ELI! INOELÄ~JD~N T TKI nuslaitos THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Transkriptio

1 EL! NOELÄ~JD~N T TK nuslatos THE RESEARCH NSTTUTE OF THE FNNSH ECONOMY. Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki 12, Finland, tel m Ch~istian Edgren VERONKANNON AHEUTTAMSTA VVESTÄ VEROTUSJÄRJESTEL- MÄSSÄ No This serles consists ot papers wlth imited clrculatlon. ntended to stimulate discussion. The papers must not be referred or quoted without the authors' permission

2 VERONKANNON AHEUTTAMSTA VVESTÄ VEROTUSJÄRJESTELMÄSSÄ Julkisen talouden vero- ja tulonsiirtoerät käsitellään kansantalouden tilinpitojärjestelmässä kassavirtaperiaatteen mukaisina. Täten esim. välittömien verojen määrä kt-järjestelmässä on arvioitu kassavirtaperiaatetta vastaavaksi. Koska ~erojen kassavirtoihin vaikuttavat sekä vuoden aikana maksetut ennakot ja jälkiyerot että veronpalautukset l ei eri kalenterivuosille maksuunpantujen verojen ennakoimi.nen riitä kassapohjaisen verokertymän ennustamiseksi. Tätä varten on välttämättä selvitettävä kertyneiden verojen määrän ja maksuunpantujen verojen määrän välinen yhteys. T~än yhteyden selvittäminen on selvästi tullut tärkeämmäkg~ sen johdosta, että veronkantojärjestelmään on tehty eräitä muutoksia koskien veronpalautusten maksatusten siirtämistä tavallista myöhempään ajankohtaan. Maksuunpantu vero ja sen rakenne, vähennysten merkitys verotuksessa sekä tuloveron määräytyminen verotusjärjestelmässä on kuvattavissa tulo- ja omaisuustilaston sekä verohallituk~ sen vastaavan tilaston avulla l }. On kuitenkin syytä huomauttaa, että verotukseen liittyvien eri kytkentöjen tarkka kuvaaminen ainoastaan näiden tilastojen valossa ei vielä riitä takaamaan sitä, että myös onnistutaan arvioimaan verotukseen liittyvien maksuvirtojen kehitystä. Tässä muistiossa selvil} Tulojerl ja omaisuuden perusteella maksuunpannut verot verovuodelta. toimitetussa verotuksessa, Verohalli~ tuksen tiedotteet.

3 -2- tetään maksuunpannun veron ja verokertymän välisiä määräytymisperusteita ja riippuvuuksia. Tämän lisäksi olisi syytä lähemmin selvittää verotusjärjestelmän verotuspohjan (läh. veronalaisen tulon) ja kansantalouden tilinpidon tuloerien vastaavuutta jos halutaan liittää verojen arvioiminen esim. kokonai~taloudellisiinennusteisiin, jotka tehdään pääasiassa Kt-tilaston pohjalla., Seuraavassa pyritään selvittämään veroperusteiden ja veronkantojärjestelmän yhteyksiä nimenomaan niiden välisten viiveiden osalta. Veroperusteilla tarkoitetaan tässä selvityksessä sitä verojärjestelmän osaa, jonka puitteessa talousyksiköiden verot tulevat määritetyksi. Veroperusteet koostuvat verolaeista ja asetuksista joista selviää mm. verovähennyksiä koskevat säännökset, vahvistetut verotaulukot jne. ja se kuvaa millä tavalla päädytään tiettyyn kalenterivuoden maksuunpantuun veroon. Veronkantojärjestelmällä tarkoitetaan taas sitä verojärjestelmän osaa, joka kuvaa miten maksuunpannut verot kannetaan. Probleemanasettelu voidaan muotoilla seuraavien kysymysten muodossa: 1) Mistä tekijöistä aiheutuvat maksuunpannun veron ja verokertymän väliset viiveet?. 2) Mitä suuruusluokkaa viiveet edustavat ja ovatko ne stabiileja? Selvitys rajoittuu verojen aggregaattitarkasteluun, jossa veroiksi luetaan sekä kotitalouksien että yritysten maksamat

