KÄYPÄ HOITO. Basedowin taudin hypertyreoosi. Matti J. Välimäki

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYPÄ HOITO. Basedowin taudin hypertyreoosi. Matti J. Välimäki"

Transkriptio

1 KÄYPÄ HOITO Basedowin taudin hypertyreoosi Matti J. Välimäki Basedowin taudin hypertyreoosin hoidossa vaihtoehdot ovat tänään samat kuin eilen: pitkäaikainen 18 kuukauden tyreostaattilääkitys, radiojodihoito tai leikkaus. Radiojodihoito voi pahentaa sairauteen kuuluvia silmäoireita. Pitkäaikaisen lääkityksen suurin heikkous on hypertyreoosin uusiutuminen noin puolella potilaista lääkityksen lopettamisen jälkeen. Parhaiten lääkehoidon onnistumista ennustavat kilpirauhasen pieni koko ennen lääkitystä, koon pienentyminen hoidon aikana ja vähäinen tyreostaattien tarve. Tyroksiinin yhdistäminen tyreostaattiin ei vähennä hypertyreoosin uusiutumista mutta helpottaa tyreostaattihoidon toteuttamista pienentämällä hypotyreoosin vaaraa ja harventamalla seurantaa. Osaavissa käsissä leikkaus on turvallinen vaihtoehto, ja pelättyjä komplikaatioita kehittyy vain parille prosentille leikatuista. Silmäoireiselle potilaalle kilpirauhasen mahdollisimman täydellinen poistoleikkaus on eduksi. Suuret struumat kannattaa leikata. Pienistruumaiselle potilaalle, jolla ei ole silmäoireita, luontevin vaihtoehto on radiojodihoito. Silmäoireiselle potilaalle, jolla on pieni struuma, kannattaa ensimmäiseksi yrittää pitkäaikaista lääkehoitoa. Mikäli hypertyreoosi uusiutuu lääkityksen jälkeen, potilaalle annetaan radiojodihoito, jos hänellä ei ole silmäoireita. Silmäoireinen potilas kannattaa leikata. Lievien silmäoireiden yhteydessä voidaan harkita radiojodihoitoa kortikosteroidisuojassa. Hoidosta päättäminen kuuluu erikoissairaanhoitoon, jossa se tulisi keskittää mahdollisimman harvoille. Hoitomuodosta riippumatta hypotyreoosin kehittymistä on varottava. Basedowin taudin hypertyreoosia sairastavan silmiä tulee huolellisesti seurata ja aloittaa varhain asianmukainen hoito, mikäli silmäoireita kehittyy. Basedowin tauti on autoimmuunisairaus, johon kuuluvat kilpirauhasen toimintahäiriö, silmäoireyhtymä ja joskus pretibiaalinen myksödeema. Hypertyreoosin synnyssä ovat keskeisiä kilpirauhasta stimuloivat vasta-aineet, jotka sitoutuvat tyreotropiinin (TSH) reseptoriin ja näin TSH:n tapaan kiihdyttävät kilpirauhasen toimintaa. Perimä altistaa sairaudelle, ja sen voivat laukaista henkinen stressi ja tupakointi. Jälkimmäinen on erityisen suuri tautiin kuuluvien silmäoireiden vaaratekijä. Basedowin taudin silmäoireyhtymän hoitoa on käsitelty tässä lehdessä aiemmin (Välimäki 1992). Seuraavassa keskityn Basedowin taudin hypertyreoosin diagnoosiin ja hoitoon. Diagnoosi Kun hypertyreoosin epäily on herännyt oireiden tai kliinisten löydösten perusteella, tutkitaan seerumin TSH:n ja vapaan tyroksiinin (T 4 v) pitoisuudet. Kilpirauhasperäisessä hypertyreoosissa ensin mainittu on aina mittaamattomissa, mutta alkavassa sairaudessa ja rajatapauksissa T 4 v voi olla normaali. Tällöin tutkitaan seerumin vapaan trijodityroniinin (T 3 v) pitoisuus. Suurentunut T 3 v-arvo varmistaa hypertyreoosin. Vaikka T 3 v:n pitoisuus olisi normaali, hypertyreoosin hoitoa harkitaan, jos oireisen potilaan TSH on mittaamattomissa. Oireetontakin potilasta, jonka TSH on mittaamattomissa mutta T 3 v ja T 4 v ovat nor- Duodecim 114: ,

