueen kaavamuutoksen melumittausraportti
Paajalan Martinpolun ja Poutakujan virkistysalueen kaavamuutoksen melumittausraportti 1. 2.8.2017 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi Riikka Litmanen 7.8.2017 1 Johdanto... 3 2 Mittausten suoritus...
LisätiedotMURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy
MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy 9.12.2013 Helsinki Vesa Sinervo Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1313 vesa.sinervo@finnrock.fi SISÄLLYS TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT... 1 JOHDANTO...
LisätiedotTuulivoimaselvitys. Tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutukset terveyteen
Tuulivoimaselvitys Tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutukset terveyteen 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 1 Tuulivoima Suomessa Tällä hetkellä suurimmat tuuliturbiinit
LisätiedotYKSILÖLLISEN KUULONSUOJAINTEN VALINTAPROSESSIN
YKSILÖLLISEN KUULONSUOJAINTEN VALINTAPROSESSIN KEHITTÄMINEN TEHDASTYÖPAIKALLE Heli Koskinen 1, Ville Hyvärinen 1, Esko Toppila 1, Armi Terho 2, Sakari Junttila 2 1 TTL Topeliuksenkatu 41 a A 00250 HELSINKI
LisätiedotÄkillisen kuulonmenetyksen hoito
Timo Petteri Hirvonen NÄIN HOIDAN Äkillisen kuulonmenetyksen hoito Äkillisessä kuulonmenetyksessä sensorineuraalinen kuulo huononee vähintään kolmella vierekkäisellä taajuudella vähintään 30 db alle kolmen
LisätiedotTUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS
TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston
Lisätiedot3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA
3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA Audiotekniikassa esiintyy suuri määrä käsitteitä, joista monet ovat tuttuja sähkötekniikan ja fysiikan alueilta. Näiden käsitteiden soveltaminen äänitekniikkaan on varsin loogista,
LisätiedotHRTFN MITTAAMINEN SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? 1 JOHDANTO 2 METODIT
SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? Marko Hiipakka, Ville Pulkki Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 1, 7 AALTO Marko.Hiipakka@aalto.fi, Ville.Pulkki@aalto.fi
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. VAPAA-AJAN ÄÄNIALTISTUS JA KUULOVAURIOT Opaslehtinen kuulonsuojauksen lisäämiseen
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Jenni Nevalainen VAPAA-AJAN ÄÄNIALTISTUS JA KUULOVAURIOT Opaslehtinen kuulonsuojauksen lisäämiseen Opinnäytetyö Syyskuu 2011 2 OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotTuulivoimaloiden näkyminen ja melu. Sysmän Rekolanmäen tuulivoima-alue, Sysmä 11.3.2015 Mauno Aho
Tuulivoimaloiden näkyminen ja melu Sysmän Rekolanmäen tuulivoima-alue, Sysmä 11.3.2015 Mauno Aho Näkyvyysarvioinneista FCG tekemä havainnekuva ja toteutunut, kumpi on kumpi? 12.3.2015 Page 2 Ei-toivottu
LisätiedotLiuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset
Liuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset 1 Sisällys Sisällys... 2 1. JOHDANTO... 3 2. MELUN MITTAUKSET JA MALINNUS... 3 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VnP 993/1992)... 3 Kenttätyöt
LisätiedotMikonkeitaan tuulivoimaloiden matalataajuinen melu
SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OTSOTUUI OY Mikonkeitaan tuulivoimaloiden matalataajuinen melu Raportti FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY P20181 Raportti 1 (6) Mauno Aho Sisällysluettelo 1 Säädökset... 1 2 ähtötiedot...
LisätiedotTUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT
TUULIVOIMALAMELU Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Aiheita Nykyiset melun ohjearvot Tuulivoimalamelu ja sen erityispiirteet Tuulivoimalamelun leviäminen ympäristöön
LisätiedotTuulivoimaloiden matalataajuinen melu
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA O2 FINLAND OY Tuulivoimaloiden matalataajuinen melu Verhonkulman tuulivoimaosayleiskaava, Liite 6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13.1.14 P22789P1 Verhonkulman tuulivoimaosayleiska
LisätiedotToispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen
Näin tutkin Toispuolisen sensorineuraalisen kuulovian syyn paikantaminen Heikki Rihkanen, Hans Ramsay, Timo Marttila, Antti Markkola, Göran Blomstedt ja Jukka Ylikoski Akustikusneurinooma eli vestibulaarihermon
Lisätiedotleft/right Elektroniset kuulonsuojaimet Suojaus, Äänentoisto, Viestintä
left/right Elektroniset kuulonsuojaimet Suojaus, Äänentoisto, Viestintä left/right koska Täysin uusi, muotoiltu päälakisanka takaa paremman istuvuuden Ohuemmat ja joustavammat vaimennustyynyt me kaikki
LisätiedotKuva 1. Mallinnettavan kuormaajan ohjaamo.
