Ennusteen keskeisimpiä muuttujia. Huoltotase, määrät. Huoltotase, arvot. Huoltotase, hinnat. Ulkomaankauppa, määrät. Kiinteät investoinnit, määrät

Transkriptio

1 ENNRA57.TLI Taulukkoliite Taulukko 1. Ennusteen keskeisimpiä muuttujia Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5. Taulukko 6. Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Taulukko 1. Taulukko 11. Taulukko 12. Taulukko 13. Taulukko 14. Taulukko 15. Taulukko 16. Taulukko 17. Taulukko 18. Taulukko 19. Taulukko 2. Kasvu, inflaatio ja vaihtotaseet G7-maissa Huoltotase, määrät Huoltotase, arvot Huoltotase, hinnat Ulkomaankauppa, määrät Kiinteät investoinnit, määrät Kotitalouksien tulot ja kulutus Valtion tulot Valtion menot ja nettoluotonanto Valtiontalouden rahoitus Kansantulo Tuotannon määrä sektoreittain Työvoimatase Ansiotaso ja tuottavuus Vaihtotase Rahoitusjäämät Maksutase Korot Suomen Pankin ja pankkien taseet

2 1 ENNRA57.TLI 1. Ennusteen keskeisimpiä muuttujia BKT, %-muutos Työn tuottavuus, %-muutos Työttömyysaste, % Ansiotaso, %-muutos Reaaliansiotaso, %-muutos Kuluttajahintaindeksi, %-muutos Pohjainflaatioindikaattori Tav. ja palv. tuonnin hinta Vaihtosuhde, (tavarat) %- muutos Hintakilpailukyky (suht.yks.työ.kust), %-muutos Tav. ja palv. viennin hinta Veroaste, % Valtion nettoluotonanto, % BKT:sta Valtion velka, % BKT:sta Julkisen sektorin EMU-velka, % BKT:sta Kauppatase, mrd. mk Vaihtotase, mrd. mk Ulkomainen nettovelka, % BKT:sta Ulkomainen nettovelka, % vientituloista Raha-aggregaatit M1, %-muutokset M2, %-muutokset M3, %-muutokset Markkinarahan korko (helibor 3kk)

3 2 ENNRA57.TLI 2. Kasvu, inflaatio ja vaihtotaseet G7-maissa BKT, %-muutos Kanada USA Japani Saksa Ranska Italia Iso-Britannia Kuluttajahinnat, %-muutos Kanada USA Japani Saksa Ranska Italia Iso-Britannia Vaihtotaseen vajeet G7-maissa, % bkt:sta USA Japani Saksa Ranska Italia Iso- Britannia Kanada EUR

4 3 ENNRA57.TU 3. Huoltotase 199-mrd.mk ja %-muutokset BKT % 4. Tuonti 125. % 12.1 Kokonaistarjonta ja kysyntä 6.1 % 5.6 Vienti % 12.5 Kulutus % 1.1 Yksityinen kulutus % 1.8 Julkinen kulutus 12.4 % -.6 Kiinteät investoinnit 72.9 % -2.2 Yksityiset investoinnit 6.4 % -.5 Julkiset investoinnit 12.5 % -9.9 Varastoinvestoinnit ja tilastovirhe 17.7 % 23.2 BKT -kontribuutio 2.6 Kotimainen kokonaiskysyntä %

5 4 ENNRA57.TLI 4. Huoltotase mrd. mk ja %-muutokset 1994 BKT 57.8 / 5.3 Tuonti / 12.4 Kokonaistarjonta ja kysyntä % 6.8 Vienti / 13.7 Kulutus % 2.6 Yksityinen kulutus % 3.2 Julkinen kulutus % 1.4 Kiinteät investoinnit 72.8 % 2.2 Yksityiset investoinnit 6.2 % 3. Julkiset investoinnit 12.6 % -1.4 Varastoinvestoinnit ja tilastovirhe 5.9 % BKT -kontribuutio 1.2 Kotimainen kokonaiskysyntä / Huoltotase, hinnat 1994 BKT 1.2 Tuonti -.2 Kokonaistarjonta 1. Vienti 1. Kulutus 1.6 Yksityinen kulutus 1.3 Julkinen kulutus 2. Kiinteät investoinnit 4.4 Yksityiset investoinnit 3.4 Julkiset investoinnit 9.4 Kokonaiskys~ntä

6 5 ENNRA57.TLI 6. Ulkomaankauppa, määrät %-muutokset Viennin määrä, 199-mmk Tavaroiden vienti (SNA) Palvelusten vienti (SNA) Tavaroiden ja palvelusten vienti (SNA) Tuonnin määrä, 199-mmk Raaka-aineet Raakaöljy, poltto- ja voiteluaineet Investointitavarat Kulutustavarat Tavaroiden tuonti (SNA) Palvelusten tuonti (SNA) Tavaroiden ja palvelusten tuonti (SNA) SVT-maiden tuonnin määrä, %-muutos Hintakilpailukyky, suhteelliset vientihinnat, %-muutos Kiinteät investoinnit, määrät 199-mrd.mk 1994 Yksityiset investoinnit 6.4 % -.5 Asuinrakennusinvestoinnit 21.1 % -4.4 Teollisuuden investoinnit 12.3 % 6.3 Muut yksityiset investoinnit 27. % -.1 Julkiset investoinnit 12.5 % -9.9 Investoinnit yhteensä 72.9 %

7 6 ENNRA57.TLI 8. Kotitalouksien tulot ja kulutus mrd.mk ja %-muutos Palkat % Työnantajain sotu-maksut % Tulot toimintaylijäämästä % Muut omaisuustulot, netto % Tulonsiirrot muilta sektoreilta, netto % Kotitalouksien (sis.vty:t) käytett. 1. tulo % Käytettävissä oleva reaalitulo, %-muutos Säästämisaste, % Yksityisen kulutuksen määrä %

8 7 ENNRA57.TLI 9. Valtion tulot, mrd. mk 1994 Välittömät verot 33.6 % 2.7 Välilliset verot 74.2 / 3.7 siitä liikevaihtovero 37.7 % 1. Muut tulot 17. % Valtion tulot yhteensä % Valtion menot, mrd. mk 1994 Kulutusmenot 37.4 % 3.7 Tulonsiirrot kotitalouksille 18. % -17. Tulonsiirrot kunnille 38.4 % -7. Tulonsiirrot soturahastoille 37.4 / 33.1 Tulonsiirrot ulkomaille 2.2 % -1.5 Tukipalkkiot ja muut tulonsiirrot 18.1 % -3. Investointimenot 7.4 % 9.5 Korkomenot 22.4 / 25.1 Muut menot.4 % Valtion menot % 5. Valtion nettoluotonanto

9 8 ENNRA57.TLI 11. Valtiontalouden rahoitus (kassaperusteinen) mrd.mk Varanto Muutokset Tulot (plo rahoitustaloustoimet) %-muutos Menot (plo rahoitustaloustoimet) %-muutos Tuloylijäämä Finanssisijoitukset, netto Iainananto muut finanssisijoitukset siitä pankkituki Nettorahoitustarve Pitkäaikainen luotonotto valuuttamääräiset luotot markkamääräiset luotot siitä ulkomaille myydyt Lyhytaikainen luotonotto velkasitoumukset siitä ulkomaille myydyt Kassa-asema markkinarahasijoitukset pankkitalletukset Valtion velka %BKT:sta valuuttamääräinen %BKT:sta markkamääräinen %BKT:sta Valtion nettovelka %BKT:sta Julkisen sektorin EMU-velka ja rahoitusjäämät EMU-velka,mrd. mk %BKT:sta Valtion velka TEL-rahastoille Rahoitusjäämä (SNA), %BKT:sta Rahoitusjäämä (SNA), mrd.mk valtio kunnat sotu-rahastot

10 9 ENNRA57.TLI 12. Kansantulo mrd. mk ja %-muutos Palkat kotimaasta % Työnantajain sosiaalivakuutusmaksut % Palkat ja sos.vak.maksut ulkom., netto Työtulot yhteensä % Omaisuus- ja yrittäjätulot, netto % Välilliset verot miinus tukipalkkiot % Kansantulo % Tulonsiirrot ulkomailta, netto % Kansantalouden käytett. oleva tulo % Kotitaloudet ja VTY:t % Yritykset % Rahoituslaitokset % Julkinen sektori % Tuotannon määrä sektoreittain 199-mrd.mk ja %-muutokset edellisestä vuodesta Maatalous % Metsätalous % Teollisuus % Palvelukset ym % Julkinen toiminta % Bruttokansantuote, th % Välilliset verot - tukipalkkiot % Bruttokansantuote, mh %

11 1 ENNRA57.TLI 14. Työvoimatase 1 henkeä ja %-muutos (Työvoimatiedustelun mukainen) Työlliset % Työttömät % Työvoima olo Työikäinen väestö % Työvoiman osuus, % T~öttöm~~saste, % Ansiotaso ja tuottavuus %-muutokset Ansiotasoindeksi (koko talous) teollisuus palvelut ym. julkinen sektori Työkustannukset (tuntia kohti) (koko talous) teollisuus palvelut ym. julkinen sektori Työn tuottavuus (koko talous) teollisuus palvelut ym. Yksikkötyökustannukset (koko talous) teollisuus ~alvelukset ~m

12 11 ENNRA57.TLI 16. Vaihtotase mrd.mk 1993 Kauppatase 31. vienti tuonti 11.6 Palvelut -5. tulot 26.9 menot 31.9 Pääomakorvaukset tulot 6.1 menot 34.6 Tulonsiirrot ja muut -3.9 tulot 6.5 menot Vaihtotase -6.3 tulot menot Rahoitusjäämät, mrd.mk ja % bkt:sta mrd.mk Yritykset Kotitaloudet Rahoituslaitokset Valtio Kunnat Sotu-rahastot % bkt:sta yksityinen sektori julkinen sektori Vaihtotase

13 12 ENNRA57.TLI 18. Maksutase mrd.mk Vaihtotase Pääomantuonti Valtio - Valuuttam. luotot - Markkamäär. joukkovelkak.lainat - Muut Yritykset - Luotot - Osakkeet - Kauppaluotot - Suorat sijoitukset - Muut Pankit ja muut rahoituslaitokset Muu pääomantuonti Valuuttavarannon muutos Ulkomainen nettovelka mrd.mk % BKT:sta siitä valtio mrd.mk % BKT:sta Korot, % Saksan markan 3 kk:n korko Markkinarahan korko (Helibor 3 kk) JVK-korko Pankkien keskim. antolainauskorko Veroton talletuskorko

14 13 ENNRA57.TLI 2. Suomen Pankin tase, mrd.mk Valuuttavaranto Kotimainen nettosaatava Rahaperusta (MO) 12 kk % muutos setelistö vähimm. varantotall eankkien eäivämarkkina-asema Rahamäärä, mrd.mk ja %-muutokset Suppea raha (M1) (setelistö ja käyttelytilit) Lavea raha (M2) (M1 + aikatalletukset) Lavea raha (M3) (M2 + ylhallolevat eankkien sij.tod.) Pankkien tase, mrd.mk Luotot yhteensä 12 kk %-muutos Markka-antolainaus yleisölle 12 kk %-muutos Valuuttaluotot yleisölle 12 kk %-muutos Joukkovelkakirjaluotot yhteensä 12 kk %-muutos Yleisön talletukset Markkatalletukset 12 kk %-muutos Valuuttatalletukset 12 kk %-muutos

15 ENNRA57.KLI Kuvioliite Kuvio 1. Kuvio 2. Kuvio 3. Kuvio 4. Kuvio 5. Kuvio 6. Kuvio 7. Kuvio 8. Kuvio 9. Kuvio 1. Kuvio 11. Kuvio 12. Kuvio 13. Kuvio 14. Kuvio 15. Kuvio 16. Kuvio 17. Kuvio 18. Kuvio 19. Kuvio 2. Kuvio 21. Kuvio 22. Talouden keskeiset tasapainoluvut Kansainvälinen talous ja Suomen vientimarkkinat Kansainvälinen talous ja Suomi Kysyntä ja tarjonta Tuotannon määrä Työvoimatase Viennin ja tuonnin määrä Valuuttakurssi ja ulkomaankauppahinnat Vaihtosuhde Kiinteät investoinnit sektoreittain Investointiaste toimialoittain Kotitaloussektorin tulot, tulonkäyttö ja velkaantuminen Yritykset Julkinen sektori Ansiotaso Työkustannukset ja tuotannon hinnat Kustannukset ja hinnat Inflaatio Vaihtotase ja ulkomainen velka Säästämis- ja investointiaste Pankkikorkoja Pankkien markkamääräinen anto- ja ottolainaus

16 1 ENNRA5?KLI Kuvio 1. TALOUDEN KESKEISET TASAPAINOLUVUT BRUTTOKANSANTUOTE TYÖTTÖMYYSASTE % % % r--+--I t VAIHTOTASE 1~1~1~1~1~lml~I~I~1m POHJAINFLAATIO 5 o % BKT:sla % BKT:sta _ ,-.--.-,4 % % , I--~~ t ~5 -; ~ l-2 ==~ ~ JULKISEN SEKTORIN RAHOITUSJÅÄMÄ % BKT:sta % BKT:sta _--,..-, , ,1 JULKISEN SEKTORIN EMU-VELKA % BKT:sta %BKT:sta ,-~~-._~-~~-T-_, 5 o l !-_+_-+-_+_ ~1~1~1~1~lml~I~I~lm o

17 2 ENNRA57.KLI. Kuvio Kansainvälinen talous ja Suomen vientimarkkinat Oecd-maiden BKT:n määrä I%-muutos edellisestä vuodesta 1\ " ~ \ I \ /"- "-N ~ - o Suomen vientimarkkinat, kysynnän (=tuonnin) määrä --Kaikki alueet o Suomen viennille tärkeät länsimaat I%-muutos edellisestä vuodesta ~.. ~.. ~ I I. II.,,.,.1\.1 \.. \ l ~\,.,..., " '~/ V\ l, ".. I,,,,, \

18 ENNUStE 3 ENNRA57.KLI Kuvio 3. Kansainvälinen talous ja Suomi Määrä, indeksi 1986=1 - Kilpailijamaiden tuonti Tavaravienti (1) ~ V..., ~ ,... I..... /. / / ,. V,,,, 96./ Kuluttajahinnat, %-muutos -Oecd-maat Suomi ;-r\".... /.,,'\"'- " ~,,. ".~~ I. I. I I....,,,, ' , '. - o Suhteelliset yksikkötyökustannukset, SuomiIkilpailijamaat, 1982=1 - Samassa valuutassa Kansallisissa valuutoissa ,.,,.... y ~" 1... ~ \ \ \. / '

19 4 ENNRA57.KLI Kuvio 4. Kysyntä ja tarjonta määrän muutos, / 2 1 o Vienti ~Yksityiset investoinnit 95 Varastojen muutos 1 5 o -5-1 L- ~ ~ ~ ~ Julkinen kysyntä 9 95 Yksityinen kulutus o -5-1,...,..., ~.., ~, ',,, " ',,.-' " i\ \ 'V /, _,,!., Bkt Tuonti

20 5 ENNRA5?KLI I Kuvio 5. Tuotannon määrä Indeksi 199 = BKT, tuot.kust.hint. - - Muu yksit.sektori Teollisuus --Julkiset palvelut

21 6 ENNRA57.KLI Kuvio 6. Työvoimatase 1 henkilöä 25 -Työlliset, yhteensä (vasen ast.) - - Työlliset, yksityinen palvelusektori (oikea ast.) ~ ~ 11 ~ I.. ~ ~ --~ ~ 1 9 Työvoimaosuus 7 % Työttömyysaste 2 % o

22 7 ENNRA57.KLI Kuvio Viennin ja tuonnin määrä Neljän neljänneksen liu kuva summa, 9-mmk Tavaravienti -Tavaratuonti 95 uvio 8. Valu uttaku rssi ja u Ikom aan kau ppah in nat 14 Ind.1991Q3 = Tavaraviennin yksikköarvoindeksi 1) Tavaratuonnin yksikköarvoindeksi 1) --Efektiivinen valuuttakurssi-indeksi 1) Kahden neljänneksen liukuva k.a.

23 8 ENNRA57.KLI Kuvio 9. Vaihtosuhde = Tavarakaupan yksikköarvoindekseistä

24 9 ENNRA57.KLI Kuvio Kiinteät investoinnit toim ialo ittain Vol.ind. 199 = Teollisuus - - Muu yksit. yrittäjätoiminta '''''''''',"' Asuntoinvestoinnit - 'Julkiset palvelut Kuvio 11. Investointiaste toim ialoittain % BKT:sta (199-hinnoin) 15%r r ,, ~ 1... _ _---...,*"11, ~--1IIIf " '1ifrrt ~------~, -~---- o Teollisuus "'" Muu yksit. yrittäjätoim inta - 'Asuntoinvestoinnit -Julkiset palvelut

25 1 ENNRA57.KLI Kuvio 12. Kotitalouksien tulot, tulonkäyttö ja velkaantuminen %-muutos 8 Käytettävissä oleva reaalitulo (1), netto o %-muutos 8 Ili!ill Kulutusmenot,määrä -, -Säästämisaste o Ili!ill Asuntoinvestoinnit,määrä (vas.ast.) %-muutos 3 -Velkaantumisaste (oik.ast.) o

26 11 ENNRA57.KLI Kuvio 13. Yritykset 55 Pääomatulojen osuus jalostusarvosta % / -...,...../' "'-..",- '" '- V / V Velka ja investointiaste % % ~ ~F" - """" 1 8 ~ f#"'" I ~ / \ >\ :\, \ "' ~ '~ "-J 6 6 f ~Velkaantumisaste (vasen ast.) -Investointiaste (oikea ast.)

27 12 ENNRA57.KLI Kuvio 14 Julkinen sektori Rahoitusjääm ä % BKT:sta 1 5 o Koko julkinen sektori -Valtiontalous Velka 8 % BKT:sta 6 4 2».,.««~ ~ -- ~/ ~'""- I ) ~ #/4;#' ~- o Koko julkinen sektori (EMU-velka) -Valtionvelka

28 13 ENNRA57.KLI Kuvio 15. Ansiotaso 15 Elilillll Liukuma _ Sopimuspalkkaind. yht., %-muutos ed.v:sta ~ Reaaliansiotaso % 1 5 o Teollisuuden ansiotaso _Teollisuuden liukuma _Teollisuuden sopimuspalkat, %-muutos -Teollisuuden reaaliansiotaso 2 % o

29 14 ENNRA57.KLI Kuvio 16. TYÖKUSTANNUKSET JA TUOTANNON HINNAT TEOLLISUUS %-muutos ed. v:n vast. nelj., 4 nelj. liukuva k.a. 2~--~----~----~--~----~----~--~----~ ~~-+----~----r ;-----r r--~15 1 ~ ~----~---+--~~----~--~ ~---+_t_7f---iii-"------%:t--~r: _--_i 5-5~--_ ~ ~----~--w+~~~--~ liimj Yksikkötyökust. - Arvonlis. deflaattori - Tuotannon hinta PALVELUSEKTORI %-muutos ed. v:n vast. nelj., 4 nelj. liukuva k.a. 2or ~--~r----r----~--~-----r----~--~2 15r-~~ ~r----r ~-----t ~15 ~----~~-+----~----~---+--~1 Or ~----r ~~---r~--+---~O -5r ~----r r-~~ I-5-1~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ , Yksikkötyökust. - Arvonlis. deflaattori _. Tuotannon hinta

30 15 ENNRA57.KLI Kuvio 17. Kustannukset ja hinnat 25 % o Tuontihinnat, 2nelj. liuk.k.a. 2 % o Ansiotasoindeksi'" Yksikkötyökustannukset, 2nelj. liuk.k.a. 14 % o Kuluttajahintaindeksi""" Pohjainflaatioindikaattori

31 16 ENNRA57.KLI Kuvio 18. Inflaatio 12 --Kuluttajahintaindeksi Pohjainflaatioindikaattori Indeksi 199= Kuluttajahintaindeksi Pohjainflaatioindikaattori 4 12 kuukauden %-m uutos 3., -,,,,. 2 1.'. '. '''',.,,,

32 17 ENNRA57.KLI Kuvio 19. Vaihtotase ja ulkomainen velka Vaihtotaseen pääerät, mrd.mk 6 4 neljän neljänneksen liukuva summa,, rii' ,. -., o _Vaihtotase - - Kauppatase " " Palvelutase -Pääomakorvaukset ja tulonsiirrot 12 Vaihtotase ja kauppatase % BKT:sta % 8 4 o Vaihtotase 9 ~& Kauppatase 95 2 Ulkomainen velkaantuneisuus % o

33 18 ENNRA57.KLI Kuvio 2. SÄÄSTÄMIS- JA INVESTOINTIASTE BRUTTOS'ÄÄSTÄMISEN JA BRUTTOINVESTOINTIEN OSUUDET BKT: STA. % SÄÄSTÖ - INVESTOINNIT = RAHOITUSJÄÄMÄ %._ ~----,---~~--~----~--~--,_% =- VAIHTO ASEEN JLIJÄÄMt -= 32 =- KOKO ANSAN ALOUS -= / - 28 =- SAAST D f1"i rll- 2 ::m~11 LL.Af111 INVE~TOINNI -= 4 _... pij,jj.l _"I~~I~' _ 24 2~~ ~~--~---r~~~2 ~ YRITYt SET 1ftnmfrrrJ!U~-= INVES OINNIT ~ mm 1IIIIllTIll ~ lillltil ~IIJlli I 111~lijJY - ljj ,.,.iiti"'-= 12 AI~ 1111r -= 8 1.l11J.l.1-I- (ÄÄSTÖ =- KOTIT,LOUDE -= 12r-~----r ~----~ ~~ iii'll~vestoinni ~l... rf'nol.-. -= 8 -UJ ftidj,i - -- 'm-.-r IUf'N'rllllllllllln - 8 ~ "'~~~rijjjl ~~ljjlliidhrllllnn IlT= 4 C-T----T----T----r--~r---_r----r_--~ttW~~ _ JULKIt EN SE TORI (ML. ~OTU-RJ HASTO ) - 12r-;_--~r----r ~----~----r_--_+----;_~ =ffl ~lrnl,rrttlrmlllii11lffil,mi~ :~ SÄÄ TÖ -= 4 - INVES OINNIT "~II - o =- '1 111U.11~- =- ~... -= -4r-~----~----r_ ;_--~----~~~+_--~-~ r-~----r ~----~----+_--_+----;_~r - ~ RAHOI USLAI OKSET - 4~;_----r_--_+----+_--~----~----+_--_+----;_~-4 '=-- SÄÄS Ö, ;;::. ~-~'-~~~~~~~~~~L--~~~<~~~.~~~~I~aw~~~nillllnn~I~II-- =- INVE STOINN T -= -4~-~--~~~--~~~--~~~~~~~~~~~~---~

34 19 ENNRA51.KLI Kuvio 21. Pankkikorkoja 16 - Antolainauksen keskikorko % - - Uusien luottojen korko om*'""""'uuusien luotto en korko reaalisena , o ) Deflatoitu ku luttajah intaindeksillä 96 Kuvio 22. Pankkien markkamääräinen anto- ja ottolainaus 3 % - Markkatalletukset '" Markkaluotot o

35 LIITE RAPORTTIIN Kansainvälinen talous vuosina Suomen Pankki Vain virkakäyttöön Suomen Pankissa.

36 1 ENNRA58 Lähtökohtatilanne Teollisuusmaiden talouskasvu on jatkunut suotuisana kuluvana vuonna, joskin kasvu jäänee vastoin alkuvuoden odotuksia muutaman prosentin kymmenyksen viime vuoden 2.9 prosentin kasvua hitaammaksi. Hintojen nousu on pysytellyt maltillisena ja inflaatio on alhaisimmillaan sitten 196-luvun alkupuolen. Kuluva vuosi alkoi rauhattomasti Meksikon peson romahduksella ja myös ERMissä volatiiliteetti lisääntyi alkuvuodesta, mutta kurssimuutokset ovat sittemmin tasaantuneet. Meksikon tapahtumat ja USA:n ja Japanin välisen kaupan ristiriidat johtivat dollarin nopeaan heikkenemiseen suhteessa muihin keskeisiin valuuttoihin. Viime aikoina dollari on vahvistunut jälleen. Japanissa talousongelmat jatkuvat edelleen; Koben maanjäristys heikensi odotuksia talouden elpymisestä ja pankkisektorin luottotappiot ja yleinen hintojen deflaatio näyttää osaltaan vaikeuttavan elpymisen alkuunlähtöä. EU-maissa työttömyyden hidas aleneminen varjostaa muuten suotuisia talousnäkymiä. Ennusteoletukset Kansainvälisten korkojen ja valuuttakurssien kehitys (taulukko 1) noudattaa oletettua rahapolitiikan linjausta. USA:n talouskasvun hidastuttua tuntuvasti vuoden ensimmäisellä puoliskolla keskuspankki kevensi heinäkuussa rahapolitiikkaa ja politiikan oletetaan pysyvän neutraalina seuraavan puolen vuoden aikana ja sitten kääntyvän talouskasvun voimistumisen ja inflaatiopaineiden lisääntymisen myötä jälleen kireämpään suuntaan. Saksassa ja manner-euroopassa keskuspankit laskivat avainkorkojaan loppukesästä ja neutraali linja jatkunee ensi vuoden alkuun asti, jonka jälkeen Bundesbankin oletetaan myös alkavan korottaa keskuspankkirahoituksen korkoja inflaation kiihtymisen välttämiseksi. Euroopan korkojen oletetaan seuraavan Saksan avainkorkojen liikkeitä ja korkoerot Saksan korkoihin kaventuvat ennusteperiodin aikana. Japanissa sen sijaan keveä rahapolitiikka jatkuu edelleen; diskonttokorko on vain.5 % ja näin ollen liikkumavaraa lisäkeventämiseen ei käytännössä ole. Pitkät korot ovat laskeneet tuntuvasti vuoden 1995 alusta varsinkin USA:ssa, mutta myös muissa maissa. Reaalikorot ovat silti edelleen suhteellisen korkeita; G-1 maissa keskimäärin yli 4 prosenttia (kuviot 1 ja 2). Valuuttakurssioletuksessa US-dollari heikkenee hieman suhteessa saksan markkaan ja enemmän jeniin; ERM-valuuttojen keskinäiset kurssit pysyvät nimellisesti kiinteinä kuluvan vuoden viimeisestä neljänneksestä lähtien. Hallitusten finanssipolitiikan linja pysyy kireänä Euroopassa ja samoin USA:ssa, mutta Japanissa talouden elvyttäminen edellyttää edelleen kevyttä finanssipolitiikkaa.

37 2 ENNRA58 Taulukko 1. LYHYT NIMELLlSKORKO 3 kuukauden eurokorko ka Q4 USA SAKSA JAPANI RANSKA ENGLANTI RUOTSI SUOMI PITKÄ NIMELLlSKORKO valtion obligaatiokorko 1o-vuotta ka USA SAKSA JAPANI RANSKA ENGLANn RUOTSI SUOMI VALUUTTAKURSSIT SUHTEESSA USAN DOLLARIIN DEM Jpy FRF GBP INFLAATIOVAUHTI Kuluttajahintojen %-muutos USA SAKSA JAPANI RANSKA ENGLANn RUOTSI Q

38 3 ENNRA58 Kuvio 1. Lyhyt reaalikorko --USA ~Saksa % o Ruotsi.,. I I, "... I,,, h,.,,, "-.A.-/t. ~ ~~ ~, '#.., -,. ~ T ~ ;zf ~,, ~, ~ ~ N.: ~... " -v-. ~...-' ~..'..., Kuvio 2. Pitkä reaalikorko -USA Ruotsi

39 4 ENNRA58 Kansainvälisen talouden kehitys G-7 maiden talouskasvu oli viime vuonna lähes 3 %, mutta kuluvan vuoden kasvu jäänee noin Y2 % heikommaksi, arviolta 2.5 prosenttiin ja jatkuu samansuuruisena vuoteen Hintojen nousu kulutuksen deflaattorilla mitaten on pysynyt alhaisena; Saksassa inflaatiovauhti on hidastunut yli 4 prosentista vuonna 1993 hieman yli 2 prosenttiin. Japanissa inflaatio on kääntynyt deflaatioon (taulukko 2). Taulukko 2. Kasvu ja inflaatio GDP Billions of Domestic Currency Canada USA Japan Germany France Italy U.K Consumer Prices 1) Canada USA Japan Germany France Italy U.K ) Consumption expenditure deflator Talouskehitys maittain USA:n talouskasvu hidastui tuntuvasti viime vuoden lopun noin 5 prosentin vuositason kasvusta lähelle 2.5 prosentin trendikasvua kuluvan vuoden alkupuolella ja koko vuoden kasvuksi ennustetaan lähes 3 prosenttia ja vuosille noin 2.5 prosentin kasvua. FEDin ripeä rahapolitiikan kiristäminen vuoden 1994 kuluessa näyttää hidastaneen kasvuvauhdin ns. pehmeään laskuun. Meksikon kriisi lisäsi alkuvuonna epävarmuutta koko talousnäkymien suhteen, mutta kriisin negatiiviset vaikutukset ovat jäämässä arvioitua vähäisemmiksi (taulukko 3). Japanin talouden vuonna 1991 alkanut lama ei ota hellittääkseen erittäin ekspansiivisesta talouspolitiikasta huolimatta. Kuluttajien luottamus on hyvin heikkoa

40 5 ENNRA58 ja työttömyys'aste japanilaisittain historiallisen korkealla tasolla ja kohoaa edelleen. Suhdannenäkymät ovat heikot ja pankkien tila vaikea. Jenin heikkeneminen, jos se osoittautuu pysyvämmäksi, kohentaisi vientisektorin kannattavuutta ja tukisi kasvua. Talouskasvun ennustetaan voimistuvan ensi noin 1.5 prosenttiin ja seuraavana vuonna yli 2 prosentin kasvuun, mutta toteutunut kasvu saattaa jäädä helposti alle ennustetun, mikäli deflaatiota ei saada pysähtymään ja kysyntää elpymään (taulukko 4). Saksan talouden ennustetaan kasvavan noin 2.5 % tänä vuonna ja hieman alle 3 % vuosina 1996 ja Alkuvuonna tapahtunut saksanmarkan nopea revalvoituminen heikensi vientisektorin suhdannenäkymiä, joskin tilauskannat ovat edelleen korkealla tasolla. Yksityinen kulutus on ollut heikkoa kiristyneen verotuksen vuoksi, mutta ensi vuoden alusta verotus kevenee ja yksityisen kulutuksen ennustetaan voimistuvan. Saksan yhdistyminen aiheutti julkisen sektorin velan ja alijäämän nopean kasvun viime vuosina, mutta veronkorotukset ja menoleikkaukset ovat supistuneet vajeita odotettua nopeammin ja Saksa täyttää konvergenssikriteerit koko ennusteperiodilla (taulukko 5). Ranskan talouden ennustetaan kasvavan tasaista 3 prosentin vauhtia vuosina Vuoden alun poliittisen epävarmuuden hälvettyä maaliskuussa talouskasvu näyttää olevan tukevalla pohjalla niin viennin kuin investointien varassa ja yksityinen kulutuskin on elpymässä. Julkisen talouden tasapainottaminen on hallituksen yksi keskeisistä tavoitteista ja siinä pysyminen edesauttaa osaltaan talouskasvun jatkumisen myönteisenä lähivuosina (taulukko 6). Ison-Britannian talouskasvu on jatkunut jo kolmatta vuotta myönteisenä, joskin vauhti on kuluvana vuonna maltillisempaa. Työttömyysaste on alhaisimmillaan sitten vuoden 1991 (8.2 %) ja palkankorotukset ovat olleet suhteellisen alhaisia. Hallituksen tavoite budjetin tasapainottamiseen ja inflaation hillitsemiseen on myötävaikuttanut pitkien korkojen riskipreemioiden kapenemiseen ja korkotason alenemiseen, mikä mahdollistaa osaltaan suotuisan talouskasvun jatkumisen (taulukko 7). Ruotsin talouskasvu on vahvistunut viime vuodesta ja tänä vuonna kasvuksi ennustetaan noin 2.5 %; vetureina vienti ja investoinnit. Yksityisen kulutuksen elpyminen alkanee vasta ensi vuonna, mutta julkinen kysyntä supistuu edelleen vuosina Ruotsin talousnäkymät ovat jokseenkin tyydyttävät; korkeat reaalikorot ovat pysäyttäneet rakennustoiminnan ja yksityinen kulutus on heikkoa. Talouspoliittisen uskottavuuden lisääminen budjetin tasapainottamisen ja alhaisen inflaation suhteen parantaisi suhdannenäkymiä (taulukko 8).

41 6 ENNRA58 Taulukko 3. USA:n huoltotase Change in percent over previous year GNP/GDP (at constant prices) Private Consumption Government consumption Fixed investment Housing Business Change in Inventories 1} Total Domestic Expenditures Exports of Goods and Services Imports of Goods and Services In percent I nterest rate Long-Term Short-Term Current Balance (in p.c. of GDP) General government deficit (in p.c. of GDP) Unemployment Rate } As a percentage of GDP in the previous period Taulukko 4. Japanin huoltotase Change in percent over previous year GNP/GDP (at constant prices) Private Consumption Government consumption Fixed investment Housing Business Change in Inventories 1} Total Domestic Expenditures Exports of Goods and Services Imports of Goods and Services In percent Interest rate Long-Term Short-Term Dollar Exchange Rate Current Balance (in p.c. of GDP) Government deficit (in p.c. of GDP) Unemployment Rate } As a percentage of GDP in the previous period

42 7 ENNRA58 Taulukko 5. Saksan huoltotase Change in percent over previous year GNP/GDP (at constant prices) Private Consumption Govemment consumption Fixed investment Housing Business Change in Inventories 1) Total Domestic Expenditures Exports of Goods and Services Imports of Goods and Services In percent Interest rate Long-Term Short-Term Exchange Rate Current Balance (in p.c. of GDP) Govemment deficit (in p.c. of GDP) Unemployment Rate ) As a percentaqe of GDP in the previous period Taulukko 6. Ranskan huoltotase ChanQe in percent over previous vear GNP/GDP (at constant prices) Private Consumption Govemment consumption Fixed investment Housing Business Change in Inventories 1) Total Domestic Expenditures Exports of Goods and Services Imports of Goods and Services In percent Interest rate Long-Term Short-Term Dollar Exchange Rate Current Balance (in p.c. of GDP) Government deficit (in p.c. of GDP) Unemployment Rate ) As a percentage of GDP in the previous period

43 8 ENNRA58 Taulukko 7. Ison-Britannian huoltotase Change in percent over previous year GNP/GDP (at constant prices) Private Consumption Government consumption Fixed investment Housing Business Change in Inventories 1} Total Domestic Expenditures Exports of Goods and Services Imports of Goods and Services In percent Interest rate Long-Term Short-Term Dollar Exchange Rate Current Balance (in p.c. of GDP) Government deficit (in p.c. of GDP) Unemployment Rate ) As a percentage of GDP in the previous period Taulukko 8. Ruotsin huoltotase Change in percent over previous year GNP/GDP (at constant prices) Private Consumption Government consumption Fixed investment Change in Inventories 1} Total Domestic Expenditures Exports of Goods and Services Imports of Goods and Services In percent Interest rate Long-Term Short-Term Unemployment Rate ) As a percentaqe of GDP in the previous period

44 9 ENNRA58 Budjettivajeet Yhteinen tavoite teollisuusmaiden pitkän aikavälin finanssipoliittisissa ohjelmissa on valtiontalouden ja julkisen sektorin rahoituksen tasapainottaminen (kuvio 3). USA:n kongressin hyväksymä Budget Resolution tähtää budjetin tasapainottamiseen vuoteen 22 mentäessä ja hallituksen vastaava ohjelma vuoteen 25 mentäessä. Myös Japanissa pitkän aikavälin tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen, mutta talouden syvän taantuman vuoksi keskipitkällä aikavälillä finanssipolitiikka tulee säilymään erittäin ekspansiivisena. Vuonna 1996 julkisen sektorin rajoitusjäämä nousee arviolta 4.5 prosenttiin bktsta ja alkaa supistua sen jälkeen. EU-maissa julkisen sektorin rahoitusjäämä supistuu lähes 6 prosentista vuonna 1994 arviolta alle 4 prosenttiin vuonna 1997 (kuvio 4), linjassa Maastrichtin sopimuksen kanssa. Kuvio 3. Julkisen sektorin rahoitusjäämät, USA Japani <""",~,,,",,,,, S a k s a prosenttia BKT:sta, -... o

45 1 ENNRA58 Kuvio 4. EU-maiden julkisen sektorin rahoitusjäämä, o prosenttia BKT:sta Vaihtotaseen vajeet G-3 maista USA:n vaihtotase on ollut vuosikausia alijäämäinen, Japanissa ja Saksassa se puolestaan on ollut ylijäämäinen (kuvio 5). Tosin 199-luvun alussa Saksan yhdistyminen käänsi Saksan vaihtotaseen alijäämäiseksi, mutta se on jälleen tasapainottumassa (taulukko 9). Teollisuusmaiden julkisen sektorin tasapainottuminen ja ulkoisen tasapainon parantuminen jatkuu myönteisesti, ja lisää rahapolitiikan pelivaraa, joten suotuisa talouskasvu voinee jatkua lähivuosinakin. Taulukko 9. Vaihtotaseen vajeet G-7 maissa, % bkt:sta USA Japan Germany France Italy U.K. Canada EUR