2 T a u l u k k o 1. Hypertyreoosin syyt ja syntymekanismit. Sairaus Basedowin tauti Neonataalinen Ei-autoimmuuni, perinnöllinen Toksinen kyhmystruuma Toksinen adenooma Subakuutti tyreoidiitti Kivuton tyreoidiitti Synnytyksen jälkeinen tyreoidiitti Jodiperäinen Basedowin tauti Lääke Ektooppinen tyroksiinituotanto Kilpirauhashormonien beetaresepto- rin vika TSH:n liikatuotanto Voimakas raskausoksentelu Hoitoperäinen syy»hampurilaistoksikoosi» Metastasoinut kilpirauhassyöpä Munasarjastruuma Pituitaarinen resistenssi Aivolisäkekasvain maalit, kannattaa harvakseltaan seurata eteisvärinän suurentuneen vaaran vuoksi (Sawin ym. 1994). Heterofiiliset vasta-aineet voivat olla selitys TSH-arvolle potilaalla, jonka T 4 v ja T 3 v tai molemmat ovat lisääntyneet mutta TSH ei ole mittaamattomissa. Laboratoriota pyydetään tällöin tutkimaan TSH uudelleen eläinseerumilisäyksen jälkeen. Mikäli TSH:n pitoisuus on edelleen suurentunut, potilas lähetetään erikoistutkimuksiin TSH:ta tuottavan aivolisäkekasvaimen tai pituitaarisen kilpirauhashormoniresistenssin varalta. Jos potilaalta on määritetty vain TSH ja arvo on viitealueen alapuolella mutta ei mittaamattomissa, määritetään T 4 v ja tarvittaessa T 3 v. Näiden arvot eivät juuri koskaan ole suurentuneet, jos TSH 0.1 mu/l (Klee ja Hay 1997). Pienentynyt TSH-arvo tarkistetaan esimerkiksi vuoden kuluttua. Taulukossa 1 on lueteltu hypertyreoosin tavallisimmat syyt ja syntymekanismit. Kolme yleisintä syytä ovat Basedowin tauti, toksinen kyhmystruuma ja toksinen adenooma. Mikäli potilaalla on diffuusi struuma tai silmäoireita, Basedowin tauti on varma eikä lisätutkimuksia tarvita. Kilpirauhasen tunnustelu paljastaa kyhmystruuman. Mikäli palpaatiossa todetaan vain yksi kyhmy, voidaan harkita kilpirauhasen gammakuvauksen suorittamista toksisen adenooman mahdollisuuden vuoksi. Tunnetaan harvinainen perinnöllinen hypertyreoosi, joka johtuu TSHreseptorin geenin mutaatiosta (Kopp ym. 1995). Tämä geenivirhe johtaa TSH:n reseptorin aktivoitumiseen ilman kilpirauhasta kiihdyttäviä kiertäviä vasta-aineita tai TSH:n itsensä vaikutusta. Subakuutissa tyreoidiitissa hypertyreoosi on yleensä lievä. Jos kliininen kuva on tyypillinen, ei kertymämittauksia tai ohutneulabiopsiaa tarvita. Äkäinen autoimmuunityreoidiitti voi aiheuttaa kilpirauhasessa niin suuren kudostuhon, että potilaalle kehittyy lievä ohimenevä hypertyreoosi. Tätä mahdollisuutta on ajateltava, kun potilaalla on muita autoimmuunisairauksia (esimerkiksi tyypin I diabetes) tai kilpirauhanen ei palpaatiossa arista tai kun hypertyreoosi on kehittynyt raskauden jälkeen. Tilaa epäiltäessä suoritetaan kertymämittaus; pieni prosenttinen kertymäosuus varmistaa diagnoosin. Tämä tutkimus voidaan suorittaa imettävällekin naiselle, jos imetys keskeytetään kahden vuorokauden ajaksi.»hampurilaistoksikoosi» johtuu taitamattomasta teurastajasta, jonka työn jäljiltä lihavalmisteet ovat kontaminoituneet teuraan kilpirauhasella. Tällaisesta syystä aiheutunut epidemia on kuvattu Yhdysvalloista (Hedberg ym. 1987). Hoito Mekanismi Kilpirauhasta stimuloivat vasta-aineet Äidin kilpirauhasta stimuloivat vastaaineet TSH-reseptorivika Struumapotilaan jodialtistus G-proteiinin tai TSH-reseptorin geeniin liittyvä mutaatio Virus Autoimmuunireaktio Autoimmuunireaktio Lisääntynyt substraatin määrä Jodi, amiodaroni, litium (?), röntgenvarjoaineet Ihmisen istukkagonadotropiini Eksogeeninen tyroksiini Eksogeeninen tyroksiini Ektooppinen tyroksiinituotanto Basedowin taudin hypertyreoosia voidaan hoitaa pitkäaikaisella tyreostaattilääkityksellä, radioaktiivisella jodilla tai leikkauksella. Joitakin vuosia sitten suoritettiin Euroopassa, Yhdysvalloissa 448 M. J. Välimäki

3 ja Japanissa kilpirauhassairauksia hoitavien lääkärien keskuudessa kyselytutkimus, jossa tiedusteltiin, minkä hoitomuodon vastaaja ensimmäiseksi valitsisi 43-vuotiaalle naiselle, jolla on hypertyreoosi ja pieni diffuusi struuma. Euroopassa 77 % vastanneista valitsi ensimmäiseksi hoidoksi pitkäaikaisen tyreostaattilääkityksen ja 22 % radiojodihoidon. Japanissa samansuuntainen vastaus oli luonnollisista syistä vielä korostuneempi eli 88 % valitsi lääkkeen ja 11 % radioaktiivisen jodin. Tulos oli päinvastainen Yhdysvalloissa, missä 69 % vastaajista valitsi ensisijaiseksi radiojodihoidon ja 30 % lääkityksen. Suomessa radiojodihoito on ainakin näihin päiviin asti ollut Yhdysvaltain tapaan ensisijainen vaihtoehto Basedowin taudin hypertyreoosissa. Hoitojen hyvät ja huonot puolet Lääkityksen suurin heikkous on se, että hypertyreoosi uusiutuu pitkänkin hoidon jälkeen keskimäärin puolella potilaista. Lääkehoito on hyvin siedetty, ja vain muutama prosentti potilaista kokee sivuvaikutuksia, joita ovat ihottuma, nivelkivut ja ruoansulatuskanavan taholta tulevat sivuoireet. Pelätyin on agranulosytoosi, joka kuitenkin kehityy vain 0.5 %:lle potilaista. Tästä vaarasta on kuitenkin varoitettava jokaista potilasta hoidon alkaessa. Radiojodihoidon jälkeen %:lle kehittyy hypotyreoosi kymmenen vuoden kuluessa, vaikka alun perin olisi pyritty eutyreoosiin. Hypotyreoosin kehittymistä useimmat lääkärit pitävät kuitenkin pikemmin hoidon onnistumisen kuin epäonnistumisen merkkinä. Heti radiojodihoidon jälkeen kehittyvä hypotyreoosi voi kuitenkin olla ainakin väliaikaisesti paraneva. Tuoreessa japanilaistutkimuksessa (Aizawa ym. 1997) seurattiin 67:ää potilasta, joille kehittyi hypotyreoosi kuuden kuukauden kuluessa radiojodin antamisesta. Runsaalla puolella hypotyreoosi oli ohimenevä. Hypotyreoosin parantumista ennusti kilpirauhasta stimuloivien vasta-aineiden suuri pitoisuus. Subtotaalisen leikkauksen jälkeen puolet potilaista pääsee eutyreoosiin. Kolmannekselle kehittyy hypotyreoosi ja noin 20 %:lla hypertyreoosi jatkuu leikkauksen jälkeen. Osaavissa käsissä leikkaus on turvallinen, ja pelätty komplikaatio, kuten äänihuulihalvaus ja hypoparatyreoosi, kehittyy vain 2 4 %:lle leikatuista. Hypoparatyreoosista on syytä muistaa, että se ei useinkaan ole pysyvä, vaan potilas paranee lääkkeitä tarvitsemattomaksi muutaman kuukauden kuluessa. Voidaanko lääkehoidon tulosta ennustaa? Kilpirauhasen pieni koko on lääkehoidon onnistumisen paras ennusmerkki (Sridama ym. 1984). Hyvää tulosta ennustavat myös kilpirauhasen koon pienentyminen lääkehoidon aikana ja pieni tyreostaatin tarve (Braverman 1996). Kahdeksantoista kuukauden hoidon tulos on parempi kuin kuuden kuukauden (Allannic ym. 1990). Kilpirauhasta stimuloivien vasta-aineiden määrällä verenkierrossa on hoidon onnistumisen kannalta ennustearvoa vain lääkehoidon lopulla (Edan ym. 1989), ei sen alussa. Näin ollen kyseisiä pitoisuusmäärityksiä ei kannata käyttää lääkehoidon tuloksen ennustamiseen. Myös lapsilla kilpirauhasen koko ennustaa lääkehoidon onnistumista. Vastikään julkaistussa tutkimuksessa (Glaser ja Styne 1997) kahden vuoden lääkehoidon onnistumiselle löydettiin kaksi riippumatonta ennusmerkkiä: kilpirauhasen koko ja potilaan paino. Jälkimmäinen kuvasi sairauden äkäisyyttä; sairauden uusiutuminen oli todennäköisempää laihoilla ja laihtuneilla kuin normaalipainoisilla. Normaalipainoisista lapsista, joilla oli pieni struuma, 86 % pääsi eutyreoosiin kahden vuoden lääkehoidolla, kun taas suuristruumaisilla ja laihoilla lapsilla osuus oli vain 13 %. Onko tyroksiinilla merkitystä hypertyreoosin uusiutumisen estossa? Tyreostaatteja pidetään immunosupressiivisina lääkkeinä, jotka voivat auttaa Basedowin taudin hypertyreoosissa myös immunologisiin ilmiöihin vaikuttamalla. Tämän vuoksi on ajateltu, että tyreostaattien teho on parempi suurina annoksina, jolloin niiden käyttöön on pakko liittää tyroksiini. Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa (Reinwein ym. 1993) verrattiin suuri- ja pieniannoksista metimatsolihoitoa. Toiselle puolelle potilaista annettiin metimatsolia 10 mg ja toiselle 40 mg päivässä. Kumpaakin ryhmää hoidettiin Basedowin taudin hypertyreoosi 449

