Aikuisten kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnostiikka

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisten kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnostiikka"

Transkriptio

1 Tieteessä katsaus verkossa ensin Julkaistu Pasi Salmela dosentti, vastuualuejohtaja OYS, Medisiininen tulosalue, sisätautien ja keuhkosairauksien vastuualue Aikuisten kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnostiikka Kilpirauhasen vajaatoiminta jaetaan kliiniseen ja subkliiniseen hypotyreoosiin. Niiden diagnostiikka perustuu S-TSH:n ja V:n laboratoriotutkimuksiin. Kliiniseen hypotyreoosiin (S-TSH > 10 mu/l ja V viitevälin alapuolella) voi liittyä monia oireita. Erityisesti iäkkäillä ne voivat olla epäspesifistä heikkoutta, väsymystä ja toimintakyvyn heikentymistä. Subkliinisen hypotyreoosin (S-TSH yli viitevälin ylärajan ja V viitevälin sisällä) oireet voivat ovat vähäisiä, mutta erityisesti nuorilla henkilöillä saattaa esiintyä väsymystä sekä mielialan ja kognition ongelmia. Krooninen autoimmuunityreoidiitti on endogeenisen vajaatoiminnan yleisin syy, ja sen yhteydessä lähes 90 %:lla potilaista todetaan positiivinen S-TPOAb-taso. Iäkkäillä henkilöillä S-TSH:n viitevälin yläraja on korkeampi kuin nuorilla, ja ikävakioidut S-TSH:n viitevälit tulisi ottaa huomioon diagnostiikassa. Yleissairaudet ja lääkkeet sekä laboratoriokokeiden analytiikkaongelmat voivat aiheuttaa pulmia hypotyreoosin diagnostiikassa. Vertaisarvioitu Hypotyreoosi johtuu kilpirauhashormonien erityksen vajeesta (1,2). Se voidaan luokitella sen mukaan, onko vaje hankittua vai synnynnäistä, onko muutos pysyvä vai ohimenevä ja millainen sen vaikeusaste on. Hypotyreoosin oire kuva voidaan ymmärtää jatkumona. Sen toisessa ääripäässä on yksilöitä, joilla on vain Enemmistöllä masentuneista henkilöistä kilpirauhasen toiminta on normaalia. vähäiset poikkeavuudet kilpirauhasen laboratorio löy döksissä. Toisessa ääripäässä on puolestaan potilaita, joilla on sekä vaikeat kliiniset oireet että huomattavat laboratoriokokeiden poikkeavuudet. Vajaatoiminnan luokittelu Kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla ohimenevä. Seerumin tyreotropiini (S-TSH) voi suurentua subakuutin tyreoidiitin ja lääkevaikutuksen takia. Kun niiden aiheuttama vaurio korjaantuu, S-TSH yleensä normaalistuu. Pysyvä kilpirauhasen vajaatoiminta luokitellaan kahteen alamuotoon: kliiniseen ja subkliiniseen hypotyreoosiin (taulukko 1) (2,3,4). Luokittelu perustuu laboratoriotuloksiin, oireisiin ja kliinisiin löydöksiin. Kliinisessä vajaatoiminnassa potilaalla on yleensä oireita ja löydöksiä, S-TSH on suurentunut merkittävästi yli viitevälin ylärajan ja seerumin vapaa T 4 ( V) on pienentynyt viitevälin alapuolelle. Vaikeassa vajaatoiminnassa myös seerumin vapaa T 3 (S-T 3 V) pienenee. Subkliininen vajaatoiminta on lähinnä laboratoriolöydös, jossa ei yleensä ole selkeitä kliinisiä oireita ja löydöksiä: S-TSH on suurentunut yli viitevälin, mutta V on viitevälissä (taulukko 1) (4). Vajaatoiminnan epidemiologia Hypotyreoosi on yleinen endokriininen sairaus. Kliinisen vajaatoiminnan esiintyvyys on naisilla 2 % ja miehillä 0,1 %, ja vuosittainen ilmaantuvuus on 350/ naisilla ja 80/ miehillä (2,4,5). Esiintyvyys suurenee iän myötä, ja yli 60-vuotiailla naisilla se on 5 % ja miehillä 0,5 %. Subkliinisen vajaatoiminnan esiintyvyys väestössä on 3 18 % ja yli 60-vuo tiailla naisilla se on 20 % ja miehillä 5 %. Sub kliinisessä vajaatoiminnassa yli 75 %:lla tapauk sista S-TSH on vain lievästi suurentunut, ja ilman hoitoakin %:lla potilaista kertamittauksessa todettu suurentunut S-TSH normaalistuu seuraavien 1 6 vuoden kuluessa. Kilpirauhasen vajaatoiminnan syyt Hypotyreoosi aiheutuu lähes 99 %:lla potilaista kilpirauhasen sairaudesta (primaarinen hypo 1567