4 -3- välittömät verot. Välittömiä veroja voidaan tarkastella verolajeittain ja ne koostuvat valtion tulo- ja omaisuuveroista, kunnallisveroista, vakuutetun kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksuista sekä kirkollisveroista. Probleeman asettelua mutkistaa edelleen se, että välittömistäkin veroista on olemassa kaksi käsitettä. Toinen niistä on tiettynä vuonna maksuunpantu vero eli niin kutsuttu lopullinen vero, joka kuvaa verovaateita. Lopullisesta verosta on olemassa tarkka erittely verolajeittain. Toinen käsite on tietyn vuoden verokertymä, joka kuvaa eri verotusvuosiin liittyviä maksuvirtoja. Verrattaessa verokertymän jakaumaa verolajeittain lopullisen veron vastaavaan jakaumaan voidaan todeta niiden selvästi eroavan. Käytettävissä olevan verokertymätilaston l ) avulla ei voida esim. erottaa erikseen kotitalouks.ien ja yritysten maksamia veroja. Verokertymätilasto on lähempänä todellista maksuvirtasysteemiä ja siten kansantalouden maksuvirtojen kuvaamiseksi sopiva tilastolähde. Vertokertymän disaggregointia ei kuitenkaan voida suorittaa tyydyttävällä tavalla paitsi silloin kun tehdään julkisen sektorin sisäisiä institutionaalisia maksuvirtatarkasteluja. Jakautumakysymyksiä selvitettäessä käytetäänkin yleensä maksuunpantuja veroja käsittelevää tilastoaineistoa. Maksuunpantu vero Verovuodelta t todetun verotuspohjan perusteella määrätään valtionvero, kunnallisvero, kelamaksu, sairausvakuutusmaksu sekä kirkollisvero, jotka yhdessä muodostavat maksuunpan- 1) Verotuslain mukaj.nen veronkanto, katso: Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta.

5 -4- nun veron. Verotuspohjan tultua selville huomioidaan ja määrätään sitten joko maksettavaksi jälkiveroa tai osa verosta palautettavaksi. (kaavio l, taulukko 1) Mikäli ennakkoja on pidätetty ja maksettu enemmän kuin lopullinen maksuunpantu vero osoittaa, palautetaan liikaa peritty, ja mikäli. ennakkoa on pidätetty liian vähän määrätään jälkiveroa. Jälkiverojen ja palautusten erotus muodostaa nettomääräisen maksettavan veroerän. Määritelmän mukaan tietyn vuoden tuloille pitää paikkansa: Ennakot + Jälkiverot Palautukset, = Maksuunpantu vero Huomautettakoon, että päätös yhden vuoden tuloja koskevien ennakoiden maksuunpanosta ja saman vuoden tuloja koskevien jälkiverojen tai palautusten maksuunpanosta tehdään eri kalenterivuosille. Verokertymä Vuoden t verokertymä on siten nettosuure. Se koostuu toisaali ta ennakonkannosta sekä jälkikannosta ja toisaalta veroennakkojen palautuksista. Nettomääräinen verokertymä jakaantuu suorituksina kunnill~, kansaneläkelaitoksille,seurakunnille sekä valtion tulo- ja omaisuusveromomentille. (kaavio 2, taulukko 2)