4 tarvittaessa tyroksiinilla eutyreoosin ylläpitämiseksi. Vuoden hoidon jälkeen hypertyreoosi ilmaantui uudelleen noin kolmannekselle potilaista molemmissa ryhmissä. Eroa ei ollut myöskään niiden potilaiden määrässä, joilla esiintyi kilpirauhasta stimuloivia vasta-aineita hoidon loppuessa. Lucasin ym. (1997) tuoreessa tutkimuksessa toinen puoli potilaista hoidettiin pelkällä pieniannoksisella karbimatsolilääkityksellä ja toinen puoli sai karbimatsolia suurina annoksina (45 60 mg/vrk) yhdessä tyroksiinin kanssa ( µg/vrk). Molemmissa ryhmissä hypertyreoosi uusiutui kahdella kolmanneksella 1 2 vuoden hoidon jälkeen. Japanilainen Hashizume ym. (1991) julkaisivat muutamia vuosia sitten suurta huomiota herättäneen tutkimuksensa, jossa potilaille annettiin ensin metimatsolia kuuden kuukauden ajan ja sen jälkeen metimatsolin ja tyroksiinin yhdistelmää vuoden ajan. Tämän (siis 18 kuukauden metimatsolihoidon) jälkeen potilaat satunnaistettiin saamaan joko tyroksiinia (100 µg/vrk) tai lumelääkettä kolmen vuoden ajan. Tyroksiiniryhmässä kilpirauhasta stimuloivien vasta-aineiden pitoisuudet seerumissa olivat kolmen vuoden seurannan aikana selvästi pienemmät kuin lumelääkeryhmässä. Tämän vastineena hypertyreoosi uusiutui tyroksiiniryhmässä vain 1.7 %:lla potilaista, kun taas lumelääkeryhmässä uusiutumisen koki joka kolmas. Myöhemmin tutkijat julkaisivat samansuuntaisen tuloksen myös raskaudenaikaisen Basedowin taudin hypertyreoosin hoidosta (Hashizume ym. 1992). Myöhemmät tutkimukset eivät kuitenkaan ole vahvistaneet näitä tuloksia. Japanilaisen Tamain ym. (1995) tutkimuksessa potilaat saivat pelkkää metimatsolia ensin vuoden ajan. Sen jälkeen osa potilaista jatkoi pelkällä metimatsolilla ja osalle aloitettiin myös tyroksiinihoito. Tyroksiiniryhmä jaettiin edelleen kahtia sen mukaan, oliko seerumin TSH mittaamattomissa vai viitealueella hoidon aikana. Seerumin kilpirauhasta stimuloivien vasta-aineiden pitoisuudet pienenivät kaikissa kolmessa ryhmässä samalla tavalla ja hypertyreoosin uusiutumisia havaittiin yhtä paljon kolmessa hoitoryhmässä. Toisessa tutkimuksessa (McIver ym. 1996) potilaat saivat 18 kuukauden ajan joko karbimatsolia tai sen ja tyroksiinin yhdistelmää. Kahdeksantoista kuukauden hoidon jälkeen karbimatsolin käyttö lopetettiin, mutta aiemmin yhdistelmähoitoa saaneet jatkoivat tyroksiinilääkitystä. Jälleen kilpirauhasta stimuloivien vasta-aineiden pitoisuudet pienenivät 36 kuukauden seurannassa samalla tavalla molemmissa ryhmissä ja hypertyreoosi uusiutui yhtä usein kummassakin ryhmässä. Näiden tutkimusten perusteella on ilmeistä, ettei tyroksiinihoidolla ole merkitystä hypertyreoosin uusiutumisen estäjänä. Tyroksiinin yhdistäminen tyreostaattiin tarjoaa kuitenkin selvän käytännön hyödyn: se estää potilasta vaipumasta hypotyreoosiin ja harventaa seurantaa. Niinpä jos pitkäaikaiseen lääkehoitoon päädytään, kannattaa valita tyreostaatin ja tyroksiinin yhdistelmä. Poikkeus on raskaudenaikaisen hypertyreoosin hoito, jolloin käytetään pelkkää karbimatsolia mahdollisimman pieninä annoksina. Tyroksiinia ei tarvita myöskään leikkaukseen valmistelussa. Potilas voidaan leikata, kun eutyreoosi on saavutettu tyreostaatein. Tarvitaanko tyreostaattia ennen radiojodihoitoa? Ennen radiojodihoitoa annettava tyreostaatti nopeuttaa oireiden korjaantumista ja antaa sekä lääkärille että potilaalle aikaa kypsytellä lopullista hoitopäätöstä. Tyreostaattilääkitystä on pidetty hyödyllisenä radiojodihoidon laukaiseman hypertyreoosikriisin estossa. Näitä kriisejä on aiemmin kuvattu esiintyneen toksista kyhmystruumaa sairastavilla, joille radiojodihoito on annettu ilman edeltävää tyreostaattilääkitystä, mutta hyvin harvoin Basedowin taudin hypertyreoosissa. Kysymystä on selvitetty tutkimalla, miten kilpirauhashormonien pitoisuudet käyttäytyvät radiojodihoidon yhteydessä potilailla, jotka ennen radiojodihoitoa ovat saaneet tyreostaatteja tai pelkkiä beetasalpaajia. Burchin ym. (1994) tutkimuksessa tyreostaatin käyttö lopetettiin kuusi päivää ennen radiojodihoitoa. T 4 v:n ja T 3 v:n pitoisuudet seerumissa suurenivat tyreostaattitauon aikana jo ennen radiojodihoitoa ja suurenivat vähän tämän jälkeenkin. Seerumin kilpirauhashormonipitoisuuksien suureneminen radiojodihoidon jälkeen oli kuitenkin vain jatke sille lisäykselle, jonka ai- 450 M. J. Välimäki