2 Kirjallisuutta 1 Brent GA. Mechanisms of thyroid hormone action. J Clin Invest 2012;122: Garber JR, Cobin RH, Gharib H ym. Clinical practice guidelines for hypothyroidism in adults: cosponsored by the American Association of Clinical Endocrinologists and the American Thyroid Association. Endocr Pract 2012;18: Cooper DS, Biondi B. Subclinical thyroid disease. Lancet 2012;379: Biondi B, Wartofsky L. Treatment with thyroid hormone. Endocr Rev 2014;35: McGrogan A, Seaman HE, Wright JW ym. The incidence of autoimmune thyroid disease: a systematic review of the literature. Clin Endocrinol 2008;69: Persani L. Central hypothyroidism: pathogenic, diagnostic, and therapeutic challenges. 2012;97: Caturegli P, de Remigis A, Rose NR. Hashimoto s thyroiditis: clinical and diagnostic criteria. Autoimmun Rev 2014;13: Li Y, Nishihara E, Hirokawa M ym. Distinct clinical, serological, and sonographic characteristics of Hashimoto s thyroiditis based with and without IgG4-positive plasma cells. J Clin Endocrinol Metab 2010;95: Boelaert K. Thyroid dysfunction in the elderly. Nat Rev Endocrinol 2013;9: Taulukko 1. Aikuisten kilpirauhasen primaarisen vajaatoiminnan luokittelu. Mukailtu yhdysvaltaisen suosituksen mukaisesti (4). Kliininen tila Kriteerit Normaali kilpirauhastoiminta S-TSH 0,45 4,12 mu/l 1 Kliininen hypotyreoosi S-TSH > 10,0 mu/l V alle viitearvon alarajan Potilaalla kliinisiä oireita Subkliininen hypotyreoosi - vaikea muoto S-TSH > 10,0 mu/l - lievempi muoto S-TSH 4,5 10,0 mu/l - lievempi muoto (iäkäs potilas) S-TSH > 7,0 mu/l 1 Standardi ja suuntaa antava viiteväli Yhdysvalloissa. tyreoosi) (4). Krooninen autoimmuunityreoidiitti on yleisin aikuisten hypotyreoosin aiheuttaja. Muita kilpirauhasperäisiä hypotyreoosin syitä ovat radiojodihoidon, ulkoisen sädehoidon tai kilpirauhasleikkauksen jälkitilana syntynyt vajaatoiminta (taulukko 2) (2,3,4). Sentraalinen hypotyreoosi on hyvin harvinainen, ja tuore arvio sen yleisyydestä on 1 % (4,6). Se voi olla synnynnäinen tai hankittu muutos. Se voi olla pelkästään isoloitunut TSH:n vaje tai esiintyä samanaikaisesti muiden aivolisäkehormonien vajeiden kanssa. Aikuisilla sentraalisen hypotyreoosin syynä voivat olla aivolisäkkeen, aivolisäkkeen varren tai hypotalamuksen hankitut sairaudet, joista yleisimpiä ovat aivolisäkkeen kasvaimet (6). Kroonista autoimmuunityreoidiittia sairastavilla todetaan kilpirauhasessa sensitiivisten T-lymfosyyttien kertymää, ja %:lla potilaista on suurentuneita seerumin vasta ainepitoisuuksia kilpirauhasen tyreoideaperoksidaasientsyymiä kohtaan (S-TPOAb) (7). Sekä soluvälitteiset että vasta-ainevälitteiset mekanismit selittävät kilpirauhasen vajaatoiminnan kehittymistä. Autoimmuunityreoidiitti sisältää useita eri alatyyppejä, joista hiljattain on kuvattu myös IgG4:ään liittyvä muoto (8). Autoimmuunityreoidiitissa voi esiintyä myös muita kilpirauhasen vasta-aineita, kuten TSH-reseptorivastaaineita. Tautiin voi siten liittyä joskus myös Basedowin taudille tyypillinen liika toiminta ja silmäoireita. Naisilla kroonisen autoimmuunityreoidiitin esiintyvyys on 5 10-kertainen miehiin verrattuna. Kroonisen autoimmuunityreoidiitin esiintyvyys on suurentunut henkilöillä, joilla on muita autoimmuunisairauksia tai joiden lähisukulaisilla on näitä sai rauksia. Väestötutkimuksissa S-TPOAb pitoisuus on todettu suurentuneeksi 5 15 %:lla naisista ja 1 %:lla miehistä (4). Ikääntymisen myötä S-TPOAbpositiivisten määrä kasvaa, mutta valtaosalla heistä kilpirauhasen toimintakokeet ovat kuitenkin normaalit. Kilpirauhasen kaikututkimus on yleensä tarpeeton hypotyreoosin diagnostiikassa. Se on syytä tehdä vain, jos potilaan kilpirauhanen palpaatiossa tuntuu suurentuneelta tai kyhmyiseltä. Subkliinisen hypotyreoosin luonnollinen kulku Kilpirauhasen subkliininen vajaatoiminta etenee vuosittain kliiniseksi vajaatoiminnaksi 2 6 %:lla potilaista. Merkittävästi suurentunut S-TSH, viitevälin alaosassa oleva V, nais sukupuoli ja ikääntyminen ovat tätä etenemistä ennakoivia tekijöitä. Naisilla vajaatoiminnan eteneminen tapahtuu yleisemmin, jos potilas on S-TPOAbpositiivinen (4,3 %) kuin vasta ainenegatiivinen (2,6 %) (4). Eräässä laajassa viiden vuoden seurantatutkimuksessa todettiin, että lievästi kohonnut S-TSH-taso (5,5 10,0 mu/l) nousi yli 10 mu/l:n tason vain 2,6 %:lla iäkkäistä potilaista (9). Iäkkäillä kilpirauhasen subkliininen vajaatoiminta näyttää siten vain harvoin etenevän kliiniseksi hypo tyreoosiksi (10). Kliiniset yleisoireet Kliinisillä oireilla ja löydöksillä on positiivinen korrelaatio hypotyreoosin vaikeusasteeseen, mutta yksilölliset erot oireiden ilmaantumisessa ovat merkittäviä (2,3,4). Kilpirauhasen vaikean vajaatoiminnan oireita ja löydöksiä ovat kuiva iho, hiustenlähtö, huono kylmänsieto, väsymys, hidas ajatuksen juoksu ja muut kognition poikkeavuudet, huono yleisvointi, pöhöttyneisyys, lihasoireet, äänen muutos, ummetus, hidas pulssi, hengenahdistus ja hidastuneet akillesheijasteet. Menneinä vuosina oireiden ja löydösten perusteella lasketut kliiniset pistey 1568