6 -5- Veröke'rtyhlän ja maksuunpannun ve"r'on yhteens.ovitettavuus 1- Verokertymä vuonna t s.yntyy vuosien t, t-l ja t-2 tuloista maksuunpantujen verojen nettosuureena. Verokert~lmän ennakonpidätyksen sekä maksuunpantujen ennakkojen on seuraavassa tarkastelussa oletettu vastaavan lopullisen verotuksen vastaavia eriä. Viiveitä ennakkojen kertymässä suhteessa lopullisen verotuksen ennakoihin voivat olla esim: l ) l} Veronmaksajan maksuviive (esim. maksamatta jäänyt ennakkoveroerä, konkurssitapaus jne.) 2} Julkisen sektorin kirjaamistavasta johtuva viive 3} Työnantajan mahdollisuus'viivyttää ennakonpidätysten tilittämistä Jälkikannon ja palautusten verokertymäerät ovat lopullisen verotuksen jälkiselvityksiä. Jälkikantoerän vaikutus verokertymään määräytyy vuoden t-l ja t-2 lopullisten verojen maksuunpanon yhteydessä. Empiirisessä tarkastelussa on tässä työssä menetelty siten, että vuoden t verokertymien jälkikantoeräksi on arvioitu 1/3 vuoden t-l tuloista maksuunpannusta jälkikannosta ja 2/3 vuoden t-2 tuloista maksuunpannusta jälkikannosta. Veronpalautusten vaikutuksen vuoden t verokertymään on sitä vastoin oletettu vastaavan lopullisen verotuksen yhteydessä vuoden t-l tuloista maksuunpantuja palautuksia. Verokert:ymä 1) Katso taulukko 3.

7 -6- liittyy siten lopulliseen'verotukseen kaavion 3 osoittamalla tavalla. 1 ' Verok'er'tytnä'n' "i"iveet Voidaan erottaa seuraavat viiveet: 1) Veronkantojärjestelmän sisältämät "normaalit" viiveet 2) Poikkeamat veronkantojärjestelmän "normaaleista" viiveistä Viiveet pyritään seuraavassa mittaamaan siten, että muodostetaan verokertymälle hypoteettinen referenssisarja joka syntyisi jos kaikki verot maksettaisiin sinä vuotena kun verovaade syntyy. Tällöin oletetaan, että vuoden t verokertymä vastaisi vuoden t lopullista verotusta. Veronkannossa sallittua veronmaksuviivettä voidaan arvioida siten, että referenssisarjaa verrataan siihen sarjaan, joka on laskettu olettamalla, että vuoden t tuloja koskevan lopullisen verotuksen yhteydessä maksetuksi ilmoitetut ennakot olisivat kertyneet samana vuonna ja 1/3 vuoden t-l ja 2/3 vuoden t-2 lopullisessa verotuksessa määrätystä jälkiverosta kertyisi l ) kassaan vuonna t sekä että vuoden t-l tuloista määrätyt veronpalautukset maksettaisiin vuonna t (taulukko 4). Edellä mainittujen viiveiden 1) ja 2) yhteisvaikutus taas on saatu vertailemalla havait- 1) Käytännössä pienet jälkiveroerät peritään yhtenä erana. Aviopuolisoiden yh teisvero"~uksessa on voitu toisen avio... puolison jälkiveroerä pienentää toisen puolison veronpalautuserän määrällä.

8 -7- tua verokertymää muodostettuun hypoteettiseen referenssisarjaan. Näiden kahden viiveiden erotus kuvastaa poikkeamia ennakkoperinnänllnormaalistallajoittumisesta, poikkeamia veronmaksajien "normaaleista ll maksutottumuksista (lähinnä jälkiverojen ja verolipuilla maksettavien veroennakkojen osalta) sekä poikkeamia veroviranomaisten liikaa perittyjen verojen normaaleista" plauttamistottumuksista. Viiveiden arvioimiseksi esitetään vuosien yhteenlasketut veroerät milj.mk suhdeluku Verovaateet Verokertymä huomioiden lain sallimaa maksuaikaa Todettu verokertymä Voidaan todeta, että verojen kannossa sallitun maksuajan vuoksi on verokertymä muodostunut vuosina noin 2.8 % verovaateita pienemmäksi. Veronkantojärjestelmä on myöntänyt siten keskimäärin noin 10 päivää maksuaikaa verojen maksamiselle. Havaittu verokertymä sen sijaan on noin 5 % verovaateita pienempi, joten viive on keskim. noin 18 päivää. Maksutottumusten yli kantojärjestelmän salliman rajan aikaansaama viive on siten 8 päivää. Ennakonpidätyksessä tapahtuvalla maksuviiveellä on ratkaiseva merkitys verokertymän kannalta. Ennakkoverolipuilla maksuunpantua veroa näyttää useampina vuosina kertyneen hieman vähemmän kuin lopullisen verotuksen yhteydessä ilmoitetaan tietyn vuoden tuloista maksetuksi. Jälkiverojen maksutottumusten aikaan-

9 -8- saama viive on viime vuop{na' lisääntynyt. Veronpalautusten maksatuksia on yleensä jonkin verran lykätty yli vuodenvaihteen. Palautettavan ennakon osuus maksuunpannuista veroista on selvästi pienentynyt kun sen sijaan kannossa maksettavan veron osuus on viime aikoina lievästi lisääntynyt. (taulukot 6 ja 7) Verolajeittain viiveit~ ei voida tarkastella koska kaikki väl~ttömät verot kerätään valtion toimesta ja verovarojen tilitykset eteenpäin kunnille jne. tapahtuvat tietyn etu- ja jälkimaksujärjestelmän puitteissa. Erilaisilla hypoteettisilla malleilla, jotka perustuvat siihen, että verovaateet maksettaisiin heti, voidaan kuitenkin verrata verokertymän institutionaalista jakaumq,a lopulliseen verotukseen eli verovaateisiin nähden. Julkisen sektorin verosaatavat yksityiseltä sektorilta, jotka vuosien ajalta olivat yhteensä noin 5.5 mrd. mk jakautuivat seuraavasti: mrd.mk valtio 2.0 kunnat 2.4 kela / 0.8 seurakunnat 0.3 yhteensä 5.5

10 Kaavio 1. Vuoden t tuloista ja omaisuudestamaksuunpantu lopullinen vero sekä jälkiverojen ja veronpalautusten määräytyrninen Ennustettu verotuspohja, määrätyt vero tusperusteet (laki,. valtiovarairunin.. päätökset yrn. ohjeet) vuoden t tuloista ja omaisuudesta perittävät ennakot ~ Ennakon- 1 pidätys 1 1 H 1UMaksuun- pantu 1- ennakkoverolipuilla.. ~nnakot t Maksuun-,pantu. vero Kunnallis- vero maksettava, k- ~ 1- palautukset Valtion.---1 vero Jälki- " kannassa ~ ~ l ~:~:u ~ \i Sairausvak. maksu ~... ~ Kirkollisvero ~, Todettu/ verotuspohja 1-

11 Kaavio 2. Vuoden t verokertymän muodostuminen sekä sen edelleen jakaantuminen c:, Ennakonpidätystaulukot, ennustettu veropohj a,. verotusarvot jne. ~Ennakon. '1 pidätys 1-4 H Ennakonkanto Ennakkove _:r;:olipuilla. maksuun-.pannut ~ ennakot 'f\- --- ~ Jälkika1to Koko- -71 kertymä r?l Suoritukset kunnille Suoritukset ~ Kansaneläke-, laitokselle (vakuutetun. osuus) - - ~ Suoritukset seurakunnille M Suoritukset vaition tuloja omaisuusveromomentille l. 1 Vuosien t-2, ja t-l tuloista ja omaisuudesta perittyjen ennakkojenjalopullisen verotuksep määrien välisistä eroista ~ Ennakkoja palautettu 4 Suoritettu takaisin

12 Kaavio 3. Työssä käytetty malli verokertymän muodostumiselle lopullisen verotuksen pohjalta ~ Verokertymä vuonna t Lopullisessa verotuksessa todettu tilanne Vuoden t tuloista ja omaisuudesta Vuoden t-l tuloista ja omaisuudesta Vuoden t-2 tuloista ja omaisuudesta ~ -Ennakonpidätys "'" Ennakonpidätys f--- f- Maksuunpantuja ennakkoja Jälkikanto " 1... r-- ~ Veronpalautukset k 1 Maksuunpantuja ennakkoja 1/3 jälkikantoon määrätystä summasta 1/1 veronpa1autgksi~ta 2/3 jälkikantoon määrätystä summasta

13 - Taulukko 1. VEROENNAKOT SEKÄ MAKSUUNPANTU VERO V MLJ.MK 1) Ennakon pidätys }~ksuunpantu ennakkoverolipui11a , " Yhteensä ennakot V lisäveron palautus ~Paiautettava ennakko , Kannossa maksettava , Y~ksuunpantu vero Valtionvero ' Kunnallisvero Kansaneläkevak.maksut ' Sairasvak.maksut Kirkollisvero ; "249.Q ' Lisävero Yhteensä ~etto kannessa maksettava B ) (Ennakot./. palautukset + kannossa maksettava) eroaa maksuunpannusta verosta: v mi1j.mk. v milj.mk ja v milj.mk

14 Taulukko 2. Verokertymä sekä sen institutionaalinen jakautuma. mmk Tu1o- ja omaisuusveroa : Suoritukset kunnille Suorituk~~t Kelalle gi Suori~ukset seurakunni11e Yhteensä Jälkikanto - palautukset LO

15 Taulukko 3. Verotusvuoden veroennakot sekä kertyneet veroennakot. milj. mk ~nnakon pidätys a - vuoden t tuloista ] b - vuonna t c - erotus (a-b) Maksuunpantuja ennakkoja d - vuoden t tuloista ,. e - vuonna t ' f - erotus.(d~e) Ennakonkanto g -'vuoden t tuloista (a+d) " ) 1) 1). h - vuonna t (b+e) ~Q ' k - erotus (g-h) , k!g. % } Vuoden 1964-lisävero on merkitty ennakkona v milj.mk milj.mk j~ milj.mk. ilma~ lisäveroa olevat ennakot vuonna t olivat v v. 196~ ja v mi1j.mk

16 Taulukko 4. Verojen jälkikannon ja palautusten havaitut ja mallilla estimoidut kertymät Jälkikanto, milj.mk Palautukset, milj.mk Jälkikanto - Palautukset Erotus..r r : ) ) Havaittu Esti- Havaittu Esti- Havaittu Esti- Erotus Erotus Vuosi kertymä moitj) kertymä moitu 2) kertymä -moitu 2) ) V isäveron palautukset on käsitelty pa1autuksina 91.4 mi1j:mk v ja 94.0 mi1j.mk v ) Työssä käytety1lä mallilla estimoitu.

17 Taulukko 5. Verokertymän sekä vaadepohjaisen veron määrä, mi1j.mk Tu1o- ja omaisuusverokertymä / v lisävero Yhteensä tu1o- ja omaisuusvero Vaadepohjainen tu1o- ja omaisuusvero ' Erotus, Liukuva summa '" - Suoritukset kunnille ' :r Vaadepohjainen kunnallisvero "9293.4, Erotus Lil1kuva summa ' Stloritukset Kelalle ' Vaadepohjainen Ke1amaksu Erotus Q Liukuva summa ' ' Suoritukset seurakunni11e Vaatepohjainen kirkollisvero Erotus ~ Liukuva' summa ' Kertymä yhteensä Vaateet yhteensä Erotus Liukuva summa ;'

18 ~ \ 1- - Taulukko 6. Palautettavan v~roennakon (A) ja kannossa maksettavan veron ~äärän (B) suhde maksuunpantuun veroon, %.' A B ' ~

19 Taulukko 7. Luonnollisten henkilöiden ja yhteisöjen veroennakkojen, veronpa1autusten sekä. jälkiverojen jakaumat vuosina Luonn. Luonn. Luonn. Luonn. mi1j.mk henkilöt Yhteisöt henkilöt Yhteisöt henkilöt Yhteisöt henkilöt Yhteisöt Ennakonpidätys Ennakonkanto Yht. ennakot ~0 Pal~utettava ennakko \:;P Kannossa maksettava Lopullinen vero \ % Ennakot Nettokannossa maksettava palautettava ennakko kannossa maksettava