5 heutti tyreostaattilääkityksen lopettaminen. Beetasalpaajilla hoidetuilla ei todettu radiojodihoidon jälkeen ollenkaan tätä pitoisuuksien suurentumista. Basedowin taudin hypertyreoosin radiojodihoito pelkässä beetasalpaajasuojauksessa on turvallinen vaihtoehto. Ennen radiojodihoitoa tyreostaatteja kannattaa kuitenkin antaa sydänsairautta poteville ja niille, jotka eivät siedä beetasalpaajia. Onko silmäoireiden kehittyminen riippuvainen hypertyreoosin hoitomuodosta? T a u l u k k o 2. Kortikosteroidisuojaus radiojodihoidon yhteydessä. Prednisonia tai prednisolonia 40 mg/vrk 1 viikko (aloitetaan radiojodin jälkeen samana päivänä) 30 mg/vrk 1 viikko 20 mg/vrk 2 viikkoa 10 mg/vrk 2 viikkoa 5 mg/vrk 2 viikkoa 5 mg joka toinen päivä 2 viikkoa Kysymykseen vastaa parhaiten Ruotsissa suoritettu prospektiivinen tutkimus, jossa vuotiaat potilaat satunnaistettiin joko pitkäaikaiseen lääkitykseen tai leikkaushoitoon (Tallstedt ym. 1992). Vanhemmat potilaat eli vuotiaat satunnaistettiin lääke-, leikkaus- ja radiojodiryhmiin. Lääkityksenä annettiin metimatsolia 40 mg/vrk yhdessä tyroksiinin kanssa 18 kuukauden ajan. Leikkausryhmässä potilaat leikattiin beetasalpaajasuojassa. Kilpirauhaskudosta jätettiin noin kaksi grammaa, ja leikkauksen jälkeen kaikille potilaille aloitettiin heti tyroksiinilääkitys. Radiojodihoito annettiin beetasalpaajasuojassa, ja potilaille aloitettiin tyroksiinilääkitys vasta hypotyreoosin kehittyessä. Tutkimusta onkin kritisoitu eniten juuri sen vuoksi, että hypotyreoosin kehittyminen oli mahdollista käytännössä vain radiojodiryhmässä. Nuorien potilaiden ryhmässä ei ollut eroa silmäoireiden kehittymisen tai pahentumisen suhteen kahden hoitoryhmän välillä, mutta vanhempien potilaiden ryhmässä silmäoireiden ilmaantuminen tai niiden pahentuminen oli yleisintä radiojodihoidon saaneilla (suhteellinen vaarakerroin 3.2). Hoitomuodosta riippumatta silmäoireiden ilmaantumista ennusti seerumin korkea T 3 -pitoisuus. Immunologisten ilmiöiden aktivoitumisen merkkinä kilpirauhasta stimuloivien vasta-aineiden pitoisuudet olivat radiojodihoidon jälkeen suuremmat kuin leikkaustai lääkehoidon saaneilla (Törring ym. 1996). Karlssonin ym. (1989) retrospektiivisessa tutkimuksessa oli mukana 30 vaikeaa silmäoireyhtymää sairastavaa potilasta. Radiojodihoidon oli saanut 15 potilasta. Ennen silmäoireiden kehittymistä seerumin TSH-pitoisuus oli suurentunut 15 potilaalla hypotyreoosin merkkinä. Yhdeksän potilasta oli saanut radiojodia ilman hypotyreoosin kehittymistä. Mikäli seerumin TSHpitoisuus suurenee radiojodihoidon jälkeen, tämä voi johtaa kilpirauhaselle ja silmälihaksille yhteisten antigeenien ekspression lisääntymiseen. Eräs yhteinen antigeeni voisi olla TSH:n reseptori tai sen osa. Lähes varmaa onkin, että TSH-reseptoreja esiintyy myös silmälihaksissa (Spitzweg ym. 1997). Radiojodihoidon jälkeen varhain aloitettu tyroksiinilääkitys voi estää silmäoireiden ilmaantumista tai pahentumista. Tallstedtin ym. (1994) retrospektiivisessa tutkimuksessa 248 potilasta sai vuosina radiojodihoidon ja tyroksiinin anto aloitettiin vasta hypotyreoosin ilmaannuttua. Vuonna 1988 hoitokäytäntöä muutettiin kyseisessä keskuksessa siten, että potilaille alettiin automaattisesti antaa kahden viikon kuluttua radiojodihoidosta tyroksiinia 50 µg/vrk ja annos suurennettiin neljän viikon kuluttua määrään 100 µg/vrk. Kahden vuoden aikana hoidettiin näin 244 potilasta. Kahdeksantoista kuukauden seurannassa silmäoireita kehittyi 18 %:lle tyroksiinihoitoa saamattomista potilasta, kun taas sitä saaneilla osuus oli vain 11 %. Ero on tilastollisesti merkitsevä. Silmäoireiden hoitoa tarvitsi 11 potilasta tyroksiiniryhmässä ja 26 potilasta tyroksiinia saamattomien ryhmässä. Tämäkin ero on tilastollisesti merkitsevä. Italialaistutkimuksen mukaan radiojodihoidon silmäoireita pahentava vaikutus voidaan estää antamalla hoito kortikosteroidisuojassa (taulukko 2) (Bartalena ym. 1989). Huonosti toteen näytetyn kliinisen uskomuksen Basedowin taudin hypertyreoosi 451

6 T a u l u k k o 3. Hoidon valinta Basedowin taudin hypertyreoosissa. Ensiapu tyreostaatti + beetasalpaaja Suuri struuma leikkaus Pieni struuma ei silmäoireita: radiojodi (ei tyreostaattia hoidon jälkeen) silmäoireet: pitkäaikainen tyreostaattilääkitys aiemmin hoitamaton lapsi: pitkäaikainen tyreostaatti Relapsi lääkityksen jälkeen ei silmäoireita: radiojodi tai leikkaus silmäoireet: leikkaus tai radiojodi prednisonisuojassa T a u l u k k o 4. Pitkäaikaisen tyreostaattihoidon toteutus. Alkuun karbimatsoli (60) mg/vrk Seuranta kuukauden välein Eutyreoosissa mukaan liitetään tyroksiini (150) µg/vrk (ei raskauden aikaisen hypertyreoosin hoidossa) Seuranta 2 3 kuukauden välein Määritetään leukosyytit sekä seerumin T4v ja TSH Hoidon kesto 18 kk Molempien lääkkeiden käyttö lopetetaan yhtä aikaa mukaan silmäoireet lievittyvät kilpirauhasen lähes täydellisellä poistoleikkauksella. Retrospektiivisessa analyysissä verrattiin toisiinsa osittaisella ja täydellisellä kilpirauhasen poistoleikkauksella hoidettuja potilaita; ensin mainittuja oli 157 ja jälkimmäisiä 19. Silmäoireet pahentuivat 16 %:lla osittaispoistoryhmässä ja vain 6 %:lla täydellisen poiston ryhmässä. Silmäoireyhtymä ilmaantui ensi kertaa kahdelle osittaispoistolla hoidetulle mutta ei yhdellekään niistä, joilta kilpirauhanen oli kokonaan poistettu. Kilpirauhasta stimuloivien vasta-aineiden pitoisuudet normaalistuivat 32 %:lla osittaispoistoryhmässä ja 88 %:lla täydellisen poiston ryhmässä (Winsa ym. 1995). Hoidon valinta Edellä esitetyn perusteella pitkäaikaisen lääkityksen suurin heikkous on hypertyreoosin uusiutuminen hoidon jälkeen. Radiojodihoidon vaara piilee sen silmäoireita pahentavassa vaikutuksessa. Leikkausta on pelätty sen mahdollisten komplikaatioiden hypoparatyreoosin ja äänihuulihalvauksen vuoksi. Edellä esitellyssä tutkimuksessa (Törring ym. 1996), jossa vertailtiin eri hoitomuotoja nuorilla ja vähän vanhemmilla potilailla, hypertyreoosi uusiutui lääkehoitoryhmässä %:lla, 21 %:lla radiojodiryhmässä ensimmäisen annoksen jälkeen (keskimääräinen annos 6.8 mci) ja 3 8 %:lla leikatuista. Tässä tutkimuksessa leikkauksen tekijöinä oli seitsemän kirurgia, eikä komplikaatioita esiintynyt. Potilaista 90 % oli tyytyväisiä valittuun hoitomuotoon mutta 20 % ei tuntenut itseään parantuneeksi vuoden kuluttua hoidosta. Yllättävän pieni osa, vain 14 %, oli huolissaan radiojodin haitoista (Törring ym. 1996). Radiojodia on varottu antamasta lapsille, koska heidän on epäilty olevan herkempiä säteilyn syövän syntyä edistäville vaikutuksille. Vaikka tällainen suurempi herkkyys on todettu ulkoisen säteilyn yhteydessä, sitä ei koskaan ole osoitettu esiintyvän radiojodihoidon yhteydessä. Lapsilla pitkäaikainen tyreostaattihoito kuitenkin epäonnistuu hyvin usein. Rudbergin ym. (1996) retrospektiivisessa tutkimuksessa Uppsalasta 25 vuoden ajalta Basedowin taudin hypertyreoosia hoidettiin 31 lapsella. Pitkäaikainen parantuminen saatiin aikaan pelkällä lääkehoidolla vain kuudessa tapauksessa. Radiojodihoitoa kohtaan tunnettua pelkoa kuvastaa tämäkin tutkimus, jossa residiivin saaneista 24 leikattiin. Hypoparatyreoosi kehittyi leikkauskomplikaationa yhdelle. Kirjoittajan oma hoitokäytäntö on esitelty taulukossa 3. Basedowin taudin hypertyreoosin toteamisen yhteydessä aloitan ensiavuksi ja lopullisen hoitopäätöksen kypsyttelemiseksi tyreostaattilääkityksen (karbimatsoli mg/vrk), johon liittyy beetasalpaaja (propranololi mg x 3 tai metoprololi mg x 2 3). Suuret struumat kannattaa leikata. Jos pienen struuman omaavalla ei ole silmäoireita, ehdotan hoidoksi radiojodia. Tyreostaatin käyttö lopetetaan kaksi päivää ennen hoitoa. Radiojodihoidon jälkeen jatkan sitä vain, jos potilaalla on sydänsairaus. 452 M. J. Välimäki

7 Radiojodiannos (5 15 mci) riippuu kilpirauhasen koosta, taudin äkäisyydestä ja siitä, pyritäänkö eu- vai hypotyreoosiin; neuvottelen tästä potilaan kanssa. Radiojodihoito uusitaan tarvittaessa kuuden kuukauden kuluttua, äkäisissä tapauksissa varhemmin. Mikäli potilaalla on silmäoireita (ja pieni struuma), hänet kannattaa ensimmäiseksi hoitaa pitkäaikaisella tyreostaattilääkityksellä (käytännön toteutus taulukossa 4). Tyreostaattilääkitys on myös pienistruumaisen lapsipotilaan ensimmäinen hoito. Mikäli hypertyreoosi uusiutuu lääkehoidon jälkeen eikä potilaalla ole silmäoireita, luontevin vaihtoehto on radiojodihoito. Silmäoireinen potilas kannattaa leikata; lievien silmäoireiden yhteydessä voidaan harkita radiojodihoitoa kortikosteroidisuojassa. Mikäli silmäoireinen potilas leikataan, suoritetaan lähes täydellinen kilpirauhasen poisto. Lopuksi Basedowin taudin hypertyreoosin hoidosta päättäminen kuuluu erikoissairaanhoitoon. Sen yksikössä hoito tulee keskittää mahdollisimman harvoille. Potilaalle on turhauttavaa ja mieltä askarruttavaa, jos saman yksikön kolme lääkäriä antaa hänelle samaan sairauteen kolme erilaista hoitoehdotusta. Hoitopäätöksessä kannattaa niin kuin aina ottaa huomioon myös potilaan oma mielipide. Hoidon valinnassa tulee olla valmis yksilölliseen ratkaisuun sääntöjen sallimissa rajoissa. Lääkärillä tulee myös olla valmius muuttaa hoitoa tilanteen muuttumisen mukaan. Hoitomuodosta riippumatta hypotyreoosin kehittymistä on varottava. Potilasta kannattaa aina katsoa silmiin. Erityisesti tämä pitää paikkansa Basedowin taudin hypertyreoosia hoidettaessa. Kirjallisuutta Aizawa Y, Yoshida K, Kaise N, ym. The development of transient hypothyroidism after iodine-131 treatment in hyperthyroid patients with Grave disease: prevalence, mechanism and prognosis. Clin Endocrinol 1997; 46: 1 5. Allannic H, Fauchet R, Orgiazzi J, ym. Antithyroid drugs and Graves disease: a prospective randomized evaluation of the efficacy of treatment duration. J Clin Endocrinol Metab 1990; 70: Bartalena L, Marcocci C, Bocazzi F, Panicucci M, Lepri A, Pinchera A. Use of corticosteroids to prevent progression of Graves ophtalmopathy after radioiodine therapy for hyperthyroidism. N Engl J Med 1989; 321: Braverman L E. Is there one successful antithyroid regimen for Grave s disease? Lancet 1996; 348: Burch H B, Solomon B L, Wartofsky L, Burman K D. Discontinuing antithyroid drug therapy before ablation with radioiodine in Graves disease. Ann Intern Med 1994; 121: Glaser N S, Styne D M. Predictors of early remission of hyperthyroidism in children. J Clin Endocrinol Metab 1997; 82: Edan G, Massart C, Hody B, ym. Optimum duration of antithyroid drug treatment determined by assay of thyroid stimulating antibody in patients with Graves disease. BMJ 1989; 298: Hashizume K, Ichikawa K, Nishii Y, ym. Effect of administration of thyroxine on the risk of postpartum recurrence of hyperthyroid Graves disease. J Clin Endocrinol Metab 1992; 75: Hashizume K, Ichikawa K, Sakurai A, ym. Administration of thyroxine in treated Graves disease. Effects on the level of antibodies to thyroid-stimulating hormone receptors and on the risk of recurrence of hyperthyroidism. N Engl J Med 1991; 324: Hedberg C W, Fishbein D B, Janssen R S, ym. An outbreak of thyrotoxicosis caused by the consumption of bovine thyroid gland in ground beef. N Engl J Med 1987; 316: Karlsson F A, Dahlberg P A, Jansson R, Westermark K, Enoksson P. Importance of TSH receptor activation in the development of severe endocrine ophthalmopathy. Acta Endocrinol (Copenh) 1989; 121 [Suppl. 2]: Klee G G, Hay I D. Biochemical testing of thyroid function. Endocrinol Metab Clin North Am 1997; 26: Kopp P, van Sande J, Parma J, ym. Congenital hyperthyroidism caused by a mutation in the thyrotropin-receptor gene. N Engl J Med 1995; 332: Lucas A, Salinas I, Rius F, ym. Medical therapy of Graves disease: does thyroxine prevent recurrence of hyperthyroidism? J Clin Endocrinol Metab 1997; 82: McIver B, Rae P, Beckett G, Wilkinson E, Gold A, Toft A. Lack of effect of thyroxine in patients with Graves hyperthyroidism who are treated with an antithyroid drug. N Engl J Med 1996; 334: Reinwein D, Benker G, Lazarus J H, Alexander W D. A prospective randomized trial of antithyroid drug dose in Graves disease therapy. J Clin Endocrinol Metab 1993; 76: Rudberg C, Johansson H, Åkerström G, Tuvemo T, Karlsson F A. Graves disease in children and adolescents. Late results of surgical treatment. Eur J Endocrinol 1996; 134: Sawin C T, Geller A, Wolf P A, ym. Low serum thyrotropin concentrations as a risk factor for atrial fibrillation in older persons. N Engl J Med 1994; 331: Spitzweg C, Joba W, Hunt N, Heufelder A E. Analysis of human thyrotropin receptor gene expression and immunoreactivity in human orbital tissue. Eur J Endocrinol 1997; 136: Sridama V, McCormick M, Kaplan E L, Fauchet R, DeGroot L J. Long-term follow-up study of compensated low-dose131 I therapy for Graves disease. N Engl J Med 1984; 311: Tallstedt L, Lundell G, Blomgren H, Bring J. Does early administration of thyroxine reduce the development of Graves ophthalmopathy after radioiodine treatment? Eur J Endocrinol 1994; 130: Tallstedt L, Lundell G, Törring O, ym. Occurence of ophthalmopathy after treatment for Graves hyperthyroidism. N Engl J Med 1992; 326: Tamai H, Hayaki I, Kawai K ym. Lack of effect of thyroxine administration on elevated thyroid stimulating hormone receptor antibody levels in treated Graves disease patients. J Clin Basedowin taudin hypertyreoosi 453

8 Endocrinol Metab 1995; 80: Törring O, Tallstedt L, Wallin G, ym. Graves hyperthyroidism: treatment with antithyroid drugs, surgery, or radioiodine a prospective, randomized study. J Clin Endocrinol Metab 1996; 81: Välimäki M. Basedowin taudin silmäoireyhtymän hoito. Duodecim 1992; 108: Winsa B, Rastad J, Åkerström G, Johansson H, Westermark K, Karlsson F A. Retrospective evaluation of subtotal and total thyroidectomy in Graves disease with and without endocrine ophthalmopathy. Eur J Endocrinol 1995; 132: MATTI J. VÄLIMÄKI, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n sisätautien klinikka PL HYKS Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpirauhasen sairauksista. Vesa Ilvesmäki 28.1.2009

Ajankohtaista kilpirauhasen sairauksista. Vesa Ilvesmäki 28.1.2009 Ajankohtaista kilpirauhasen sairauksista Vesa Ilvesmäki 28.1.2009 Esityksen sisältö Yleistä kilpirauhasesta Kilpirauhanen ja raskaus Kilpirauhaskyhmy Kilpirauhasen syöpä Yleistä kilpirauhasesta Kilpirauhasen

Lisätiedot

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS TULKINTAAN VAIKUTTAA Kliininen tila: eu-, hypo- vai hypertyreoottinen Kilpirauhasen

Lisätiedot

Lääkehoidot endokriinisen diagnostiikan sudenkuoppina. Ritva Kauppinen-Mäkelin 21.10.2005

Lääkehoidot endokriinisen diagnostiikan sudenkuoppina. Ritva Kauppinen-Mäkelin 21.10.2005 Lääkehoidot endokriinisen diagnostiikan sudenkuoppina Ritva Kauppinen-Mäkelin 21.10.2005 Amiodaronipotilas 40-v nainen, hypertrofinen kardiomyopatia Amiodaroni eteisvärinätaipumuksen vuoksi v.96 alkaen

Lisätiedot

EI-NEOPLASTISET KILPIRAUHASSAIRAUDET- MITÄ PATOLOGIN TULEE TIETÄÄ? Saara Metso, TAYS 21.11.2012

EI-NEOPLASTISET KILPIRAUHASSAIRAUDET- MITÄ PATOLOGIN TULEE TIETÄÄ? Saara Metso, TAYS 21.11.2012 EI-NEOPLASTISET KILPIRAUHASSAIRAUDET- MITÄ PATOLOGIN TULEE TIETÄÄ? Saara Metso, TAYS 21.11.2012 Sidonnaisuudet Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri LT, dosentti: Tampereen yliopisto Päätoimi:

Lisätiedot

Kilpirauhasen toiminnan häiriöt ja raskaus. Pekka Leinonen

Kilpirauhasen toiminnan häiriöt ja raskaus. Pekka Leinonen Näin hoidan Kilpirauhasen toiminnan häiriöt ja raskaus Pekka Leinonen Kilpirauhasen toiminnan häiriöitä esiintyy joka kymmenennessä raskaudessa. Istukkagonadotropiini kykenee stimuloimaan äidin kilpirauhasen

Lisätiedot

Kilpirauhassairaudet ja niiden diagnostiikka. Leila Risteli LKT, FM, dosentti Johtava lääkäri 14.2.2015

Kilpirauhassairaudet ja niiden diagnostiikka. Leila Risteli LKT, FM, dosentti Johtava lääkäri 14.2.2015 Kilpirauhassairaudet ja niiden diagnostiikka Leila Risteli LKT, FM, dosentti Johtava lääkäri 14.2.2015 Kilpirauhassairaudet ovat yleisiä diagnosoidut kilpirauhasen toimintahäiriöt ovat endokrinologisista

Lisätiedot

Lasten autoimmuunihypertyreoosin hoito

Lasten autoimmuunihypertyreoosin hoito Lasten autoimmuunihypertyreoosin hoito Piia Hangasluoma LK 013736727 Lastenklinikka Helsinki 16.11.2015 Tutkielma piia.hangasluoma@helsinki.fi Ohjaaja: Risto Lapatto HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen

Lisätiedot

Niina Matikainen Sidonnaisuudet

Niina Matikainen Sidonnaisuudet Niina Matikainen Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot: Novo Nordisk, Novartis, Sanofi Aventis, BMS Kokousmatkoja useiden eri lääkeyhtiöiden kustantamana Yksityislääkäri: Lääkärikeskus Aava 1 Nainen ja kilpirauhanen

Lisätiedot

Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta

Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta Katsaus CAMILLA SCHALIN-JÄNTTI Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta Väsymys, kuiva iho, palelu, muistihäiriöt, ummetus ja painonnousu ovat hypotyreoosipotilaan klassisia oireita, mutta huomattavalla

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Kilpirauhassairauksien hoidon aloittaminen ja seuranta. Yleislääkäripäivät

Kilpirauhassairauksien hoidon aloittaminen ja seuranta. Yleislääkäripäivät Kilpirauhassairauksien hoidon aloittaminen ja seuranta Yleislääkäripäivät 24.11.2016 Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri LT, dosentti: Tampereen yliopisto Päätoimi: oyl, TAYS, sisätautien vastuualue

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Kilpirauhanen. Taneli Raivio, prof. lastenendokrinologi, HYKS Lastenklinikka ja BLL/fysiologia

Kilpirauhanen. Taneli Raivio, prof. lastenendokrinologi, HYKS Lastenklinikka ja BLL/fysiologia Kilpirauhanen Taneli Raivio, prof. lastenendokrinologi, HYKS Lastenklinikka ja BLL/fysiologia Käsiteltävät aiheet Kehitys ja sen säätely Kehityksellinen etiologia/ sairaudet Anatomia pielessä Funktio pielessä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valkoinen tai melkein valkoinen, tasainen, viistoreunainen, jakouurteellinen tabletti, halkaisija n. 9 mm, koodi ORN 276.

VALMISTEYHTEENVETO. Valkoinen tai melkein valkoinen, tasainen, viistoreunainen, jakouurteellinen tabletti, halkaisija n. 9 mm, koodi ORN 276. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Tyrazol 5 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 5 mg karbimatsolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

Kilpirauhasen liikatoiminta ja sydän- ja verisuonisairastavuus

Kilpirauhasen liikatoiminta ja sydän- ja verisuonisairastavuus Katsaus tieteessä Saara Metso dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri TAYS, sisätautien vastuualue, endokrinologian yksikkö saara.metso@pshp.fi Kilpirauhasen liikatoiminta

Lisätiedot

Aikuisten kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnostiikka

Aikuisten kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnostiikka Tieteessä katsaus verkossa ensin Julkaistu 1.4.2015 www.laakarilehti.fi Pasi Salmela dosentti, vastuualuejohtaja OYS, Medisiininen tulosalue, sisätautien ja keuhkosairauksien vastuualue pasi.salmela@ppshp.fi

Lisätiedot

seuranta mitä ja missä?

seuranta mitä ja missä? KILPIRAUHANEN Hanna O. Mäenpää ja Matti J. Välimäki Papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän seuranta mitä ja missä? Papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän ennuste on useimmiten erinomainen,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Kilpirauhasen toimintahäiriöt ja raskaus

Kilpirauhasen toimintahäiriöt ja raskaus Kilpirauhasen toimintahäiriöt ja raskaus Frigård, Riina 2017 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Kilpirauhasen toimintahäiriöt ja raskaus Riina Frigård Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö Helmikuu, 2017

Lisätiedot

ENDOKRINOLOGISTEN LABORATORIOTUTKIMUSTEN KARIKKOJA. Pia Jaatinen ja Tapani Ebeling Endopäivät 2010

ENDOKRINOLOGISTEN LABORATORIOTUTKIMUSTEN KARIKKOJA. Pia Jaatinen ja Tapani Ebeling Endopäivät 2010 ENDOKRINOLOGISTEN LABORATORIOTUTKIMUSTEN KARIKKOJA Pia Jaatinen ja Tapani Ebeling Endopäivät 2010 Endokriininen laboratoriodiagnostiikka hormonitasoihin vaikuttavia tekijöitä vuorokausivaihtelu, kuukautiskierto,

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Aikuisen primaarisen hypotyreoosin hoito

Aikuisen primaarisen hypotyreoosin hoito Aikuisen primaarisen hypotyreoosin hoito Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2016;132(1):33-42 Pasi Salmela, Saara Metso, Leena Moilanen, Leo Niskanen, Pirjo Nuutila ja Camilla Schalin-Jäntti Katsaus

Lisätiedot

KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman hoitoon.

KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman hoitoon. KEYTRUDA (pembrolitsumabi) Terveydenhuollon ammattilaiset Usein kysytyt kysymykset KEYTRUDA monoterapiana on tarkoitettu aikuisille edenneen (leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen) melanooman

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

OMAHOITO-OHJE KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTAA SAIRASTAVALLE

OMAHOITO-OHJE KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTAA SAIRASTAVALLE OMAHOITO-OHJE KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTAA SAIRASTAVALLE Anni Korhonen ja Petra Vartiainen Diakonia-ammattikorkeakoulu Opinnäytetyö, kevät 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa Kilpirauhasen vajaatoiminta on koirien yleisin sisäerityssairaus. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei toimi normaalisti, vaan

Lisätiedot

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Radiologia/Isotooppi (06) 826 4374. Teille on varattu aika sisätautien poliklinikalle Thyrogen-stimulaatiota varten / 20 klo ja / 20 klo.

Radiologia/Isotooppi (06) 826 4374. Teille on varattu aika sisätautien poliklinikalle Thyrogen-stimulaatiota varten / 20 klo ja / 20 klo. Ohje radiojodihoitopotilaalle Kilpirauhassyövän radiojodihoito 30 mci (yli 1110MBq), Thyrogen stimulaatiopotilaalle Teille on varattu aika sisätautien poliklinikalle Thyrogen-stimulaatiota varten / 20

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Hypotyreoosi. Hypertyreoosi (preoperatiivisessa käytössä yhdessä tyreostaatin kanssa). Kretinismi.

VALMISTEYHTEENVETO. Hypotyreoosi. Hypertyreoosi (preoperatiivisessa käytössä yhdessä tyreostaatin kanssa). Kretinismi. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Thyroxin 25 mikrog tabletti Thyroxin 100 mikrog tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Thyroxin 25 mikrog: Yksi tabletti sisältää 28,6 mikrog levotyroksiininatriumia

Lisätiedot

Kilpirauhashormonit ja tyreostaatit

Kilpirauhashormonit ja tyreostaatit 41. Kilpirauhashoronit ja tyreostaatit Kilpirauhashoronit ja tyreostaatit Kilpirauhashoronien synteesi Kilpirauhasen horonituotannossa on useita vaiheita: 1) veressä olevan jodidi-ionin (I ) konsentroituinen

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

Opas terveydenhuollon ammattilaisille

Opas terveydenhuollon ammattilaisille Opas terveydenhuollon ammattilaisille LEMTRADA -valmisteen (alemtutsumabin) käyttö aaltomaisesti etenevää multippeliskleroosia (RRMS) sairastavien potilaiden hoidossa Sisällysluettelo 1> LEMTRADA -valmisteen

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Papillaarinen ja follikulaarinen kilpirauhassyöpä

Papillaarinen ja follikulaarinen kilpirauhassyöpä Katsaus Hanna Pelttari, Hanna Mäenpää ja Matti Välimäki Papillaarinen ja follikulaarinen kilpirauhassyöpä Kilpirauhassyövän ilmaantuvuus ja esiintyvyys kasvavat. Yli 90 % syövistä on hyvin erilaistuneita

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el

Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

KILPIRAUHASSYÖPÄÄ SAIRASTAVAN POTILAAN OHJAUS

KILPIRAUHASSYÖPÄÄ SAIRASTAVAN POTILAAN OHJAUS KILPIRAUHASSYÖPÄÄ SAIRASTAVAN POTILAAN OHJAUS Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna ja Valkeakoski kevät 2014 Jenni Heino Sonja Mäkelä TIIVISTELMÄ HÄMEENLINNA & VALKEAKOSKI

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

KILPIRAUHASEN TOIMINNANHÄIRIÖIDEN VAIKUTUKSET NAISEN LISÄÄNTYMISTERVEYTEEN Haaste kätilötyön ohjaukselle

KILPIRAUHASEN TOIMINNANHÄIRIÖIDEN VAIKUTUKSET NAISEN LISÄÄNTYMISTERVEYTEEN Haaste kätilötyön ohjaukselle KILPIRAUHASEN TOIMINNANHÄIRIÖIDEN VAIKUTUKSET NAISEN LISÄÄNTYMISTERVEYTEEN Haaste kätilötyön ohjaukselle Anna Pulkkinen Opinnäytetyö Joulukuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

ANTIBIOOTIT KAIHIKIRURGIASSA HUS SILMÄTAUDIT, KAIHIYKSIKKÖ RISTO NIEMINEN 9 MARRASKUU 2018

ANTIBIOOTIT KAIHIKIRURGIASSA HUS SILMÄTAUDIT, KAIHIYKSIKKÖ RISTO NIEMINEN 9 MARRASKUU 2018 ANTIBIOOTIT KAIHIKIRURGIASSA HUS SILMÄTAUDIT, KAIHIYKSIKKÖ RISTO NIEMINEN 9 MARRASKUU 2018 MIKSI ANTIBIOOTTEJA KÄYTETÄÄN KAIHILEIKKAUSEN YHTEYDESSÄ? JOTTA EI TULISI ENDOFTALMIITTIA, joka usein sokeuttaa

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Remeron 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Masennus on sairaus, jossa surullisuuden tunne ja

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen 3.5.2017 Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Miksi tärkeä asia? Vuonna 2015 Suomessa tehtiin 9441 raskaudenkeskeytystä, mikä on pienin määrä vuonna 1970

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Lääkepolitiikka terveydenhuollossa. Tieteellinen neuvonta. Trastutsumabi Levetirasetaami Pioglitatsoni. Tähkäkimikkiä vaihdevuosivaivoihin

Lääkepolitiikka terveydenhuollossa. Tieteellinen neuvonta. Trastutsumabi Levetirasetaami Pioglitatsoni. Tähkäkimikkiä vaihdevuosivaivoihin TA BU 6.2000 8. vuosikerta 8 årgången 8th Annual volume Pääkirjoitus Maija Perho.......................... Jorma Salmi......................... Markku Toivonen..................... Uutta lääkkeistä Markku

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 25.1.2017 / Julkaistu Ibrance 75 mg, 100 mg, 125 mg kovat kapselit, Pfizer Limited

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot