KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel SEK(2011) 986 lopullinen KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Itämeren lohikannan ja kyseistä kantaa hyödyntävien kalastuksien monivuotisesta suunnitelmasta Tämä raportti sitoo vain sen valmisteluun osallistuneita komission yksiköitä. Se ei rajoita komission mahdollisesti hyväksymien päätösten lopullista muotoa. {KOM(2011) 470 lopullinen} {SEK(2011) 987 lopullinen}

2 JOHDANTO Vaikutusten arviointi koskee asetusluonnosta, jossa vahvistetaan Itämeren lohikantojen (Salmo salar, L.) pitkäaikaiset hoitotavoitteet ja täytäntöönpanomenetelmät. Lohi on anadrominen laji, joka viettää nuoruus ja aikuisvaiheensa meressä ja kutee ja viettää poikasvaiheensa joissa. Itämereen on yhteydessä noin 30 jokea, joissa on suvullisesti lisääntyviä alkuperäispopulaatioita. Itämerellä on vuodesta 1997 sovellettu kansainvälisessä Itämeren kalastuskomissiossa hyväksyttyä lohikantojen elvytysohjelmaa (SAP). Sen tavoitteena on elvyttää Itämeren lohikanta luonnonlohijoissa, säilyttää kantojen geneettinen monimuotoisuus, palauttaa lohipopulaatiot potentiaalisiin lohijokiin ja pitää kalastuksen taso niin korkeana kuin mahdollista kohdistamalla pyynti viljeltyyn loheen 1. Kansainvälinen Itämeren kalastuskomissio lakkautettiin vuonna 2005 ja samalla SAP:sta tuli teoriassa mitätön. Siitä saakka Euroopan yhteisö on hoitanut merilohikalastusta vahvistamalla vuosittain TACit ja teknisiä säilyttämistoimenpiteitä, joita ovat muun muassa rauhoitusajat ja aluksesta purettavien kalojen vähimmäiskoot. Tieteelliset lausunnot kuitenkin perustuvat yhä SAP:ssa vahvistettuihin tavoitteisiin, ja eräät jäsenvaltiot soveltavat edelleen toimenpiteitä SAP:n, luontotyyppidirektiivin 2 ja vesipuitedirektiivin 3 tavoitteiden saavuttamiseksi. Eräistä Itämeren loheen liittyvistä tavoitteista on myös sovittu Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissiossa (HELCOM), ja niitä koskee HELCOMin Itämeren toimintasuunnitelma 4. Tämä aloite vaikuttaa noin 400 kaupalliseen kalastajaan, jotka pyytävät aktiivisesti lohta, ja vähintään :een vapaaajan kalastajaan, jotka kalastavat lohta Itämeren alueen joissa ja merellä. ONGELMAN MÄÄRITTELY Itämeren lohen hoidon onnistumiseksi on ratkaistava eräät ydinkysymykset: Jotkin luonnonlohipopulaatiot ovat edelleen turvallisten biologisten rajojen ulkopuolella (ks. Kannan tila). Tämä johtuu osittain luonnollisista syistä tai jokien epäsuotuisista olosuhteista, joihin tällä aloitteella voidaan puuttua vain osittain. Eräissä merikalastuksissa ovat kuitenkin yhä ongelmana heikot kannat. Ilman uutta hoitojärjestelyä ei saada sovittua pitkän aikavälin tavoitteista vuosittaisten kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseksi ja ad hoc päätösten välttämiseksi. Itämeren lohen viljely ja istutustoimintaa harjoitetaan laajalti, ja Itämeren alueen joista lähtee yli kaksi kertaa enemmän viljellyn lohen smoltteja kuin luonnonlohismoltteja. Viljelty lohi saattaa vaikuttaa negatiivisesti luonnonlohikannan geneettiseen monimuotoisuuteen. On ensiarvoisen tärkeää suojella geneettistä monimuotoisuutta, joka takaa erilaisten ulkoisten uhkien vastustuskyvyn. Luonnonlohta on liian vähän kalastettavaksi, eikä kannan tuotantokapasiteettia hyödynnetä riittävästi Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21. toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23. lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista. Hyväksytty 15. marraskuuta 2007 Puolan Krakovassa HELCOM:n ylimääräisessä ministerikokouksessa.

3 Itämeren lohikanta koostuu monista eri jokikannoista, jotka vaeltavat pääaltaaseen ja joita esiintyy kaikkien Itämeren rannikkojäsenvaltioiden vesissä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden erikseen toteuttamat toimenpiteet eivät riitä takaamaan kannan kestävää hyödyntämistä, vaan tarvitaan perusasetuksen 5 mukaista yhteisön toimintaa. Perusasetuksessa säädetään hoitosuunnitelmista sellaisille kalastuksille, jotka hyödyntävät turvallisten biologisten rajojen puitteissa ja ulkopuolella olevia kantoja. Ehdotus kuuluu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, eikä siihen sovelleta toissijaisuusperiaatetta. TAVOITTEET Ehdotuksessa vahvistetaan tavoitteet ja menettelyt, mutta jätetään täytäntöönpano niin pitkälti kuin mahdollista jäsenvaltioille. Suunnitelman yleistavoitteena on varmistaa kalavarojen kestävän hyödyntämisen mahdollistamiseksi, että koko Itämeren kannan (eli kaikkien populaatioiden) suojelun taso on suotuisa ja kannat turvallisten biologisten rajojen yläpuolella. Suunnitelma edistää myös Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa sovittua täytäntöönpanosuunnitelmaa 6. Sen vuoksi suunnitelman perustana on kalastuksenhoitoon sovellettava ekosysteemiperustainen lähestymistapa 7, ja asianomaisia kantoja hyödynnetään kestävän enimmäistuoton mukaisesti 89. Jäsenvaltioiden on tavoitteiden saavuttamiseksi noudatettava myös yhteisön ympäristölainsäädännön (luontotyyppidirektiivi, vesipuitedirektiivi ja meristrategiapuitedirektiivi) asiaan kuuluvia säännöksiä. Aloitteen erityisinä tavoitteina on (a) (b) (c) edistää Itämeren lohikannan suotuisaa suojelun tasoa ja mahdollistaa luonnonlohikantojen hyödyntäminen merellä turvallisissa biologisissa rajoissa ja kestävän enimmäistuoton mukaisesti; edistää Itämeren lohikannan geneettisen monimuotoisuuden suojaa; varmistaa, että kaupalliset ja vapaaajan kalastajat hyödyntävät Itämeren lohikantaa Itämerellä ja sen alueen joissa kestävällä tavalla. TOIMINTAVAIHTOEHDOT Neuvoston asetus (EY) N:o 2371/2002, annettu 20 päivänä joulukuuta 2002, elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa Johannesburgin täytäntöönpanosuunnitelma: SEC(2001) 1696: Komission yksiköiden valmisteluasiakirja The ecosystem approach to fisheries management (EAFM): possibilities and priorities for international cooperation. KOM(2006) 360: Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille EU:n kalastusalan kestävyyden edistäminen kestävän enimmäistuoton avulla. SEC(2006) 868: Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka on liitetty neuvostolle ja Euroopan parlamentille osoitettuun komission tiedonantoon Implementing sustainability in EU fisheries through maximum sustainable yield Technical background to the Commission Communication Implementing sustainability in EU fisheries through maximum sustainable yield: a strategy for growth and employment.

4 1.1. Korkean tason vaihtoehtojen esittely ja tarkastelu Tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävän Itämeren lohen hoitopolitiikan kolme vaihtoehtoa ovat seuraavat: Vaihtoehto 1 Ei EU:n hoitosuunnitelmaa Ensimmäinen vaihtoehto on nykyinen hoitojärjestelmä, joka koostuu Itämerellä jo sovellettavista osista ja joihin sisältyvät seuraavat: Vuosittainen suurin sallittu saalis merellä kahdella alueella. Merellä sovellettavat tekniset toimenpiteet, mukaan luettuina kesäkalastuskielto aavalla merellä ja aluksesta purettavien kalojen vähimmäiskoot. Jäsenvaltioiden vapaaehtoiset toimet ja sellaisten nykyisten ympäristöalan puitesäädösten täytäntöönpano, joilla odotetaan olevan vaikutusta Itämeren lohikantaan (kausiluonteinen ja aluekohtainen kalastuskielto, rasvaevän leikkaaminen, elinympäristön ja veden laadun parantaminen, istutustoimet jne.) Vaihtoehto 2 Merenhoitosuunnitelma Toinen vaihtoehto vastaa normaalia perusasetuksessa 5 säädettyä monivuotista hoitosuunnitelmaa. Tähän vaihtoehtoon sisältyy vaihtoehdossa 1 esitettyjen jäsenvaltioiden toimenpiteiden lisäksi lohenkalastuksen hoitoon merellä liittyviä piirteitä, kuten seuraavat: Monivuotinen pyynnin valvontajärjestelmä, johon sisältyy säilyttämisen viitekohtia ja pyynnin valvontasääntöjä TACin vahvistamiseksi. Tekniset toimenpiteet (nykyiset ja/tai uudet). Tutkimus Vaihtoehto 3 Integroitu hoitosuunnitelma Vaihtoehto 3 on monella tapaa SAP:n jatke, ja siihen sisältyykin lohen hoitotoimenpiteitä sekä merellä että joissa. Siihen sisältyisi vaihtoehdossa 2 esitettyjä hoitotoimenpiteitä ja lisäksi mahdollisesti seuraavan kaltaisia toimenpiteitä: Säilyttämisen viitekohtien määrittäminen eri lajeille niiden koko elinkierron mukaisesti. Pyynnin valvontajärjestelmä, jossa otetaan huomioon viljellyn lohen täydennysistutukset. Kannan säilyttämistoimenpiteenä toteutettava istutusohjelma joille, joiden lohipopulaatiot ovat ehtyneet. Lohen istutuksen suuntaviivat Taulukossa 1 esitetään yhteenveto ehdotettujen vaihtoehtojen esitarkastelusta taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten kannalta. Siinä esitetään tiivistetysti myös kaikkien kolmen vaihtoehdon todennäköiset vaikutukset suhteessa tavoitteisiin, sekä päätelmät. Vaihtoehto 1 Ei EU:n hoitosuunnitelmaa Vaihtoehto 2 Monivuotinen merisuunnitelma Vaihtoehto 3 Monivuotinen integroitu suunnitelma Taloudelliset vaikutukset * Yleisesti ottaen pienet taloudelliset voitot, koska täyttä tuotantopotentiaalia ei ehkä saavuteta * Pyynnin valvontasäännöt tuovat ennakoitavuutta ja lisäävät voittoja * Yleisesti ottaen * Pyynnin valvontasäännöt tuovat ennakoitavuutta ja lisäävät voittoja * Luonnonjokikantojen täyden potentiaalin saavuttaminen lisää

5 pienet taloudelliset voitot, koska täyttä tuotantopotentiaalia ei ehkä saavuteta kaupallisen ja vapaaajan kalastuksen kannattavuutta Sosiaaliset vaikutukset * Epäluottamus eri käyttäjäryhmien välillä vaarassa jatkua * Tiiviimpi koordinaatio kalastus ja ympäristöpolitiikkojen täytäntöönpanon välillä * Jäsenvaltioiden ja sidosryhmien vahva sitoutuminen ja SAP:lla aloitetun työn jatkaminen Ympäristövaikutukset * Kannalle aiheutuu geneettinen riski, koska vaihtoehto ei kata viljeltyä kalaa ja istutusta * Tautien kaltaisia ongelmatekijöitä ei ole käsitelty * Kannalle aiheutuu geneettinen riski, koska vaihtoehto ei kata viljeltyä kalaa eikä istutusta * Yhteisesti sovitut tavoitteet ja säilyttämisen viitekohdat lohelle koko sen elinkierron ajan * Voi kattaa yhdistettynä ympäristöalan puitesäädöksiin kaikki loheen liittyvät ongelmatekijät ja uhat, mikä voi johtaa vahvempiin jokikantoihin ja säilyttää geneettisen monimuotoisuuden Edistää Itämeren lohikannan suotuisaa suojelun tasoa ja mahdollistaa luonnonlohikantojen hyödyntämisen merellä turvallisissa biologisissa rajoissa ja kestävän enimmäistuoton mukaisesti +/ + + Edistää Itämeren lohikannan geneettisen monimuotoisuuden suojaa +/ +/ + Varmistaa, että kaupalliset ja vapaaajan kalastajat hyödyntävät Itämeren lohikantaa Itämerellä ja sen alueen joissa kestävällä tavalla +/ + + Päätelmät Hylätty Hylätty Valittu Taulukko 1: Kolmen toimintavaihtoehdon sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset sekä todennäköiset tulokset tavoitteiden suhteen päätelmineen. +/ = ei muutosta tai hidas muutos; + = todennäköisesti saavutetaan; = todennäköisesti ei saavuteta.

6 Vaihtoehdot 1 ja 2 on hylätty vaikutuksia ja tavoitteiden todennäköistä saavuttamista koskevan tarkastelun perusteella Alavaihtoehtojen esittely Vaihtoehdossa 3 (integroitu hoitosuunnitelma) on kolme valintaporrasta, jotka johtavat sopivaan alavaihtoehtoon kaikkien kantaa koskevien ongelmatekijöiden ja uhkien käsittelemiseksi (ks. kuva 1). (1) Ensimmäinen valinta koskee lohen täydennysistutuksia, joiden käyttö olisi järjestelmässä asteittain lopetettava. (2) Toinen valinta koskee sitä, mitä pyynnin valvontajärjestelmää ja erityisesti mitä TACjärjestelmää olisi käytettävä: kokonaistacia, joka kattaa kaikki saaliit, myös jokisaaliit merikalastukseen sovellettavaa TACia TACia, joka on vahvistettu aavan meren kaupalliselle saaliille 4 12 meripeninkulman ulkopuolella perusviivasta. (3) Kolmas valinta koskee kaikkia muita toimenpiteitä, jotka voivat olla osa integroitua hoitosuunnitelmaa. Itämeren lohen hoitosuunnitelma Ensimmäinen valinta Enimmäismäärä viljeltyä ja luonnonlohta Enimmäismäärä luonnonlohta Toinen valinta KokonaisTAC Merikalastuksen TAC Aavan meren TAC Lisätoimenpiteet Kolmas valinta Kuva 1: Kaavio kolmesta valinnasta, jotka johtavat siihen alavaihtoehtoon, jolla todennäköisimmin päästään suunnitelman tavoitteisiin. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

7 Eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointi on tehty kolmessa vaiheessa tehtävien eri valintojen mukaisesti 1.3. Vaihe 1 Viljely lohi vs. luonnonlohi Seuraavassa esitetään tärkeimmät puolesta ja vastaanargumentit järjestelmälle, jossa lohen täydentävät istutukset lopetettaisiin asteittain ja varat ohjattaisiin luonnonlohen elinympäristön parantamiseksi, jotta järjestelmästä tulisi luonnonlohivaltaisempi. Kielteinen vaikutus Myönteinen vaikutus Ympäristövaikutukset * Alhaisempi riski geneettisestä saastumisesta ja viljellyn lohen kilpailusta Taloudelliset vaikutukset * Riski kalastusmahdollisuuksien menetyksestä pääosin viljeltyyn loheen keskittyvässä kalastuksessa * Riski pyydettävien kalojen (viljeltyjen ja luonnonvaraisten) kokonaismäärän vähenemisestä * Määrärahat saatavilla joen kapasiteetin parantamiseksi luonnonlohituotantoa varten * Enemmän luonnonlohia ja vahvemmat jokikannat * Mahdollinen paraneminen muiden vaeltavien lajien osalta * Meressä ja joissa enemmän luonnonlohta pyydettäväksi * Matkailumahdollisuudet jokiseuduilla saattavat lisääntyä Sosiaaliset vaikutukset * Työpaikkojen ja osaamisen menettämisriski viljelylaitoksissa Taulukko 2: Tärkeimmät puolesta ja vastaanargumentit järjestelmälle, jossa lohen täydentävät istutukset lopetettaisiin ja tehtäisiin järjestelmästä luonnonlohivaltaisempi 1.4. Vaihe 2 Pyynnin valvontajärjestelmän valinta Seuraavassa esitetään yhteenveto eri TACeilla säännellyn pyynnin valvontajärjestelmien tärkeimmistä ympäristö, sosiaalisista, hallinnollisista ja taloudellisista vaikutuksista. KokonaisTAC Merikalastukseen sovellettava TAC Aavan meren TAC Hallinnolliset vaikutukset * Jäsenvaltioiden vaikea valvoa * EU:n vaikea valvoa * Jäsenvaltioiden mahdollista valvoa * EU:n mahdollista * TAC koskee ainoastaan aavan meren sekakalastuksen jakautumista

8 täytäntöönpanoa valvoa täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden kesken * Jäsenvaltiot eivät voi valvoa ilman valvontajärjestelmän muutoksia Ympäristövaikutukset * TAC hyödyllinen lohen kokonaiskalastuskuolevuuden sääntelemiseksi * TAC hyödyllinen merikalastuskuolevu uden sääntelemiseksi * Jäsenvaltioiden velvollisuus varmistaa luonnonlohikantojen suojelu joissa * Kannustin jäsenvaltioille palauttaa jokien tila ennalleen ja kotiuttaa lohi joki ja rannikkokalastusta varten * TAC hyödyllinen aavan meren sekakalastuksen rajoittamiseksi mutta ei kokonaiskalastuskuolevuu den sääntelemiseksi * Jäsenvaltioiden velvollisuus varmistaa luonnonlohikantojen suojelu joissa * Kannustin jäsenvaltioille palauttaa jokien tila ennalleen ja kotiuttaa lohi joki ja rannikkokalastusta verten Taloudelliset vaikutukset * Jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuudet vähenevät yleisesti ja paljon joki ja/tai virkistyskalastusta * Ei EU:n rajoituksia jokipyynnille, mikä hyödyksi jäsenvaltioille, joilla tuottoisat joet * Lisää jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksia, kun tuottavat joet ja suuret osuudet rannikko, joki ja virkistyskalastuksessa Sosiaaliset vaikutukset * TAC hyödyllinen kaikkien saaliiden jakamiseksi jäsenvaltioiden kesken * Lisää luottamusta eri käyttäjäryhmien välillä * TAC hyödyllinen jäsenvaltioiden välisten osuuksien sääntelemiseksi * Jäsenvaltioilla iso velvollisuus varmistaa kalastusmahdollisuuksien oikeudenmukainen jakautuminen * Jäsenvaltioilla iso velvollisuus varmistaa kalastusmahdollisuuksien oikeudenmukainen jakautuminen Taulukko 2: Yhteenveto kolmen eri TACeilla säännellyn pyynnin valvontajärjestelmän vaikutuksista

9 1.5. Vaihe 3 Toimenpiteiden valinta Tässä yhteydessä ei voida esittää kaikkien analysoitujen toimenpiteiden todennäköisten vaikutusten kuvausta, mutta jäljempänä olevassa taulukossa 4 esitetään yhteenveto toimenpiteiden todennäköisestä vaikutuksesta eräisiin avaintekijöihin. 2. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Taulukossa 4 esitetään vertaileva tiivistelmä toimenpiteiden ja vaiheissa 1, 2 ja 3 analysoitujen valintojen todennäköisistä vaikutuksista eräisiin avaintekijöihin. Siinä esitetään myös vertailusta tehdyt päätelmät. Avaintekijät Toimenpiteet ja vaihtoehtoiset ratkaisut Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset kaupalliseen merikalastukseen Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset virkistysja jokikalastukseen Kantoihin kohdistuvat ympäristövaikutukset Jäsenvaltioiden hallinnollinen taakka Sidosryhmien ja Itämeren alueellisen neuvoaantavan toimikunnan tuki Tieteellisteknistaloudellisen kalastuskomitean / tieteellinen tuki Päätöksentekotaso Päätelmät Vaihe 1 = Kohdekalojen valinta Pääasiassa viljellyistä lohista koostuva kanta +/ +/ +/ +/ EU/JV Hylätty Pääasiassa koostuva kanta luonnonlohista +/ / + EU/JV Valittu Vaihe 2 Pyynnin valvontajärjestelmän valinta KokonaisTAC + + +/ EU Hylätty Merikalastukseen TAC sovellettava +/ +/ +/ +/ + + EU Valittu Aavan meren TAC +/ + +/ +/ EU Hylätty Vaihe 3 Lisätoimenpiteiden valinta Säilytetään rauhoitusaika aavalla merellä +/ +/ + +/ + + EU Valittu Rauhoitusaika rannikkovesillä ja +/ +/ EU/JV Valittu

10 Tekniset toimenpiteet joissa Aluksesta purettavien kalojen vähimmäiskoon säilyttäminen Vähimmäiskoukkukoon vahvistaminen +/ +/ + +/ + + EU Valittu +/ + +/ EU Hylätty Kalastuksenkieltoalueet rannikkovesillä joissa ja +/ +/ EU/JV Valittu 2 TACaluetta merisaaliille ja kokonaissaaliille +/ +/ + +/ +/ +/ EU Valittu 1 TACalue merisaaliille kokonaissaaliille Pyynnin valvontasäännöt Pyynnin valvontaa koskevat lisätoimenpiteet Pyyntiponnistusjärjestelmä pitkillesiimoille tai +/ +/ +/ +/ +/ EU Hylätty EU Valittu +/ + +/ EU Hylätty Eriytetyt tavoitteet smolttituotannolle +/ +/ EU Valittu Säilyttämisen viitetavoitteet Yksi tavoite smolttituotannolle Tavoite jokeen palaaville kutukypsille kaloille +/ +/ +/ +/ + + +/ +/ EU Hylätty + JV Vapaaehtoinen Istutuksia suositukset koskevat +/ +/ + +/ + EU Valittu Luonnonlohen geenipoolin suojeleminen Rasvaevän leikkaus + +/ +/ +/ Terminaalialueiden määritys + +/ +/ +/ JV Vapaaehtoinen JV Vapaaehtoinen Palautusistutukset Rahoitus Euroopan kalatalousrahastosta / + + EU/JV Valittu Täytäntöönpanosuunnitelmat Osana vesipuitedirektiiviä +/ +/ + + +/ + JV Vapaaehtoinen

11 Valvonta Tuotanto +/ +/ + +/ +/ Saalit +/ +/ + +/ +/ + EU Valittu + EU Valittu Tutkimus +/ +/ + +/ + + JV Vapaaehtoinen Taulukko 4: Eri toimenpiteiden ja vaiheissa 1, 2 ja 3 analysoitujen vaihtoehtojen todennäköiset vaikutukset eräisiin avaintekijöihin päätelmineen +/ = ei vaikutusta / ei muutosta / osittainen tuki; + = positiivinen vaikutus / tuki; = negatiivinen vaikutus / ei tukea Parhaaseen vaihtoehtoon kuuluvat taulukossa 4 valitut toimenpiteet, ja se tuo lisäarvoa lajien hoitoon verrattuna nykyiseen järjestelmään, koska se koskee kaikkia aloitteen soveltamisalaan kuuluviksi määriteltyjä kysymyksiä. On kuitenkin olennaista ymmärtää, että lajien menestyksekästä hoitoa ei pystytä takaamaan yksin tällä aloitteella, vaan se riippuu myös ympäristödirektiivien ja muiden asianomaisiin lajeihin vaikuttavien puitteiden onnistuneesta täytäntöönpanosta. VALVONTA JA ARVIOINTI Monivuotisella suunnitelmalla on oltava välineet pakollisten osatekijöiden täytäntöönpanon ja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Itämeren lohen monivuotisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa käytettävät ydinindikaattorit ovat seuraavat: (a) (b) (c) (d) (e) (f) (g) kansallisen kalastuksen kehitys; lohenpoikas ja smolttituotanto sekä arvioitu smottituotantokapasiteetti; kantojen geneettinen koostumus; täytäntöönpannut kalastustoimenpiteet; asetetut tavoitteet; lohen tuki ja palautusistutukset; kansalliset valvontasuunnitelmat. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava indikaattoreita kuuden vuoden välein suunnitelman toteuttamisessa ilmenevien puutteiden havaitsemiseksi. Jäsenvaltioiden raportit arvioi tieteellisteknistaloudellinen kalastuskomitea, ja jos sen tai ICESin lausunnoissa todetaan, ettei suunnitelmalla päästä tavoitteisiin, MAREpääosasto voi aloittaa tarkistuksen.