3 10 Somwaru LL, Rariy CM, Arnold AM ym. The natural history of subclinical hypothyroidism in the elderly: the cardiovascular health study. 2012;97: Barsky AJ, Borus JF. Functional somatic syndromes. Ann Intern Med 1999;130: Joffe RT, Pearce EN, Hennessey JV ym. Subclinical hypothyroidism, mood, and cognition in older adults: a review. Int J Geriatr Psychiatry 2013;28: Samuels MH. Thyroid disease and cognition. Endocrinol Metab Clin North Am 2014;43: Dayan CM, Panicker V. Hypothyroidism and depression. Eur Thyroid J 2013;2: Feldman AZ, Shrestha RT, Hennessey JV. Neuropsychiatric manifestations of thyroid disease. Endocrinol Metab Clin North Am 2013;42: Thvilum M, Brandt F, Almind D ym. Increased psychiatric morbidity before and after the diagnosis of hypothyroidism: a nationwide register study. Thyroid 2014;24: Canaris GJ, Manowitz NR, Mayor G ym. The Colorado thyroid prevalence study. Arch Intern Med 2000;160: Samuels MH. Psychiatric and cognitive manifestations of hypothyroidism. Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes 2014;21: Pollock MA, Sturrock A, Marshall K ym. Thyroxin treatment in patients with symptoms of hypothyroidism but thyroid function tests within the reference: randomized double blind placebo controlled crossover trial. BMJ 2001;323: Beydoun MA, Beyboun HA, Kitner-Triolo MH ym. Thyroid hormones are associated with cognitive function: moderation by sex, race, and depressive symptoms. J Clin Endocrinol Metab 2013;98: Taulukko 3. Taulukko 2. Aikuisen primaarisen hypotyreoosin syitä. Krooninen autoimmuunityreoidiitti Krooninen ei-autoimmuunityreoidiitti Kilpirauhasen poistoleikkauksen jälkitila Radiojodihoidon jälkitila Kaulan alueen ulkoisen sädehoidon jälkitila Kilpirauhasta vaurioittava infiltratiivinen sairaus (mm. amyloidoosi, sarkoidoosi, lymfooma) Vaikea jodin vaje Liiallinen fluorin saanti Eri ikäisten S-TSH:n viitearvojen (97,5 %) yläraja eri ikäkausina, mu/l. Ikäryhmä, v NHANES III -tutkimus (24) TEARS-tutkimus (25) ,56 4, ,69 3, ,82 4, ,03 4, , ,90 4, , > 90 5,94 tysindeksit muodostivat kliinisen diagnostiikan perustan (2). Tietyille internetpalstoille on koottu kymmeniä erilaisia oireita käsittäviä luetteloita, joissa kuvattujen oireiden todetaan viittaavan hypotyreoosiin. Nämä oireet ovat kuitenkin epäspesifisiä, ja niitä voi esiintyä myös monien muiden sairauksien yhteydessä. Mainittuja oireita esiintyy erityisesti somatisaatiohäiriöissä (11), joiden taustalla voi olla merkittävä psykologinen trauma. Lääkärin on syytä huomata, että nämä oireet ovat potilaille todellisia. Kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnoosi ei perustu oireisiin, koska mikään hypotyreoosin oireista tai kliinisistä löydöksistä ei ole riittävän sensitiivinen ja spesifinen, vaan diagnoosi tehdään laboratoriolöydösten perusteella (2,4). Iäkkäillä voi oireina olla ainoastaan epämääräistä heikkoutta, väsymystä ja toimintakunnon heikkenemistä, vaikka hypotyreoosi voi olla biokemiallisesti merkittävä. Nuorilla hypotyreoosin oirekuva on yleensä selvempi. Kliinisten tutkimusten perusteella oireiden ennustearvo lopullisessa hypotyreoosin diagnostiikassa on alle 10 % (4). Erityisesti äskettäin ilmestyneet oireet ovat kuitenkin lähtökohta laboratoriokokeiden tekemiseksi. Joskus hypotyreoosia on syytä epäillä muiden laboratoriokokeiden poikkeavuuden takia. Anemia, hyponatremia, seerumin suurentunut kolesteroli-, lihasentsyymi- (kreatiinikinaasi tai aldolaasi) tai prolaktiinipitoisuus voivat johtua hypotyreoosista. Mielialaongelmat ja kognitiiviset oireet Kilpirauhashormonit ovat keskeisiä aivojen kehityksen ja toiminnan kannalta. Hypotyreoosi muuttaa aivoja rakenteellisesti mm. kognition kannalta keskeisissä tumakkeissa (12,13,14). Lisäksi kilpirauhashormonit vaikuttavat monien hermoston välittäjäaineiden ja kasvutekijöiden tuotantoon ja mm. noradrenaliinin ja serotoniinin välityksellä tapahtuvaan neurotransmissioon (13). Aivojen toiminnallisilla kuvantamistutkimuksilla on lisäksi voitu osoittaa hypotyreoosin aiheuttamia objektiivisia muutoksia kognition kannalta tärkeillä aivojen alueilla (13,14). Hypotyreoosin aiheuttamat mielialaongelmat ja kognitiiviset muutokset ovat hyvin yksilöllisiä ja niillä on positiivinen korrelaatio vajaatoiminnan vaikeusasteeseen. Kliiniseen vajaatoimintaan liittyy mielialan, elämänlaadun ja kognition muutoksia (2,3,4,12,13,14,15). Ajatuksenkulku voi hidastua ja mieliala, tarkkaavaisuus sekä keskittymiskyky voivat heikentyä. Näiden oireiden ja väsymyksen esiintyvyydet eivät kuitenkaan näytä systemaattisesti eroavan hypotyreoottisten ja kilpirauhastoiminnaltaan normaalien henkilöiden välillä (12,13,14). Kirjallisuuden perusteella myös masennuksen ja hypotyreoosin yhteys on epäselvä (12,13,14,15). Osalla hypotyreoosipotilaista voi olla masennukseen viittaavia oireita. Tuoreen tanskalaistutkimuksen mukaan hypotyreoosia sairastavilla potilailla todetaan mielenterveyteen liittyviä diagnooseja ja lääkityksiä useammin kuin kilpirauhastoiminnaltaan normaaleilla verrokeilla (16). Toisaalta mielialahäiriöitä sairastavista potilaista 1 4 %:lla on kilpirauhasen kliininen vajaatoiminta ja 4 40 %:lla subkliininen vajaatoiminta. Hoitoresistenttiä masennusta sairastavista jopa 50 %:lla voi olla subkliininen vajaatoiminta (14,15). Kuitenkin enemmistöllä masentuneista henkilöistä kilpirauhasen toiminta on normaalia. Tietoisuus kilpirauhas 1569

4 21 Pearce SHS, Brabant G, Duntas LH ym ETA Guideline: management of subclinical hypothyroidism. Eur Thyroid J 2013;2: Jonklaas J, Bianco AC, Bauer AJ ym. Guidelines for the treatment of hypothyroidism. Prepared by the American Thyroid Association Task Force on Thyroid Hormone Replacement. Thyroid 2014;24: Biondi B. The normal TSH reference range: what has changed in the last decade? 2013;98: Surks MI, Hollowell JG. Age-specific distribution of serum thyrotropin and antithyroid antibodies in the U.S. population: implication for the prevalence of subclinical hypothyroidism. 2007;92: Vadiveloo T, Donnan PT, Murphy MJ ym. Age- and gender-specific TSH reference intervals in people with no obvious thyroid disease in Tayside, Scotland: the thyroid epidemiology, audit, and research study (TEARS). 2013;98: Lazarus J, Brown RS, Daumerie C ym European Thyroid Association Guidelines for the management of subclinical hypothyroidism in pregnancy and in children. Eur Thyroid J 2014;3: Burch HB, Burman KD, Cooper DS ym. A 2013 survey of clinical practice patterns in the management of primary hypothyroidism. 2014;99: Mäkelä M, Keränen T. Vastaus terveydenhuollon palvelu valikoimaneuvoston selvitys pyyntöön. THL DNo THL/123/ / Van den Berghe G. Non-thyroidal illness in the ICU: a syndrome with different faces. Thyroid 2014;24: Farwell AP. Nonthyroidal illness syndrome. Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes 2013;20: Kaptein EM, Beale E, Chan LS. Thyroid hormone therapy for obesity and nonthyroidal illnesses: a systematic review. 2009;94: Koulouri O, Moran C, Halsall D ym. Pitfalls in the measurement and interpretation of thyroid function tests. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab 2013;27: Matikainen N. Sairaudet ja lääkkeet kilpirauhasongelmien aiheuttajana. Duodecim 2010;126: sairaudesta ja siitä johtuva taakka voi selittää joidenkin potilaiden huonon elämänlaadun, väsymyksen kaltaiset yleisoireet ja mielialaongelmat (13,14,15). Subkliinistä vajaatoimintaa sairastavilla kognition ja muistin häiriöt ovat mahdollisia, mutta tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia (12,13,14,15). Pulmallisia oireita ovat mm. väsymys, muistihäiriöt, aivosumu, ahdistuneisuus, epäspesifiset somaattiset oireet ja masennus. Väsymyksellä ja lievällä S-TSHpitoisuuden suurentumisella on joissain tutkimuksissa todettu positiivinen korrelaatio, mutta sitä ei ole voitu havaita kaikissa tutkimuksissa (12,13,14,15). Iäkkäiden henkilöiden lievään subkliiniseen vajaatoimintaan ei ole voitu osoittaa liittyvän kognition ja mielialan muutoksia, ahdistusta tai masennusta (9). Tyroksiinihoito ei myöskään korjaa heidän kokemiaan subkliinisen vajaatoiminnan oireita (9,12). Nuorten kokemat subkliinisen vajaatoiminnan oireet, väsymys ja vähäiset tunne-elämän, kognition ja muistitoimintojen muutokset sekä mielialan lasku, ovat joidenkin tutkimusten mukaan voineet korjaantua tyroksiinihoidon aikana (14,15). Hyvin paljon keskustelua on myös siitä, voiko viitevälin sisäpuolella olevaan lievästi suurentuneeseen S-TSH-tasoon liittyä väsymystä, mielialan, muistin ja muita kognition muutoksia. Pääsääntöisesti tätä yhteyttä ei ole todettu viime aikoina tehdyissä tutkimuksissa (17,18,19). V:n viitevälien sisällä olevien pitoisuuksien ja mitattujen kognition löydösten välillä on kuitenkin joissain poikkileikkaustutkimuksissa todettu positiivinen korrelaatio (20), mutta yllämainitulla tavalla oireileville yksilöille tehdyssä kontrolloidussa tutkimuksessa tyroksiinihoidolle ei saatu hoitovastetta (19). Biokemiallinen diagnostiikka Hypotyreoosin diagnostiikassa keskeiset laboratoriotutkimukset ovat S-TSH ja V (2,3,4,20,21,22). Normaalin viitevälin ylärajaa korkeampi S-TSH-taso on herkin indikaattori kilpirauhasperäisestä vajaatoiminnasta. Jopa V- ja S-T 3 V-tasojen pienikin nousutrendi viitevälin sisällä johtaa S-TSH-pitoisuuden pienentymiseen viitevälin alapuolelle. Vastaavasti kilpirauhashormonien vähäinen pienentyminen suurentaa S-TSH-pitoisuuden helposti viitevälin yläpuolelle. S-TSH-määrityksen sensitiivisyys ja spesifisyys ovat hyvät, mikäli potilaan aivolisäke ja hypotalamus toimivat normaalisti. Jos potilaalla on sentraalinen hypotyreoosi, vähentyneeseen V-pitoisuuteen liittyy yleensä epätarkoituksenmukaisesti pienentynyt S-TSH-pitoisuus. S-TSH:lla on vuorokausirytmi. Suurin pitoisuus todetaan nukahtamista seuraavina tunteina ja pienin iltapäivän aikana. S-TSH:n normaali vuorokausivaihtelu on enintään %. Terveillä henkilöillä samaan vuorokauden aikaan mitatut S-TSH-pitoisuudet ovat toistetuissa mittauksissa yleensä varsin stabiilit ja yksittäisen terveen henkilön S-TSH-tason vaihtelu on vain alle 50 % väestössä S-TSH:n viitevälin sisällä todettavasta vaihtelusta (4). Diagnostiikan kannalta on pulmallista, että väestön S-TSH-pitoisuuksien jakauman kuvaaja vinoutuu oikealle suurentuneiden arvojen suuntaan, eikä noudata normaalijakaumaa (23). Tätä vinoumaa voi selittää ikä, etninen tausta, S-TPOAb-positiivisten määrä, muut autoimmuunisairaudet, yleissairaudet ja lääkitykset. S-TSH:n viitevälit on saatu suurista väestötutkimuksista, joissa testauksesta on pyritty sulkemaan pois ne henkilöt, joilla on viitteitä kilpirauhasen sairaudesta (2,23,24,25). Ikääntyminen nostaa S-TSH-tasoa (taulukko 3) (4,23). Muutos on havaittavissa erityisesti yli 70-vuotiaiden kohdalla. Tuoreet tutkimukset viittaavat myös siihen, että S-TSH:n viitevälin alaraja laskee iän myötä (24). Nämä ikään liittyvät muutokset olisi otettava huomioon iäkkäiden hen kilöiden diagnostiikassa ja tyroksiinihoidon S-TSH:n tavoitetasoa määritettäessä. Suomessa ei ole kuitenkaan vielä käytössä omia ikävakioituja S-TSH:n viitevälejä. On ilmeistä, että niiden käyttöönotto tulee vähentämään iäkkäiden henkilöiden tyroksiinihoitojen tarvetta (24,25). Normaalin S-TSH:n viitevälin ylärajasta sopiminen on ollut kansainvälisesti vaikeaa ja kriteerit ovat vaihdelleet eri tiedejärjestöjen suosituksissa. Kliinisessä rutiinikäytössä olevat S-TSH:n määritysmenetelmät perustuvat erilaisiin immunologisiin metodeihin ja niiden tulostasot vaihtelevat. Myös Suomessa eri laboratoriot käyttävät eri menetelmiä, joiden viite välit eroavat toisistaan. HUSLAB antaa viiteväliksi 0,5 3,6 mu/l ja NordLab 0,4 4,5 mu/l. Tuoreimmassa Yhdysvaltain konsensussuosituksessa S-TSH:n viiteväliksi on esitetty 0,45 4,12 mu/l (2,4). 1570

5 Taulukko 4. Suurentuneen S-TSH-pitoisuuden syitä. Subkliininen ja kliininen hypotyreoosi Ikääntyminen Lihavuus Laboratorioanalytiikan pulmia (mm. heterofiiliset vasta-aineet) 2,5 %:lla kilpirauhastoiminnaltaan normaaleista henkilöistä S-TSH ylittää lievästi viitearvon yläosan Merkittävän yleissairauden parantumisvaihe TSH:ta tuottava aivolisäkkeen adenooma Aivolisäkkeen kilpirauhashormoniresistenssi TSH-molekyylin vähentynyt biologinen aktiivisuus TSH-reseptorin mutaatio ja lievä TSH-resistenssi Hoitamaton lisämunuaisten kuorikerroksen vajaatoiminta Munuaisten vajaatoiminta Sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Pasi Salmela: ei sidonnaisuuksia. Raskauden aikana S-TSH:n viiteväliksi on kansainvälisissä suosituksissa sovittu ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana 0,1 2,5 mu/l ja vastaavasti 0,2 3,0 mu/l toisen ja 0,3 3,5 mu/l kolmannen raskauskolmanneksen aikana. Raskautta suunnittelevalla naisella S-TSH:n viitevälin ylärajan tulee olla alle 2,5 mu/l (2,4,26). V-määritys on tarpeen, kun potilaalla on todettu suurentunut S-TSH. V mitataan myös silloin, kun epäillään aivolisäkeperäistä hypotyreoosia. Terveiden henkilöiden V pitoisuus on varsin stabiili ja vuorokauden aikainen vaihtelu on vähäistä (22). Normaalisti pitoisuus ei kenelläkään vaihtele väestön viitevälin laajuudessa. Eri laboratorioiden antamat V:n viitevälit eroavat erilaisten analyysimenetelmien johdosta. Noin 20 % endokrinologeista mittauttaa myös S-T 3 - tai S-T 3 V-pitoisuutta (27), mutta hyviä tutkimuksia näiden määrityksien todellisesta kliinisestä hyödystä hypotyreoosin diagnostiikassa ei kuitenkaan vielä ole (4,22). Lisäksi erityisesti pienentyneiden pitoisuuksien mittaamisessa Suomessakin käytettävät immunologiset S-T 3 V-määritysmenetelmät voivat olla ongelmallisia (22). Tämän takia perus terveydenhuollossa ei ole syytä tehdä S-T 3 V-määrityksiä hypotyreoosin diagnostiikassa (28). Hypertyreoosin diagnostiikassa ne ovat sen sijaan hyödyllisiä. Myöskään seerumin käänteis-t 3 (S-rT 3 ) -määrityksiä ei ole syytä tehdä perusterveydenhuollossa (28). Onko S-T 3 V-määrityksestä hyötyä tyroksiinihoidon seurannassa, on sekin epäselvää (22). Hypotyreoosin diagnostiikassa on tärkeää arvioida myös potilaan S-TSH- ja V-pitoisuuksien muutoksia aiemmin mitattuihin tuloksiin verrattuna (4). Lievästi poikkeavat S-TSH-tulokset on syytä kontrolloida 3 6 kuukauden kuluttua ennen lopullisten hoitopäätösten tekemistä. Raskaana olevan naisen hoitopäätös on kuitenkin tehtävä heti yksittäisen toimintakokeen tuloksen perusteella. Koska tietyn henkilön V:n oma biologinen viiteväli on pienempi kuin väestön viiteväli, V-pitoisuuden pienentyminen viitevälin ylärajoilta sen alarajoille voi olla biologisesti merkityksellinen muutos. Diagnostiikassa myös kilpirauhasen vajaatoimintaa aiheuttavan sairauden toteaminen on päätöksentekoon vaikuttava asia, ja siksi myös S-TPOAb-tutkimus kuuluu hypotyreoosin diagnostiikkaan (4). Erotusdiagnostisia pulmia V-, S-T 3 V- ja S-TSH-pitoisuuksissa todetaan merkittäviä muutoksia monissa vakavissa akuuteissa ja kroonisissa yleissairauksissa (29,30,31,32,33). Näitä ovat mm. somaattiset tai psyykkiset stressitilat, aliravitsemus, infektiot ja sepsis, trauma, leikkaus ja sen jälkitila, sydänja verisuonisairaus, maksa- ja munuaissairaus, krooninen keuhkosairaus ja pahanlaatuinen kasvain. Muutokset ja niiden mekanismit ovat erilaisia mainittujen sairauksien akuutissa ja kroonisessa vaiheessa (29). Näissä tiloissa erityisesti S-T 3 V ja myös V ja voivat pienentyä, mutta S-TSH voi olla joko normaali, lievästi pienentynyt tai suurentunut. Tämän kaltaisten sairauksien toipumisvaiheessa S-TSH voi olla jonkin aikaa myös merkittävästi (> 20 mu/l) suurentunut. Kilpirauhasen toimintakokeiden tulosten tulkinta on hyvin pulmallista yleissairauksien yhteydessä. Siksi toimintakokeita on syytä määrätä niiden yhteydessä vain, jos kliininen hypotyreoosin epäily on hyvin vahva. S-TSH-määrityksen analytiikka voi joskus häiriintyä ns. heterofiilisten vasta-aineiden, eläinvasta-aineiden, reumatekijän tai TSH:ta kohtaan syntyneiden vasta-aineiden seurauksena. Kaikki nämä virhelähteet voivat johtaa tuloksen poikkeavuuteen, joka on yleensä väärä suurentuminen (2,4,32). Joskus subkliinisen hypotyreoosin kaltaiset laboratoriolöydökset, S-TSH:n suurentuminen ja normaali V pitoisuus, voivat syntyä TSH-reseptorin mutaa 1571