KUORMAAJAN OHJAAMON ÄÄNIKENTÄN MALLINNUS KYTKETYLLÄ ME- NETELMÄLLÄ Ari Saarinen, Seppo Uosukainen VTT, Äänenhallintajärjestelmät PL 1000, 0044 VTT Ari.Saarinen@vtt.fi, Seppo.Uosukainen@vtt.fi 1 JOHDANTO
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotRAKENTAMISEN TEKNIIKAT AKUSTIIKKA AKUSTIIKKA
RAKENTAMISEN TEKNIIKAT ÄÄNEN ETENEMINEN ULKONA Pistelähde vaimenee vapaassa ympäristössä käänteisen neliölain mukaan eli 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa Viivalähde (liikennemelu) puolestaan 3 db Ääniaallot
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUSELVITYS
16 Ympäristömelu Raportti PR-Y1535 Terramare Oy Turku 26.4.2010 Reijo Kultalahti Sivu 1(6) YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Louhinta ja ruoppaustyön aiheuttama ympäristömelu Kohde: Länsisatama, Helsinki Raportin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto Ympäristönsuojelupäällikkö
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 172 DEinternational Oy:n erityisen häiritsevää melua aiheuttava Oktoberfest-ulkoilmatapahtuma Kaisaniemen kentällä HEL 2016-008664 T 11 01 00 02 Päätös Ilmoitus Ilmoituksen
LisätiedotKokemuksia asumisterveysasetuksen soveltamisesta Seinäjoella. Hanna Latva-Kiskola, ympäristötarkastaja, ympäristönsuojelu 1.12.
Kokemuksia asumisterveysasetuksen soveltamisesta Seinäjoella Hanna Latva-Kiskola, ympäristötarkastaja, ympäristönsuojelu 1.12.2016 Kesän musiikkitapahtumien melut Seinäjoen keskusta-alueella 3 isoa festivaalia
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
Lisätiedot16 Ääni ja kuuleminen
16 Ääni ja kuuleminen Ääni on väliaineessa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Ihmisen kuuloalue 20 Hz 20 000 Hz. (Infraääni kuuloalue ultraääni) 1 2 Ääniaallon esittämistapoja: A = poikkeama-amplitudi
LisätiedotTuulivoima ja infraääni Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Tuulivoima ja infraääni Suomen Tuulivoimayhdistys ry ELÄMME MAAILMASSA, joka hiljenee harvoin. Lähes kaikki modernin ajan ihmistoiminnot aiheuttavat ääntä. Jokapäiväiseen arkeemme vakiintuneita äänilähteitä
LisätiedotTUULIKIERTUE 2013 - HAMINA TUULIVOIMAMELU CARLO DI NAPOLI PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA TEHOKKUUS- JA MITTAUSPALVELUT
TUULIKIERTUE 2013 - HAMINA TUULIVOIMAMELU CARLO DI NAPOLI PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA TEHOKKUUS- JA MITTAUSPALVELUT TUULIVOIMAMELU OHJELMA 1.Perusteita 2.Tuulivoimala melulähteenä 3.Tuulivoimamelun luonne
LisätiedotKommunikaatioakustiikan perusteet. Ville Pulkki
Kommunikaatioakustiikan perusteet Ville Pulkki Mitä on akustiikka? Akustiikka 1) ääntä tutkiva tiede ja sen tekniset sovellukset 2) suljetun tilan (huoneen) kuuluvuus, kaiuntasuhteet Ääni 1) kuulohavainto
LisätiedotVÄLIKORVAN JA SISÄKORVAN VAIKUTUKSET NISÄKKÄIDEN KUULON YLÄRAJATAAJUUTEEN
VÄLIKORVAN JA SISÄKORVAN VAIKUTUKSET NISÄKKÄIDEN KUULON YLÄRAJATAAJUUTEEN Simo Hemilä, Tom Reuter, Sirpa Nummela Helsingin Yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos PL 65, 00014 HELSINKI simo.hemila@welho.com
LisätiedotTUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN
TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa
LisätiedotLiikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Melualueilla (päiväajan yli 55 db, LAeq7-22 > 55 db) asuvien lukumäärät
LisätiedotHALLITSE ELÄMÄÄSI, ELÄ HETKESSÄ
HALLITSE ELÄMÄÄSI, ELÄ HETKESSÄ KAIKKI WIDEX BEYOND :N HUIKEAT OMINAISUUDET NYT LADATTAVANA Maailman parhaan äänenlaadun tarjoava iphonelle suunniteltu kuulokoje on nyt saatavana käytännöllisenä ladattavana
LisätiedotYleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde
Yleistä äänestä (lähde www.paroc.fi) Ääni aaltoliikkeenä Ilmaääntä voidaan ajatella paineen vaihteluna ilmassa. Sillä on aallonpituus, taajuus ja voimakkuus. Ääni etenee lähteestä kohteeseen väliainetta
LisätiedotVt 4 välillä Alakorkalo-Rovaniemi
Ramboll Finland Oy Rovaniemen kaupunki Vt 4 välillä Alakorkalo-Rovaniemi Meluselvitys Lokakuu 006 Vt 4 välillä Alakorkalo- Rovaniemi Lokakuu 006 Viite Versio Pvm 7.11.006 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut
Lisätiedot