Aikuisuus ja oppimisvaikeudet. Tukea ja ohjausta työelämässä oleville

Transkriptio

1 Aikuisuus ja oppimisvaikeudet Tukea ja ohjausta työelämässä oleville

2 Murikan opiskelijat eli millaiseen kontekstiin tarinat sijoittuvat: teknologiateollisuuden työntekijöitä vuotiaita % miehiä Monella lyhyt koulutushistoria, mukana myös entisiä koulupudokkaita harjaantumattomuus oppimisen taidoissa monella erilaisia oppimisvaikeuksia ikävät koulukokemukset tyypillisiä luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja, järjestöaktiiveja, tavallisia liiton jäseniä fiksuja, aktiivisia ihmisiä

3 Oppijahaastattelut Ammattikoulussa valitsin konepuolen, jossa ei tarvinnut kirjoittaa ollenkaan. Kaikki muut aineet menivät ammattikoulussa hyvin, jos ei tarvinnut kirjoittaa. Historia ja maantieto olivat todistuksessa 10. Pystyn lukemaan, mutta hyvin hitaasti.

4 Työelämän lukemis- ja kirjoitustehtävät Lisääntyneet voimakkaasti myös suorittavan työn tehtävissä Koska tehtävät ovat usein lyhytkestoisia, emme aina ole tietoisia niiden määrästä ja merkityksestä Työ muuttuu: yksinkertainen työ vähenee, informaatio(tekniika)n merkitys kasvaa. Tuotannonohjaus tietojärjestelmäpohjaista perustuu lukemiseen ja kirjalliseen raportointiin Lisä- ja täydennyskoulutuksen merkitys kasvaa Luku- ja kirjoitustaidon tasapainosta pudonneita entistä enemmän Aiheuttaa ahdistusta, väsymistä, syrjäytymistä Marjo Nurmi / Murikka 2014

5 Oppimisvaikeus? Koulupolun päätyttyä oppimisvaikeudet eivät ole enää pelkästään oppimisen ongelmia Kyse on myös yksilön työmarkkina-asemasta Kyse on yksilön elämänvalinnoista Kyse on yksilön henkisestä hyvinvoinnista Kyse on osallisuudesta ja osallistumattomuudesta Kyse on työturvallisuudesta Kyse on yksilön syrjäytymisestä

6 Jos olisin sokea, ei mun tarvitsis selittää mitään! "Kaikkein pahinta on se, että aina pitää joka paikassa selittää, miksi ei voi itse täyttää kaavakkeita. Tämä ongelma kun ei näy päällepäin. Jos olisin sokea, ei mun tarvitsis selittää mitään! Mä olen nyt tämän kesän aikana joutunut niin monta kertaa selittämään noille työnantajille, että mä pystyn tekeen töitä, vaikka mulla onkin tää vaikeus. Kun ne on sellaisia, että ne nousee aina heti varpailleen kun ne ei tiedä tästä mitään! Eipä ole työpaikkaa tärpännyt. (Murikan opiskelija)

7 Jo koulussa osasin väistää oppimisvelvoitteet ja korvasin opiskelun hyvällä muistilla. Samaa olen toistanut läpi elämän, jokainen uusi ammatti on edellyttänyt oppimista, mutta miten pääset uuteen ammattiin, jos ei ole ammattitaitoa? Minä olen aina salannut ammattitaidottomuuteni ja vasta työn kautta oppinut sen vaatimukset. Marjo Nurmi 2012

8 Nöyryytyksen historia ja opittu häpeä

9 Nöyryytysten muistot Luki-ongelmani selvisi minulle vasta 38-vuotiaana. Kuinka koulun umpitollo opettaja voisi huomata vian, jota ei itsekään tiedä olevan. Samaan tapaan kuin hullu ei tiedä itse olevansa hullu. Lukihäiriöinen ihminen pitää vain itseänsä vähempilahjaisena, koska oppii asiat eri tavalla kuin muut. - - Hakeuduin aina töihin, missä ei tarvinnut kirjoitustaitoa. Kun ymmärsin ongelmani kaikessa laajuudessaan, itkin katkerasti ainakin tunnin. Tajusin, että jos olisin saanut vähän apua, minusta olisi voinut tulla mitä tahansa. - No, ehkä on sittenkin parempi olla telakan eristäjä kuin mölli opettaja, joka pistää yhden lapsista luokan eteen ja sanoo: - Katsokaa kaikki, miten tyhmä voi mies olla. (Murikan miesopiskelija)