6 tioiden seurauksena (4). TSH:n biologisen aktiivisuuden väheneminen voi myös joissain ta pauksissa selittää suurentuneen S-TSH-pitoisuuden. Hoitamatonta lisämunuaisten vajaatoimintaa sairastavilla S-TSH on myös yleensä suurentunut. S-TSH:n suurentumisen syitä on esitetty taulukossa 4. Vajaatoiminnan diagnoosia ei tehdä oireiden, vaan laboratoriolöydösten perusteella. Seerumin T 4 :sta on 99,97 % sitoutuneena proteiineihin. Mikään tähän asti kehitetty määritysmenetelmä ei mittaa todellista T 4 :n vapaata fraktiota. V-määrityksiin liittyy monia virhelähteitä. Näitä ovat kantajavalkuaisten muutokset, autovasta-aineet, heterofiiliset vasta-aineet ja mahdolliset vapaiden rasvahappojen muutokset. Dialyysimenetelmällä mitattu V voi olla tällöin avuksi (4,32). Monet lääkkeet voivat aiheuttaa muutoksia V- ja S-TSH-tuloksiin (2,4,32,33). Lääkkeiden ja mahdollisen aliravitsemuksen mahdollisuus on syytä ottaa huomioon erityisesti, jos potilas on iäkäs. Kilpirauhasen vajaatoimintaa aiheuttavia lääkkeitä ovat mm. amiodaroni, litium, interferoni-a ja eräät muut sytokiinit, jodivarjoaineet, reseptorityrosiinikinaasin estäjät ja talidomidi. S-TSH-pitoisuuteen vaikuttavia lääkkeitä ovat mm. glukokortikoidit ja dopamiini. Sentraalinen kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan noin yhdellä tuhannesta hypotyreoosiin sairastuneesta aikuispotilaasta (6). Aivolisäkeperäistä hypotyreoosia sairastavilla vajaatoiminnan aste on yleensä lievä, potilaan kilpirauhanen on yleensä palpoiden normaali ja V on vain hiukan viitevälin alapuolella. S-TSH voi olla normaali, vain vähän pienentynyt tai jopa suurentunut (6). Yleensä potilaalla on myös muita aivolisäkkeen toiminnan kliinisiä ja biokemiallisia häiriöitä. Diagnostiikka tehdään erikoissairaanhoidossa. Hypotyreoosin hoitoketju Hypotyreoosin diagnostiikka ja hoito kuuluvat pääsääntöisesti perusterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoidon diagnostinen konsultaatio on paikallaan epätyypillisten laboratoriotuloksien yhteydessä, kun epäillään sentraalista hypotyreoosia tai yleissairauden vaikutuksia ja kun laboratoriokokeiden tulokset eivät ole johdonmukaisesti tulkittavissa. Lopuksi Hypotyreoosin diagnoosi perustuu aina laboratoriokokeisiin. Kliinisellä hypotyreoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa S-TSH on selvästi suurentunut, ja on yli viitevälin ylärajan (> 10 mu/l) ja V on pienentynyt alle viitevälin alarajan. Subkliinisessä hypotyreoosissa S-TSH on suurentunut yli viitevälin, mutta V on viitevälin sisällä. Kliininen hypotyreoosi voi aiheuttaa monia oireita. Iäkkäiden potilaiden oireet voivat olla lieviä, kun taas nuorille henkilöille jopa subkliininen hypotyreoosi voi aiheuttaa väsymystä, tarkkaavaisuuden ja uuden oppimisen vaikeutta sekä muistin häiriöitä ja mielialan muutoksia. Laboratoriodiagnostiikassa voi joskus syntyä pulmia määritysmenetelmiä häiritsevistä tekijöistä, joita ovat mm. heterofiiliset vasta-aineet. S-TPOAb:n määritys kuuluu myös diagnostiikkaan. Sen positiivinen suurentunut tulos viittaa krooniseen autoimmuunityreoidiittiin, joka on aikuisilla yleisin hypotyreoosin syy. Monet yleissairaudet ja lääkkeet voivat muuttaa kilpirauhasen toimintaa ja vaikuttaa kilpirauhasen toimintakokeiden tulokseen, ja erityisesti iäkkäillä nämä mahdollisuudet on otettava huomioon tuloksia arvioitaessa. Lievät poikkeavuudet on kontrolloitava 3 6 kk kuluessa ennen hoitopäätöksien tekoa. Raskaana olevan naisen hoitopäätös tehdään kuitenkin yksittäisen tuloksen perusteella. Subkliininen hypotyreoosi voi edetä kliiniseksi hypotyreoosiksi, etenkin jos potilaalla on positiivinen S-TPOAb ja S-TSH on merkittävästi suurentunut. English summary in english Diagnosis of hypothyroidism in adults 1572