46 11 ENNRA58 Kuvio 5. Vaihtotaseet, USA Japani ""'Saksa prosenttia BKT:sta 4 2 o -2-4 "//,,,,"'''''''\, jt"':"~,'",., 'J, 1\. I.,,..,, ,,,l" '\ l/c ",~;"'. "'*~,.,,, ~ t'---/ v "/ /'"'" 1,,,,,,,,"""""»"'»""" ~..,..,... '-- j.../" ,.,.",. ~ - 98 Maailmankauppa ja raaka-ainehinnat Kansainvälisen kaupankäynnin vapauttamisessa tapahtunut edistyminen heijastuu maailmankaupan volyymien voimakkaaseen, arviolta noin 1 prosentin kasvuun vuonna 1994 ja kasvun ennustetaan jatkuvan nopeana, noin 7 prosentin vauhtia myös seuraavien kahden vuoden aikana (kuvio 6). Kysyntä Suomen vientimarkkinoilla kasvaa arviolta 6 % ennusteperiodilla. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat kääntyneet lievään laskuun kesän kuluessa ja laskun arvioidaan jatkuvan edelleen ensi vuonna, jonka jälkeen hintojen laskun ennustetaan päättyvän. Teollisuusmaiden alhaisesta inflaatiosta ja työn tuottavuuden noususta johtuen teollisuustuotteiden dollarimääräisten vientihintojen nousu hidastuu noin 1 prosentista vuonna 1995 noin 3 prosenttiin vuosina (kuvio 7 ).

47 12 ENNRA58 Kuvio 6. Kansainvälinen kauppa, Suomen vientimarkkinat "" Maailmankauppa o %-muutos edellisestä vuodesta \. l\. ~l\ l' ~ ~ ~" ia~ ~ V A i~, \ ~V~ v:j" I i\ \.w f' " kj ~ 1\) \. IJ k v... i,,...,.,... l',"',,,,,,,,,,,,, Kuvio 7. Raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden dollarimääräiset maailmanmarkkinahinnat, Teollisuustuotteiden vientihinta, OECD I,.,." Hwwa-indeksi pl. energia =1 1...!~<,//./i -"<".'\~ _.:{/ / "-.,L- / """"'"""""'''''''''''\',,,,,,, jl.,.,.",... "".""=",,,i') t;? '''"'7 / / t

48 13 ENNRA58 EMU konvergenssiprosessi EMUn konvergenssiprosessin ennustetaan etenevän suunnitellusti. On todennäköistä, että keskeiset EU-maat täyttävät inflaatiolle, valuuttakurssille ja pitkille koroille asetetut kriteerit vuoteen 1997 mentäessä, mutta julkisen sektorin alijäämä- ja velkakriteerit täyttäisivät vain noin puolet EU-maista (taulukko 1, jossa vuoden 1997 luvut ovat KT:n arvioita, vuosi 1996 ja 2 OECD:n arvioita). Taulukko 1. EU-maiden julkisen sektorin EMU-velka ja rahoitusjäämät, Maa Julkisen sektorin rahoitusjäämä, % bkt:sta Julkisen sektorin EMU-velka, % bkt:sta Itävalta Belgia Tanska Suomi Ranska Saksa Kreikka Irlanti Italia Luxemburg Alankomaat Portugali Espanja Ruotsi Iso-Britannia Lähde: OECD Economic Outlook, VoI. 57, June 1995; vuoden 1997 luvut KT:n arvioita. Työllisyystilanne EU-maiden keskimääräinen työttömyysaste on ollut pitkään huomattavasti yli USA:n keskimääräisen työttömyysasteen (kuvio 8 ja taulukko 11). Ero johtuu mm. työmarkkinoiden rakenteellisista eroista ja Euroopan paremmasta työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmästä. Työttömyyden ennustetaan alenevan vain hitaasti ja olevan vielä vuonna 1997 yli 1 %. Euroopan työllisyyden parantaminen edellyttää työmarkkinoiden joustavuuden lisäystä, työllistämiskustannusten ja työtulojen verotuksen alentamista sekä työvoiman koulutusta.

49 14 ENNRA58 Kuvio 8. Työttömyysaste, ==EU-maat -G7-maat ~ "'-,/ ~,,~ 1/ ~, / ~ '" ~/ ~,r ~ ",,,' "... i" Taulukko 11. G-7 ja EU-maiden työttömyysasteet, USA Japani Saksa Ranska Italia Iso-Britannia Kanada

50 15 ENNRA58 Ennusteen riskit ja epävarmuustekijät Ennusteeseen liittyy joukko epävarmuustekijöitä, joista vaikein lienee Japanin talouden kehitys. Varallisuusarvojen raju lasku muutama vuosi sitten ja jumiutuminen alhaiselle tasolle on koitunut erittäin raskaaksi pankeille. Luottotappioiden määrän arvioidaan liikkuvan noin 6 prosentissa bkt:sta; tämäkin on va,rvainen arvio eräiden tahojen mielestä. Heikko luotonkysyntä ei myöskään ole pankeille eduksi. Jenin alkuvuoden nopea vahvistuminen heikensi vientisektorin näkymiä ja voidaankin arvioida, että jenin viime päivien heikentyminen nähdään myönteisenä. EMU-prosessiin liittyy epävarmuutta, joka saattaa aiheuttaa suurtakin volatiilisuutta valuuttamarkkinoilla ja äkkinäisiä spekulaatioita joitakin ERM-valuuttoja kohtaan. Euroopan työllisyystilanne on myös riskitekijä, mikäli hallitukset haluavat uhrata EMUn julkisen sektorin konvergenssikriteerit lyhyellä aikavälillä paremman työllisyyden hyväksi. Meksikon kriisi tuli yllätyksenä, vaikka jälkiviisaat sitä osasivat odottaakin. Tällä hetkellä G-3 maiden valuuttoihin näyttää kohdistuvan ehkä tavanomaista enemmän epävarmuutta; dollarin aliarvostus on selkeätä, mutta liian nopea revalvoituminen saattaisi syventää kauppataseen vajetta.

51 Kaija-Leena Rikkonen Tarkennus ennusteraportin liitteen Kansainvälinen talous vuosina taulukkoon 1, EU-maiden julkisen sektorin ENO-velka ja rahoitusjäämät, , sivulla 13. Vuotta 1994 koskevat tiedot ovat Euroopan kommission arvioita, vuosien 1995, 1996 ja 2 ovat OECD:n arvioita, ja heijastavat hallitusohjelmien julkisen sektorin alijäämien supistamista ja rahoitustasapainon parantamista. Suomen luvut vuosille ja 2 ja vuoden 1997 luvut muille EU-maille ovat KT:n omia arvioita. Jakelu: Ennustejakelu EU-maiden julkisen sektorin EMU-velka ja rahoitusjäämät, Maa Julkisen sektorin Julkisen sektorin EMU-velka, Itävalta Belgia Tanska Luxemburg Alankom Portugali Espanja Ruotsi Iso-Britannia Lähde: OECD Economic Outlook, VoI. 57, June 1995; vuoden 1997 luvut EU-maille KT:n arvioita. Suomen luvut ovat KT:n omia.

52 LIITE RAPORITIIN Inflaatioraportti Suomen Pankki Vain virkakäyttöön Suomen Pankissa.

53 1 ENNRA51.INF Hintojen nousu on ollut ennustettua hitaampaa Kevään ennusteeseen verrattuna sekä kuluttajahintojen että erityisesti pohjainflaation nousuvauhti jäi arvioitua pienemmäksi. Pohjainflaatioindeksin pisteluku oli runsaan yhden prosenttiyksikön alempi kuin kevään ennustetarkistuksessa ( ) arvioitiin. Tämä johtui pääasiassa verotariffi-indeksin ennakoitua suuremmasta noususta. Tämän lisäksi inflaatiota vaimentaa kevään ennusteeseen verrattuna EU:n mukanaan tuoma arvioitua voimakkaampi kilpailun kiristyminen varsinkin elintarvikesektorilla sekä markan kelluttamisesta johtuva varovaisuus hinnoittelussa. Perinteiseen käyttäytymiseen perustuvien inflaatiomallien ja -arvioiden ennustekyky on näistä syistä heikentynyt. Inflaatioennusteen taustaoletukset Tuontihinnat Teollisuusmaiden inflaation arvioidaan olevan selvästi hitaampaa kuin vielä viime keväänä ennakoitiin. Raaka-aineiden hinnat alenevat, ja toisaalta teollisten tuotteiden hinnat nousevat myös hitaasti. Markan keväisen vahvistumisen välittömät inflaatiota hidastavat vaikutukset alkavat kuitenkin vuoden loppua kohden hiipua, kun tuontihinnat alkavat jälleen nousta noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Verotus Ensi vuoden alussa voimaan tulevat polttoaineiden ym. veronkorotukset nostavat kuluttajahintaindeksiä puolella prosentilla. Sen jälkeen verotariffi-indeksin oletetaan säilyvän ennallaan; vasta vuoden 1997 alussa oletetaan veroperusteissa tuntuvia muutoksia. Tämä oletus saattaa olla hieman varovainen, sillä verotariffiindeksillä on ollut taipumus nousta verokertymien kasvun mukana. Palkat Ennusteessa oletetaan, että keskusjärjestöjen tekemä sopimus viedään liittotasolla läpi sellaisenaan. Siten kuluvan vuoden puolelle ajoittuvien uusien palkankorotusten vuoksi koko kansantalouden ansiotasoindeksi nousee viimeisellä neljänneksellä 6 % ja teollisuuden peräti 8 %. Tämä poikkeuksellisen nopea

54 2 ENNRA51.INF sopimuspalkkojen noususta johtuva palkkainflaatio on tosin lyhytaikainen, ja se vaimenee suhteellisen nopeasti vuoteen 1997 tultaessa. Sopimuspalkoista aiheutuva kustannusten nousu ajoittuu vuoden vaihteen ympärille; ensi vuoden aikana sopimuspalkkojen nousuvauhti on jo maltillista. Vaikka jokin liitto jäisikin keskitetyn tulosopimuksen ulkopuolelle, palkkakustannukset eivät kokonaisuutena olennaisesti muutu. Palkkaliukumat jään evät vaatimattomiksi runsaana säilyvän työvoiman tarjonnan ansiosta. Myös alhaiset inflaatio-odotukset pitävät yllä kurinalaista paikanmuodostusta. Ennusteessa oletetaan palkkaliukumien ja siten palkkojen nousuvauhdin olevan jo hyvin vaatimatonta ensi vuoden lopulta lähtien. Vuonna 1997 palvelusektorin yksikkökustannusten kasvu on pysähdyksissä ja teollisuudessa ne jopa laskevat. Maltillinen palkkakehitys merkitsee sitä, että yritysten pääomatulojen osuus jalostusarvosta kasvaa. Aiemmin näin suuri tulonjaon muutos on johtanut paikkojen nousuun (tai kelluvan kurssin oloissa markan vahvistumiseen), mutta nykyisissä oloissa yritykset todennäköisesti kohentavat edelleen kansainvälisesti verrattuna heikkoa vakavaraisuuttaan. Toisaalta näinkään suuri tulonjaon muutos ei välttämättä merkitse kotimarkkinoilla toimivan pk-sektorin tilanteen merkittävää parantumista. Palkkakustannuksista tulee tuntuva inflaatio-impulssi kuluvan vuoden lopulla. Ennusteessa oletetaan, että palkoista ja tuontihinnoista tulevat kustannukset siirretään hintoihin kyllä täysimääräisesti, mutta kustannuspaineiden oletetaan purkautuvat vasta pidemmällä aikavälillä. Kuluttajahinnat ja pohjainflaatio Palkkakustannusten nousun siirtyessä hintoihin sekä kuluttajahintojen että pohjainflaation vuosimuutosvauhti vähin erin nopeutuu, mutta ei nouse yli 2.5 prosentin vuoden aikana. Vuoden 1996 lopulta lähtien inflaatio alkaa nopeasti hidastua siten että vuonna 1997 sekä pohjainflaatio että kuluttajahintojen vuosimuutos jää alle 2 prosentin. Siten Suomen inflaatiovauhti on eräs hitaimmista EU-maissa.