10 Em mä varmaan lukenutkaan enkä tehnyt töitä, se oli vaan niin kauheen inhottavaa se koulunkäynti. Ja kotona faija huusi joka asiasta. Semmosen mä muistan erityisesti, kun mä olin ekalla tai tokalla luokalla, niin mä en uskaltanut nukkuu, kun mä näin aina painajaisia. Tuli vaan mieleen tossa yks päivä. Kirjottamisessa oli ongelmia. Siinä oli virheitä, aina tuli viitosia ja kuutosia. Mä muistan kun opettaja kirjoitti aineeseen punasella HYI! (naurua) Siitä tulikin sitten kunnanvaltuutettu. Metallimies muistelee

11 Bandura ja ihmisten pystyvyysuskomukset Sosiaalis-kognitiivista oppimisen näkökulmaa edustava Albert Bandura: Minäpystyvyys (self-efficacy): yksilön käsitys omista kyvyistään suoriutua tietystä tehtävästä tietyssä tilanteessa. Pystyvyyden kokemuksesta kehittyy uskomus, joka on melko tarkka ennuste käytännön toimista suoriutumiselle. (Bandura, A. (1977). Self-efficacy: Toward a unifying theory of behavioral change. ) Miten näkyy käytännössä?

12 Itseohjautuvuuden kolme ulottuvuutta Pystyvyyskäsitys Oppimisstrategiat ja -tyylit Oppimismotivaatio Defenssit & coping

13 Defenssit ja coping eli välttämiskäyttäytyminen Ikävät kokemukset muuttuvat opituksi totuudeksi ja häpeän välttämisestä tulee itseisarvo: o Alisuoriutuminen o Osallistumattomuus, koulutustilanteiden välttely, uusien työtehtävien välttely, muutosvastarinta o Merkityksen kielto, vähättely, kiukuttelu, pellen roolin omaksuminen o Peittämis- ja hallintastrategiat, nerokkaita välttämiskäyttäytymisen malleja! Pahimmillaan yksilöstä tulee krooninen piiloutuja, jonka elämä on uuvuttavaa varuillaanoloa

14 Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa Kouluvaikeudet Traumaattiset kokemukset Puolustautuva ja peittelevä asenne Heikko minäpystyvyyskäsitys Syrjäytyminen koulutusputkesta Ydinoireet Liitännäisoireet Välttämiskäyttäytyminen Ammatinvalinta Työuran rajoittuminen Työmarkkina-arvo? Syrjäytyminen? EPÄSUHTA YKSILÖN KYKYJEN JA MAHDOLLISUUKSIEN VÄLILLÄ, TOTEUTUMATTOMAT HAAVEET

15 Pystyvyysuskomukset kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa onnistumisten ja epäonnistumisten kautta vertailemalla omaa suoritusta muiden suorituksiin tärkeiden ihmisten arvion kautta omia fysiologisia reaktioita ja tunnetiloja rekisteröimällä. (Bandura, A. (1997). Self-efficacy: The exercise of control)

16 Käsitys pystyvyydestä vaikuttaa siihen, mihin ylipäätään ryhdytään kuinka reagoidaan epäonnistuttaessa kuinka paljon ahdistutaan yritettäessä kuinka paljon yritykseen panostetaan ja mille tasolle suoritus viedään Jos tunne omasta pystyvyydestä on vähäinen, ihminen ajattelee asioiden olevan vaikeampia kuin ne todellisuudessa ovatkaan.

17 Koonti yhden ryhmän vastauksista Rastita kaikki väitteet, jotka pitävät paikkansa kohdallasi. Saan ajatukseni helposti paperille. 21% Ajatukset ovat päässä mutta eivät tahdo siirtyä tekstiin. 63% Minulla ei ole mitään,mistä kirjoittaa. 15% Tekstin aloittaminen on minulle vaikeaa. 46% Kun alan kirjoittaa, tekstiä vain valuu paperille. Kirjoituksistani tulee helposti pitkiä. 17% 15% Kirjoituksistani tulee hyvin lyhyitä. 38% Minulta jää helposti kirjaimia pois sanoista. Kirjoituksessani on paljon kirjoitusvirheitä. Minusta on vaikea kirjoittaa kirjakieltä. 21% 25% 31% Pistän tekstiin välimerkkejä vähän minne sattuu. 42% Mielestäni tekstini ovat sekavia. 17% Olen julkaissut useita juttujani lehdissä. 8% Olen saanut hyvää palautetta kirjoittamistani jutuista. On ahdistavaa, jos joutuu kirjoittamaan jotakin toisten 25% 23% Nautin kirjoittamisesta. Inhoan kirjoittamista. 6% 10% 0% 20% 40% 60% 80% 100%

18 Mitä negatiivisemmalta yksilön pätevyyskäsitys näyttää Sitä enemmän opettajan/ohjaajan on puskettava läpi tunnelukkojen ja muutettava yksilön subjektiivista tietämistä omista kyvyistään Ensimmäinen tehtävä on lähteä purkamaan yksilön pätevyyskäsitystä ja kyseenalaistettava sen pitävyys

19 Oppimisminäkuvan eheyttämisestä Haitallisten ja epätosien pätevyyskäsityksien kyseenalaistaminen (Ks. Mezirow: kriittinen reflektio) Lupa epäonnistua: epäonnistumisen pelko on oppimisen pahin este Turvallisuus, luottamus, tasavertaisuus Positiivinen palaute, vahvuuksien etsiminen Ilo, hauskuus, pelit, leikinomaisuus Onnistumisen kokemukset Oppimis-, lukemis- ja kirjoittamisstrategioiden opettaminen

20 sen kurssin jälkeen - - siellä kun mä pääsin sen kynnyksen yli, niin on ollut paljon helpompi puhua asiasta. En mä enää tunne, että mä olisin jotenkin heikompi tai huonompi muita ihmisiä, vaikka mä en kunnolla osaakaan lukea ja kirjottaa. Että jos joku tulee nyt sanomaan, että lue tosta, niin kyllä mä jo nyt selitän, että miksi mä en lue. - - Ja aina ne ekaks vähän katsoo, että mikä juttu tää oikein on, mutta sitten kun vaan selittää, niin ne melkein pyytää anteeks. - -Mä en enää sillain vetäydy pakoon, niin kuin mä yritin aina ennen livahtaa johonkin Murikan opiskelija

21 Tarkastelunäkökulmat ja tukiratkaisut erityispedagogisesta näkökulmasta Esimerkkinä lukivaikeus: ohjaajan interventiot riippuvat siitä, mistä tarkastelukulmasta oppimisvaikeutta pohdimme. 1.Medikaalinen lukivaikeus Lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen dominanssit jne. Kuntoutus, drillausharjoitukset jne. Vaatii erityiskasvatuksellista osaamista Soveltuu huonosti työelämän kontekstiin

22 2. Konstruoitu, merkityksellistynyt lukivaikeus Lukivaikeuden tarkasteleminen osana aikuisen opittua identiteettiä, elämänkerrallista kerrontaa; miten vaikeus näkyy elämänkulussa ja elämänvalinnoissa. "Jos mä olisin nää asiat tiennyt ennemmin, aikoja sitten, tää elämä olis mennyt paljon paremmin, joka kohdasta. Mun mielestä just tää koulumenestys olis mennyt paremmin, ja sitä kautta koko henkilökohtanen elämä sitten. Kun siinä tuli kaikkea masennusta ja sellasta. - - Monet varmaan syyttää itseään monista asioista tai pitää itseään huonompina. - - Sellanen mun elämässä on ollut tosi ikävää, että mä tunnen olevani aina yksin, jossain joukossakin tulee sellanen tunne. Em mä osaa selittää. Se on joskus inhottavaa. Ahdistavaa. (miesopiskelija Murikasta) Psykososiaalinen tuki, itsetunnon ja pystyvyyskäsityksen tukeminen Kuka tahansa voi tukea

23 3. Lokaalinen lukivaikeus : Missä tilanteissa / kontekstissa vaikeus tulee esiin? Mä joudun puhelimitse ottamaan ruokatilauksia vastaan ja tekemään tilauksia, mitä me tarvitaan tukusta. Kertaakaan mulla ei niissä oo väärin mennyt! Mutta kai se oli sitä, että tsemppaan tosi kovasti aina niissä tilanteissa. Mä aina käyn katsomassa seinältä, jossa ne on kirjotettuna, ja tutkin ja oikein pänttään niitä. Siihen menee kyllä aika paljon energiaa. Miten selvitä arjen hankalista tilanteista? => selviytymisstrategioiden pohtiminen ja kehittäminen työhön, opiskeluun, arkeen

24 Miten lukivaikeus kiinnittyy osaksi yksilön identiteettiä? 1. Sopeutuminen: Elämänvalinnat ja selviytymisen strategiat (coping) Työt jossa pärjää (toteutumattomat haaveet!) 2. Arvon kieltäminen: Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista En mä tollasia taitoja missään tarvikaan (Defenssit) 3. Pyrkimys ottaa hallintaan lukivaikeuden aiheuttamat ristiriidat ja negatiiviset tunteet 4. Emansipaatio ja lukivaikeuksisen identiteetin rekonstruointi (ks. Soili Paanasen väitöskirja 2006: Dysleksia, identiteetti ja biografinen oppiminen. Dysleksia aikuisen elämänkerronnassa ) Marjo Nurmi / Murikka 2014

25 Keskeinen pedagoginen kysymys: Miten katkaista häpeän historia ja rakentaa yksilön käsitys omasta pystyvyydestään positiivisemmaksi?

26 Toiminnalliset menetelmät - väline oppimisympäristön muokkaamiseen Minimoi opettajan monologin, vahvistaa opiskelijan roolia oppimisprosessissa Opettaa metakognitiivisia taitoja Antaa opettajalle tietoa opiskelijoiden tavasta hahmottaa asioita Integroi asian sisäistämistä ja ulkoistamista, omaksumista ja itseilmaisua Helpottaa kielellistä viestintää, monikanavaistaa oppimista Paljastaa rooleja ja vuorovaikutustapoja Hölskyttää alitajuntaa, syventää kokemista ja helpottaa tunteiden käsittelyä Kiskoo mukaan myös passiiviset oppijat Lisää oppimiseen iloa, vaihtelua, elämyksellisyyttä, motivaatiota, konkreettisuutta Vain luovuuden rajat kattona - lähtökohtana kuitenkin opetukselliset ratkaisut, ei pelkkää temppulogiaa!

27 Asenne- ja kokemusmittarit Tapa saada nopeasti näkyville opiskelijan asennoituminen, mielipide tai kokemus asiasta. Sopi orientoivaksi ennakkotehtäväksi tai reflektoivaksi ja arvioivaksi tehtäväksi Opettaa perustelutaitoa, vetää mukaan hiljaisimmatkin, näyttää nopeasti ryhmän asenteen ja tukee toisilta oppimista

28 Nurkasta nurkkaan Argumentaatioharjoitus

29 Pelataanko Aliasta? Hitsi Kalsinointi Jäähdytys Hapettuminen Valssaamo Sinkitys Seosmetalli Hehkutus Nauhalevy Ovako Pinnoitus Suolahappo Työkaluteräs Oksidi Karkaisu Konvertteri Jäyste Kela Masuuni Rikaste Polttoleikkaus Louhinta Mellotus Korroosio Metalli- Alias Metalli- Alias Metalli- Alias Metalli- Alias

30 Jos luetun ymmärtäminen on vaikeaa Tuesta hyötyvät myös ne, joilla ei ole tekstinymmärtämisen vaikeutta. Hekin oppivat parempia lukemisstrategioita Keinoja: Ääneen ajattelu, sisältöön liittyvä ihmettely, keskustelu, argumentaatio, parilukeminen jne. Tiivistäminen, referointi, luurankojäsennykset Merkityssuhdeanalyysit ja kysymysten tekeminen muistin ja ymmärtämisen tukena: Muistikysymykset: kuka, mitä, mikä, missä, milloin Ymmärtämistä tukevat: Miksi, kuinka, millä tavoin Tulkintaa ja soveltamista tukevat kysymykset: Jos olisikin niin että niin miten edellyttäen että kuinka voitaisiin olisiko mahdollista kuvitellaan että Arvioivat ja argumentoivat kysymykset: Miten puolustaisit, mikä mielestäsi?

31 Jäsentäjät: ennakkojäsennykset orientoivana harjoituksen, jälkikäteisjäsentäjät puhuen, kirjoittaen, piirtäen, liikkuen (esimerkiksi mind map tekniikkaa voi soveltaa keholliseksi) Käsitetietoisuus: selvitetään yhdessä tekstissä olevat uudet, vaikeat käsitteet ja käsiteperheet Kerätään tekstistä sanat, jotka eivät avaudu Esim. gastroskopia (gastro + skopia /skooppi) Uusien käsitteiden oppimista voi tukea erilaisten assosiaatioiden kautta (esim. obsessiivis-kompulsiiviset häiriöt => opossumin kompastumishäiriöt)

32 PUNAINEN LANKA Tavoite: Harjoitella ymmärtävää lukemista ja oleellisen poimimista tekstistä, tukea muistamista Aiheiltaan ja vaikeusasteiltaan erilaisia tekstejä, joista opiskelijat saivat valita oman mielensä mukaan. Mielellään kaikille oma teksti. Avainsanat kirjoitetaan lapuille ja laput kiinnitetään punaiseen naruun seinälle Tekstin keskeinen sisältö esitellään narun perusteella muille opiskelijoille Punainen lanka tekee lukemisprosessista konkreettisemman Harjoituksesta voi jatkaa esim. referaatin kirjoittamiseen

33

34 Jokainen oppija on erilainen, mutta oppimistilanteet ovat rakenteeltaan usein yhdenmukaistavia Käytämmekö riittävästi luovuutta arjen Opetus- ja tukitoiminnassa vai tyydymmekö näennäisiin reunaehtoihin oppimisympäristöjen kehittämisessä?

35 Minulla on opettamisen vaikeus! Jos opiskelija ei opi, kuka epäonnistuu?