7 English summary Pasi Salmela Docent, Head of Unit Oulu University Hospital, Internal Medicine and Respiratory Medicine Unit Diagnosis of hypothyroidism in adults Hypothyroidism is a pathological condition characterized by deficient thyroid hormone production. Thyroid dysfunction itself accounts for 99% cases of hypothyroidism. Thyroid failure in adults is usually acquired. It can be transient or permanent. Permanent hypothyroidism can be categorized on the basis of its severity as clinical, S-TSH usually over 10 mu/l and S-free T4 (S-fT4) below the normal reference range (NRR) or subclinical, S-TSH above the NRR and S-fT4 within the NRR. Chronic autoimmune thyroiditis is the most common cause of hypothyroidism. Clinical hypothyroidism causes various clinical symptoms and findings, but subclinical hypothyroidism is usually without significant symptoms. Elderly people often have only a few symptoms even in clinical hypothyroidism, whereas in some young individuals tiredness and mild cognitive impairment with difficulties in new learning and selective attention and concentration can already be observed in subclinical hypothyroidism. The symptoms of hypothyroidism are neither sensitive nor specific and the diagnosis of hypothyroidism is based on S-TSH and S-fT4 concentrations. Many drugs and non-thyroidal illnesses can result in abnormal test results, and there are various analytical assay interferences such as human anti-animal antibodies in a patient s serum, which can lead to falsely high S-TSH values. Subclinical hypothyroidism can progress to clinical hypothyroidism, especially in those with high positive values of serum TPO-ab and elevated S-TSH values. 1572a

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS TULKINTAAN VAIKUTTAA Kliininen tila: eu-, hypo- vai hypertyreoottinen Kilpirauhasen

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

Kilpirauhassairaudet ja niiden diagnostiikka. Leila Risteli LKT, FM, dosentti Johtava lääkäri 14.2.2015

Kilpirauhassairaudet ja niiden diagnostiikka. Leila Risteli LKT, FM, dosentti Johtava lääkäri 14.2.2015 Kilpirauhassairaudet ja niiden diagnostiikka Leila Risteli LKT, FM, dosentti Johtava lääkäri 14.2.2015 Kilpirauhassairaudet ovat yleisiä diagnosoidut kilpirauhasen toimintahäiriöt ovat endokrinologisista

Lisätiedot

Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta

Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta Katsaus CAMILLA SCHALIN-JÄNTTI Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta Väsymys, kuiva iho, palelu, muistihäiriöt, ummetus ja painonnousu ovat hypotyreoosipotilaan klassisia oireita, mutta huomattavalla

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Lääkehoidot endokriinisen diagnostiikan sudenkuoppina. Ritva Kauppinen-Mäkelin 21.10.2005

Lääkehoidot endokriinisen diagnostiikan sudenkuoppina. Ritva Kauppinen-Mäkelin 21.10.2005 Lääkehoidot endokriinisen diagnostiikan sudenkuoppina Ritva Kauppinen-Mäkelin 21.10.2005 Amiodaronipotilas 40-v nainen, hypertrofinen kardiomyopatia Amiodaroni eteisvärinätaipumuksen vuoksi v.96 alkaen

Lisätiedot

ENDOKRINOLOGISTEN LABORATORIOTUTKIMUSTEN KARIKKOJA. Pia Jaatinen ja Tapani Ebeling Endopäivät 2010

ENDOKRINOLOGISTEN LABORATORIOTUTKIMUSTEN KARIKKOJA. Pia Jaatinen ja Tapani Ebeling Endopäivät 2010 ENDOKRINOLOGISTEN LABORATORIOTUTKIMUSTEN KARIKKOJA Pia Jaatinen ja Tapani Ebeling Endopäivät 2010 Endokriininen laboratoriodiagnostiikka hormonitasoihin vaikuttavia tekijöitä vuorokausivaihtelu, kuukautiskierto,

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

KÄYPÄ HOITO. Basedowin taudin hypertyreoosi. Matti J. Välimäki

KÄYPÄ HOITO. Basedowin taudin hypertyreoosi. Matti J. Välimäki KÄYPÄ HOITO Basedowin taudin hypertyreoosi Matti J. Välimäki Basedowin taudin hypertyreoosin hoidossa vaihtoehdot ovat tänään samat kuin eilen: pitkäaikainen 18 kuukauden tyreostaattilääkitys, radiojodihoito

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpirauhasen sairauksista. Vesa Ilvesmäki 28.1.2009

Ajankohtaista kilpirauhasen sairauksista. Vesa Ilvesmäki 28.1.2009 Ajankohtaista kilpirauhasen sairauksista Vesa Ilvesmäki 28.1.2009 Esityksen sisältö Yleistä kilpirauhasesta Kilpirauhanen ja raskaus Kilpirauhaskyhmy Kilpirauhasen syöpä Yleistä kilpirauhasesta Kilpirauhasen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa Kilpirauhasen vajaatoiminta on koirien yleisin sisäerityssairaus. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei toimi normaalisti, vaan

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

OMAHOITO-OHJE KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTAA SAIRASTAVALLE

OMAHOITO-OHJE KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTAA SAIRASTAVALLE OMAHOITO-OHJE KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTAA SAIRASTAVALLE Anni Korhonen ja Petra Vartiainen Diakonia-ammattikorkeakoulu Opinnäytetyö, kevät 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti. Lääkäri

Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti. Lääkäri Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti Lääkäri2018 11.1.2018 Tavoitteet Kurssin jälkeen osallistuja ymmärtää tutkimustiedon kriittisen arvioinnin käsitteet. Hän osaa analysoida kliinisten

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET Kirsi Timonen, ylilääkäri, Kliininen fysiologia ja isotooppitutkimukset, Sairaalafysiologian yksikkö, ksshp TYÖRYHMÄ, MOODI 2015 Anssi Sovijärvi (pj) Annette

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Kilpirauhasen toiminnan häiriöt ja raskaus. Pekka Leinonen

Kilpirauhasen toiminnan häiriöt ja raskaus. Pekka Leinonen Näin hoidan Kilpirauhasen toiminnan häiriöt ja raskaus Pekka Leinonen Kilpirauhasen toiminnan häiriöitä esiintyy joka kymmenennessä raskaudessa. Istukkagonadotropiini kykenee stimuloimaan äidin kilpirauhasen

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Aikuisen primaarisen hypotyreoosin hoito

Aikuisen primaarisen hypotyreoosin hoito Pasi Salmela, Saara Metso, Leena Moilanen, Leo Niskanen, Pirjo Nuutila, Camilla Schalin-Jäntti Aikuisen primaarisen hypotyreoosin hoito Laboratoriokokein varmistettu kliininen hypotyreoosi hoidetaan aina.

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

EI-NEOPLASTISET KILPIRAUHASSAIRAUDET- MITÄ PATOLOGIN TULEE TIETÄÄ? Saara Metso, TAYS 21.11.2012

EI-NEOPLASTISET KILPIRAUHASSAIRAUDET- MITÄ PATOLOGIN TULEE TIETÄÄ? Saara Metso, TAYS 21.11.2012 EI-NEOPLASTISET KILPIRAUHASSAIRAUDET- MITÄ PATOLOGIN TULEE TIETÄÄ? Saara Metso, TAYS 21.11.2012 Sidonnaisuudet Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri LT, dosentti: Tampereen yliopisto Päätoimi:

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka tanja.savukoski@utu.fi SISÄLTÖ Sydäninfarktin kriteerit Troponiinimääritykset Sydäninfarktispesifisyyden lasku

Lisätiedot

Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla. Onni Niemelä

Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla. Onni Niemelä Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla Onni Niemelä EPSHP Seinäjoki 7.9.2009 Tausta Jo 12 % aikuisväestöstä kuluttaa alkoholia niin paljon, että terveyshaittoja aiheuttavat rajat

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities. Maria Arvio, MD, PhD

Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities. Maria Arvio, MD, PhD Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities Maria Arvio, MD, PhD What is intellectual disability (ID) medicine? The health problems of patients with ID represent

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee

Lisätiedot

Andropaussi. Timo Sane HYKS, Endokrinologian klinikka Biomedicum 05.12.2008

Andropaussi. Timo Sane HYKS, Endokrinologian klinikka Biomedicum 05.12.2008 Andropaussi Timo Sane HYKS, Endokrinologian klinikka Biomedicum 05.12.2008 Omakuva vanhenevasta miehestä 22 v 42 v 53 v 63 v Rembrandt Ikääntymisen seuraukset Oireet ja tuntemukset Libido laimenee ja erektiokyky

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010 Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE Yleistä Aiheen laajuuden vuoksi esitetään lähinnä yleisiä periaatteita ja muutamia

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

Niina Matikainen Sidonnaisuudet

Niina Matikainen Sidonnaisuudet Niina Matikainen Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot: Novo Nordisk, Novartis, Sanofi Aventis, BMS Kokousmatkoja useiden eri lääkeyhtiöiden kustantamana Yksityislääkäri: Lääkärikeskus Aava 1 Nainen ja kilpirauhanen

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Hypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008

Hypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Hypertension endokriiniset syyt Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia 5.12.2008 Sidonnaisuudet Leena Moilanen En omista lääke-, terveysteknologia- tai instrumenttiteollisuuden

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot