Erilaiset oppijat koulutuksessa. Oppimisvaikeuksien vaikutus yksilön identiteettiin, elämänvalintoihin, oppimishalukkuuteen ja oppimisminäkuvaan

Transkriptio

1 Erilaiset oppijat koulutuksessa Oppimisvaikeuksien vaikutus yksilön identiteettiin, elämänvalintoihin, oppimishalukkuuteen ja oppimisminäkuvaan

2 Mitä oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan tässä luennossa? Normaaliälykkään aikuisen erityisvaikeudet Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmat Matematiikkavaikeus Kielelliset vaikeudet Muistin ongelmat Oppimisvaikeuksinen aikuinen on usein hukattu resurssi, käyttämätön lahjakkuusreservi

3 Jos olisin sokea, ei mun tarvitsis selittää mitään. Lukutaidon tasapainosta pudonneet Eero tavailee jo, kas kas.

4 luku- ja kirjoitustaito tasapainossa ympäristön vaatimusten kanssa suuret Ongelmia: luki-vaikeuden tai harjaantumattomuuden vuoksi tasapaino on horjunut Yksilön taidot Traditionaalinen luku- ja kirjoitustaidon määrittely vähäiset vähäiset Ympäristön vaatimukset suuret

5 Lukutaidoton länsimaissa Lukutaidoton on henkilö, joka ei yllä lukutaitonsa avulla niihin vaatimuksiin, joita opiskelu, työelämä tai muu arkielämä hänelle asettavat. (J. Guthrie 1983: When reading is not reading)

6 Suomalaisista aikuisista 2/3 1/3 ½ milj. kaksi kolmasosaa selviää tietoyhteiskunnan työlle ja oppimiselle asettamista lukutaitovaatimuksista yksi kolmasosa aikuisväestöstä tarvitsee nykyistä paremman lukutaidon elinikäisen oppimisen ja omaehtoisen opiskelun onnistumiseksi noin puolella miljoonalla aikuisella on lukutaidossaan ainakin jollakin osa-alueella vakavia puutteita puutteellinen lukutaito näyttää vahvasti liittyvän syrjäytymisriskiin. (LUKUTAITO TYÖSSÄ JA ARJESSA. Aikuisten toinen kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa. Linnankylä 2000.)

7 Peruskoulussa 2008 Runsas kahdeksan prosenttia peruskoululaisista oli siirretty erityisopetukseen syksyllä 2008 Vaikka peruskoululaisten määrä väheni, erityisopetukseen siirrettyjen määrä. Osa-aikaista erityisopetusta sai 22 prosenttia oppilaista lukuvuonna Osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistuneiden oppilaiden määrä väheni Murikan aikuisopiskelijoista Lukiseulontojen mukaan noin % :lla lukutaidon taso ei vastaa nykyisen tietoyhteiskunnan vaatimuksia Paljon ikäviä koulumuistoja, harjaantumattomuutta oppimistaidoissa Esimerkiksi lukiongelmaisten suurta määrää selittää valikoituminen alalle peruskoulun jälkeen Tilastokeskus

8 Ammattikoulussa valitsin konepuolen, jossa ei tarvinnut kirjoittaa ollenkaan. Kaikki muut aineet menivät ammattikoulussa hyvin, jos ei pitänyt kirjoittaa. Historia ja maantieto olivat todistuksessa 10. Pystyn lukemaan, mutta hyvin hitaasti.

9 Lukivaikeus eli dysleksia (lukihäiriö, sanasokeus) normaaliälykkään yksilön erityisvaikeus Yksilön kuulo ja näkö ovat normaalit eikä hänen lukemis- ja kirjoittamissuorituksensa vastaa hänen lahjakkuustasoaan. VRT. harjaantumattomuus: aikuisen lukemisessa ja kirjoittamisessa näkyvä ongelmien vyyhti, joka on syntynyt luku- ja kirjoitustaidon käyttämättömyydestä tai vähäisestä käytöstä.

10 Lukemisen kognitiiviset prosessit a) Perusprosessit: fonologinen ja ortografinen lukustrategia AUTO MANSIKKA KINTERI KONKALLAAN SETYYLIPYRINIINIKLORIDI SILMÄILYSANAVARASTO

11 b) Ymmärtämisen prosessi Tekstin ymmärtämisen pintaprosessointi Tekstin ymmärtämisen syväprosessointi Jos perusprosessit ovat hitaita, ymmärtäminen vaikeutuu. Mä luen aika hitaasti, ja sitte ku mä oon päässyt jonkin pitkän virkkeen tai kappaleen loppuun kato, ni mä en enää yhtää muista, mitä siinä alussa sanottiin.

12

13 Kompensoitunut dyslektikko Aikuinen, jolla on ollut kouluiässä lukemiseen liittyviä ongelmia mutta lukee aikuisiässä ongelmitta Saavuttanut elinkaarensa aikana melko sujuvan lukutaidon Tyypillistä intohimoinen suhtautuminen lukemiseen => kehittyneet kontekstistrategiat ja tietous lukemisprosessissa Yl. enemmän koulutustaustaa ja korkeampi sosioekonominen asema kuin dyslektikoilla Jossakin määrin yhä dyslektikkoja, mutta kehittyneet strategiat kompensoivat puutteita Ks. Esim. Lyytinen & Leinonen 1995; Fink 1998; Laine 2000

14 Kompensoitunut dyslektikko Vajeita fonologisissa taidoissa, vaikka funktionaalinen luku- ja kirjoitustaito on hyvä Saattaa näkyä vielä ääneen lukemisessa normaalia heikommassa sanantunnistuksessa käyttävät kuitenkin tehokkaasti kontekstijohtolankoja ja arvausstrategioita (harjaantuneisuus) Vaikeudet korostuvat usein vieraissa kielissä Ongelmat eivät kuitenkaan välttämättä enää näy esim. diagnostisissa testeissä

15

16 Monisärmäinen lukivaikeus (ks. Soili Paananen: Dysleksia, identiteetti ja biografinen oppiminen. Dysleksia aikuisen elämänkerronnassa ) 1. Medikaalinen lukivaikeus Lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen dominanssit jne. 2. Konstruoitu, merkityksellistynyt lukivaikeus Merkitykset, joita yksilö tai ympäristö on antanut lukivaikeuden vuoksi: Laiska, tyhmä ja saamaton

17 3. Lokaalinen lukivaikeus Millaisissa konteksteissa lukivaikeus tulee esiin? No tyypillinen vaikee tilanne on just tää, kun joka kuukausi joutuu lähettämään paperit työkkäriin, että saa rahat. Ja sitten kirjalliset työpaikkahakemukset.

18 4. Elämänkerrallinen, biografinen lukivaikeus Lukivaikeuden tarkasteleminen osana aikuisen opittua identiteettiä, joka näkyy kaikessa elämänkulussa ja elämänvalinnoissa "Jos mä olisin nää asiat tiennyt ennemmin, aikoja sitten, tää elämä olis mennyt paljon paremmin, joka kohdasta. Mun mielestä just tää koulumenestys olis mennyt paremmin, ja sitä kautta koko henkilökohtanen elämä sitten. Kun siinä tuli kaikkea, masennusta ja sellasta. - - Monet varmaan syyttää itseään monista asioista tai pitää itseään huonompina. - - Sellanen mun elämässä on ollut tosi ikävää, että mä tunnen olevani aina yksin, jossain joukossakin tulee sellanen tunne. Em mä osaa selittää. Se on joskus inhottavaa. Ahdistavaa. (miesopiskelija Murikasta)

19 Tarkkaavaisuuden, keskittymisen ja impulsiivisuuden häiriöt Tarkkaamattomuus Rajoittunut kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta Ylivilkkaus Heikentynyt itsesäätelykyky Tiedolliset ja taidolliset valmiudet eivät voi kehittyä normaalisti Epäonnistumisen kokemuksia Välttämiskäyttäytymistä Entisestään heikontunut kyky ja motivaatio tehokkaaseen oppimiseen

20 Toiminnan ohjauksen häiriö Eksekutiiviset toiminnot = Aivojen kyky muokata käyttäytymistä, suunnitella töitä, oivaltaa, miten pitäisi toimia tavoitteiden saavuttamiseksi Toiminnan ohjauksen taidot kasvavat iän myötä, kuten myös niiden tarve Aikuinen, jolla on toiminnan ohjauksen vaikeus, voi olla älykäs, mutta silti saamaton ja kykenemätön

21 Luennot on vaikeita. Aluksi mä kykenen kuuntelemaan, mutta sitten tarkkaavaisuus jotenkin herpaantuu ja asiat menee ohi. Vaikka kuinka pinnistais ja yrittäis, ei saa asiasta kiinni. Mä kuulen äänen, mutta en ymmärrä, mitä puhutaan. Ihan niinku puhe virtais pään läpi liukkaana nauhana, josta ei saa kiinni, ei ymmärrä mitään. (Murikan opiskelija)

22 Oppimisvaikeus ja aikuisen identiteetti Nöyryytyksen historia ja opittu häpeä

23 Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa Kouluvaikeudet Traumaattiset kokemukset Puolustautuva ja peittelevä asenne Heikko oppimisminäkuva Syrjäytyminen koulutusputkesta Ydinoireet Liitännäisoireet Välttämiskäyttäytyminen Ammatinvalinta Työuran rajoittuminen Työmarkkina-arvo? Syrjäytyminen? EPÄSUHTA YKSILÖN KYKYJEN JA MAHDOLLISUUKSIEN VÄLILLÄ, TOTEUTUMATTOMAT HAAVEET

24 Täysimittainen häpeä on tunteista sietämättömin! Häpeä ja nöyryytyksen kokemukset tulevat oppimisvaikeuksisten aikuisten kertomuksissa esille poikkeuksetta. Ikävät kokemukset ovat muuttuneet opituksi totuudeksi Häpeän välttämisestä on tullut itseisarvo Seurauksena voi olla syvenevä osallistumattomuus ja taidollinen harjaantumattomuus

25 Itseohjautuvuuden kolme ulottuvuutta Oppimisminäkuva Oppimisstrategiat ja -tyylit Oppimismotivaatio OPPIMISONGELMISTA KASVAA HELPOSTI LAAJOJA ITSELUOTTAMUS- JA JOPA ELÄMÄNHALLINTAONGELMIA.

26 Kun häpeän välttämisestä tulee itseisarvo Koulutustilanteita vältellään Koulutustilanteissa vältellään kiinni jäämistä Pahimmillaan elämä on pelkkää uuvuttavaa varuillaanoloa

27 Minäpätevyyden tunne Ihmisen käsitys omasta kyvykkyydestään ja omista kyvyistään suoriutua (Kakkuri 2000) Tunne hallitsee oppimista Koulutukseen hakeutumista ei ohjaa objektiivinen tarve vaan subjektiivinen tunne kyvykkyydestä

28 Lukivaikeuden erilaiset prosessointitavat osaksi identiteettiä Ei tietoa lukivaikeudesta Emansipoituminen ongelman tiedostamisen kautta Sopeutuva suhtautuminen: Elämänvalinnat ja selviytymisen strategiat Työt jossa pärjää Lukivaikeus ja oppimisen aktiivinen vastustaminen ( Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista ) Pyrkimys ottaa hallintaan lukivaikeuden aiheuttamat ristiriidat ja negatiiviset tunteet (esim. koulutustilanteessa) Emansipaatio ja lukivaikeuksisen identiteetin rekonstruointi (ks. Soili Paanasen väitöskirja 2006: Dysleksia, identiteetti ja biografinen oppiminen. Dysleksia aikuisen elämänkerronnassa )

29 Oppimisvaikeus? Koulupolun päätyttyä oppimisvaikeudet eivät ole enää pelkästään oppimisen ongelmia Kyse on myös yksilön työmarkkina-asemasta Kyse on yksilön elämänvalinnoista Kyse on yksilön syrjäytymisestä Kyse on yksilön henkisestä hyvinvoinnista Kyse on osallisuudesta ja osallistumattomuudesta Kyse on työturvallisuudesta jne. Marjo Nurmi / Murikka 2009

30 Keskeinen pedagoginen kysymys: Miten katkaista häpeän historia ja nöyryytyksen kierre?

31 sen kurssin jälkeen - - siellä kun mä pääsin sen kynnyksen yli, niin on ollut paljon helpompi puhua asiasta. En mä enää tunne, että mä olisin jotenkin heikompi tai huonompi muita ihmisiä, vaikka mä en kunnolla osaakaan lukea ja kirjottaa. Että jos joku tulee nyt sanomaan, että lue tosta, niin kyllä mä jo nyt selitän, että miksi mä en lue. - - Ja aina ne ekaks vähän katsoo, että mikä juttu tää oikein on, mutta sitten kun vaan selittää, niin ne melkein pyytää anteeks. - -Mä en enää sillain vetäydy pakoon, niin kuin mä yritin aina ennen livahtaa johonkin Murikan opiskelija

32 1. Psykososiaaliset interventiot ja tuki Oppimisympäristön muokkaaminen: Positiiviset ja elämykselliset oppimiskokemukset Opettajan / muun tukihenkilön persoona työvälineenä: luottamus, hyvä vuorovaikutussuhde, oikeanlainen palaute, vahvuuksien etsiminen; toisaalta arjen ongelmatilanteiden avoin pohtiminen; tunnelukkojen aukaiseminen, minäkuvan eheyttäminen Oppijaryhmän luottamus ja ryhmän koheesion rakentaminen tietoisesti; lupa epäonnistua

33 2. Oppimistilanteiden suunnittelu erilaiset oppijat huomioivaksi Kohtaamisen pedagogiikka Erilaisia oppijoita tukevat oppimisnäkemykset ja didaktiikka oppimisen henkilökohtaistaminen tarkka strukturointi opetusmateriaali, opetusvälineet

34 3. Oppimistaitojen kuntoutus Oppimistaitojen kehittäminen tuetusti Lukustrategioiden opettaminen, kirjoitusstrategian opettaminen, tenttiin lukemisen ja vastaamisen opettaminen Oppijan arkeen liittyvät selviytymisen keinot Erityistukea voi tarjota kuka vaan, joka kykenee aitoon dialogiin ja haluaa pohtia yhdessä ratkaisuja ongelmiin!

35 Oppimisvaikeudet ja työelämä Marjo Nurmi / Murikka 2009

36 Työelämän lukemis- ja kirjoitustehtävät Lisääntyneet voimakkaasti monessa työssä, myös suorittavan työn tehtävissä Koska tehtävät ovat usein lyhytkestoisia, emme aina ole tietoisia niiden määrästä ja merkityksestä Työ muuttuu: yksinkertainen työ vähenee, informaatio(tekniika)n merkitys kasvaa. Työelämän ammattitaitovaatimukset muuttuvat => lisä- ja täydennyskoulutuksen merkitys kasvaa Luku- ja kirjoitustaidon tasapainosta pudonneita entistä enemmän Aiheuttaa ahdistusta, väsymistä, syrjäytymistä Marjo Nurmi / Murikka 2009

37 Oppimisvaikeudet ja työelämä? Mitä vaikutuksia oppimisvaikeuksilla on yksilön työmarkkina-arvoon ja asemaan työyhteisössä? Lukutaitotutkimusten mukaan esim. työttömillä on keskimäärin merkittävästi heikompi funktionaalinen lukutaito kuin työllisillä Moni oppimisvaikeuksinen kokee erityisen ahdistavaksi työssä, ammattitaitovaatimuksissa tai työyhteisössä tapahtuvat muutokset Liitännäisoireet korostuvat: väsymys, työuupumus, ahdistuneisuus, masennus, päihdekäyttäytyminen, syrjäytyminen Marjo Nurmi / Murikka 2009